Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 RAKENNUSTEN SISÄILMAONGELMAT JA NIIDEN KORJAUS FT, vanhempi tutkija Heidi Salonen Esityskalvot: Salonen/Lappalainen/Hyvärinen/Pietarinen 2

3

4 Esityksen sisältö Rakennusten sisäilmaongelmat ja niiden korjaus - Sisäilmaongelmien syitä - Sisäilmaongelman havaitseminen ja korjausprosessin käynnistäminen - Mittauksia, näytteitä, kyselyjä tutkimusmenetelmät - Sisäilmakorjausten jälkiseuranta - Työkaluja ja ohjeistusta sisäilmastoongelmien ratkaisemiseen

5 Sisäilmaongelmien syitä Esittäjän nimi 5

6 YLEISET SISÄILMAN LAATUUN VAIKUTTAVAT FYSIKAALISET, KAASUMAISET JA HIUKKASMAISET TEKIJÄT FYSIKAALISET TEKIJÄT Ilman liike Ilman kosteus KAASUT/KAASUMAISET EPÄPUHTAUDET Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOCyhdisteet) Hiilimonoksidi Hiilidioksidi HIUKKASET/ HIUKKASMAISET EPÄPUHTAUDET Huonepöly (sisältäen ihmisten ja eläinten hilseen) Lämpötila Säteily (radon) Hyvin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VVOCs) (esim. Formaldehydi) Puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet (SVOCs) (esim. ftalaatti) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) Rikkidioksidi Typpidioksidi Otsoni Ammoniakki Liikenteen ja muiden ulkoilmalähteiden (teollisuus) hiukkaspäästöt, esim. ultrapienet hiukkaset Mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet Kuidut (asbestikuidut, teolliset mineraalikuidut) Tupakansavun hiukkasmaiset epäpuhtaudet Työterveyslaitos /

7 Toimistotyöpaikkojen sisäilmaongelmat ovat yleisiä Toimistotyöntekijöistä kokee jatkuvaa haittaa työpaikan kuivasta ilmasta 35 % tunkkaisesta ilmasta 34 % pölystä tai liasta 25 % vedosta 22 % Viikoittain sisäilmaan liittyvää nenä-ärsytystä valittaa 20 %, silmien oireilua 17 %, poikkeavaa väsymystä 16 % ja kurkun oireilua 14 % toimistotyöntekijöistä (Sundman ja Reijula 2004)

8 Työpaikkojen sisäilmasto-ongelmat ovat usein monitahoisia, ja niiden ratkaiseminen vaatii moniammatillista yhteistyötä. Kosteus- ja homevauriot ovat yksi sisäympäristön ongelmia aiheuttava tekijä. Muita tekijöitä ovat muun muassa ilmanvaihdon riittämättömyys ja epäkohdat (tunkkainen ilma ja veto), liian lämmin tai kylmä huonelämpötila, materiaalipäästöt (hajut), kuiva sisäilma sekä pöly ja lika. Sisäympäristöongelmia voivat aiheuttaa myös huono akustiikka ja valaistuksen puutteet Esittäjän nimi 8

9 Kosteus- ja homevauriot ovat yksi merkittävä sisäilmaongelmien syy Muita syitä mm.: Riittämätön ilmanvaihto Tuloilman sisääntuloaukko epäpuhtauslähteen lähellä Likainen ilmanvaihtojärjestelmä Suuri ilmanvaihto- tai ilman sisäänpuhallusnopeus (veto) Alhainen tuloilman lämpötila (veto) Tuloilmaventtiilin väärä suuntaus Ilmanvaihto vaarin säädetty tai äänenvaimennus puutteellinen (melu)

10 Liian korkea tai matala huonelämpötila Puutteellinen siivous Pölyisyys Teollisten mineraalikuitujen esiintyminen huonepölyssä Liikenteestä tai rakennusmateriaaleista kulkeutuvat epäpuhtaudet Viallinen tai kuivunut lattian vesilukko (viemärin haju) Voimakaspäästöinen rakennus- tai sisustusmateriaali Biojätteet Puutteellinen korvausilman saanti ulkoa (voimakas alipaine) Hajujen kulkeutuminen muualta Hormien vuodot Rakenteiden ilmavuodot Puutteellinen ääneneristys (melu)

11 Kosteus- ja homevaurioiden yleisyys Kosteus- ja homevauriokorjauksia on tehty joka neljänteen julkisen sektorin rakennukseen vuosina (Kuntaliiton selvitys). Suomalaisista koulurakennuksista vähintään 24 %:sta löytyi v julkaistun tutkimuksen mukaan kosteus- ja homevaurioita. V kouluille tehdyssä rehtorikyselyssä yli 60 % vastanneista ilmoitti koulurakennuksessa olevan kosteusvaurioita. Opettajien ammattijärjestön v tekemän kyselyn perusteella sisäilmaongelmia tuli esiin 2/3 kouluista. Päiväkotien sisäilmakyselytutkimuksessa kosteus- ja homevaurioiden yleisyydeksi arvioitiin v n. 10 %. Huom! Tulosten vertailun tekee vaikeaksi se, että kosteusvaurion määritelmä vaihtelee tutkimuksesta toiseen

12 Sisäilmaongelman havaitseminen ja korjausprosessin käynnistäminen

13 Laki velvoittaa ja ohjaa Terveydensuojelulaki Työturvallisuuslaki

14 Terveydensuojelulaki ja asetus (763/94) Määrittelee asuntojen ja muiden oleskelutilojen (esim. päiväkodit ja koulut) olosuhteiden terveyshaitat. Sisätilan ilman tulee olla laadultaan sellaista, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. TERVEYSHAITTA (Lain 1 ) =elinympäristössä olevasta tekijästä aiheutuva oire, sairaus tai sairastumisen vaara (altistuminen siinä määrin, että oireiden tai sairauden syntyminen on mahdollista). Laissa ei edellytetä syy-yhteyden todistelua yksilötasolla, pelkkä terveyshaitan toteaminen riittää. Mahdollisia terveyshaittatekijöitä mm. lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, haju, mikrobit, valo ja säteily (26 ja 27 ).

15 Työturvallisuuslaki (738/2002) Työpaikan olosuhteet eivät saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. TERVEYSHAITTA = sisältää koetut fyysiset ja henkiset oireet sekä koetun haitan (tilojen epätarkoituksenmukaisuus ja mm. sisäilman epäpuhtauksien häiritsevyys) TERVEYSVAARA = tapaturman ja sairastumisen vaara 15

16 Työnantajan vastuu työpaikalla ENNAKOINTI Tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta Huolehtia, että työolosuhteet eivät aiheuta haittaa tai vaaraa PALAUTETTEEN ANTO Kerrottava haittailmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä TOIMINTA Poistettava vaara- ja haittatekijät Toteutettava yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet ennen yksilöllisiä SEURANTA Tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen 16

17 Työntekijän/tilan käyttäjän vastuu työpaikalla ENNAKOINTI Tarkkailtava sisäympäristöä YHTEISTYÖ Toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa HAITTAILMOITUSMENETTELY Ilmoitettava viipymättä työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä havaitsemistaan turvallisuuteen tai terveyteen vaikuttavista vioista ja puutteellisuuksista

18 Työpaikan sisäympäristö on kunnossa, kun tilat tukevat toimintoja ja A + B + C Sisäilman laadussa ja sisäympäristötekijöissä ei havaita puutteita. Tila on terveellinen ja käyttäjät ovat tyytyväisiä sisäympäristöön. Työpaikalla on hyvät toimintatavat sisäympäristöön liittyvien ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hallintaan.

19 Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen Lahtinen, Lappalainen, Reijula: Sisäilman hyväksi - Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos

20 Toimintamallin peruslähtökohdat Moniammatillisen yhteistyön rakenteiden luominen Vuorovaikutteinen ja säännöllinen viestintä Sisäilmaongelmien ratkaisun hyvät käytännöt Tilojen käyttäjiä osallistava työote Tavoitteellinen ja prosessimainen työskentely Ongelmatilanteen kokonaisvaltainen ja maltillinen tarkastelu

21 Sanna Lappalainen, FT, Sisäympäristön kehittäminen

22

23 Mittauksia, näytteitä, kyselyjä tutkimusmenetelmät Esittäjän nimi 23

24 Sisäilmaongelman selvittäminen Olemassa olevan tiedon kokoaminen Katselmointi ja ilmanvaihdon toimivuuden testaus Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset

25 Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset: Rakennuksen tutkiminen ja mahdollisten epäpuhtauslähteiden selvittäminen (rakennustekninen selvitys, tarvittaessa mittauksia) Ilmanvaihdon tarkempi selvitys Fysikaalisten tekijöiden (esim. ilman lämpötila, kosteus, säteily) selvittäminen Olosuhde- ja oirekyselyt (oireiden yleisyys, laatu, ja esiintyminen), Sisäilmastokysely paljon käytetty Tutkimuksissa tulee käyttää hyväksyttyjä ja standardoituja menetelmiä: mm. Asumisterveysohjeen (2003) ja oppaan (2009) sekä koulujen sisäilman mikrobimittausten osalta KTL:n oppaan (2008) mukaiset menetelmät

26 Sisäilmamittausten ja analyysien tarkoitus Sisäilmamittaukset ja analyysit ovat osa sisäilmaongelmien selvittelyä Tarkoituksena on tunnistaa ja paikallistaa lähteitä ja/tai auttaa altistuksen arvioinnissa

27 Sisäilmamittausten luotettavuus Mittausmenetelmästä täytyy olla riittävästi kokemusta Tutkimustuloksille täytyy olla vertailuaineistoa eri ympäristöissä Tutkimusmenetelmän luotettavuutta lisää, että sitä on testattu laajalti tieteellisessä yhteisössä. Tulokset on osattava tulkita oikein (asiantuntemus!!) Mittausmenetelmän määritysrajat ja mittausepävarmuudet on määritetty Häiritsevät/sekoittavat tekijät on tunnistettu ja ne osataan hallita mittaustilanteessa ja tulosten tulkinnassa 27

28 Sisäilman viitearvojen merkitys ongelmien tunnistamisessa Sisäilman viitearvoja voidaan hyödyntää mahdollisen epätavanomaisen sisäilmalähteen sekä lisäselvitystarpeen arvioimisessa. 28

29 Mikrobien aiheuttamat sisäilmaongelmat Tutkimuskäytäntö ja tulosten tulkintaa

30 Mikrobit Mikrobi on yleisnimitys mikroskooppisen pienille eliöille, jotka eivät näy paljain silmin. Esim. virukset, bakteerit, sienet, levät ja alkueläimet. Mikrobeja on kaikkialla maapallolla ja ne ovat osa normaalia elinympäristöä. Mikrobivaurioituneissa rakennuksissa ihmiset voivat altistua epätavanomaisille lajistoille ja mikrobipitoisuuksille. Kosteusvauriorakennuksen mikrobeista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä sieniä ja bakteereita. Home= yleiskielen nimitys rihmastoa muodostavalle sienelle, joka näkyy kasvualustallaan nukkamaisena pesäkkeenä. 30

31 Valomikroskooppikuvia yleisistä homesienistä 31

32 Kosteus ja homevaurioiden tunnistaminen Perustuu ensisijaisesti rakennustekniseen arviointiin Rakennustekninen arviointi sisältää: Riskirakenteiden tunnistamisen Riskien toteutumisen todennäköisyyden arvioinnin Kosteuslähteiden tunnistamisen Epäpuhtauksien kulkureittien tunnistamisen vaurioituneesta rakenteesta sisäilmaan Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden ja puhtauden arvioinnin Käytetään tarvittaessa mikrobipitoisuuksien ja lajiston määrittämistä ilma-, pinta- ja materiaalinäytteistä

33 Työntekijöiden terveyden kannalta on olennaista tunnistaa merkittävä kosteus- ja homevaurio Vaikka varsinaisen terveyshaitan aiheuttajaa ei vielä tunneta, Merkittävä kosteus- ja homevaurio voidaan määritellä sellaiseksi vähäistä laajemmaksi rakenteelliseksi viaksi, jonka seurauksena haitallinen altistuminen kosteusvaurioituneista rakenteista ja materiaaleista vapautuville kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille epäpuhtauksille on todennäköistä ja jonka perusteella korjaustarve voidaan arvioida kiireelliseksi altistumisen vähentämiseksi ja poistamiseksi (Reijula, Ahonen et al. 2012).

34 Rakenne on riskirakenne jos: Rakennetta ei ole suunniteltu/ toteutettu kosteusteknisesti toimivaksi Rakenne altis vaurioitumaan jo rakennusvaiheessa Rakenteessa käytetty materiaaleja, jotka ovat sisäilman epäpuhtauslähteitä Rakenteen tekninen käyttöikä umpeutunut Voivat heikentää sisäilman laatua

35 Esimerkkejä riskirakenteista Tasakatot (kattokaadot) Kattovesien poistojärjestelmät Syöksytorvet ja sadevesikourut Sisäpuolinen kattovesien viemäröinti Räystäsrakenne Vesikatteet (tekninen käyttöikä) Yläpohjassa Huono tuulettuvuus Aluskatteen puuttuminen Tiivistämättömät läpiviennit Kattoikkunat

36 Esimerkkejä riskirakenteista Ulkoseinärakenteissa Tiiliverhouksen tuulettuvuus Ikkunarakenteet ja pellitys Valesokkelirakenne Kylmäsillat Välipohjarakenteissa Tiivistämättömät läpiviennit (talotekniikka) Kantavissa alapohjarakenteissa Ryömintätilan tuulettuvuus ja puhtaus Rakennusta ympäröivät maanpinnat Kattovesien poistojärjestelmä, salaojitus Alapohjarakenteen tiiviys

37 Esimerkkejä riskirakenteista Maanvaraisissa alapohjarakenteissa Maaperäkosteuden nousu betonirakenteeseen Lattiapinnoitteen hajoaminen Lämmöneristemateriaalin vaurioituminen Väliseinärakenteissa Maaperäkosteuden vaikutus Betonin rakennekosteus

38 Esimerkkejä riskirakenteista Maanvaraiset putkikanaalit Maaperäkosteus Rakennusjätteet Lämmöneristys Lämpöputkieristeet Maanvastaiset seinärakenteet Maaperäkosteus Lämpöeristys tai puukoolaus seinärakenteen sisäpinnassa Märkätiloissa Kevytrakenteiset seinäsaumat ja vesieriste Kalusteliitokset Viemärikaivon liitokset Läpiviennit

39 Mikrobipitoisuuksien ja -lajiston määrittäminen materiaali-, pinta- ja ilmanäytteistä Pyritään tunnistamaan tavanomaisesta poikkeavia mikrobipitoisuuksia ja lajistoa Selvitetään kosteusvauriosta johtuva mahdollinen mikrobilähde. Huom! Myös kuivunut kasvusto voi olla haitallista!

40 Mikrobimääritys materiaalista tai pinnalta Näyte edustaa ao. näytteenottopaikkaa Mikrobikasvu ei ole tasaista rinnakkaisissa näytteissä vaihtelua yleensä määritys pahimmasta mahdollisesta kohdasta Suuri pitoisuus ja/tai epätavallinen lajisto kertoo mikrobikasvusta Kuivunut kasvusto mahdollisesti väärä negatiivinen Maaperään ja ulkoilmaan kosketuksissa olevat näytteet eivät tulkinnan piirissä, jos ei ilmavuotoa sisätiloihin Korjauspäätökset ym. vaativat kokonaisuuden tuntemisen 40

41 Ilmanäytteen kerääminen ja analysointi 15 min, n. 1.5m korkeudelta Näyte 3:lle kasvatusalustalle mesofiiliset sienet määritetään 2% mallasuuteagarilta (MEA) ja dikloraaniglyseroliagarilta (DG-18) mesofiiliset bakteerit tryptonihiivaglukoosiagarilta (THG). Kasvatus huoneenlämmössä 7 vuorokautta (aktinobakteerit 14 vrk). -> pesäkkeiden määrän laskenta ja tyypitys valomikroskooppisesti. Aktinobakteeri-itiöpitoisuudet ilmoitetaan erikseen, jos niitä havaitaan. Tulokset: cfu/m 3 (colony forming unit=pesäkkeen muodostava itiö). 41

42 Ilmanäytteiden käyttö ja tulosten tulkinta Ei ole ensisijainen menetelmä! Otetaan silloin, jos rakennusteknisessä selvityksessä ei löydetä poikkeavia mikrobilähteitä, mutta tilojen käyttäjien oireilu viittaa poikkeavaan mikrobialtistumiseen. Tulkinnassa on aina huomioitava sekä mikrobipitoisuus että mikrobilajisto.

43 Näytteenoton suunnittelussa ja tulosten tulkinnassa huomioitavaa Mikrobien erilaiset lähteet ja ilman mikrobipitoisuuteen vaikuttavat tekijät: Ilmanvaihto, ikkunatuuletus Ns. normaalilähteiden esiintyminen Tilojen käyttäjien liikkuminen tilassa (pölyn irtoaminen ilmaan) Biologisten ja homehtuneiden materiaalien käsittely tilassa Vaurion sijainti rakennuksessa Painesuhteet ja rakenteiden tiiveys Tekijät, jotka vaikuttavat myös mikrobikasvuun (esim. materiaalin kosteus)

44 SISÄILMAN MIKROBIPITOISUUS JA -LAJISTO 44

45 ASUNTOJEN NORMAALILÄHTEET (Lehtonen et al. 1994) Asuntojen normaalilähteet

46 Tulosten tulkinnassa huomioitavaa Suuri ajallinen ja paikallinen vaihtelu Saadaan helposti vääriä negatiivisia tuloksia (ilmavirtaukset, painesuhteiden vaihtelu, kuivunut kasvusto) tarvitaan useita näytteitä Yksittäiset negatiiviset näytteet eivät poissulje epänormaalin lähteen olemassaoloa!!! Muutama positiivinen näyte voi viitata epätavanomaiseen lähteeseen vaurion paikallistaminen Kohonneet pitoisuudet ja/tai indikaattorilajisto viittaavat epätavanomaiseen lähteeseen

47 Mitä mikrobimittauksilla havaitaan? OSOITETAAN OLOSUHDE Mikrobikasvu rakenteessa (rakennusmateriaali- tai pintanäyte) Epätavanomaisen lähteen olemassaolo (ilmanäyte) EI suoraa johtopäätöstä pitoisuuden syy-yhteydestä yksilön oireiluun OSOITETAAN TILANNE NÄYTTEENOTTOHETKELLÄ EI tarkkaa tietoa vaurion iästä HAVAITAAN TOKSIINEJA TUOTTAVIEN MIKROBIEN LÄSNÄOLO EI sitä, onko toksiineja muodostunut juuri tässä kohdassa 47

48 Home- ja normaalirakennuksen sisäilman sieni-itiöpitoisuuden erot Asunnot < 100 cfu/m 3 Koulut < 50 cfu/m 3 Toimistot < 50 cfu/m 3 Asunnot > 100 cfu/m 3 Koulut > 50 cfu/m 3 Toimistot > 50 cfu/m

49 Miten hometalon mikrobilajisto eroaa? Lajisto: Penicillium Cladosporium Aspergillus Hiivat Ihmisperäiset bakteerit + Lajisto: A. versicolor Fusarium Stachybotrys Trichoderma Ulocladium Phialophora Aktinomykeetit ym

50 Mikrobien viitearvoista Mikrobipitoisuuksille ei ole asetettu terveysperusteisia työsuojelullisia rajaarvoja Syy-yhteys homevaurioiden ja sairauksien välillä on epäselvä (aiheuttajia ja mekanismeja ei tunneta riittävästi) Viitearvoja annettu tavanomaiselle ja epätavanomaiselle mikrobipitoisuudelle 50

51 Viitearvoehdotuksia homesienipitoisuuksille asunnoissa, toimistoissa ja kouluissa Asumisterveysohje (Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2003:1) Toimistotutkimus (Salonen et al. 2007) Koulututkimus (Meklin et al. 2007) Homeet cfu/m 3 Kohonnut sieniitiöpitoisuus Jos lisäksi lajisto poikkeava, mikrobikasvuston esiintyminen rakenteissa todennäköistä > 500 cfu/m 3 Selvästi kohonnut pitoisuus, viittaa mikrobikasvustoon >15 cfu/m 3 Tavanomaista korkeampi pitoisuus Voi viitata sisäilman epätavanomaiseen Mikrobilähteeseen >50 cfu/m 3 Selvästi kohonnut pitoisuus Viittaa sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen (mikrobikasvuston esiintyminen rakenteissa todennäköistä) Vaurioton rakennus: -Enintään muutaman näytteen homesienipitoisuus yli 50 cfu/m 3 - Näytteiden pitoisuuksien mediaani alle 12 cfu/m 3 -Useita "nolla" tuloksia Viittaa homevaurioon: - Useiden näytteiden homesienipitoisuus cfu/m 3 - Näytteiden pitoisuuksien mediaani yli 20 cfu/m 3 - Harvoja "nolla" tuloksia 51

52 QPCR-menetelmä Menetelmän käyttö rakennuksista otettujen näytteiden analysoinnissa on vielä kohtalaisen uusi. Yhtenäisiä tulkintaohjeita saaduille tuloksille ei ole olemassa. qpcr-tulosten tulkinta vaatii opettelua qpcr:n ero viljelyyn: *qpcr mittaa tiettyjen DNA-jaksojen määrää näytteessä, eikä huomioi onko onko DNA peräisin kuolleista vai elävistä soluista, vai kenties solujen osasista *Viljely mittaa niiden mikrobien määrää, jotka pystyvät kasvamaan käytetyissä olosuhteissa. 52

53 Mikrobimittaukset eivät yksin riitä!! Näytteenotto ja näytteiden analysointi ovat osa kokonaisuutta, jossa selvitetään sisäilman laatua, terveyshaitan esiintymistä ja altistumisen todennäköisyyttä Tärkeitä huomioitavia asioita: Rakennuksen tekniset tiedot ja historia Käyttäjien ja isännöitsijän haastattelut Rakennuksen tekniset tutkimukset, muut tarkastukset Olosuhdemittaukset Oireselvitykset Tulosten yhteenveto, tulkinta ja raportointi Toimenpidesuositusten täytyy perustua aina kokonaisuuteen! 53

54 Mikrobi-VOC-yhdisteet (MVOC) Esim. alkoholeja, ketoneja, aldehydejä ja orgaanisia happoja Vaikka homeen tai maakellarin haju jokaiselle tuttu, hyviä indikaattoriyhdisteitä vain muutamia Useimmilla yhdisteillä muita lähteitä, kuten rakennusmateriaalit VOC-mittauksia ei tule käyttää mikrobikasvun toteamiseen

55 Mikrobitoksiinit eli mykotoksiinit = Mikrosienten (homeet ja hiivat) tuottamia haitallisia sekundäärimetaboliitteja Yksi sienikanta voi tuottaa erilaisia, eri kannat ja lajit voivat tuottaa samoja Esiintyy homevaurioituneissa rakennusmateriaaleissa, Usein hyvin akuutisti toksisia, lämmönkestäviä, osa rasvaliukoisia Toksiinintuoton säätely ei tunnettua Ilmakeräys ja määritys sisäilmasta hankalaa Eivät haihtuvia, mutta leviävät ilmaan hiukkasten mukana Mikä on normaalipitoisuus? ei tiedossa Ei tule käyttää mikrobikasvun toteamiseen

56 Toksisuusmittaukset Näytteen yleistä toksisuutta voidaan testata esim. soluviljelmässä Vastaus ei kerro, mikä näytteen osa aiheuttaa toksisuuden Toksisuutta testeissä voivat aiheuttaa toksiinien lisäksi esim. ulkoilman saasteet, pakokaasut, palamistuotteet, monet talouskemikaalit jne. TOXTEST-projekti: Itä-Suomen yliopisto, THL, TTL, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto

57 Pölynäytteen toksisuuden mittausta ei tule käyttää kosteusvaurion vakavuuden arviointiin Vain vähäiset erot vaurio- ja vertailukohteiden välillä erittäin polarisoituneessa aineistossa. Sekä vääriä positiivisia että vääriä negatiivisia tuloksia Laatikkopölynäytteet: Hypoteesiin nähden päinvastaiset tulokset - selittyvät suurelta osin altisteen (pölyn) määrällä: vauriokohteissa vähemmän pölyä Pintojen pyyhintänäytteet Pintojen epäpuhtaudet häiritsevät Pölyeri ikäistä - osa vanhaa ja osa uutta Altisteen kokonaismäärää ei huomioida

58 Homekoiran käyttö mikrobivaurioiden paikallistamisessa Ei suositella ensisijaiseksi menetelmäksi kosteus- ja homevaurioiden tutkimisessa. Kosteus- ja hometalkoot toimenpideohjelma on julkaissut ohjeen homekoirien käytöstä kosteus- ja homevaurioiden selvittämisessä. Ei ole olemassa virallista testausjärjestelmää, jolla ohjaajien ja koirien toiminnan taso voitaisiin varmistaa. Koiran työskentelytapa on aina koira- ja ohjaajakohtainen. Koiran ilmaisuja arvioitaessa tulee huomioida aistinvaraisen ja rakenteita rikkomattoman menetelmän rajoitukset ja epävarmuustekijät Esittäjän nimi 58

59 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja formaldehydin aiheuttamat sisäilmaongelmat Tutkimuskäytäntö ja tulosten tulkintaa

60 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet) ja formaldehydi VOC=orgaaninen yhdiste, jonka höyrynpaine on 20 C:n lämpötilassa vähintään 0.01 kpa CH 2 O=aldehydeihin kuuluva erittäin haihtuva orgaaninen yhdiste Sisäilmasta on tunnistettu yli 900 erilaista haihtuvaa orgaanista yhdistettä Emittoituu sisäilmaan esim. rakennusmateriaaleista, kalusteista, toimistolaitteista ja siivousaineista 60

61 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteiden keräys ja analysointi Näytteiden keräys ja analysointi standardien ISO ja ISO mukaisesti. Näytteet kerätään yleisimmin aktiivisesti Tenax TA adsorptioputkeen. 61

62 Formaldehydin keräys ja analysointi Näytteet kerättään ja analysoidaan esim. SFS 3862 standardin tai EPA-TO-11A standardien mukaisesti. SFS 3862: keräys natriumdisulfiittiliuokseen, analysointi kromotrooppihappomenetelmällä spektrofotometrisesti. EPA-TO-11A: keräys Sep-paksilikakeräimeen, määritys nestekromatografisesti. 62

63 Viitearvoja VOC-yhdisteille annettuja viitearvoja esim: Asumisterveysoppaan arvot (esim. TVOC 600 µg/m 3 ) LCI (Lowest Concentration of Interest)-arvot Saksassa ja Ranskassa (Työhygieenisistä raja-arvoista johdetut huomioiden turvallisuuskertoimet) Salonen 2009, Salonen et al VOC-yhdisteiden viitearvoja toimistotyöympäristölle (esim. TVOC 250 µg/m 3 ). Formaldehydille annettuja viitearvoja esim.: WHO ja STM (Asumisterveysohje): 100 µg/m 3 AFSSET (French Agency for Environmental and Occupational Health Safety) ja ATSDR (Agency for Toxic Substances and Disease Registry, USA): 50 µg/m 3 (lyhytaikainen altistus), 10 µg/m 3 (pitkäaikainen altistus). Schleibinger et al. 2003: Viitearvojen perustana voidaan käyttää työympäristötutkimusten tilastoanalyysien 90 persentiiliä. Tavoitearvoja voidaan määrittää mediaanin (50 persentiili) perusteella. 63

64 Taulukko. Viitearvot P50 ja P90 toimistojen sisäilman VOC- ja formaldehydipitoisuuksille Yhdiste/Yhdisteryhmä P50 ohjearvo [µg/m 3 ] P90 ohjearvo [µg/m 3 ] Aromaattiset hiilivedyt EA (=Ei arvioitu, koska P50 oli pääasiassa alle menetelmän havainnointirajan (0.4ug/m3) Alkoholit EA 5 Alifaattiset hiilivedyt EA 5 Aldehydit EA 5 Glykolit, glykolieetterit EA 10 Terpeenit EA 5 Pii-yhdisteet EA 10 Orgaaniset hapot EA 10 Esterit EA 5 Ketonit EA 5 TVOC Formaldehydi

65 Edellä esitettyjä viitearvoja (P50, P90) ei tule käyttää terveysriskin arvioinnissa. P50 viitearvoa voidaan pitää tavanomaisena toimistotasona. P90 viitearvon ylittävät sisäilmapitoisuudet viittaavat epätavanomaisen lähteen olemassaoloon ja lisäselvitykset sisäilman laadun parantamiseksi ovat tarpeen. 65

66 Yleisimpien VOC:ien ja formaldehydin ärsyttävyys

67 Ärsyttävyyden arviointi Perustuu yhdisteiden ärsyttävyyttä, "ärsytyspotentiaalia" kuvaaviin RD50 arvoihin RD50 arvo = Aineen ilmapitoisuus, joka vähentää (hiirien) hengitystaajuuden puoleen. RD50 arvoja löytyy kirjallisuudesta tai ne voidaan laskennallisesti määrittää 67

68 Menetelmät jatkuu.. Suositeltu sisäilmataso RIL (Recommended Indoor air Level) = 1/40 x OEL (0.03xRD50) = RD50/1333 (Alarie et al., 1996; Nielsen et al., 1995). 1/40 Altistusjakso: 8 h/päivä ja 5 vuorokautta/viikko -> Sisäilman altistustason ei pidä ylittää (8/24) x (5/7) x OEL = 1/4 x OEL. Herkkien yksilöiden (lapset, hengityselinsairauksista kärsivät aikuiset) vuoksi käytetään turvallisuuskerrointa "10" ->RIL =1/40 x OEL. (Nielsen, Alarie et al. 1995). -> RIL =RD50/1333 (Nielsen, Alarie et al. 1995; Alarie, Schaper et al. 1996). 68

69 Ärsyttävyyden todennäköisyys=ärsytysindeksi= yhdisteen mitattu pitoisuus/ril. Tietyn näytteen todennäköinen ärsyttävyys saadaan laskemalla esiintyneiden yhdisteiden ärsytysindeksit yhteen. ->Mikäli esiintyvien yhdisteiden ärsyttävyyden todennäköisyys on yli 1, sensorinen ärsytys on todennäköinen (Alarie et al., 1996). 69

70 Taulukko 1. Formaldehydi ja ärsyttävimmät VOC-yhdisteet VOC Keskiarvo Maksimi RD50 µg/m 3 [ppm] OEL= 0.03 x RD50 µg/m 3 [ppm] RIL= 1/40x OEL = RD50/1333 µg/m 3 [ppm] a Ärsytyksen todennäköisyys eli ärsytysindeksi (maximum recommended threshold = expected concentration/ril) b Formaldehydi CAS: ) 150 [4] 1) [0.1] 4 [0.003] 2.8* 11** 2-Fenoksietanoli CAS: c) [6 ] c ) 1020 [0.2] 26 [0.005] 0.06* 3.1** 2-(2-butoksietoksi)etanoli CAS: c ) [ 17] c ) 3420 [0.5] 86 [0.01] 0.02* 0.7** heksaanihappo CAS: c) [ 31] c ) 4485 [0.9] 112 [0.02] 0.05* 3.9** 2-etyyli-1-heksanoli CAS: ) [ 44] c ) 7014 [1.3] 175 [0.03] 0.005* 0.07** 2-(2-etoksietoksi)etanoli CAS: c) [79 ] c ) [2.4] 330 [0.06] 0.02* 1.8** 1,2-propaanidioli CAS: c) [80] c ) 7590 [2.4] 190 [0.06] 0.04* 1.5** 70

71 Teollisten mineraalikuitujen aiheuttamat sisäilmaongelmat Tutkimuskäytäntö ja tulosten tulkintaa

72 Teolliset mineraalikuidut (MMVF) =epäorgaanisia kuituja joita valmistetaan useista eri raaka-aineista. Eristevillakuidut Lasikuidut Keraamiset kuidut Eristevillakuidut ja lasikuidut ovat kemialliselta olomuodoltaan lasimaisia, rakenne on amorfinen (eli kiteetön) Mahdollisia mineraalikuitulähteitä toimistoissa lämmönja ääneneristemateriaalit sekä lasikuitutapetit 72

73 Teollisten mineraalikuitujen viitearvoista Pintojen teollisten mineraalikuitujen pitoisuuksille ei ole olemassa virallisia ohjearvoja Suosituksia antaneet Schneider ym. (2000), Kovanen ym. (2006) ja Salonen ym. (2009) Teollisten mineraalikuitujen ilmapitoisuuksille on annettu virallisia ohjearvoja eri maissa 73

74 Teippinäytteen kerääminen ja analysointi stereomikroskoopilla 74

75 Pölynkoostumusnäytteen (minigrip-näyte) kerääminen ja analysointi (elektronimikroskoopilla (SEM)) 75

76 SEM kuvaa 76

77 Teolliset mineraalikuidut voivat olla rakennusaikaista tai peruskorjausaikaista pölyä saattaa vapautua kuitumateriaalista eroosion vaikutuksesta tai huoltotoimenpiteiden yhteydessä Merkittäviä lähteitä toimistotyöympäristössä: tuloilmakanavistojen äänen/lämmöneristemateriaalit pinnoiltaan rikkonaiset tai kanttaamattomat ääneneristyslevyt 77

78 Siivoustiheys vaikuttaa merkittävästi teollisten mineraalikuitujen kertymään huonepinnoilla. Kahden viikon kuitutiheydellä voidaan hyvin arvioida teollisten mineraalikuitujen esiintymistä työtiloissa. Schneider 2001, Kovanen 2006, Salonen 2009: Ohjearvo 2 viikon kuitukertymälle 0.2 MMVF/cm 2. Ohjearvon ylitys merkitsee tarvetta lisätä siivoustiheyttä ja parantaa siivousmenetelmiä. Mikäli epäilys esim. pinnoittamattomista tai pinnoiltaan rikkonaisista äänen- tai lämmöneristeistä, täytyy eristeet korjata tai poistaa. 78

79 TTL suosittelee käyttämään sekä teippi- että pyyhintämenetelmää (pölyn koostumus) selvitettäessä teollisten mineraalikuitujen määrää ja lähteiden alkuperää toimistotyöympäristössä. 79

80 Sisäilmakorjausten jälkiseuranta

81 Seuranta Sisäilmaongelmien ratkaisuprosessissa seurannalla on hyvin tärkeä rooli. Seurannassa arvioidaan saavutetut tavoitteet ja tarvittavat jatkotoimet. Seuranta tehdään moniammatillisessa sisäilmatyöryhmässä, ja seurantatulokset käydään aina läpi yhdessä tilan käyttäjien kanssa. Seurannan toimintatavoista, aikatauluista ja vastuista (roolijako) on hyvä sopia sisäilmaryhmässä ja prosessin alkuvaiheessa. 81

82 Lopputuloksen arvioinnin lisäksi voidaan tarvita väliseurantaa. Väliseurannan avulla toimintaa voidaan ohjata ja korjata prosessin aikana. Väliseurannalla voi olla merkitystä myös epäluottamuksen hälventämisessä ja työyhteisön tilanteen rauhoittamisessa

83 Kosteus- ja homevauriokorjauksissa korjausten onnistumista voidaan arvioida Katselmoimalla tilat Pyytämällä tilojen käyttäjiltä arvio sisäympäristöstä (haastattelu tai kyselytutkimus) Toteuttamalla sisäilmastokysely sisäilmaan liitetyistä oireista ja koetuista olosuhdehaitoista Valvomalla korjausprosessia ja tarvittaessa arvioimalla korjausprosessi vielä jälkikäteen Tekemällä seurantamittauksia (aikaisintaan 3-6kk kuluttua korjausten jälkeisestä seurannasta)

84 TYÖKALUJA JA OHJEISTUSTA SISÄILMASTO-ONGELMIEN RATKAISEMISEEN

85 Asumisterveysohje (STM 2003) ja Asumisterveysopas (YTL 2009) Ohjeessa kuvataan tutkimusmenetelmät ja niiden tulkinta opas laajempi!

86 MIKROBIT Asumisterveysohje ja -opas Tulkintaohjeet perustuvat laajoihin aineistoihin Vaurioituneita ja ei-vaurioituneita materiaaleja, pintoja ja asuntoja Kasvatusmenetelmä Rakennusmateriaali- ja pintanäytteet suoramikroskopointi 6-vaiheimpaktorinäytteet ilmasta Huom! Tulkintaohjeita voi soveltaa vain asunnoille ja siihen verrattaville tiloille Muita menetelmiä voidaan käyttää, jos Validoitu em. menetelmiä vastaan Riittävä vertailuaineisto ja tulkintaohjeet Viranomaispäätöksissä voidaan käyttää vain menetelmiä, joilla Eviran hyväksyntä

87 Kosteus- ja homevauriot Ratkaisuja työpaikoille (Salonen ym. 2014) Oppaaseen on koottu sisäilmaongelmien tunnistamisen ja hallinnan hyvät käytännöt. Oppaassa on tietoa ongelmien ratkaisuprosessista ja siihen liittyvistä toimintamalleista, erityisesti toimisto-, koulu- ja sairaalaympäristöissä. Oppaassa on kuvattu ratkaisuprosessin eri vaiheet ja niihin liittyvät selvitys- ja tutkimustarpeet

88 Työterveyslaitoksen käyttämiä viitearvoja sisäympäristö-ongelmien tunnistamiseen TVOC:lle, VOC ryhmille, formaldehydille (15 µg/m 3 ), ammoniakille (25 µg/m 3 ), partikkeleille, teollisille mineraalikuiduille, mikrobeille, fysikaalisille tekijöille (Salonen et al. 2007, Salonen 2009, Salonen et al. 2011) Ei terveysperusteisia, pääosin vertailuaineiston P90 arvoja

89 Esittäjän nimi 89

90 KIRJALLISUUTTA JA OHJEITA SISÄILMASTO-ONGELMIEN RATKAISEMISEEN Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Oppaita 2003:1. Sosiaali- ja terveysministeriö, Asumisterveysopas. 2. korjattu painos. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys-lehti. Pori Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki 2006 ja Lahtinen M, Ginström A, Harinen S, ym. Selätä sisäilmastokiista viesti viisaasti. Työterveyslaitos Lappalainen S, ym. Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa. Ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille. Suomen Kuntaliitto Meklin T. ym. Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 9/2007. Opetushallitus Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen. Toim. Vesa Asikainen ja Susanna Peltola. Vammalan kirjapaino, Vammala Salonen H, Lahtinen M, Lappalainen S, Holopainen R, Pietarinen, V-M, Palomäki E, Karvala K, Tuomi T, Reijula K. Kosteus- ja homevauriot. Ratkaisuja työpaikoille. Työterveyslaitos ISBN Salonen H, Lappalainen S, Lahtinen M ym. Toimiston sisäilmaston tutkiminen. Työterveyslaitos Sosiaali- ja terveysministeriö. Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. Työterveyslaitos. Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. si%20siivous%20ja%20irtaimiston%20puhdistus.pdf Työterveyslaitos. Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen. res.pdf

91 HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ SISÄILMASTO-ONGELMIEN SELVITTÄMISEKSI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Työsuojeluhallinto: Työterveyslaitos: Työturvallisuuskeskus: Sisäilmayhdistys: Hengitysliitto Heli ry:

92