EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Talousarvion valvontavaliokunta tammikuuta 2004 TYÖASIAKIRJA vuotta 2002 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätelmistä maataloustuotteiden vientiin sovellettavan tuen määrittämisestä (erityiskertomus nro 9/2003) vientitukien ennakkorahoituksesta (erityiskertomus nro 1/2003) Talousarvion valvontavaliokunta Esittelijä: José Paulo Martins Casaca DT\ doc PE

2 Sisällysluettelo Sivu 1. Maataloustuotteiden vientiin sovellettavan tuen määrittäminen Johdanto Vientituet Tilintarkastustuomioistuimen toimittama tarkastus Tuoteryhmät Markkinoiden hallinnointi Naudanliha Maito ja maitotuotteet Viljat Sokeri Tilintarkastustuomioistuimen yleiset päätelmät 5 2. Esittelijän ehdottamat päätelmät 6 3. Vientitukien ennakkorahoitus Tilintarkastustuomioistuimen toimittama tarkastus Keskeisimmät tulokset Tilintarkastustuomioistuimen suositukset 9 4. Esittelijän ehdottamat päätelmät 9 PE /11 DT\ doc

3 1. Maataloustuotteiden vientiin sovellettavan tuen määrittäminen 1.1 Johdanto Tilintarkastustuomioistuin esitteli erityiskertomuksensa nro 9/2003 maataloustuotteiden vientiin sovellettavan tuen määrittämisestä talousarvion valvontavaliokunnan heinäkuuta 2003 pidetyssä kokouksessa. Esittelijä vaati tilintarkastustuomioistuimen suositukseen yhtyen ja niin voimakkain sanankääntein kuin parlamentin asiallinen kielenkäyttö sallii komissiota esittämään laskelmat, joiden perustella kyseiset vientitukitasot on asetettu. Lisäksi esittelijä korosti jälleen kohteliaasti mutta selkeäsanaisesti että koska tukitason asettamismenettelyistä ei ole annettu suuntaviivoja tai ohjeita, tuen määrittämistä koskeva järjestelmä saattaa osoittautua erittäin haavoittuvaksi. Poliisi teki keskiviikkona 15. lokakuuta 2003 samanaikaisesti Belgiassa, Alankomaissa ja Ranskassa toimitettuun laajamittaiseen operaatioon liittyvän ratsian maatalouden pääosaston toimitiloihin Brysselissä. 1.2 Vientituet Koska maataloustuotteiden hinnat sisämarkkinoilla ovat maailmanmarkkinahintoja korkeammat, tuotteiden myynti on vaikeaa. Järkevä ratkaisu olisi tietenkin rajoittaa sellaisten tuotteiden tuotantoa, jotka eivät mene kaupaksi, ja ryhtyä sen sijaan tuottamaan tuotteita, joita kuluttajat ovat valmiita ostamaan. Yhteinen maatalouspolitiikka ei kuitenkaan perustu järkeviin ratkaisuihin, joten tämä itsestään selvä ja yksinkertainen ratkaisu ei tule kysymykseen. Sen sijaan Euroopan unioni tukee eurooppalaisten maataloustuottajien ylijäämätuotteiden vientiä Euroopan unionin ulkopuolisiin maihin, joista monet ovat kehitysmaita (ja aiheuttaa näin haittaa niiden omalle tuotannolle). Maksettavan tuen määrä perustuu tuotteeseen Euroopan unionin sisämarkkinoilla sovelletun hinnan ja maailmanmarkkinahinnan väliseen erotukseen. Vientituen kannalta merkittävimmät tuotteet ovat sokeri, viljat, rasvaton maitojauhe, täysmaitojauhe, voi, juusto ja naudanliha. Komissio on asettanut kullekin tuotteelle vientitukitason. Kyseisiin vientitukiin käytetään vuosittain noin 3,4 miljardia euroa Tilintarkastustuomioistuimen toimittama tarkastus Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tarkoituksena oli vastata seuraaviin aiheellisiin ja asianmukaisiin kysymyksiin: Asettaako komissio vientituen tason järkevällä, johdonmukaisella ja asianmukaisella tavalla? Otetaanko vientitukitasojen vahvistamisessa huomioon kaikki olennaiset tekijät? Ovatko asettamisen perustana olevat tietolähteet olennaisia, kattavia, luotettavia, valideja ja ajan tasalla? 1.4 Tuoteryhmät Maatalouden pääosaston markkinoista vastaavat osastot on jaettu tuoteryhmien mukaan, ja ne vastaavat muun muassa vientitukitasojen ehdottamisesta. Vientituen määrittämismenetelmät voidaan periaatteessa tiivistää kahteen: naudanlihan ja maitotuotteiden tukitasot asetetaan 1 Tuen suuruus käy ilmi selkeämmin, jos luku ilmaistaan vaihtoehtoisilla tavoilla. Sitä kannattaa verrata esimerkiksi kehitysmaiden talousarvioon, yhtiöiden liikevaihtoon, jäsenvaltioiden työttömyysvakuutusmäärärahoihin, Bordeaux'n linnan kuluihin jne. Vaihtoehtoisesti voi laskea, paljonko lähes 3,5 miljardin tukisumma tekee vuodessa päivää tai tuntia kohden. DT\ doc 3/11 PE

4 tietyksi ajanjaksoksi, kun taas viljojen ja sokerin vientitukitasot asetetaan tarjouskilpailujen avulla. Komission lähestymistapaa markkinoiden hallinnointiin ja yksittäisiin tuoteryhmiin koskevat tilintarkastustuomioistuimen toimittaman tarkastuksen tulokset on esitetty seuraavassa. Komission tilintarkastustuomioistuimen huomioihin antamat vastaukset on kursivoitu. 1.5 Markkinoiden hallinnointi Koska markkinat ovat hyvin erilaisia, eri markkinajärjestelyistä vastaavien komission linjojen toiminnassa on käytännössä huomattavia eroja. Tilintarkastustuomioistuin ei arvostellut näitä eroavaisuuksia, mutta huomautti, että "... mitään todisteita ei saatu siitä, että johtotahot olisivat analysoineet näitä syitä viime aikoina." (13 kohta) Komissio: "Kaikki tukipäätökset tehdään maatalouden pääosaston korkeimmalla tasolla. Koska tuotteiden luonne, niiden tuotanto eikä niiden kaupan pitäminen ole muuttunut, tukien vahvistamisjärjestelyä ei ole välttämätöntä tarkastella uudelleen. Järjestelyihin liittyviä parametrejä seurataan jatkuvasti." (Komission vastaukset, 13 kohta) 1.6 Naudanliha Tilintarkastustuomioistuin esitti seuraavat huomautukset: "... käytettävissä olevan informaation suhde... lopulliseen vahvistettuun tukitasoon on kuitenkin epäselvä." "Mitään suuntaviivoja ei ole annettu siitä, millaisten markkinatilanteen muutosten perusteella vientitukimääriä olisi syytä mukauttaa (esimerkiksi sisäinen hintataso, varastot ja vaihtokurssit)" "Kun tukitasoja mukautetaan, asianomaisten tuotteiden valintaa tai mukautusten laajuutta ei aina perustella selkeästi." (20 kohta) Komissio: "Komission mielestä tuen määrän vahvistaminen on naudanliha-alalla riittävän avointa sisäisen päätöksentekoprosessin osalta myös hallintokomiteassa, jotta tuki voidaan vahvistaa asianmukaisesti." (Komission vastaukset, 20 kohta) 1.7 Maito ja maitotuotteet Maitotuotemarkkinoilla on suuri joukko tuotteita. Tukea voidaan myöntää noin 400 erilaiselle tuotteelle. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että "... sen [Komission] laskelmien ja asetetun tukitason välillä ei ole suoraa yhteyttä." "Lasketun teoreettisen hinnan ja tosiasiassa ehdotetun tukitason välisiä eroja ei ole selitetty." (25 kohta) Komissio: "Vaikka yksittäisiin asiakirjoihin ei aina ehkä ole merkitty täydellisiä tietoja, komissio on selvittänyt, että kun tarkasteltavana olevalle jaksolle lasketun teoreettisen tukimäärän sijaan on vahvistettu muu määrä, tämä on johtunut vallinneista erittäin merkittävistä olosuhteista." (Komission vastaukset, 25 kohta) PE /11 DT\ doc

5 On huomattava, että komissio tai tilintarkastustuomioistuin eivät kumpikaan määritelleet vastuuvapauden myöntämisestä vastaavalle viranomaiselle, mitä kyseisillä "erittäin merkittävillä olosuhteilla" tarkoitetaan. 1.8 Viljat Vehnän vientituen enimmäistasot asetetaan tarjouskilpailun perusteella. Tilintarkastustuomioistuin huomautti, että "... Laskelmien yhteys lopulliseen tukitasoon ei kuitenkaan tule selvästi esiin." (30 kohdan d alakohta) Komissio: "Tarjouskilpailulla määritetty enimmäistuki ei välttämättä vastaa täysin matemaattisten laskelmien tulosta, vaan siihen sisältyy muita markkinatekijöitä, joista keskustellaan hallintokomiteassa jäsenvaltioiden edustajien kanssa. Lisäksi jäsenvaltioiden edustajat äänestävät tukien vahvistamisesta tarjouskilpailujen yhteydessä. Komiteoiden lausunnot kirjataan perustelut sisältävinä huomautuksina asiakirjoihin, jotka ovat tilintarkastustuomioistuimen saatavilla." (Komission vastaukset, 30 kohdan d alakohta) 1.9 Sokeri Sokeri eroaa muista tuotteista seuraavasti: "Vientituen määrittäminen tapahtuu hyvin avoimesti." (33 kohta) Tästä huolimatta "Tuen enimmäistason asettamiseksi sovellettava menetelmä ja menettelyjen osatekijät ovat yleisesti tiedossa ja sokerimarkkinoita dominoi hyvin pieni joukko suuria yrityksiä. Näistä syistä tarjouskilpailuihin perustuva järjestelmä, jonka tarkoituksena on vahvistaa vientituet yhteisön talousarvion kannalta mahdollisimman taloudellisella tavalla, ei toimi todellisen kilpailuttamisen tavoin niin, että toimijoiden välillä syntyisi tarkoituksenmukainen kilpailu." (37 kohta) Komissio: "Vaikka menetelmä on toimijoiden tiedossa, tämäntyyppinen kilpailu jatkuu esteettä." (Komission vastaukset, 37 kohta) 1.10 Tilintarkastustuomioistuimen yleiset päätelmät Tilintarkastustuomioistuin teki saman päätelmän kuin vuonna 1990: tukitasojen määrittämismenettelyjen ei edelleenkään voida osoittaa olevan johdonmukaiset maitotuotteiden ja naudanlihan eikä kaikissa tapauksissa viljojenkaan kohdalla. Riippumattoman kolmannen osapuolen on hyvin vaikeaa suorittaa tarkastusta. (39 kohta) DT\ doc 5/11 PE

6 2. Esittelijän ehdottamat päätelmät Tilintarkastustuomioistuimen toimittaman tarkastuksen ja komission vastausten perusteella esittelijä pyytää yleisesittelijää sisällyttämään mietintöönsä seuraavat päätelmät: Vientitukien ennakkorahoitus (erityiskertomus nro 9/2003) 1. muistuttaa, että vientitukimenojen osuus Euroopan unionin talousarvion määrärahoista riippuu vientiin tarkoitettujen tuotteiden määrästä sekä komission asettamista vientitukitasoista, minkä vuoksi on pidettävä sekä myönteisenä että hyödyllisenä, että tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, miten, mitä menettelyjä käyttäen ja millä perusteilla komissio päättää tukitasojen asettamisesta, sillä tukitasojen asettaminen on tärkeä osatekijä koko vientitukimekanismissa; 2. ymmärtää, että tarkastuksen kohteena olevat haluavat vastauksissaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastajien tekemiin huomioihin puolustaa ja selittää toimiaan; ymmärtää myös sen, että erityiskertomus on lyhyt kuvaus hallinnosta tiettynä, erityskertomuksen julkaisemista edeltävänä aikana ja tarkastuksen toimittamiseen ja tekemiseen kuluvana aikana on saattanut tapahtua muutoksia; 3. on edellä esitetystä huolimatta sitä mieltä, että toimielinten erilaiset käsitykset toisaalta siitä, "mikä tilanne on" ja toisaalta siitä, "mikä tilanteen tulisi olla", asettavat vastuuvapauden myöntämisestä vastaavan viranomaisen erittäin hankalaan asemaan; 4. muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta ja komissiota siitä, että tarkastusten tarkoituksena on kehittää jatkuvasti asian kannalta olennaisia hallinnointimenettelyjä, minkä vuoksi tarkastukset ja vastaukset niihin olisi laadittava siten, että ne ovat ymmärrettäviä Euroopan kansalaisille, ja odottaa nopeaa edistymistä tavoitteen saavuttamiseksi; 5. huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin tutki asiaa edellisen kerran vuonna ja totesi vientitukitasojen määrittämismenetelmistä, että "hyödynnetyistä tiedoista, komission tekemistä selvityksistä, päätöksenteosta ja päätöksen perusteista ei ollut olemassa tarpeeksi aineistoa, mistä seurasi, että riippumattoman kolmannen osapuolen toimittaman tarkastuksen tekeminen ja johtotahon toteuttama valvonta olivat lähes mahdottomia." (erityiskertomus nro 9/2003: 9 kohta); 6. muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta koskevassa mietinnössään parlamentti totesi, että "julkiseen tilintekovelvollisuuteen liittyvistä syistä komission sisäiset päätöksentekomenettelyt on dokumentoitava ja perusteltava kirjallisesti, niin että valvontaelimet voivat aina seurata komission päätöksenteon perusteita" (erityiskertomus nro 9/2003: 10 kohta); 7. huomauttaa, että viimeisimmässä kertomuksessaan tilintarkastustuomioistuin totesi, että yleensä komission saatavissa oli runsaasti markkinoita koskevia tietoja, mutta ne eivät aina olleet ajantasaisia, kattavia eivätkä puolueettomia, 1 Erityiskertomus nro 2/90, 31. toukokuuta 1990 vientitukien hallinnoinnista ja valvonnasta (EYVL C 133, ). PE /11 DT\ doc

7 monesti ei ollut selvää, miten tietoja oli hyödynnetty ja millä tavoin ne olivat vaikuttaneet tosiasiallisesti vahvistettuihin tukitasoihin, komissio ei täsmentänyt, millaisia työskentelymenetelmiä se käyttää tukitasoja määrittäessään, eikä perustele asetettuja tukitasoja järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti (erityiskertomus nro 9/2003: 39 kohta); 8. ottaa huomioon, että kolmetoista vuotta sitten toimitetun edellisen tarkastuksen jälkeen ei ole tapahtunut edistystä; pahoittelee ja arvostelee tätä, sillä komissio ei ota huomioon tilintarkastustuomioistuimen ja vastuuvapauden myöntämisestä vastaavan viranomaisen esittämiä suosituksia; 9. kehottaa komissiota: selittämään, miksi kolmetoista vuotta sitten toimitetun edellisen tarkastuksen jälkeen ei ole tapahtunut merkittävää edistystä (erityiskertomus nro 9/2003: 39), kertomaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen johdosta asettamansa vientitukea käsittelevän työryhmän työn tuloksista (erityiskertomus nro 9/2003: 40 kohdan a alakohta), alaviite 7); ilmoittamaan, miten hyvin maatalouden pääosasto noudattaa sisäistä valvontaa koskevien vähimmäisvaatimusten 15 kohtaa, jonka mukaan pääosaston kannalta tärkeimmät menetelmät on dokumentoitava kokonaan, pidettävä ajan tasalla ja kaikkien asiaan kuuluvien henkilöstön jäsenten saatavilla. Niiden on oltava varainhoitoasetuksen ja kaikkien asiaan kuuluvien komission päätösten mukaisia 1 ; 10. kehottaa komissiota toimittamaan mahdollisimman pian: yleiset puitteet niitä tietoja varten, jotka on otettava huomioon tukitasojen laskennassa, valittujen tietojen luotettavan dokumentoinnin, valitun tiedon laatuvalvonnan, selkeän ilmoituksen siitä, miten tehtävät ja vastuualueet on jaettu komissio sisällä, selkeän ja selväsanaisen kuvauksen noudatettavista menetelmistä, ja erityisesti kuvauksen valvontamenetelmistä ja arviointia koskevista vaatimuksista; 11. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tiedottamaan parlamentille komission toimista erityiskertomuksen 9/ kohdan a h alakohdan suositusten toimeenpanemiseksi. 3. Vientitukien ennakkorahoitus Vientitukimekanismi sisältää erityisen osatekijän, joka tunnetaan nimellä "ennakkorahoitus". Tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut tämän osan erikseen. Ennakkorahoitus otettiin käyttöön vuonna 1969, ja järjestelmän tarkoituksena on Euroopan unionin tuotteiden suosiminen kolmansista maista peräisin oleviin, Euroopan unionin alueelle ennen jälleenvientiä väliaikaisesti varastoitavaksi tai jalostettavaksi tuotuihin tuotteisiin nähden. 1 en.pdf DT\ doc 7/11 PE

8 Tilintarkastustuomioistuimen mukaan 11 prosenttia eli noin 600 miljoonaa euroa vientitukien kokonaismäärästä perustuu ennakkorahoitusjärjestelmään, jonka yhteydessä viejälle suoritetaan ennakkomaksu enintään 240 päivää ennen varsinaista vientiä. 3.1 Tilintarkastustuomioistuimen toimittama tarkastus Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, miten komissio hallinnoi järjestelmää ja mitä toimia kansalliset viranomaiset toteuttavat sen toimeenpanemiseksi. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tuloksia voidaan pitää erityisen osuvina. Komissio suoritti laaja-alaisen tarkastuksen viimeksi vuonna Tuolloin havaittiin puutteita kansallisten viranomaisten suorittamissa tarkastuksissa, ja komissio edellytti jäsenvaltioilta yli 166 miljoonan euron suuruisia rahoitusoikaisuja. (erityiskertomus 1/2003, yhteenveto, V kohta) 3.2 Keskeisimmät tulokset Riittävän yksityiskohtaisten tietojen toimittamista koskeva velvoite tuli voimaan vasta EMOTR:n varainhoitovuoden 2002 alussa. Ennakkorahoitusjärjestelmän puitteissa vietyjen tuotteiden määriä tai arvoa ei aikaisemmin tilastoitu. (13 kohta) Ennakkorahoitusjärjestelmää koskevan lainsäädännön tulkinta ei ole yksiselitteistä. (15 kohta) Komission vastaus: Ennakkorahoitus helpottaa viejien työtä; niinpä 11 prosenttia vientituista maksetaankin ennakkorahoituksena, vaikka siitä aiheutuu hallinnollista taakkaa myös viejille. (15 kohta) Järjestelmän hallinnoinnille komissiossa on ollut ominaista myös ennakkorahoitusta koskevien säännösten yleiseen tulkintaan liittyvä koordinoinnin puute maatalouden pääosaston ja verotuksen ja tulliliiton pääosaston välillä. (15 kohta) Komissio: "Ainoastaan yhdessä vakiomääräisen tuottoasteen soveltamista koskevassa erityistapauksessa kaksi komission yksikköä on tehnyt toisistaan poikkeavat tulkinnat." (16 19 kohta) Tarkastusten luonteessa ja perusteellisuudessa havaittiin suuria eroja sekä jäsenvaltioiden että niiden alueiden välillä. (Ennakkorahoitettujen tavaroiden ja muiden tullimenettelyiden piiriin kuuluvien tavaroiden) yhteisvarastointiin suhtaudutaan eri tavoin eri jäsenvaltioissa. (20 ja 21 kohta) Komissio aikoo kuitenkin vielä selkiyttää ja täydentää tehtyjä tulkintoja. (21 ja 22 kohta) Ennakkorahoitusjärjestelmän piirissä tapahtuvan jalostuksen valvontaan käytetyt kirjanpitorekisterit eivät kuvastaneet todellista tilannetta, eikä niiden avulla kyetty asianmukaisesti tarkastamaan sovellettavaan asetukseen perustuvien vaatimusten noudattamista. (26 kohta) Todellisessa taloudellisessa tilanteessa säännöksissä edellytettyjä tarkastuksia ei käytännössä pystytä suorittamaan.(29 kohta) Komissio ottaa huomioon nämä havainnot riskianalyysissa ja tulevassa työohjelmassaan. (29 ja 30 kohta) Ennakkorahoitusta ei käytetä enää ainoastaan järjestelmän alkuperäisiin tarkoituksiin. Sitä käytetään nykyisin ensisijaisesti naudanlihan vientivalvonnan tehostamiseen ja vilja-alan vientitodistusten täytäntöönpanoajan jatkamiseen. (39 kohta) Ennakkorahoitusjärjestelmää käytetään yhä niihin alkuperäisiin tarkoituksiin, joita varten se laadittiin, mutta lisäksi sitä käytetään valvonnan tehostamiseen. (40 kohta) PE /11 DT\ doc

9 3.3 Tilintarkastustuomioistuimen suositukset Tilintarkastustuomioistuimen mukaan "ennakkorahoitusjärjestelmä olisi tarkistettava kokonaisuudessaan ja järjestelmän poistaminen otettava harkintaan." (esittelijän alleviivaus) (41 kohta) Komissio "ottaa asian uudelleentarkasteluun". (42 kohta) 4. Esittelijän ehdottamat päätelmät Tilintarkastustuomioistuimen toimittaman tarkastuksen ja komission vastausten perusteella esittelijä pyytää yleisesittelijää sisällyttämään mietintöönsä seuraavat päätelmät: Vientitukien ennakkorahoitus (erityiskertomus 1/2003) 1. ottaa mielenkiinnolla huomioon tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen, joka koski ennakkorahoitusjärjestelmän hallinnointia komissiossa sekä kansallisten viranomaisten toimia järjestelmän toimeenpanemiseksi ja katsoo samalla, että ennakkorahoitusjärjestelmä muodostaa tärkeän osatekijän vientitukijärjestelmässä, joka puolestaan kuuluu neuvoston hyväksymään yhteiseen maatalouspolitiikkaan; 2. muistuttaa, että kyseessä on hyvin monimutkainen ala, jolla komissio toteuttaa vaikeisiin päätöksiin perustuvia maataloustuotteiden markkinoita koskevia toimia ja johon käytetään päivittäin huomattavia summia Euroopan unionin talousarviosta ja jonka tilintarkastustuomioistuin on aikaisemmissa erityis- ja vuosikertomuksissaan määritellyt suuria riskejä sisältäväksi alaksi; 3. ottaa huomioon, että vientituista noin 11 prosenttia määrältään arviolta 600 miljoonaa euroa perustui ennakkorahoitusjärjestelmään (erityiskertomus 1/2003: 2); 4. ottaa huomioon, että komission vuonna 1997 toteuttamassa omassa tarkastuksessa kansallisten viranomaisten suorittamissa tarkastuksissa havaittiin niin merkittäviä puutteita, että komissio edellytti jäsenvaltioilta yli 166 miljoonan euron suuruisia rahoitusoikaisuja (erityiskertomus 1/2003: V kohta), mutta komissio ei tämän jälkeen ole kohdistanut menettelyihin perusteellista tarkastusta; 5. katsoo, että rahoitusoikaisut ovat osoitus paitsi siitä, että jäsenvaltiot pystyvät ja haluavat toteuttaa menettelyt oikein, myös siitä, että ne on mahdollista toteuttaa oikein, ja katsoo yleisesti ottaen, että monet yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat säädökset ovat niin moniselitteisiä eivätkä valvontasäännökset ole likimainkaan avoimia, etteivät jäsenvaltioiden viranomaisten mahdollisuudet soveltaa järjestelmiä oikein ole kovinkaan suuret; 6. ei käsitä, miksi komissio ei suhtaudu vakavammin suuriin rahoitusoikaisuihin tai pidä niitä hälytysmerkkeinä, jotka ovat mahdollisesti osoitus siitä, että järjestelmä ja siihen liittyvät menetelmät olisi tarkastettava perusteellisesti niiden yksinkertaistamiseksi tai tarkistamiseksi; DT\ doc 9/11 PE

10 7. ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen päätelmät, joiden mukaan: säännöksiä on niin hankala tulkita, minkä vuoksi jäsenvaltioiden on vaikea soveltaa järjestelmää; ennakkorahoitusjärjestelmä tekee jo muutenkin sekavan vientitukijärjestelmän entistä monimutkaisemmaksi; tarkastusta koskevat säännökset ovat niin epäselviä, että tarkastusten luonteessa ja perusteellisuudessa on suuria eroja paitsi jäsenvaltioiden myös niiden alueiden välillä; järjestelmää ei käytetä enää ainoastaan sen alkuperäisiin tarkoituksiin. ja että tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaan järjestelmän poistaminen olisi otettava harkintaan; 8. pahoittelee sitä, ettei komissio vaikka se yhtyykin joihinkin tilintarkastustuomioistuimen näkemyksiin ole noudattanut tilintarkastustuomioistuimen suositusta ennakkorahoitusjärjestelmän poistamiseksi vähitellen, vaan on sen sijaan hyväksynyt kaksi uutta asetusta, jotka tekevät jo entisestään monimutkaisen järjestelmän entistä sekavammaksi; 9. katsoo, että käytännössä ennakkorahoitusjärjestelmä toimii vientitukijärjestelmässä mukana olevien yritysten käyttöpääoman tarjoajana; 10. katsoo, ettei ole sen enempää järkevää, suhteellista kuin tarpeellistakaan, että eurooppalaiset veronmaksajat joutuvat edelleen tukemaan kyseisiä yrityksiä ja rahoittamaan niiden toimintaa ilmaiseksi 600 miljoonalla eurolla; 11. on tietoinen, että yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat päätökset tehdään neuvostossa, minkä vuoksi komission mahdollisuudet vaikuttaa siihen ovat rajalliset; pitää kuitenkin valitettavana, ettei komissio pyri voimakkaammin tekemään selväksi neuvostolle, että tilintarkastustuomioistuimen suositusten huolellinen tarkastelu on tärkeää välttämättömäksi käyneen Euroopan unionin varainhoidon parantamisen kannalta; 12. pitää erittäin valitettavana sitä, että neuvosto ei vielä ole hyväksynyt komission ehdotusta neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) 1258/1999 oikaisemiseksi, jolla on määrä pidentää menoihin tehtäviä korjauksia koskevaa määräaikaa 24 kuukaudesta 36 kuukauteen ja jolle sekä tilintarkastustuomioistuin 1 että Euroopan parlamentti 2 ovat antaneet tukensa; 13. ei pidä komission perusteluja järjestelmän jatkamiselle vakuuttavina, vaan kannattaa tilintarkastustuomioistuimen suositusta ja kehottaa aloittamaan koko vientitukijärjestelmän vaiheittaisen poistamisen luopumalla ensimmäiseksi ennakkorahoitusjärjestelmästä; 14. huomauttaa komissiolle kehottaneensa sitä jo useaan kertaan tekemään ehdotuksia kilpailua vääristävän vientitukijärjestelmän poistamiseksi, mikä edistäisi osaltaan välttämättömäksi käynyttä yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista; 1 Lausunto 9/2002, EYVL C 285, , s A5-0277/2002. PE /11 DT\ doc

11 15. esittää kantanaan, että maatalouden ensisijaisena tavoitteena on oltava tuottaa sellaisia elintarvikkeita, joita kuluttajat haluavat ostaa, avoimilla ja kilpailukykyisillä markkinoilla; pitää valitettavana, että neuvoston vanhoillinen enemmistö on vesittänyt komission ehdotukset yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseksi; kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ja erityisesti maatalousministereitä kiinnittämään huomiota siihen, että maatalous ja sen tuotantomenetelmät tarvitsevat koko yhteiskunnan laajan hyväksynnän, minkä saavuttaminen kuitenkin käy yhä vaikeammaksi, koska alan edustajat ajavat etujaan lyhytnäköisesti ja kapeakatseisesti. DT\ doc 11/11 PE

12 New.eu Domain Changed Web and Addresses The introduction of the.eu domain also required the web and addresses of the European institutions to be adapted. Below please find a list of addresses found in the document at hand which have been changed after the document was created. The list shows the old and new address, a reference to the page where the address was found and the type of address: http: and https: for web addresses, mailto: for addresses etc. Page: 7 Type: http: Old: New: Addendum: 1