EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Talousarvion valvontavaliokunta TYÖASIAKIRJA Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 11/2008 viljan julkiseen varastointiin myönnetyn Euroopan unionin tuen hallinnoinnista Talousarvion valvontavaliokunta Esittelijä: Jan Mulder DT\ doc PE v01-00

2 Johdanto Maataloustuotteiden julkisen varastoinnin tavoitteena on vakauttaa markkinoita ja varmistaa maatalousväestölle kohtuullinen elintaso 1. Jäsenvaltiot ostavat tuotteet interventiohintaan, jonka neuvosto on asettanut komission ehdotuksen pohjalta. Jäsenvaltiot varastoivat ne, kunnes ne voidaan myydä joko sisämarkkinoilla, kun hinnat nousevat (vaarantamatta hintoja EU:n markkinoilla) tai vientiin. Komissio korvaa jäsenvaltioille aiheutuneet varastointikustannukset sekä osan varastoitavien maataloustuotteiden alkuperäisestä ostohinnasta niin sanotun arvonalennusmekanismin perusteella. Myynnin nettotuotto viedään yhteisön talousarvioon. Maksajavirastot vastaavat julkisen varastoinnin hallinnoimisesta ja tallentavat fyysiset ja rahoitusta koskevat tietonsa komission ylläpitämään tietokantaan. Komissio seuraa tilannetta tietojen avulla ja laskee jäsenvaltiolle suoritettavat tai niiltä perittävät määrät. Julkisessa varastoinnissa olevan viljan määrä on maataloustuotteiden hintojen huomattavan nousun takia viime aikoina vähentynyt niin, että varastoja ei käytännöllisesti katsoen ole 2. Tulevaisuudessa varastot voivat kuitenkin taas kasvaa muuttuvien markkinaolosuhteiden mukaisesti. Neuvosto on maatalouspolitiikan meneillään olevan "terveystarkastuksen" yhteydessä ehdottanut, että julkinen interventio säilytetään ainakin tärkeimmän viljan (leipävehnä) ja tiettyjen muiden tuotteiden osalta turvaverkkona markkinahäiriöiden varalta. Neuvosto päätti myöhemmin, että intervention määrä muiden viljojen kuin vehnän osalta vahvistetaan nollaksi 1. päivään heinäkuuta 2010 mennessä. Vehnän osalta interventio toteutetaan 1. päivästä marraskuuta alkaen 31. päivään toukokuuta asti, ja interventiohinta on 101,30 euroa tonnilta. Enimmäismäärä on kolme miljoonaa tonnia, joka ostetaan tarjoamalla enemmän. Tarjoaminen on järjestelmä, jossa tiettyä määrää tuotteita tarjotaan komissiolle tietyillä hinnoilla. Komissio esittää myöhemmin katsauksen eri määristä ja niiden hinnoista hallintokomitealle, jossa jäsenvaltiot ovat edustettuina. Lopuksi jäsenvaltiot päättävät, mitä tuotteita ne haluavat ostaa. Varastojen maantieteellinen sijainti otetaan myös huomioon kyseisessä menettelyssä kuljetuskustannusten vähentämiseksi. 1) Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus (ala, päätelmät ja suositukset) a) Tarkastuksen ala Tilintarkastustuomioistuin tarkasti viljan julkiseen varastointiin myönnetyn Euroopan unionin tuen taloudellisuuden näkökulmasta keskittyen etenkin siihen, missä määrin kustannukset on minimoitu ja tulot maksimoitu. Tarkastus perustui komission ja jäsenvaltioiden laatimien, interventiopolitiikan täytäntöönpanemiseen ja tietojen toimittamiseen tarvittavien menettelyiden arviointiin 1 Neuvoston asetus (EY) N:o 1784/2003 (EUVL L 270, , s. 78), joka on kumottu asetuksella (EY) N:o 1234/2007 (EUVL L 299, , s. 1). 2 tilanne kesäkuussa 2008 PE v /6 DT\ doc

3 varastointitoimien säännönmukaisuuden tarkastamiseen kahdessa jäsenvaltiossa, joihin tehtiin tarkastuskäynti ja joissa on suurimmat varastot (Saksa ja Unkari) varastointiolosuhteiden ja viljan laadun tarkastamiseen 18:ssa 11 varastosta valitussa viljaerässä (itse paikalla suoritetut tarkastukset) b) Tilintarkastustuomioistuimen päätelmät Julkisen varastoinnin materiaalitoimintoja hallinnoidaan hyvin. Viljan laadun ja varastointiolosuhteiden varmistamiseen tarkoitettuja menettelyjä sovelletaan asianmukaisesti. Komission myyntiin soveltamat toimintaperiaatteet yleensä minimoivat interventiokustannukset. Tilintarkastustuomioistuin yksilöi kuitenkin tapauksia, joissa viljaa ei myyty sisämarkkinoilla, vaikka siitä olisi saatu korkeampi hinta, vaan se myytiin vientiin, jotta ei olisi vaarannettu EU:n markkinahintoja. EU:n talousarvion ja tilinpidon avoimuutta vähentää se, että viljan varastointia koskevasta budjettikohdasta rahoitetaan kustannukset, joita aiheutuu viljan myymisestä markkinahintaa alhaisempaan hintaan bioetanoliteollisuudelle tai luovuttamisesta vähävaraisimpien henkilöiden hyväksi. Tilintarkastustuomioistuin totesi esimerkiksi, että vuonna 2006 saksalaista ruista myytiin bioetanolialalle markkinahintoja alhaisemmin hinnoin, mikä johti noin viiden miljoonan euron vaihtoehtokustannuksiin. Varastojen myyntiä koskevilla toimintaperiaatteilla ei aina voida varmistaa, että intervention nettokustannukset minimoidaan tai että vilja ei ole varastossa pidempään kuin on tarpeen. Tarkastus paljasti epäjohdonmukaisuuksia ja epätarkkuuksia maksajavirastoille korvattavien kiinteiden teknisten kustannusten laskemisessa käytettävissä tiedoissa, ja tuomioistuin totesi myös, että arvonalenemisen korvaaminen jäsenvaltioille on lähes aina johtanut siihen, että viljaa myytäessä on syntynyt tuottoa. Tämä osoittaa, että arvonalenemisesta johtuvat korvaukset ovat olleet suurempia kuin jäsenvaltioiden suojaaminen olisi edellyttänyt. Myyntiä koskevien toimintaperiaatteiden joustamattomuuden takia osa viljasta jää varastoon tarpeettoman pitkäksi aikaa, mikä lisää rahoituskustannuksia ja teknisiä kustannuksia. Kiireellisiä tilanteita (esimerkiksi maissi vuonna 2007) lukuun ottamatta komission reagointia rakenteellisista syistä johtuvaan varastointiin hidastaa usein se, että toimet nivelletään suurempien uudistusten aikatauluun sen sijaan, että reagoitaisiin nopeasti ja joustavasti markkinaoloihin. Jäsenvaltiot saavat yleensä kohtuullisen korvauksen viljan varastoimisesta. Korvaukset saattavat kuitenkin rahoituskustannusten ja ilman viljan fyysistä DT\ doc 3/6 PE v01-00

4 siirtämistä tapahtuvan varastoinnin kiinteiden kustannusten kohdalla olla suuremmat kuin korvausten perusteena olevat kustannukset. Komissio ei säilytä riittävästi taustatietoja niiden oletusten tueksi, joita se on käyttänyt laatiessaan viljan arvon perustana olevat markkinaennusteet. Joitakin tuomioistuimen myyntiä koskevia menettelyitä ja kustannuksia koskevia päätelmiä voidaan soveltaa muihin tuotteisiin, kuten voihin, rasvattomaan maitojauheeseen, alkoholiin, naudan- ja vasikanlihaan, irtosokeriin ja pakattuun sokeriin, koska niihin sovelletaan samaa asetusta 1 ja hallintojärjestelmiä. c) Tuomioistuimen suositukset Tilintarkastustuomioistuin on huomattujen heikkouksien käsittelemiseksi esittänyt suosituksia, joista voidaan esittää seuraava yhteenveto: Vähimmäismyyntihintaa asetettaessa pitäisi ottaa huomioon viljan laatu ja varastointipaikka. Markkinaolosuhteiden salliessa viljaa ei pitäisi tarjota vientiin, jos sisämarkkinoilla voidaan saada siitä korkeampi hinta, ja hivenen alhaisemmat tarjoukset pitäisi hyväksyä, kun se on perusteltua viljan tulevien varastointikustannusten vuoksi. Talousarviomenettelyn avoimuuden parantamiseksi olisi yksilöitävä ne kustannusten osatekijät, jotka eivät suoraan liity viljan interventiovarastoinnin tavoitteisiin, kuten tuki vähävaraisimmille henkilöille tai bioetanoliteollisuudelle. Komission olisi tehostettava maksajavirastojen ilmoittamiin kustannuksiin kohdistamiaan tarkastuksia seuraamalla järjestelmällisesti kaikkia poikkeuksellisia tietoja ja vaihteluja, joihin jäsenvaltioiden viljan varastoinnista saamat maksut perustuvat. Tiedot olisi lisäksi tarkastettava paikalla toimitettujen tarkastusten yhteydessä. Komission olisi tarkistettava ilman tavaran fyysistä siirtämistä tapahtuviin toimiin soveltamiaan kiinteitä kustannuksia ja varmistettava, että rahoituskustannusten laskemisessa käytettävät tasot asetetaan sellaisille tasoille, jotka kannustavat jäsenvaltioita ilmoittamaan todelliset rahoituskustannuksensa ja minimoivat liian suurten korvausten riskin. 1 Komission asetus (EY) N:o 884/2006 (EUVL L 171, , s.35). PE v /6 DT\ doc

5 Tilintarkastustuomioistuin tunnustaa, että suositelluilla parannuksilla on vain rajattu taloudellinen vaikutus nykyisessä markkinatilanteessa, jolle ovat tunnusomaisia korkeat hinnat. Mikäli viljavarastot kuitenkin kasvavat jälleen tulevaisuudessa, niillä voi olla merkittävä vaikutus EU:n talousarvioon, ja ne voivat vaikuttaa muihin interventiovarastointitoimenpiteisiin. Tuomioistuin suosittelee lisäksi, että menettelyjä yksinkertaistetaan maatalouden "terveystarkastuksen" yhteydessä erityisesti siksi, että julkista interventiota aiotaan jatkaa ainakin tärkeimmän viljan (leipävehnä) osalta. 2. Komission vastaukset Komissio on antanut yksityiskohtaiset vastaukset tuomioistuimen päätelmiin ja suosituksiin, ja ne ovat liitteenä tuomioistuimen erityiskertomuksessa. Seuraavana yhteenveto kyseisistä vastauksista. Komission mielestä järjestelmän monimutkainen hallinnointi estäisi viljan laadun ja varastointipaikan huomioon ottamista vähimmäismyyntihinnan asettamisessa. Komissio katsoi, että nykyinen järjestelmä on yksinkertainen, objektiivinen ja tehokkaampi. Oman riskianalyysinsä ja varastoissa tällä hetkellä olevan vähäisen viljamäärän vuoksi komissio katsoi, että jäsenvaltiolta saatujen tietojen tarkastaminen itse paikalla ei ole perusteltua. Komissio totesi, että se perehtyy parhaillaan tilanteeseen ja päättää sen jälkeen, mikä menetelmä soveltuu parhaiten kiinteiden kustannusten laskemiseen silloin, kun viljaa ei siirretä fyysisesti. Komissio kehittää parhaillaan myös parasta mahdollista tapaa toimia silloin, kun jotkin jäsenvaltiot eivät ilmoita korkokulujaan, samassa yhteydessä, kun se laskee, mitä korkokantaa kussakin tapauksessa käytetään julkisen varastoinnin rahoituskustannuksia korvattaessa. Komission mukaan EU:n talousarvion ja tilien avoimuus on varmistettu viljan julkisen varastoinnin osalta. Vilja, jota käytetään vähävaraisimmille suunnatussa ilmaista jakelua koskevassa ohjelmassa, rahoitettiin erillisestä budjettikohdasta, ja julkisen varastoinnin tilinpidossa eritellään selvästi kyseiseen ohjelmaan liittyvät varastojen muutokset. Komissio totesi rukiin myynnistä bioetanolin valmistusta varten, että se oli kokeiluhanke, joka koski hyvin pientä määrää viljaa eikä sitä varten siksi tarvinnut perustaa omaa budjettikohtaa. Lopuksi komissio korosti, että vuoden 2009 loppuun mennessä on tarkoitus antaa uusi komission asetus, jossa vahvistetaan julkisiin varastoihin ostamista koskevat yhteiset säännöt. 3. Talousarvion valvontavaliokunnan huomiot ja suositukset liitettäväksi mahdollisesti komission vastuuvapautta (varainhoitovuosi 2007) koskevaan mietintöluonnokseen Euroopan parlamentti 1. pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta ja tukee sen tärkeimpiä päätelmiä ja suosituksia; DT\ doc 5/6 PE v01-00

6 2. on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että komission olisi otettava huomioon varastojen maantieteellinen sijainti ja erityisesti viljaerien laatu, kun se asettaa vähimmäismyyntihinnan; panee merkille, että kyseisiä muutoksia ennakoidaan jo ottamalla käyttöön tarjousjärjestelmä neuvoston päätöksen mukaisesti, koska kyseisessä tarjousjärjestelmässä interventiotuotteiden hinta on riippuvainen sijainnista; 3. pyytää jäsenvaltioita ja komissiota arvioimaan valvontakustannukset viljan julkista varastointia koskevien toimien alalla; kehottaa komissiota luomaan jäsenvaltioille enemmän kannustimia niiden interventiovarastojen ja pääomakustannusten vähentämiseksi ja varastojen myyntiajan optimoimiseksi; 4. on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että komission olisi tehostettava maksajavirastojen ilmoittamiin kustannuksiin kohdistamiaan tarkastuksia seuraamalla järjestelmällisesti kaikkia poikkeuksellisia tietoja ja vaihteluja, että käytetyt tiedot olisi tarkastettava paikalla toimitettujen tarkastusten yhteydessä ja että komission olisi tarkistettava ilman tavaran fyysistä siirtämistä tapahtuviin toimiin soveltamiaan kiinteitä kustannuksia varmistaakseen, että ne eivät ylitä todellisia kustannuksia; 5. tukee tilintarkastustuomioistuimen lausuntoa, jonka mukaan jäsenvaltioiden maksajavirastoilta saatujen kustannustietojen tarkastaminen itse paikalla olisi hyödyllistä; korostaa kuitenkin, että valvontavelvoitteiden kustannustehokkuus on varmistettava; 6. pitää valitettavana, että yhteisön tason elintarvikepulan varalta ei ole strategista viljavarastoa; huomauttaa, että jäsenvaltiot voivat perustaa strategisia viljavarastoja ja että niiden on tiedotettava komissiolle kyseisistä varastoista; pitää kuitenkin valitettavana, että hyvin harvat jäsenvaltiot hyödyntävät kyseistä mahdollisuutta, ja katsoo, että komission pitäisi tutkia ajatusta yhteisön strategisen varaston perustamisesta. PE v /6 DT\ doc