Raahen. tehdas Ympäristöraportti

Transkriptio

1 Raahen 06 tehdas Ympäristöraportti

2 Raahen tehdas Ympäristöraportti 2006 Sisällys Puheenvuoro 1 Raportti 2 Ruukki 3 Ympäristöpolitiikka 4 Ympäristöjärjestelmä 5 Elinkaari 6 Raahen tehdas 7 Merkittävyystarkastelu 10 Ympäristötavoitteet 12 Ympäristön tila 14 Energia 16 Päästöt ilmaan 18 Päästöt veteen 20 Jätteet 22 Kuljetukset 23 Sivutuotteet 24 Investoinnit 25 Henkilöstö 26 Sanasto 29 Yhteystiedot Rautaruukki Oyj Raahen tehdas PL Raahe Puhelin Teknologiajohtaja Peter Sandvik Puhelin peter.sandvik@ruukki.com Toiminnan ohjauksen päällikkö Erkki Pisilä Puhelin erkki.pisila@ruukki.com Ympäristöpäällikkö Pirjo Lerssi Puhelin pirjo.lerssi@ruukki.com Ympäristöraporttia voi tilata sähköpostitse: environmentalreport@ruukki.com

3 Tekeminen jatkuu Jokainen ruukkilainen osallistuu työpaikkansa jatkuvaan kehittämiseen. Rajalliset resurssit on kohdistettava oleelliseen pitkäjänteisen suunnitelman mukaisesti. Muun muassa kilpailukyky, henkilöstö ja ympäristöasiat vaativat myös johdon jatkuvaa huomiota. Osa vuosittaisista toimenpiteistä perustuu kilpailukyvyn parantamisen strategiaan. Merkittävin kehityskohde Raahen tehtaalla on erikoislujien terästen osuuden lisääminen tuotannossa. Laatu- ja ympäristökysymysten merkitys kilpailutekijänä korostuu asiak kaiden ympäristötietoisuuden lisääntyessä. Yrityksen vastuu ympäristöasioiden jatkuvasta parantamisesta kasvaa. Ympäristökysymyksissä tapahtuu Raahen tehtaan vuonna 2003 käynnistetty ympäristölupaprosessi on edelleen kesken. Helmikuussa 2006 annetusta lupapäätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksen perusteena oli ensisijaisesti viranomaisen investoinneille asettama tiukka aikataulu. Päätöstä valitukseen odotetaan kuluvan vuoden aikana. Merkittävin ympäristöhanke on tehdasalueelle rakennettavan uuden prosessijätteiden kaatopaikan valmistelu. Vuonna 2006 tehtiin ympäristövaikutusten arviointi. Kaatopaikalle on haettu ympäristölupaa, ja rakentaminen alkaa vuoden 2007 aikana. Päästökaupan tulevia ratkaisuja odotetaan Päästökauppaa on käyty nyt kaksi vuotta. Esitys kansallisesta päästökauppakauden alkujakosuunnitelmasta on tehty. Terästeollisuudelle on päästöoikeuksia suunniteltu jaettavan lähes tarvetta vastaavasti. Euroopan Unionissa on avattu keskustelu vuoden 2012 jälkeisistä suunnitelmista. Henkilöstön merkitys korostuu Ammattitaitoisen henkilöstön saaminen nyt ja tulevaisuudessa on varmistettava. Siksi osaamisen kehittämisestä on huolehdittava jatkuvasti. Lisähaaste on, että lähivuosina moni siirtyy Raahen tehtaalta eläkkeelle. Ruukissa tehtiin koko konsernin kattanut henkilöstötutkimus. Raahen tehtaan henkilöstötyytyväisyysindeksi oli tutkimuksen mukaan hieman tuotantodivisioonan keskiarvoa korkeampi. Työturvallisuudessa hyvä vuosi Vuoden 2006 tapaturmataajuus 19 oli Raahen tehtaalla kaikkien aikojen paras. Tavoitetta 15 ei aivan saavutettu. Uuteen tavoitteeseen 10 pyritään erityisesti ennakoivalla turvallisuustyöllä, jota tukee vuonna 2006 loppuunviety työturvallisuuden koulutusohjelma. toukokuussa 2007 Sakari Kallo tuotantojohtaja kuumavalssatut levy- ja nauhatuotteet Ruukki Production Raahen tehdas Puheenvuoro 01

4 Jo yli kymmenen vuotta ympäristöraportointia Tehdas on julkaissut ympäristöraportteja vuodesta Vuosina raportit pohjautuivat EMAS-asetukseen. Tämä on toinen vapaamuotoinen ympäristöraportti, joka kertoo tehtaan toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Raportti Vuoden 2006 tietoihin perustuva raportti jatkaa tehtaan vapaaehtoista linjaa kertoa ympäristöasioista avoimesti omalle henkilöstölleen ja muille sidosryhmilleen. Raportissa esitetään saavutettujen tulosten lisäksi tavoitteita ja suunnitelmia kehitystyön painopisteistä. Raportoinnin rajauksia ja tietolähteitä Raportin tiedot perustuvat Ruukin laskenta-, seuranta- ja toiminnanohjausjärjestelmiin. Hiilidioksidipäästöjen laskentatavaksi on valittu EU:n monitorointiohjeen mukainen massatasemenetelmä. Materiaali-, energia- ja päästötietoihin eivät sisälly Raahen tehtaan alueella toimivien Oy Polargas Ab:n happitehtaan ja Nordkalk Oyj Abp:n kalkinpolttamon tiedot. Ruukin toimintapolitiikat ja -periaatteet sekä Vuosikertomus 2006, Yritysvastuuraportti 2006 ja tämä raportti ovat luettavissa osoitteessa Sieltä löytyy myös tuotteiden ympäristöselosteita. Merkittävimpien päästöjen ja energiankulutuksen kehitys hiilidioksidipäästöt, milj. tonnia 4,81 4,75 4,74 hiukkaset, tonnia rikkidioksidi, tonnia typen oksidit, tonnia energiankulutus, GJ/t tonni terästä 18,49 18,95 18,39 Ekotase 2006 tuotettua terästonnia kohti Päästöt ilmaan Hiilidioksidi kg Typen oksidit 0,80 kg Rikkidioksidi 1,59 kg Hiukkaset 0,64 kg Ostosähkö 143 kwh Kivihiili + koksi 492 kg Öljy 109 kg Nestekaasu 10 kg Rautarikasteet 764 kg Pelletit 369 kg Kierrätysteräs 236 kg Lisä- ja seosaineet 85 kg Kuonanmuodostajat 121 kg Happi ja muut materiaalit 803 kg Raahen tehdas Kaukolämpö 0,205 GJ Teräs kg Kuonat 282 kg Muut hyödynnettävät sivutuotteet 17 kg Ongelmajäte 0,17 kg Yhdyskuntajäte 0,17 kg Päästöt veteen Kiintoaine 0,28 kg Sinkki 0,0005 kg Öljy 0,002 kg 02

5 Ruukki lyhyesti Rautaruukki toimittaa metalliin perustuvia komponentteja, järjestelmiä ja kokonaistoimituksia rakentamiseen ja konepajateollisuudelle. Metallituotteissa yhtiöllä on laaja tuote- ja palveluvalikoima. Yhtiöllä on toimintaa 23 maassa ja henkilöstöä noin Osake on noteerattu Helsingin Pörssissä (Rautaruukki Oyj: RTRKS). Vuodesta 2004 yhtiö on käyttänyt markkinointinimeä Ruukki. Liikevaihto divisioonittain 2006 Ruukki Construction Ruukki Engineering Ruukki Metals 23 % 15 % 62 % Liikevaihto alueittain 2006 Suomi Muut Pohjoismaat Itäinen Keski-Eurooppa, Venäjä ja Ukraina Muu Eurooppa Muut maat 31 % 31 % 17 % 19 % 2 % Henkilömäärät divisioonittain Ruukki Construction Ruukki Engineering Ruukki Metals Ruukki Production Konsernin johto ja tukitoiminnot 34 % 15 % 12 % 36 % 3 % Ruukilla on kolme asiakasvastuullista divisioonaa: Ruukki Construction, Ruukki Engineering ja Ruukki Metals. Neljäs divisioona Ruukki Production vastaa kustannustehokkaasta tuotannosta. Ruukki Construction toimittaa metalliin pohjautuvia ratkaisuja talonrakentamiseen, erityisesti kaupan, teollisuuden ja logistiikan tarpeisiin sekä infrastruktuurirakentamiseen. Ruukki Engineering toimittaa metalliin pohjautuvia ratkaisuja nosto- ja kuljetusvälineteollisuudelle sekä paperi- ja puunjalostusteollisuudelle, energiateollisuudelle ja meriteollisuudelle. Ruukki Metals toimittaa laajan valikoiman teräksiä, ruostumattomia teräksiä ja alumiineja vakio- ja erikoistuotteina, osina ja komponentteina. Ruukki Production, johon Raahen tehdas kuuluu, valmistaa kuumavalssattuja, kylmävalssattuja ja pinnoitettuja levy- ja nauhatuotteita sekä teräsputkia Ruukin asiakasvastuullisille divisioonille. Ruukki Ruukin toimipisteet 2006 Avainluvut liikevaihto, milj. euroa liikevoitto, milj. euroa liikevoitto, % liikevaihdosta 14,4 16,9 13,8 voitto ennen veroja, milj. euroa sijoitetun pääoman tuotto, % 31,5 32,8 26,0 nettovelkaantumisaste, % 1,2 22,8 68,0 henkilöstö keskimäärin Tuotanto Prosessointi Myynti ja palvelu 03

6 Ympäristöpolitiikka Ruukin ympäristöpolitiikka Sitoudumme kestävän kehityksen mukaisesti jatkuvaan parantamiseen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen noudattamaan lakeja ja määräyksiä sekä Kansainvälisen teräsjärjestön (IISI) ympäristöperiaatteita ja Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) kestävän kehityksen peruskirjaa. Kehitämme kilpailukykyisiä, ekotehokkaita tuotteita ja ratkaisuja yhdessä asiakkaittemme kanssa. Jokaisella ruukkilaisella on omassa työssään vastuu ympäristöstä. Sertifioidut ympäristöjärjestelmät kattavat merkittävät toimipaikat ja toiminnot Peter Sandvik konsernin teknologiajohtaja Ympäristöpolitiikka käytännössä Kestävää kehitystä tukevassa toiminnassamme on useita keskeisiä näkökohtia. Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti pyrimme vähentämään toimintamme ja tuotteidemme haitallisia ympäristövaikutuksia ilmaan, vesistöön ja maaperään. Otamme huomioon ympäristönäkökohdat ja -riskit sekä parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan, kun suunnittelemme, teemme päätöksiä ja toteutamme niitä. Arvioimme urakoitsijoidemme, alihankkijoidemme ja tavarantoimittajiemme ympäristökäytäntöjä ja kannustamme heitä jatkuvaan parantamiseen. Lakien ja määräysten noudattaminen on meille kunniakysymys ja ehdoton edellytys toimintamme jatkumiselle. Osallistumme lainsäädännön kehittämiseen etujärjestöjen ja viranomaisten kanssa jakamalla teknistä tietoa, antamalla lausuntoja ja tuomalla esiin näkemyksiämme. Kehitämme luonnonvaroja säästäviä ja ympäristön kuormitusta vähentäviä, taloudellisesti ja laadullisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja ratkaisuja. Otamme huomioon esimerkiksi kierrätettävyyden, haitalliset aineet, vaikutukset tuotantoprosesseihin, lujuuden, käytettävyyden ja kestävyyden. Annamme asiakkaillemme tietoa teräksen ominaisuuksista ja lopputuotteiden ympäristövaikutuksista. Tietoa saa muun muassa elinkaari-inventaarioista ja ympäristötuoteselosteista. Tuotantotapamme hyödyntävät tehokkaasti materiaaleja ja energiaa, jätteiden syntyminen minimoidaan ja päästöt ovat mahdollisimman pienet. Arvioimme toimintaamme säännöllisesti ja kehitämme sitä ympäristöarviointien ja -tutkimusten perusteella. Johto vastaa resursseista sekä määrittää päämäärät, tavoitteet ja ohjelmat, joilla varmistetaan ympäristötoiminnan kehittyminen. Jokaisen ruukkilaisen tulee tietää oman työtehtävänsä ja toimintansa ympäristövaikutukset sekä vastata omien toimiensa ympäristövaikutusten hallinnasta. Tutkimus- ja kehitysorganisaatio vastaa korkeasta ympäristötietämyksen tasosta, edistää ruukkilaisten ympäristötietoisuutta, kehittää ekotehokkaita tuotteita, tuotteistaa sekundäärisiä materiaaleja, tekee elinkaariselvityksiä sekä toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa lainsäädännön kehittämisessä. Ympäristö- ja viestintäorganisaatiot vastaavat yhdessä ympäristöasioiden tasapainoisesta ja avoimesta viestinnästä. 04

7 Ympäristötyö osa toimintajärjestelmää Ruukki Productionin tehtaiden sertifioidut ympäristö- ja laatujärjestelmät yhdistettiin vuonna 2006 yhdeksi koko divisioonan kattavaksi järjestelmäksi. Se täyttää ISO 9001:2000 -laatustandardin ja ISO 14001:2004 -ympäristöstandardin vaatimukset. Raahen tehdas toteuttaa ympäristöjärjestelmässä Ruukin johdon hyväksymää ympäristöpolitiikkaa. Järjestelmien yhdistäminen tehostaa toimintojen, menettelyjen ja prosessien hallintaa koko divisioonassa. Paikallista vastuuta Toimintajärjestelmän osana tunnistetaan toiminnan ympäristönäkökohdat, laaditaan niiden mukaiset ympäristötavoitteet ja ympäristöohjelmat tavoitteiden saavuttamiseksi. Raahen tehtaan johto vastaa tehtaan toimintaresurssien luomisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Jokainen ruukkilainen on vastuussa ympäristöasioista omassa työssään. Järjestelmää ja toimintaprosesseja arvioidaan säännöllisesti ulkoisilla ja sisäisillä auditoinneilla. Raahen tehtaalla tehtiin vuonna 2006 yhteensä 20 ulkoista auditointia. Niistä kaksi oli ympäristöauditointeja, joista toinen liittyi divisioonan laajuisen sertifikaatin toteuttamiseen. Ulkoisissa auditoinneissa ei kirjattu vakavia poikkeamia, mutta uusi ISO 14001:2004 -standardi edellytti useita tarkennuksia toimintajärjestelmään. Sisäisissä auditoinneissa kirjattiin 12 ympäristöpoikkeamaa, joista useimmat olivat toimintajärjestelmän lieviä eroavaisuuksia ohjeistuksesta. Yhteistyötä toimittajien kanssa Raahen tehdas on mukana projektissa, joka yhtenäistää toimittajien ja yhteistyökumppaneiden työterveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatuasioiden arviointeja. Tavoitteena on luoda tasokas, toimiva ja kustannustehokas malli toiminnan arviointiin. Ulkopuolisen koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijaorganisaation vetämässä projektissa on mukana Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivia teollisuusyrityksiä. Toimintamalli ei poista yritysten omia auditointeja. Menettelyllä on tarkoitus kannustaa yhteistyöosapuolia kehittämään järjestelmällisesti toimintatapojaan ja nostamaan johtamisen tasoaan. Yhtenä tavoitteena on levittää tietoa yrityksistä, joiden toimintatavat täyttävät arviointimenettelyssä asetetut vaatimukset. Ympäristöjärjestelmä 05

8 Maailman kierrätetyin materiaali Kierrätys vähentää terästuotannossa syntyviä ympäristövaikutuksia. Elinkaarilaskennassa selvitetään terästuotteiden elinkaaren aikaisia ympäristökuormituksia. Elinkaari Käytöstä poistetut terästuotteet ja tuotannossa syntyvä hukkamateriaali voidaan kierrättää teräksen raaka-aineeksi. Käyttämällä kierrätysterästä malmin ohella säästetään huomattavasti raaka-aineita ja energiaa. Kierrätys ei huononna teräksen laatua. Kierrätys toimii hyvin Ruukin tuotannossa hukkamateriaalia syntyy esimerkiksi teräskelojen alku- ja loppupään paloista, levyjen poisleikatuista reunoista ja laatuhylkäyksistä. Tämä teräs kierrätetään takaisin tuotantoprosessiin. Kansainvälisen teräsjärjestön, International Iron and Steel Institute, IISI, selvityksen mukaan teräs on maailman kierrätetyin mate riaali. Vaikka teräksen kierrätys toimii hyvin, ei kierrätysteräs riitä kattamaan kasvavaa kysyntää. Maailmassa käytetään vuosittain noin 400 miljoonaa tonnia kierrätysterästä, kun terästä tuotetaan yhteensä yli miljoonaa tonnia. Suomessa teräksen kokonaiskierrätysaste oli 94 prosenttia vuonna Elinkaarianalyysillä tietoa ympäristövaikutuksista Merkittävimmät teräksen ympäristövaikutukset syntyvät rauta- ja terästuotannossa sekä välittömässä jatkojalostuksessa. Ruukissa elinkaarilaskenta tehdään IISI:n maailmanlaajuisen terästuotteiden elinkaari-inventaarion ohjeiden ja rajausten mukaisesti. Kierrätyksen lasketaan vähentävän terästuotannon ympäristövaikutuksia malmipohjaisen ja sähköuunituotannon vaikutusten erotuksen verran. Tämä perustuu sähköuuniprosessin pienempään ympäristökuormitukseen. Elinkaariarvioinnin tietoja julkaistaan varmennettuina terästuotteiden ympäristöselosteissa. Ruukin tuotteista niitä löytyy osoitteesta Samoilta sivuilta voi tilata myös IISI:n maailmanlaajuisia terästuotteiden elinkaari-inventaarioiden tuloksia. Teräksen elinkaari Energian kulutus ja raaka-aineet energian kulutus kuljetuksissa ja prosesseissa GJ/t ,4-14 1) uusiutumattomat luonnon materiaalit kg/t piilovirrat (esimerkiksi sivukivi) kg/t Raakaaineiden valmistus Teräksen valmistus Kylmävalssaus, sinkitys, pinnoitus Jatkojalostus, teräskate Käyttö Kierrätys Päästöt ilmaan kg / t Tietoa ei ole hiilidioksidi saatavilla rikkidioksidi 1,1 1,7 1,2 0,5-1 typen oksidit 0,8 1,0 1,3 0,003-1,7 hiukkaset 0,9 0,9 0,7 alle 0,001-0,1 Päästöt veteen kg / t kemiallinen hapenkulutus 0,1 0,06 0,1-0,2 kiintoaine 1,0 0,3 0,08-0,02 öljy 0,004 alle 0,001 0,005 sinkki 0,002 0,001 alle 0,001 alle 0,001 Jätteet kg / t yhdyskuntajätteet ,1 0,4-420 ongelmajätteet 0,02 0,3 2,5 0, Elinkaari-inventaariossa ovat mukana tärkeimmät raaka-aineet ja energialähteet sekä niiden valmistuksessa ja kuljetuksissa syntyneet päästöt. 1) Negatiivinen luku tarkoittaa kulutuksen tai päästön vähenemistä kierrätyksen yhteydessä. 06

9 Pohjoismaiden suurin terästehdas Raahen tehdas on Suomen suurimpia yksittäisiä teollisia työpaikkoja ja Pohjoismaiden suurin terästehdas. Teräksen valmistus alkaa rautarikasteesta. Tehtaan masuunit kuuluvat tehokkuudeltaan maailman parhaimpien joukkoon. Tuotteita ovat kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat. Raahen tehtaalla työskenteli vuoden 2006 lopussa henkeä, mikä on lähes puolet Suomessa työskentelevistä ruukkilaisista ja noin neljännes Ruukin henkilöstöstä. Lisäksi tehdasalueella työskentelee noin 500 urakoitsijoiden työntekijää. Noin 530 hehtaarin suuruinen tehdasalue sijaitsee Pohjanlahden rannalla suojametsän ympäröimänä. Matkaa Raahen keskustaan on noin kuusi kilometriä ja lähimmille asuntoalueille 1 1,5 kilometriä. Alueen ilmasto on merellinen ja maasto tasainen. Tehdasalueella on Natura-verkostoon kuuluva kolmen hehtaarin kokoinen Kuljunmäen niitty. Tehtaan välittömässä läheisyydessä on vesihuoltoon liittyvä merestä padolla eristetty Kuljunlahden makeavesiallas. Siihen johdetaan vettä Haapajoesta, Haapajärven tekoaltaasta ja Piehinkijoesta. Raahen tehdas RAAHEN TEHTAAN LIIKENNEVÄYLÄT Maanteitä 32 km Rautateitä 46 km, joista sähköistettyjä 11 km Kevyen liikenteen väyliä 12 km 07

10 Raahen tehdas Rautarikastetta ja kierrätysterästä Pääraaka-aineista rautarikaste tuotiin pääosin Pohjois-Ruotsista, pelletit Kostamuksesta Venäjältä, kalkkikivi Gotlannista Ruotsista ja kivihiili Pohjois-Amerikasta. Keväästä 2007 lähtien pelletit on tuotu Ruotsista. Merkittävänä raaka-aineena teräksen valmistuksessa käytetään kierrätysterästä. Se tulee Ruukin omista prosesseista ja kierrätysteräsmarkkinoilta. Koksaamolla valmistetaan kivihiilestä koksia. Rautarikasteet sintrataan kappalemuotoon sintraamolla. Masuunissa sintterin ja pellettien sisältämät raudan oksidit pelkistetään raakaraudaksi. Pelkistysaineena käytetään koksia ja öljyä. Raakarauta ja kierrätysteräs panostetaan konvertteriin, jossa raakaraudan sisältämä ylimääräinen hiili poltetaan hapella. Konvertterin jälkeen osa teräksestä käsitellään senkkauunissa ja vakuumissa, joissa viimeistellään valmistettavan teräksen lopulliset ominaisuudet. Lopuksi teräs valetaan jatkuvavaluna aihioiksi ja valssataan kahdella valssauslinjalla teräslevyiksi tai -nauhoiksi. Tehdasalueella sijaitsee voimalaitos, jonka pääpolttoaineena on masuuniprosessissa syntyvä masuunikaasu. Voimalaitos tuottaa tehtaan tarpeisiin sähköä ja lämpöä. Prosesseissa tarvittavan poltetun kalkin valmistaa alueella toimiva Nordkalk Oyj Abp:n omistama kalkinpolttamo. Tehdasalueella sijaitseva Oy Polargas Ab:n happitehdas toimittaa prosesseissa tarvittavan hapen. Pääosa teräsnauhakeloista kuljetetaan jalostettavaksi Ruukin Hämeenlinnan tehtaalle, jossa ne kylmävalssataan ja pinnoitetaan. Kuumavalssattua teräsnauhaa käyttävät myös konsernin putkitehtaat. Lähes kaikki kuumavalssatut teräslevyt toimitetaan suoraan asiakkaille, kuten telakoille, konepajoille ja rakennusteollisuudelle. Raaka-aineet 2006 tonnia rautarikasteet pelletit kalkkikivi ja poltettu kalkki kivihiili kierrätysteräs erikoisraskas pohjaöljy Tuotteet 2006 tonnia Välituotteet sintteri koksi raakarauta teräs Sivutuotteet masuunikuona terässulaton kuona terva raakabentseeni rikki Kuumavalssatut tuotteet levyt kelat RAAHEN TEHTAAN HISTORIASTA Rautaruukki perustetaan 1960 Tehtaan rakentaminen alkaa 1961 Satama valmistuu 1963 Masuuni 1, sintraamo ja voimalaitos käynnistyvät 1964 Terässulatto, jatkuvavalulaitos ja levyvalssaamo käynnistyvät 1967 Nauhavalssaamo käynnistyy 1971 Masuuni 2 käynnistyy 1975 Koksaamo käynnistyy

11 Teräksen valmistus hiukkaset hiukkaset hiukkaset rikkidioksidi typen oksidit KALKKIKIVI RAUTARIKASTEET KIVIHIILI KALKINPOLTTAMO KOKSAAMO hiukkaset typen oksidit fenolit COD SINTRAAMO kiintoaine HAPPITEHDAS SINTTERI KOKSI HAPPI Raahen tehdas typen oksidit hiilidioksidi hiukkaset hiilidioksidi hiukkaset hiukkaset SINTTERI PELLETIT KOKSI ÖLJY ILMA VOIMALAITOS MASUUNI kiintoaine RIKINPOISTO KIERRÄTYS- TERÄS HAPPI KONVERTTERI kiintoaine sinkki SENKKA- UUNI VAKUUMI- KÄSITTELY VALU AIHIO öljy typen oksidit NOPEUTETTU JÄÄHDYTYS KUUMA- OIKAISUKONE NORMALISOINTI- UUNI KUUMA- OIKAISUKONE TARKASTUS suojaöljy AIHIO ASKELPALKKIUUNIT typen oksidit LEVYVALSSAIN MERKKAUS JÄÄHDYTYSTASOT öljy kiintoaine AIHIO ASKELPALKKIUUNIT PYSTYVALSSAIN ESIVALSSAIN ESINAUHAKELAIN NAUHAVALSSAIN VESIVERHOJÄÄHDYTYS KELAIMET öljy kiintoaine öljy kiintoaine 09

12 Hiukkaspäästöillä ja lietteillä suuri merkitys Merkittävyystarkastelussa ympäristönäkökohdat asetetaan ympäristön ja sidosryhmien kannalta tärkeysjärjestykseen. Tarkastelun tulokset ovat pohjana tehtaan ympäristöpäämäärille ja -tavoitteille sekä ympäristöohjelmille. Merkittävyystarkastelu Raahen tehtaalla merkittävyystarkastelu tehdään kolmen vuoden välein tai ympäristötilanteen oleellisesti muuttuessa. Viimeisin tarkastelu oli keväältä Siinä käytiin läpi tehtaan ja sen alueella toimivien sopimuskumppanien ympäristönäkökohdat. Ympäristövaikutusten merkittävyystarkastelu perustui asiantuntijatyöryhmän tekemään arviointiin. Työryhmässä oli mukana Ruukin asiantuntijoita ja Raahen kaupungin ympäristöviranomainen. Merkittävimmiksi ympäristönäkökohdiksi määriteltiin hiukkaspäästöt, loppusijoitettavat lietteet ja pölyt sekä muut ilmapäästöt. Raahen tehtaan ilmapäästöt ovat Suomen mittakaavassa merkittä- vät. Tehtaan hiukkaspäästöt edustavat noin kahta, rikkidioksidin kuutta ja typen oksidit yhtä prosenttia Suomen vastaavista päästöistä. Hiilidioksidipäästöt määriteltiin vaikutukseltaan vähäisiksi. Ne aiheutuvat raaka-aineista, joiden käyttö on jo tehokasta. Loppusijoitettaville lietteille ja pölyille rakennetaan tehdasalueelle uusi kaatopaikka. Lisäksi merkittäviä ympäristöinvestointeja tarvitaan kaatopaikalle sijoitettavien pölyjen ja lietteiden esikäsittelyyn. 10

13 Merkittävät ympäristövaikutukset Ympäristönäkökohta Suuri vaikutus hiukkaspäästöt loppusijoitettavat lietteet ja pölyt Merkittävä vaikutus rikkidioksidipäästöt raskasmetallipäästöt ilmaan typen oksidien päästöt ympäristöonnettomuusriskit hyödyntämättömät kuonat energian kulutus hyödynnettävät yhdyskuntajätteet Vähäinen vaikutus PAH-yhdisteet dioksiinit haisevat rikkiyhdisteet hiilidioksidipäästöt jätevesien kiintoaine mereen jätevesien öljy Kuljunlahteen ympäristömelu yhdyskuntajätteet hyödynnettävät kuonat jätevesien sinkki veden kulutus haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt Ympäristövaikutus huonontavat ilman laatua likaavat ympäristöä hengitettävät hiukkaset, hiukkaskoko alle 10 mikrometriä, voivat vaikuttaa terveyteen täyttävät varastoalueen aiheuttavat maaperän ja vesistöjen happamoitumista ärsyttävät suurina pitoisuuksina hengitysteitä voivat vaikuttaa terveyteen ovat osallisena alailmakehän otsonin muodostumiseen aiheuttavat maaperän ja vesistöjen happamoitumista ärsyttävät suurina pitoisuuksina hengitysteitä ennalta varautuminen edellyttää yksityiskohtaista riskikartoitusta ja mahdollisten häiriöpäästöjen järjestelmällistä selvittämistä täyttävät varastoalueen aiheuttaa päästöjä ilmaan kuluttaa luonnonvaroja säästävät luonnonvaroja voivat vaikuttaa terveyteen voivat vaikuttaa terveyteen voivat vaikuttaa terveyteen vaikuttavat viihtyvyyteen kiihdyttävät kasvihuoneilmiötä, joka saa aikaan maapallon ilmaston lämpenemisen mataloittaa vesistöä sameuttaa vettä vaikeuttaa eliöiden toimintaa on korkeahkona pitoisuutena myrkyllistä eliöille rajoittaa alueiden käyttöä asumiseen ja virkistymiseen täyttävät kaatopaikkoja lisäävät kaatopaikkojen päästöjä vesistöihin ja ilmaan säästävät luonnon raaka-aineita vähentävät hiilidioksidipäästöjä sementin tuotannossa on suurina määrinä lievästi myrkyllinen eliöille voi kuivana vuonna aiheuttaa haittaa virkistyskäytölle ovat myrkyllisiä ovat osallisena otsonin syntyyn Merkittävyystarkastelu 11

14 Tavoitteiden kautta tuloksiin Viiden vuoden jaksolle laaditut ympäristötavoitteet ja -ohjelmat tarkastetaan vuosittain. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ympäristöohjelmaan sisältyville toimenpiteille on määritelty aikataulut ja vastuuhenkilöt. Ympäristötavoitteet Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet on asetettu niille ympäristönäkökohdille, joilla on suuri tai merkittävä vaikutus. Ympäristötavoitteiden toteutuminen ja tulevat tavoitteet käydään läpi johdon katselmuksessa vuosittain. Toimenpiteitä vaativat kohteet siirtyvät asianomaisen vastuualueen hoidettavaksi. Tavoitteisiin päästään investoimalla tai kehittämällä toimintatapoja. Raahen tehtaan tämänhetkiset ympäristötavoitteet on määritelty vuoteen Kehitystyö kohdistuu erityisesti hiilidioksidipäästöjen taloudelliseen hallintaan, hiukkaspäästöjen ja maalauksesta aiheutuvien päästöjen pienentämiseen sekä jätteiden määrän vähentämiseen. KIERRÄTYSTERÄS 2006 Raahen tehdas käytti kierrätysterästä tonnia. Määrä vastaa noin rekkalastia. Kierrätysteräksestä 54 % tuli Raahen tehtaan ulkopuolelta. 12

15 Ympäristöpäämäärät ja ympäristötavoitteet vuosille Ympäristönäkökohta Ympäristöpäämäärä Menetelmät Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite /Toteutunut /Toteutunut /Toteutunut Hiilidioksidipäästöt, kg/t te taloudellinen energiansäästöohjelma, / / /1 686 < ) hallinta masuunin pelkistysaineen kulutuksen vähentäminen Hiukkaspäästöt vähentäminen mitattavat, kg / t te investoinnit, huolto 0,82 /0,96 1,11 /0,71 0,91 /0,64 0,66 0,62 hajapölyjen talteenotto, investoinnit +0,18 /0 +0,18 /+ 0, ) kg / t te kenttien peittäminen, istutukset ja /+ 0,1 /+ 0,9 / ha päällystäminen Energian käyttö, energiatehokkuuden energiansäästöohjelma /18,39 /18,95 /18,49 17 GJ / t te parantaminen Kiintoainekuormitus vähentäminen selkeyttimen toiminta 0,19 /0,22 0,19 /0,20 0,18/0,19 0,20 0,20 mereen, kg / t te Yhdyskuntajätteet, kaatopaikkajätteen jätteen < 0,25 /0,19 < 0,25 /0,19 < 0,25 /0,17 < 0,19 < 0,17 kg / t te vähentäminen lajittelukoulutus polttokelpoisen 0,20 /0,29 0,50 /0,23 0,25 /0,40 0,30 0,35 yhdyskuntajätteen osuus Haihtuvien orgaanisten vähentäminen investointi /0,061 /0,057 /0, lähtien yhdisteiden päästöt, komponenttitehtaalla 75 mg hiiltä kg / t te normikuutiometrissä Lainmukainen lupaehtojen ja huolellinen toiminta /4 0 /4 0 /3 0 0 toiminta, luparajan lainsäädännön rikkomukset kpl noudattaminen Prosessijäte jätemäärän selvitykset /selvitys selvitys jatkuu vähentäminen kierrätyksen prosessijätteiden /selvitys tehostamiseksi hyödyntämisestä valmis Ympäristömelu, melun vähentäminen melulähteen eristäminen, /3 /2 1 /1 0 0 valitukset kpl toimintatavat Rikkidioksidipäästöt, vähentäminen raaka-ainevalinta, 1,69 /1,46 1,74 /1,79 1,73 /1,59 1,78 1,60 kg / t te rikinpoistolaitoksen suunnitelmalliset huollot Typen oksidien päästöt, vähentäminen energiansäästöohjelma 0,98 /0,99 /0,88 < 0,90 /0,80 < 0,89 kg / t te Öljykuormitus vähentäminen laakereiden < 0,003 /0,003 < 0,003 /0,003 < 0,003 /0,002 < 0,003 0,002 Kuljunlahteen, kg / t te kunnostusohjelma Koksaamon jätevedet, kemiallisen puhdistamon 0,131 /0,135 /0,137 /0,139 puhdistamon kg / t kivihiiltä hapenkulutuksen toiminnan tehokkuus vähentäminen parantaminen > 85 % Sinkkikuormitus, saavutetun romun laatu, 0,001 /< 0,0005 0,001 /< 0,001 0,001 /< 0,001 0,001 0,001 kg / t te tason säilyttäminen terässulaton selkeyttimen toiminnan parantaminen Ympäristötietoisuus, tietoisuuden koulutustilaisuudet /1 2 3 koulutustilaisuudet kpl lisääminen Ympäristötavoitteet Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet on päivitetty lokakuussa ) Uusi päästökauppakausi 2) Hajapölyjen talteenotto lisää mitattavien hiukkaspäästöjen määrää. kg /t te = kiloa tuotettua terästonnia kohti GJ /t te = gigajoulea tuotettua terästonnia kohti < = alle, > = yli 13

16 Ympäristön tilaa seurataan Raahen tehdas seuraa päästöjen lisäksi myös toiminnan vaikutuksia ympäristön tilaan. Osa seurannasta perustuu viranomaisten asettamiin velvoitteisiin, osa on vapaaehtoista. Ympäristön tila Osa päästöjen vaikutusselvityksistä tehdään yhteistyössä Raahen kaupungin kanssa. Ilmanlaatua mitataan jatkuvasti ja merivedestä otetaan näytteitä säännöllisesti. Lisäksi Raahen tehdas seuraa esimerkiksi Kuljunlahden makeavesialtaan veden laatua. Ilmanlaatua mitataan säännöllisesti Ilmanlaadun seurantajärjestelmään kuuluu kolme mittausasemaa, joiden sijainnin Raahen tehdas, Raahen kaupunki ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus ovat yhdessä sopineet. Mittausasemien sijainnissa on otettu huomioon vallitsevat tuuliolosuhteet. Lähin mittausasema Lapaluoto sijaitsee kilometrin etäisyydellä tehtaasta, kaupungin Varikko viiden ja kauimmainen asema Keskusta kuuden kilometrin päässä. Keskustan mittausasema seuraa ensisijaisesti liikenteen päästöjen vaikutusta ja muut teollisuuden ympäristövaikutuksia. Kaikilla mittausasemilla seurataan hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Lisäksi Varikolla seurataan ilman rikkidioksidipitoisuutta. Lapaluodossa mitataan hiukkasten ja rikin lisäksi polyaromaattisia hiilivetyjä, PAH, ja raskasmetalleja. Keskustassa on liikenteen typen oksidien mittaus sekä tuulta, lämpötilaa ja ilmanpainetta mittaava sääasema. Osa mittauksista on jatkuvatoimisia ja tieto mittaustuloksista siirtyy automaattisesti kuntayhtymän terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Tiedot ovat luettavissa myös kaupungin kotisivuilta Ilmanlaadun raja-arvot alittuivat Vuonna 2006 hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Lapaluodossa 16,1 ja Varikolla 16,4 sekä Keskustassa 19,0 mikrogrammaa kuutiometrissä. Lapaluodon mittausasema oli kesällä ilkivallan takia pois käytöstä kolme kuukautta. Raja-arvo hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvolle on 40 mikrogrammaa kuutiometrissä. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli Lapaluodossa kaksi ja Varikolla neljä mikrogrammaa kuutiometrissä. Rikkidioksidipitoisuuden ohje- ja raja-arvot alittuivat selvästi. Typpidioksidipitoisuus Keskustassa oli vuonna 2006 keskimäärin 16 mikrogrammaa kuutiometrissä. Typen oksidien pitoisuudet olivat ohje- ja raja-arvojen alapuolella. Raahen edustan merialueen tila tyydyttävä Raahen edustan merialuetta kuormittavat Raahen tehtaan ja Raahen kaupungin käsitellyt jätevedet. Tehtaalla ja kaupungilla on vesioikeuden päätöksiin perustuva velvoite tarkkailla jätevesien vaikutuksia vesistössä viranomaisten hyväksymällä tavalla. Myös kalastoa ja kalastusta tarkkaillaan vuosittain. Tarkkailun suorittaa hyväksytty testauslaboratorio. Vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Raahen edustan merialue kuuluu pääosin luokkaan hyvä. Raahen kaupungin ja terästehtaan lähialueet kuuluvat lievästi kohonneesta rehevyystasosta johtuen luokkaan tyydyttävä. Merialueen seurantaohjelma uudistetaan vuoden 2007 aikana. Vuonna 2006 käynnistyi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Raahen kaupungin ja Raahen tehtaan yhteistyöhanke tehtaaseen rajoittuvan Aittalahden maa- ja vesialueen kunnostamiseksi virkistyskäyttöön. Kuljunlahti rehevöityy Kuljunlahti on vuonna 1963 Perämerestä erotettu allas, johon johdetaan makeaa vettä Haapajoesta, Haapajärven tekoaltaasta ja Piehinkijoesta Siniluodonlahden kautta. Rehevyysluokituksessa Kuljunlahti on fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella luokassa rehevä. Riskejä ja ympäristövaikutuksia kartoitetaan Vuonna 2006 Raahen tehdas oli mukana ympäristöministeriön, Turvatekniikan keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen YMPÄRI-hankkeessa. Hankkeen tuloksena valmisteltiin suositus hyvästä häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysimenetelmästä. Osana projektia VTT kehitti työkalun riskianalyysin tekemiseen. Raahen tehdas oli mukana esitutkimuslaitoksena. Vuoden 2007 aikana analyysi tehdään koko tehtaalle. Ympäristöriskianalyysi tukee myös tehtaalla tehtävää turvallisuusselvityksen päivitystä. Vuoden 2007 aikana Raahen tehdas tekee bioindikaattoriselvityksen. Siinä kartoitetaan ilmanlaatua tehtaan lähialueilla ottamalla näytteitä ja analysoimalla neulasia, runkojäkäliä ja sammalia. Analyysin tulokset kuvaavat ilmassa olevien epäpuhtauksien vaikutuksia ympäröivään luontoon. Edellinen bioindikaattoriselvitys on tehty alueella vuonna Nyt tehtävä selvitys on vertailukelpoinen edellisen kanssa. 14

17 Ilmanlaadun mittausasemat Melunvaimennus jatkui Vuonna 2006 tehtiin ympäristöohjelman mukainen aihioiden kaasuhöyläyksen melunvaimennus. Sen vaikutuksesta meluun on saatu myönteistä palautetta. Kierrätysterästerminaalissa jatkettiin meluntorjuntaa parantamalla ovien toimintaa ja muuttamalla toimintatapoja. LAPALUOTO VARIKKO KESKUSTA Ympäristövastuissa ei ongelmia Mereen johdettavan kiintoaineen luparaja ylittyi kolmena kuukautena. Syynä oli sisään otetun meriveden korkea kiintoainepitoisuus. Luparaja on bruttokuormitukselle, jolloin siihen vaikuttavat myös sisään otetun veden ominaisuudet. Vuoden aikana tuli kaksi ympäristövalitusta. Toinen koski kierrätysterästerminaalin melua ja toinen pölypäästöjä. Ympäristöaiheisia kyselyjä tuli vähän. Ympäristön tila TERÄSTEHDAS Ympäristövaraukset ja korvaukset Prosessijätteiden läjitysalueen maisemointikustannuksia varten edellisen vuoden 1,5 miljoonan euron varausta kasvatettiin kolmeen miljoonaan euroon. hengittävät hiukkaset sääasema rikkidioksidi PAH-yhdisteet ja raskasmetallit typen oksidit Kuljunlahden rantatilojen omistajille maksettiin haittakorvauksia noin 900 euroa ja Raahen kaupungille merialueen jätevesikorvauksina noin 670 euroa. Ympäristöperusteisia sakkoja ei tullut maksettavaksi. Hengitettävien hiukkasten kuukausikeskiarvot 2006 μg/m tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lapaluoto Varikko Keskusta Lapaluodon mittausasema oli pois käytöstä touko-kesäkuussa. 15

18 Sähköä masuunikaasulla Raahen tehtaan voimalaitoksesta saatiin 62 prosenttia tehtaan käyttämästä sähköstä. Omasta sähköstä tuotettiin neljä viidesosaa masuunikaasulla ja loput koksin kuivasammutuksessa syntyvällä korkeapainehöyryllä. Energia Masuuneiden ennätyksellinen rautamäärä merkitsi myös ennätystä sähkön tuotannossa, lähes 680 gigawattituntia. Sähkön tuotannon lisäksi tehtaan prosesseista saadaan suoraan tai välillisesti hyödynnettävää energiaa moniin käyttökohteisiin. Pelkistysraaka-aineista ja ostetuista polttoaineista saatavan energian tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö on jatkuvan kehitystyön kohteena. Prosessikaasujen ja jätelämmön hyödyntäminen Polttoaineeksi kelpaavaa masuunikaasua syntyy raudan pelkistyessä masuuneissa noin öljytonnia vastaava määrä vuodessa. Masuunikaasu on masuunien ilman esilämmittimien ja voimalaitoksen pääpolttoaine. Kivihiilen koksaantumisen yhteydessä syntyvää koksikaasua käytetään tehtaalla monien prosessien polttoaineena. Koksikaasun käytöllä säästetään vuosittain noin öljytonnia vastaava energiamäärä. SÄHKÖNTUOTANTO Voimalaitoksen vuonna 2006 tuottama sähkö riittäisi Raahen kaupungin kulutukseen yli 6 vuotta. Voimalaitos tuottaa 97 % sähköstä prosessikaasuilla. 16

19 Kolmas prosessikaasu on terässulatolla syntyvä konvertterikaasu, joka syntyy poltettaessa konvertterissa raakaraudan sisältämää hiiltä hapella. Tämä kaasu poltetaan konvertteriprosessissa, jossa sen sisältämä lämpö otetaan osittain talteen kaukolämpönä. Tehtaalla tuotetaan kaukolämpöä 320 gigawattituntia vuodessa. Siitä yli 90 prosenttia saadaan prosessien jäähdytysjärjestelmistä. Tehtaan kaukolämpöä käyttää Raahen alueella noin asukasta sekä valtaosa julkisista rakennuksista ja teollisuusrakennuksista. Lisäksi tehtaan läheisyydessä toimii puun kuivaamo, jossa hyödynnetään kaukolämpöä. Energiansäästösopimus uusittavana Raahen tehdas on mukana kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästösopimuksessa. Energiansäästöohjelmaan liittyvä ulkopuolinen tarkastelu ja taloudellinen tuki ovat antaneet pitkäkestoisen ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen määrätietoisuutta. Ohjelman kestäessä on koulutettu henkilöstöä, tehty energia-analyysejä ja niiden jatkoanalyysejä sekä investointeja. Vuosina toteutetuista toimenpiteistä saatu energiansäästö Raahen tehtaalla oli 1,65 gigajoulea terästonnia kohti. Energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen tähtäävä uusi sopimusmalli on muotoutumassa. Tehtaan oma tavoite on 10 prosentin säästö ener gian ominaiskulutuksessa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Tämä tarkoittaa energiankulutuksen vähentämistä noin 19 gigajoulesta noin 17 gigajouleen tuotettua terästonnia kohti. Prosessien tekniset muutokset ja kulutuslisäykset huomioidaan kehitystä määritettäessä. Tulosta verrataan tilanteeseen, jossa mitään säästötoimia ei olisi toteutettu. Viime vuosien aikana terästehtaalla on toteutettu useita merkittäviä energiatehokkuutta parantavia investointeja. Suurimpia ovat olleet masuunien ilmanesilämmittimien eli cowpereiden ja niiden poltintekniikan uusiminen sekä uuden aihionkuumennusuunin käyttöönotto nauhavalssaamolla. Paremmalla energiatekniikalla varustettu ja suuritehoisempi askelpalkkiuuni korvasi kolme vanhaa läpityöntöuunia. Sintraamolla on uusittu kaukolämpölaitteistoja vuosina 2002 ja 2004 sekä Raahen kaupunkiin menevä kaukolämmön runkoputkisto tehdasalueella vuoden 2006 aikana. Nämä ovat parantaneet kaukolämpöjärjestelmän taloudellisuutta ja toimintavarmuutta. Energian ominaiskulutus GJ GJ / tuotettu terästonni Tehtaan oma tavoitearvo vuodelle 2008 Energian kulutus ja kierrätys 2006 Energia Energiankäytössä kehitystä Raahen tehtaan energiankulutukseen lasketaan ostosähkön ja ostettujen polttoaineiden lisäksi myös pelkistysraaka-aineet, joita ovat kivihiili, koksi, koksimurska ja erikoisraskas pohjaöljy. Polttoaineita ovat nestekaasu ja polttoöljyt. Vuonna 2006 energian ominaiskulutus oli 18,5 gigajoulea tuotettua terästonnia kohti. Energian ominaiskulutus kääntyi laskuun myönteisen tuotanto- ja prosessikehityksen ansiosta. Tehdasalueen rantaviivalla sijaitsee Hyötytuuli Oy:n omistama 12 megawatin tuulipuisto, joka käynnistyi elokuussa Tuulipuiston vuosittain tuottama energia vastaa noin yhtä prosenttia Raahen tehtaan ostosähköstä. Tehdas ostaa osan tuulipuiston sähköstä. Ostettu energia 19,62 GJ / t te Energian käyttö 29,79 GJ / t te Kierrätetty energia 8,69 GJ / t te GJ / t te = gigajoulea tuotettua terästonnia kohti Energian kulutus 18,49 GJ / t te Määrittelemätön energia 0,35 GJ / t te Myyty energia 1,48 GJ / t te 17

20 Päästöt ilmaan alenivat Raahen tehtaan ilmapäästöjen määrä riippuu monista tekijöistä. Päästöjen vähentämiseen nykyisestä tasosta ei ole yhtä keinoa. Tarvitaan investointeja, toimintatapojen muutoksia, uutta tekniikkaa ja raaka-aineiden kehittämistä. Päästöt ilmaan Ympäristön kannalta päästöjen kokonaismäärä on ratkaiseva. Tehtaan näkökulmasta päästöjen suhteuttaminen tuotannon määrään vastaa parhaiten vähentämiseen käytettyä panostusta. Kokonaispäästöt saattavat kasvaa tuotannon kasvaessa. Päästöjen rajoittamiseksi tehdään paljon työtä ja käytetään taloudellisia resursseja. Hiilidioksidipäästöt seurasivat tuotannon määrää Tehtaan hiilidioksidipäästöistä 95 prosenttia on peräisin teräksen pelkistysraaka-aineiden sisältämästä hiilestä ja kalkkikivestä. Vähäinen osa tulee polttoaineista, kuten nestekaasusta ja polttoöljyistä. Raahen tehtaan hiilidioksidipäästöt olivat noin yhdeksän prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Lyhyellä aikavälillä ei ole käytettävissä keinoja, joilla pelkistysaineen kulutukseen voitaisiin vaikuttaa. Pitkällä aikavälillä ratkaisuja etsitään täysin uusista tekniikoista. Esimerkki kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä on eurooppalaisten terästuottajien ja tutkimusorganisaatioiden ULCOS-projekti, Ultra Low CO 2 Steelmaking process program. Sen haasteellisena tavoitteena on kehittää terästuotantokonsepti, jolla saavutetaan yli 50 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähennys perinteiseen malmipohjaiseen tuotantoon verrattuna. Tuotannon kasvu nosti Raahen tehtaan kokonaishiilidioksidipäästöt hieman edellisvuotta korkeammalle. Tuotantoon suhteutettu ominaispäästö kuitenkin laski. Tehtaalle annetut ilmaiset päästöoikeudet riittivät. Päästökauppa hoidetaan koordinoidusti konsernin kattavalla tasehallintajärjestelmällä. Hiukkaspäästöt vähenivät Hiukkaspäästöjä syntyy polttoprosesseissa ja raaka-aineiden käsittelyssä. Tehtaalla on noin 65 erilaista hiukkasten keräily- ja talteenottolaitteistoa. Tällaisia ovat esimerkiksi sähkö- ja kuitusuodattimet, syklonit ja pesurit. Pölyämistä estetään lisäksi kastelemalla raaka-ainekasoja, nurmettamalla kenttiä sekä tekemällä suojaistutuksia ja tuuliaitoja. Hiukkaspäästöt laskivat edellisvuodesta viisi prosenttia. Pölynpoistolaitteistojen seurantamittauksia ja säännöllisiä huoltoja on lisätty. Tarkalla seurannalla pystytään reagoimaan no peammin mahdollisiin häiriötilanteisiin ja optimoimaan huoltovälejä. Vuoden 2007 aikana Raahen tehtaalla aloitetaan selvitys, jossa kartoite- taan laajasti koko tehtaan hajapölypäästöjä. Ne eivät synny tuotantoprosesseissa, eikä niitä voida mitata eikä hallita perinteisen ympäristöteknologian avulla. Rikkidioksidipäästöt laskivat Kahdeksan prosentin lasku rikkidioksidipäästöissä johtui raakaaineiden alemmasta rikkipitoisuudesta. Rikkidioksidi vapautuu ilmaan polttoprosesseissa. Vuoden 2002 alusta tehtaan oma rikkidioksidin tavoitearvo, korkeintaan tonnia vuodessa, on saavutettu. Typen oksidien päästöt vähenivät Typen oksideja syntyy polttoprosesseissa ja vapautuu ilmaan eniten sintraamolla, valssaamolla ja koksaamolla. Typen oksidien päästöt laskivat edellisestä vuodesta kuusi prosenttia. Merkittävimpänä syynä tähän oli valssaamolla toteutettu uudistus, jossa aihioiden lämmittämiseen tarkoitettuja läpityöntöuuneja korvattiin askelpalkkiuunilla. Sinkkipäästöt pienenivät Raaka-aineet sisältävät pieniä pitoisuuksia raskasmetalleja, joista suurin osa jää valmistusprosessissa teräkseen ja kuonaan. Ilmaan raskasmetallit kulkeutuvat hiukkasten mukana. Vuosittaiset vaihtelut raskasmetallipäästöissä seuraavat hiukkaspäästöjen muutoksia. Sinkkipäästöt laskivat merkittävästi, kun raaka-aineen sinkkipitoisuus laski. Raskasmetallipäästöt kg lyijy kromi sinkki nikkeli kadmium 1) elohopea 2) 19 1) Mitattu sintraamolta ja terässulatolta. 2) Mitattu sintraamolta ja terässulatolta. Edellinen mittaus sintraamolla on vuodelta 1999, jolloin taso oli 10 kg vuodessa. 18

21 Hiilidioksidipäästöt milj. tonnia tonnia Rikkidioksidipäästöt tonnia kiloa 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, ,0 1,0 0, ,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Päästöt ilmaan Miljoonaa tonnia vuodessa Tonnia tuotettua terästonnia kohti Tehtaan oma tavoitearvo vuodelle 2008 Tonnia vuodessa Kiloa tuotettua terästonnia kohti Luparaja tonnia vuodessa Tehtaan oma tavoitearvo vuodelle 2008 Hiukkaspäästöt tonnia kiloa Typen oksidien päästöt tonnia kiloa , , , , , , , , , , , , , ,0 Tonnia vuodessa Kiloa tuotettua terästonnia kohti Tehtaan oma tavoitearvo vuodelle 2008 Tonnia vuodessa Kiloa tuotettua terästonnia kohti Tehtaan oma tavoitearvo vuodelle

22 Vettä jäähdytykseen ja pesuun Suurin osa vedestä käytetään jäähdytykseen. Suljetut vedenkierrot ja jätevesien käsittely pienentävät kiintoainekuormitusta makeavesialtaaseen ja mereen. Päästöt veteen Merivettä käytetään jäähdytykseen masuuneilla, terässulatolla ja voimalaitoksella sekä savukaasujen pesuun terässulatolla. Makeaa vettä käytetään jäähdytykseen koksaamolla, sintraamolla, jatkuvavalulaitoksella, valssaamolla, happitehtaalla ja voimalaitoksella. Lisäksi makeaa vettä käytetään voimalaitoksella kattilaveden tuotantoon sekä masuuneilla kaasunpesuun ja kuonan granulointiin. Raahen tehtaalla on lupa ottaa vettä merestä kuutiometriä tunnissa ja Kuljunlahden makeavesialtaasta kuutiometriä tunnissa. Makeasta vedestä prosenttia kierrätetään uudelleen prosesseissa. Kierrätetyn veden määrä vaihtelee prosesseittain. Veden kierto 2006 vesimäärät kuutiometriä tunnissa Meri Joitakin luparajojen ja tavoitearvojen ylityksiä Vuonna 2006 mereen johdettavan kiintoaineen bruttokuormituksen luparaja ylittyi kolme ja nettokuormituksen tavoitearvo viisi kertaa. Lupaehdoissa bruttokuormitus sisältää meriveden luontaisen kiintoainepitoisuuden ja tehtaan aiheuttaman niin sanotun nettokuormituksen. Luparaja ylittyi, kun tehtaan vedenottoputken jatkamiseen liittyvät maansiirtotyöt nostivat sisään otetun veden kiintoainepitoisuutta. Ylitykset olivat tilapäisiä. Syynä nettokuormituksen tavoitearvon ylityksiin olivat ensisijaisesti granuloinnin selkeyttimen toimintahäiriöt. Merivesikierto Makeavesikierto Pato Kuljunlahti Siniluodonlahden kanava Vettä haihtuu tunnissa keskimäärin 200 m 3. Kierrätettävien vesien määrä on arvioitu. Koksaamon jätevedet puhdistetaan biologisesti sekä johdetaan lietealtaan ja edelleen tehtaan merivesikierron kautta mereen. Vuoden 2006 aikana Raahen tehtaalla aloitettiin laaja selvitys vesiin joutuneista ympäristölle haitallisista aineista. Selvitys kattaa koko tehtaan ja valmistuu vuoden 2007 aikana. Koksaamon kuormitus kg /vrk luparaja typpi syanidi 0,5 0,09 0,1 0,12 0,08 0,09 terva ja öljy 15 0,1 0,3 0,65 1,3 0,9 fenoli 0,1 0,00 0,01 0,01 0,01 0,02 kemiallinen hapenkulutus, COD 20

23 Sinkkikuormitus mereen kg / vrk Kiintoainekuormitus mereen kg / vrk Päästöt veteen Meriveden sisältämä sinkki Tehtaalta tuleva sinkkikuormitus = nettokuormitus Bruttokuormitus Luparaja bruttokuormitukselle 25 kg / vrk Vesioikeuden asettama tavoitearvo nettokuormitukselle 8 kg / vrk + + Meriveden sisältämä kiintoaine Tehtaalta tuleva kiintoainekuormitus = nettokuormitus Bruttokuormitus Luparaja bruttokuormitukselle kg / vrk Vesioikeuden asettama tavoitearvo nettokuormitukselle kg / vrk Öljykuormitus mereen kg / vrk Öljykuormitus Kuljunlahteen kg / vrk Öljykuormitus Luparaja 60 kg / vrk Vesioikeuden asettama tavoitearvo 30 kg / vrk Öljykuormitus Luparaja 200 kg / vrk Vesioikeuden asettama tavoitearvo 90 kg / vrk 21

24 Lajittelu kierrätyksen edellytys Kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrä kasvoi edelleen. Keräyspisteitä ja lajitteluastioita lisättiin sekä ohjeita parannettiin. Monilla osastoilla jätteiden käsittelyä tehostettiin. Jätteet Tehtaalla syntyvä polttokelpoinen osa yhdyskuntajätteestä erotellaan. Tehtaan ulkopuolisessa pelletointilaitoksessa siitä tehdään poltettavia brikettejä. Lasi, pahvi, paperi ja elektroniikkaromu lajitellaan erikseen ja viedään tehtaan ulkopuolelle hyödynnettäväksi. Kierrätykseen kelpaamaton yhdyskuntajäte viedään Raahen kaatopaikalle. Puujäte viedään haketettavaksi. Puujätettä ei lasketa polttokelpoiseen yhdyskuntajätteeseen. Yhdyskuntajätteitä kuljetettiin kaatopaikalle 484 tonnia, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Sekä kaatopaikalle kuljetettuja yhdyskuntajätteitä että ongelmajätteitä syntyi 0,17 kiloa tuotettua terästonnia kohden. Yhdyskuntajätteen määrälle vuodelle 2006 asetettu tavoite oli alle 0,25 kiloa tuotettua terästonnia kohden. Polttokelpoisen yhdyskuntajätteen osuus vuonna 2006 oli 40 prosenttia, kun tavoite oli 22 prosenttia. Suurin osa ongelmajätelaitokselle vietävistä jätteistä on öljyisiä vesiä. Jätteet tonnia Ongelmajätteet tonnia vuodessa Yhdyskuntajätteet tonnia vuodessa Kierrätetyt yhdyskuntajätteet tonnia vuodessa Ongelmajätteet kiloa tuotettua terästonnia kohti Yhdyskuntajätteet kiloa tuotettua terästonnia kohti Kierrätetyt yhdyskuntajätteet kiloa tuotettua terästonnia kohti kiloa 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 Kaatopaikan rakentamista valmistellaan Pääosa savukaasujen puhdistuksessa syntyvistä pölyistä ja lietteistä kierrätetään sintraamon ja masuunien raaka-aineena. Kierrätykseen kelpaamattomia pölyjä ja lietteitä läjitettiin vuonna 2006 tehdasalueelle noin tonnia. Tämä määrä on noin prosentti tehtaan käyttämästä raaka-ainemäärästä. Valtioneuvoston kaatopaikka-asetuksen mukaisesti Raahen tehtaan nykyinen pölyjen ja lietteiden läjitysalue tulee korvata päätöksen vaatimukset täyttävällä kaatopaikalla. Tulevaisuudessa jätteet tulee sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikan vaatimuksia vastaavalle alueelle. Koska kaatopaikalle sijoitetaan vuosittain yli tonnia jätteitä, tuli sille vuonna 2006 laatia lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiohjelmassa tarkasteltiin tehdasalueelle rakennettavan kaatopaikan kahta sijoitusvaihtoehtoa. Joulukuussa 2006 viranomainen antoi arviointiselostuksesta lausunnon, jonka mukaan selostus antaa riittävät edellytykset hankkeen toteutuspäätökselle ja suunnittelulle. Kaatopaikalle on haettu ympäristölupaa ja rakentaminen alkaa vuoden 2007 aikana. 22

25 Hyvä suunnittelu oleellista Monipuolisten kuljetuspalveluiden tehokkaassa hyödyntämisessä yhdistyvät kilpailukyky ja ympäristökysymykset. Ruukin kuljetukset jakautuvat meri-, rautatie- ja maantiekuljetuksiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Raahen tehtaan kuljetukset ja muut logistiikkapalvelut hoitaa Ruukin sisäinen palveluyksikkö. Raaka-aineita ja tuotteita kuljetetaan laivoilla, junilla ja autoilla. Ruukin kuljetuspalveluja myydään myös konsernin ulkopuolisille asiakkaille. Raaka-aineista rautarikaste ja kalkkikivi tuotiin pääosin Ruotsista, rautapelletit Venäjältä ja kivihiili Pohjois-Amerikasta ja Australiasta. Keväästä 2007 lähtien pelletit on tuotu Ruotsista. Pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia Ruukin raaka-aine kuljetuksista Itämeren alueelta on sopimus ESL-Shipping Oy:n kanssa. Lisäksi kalustoa rahdataan muihin raaka-ainekuljetuksiin tarpeen mukaan. Vientikuljetukset Keski- Eurooppaan hoidetaan pääosin säännöllisenä reittiliikenteenä. Meriteitse Länsi-Eurooppaan suuntautuvia tuotekuljetuksia keskitettiin vuonna 2006 Rotterdamiin. Pitkäaikainen yhteistyö VR Cargon kanssa näkyy junien hyvänä täyttöasteena ja vetureiden vetovoiman täysimääräisenä hyödyntämisenä. Autokuljetuksissa sopimusliikennöitsijät suunnittelevat itse reittinsä, mikä tehostaa kaluston käyttöä ja toimintaa. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioitiin Kuljetusyksikössä päivitettiin ympäristövaikutusten merkittävyystarkastelu. Edellinen oli vuodelta Tarkastelun perusteella kuljetusten merkittävimpiä ympäristönäkökohtia ovat päästöt ilmaan, kuljetusten aikaiset tuotevauriot, energiankulutus ja ympäristövahinkojen riski onnettomuuksissa. Vähärikkisten polttoaineiden käyttöönotto on vähentänyt laivakuljetusten rikkidioksidipäästöjä. Junakuljetusten päästöjä on puolestaan vähentänyt ratojen sähköistys. Autokuljetuksissa kaluston kunto, ikä ja ajotapa vaikuttavat päästöihin merkittävästi. Energiankulutus on kaikissa kuljetusmuodoissa ympäristön kannalta merkittävä tekijä. Kuljetusvauriot lisäävät kuljetusmääriä ja kuormittavat siten ympäristöä. Ympäristövahingon riski onnettomuustilanteissa liittyy esimerkiksi sivutuotteiden, kuten kivihiilitervan ja bentseenin, kuljetuksiin. Riskin todennäköisyys on kuitenkin pieni, koska kuljetukset ovat tarkasti säänneltyjä ja hyvin ohjeistettuja. Raahen tehtaan raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetusmäärät tonnia Merikuljetukset raaka-aineet tuotteet 625 Rautatiekuljetukset raaka-aineet tuotteet Maantiekuljetukset tuotteet 522 yhteensä Kuljetukset 23