Toiminta-ajatus. Arvot. Visio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta-ajatus. Arvot. Visio"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011

2 Toiminta-ajatus Tuemme epilepsiaa sairastavia henkilöitä elämään tasa-arvoisina muun väestön kanssa sekä tuemme heitä ja heidän läheisiään tavoitteen saavuttamiseksi. Arvot Ihmisten kunnioittaminen Tasa-arvo Asiakaslähtöisyys Jatkuva kehittyminen Visio Oikeus ja mahdollisuus hyvään elämään

3 Vuosikertomus Euroopan Unionin kirjallinen kannanotto epilepsiasta 3... Liitto vaikuttaa kansallisesti ja kansainvälisesti 7... Järjestötoiminta tukee aktiivista kansalaisuutta Tiedotus välittää epilepsiatietoa Kuntoutus osana hyvää hoitoa Talous Toimijat ja tekijät Jäsenyhdistykset 2011 kuvat: epilepsialiiton arkisto taitto: aste helsinki oy, maija tuominen toimitus: sari tervonen ja kaija lindström paino: fram oy

4 EUROOPAN UNIONIN KIRJALLINEN KANNANOTTO EPILEPSIASTA Euroopan epilepsiajärjestöt haastoivat keväällä 2011 Euroopan parlamentin jäseniä allekirjoittamaan kirjallisen kannanoton epilepsiasta. 459 europarlamentaarikkoa otti haasteen vastaan. Haastajina olivat sekä potilasjärjestöjen että tiedejärjestön edustajat. Puheenjohtaja, professori Reetta Kälviäinen Allekirjoituksia saatiin määräaikaan mennessä 459 europarlamentaarikkoa, joten kannanotto on virallinen. Se luettiin ja kirjattiin pöytäkirjaan Europarlamentin täysistunnossa Kannanotossa kerrotaan tietoa epilepsiasta sekä korostetaan epilepsian ajanmukaisen hoidon ja tutkimuksen merkitystä. Se tuo esille, että myös Euroopassa on edelleen vajetta epilepsian hoidossa. Kannanottoa tarvitaan epilepsiatutkimuksen ja hoidon rahoituksen turvaamisessa. Epilepsiayhteisö sekä Euroopan tasolla että kansallisesti Euroopan eri maissa hyödyntää kannanottoa tuodessaan esille epilepsian tutkimuksen ja hoidon tarpeita päättäjille. Kannanotto kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan epilepsiaa sairastavien yhtäläisen elämänlaadun myös mm. koulutuksessa, työllisyydessä ja julkisessa terveydenhuollossa. Epilepsia on siis enemmän kuin satunnaiset kohtaukset. Tänä päivänä hoidamme kohtauksia oireenmukaisin lääkkein, ja joskus myös leikkauksella tai dieettihoidolla. Epilepsian kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluu aina myös toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi. Tämä ei koske vain vaikeaa epilepsiaa sairastavia, vaan myös lieväoireisessa epilepsiassa saattaa esiintyä liitännäisongelmia. Suomalaisista europarlamentaarikoista kannanoton allekirjoittivat Sari Essayah, Carl Haglund, Satu Hassi, Ville Itälä, Liisa Jaakonsaari, Anneli Jäätteenmäki, Eija- Riitta Korhola, Riikka Manner, Sirpa Pietikäinen, Hannu Takkula ja Sampo Terho. Epilepsialiitto kiittää europarlamentaarikkoja ja kaikkia niitä henkilöitä, jotka kannustivat meppejä ottamaan kantaa epilepsian hoidon kehittämiseen. Brysselissä julkaistiin myös merkittävä Euroopan tason dokumentti aivosairauksien kustannuksista. European Brain Council on tekemässään selvityksessä todennut, että aivosairaudet muodostavat vuosittain Euroopassa 800 miljardin euron kustannukset. Ttämä tarkoittaa 1550 euroa jokaista eurooppalaista kohden vuodessa. WHO arvioi, että aivosairauksista aiheutuu 35 % kaikkien sairauksien aiheuttamasta taakasta ihmisille. Epilepsia tulee tässä selvityksessä esille sekä erillisenä omana sairautena että kaikkina niinä perusaivosairauksina, jotka ovat kunkin henkilön epilepsian takana. Kustannukset ovat usein siten moninkertaiset. Uusia tehokkaita hoitoja löytämällä voidaan vähentää kustannuksia ja parantaa elämänlaatua. Tämä vaatii laadukkaan tieteellisen tutkimuksen tukemista. Euroopan komission tutkimusrahoituksesta esimerkiksi viimeisimmässä FP7-ohjelmassa 381 miljoonaan euroa oli kohdennettu aivotutkimukseen, joka on vain 0,05% arvioiduista aivosairauksien kustannuksista. Lisäksi lääketeollisuus on valitettavasti alkanut vähentää panostustaan keskushermostosairauksiin tiukentuneiden määräysten ja alentuneiden tulosodotusten vuoksi. Raportti ehdottaa, että panostusta tutkimukseen tulisi lisätä ja vaikeimpien sairauksien lääketutkimusta tukea vähentämällä byrokratiaa ja pidentämällä patentteja. Aivotutkimuksen entistä parempi tukeminen on myös epilepsiaa sairastavien etu. 2

5 Liitto vaikuttaa kansallisesti ja kansainvälisesti 3

6 liitto vaikuttaa kansallisesti ja kansainvälisesti Epilepsialiitto ja Kuopion seudun epilepsiayhdistys kampanjoivat Kuopion TerveAikuinen -messuilla maaliskuussa. Yhdistyksen vapaaehtoinen Esa Kvist (toinen vasemmalta) jututti kansanedustaja Tuula Väätäistä. Kuvassa myös epilepsiayhdistyksen vapaaehtoinen Timo Harju vaimonsa Irjan kanssa. Vuosi 2011 oli Epilepsialiitossa aktiivinen kansainvälisen vaikuttamisen vuosi. Epilepsia-asia sai näyttävää huomiota, kun Epilepsialiitto ja -yhdistykset kampanjoivat eri puolilla Suomea. Liitto päivitti strategiansa vuoteen Liiton ja yhdistysten aktiivinen toiminta epilepsia-alan ammattilaisten ja muiden sidosryhmien kanssa edisti epilepsiaa sairastavien mahdollisuuksia ja oikeutta hyvään elämään. värikästä kampanjointia Epilepsialiitto kampanjoi jäsenyhdistystensä kanssa näkyvästi Euroopan epilepsiapäivänä teemalla erilaista tositarinaa epilepsiasta. Halusimme kertoa suurelle yleisölle epilepsian monista syistä ja sairauden monimuotoisuudesta. Epilepsiayhdistykset järjestivät 19 erilaista feissaus- ja yleisöluentotapahtumaa. Epilepsialiitto avasi facebook.com/villiavirtaa sivut, jonne tuotettiin videoita erityisesti kansanedustajaehdokkaiden vierailuista kampanjatapahtumissa. Olimme sähköisesti yhteydessä kaikkiin eduskuntavaaliehdokkaisiin ja haastoimme heitä ottamaan kantaa epilepsiaa sairastavien tasa-arvon puolesta. Epilepsia.fi portaalin kampanjasivut keräsivät satoja kävijöitä. Epilepsialehti 1/2011 ilmestyi kampanjanumerona ja Ylen Aamutohtori -ohjelma puffasi kampanjaa. Esittelimme kampanjaa myös EU:n nuorisoparlamentille, joka kokoontui kampanjapäivänä Suomessa. Kampanjan ansiosta epilepsia sai 45 mediaosumaa. McCann Healthcaren vuoden 2010 kampanjaan suunnittelemaa ilmettä hyödynnettiin myös tällä kertaa. 4 kansainvälistä aktiivisuutta Epilepsialiitto vaikutti siihen, että kansainvälinen potilasjärjestö IBE verkottui Euroopan tasolla aiempaa vahvemmin epilepsia-alan tiedejärjestön ILAE:n kanssa. Yhteistyön kehittäjäksi syntyi Euroopan tason IBE-ILAE työryhmä. Ryhmän aloitteesta käynnistyi Euroopan epilepsiapäivä kampanjointi IBE:n jäsenyhdistyksissä ja EU:n epilepsiakannanottoa ryhdyttiin valmistelemaan. Epilepsialiitto esitteli Suomen Epilepsiaseuran kanssa yhteistä suomalaista epilepsia.fi portaalia kansainvälisessä epilepsiakongressissa Roomassa elokuussa. Kuusi liiton edustajaa osallistui kongressiin. Kansainvälinen epilepsiajärjestötoiminta tukee liittoamme

7 liitto vaikuttaa kansallisesti ja kansainvälisesti uusimman tiedon välittämisessä, kansainvälisessä vaikuttamisessa ja hyvien käytäntöjen levittämisessä. Epilepsialiitto ryhtyi tukemaan köyhän afrikkalaisen Malawin epilepsiajärjestötoimintaa vuonna Vuonna 2011 saimme Suomen ulkoasianministeriöltä tukea malawilaisen edustajan kongressiosallistumiseen Roomassa. Osallistuminen mahdollisti uusimman epilepsiatiedon välittämisen Malawiin sekä yhdisti malawilaisia toimijoita muiden afrikkalaisten epilepsiajärjestöjen kanssa ja maailmanlaajuisesti. Epilepsialiitto vastasi pohjoismaisten epilepsiapotilasjärjestöjen yhteistapaamisen järjestämisestä kesäkuussa Espoossa. Teemana olivat modernin epilepsiakuvan välittäminen ja asennevaikuttaminen, liittojen strategiset linjaukset ja syrjinnän ehkäiseminen. Kokoukseen osallistui 13 Strategiset valinnat vuoteen 2015 Asennevaikuttaminen: Tieto kumoaa asenteellisuuden Hoito: Hyvä epilepsian hoito on kaiken a ja o Tukipalvelut ja taloudellinen turva: Tavoitteena omaehtoinen elämä Työllistämisen edistäminen: Työtä tekijöille Järjestön vapaaehtoistoiminnan kehittäminen: Vapaaehtoistyöllä on tekijänsä Epilepsialiitto oli yhteistyökumppanina epilepsia-alan tutkijoille maaliskuussa järjestetyssä Kuopion epilepsiasymposiumissa. edustajaa Suomesta, Färsaarilta, Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. yhteistyötä sidosryhmien kanssa Epilepsialiiton keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Suomen Epilepsiaseura ja muut epilepsiahoidon ammattilaiset. Epilepsialiitto toimi yhtenä Kuopion epilepsiasymposiumin järjestäjänä yhdessä mm. Itä-Suomen yliopiston, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Suomen Epilepsiaseuran kanssa. Maaliskuussa järjestetty symposium oli suunnattu epilepsia-alan ammattilaisille. Liitto oli mukana Suomen Epilepsiaseuran, Allergan Oy:n ja UCB Pharma Oy Finlandin kanssa ammattilaisille suunnatuissa Epitalkoissa, joiden teemana oli Epilepsia osana elämää. Tiivistimme yhteistyötä myös julkisen terveydenhuollon kanssa. Tavoitteenamme oli mm. tuoda esiin tukiryhmätoiminnan merkitystä kuntoutuksellisena tukimuotona ensitietopäivien ja sopeutumisvalmennuskurssien ohella. Epilepsialiitto otti vastuulleen vuosiksi Neurologisten Vammaisjärjestöjen (NV) puheenjohtajuuden. Käynnistimme NV-strategian päivittämisen. Vastasimme NV:n sivuston extranet-sivujen ja Pala palalta Eväitä elämään -henkilökuvakoosteen tuottamisesta. Henkilökuvakooste esittelee 15 henkilön elämäntarinan ja selviytymiskeinoja. Heillä jokaisella on erilainen neurologinen vamma tai sairaus. 5

8 liitto vaikuttaa kansallisesti ja kansainvälisesti Neurologisten vammaisjärjestöjen yhteistyö näkyi myös aluetoiminnassa. Aluesihteerit vastasivat jokainen omalla alueellaan NV-yhteistoiminnasta. Kansallisella Aivoviikolla, maaliskuussa NV-järjestöt toteuttivat 11 yleisötapahtumaa (685 osallistujaa) ja osallistuivat kolmeen messutilaisuuteen (kävijöitä 5711). Aivoviikon aikana julkaistiin yhteinen NV-tiedote ja NV oli esillä omalla osastollaan sairaanhoitajapäivillä, joihin osallistui yli 5000 alan ammattilaista. NV osallistui myös Suomen Neurologisen Yhdistyksen 50-vuotisnäyttelyyn Finlandia-talolla, johon oli kokoontunut yli 400 neurologisen alan ammattilaista. Samassa yhteydessä oli ensiesitys Pala palalta -henkilökuvakoosteesta. NV työsti liiton johdolla yhteistä aluetoiminnan hanketta, joka ei kuitenkaan saanut RAY-rahoitusta vuodelle Epilepsialiitto on mukana Asumispalvelusäätiö ASPA:ssa. ASPA kehittää vammaisten ihmisten itsenäistä asumista hankkimalla ja rakennuttamalla asuntoja. Liiton edustaja toimi puheenjohtajana ASPA:n toteuttamassa neurologisesti sairaita tai vammaisia koskevassa asumisselvitystyöryhmässä. Tavoitteena on selvittää tämän kohderyhmän asumisen tuen tarpeita, saatavuutta ja laatua yhdessä Kelan kanssa. Epilepsialiitto oli mukana vuonna 2011 perustetussa Suomen sosiaali- ja terveys SOSTE järjestössä, joka vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytyksiin. Vaikutimme Vammaisfoorumissa vammaisten tasa-arvon toteutumiseen ja Vates-säätiössä osatyökykyisten työllistymisten edellytyksiin. Liiton perustaman Epilepsiatutkimussäätiön toimintaa tuimme kertomalla säätiön toiminnasta ja apurahoista. Liitto nimesi edustajansa tutkimussäätiön hallitusjäseneksi. Epilepsialiitto oli luomassa Suomen Aivot yhdistystä, joka perustetaan vuonna Yhdistys toimii aivosairauksia sairastavien ihmisten tasa-arvon hyväksi, aivotutkimuksen voimavarojen lisäämiseksi ja alalla toimivien järjestöjen yhteistyön koordinoimiseksi. Uusi yhdistys kytkeytyy European Brain Councilin toimintaan. uusi strategia viitoittaa tietä Vuonna 2010 käynnistynyt Epilepsialiiton strategian päivitystyö valmistui. Liittokokous hyväksyi huhtikuussa strategian vuoteen Liiton visio painottaa epilepsiaa sairastavien ihmisten oikeutta ja mahdollisuutta hyvään omaehtoiseen elämään. Teemme tiivistä yhteistyötä epilepsiahoidon ammattilaisten kanssa. Yhteistyön kohteina ovat mm. epilepsiahoidon laadun ja saatavuuden varmistaminen, oikeudenmukaisen lääkepolitiikan luominen ja liiton tuottaman kuntoutumiskurssitoiminnan kehittäminen. Koska epilepsiaan voi liittyä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakyvyn haittaa, vaikutamme erilaisten tukipalveluiden saatavuuteen ja itsenäisten asumisedellytysten kehittämiseen sekä taloudellisen toimeentulon tasoon. Tavoitteenamme on myös edistää tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia. Työllistämisen edellytysten kehittäminen on strategiassamme uutena, erillisenä kohtanaan, sillä saimme paljon yhteydenottoja työsyrjinnästä ja työllistämisen tukitoimien kehittämistarpeista. Epilepsialiitto valmisteli Työtä tekijöille kehittämishanketta, johon on saatu RAY-avustusta vuodesta 2012 alkaen. Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa epilepsiaa sairastavien työllistymisen edellytyksiin. HUS lasten epilepsiayksikkö ja HYKS aikuisten neurologinen kuntoutuspoliklinikka, Vates-säätiö ja Mielenterveyden keskusliitto ovat mukana tässä verkostomaisessa työllistämishankkeessa. Vapaaehtoistoiminnan luonteen muuttuminen haastoi meitä uudistamaan liiton vapaaehtoistoimintaa keskusjärjestössä ja epilepsiayhdistyksissä. Kehitämme epilepsiayhdistysten kanssa vapaaehtoistoiminnan muotoja ja nykyaikaistamme epilepsiayhdistysten toimintaa. 6

9 Järjestötoiminta tukee aktiivista kansalaisuutta 7

10 järjestötoiminta tukee aktiivista kansalaisuutta Epilepsialiiton järjestötoiminta tarjoaa epilepsiaa sairastaville ja heidän läheisilleen tietoa, tukea ja virkistystä. Valtakunnalliset ja alueelliset järjestökoulutukset tukevat vapaaehtoistoimijoita.järjestämme myös perhe-, nuoriso-, seniori- ja liikuntatoimintaa sekä vaikeaa epilepsiaa ja harvinaisepilepsioita sairastaville suunnattua toimintaa. valtakunnallinen ja alueellinen järjestötyö Järjestömme vahvuus syntyy yhdessä tekemisestä, aktiivisista vapaaehtoistoimijoista, mielekkäistä osallistumisen paikoista ja laajapohjaisesta jäsenkunnasta. Epilepsialiitolla oli toimintavuonna 28 jäsenyhdistystä, joissa oli jäseniä yhteensä Yhdistykset järjestivät toimintaa ja tapahtumia eri-ikäisille ihmisille. Yhdistyksissä toimi lähes 500 aktiivista vapaaehtoista. Vahvistamme vapaaehtoispohjaista yhdistystoimintaa ja -rakennetta. Kehitämme alueellista toimintaa yhdistämällä voimavaroja, jakamalla vastuuta ja vähentämällä yhdistystoiminnan byrokratiaa. Itä-Savossa, Ylä-Savossa ja Länsi-Pohjan alueella oli haaste löytää uusia toimijoita epilepsiayhdistysten hallituksiin. Etsimme näiden yhdistysten kanssa mahdollisuuksia suunnata toimijoiden vapaaehtoispanos vertaistukitoimintaan ja vähentää hallinnollista työtä. Länsi- Pohjan alueella toteutettiin jäsenkysely Länsi-Pohjan ja Tornionlaakson yhdistysten jäsenille yhdistystoiminnan uudelleen organisoinnin tueksi. Itä-Savossa ja Ylä-Savossa neuvoteltiin rekisteröityjen yhdistysten purkamisesta ja toiminnan suuntaamisesta osaksi Kuopion seudun ja Mikkelin seudun epilepsiayhdistysten toimintaa. Epilepsiayhdistysten jäsenmäärä on ollut laskeva. Tulevaisuuden haasteenamme on vastata ihmisten odotuksiin ja innostaa mukaan uusia toimijoita. Epilepsialiiton palveluita käytettiin kuitenkin yhtä paljon kuin aiemmin. Yhä useammat kohtasivat verkossa, epilepsia.fi -portaalissa ja facebook.com/villiavirtaa -sivuilla. Tapahtumiin osallistui myös runsaasti epilepsiaa sairastavia ja heidän läheisiään. Vuosi 2011 oli EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Toimme esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja pyrimme saamaan uusia vapaaehtoisia toimintaamme. Kevään valtakunnallisen järjestöpäivän teemana oli vapaaehtoistoiminnan ulottuvuudet ja edellytykset. Käsittelimme vapaaehtoisena vaikuttamista, verkkovaikuttamista ja vapaaehtoistoiminnan motiiveja. Epilepsiayhdistysten edustajat osallistuivat strategisten linjausten 2015 työstä- Epilepsiayhdistysten jäsenmäärän kehitys

11 järjestötoiminta tukee aktiivista kansalaisuutta miseen. He arvioivat myös aiemman strategian toteutumista ja vapaaehtoistoiminnan kehittämistarpeita. Epilepsialehti ja verkko toivat esiin epilepsiayhdistysten vapaaehtoistoimintaa ja erilaisia osallistumismahdollisuuksia. Yhdistysten vapaaehtoistoimintaa markkinoitiin myös kansallisen vapaaehtoistoiminnan vuoden www. tuntitili.fi -palvelussa. Tuntitilin kautta ilmoittautui 20 uutta vapaaehtoista epilepsiayhdistysten toimintaan. Vapaaehtoistoiminta näkyi myös eduskuntavaalien yhteydessä toteutetussa Pieni ele -keräyksessä. Epilepsiayhdistysten vapaaehtoiset osallistuivat keräykseen 106 kunnan alueella. Koulutamme epilepsiaa sairastavia ihmisiä ja heidän omaisiaan vertaisohjaajiksi kuntoutus-, järjestö- ja yhdistystoimintaan. Vertaisohjaajat ovat kokemusasiantuntijoita, jotka tuovat kokemustietoa sairaudestaan muille. Heille järjestettiin joulukuussa koulutus- ja virkistyspäivät, joilla käsiteltiin itsetuntemusta ja ryhmätoimintaa. Vertaisohjaaja voi osallistua järjestömme toimintaan esimerkiksi kuntoutumistoimintaan ammattilaisen työparina tai erilaisiin järjestötapahtumiin ja kampanjointiin. aluetyö Aluetyössämme korostuivat epilepsiayhdistysten ohjaus ja neuvonta sekä asiantuntija- ja verkostotyö sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Aluetoimistomme sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Keskeinen tehtäväalue aluetyössä on tukea epilepsiayhdistysten vapaaehtoistoimijoita. Järjestimme keväällä viidellä alueella aluekokoukset yhdistysten toiminnan suunnittelun tueksi. Lisäksi syksyllä oli viidellä alueella järjestöpäivät, joiden aikana työstettiin strategisia painotuksia seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan, suunniteltiin Euroopan epilepsiapäivän kampanjointia ja perehdyttiin yhdistyksen hyvään hallintoon. tukea jäsenyhdistyksille Tuimme jäsenyhdistystemme toimintaedellytyksiä monin eri tavoin. Jaoimme yhdistyksille Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettua toiminta-avustusta. Käynnistimme liittomme ylläpitämän jäsenrekisterin uudistamisprojektin. Uuden Kilta-järjestörekisterin avulla voimme hallinnoida keskitetysti jäsenyhdistysten ja muiden sidosryhmien tietoja, lehtitilauksia, tapahtumia, jäsenviestintää ja laskutusta. Jäsenyhdistysten edustajia koulutettiin rekisterin käyttöön toukokuussa. Järjestön sisäinen extranet tarjosi yhdistysten toimijoille aineistopankin, ajankohtaista tietoa, mahdollisuuden ajatustenvaihtoon ja yhdistyskohtaisen kansion. Liiton sähköinen järjestölehti, Sähkösanoma, toimitettiin yhdistyksille 10 kertaa. Lisäksi julkaisimme seitsemän uutiskirjettä, joissa tiedotettiin hallitus- ja liittokokouspäätök- Liitto palkitsi kunniamerkein ansioituneita yhdistystoimijoita huhtikuussa liittokokouksessa Riihimäellä. 9

12 perhetoiminnasta tukea lapsiperheille Perhetoiminta tukee epilepsiaa sairastavien lasten ja heidän perheidensä arkiselviytymistä tarjoamalla vertaistukea. Toiminnasta vastaa asiantuntijoista ja vanhemmista koottu perhejaosto. Jaosto kokoontui toimintavuoden aikana kerran. Extranet -palvelussamme avattiin kesäkuussa verkkokeskusteluryhmä alle 18 -vuotiaiden epilepsiaa sairastavien lasten vanhemmille. Tarjoamme vanhemmille mahdollisuuden keskinäisten kokemusten jakamiseen silloin kun se itselle parhaiten sopii. Keskustelu edellytti rekisteröitymistä ja kirjautumista palveluun. Vuoden loppuun mennessä keskusteluun oli kirjautunut 159 vanhempaa. Keskustelun aiheita olijärjestötoiminta tukee aktiivista kansalaisuutta sistä, kampanjoinnista sekä Epilepsialiiton Facebook -sivujen avaamisesta. Rakennamme edelleen erilaisia sähköisen viestinnän mahdollisuuksia osallistumiseen ja interaktiiviseen yhteydenpitoon. toimintaa eri kohderyhmille Aktivoimme vapaaehtoisia toimimaan muiden epilepsiaa sairastavien hyväksi. Erityisesti toimintaa kohdennetaan epilepsiaa sairastavien lasten perheille, vaikeahoitoista epilepsiaa ja harvinaisepilepsioita sairastaville ja heidän läheisilleen sekä nuorille ja senioreille. Lisäksi liitto aktivoi liikuntaan. vat mm. lapsen ensimmäinen epilepsiakohtaus, koululaisten ja murrosikäisen epilepsia sekä ruokavaliohoidot. Luetuin aihe oli Tukea epilepsiadiagnoosin jälkeen, jota oli katsottu kertaa. Perheille järjestettiin kaksi talviliikuntatapahtumaa. Ohjelmassa oli liikunnan lisäksi vertaiskeskusteluja. Lisäksi yhdistykset järjestivät perheille vertaistukiryhmiä, te toja ja virkistystapahtumia. Perheitä kannustettiin osallistumaan paikallisyhdistysten toimintaan ja ohjattiin yhdistysten koordinoimiin perhekerhoihin ja -toimintaan. Perhetoiminnan yhteyshenkilöitä oli 15 epilepsiayhdistyksessä. vaikeahoitoista epilepsiaa ja harvinaisepilepsioita sairastavien tuki Edistämme vaikeahoitoista epilepsiaa ja harvinaisepilepsioita sairastavien henkilöiden ja heidän läheistensä arjen hallintaa mahdollistamalla heidän kohtaamisia tapahtumissa ja verkossa. Lasten ja nuorten vanhemmille oli tarjolla virkistysviikonloppu, joka tarjosi voimavaroja, vertaisuutta ja vaihtelua arkeen. Lokakuinen perhefoorumi oli koko perheen tapahtuma. Ohjelmassa korostui vanhemmille suunnattu ajankohtainen tieto ja vertaisuus. Lapsille oli oma ohjelma. Jatkoimme yhteistoimintaa Harvinaiset-verkostossa, joka on 17 sosiaali- ja terveysjärjestön ja säätiön yhteistyöverkosto harvinaisten sairaus- ja vammaisryhmien hyväksi. Harvinaiset.fi sivusto välitti tietoa harvinaisepilepsioista ja linkitykset -sivujen oppaisiin. Verkosto osallistui kansallisen harvinaisohjelman valmisteluun ja liittyi jäseneksi eurooppalaiseen potilasjärjestöjen yhteenliittymään, Eurordisiin (Rare Diseases Europe). Vaikeat ja harvinaiset epilepsiat jaosto ei kokoontunut toimintavuonna liiton henkilöstövaihdosten vuoksi. nuoret liekit nuorten asialla Nuorisotoiminta Nuoret Liekit vahvistaa nuorten tasa-arvoa ja osallisuutta. Toimintaa koordinoi yhdeksän epilepsiaa sairastavaa nuorta. He kokoontuivat toimintavuoden aikana kolme kertaa. Valtakunnallinen varhaisnuorten ja isovanhempien liikuntaviikonloppu keväällä tarjosi yhdessä tekemistä, liikkumista ja vertaistukea. Syksyllä toteutui valtakunnallinen nuorten terveys- ja liikuntapainotteinen tapahtuma. Lisäksi Nuoret liekit osallistuivat valtakunnallisiin tapahtumiin ja kuntoutumiskursseille mm. vertaisohjaajina ja avustajina. Toimintaa esiteltiin ja markkinoitiin Epilepsialehden nuorisopalstalla. Nuorten itsensä suunnittelema toiminta edisti avointa suhtautumista epilepsiaan ja sen monimuotoisuuteen. Nuorisojaosto osallistui Vammaisjärjestöjen Nuorisoyhteistyöryhmän (VNY) toimintaan ja vaikuttamistyöhön. Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n jäsenenä vaikutettiin nuo- 10

13 järjestötoiminta tukee aktiivista kansalaisuutta risotyön asemaan. Epilepsialiitto sai nuorisotoimintaan opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta. virtaa senioritoiminnasta Senioritoiminta edistää epilepsiaa sairastavien ikääntyvien henkilöiden elämänlaatua ja osallisuutta. Toimintaa suunnittelee kuusihenkinen seniorijaosto, joka kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Valtakunnalliset senioripäivät järjestettiin Turussa. Ohjelmassa oli tutustumista kulttuurikohteisiin ikäihmisten palveluihin ja Turun Seudun epilepsiayhdistykseen. liikunnallista toimintaa Liikuntatoiminta tukee epilepsiaa sairastavien itsehoitoa. Liikuntatoimintamme lisää epilepsiaa sairastavien mahdollisuuksia tasa-arvoiseen osallisuuteen. Tavoitteena on saada yhä useampi epilepsiaa sairastava liikkumaan säännöllisesti sekä järjestää ryhmämuotoista harrasteliikuntaa. Saimme toimintavuonna opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta liikuntatoimintaan. Suomen Urheiluopistolla järjestimme aikuisten liikuntapäivät ja Vuokatin urheiluopistolla perheiden liikuntapäivät. Yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa toteutettiin neljä luontoliikuntalomaa. Olemme jäsenenä Soveltava Liikunta SoveLi ry:ssä, joka edistää soveltavan liikunnan asemaa ja lisää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia liikuntaan ja aktiiviseen elämään.valtakunnalliset järjestötapahtumat ja -koulutukset sekä eri kohderyhmille järjestetty toiminta on esitetty taulukoissa sivulla 13. Epilepsialiitto on Opintotoiminnan keskusliiton jäsen ja saamme OKopintokeskuksen kautta taloudellista tukea järjestökoulutusten toteuttamiseen. Tällä tuella toteutimme 26 opintojaksoa (506 osallistujaa) ja neljä vertaisopintoryhmää (39 osallistujaa). Pohjoismaiset epilepsialiitot kokoontuivat kesäkuussa Espoossa. 11

14 järjestötoiminta tukee aktiivista kansalaisuutta Epilepsialiiton valtakunnalliset järjestötapahtumat 2011 Mitä? Milloin? Missä? Kenelle? Muksut mäkeen ja vanhempiin vauhtia liikuntatapahtuma Vuokatin urheiluopisto, Sotkamo Vaarit ja vekarat liikkumaan! Varalan urheiluopisto, Tampere Liiku ja voi hyvin tapahtuma Suomen urheiluopisto, Vierumäki Harvinaista hemmottelua tapahtuma Terveys ja hyvä olo nuorten terveys- ja liikuntatapahtuma Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio Varalan urheiluopisto, Tampere Senioripäivät Birgittalaissisarten vierasmaja, Turku Perhefoorumi Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Epilepsiaa sairastavat lapset ja nuoret perheineen (30) vuotiaat epilepsiaa sairastavat nuoret isovanhempien tai vanhempien kanssa (7) Epilepsiaa sairastavat aikuiset ja heidän omaisensa (30) Vaikeaa ja/tai harvinaista epilepsiaa sairastavien alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat (22) Epilepsiaa sairastavat vuotiaat nuoret (16) Epilepsiaa sairastavat seniorit ja heidän läheisensä (27) Vaikeahoitoista ja/tai harvinaista epilepsiaa sairastavat lapset ja nuoret perheineen (56) Epilepsialiiton koulutukset yhdistysaktiiveille 2011 Mitä? Milloin? Missä? Kenelle? Aluekokous, Tays-alue Aluetoimisto, Tampere Yhdistysaktiivit (12) Aluekokous, Hyks-alue Epilepsialiiton toimisto, Yhdistysaktiivit (12) Helsinki Aluekokous, Kys-alue Aluekeskus Majakka, Kuopio Yhdistysaktiivit (16) Aluekokous, Oys-alue Kumppanuuskeskus, Oulu Yhdistysaktiivit (12) Aluekokous, Tyks-alue Laitilan kaupungintalo, Laitila Yhdistysaktiivit (13) Järjestöpäivä 2.4. Scandic Riihimäki, Riihimäki Yhdistysaktiivit (73) Jäsenrekisterikoulutus 5.5. Epilepsialiiton toimisto, Helsinki Jäsenrekisterikoulutus Epilepsialiiton toimisto, Helsinki Yhdistysten jäsenrekisterin käyttäjät (8) Yhdistysten jäsenrekisterin käyttäjät (14) Nordic epilepsy meeting Meripuisto, Espoo Pohjoismaisten epilepsiajärjestöjen edustajat (13) Järjestökoulutus, Oys-alue Kumppanuuskeskus, Oulu Yhdistysaktiivit (14) Järjestökoulutus, Kys-alue Kyyrönkaita, Ristiina Yhdistysaktiivit (14) Järjestökoulutus, Hyks-alue Epilepsialiiton toimisto, Yhdistysaktiivit (12) Helsinki Järjestökoulutus, Tays-alue Varala, Tampere Yhdistysaktiivit (14) Järjestökoulutus, Tyks-alue Scandic-hotelli, Turku Yhdistysaktiivit (15) Vertaisohjaajakoulutus Varala, Tampere Vertaisohjaajat ja vertaisohjaajan tehtävästä kiinnostuneet uudet toimijat (13) Koulutukset järjestetty OK-opintokeskuksen tuella. 12

15 Tiedotus välittää epilepsiatietoa 13

16 tiedotus välittää epilepsiatietoa Nuorten Liekkien Aleksi Siitonen kertoi valtiosihteeri Eeva Kuuskoskelle epilepsian monimuotoisuudesta Euroopan epilepsiapäivän kampanjan feissaustilaisuudessa helmikuussa Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä. Epilepsialiiton tiedotus välittää ajankohtaista epilepsiatietoa ja kumoaa asenteellisuutta. Liitto julkaisee Epilepsialehteä ja tuottaa oppaita. Pidämme yllä epilepsia.fi portaalia yhdessä Suomen Epilepsiaseuran ja Epilepsiatutkimussäätiön kanssa. Toimintavuonna avattiin facebooksivu. Liiton tiedotus tukee myös yhdistysten vapaaehtoistoimintaa. Epilepsialiiton tiedotuksen tehtävänä on välittää monipuolisesti kuvaa epilepsiasta sairautena, kertoa epilepsian hoidosta ja kuntoutuksesta sekä muusta arkiselviytymisen tukemisesta. Liiton tiedotus kertoo epilepsiaa sairastavien kokemuksista, välittää tietoa liiton ja yhdistysten toiminnasta ja tukee yhdistystoimijoita viestinnässään. Korostamme hyvän hoidon merkitystä epilepsiassa ja tuemme sairastavien ja heidän omaistensa omaehtoista elämää. Liitto julkaisee Epilepsialehteä ja oppaita sekä ylläpitää nettisivuja, keskusteluryhmiä ja facebook-sivua. Tiedotus tekee monipuolista yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Esimerkiksi neurologian ja lastenneurologian asiantuntijat ovat tiiviisti mukana liiton aineistotuotannossa. 14 euroopan epilepsiapäivä - tärkein viestintäaihe Euroopan epilepsiapäivänä viestitimme yhdessä epilepsiayhdistysten kanssa, että kuka tahansa, missä iässä tahansa voi sairastua epilepsiaan. Korostimme myös, että epilepsiaan on monia erilaisia syitä ja tarkka diagnoosi on hyvän hoidon perusta. Potilasjärjestöjen edustajat 20:sta Euroopan maasta kohtasivat oman maansa euroedustajia Strasbourgissa Suomea tilaisuudessa edusti liiton puheenjohtaja. Epilepsialiitto laati kansalliseen käyttöön ja epilepsiayhdistysten vaikuttamistyöhön sekä EU-parlamentin suomalaisille jäsenille välitettäväksi ns. vaikuttamispaperin Epilepsian hoitoon on panostettava, joka nosti esiin hoidon vajeita ja epilepsiaan liittyviä vakavia kysymyksiä kuten epilepsiasta aiheutuvia ennenaikaisia kuolemia. Kannanotto perustui IBE/ILAE/WHO:n raporttiin epilepsiahoidon vajeista ja uusimpiin tutkimustuloksiin mm. epilepsiaan liittyvistä kuolemista. -verkkosivuille avattiin Euroopan epilepsiapäivän yhteydessä erilaista tositarinaa -kampanjasivusto, joka esitteli muun muassa erilaisia epilepsioita sairastavien henkilöiden tarinoita ja antoi mahdollisuuden testata sivuilla vierailevan epilepsiatietoja. Kampanjasivusto toteutettiin suomen- ja ruotsinkielisenä. Hyödynsimme sosiaalista media ensimmäistä kertaa ja teimme lanseerauksen liiton Euroopan epilepsiapäivän kampanjoinnin yhteydessä. Epilepsialiiton facebook.com/villiavirtaa avattiin Palvelua käytettiin tiedotus- ja keskustelukanavana ja sen avulla tavoi-

17 tiedotus välittää epilepsiatietoa tettiin uusia kohderyhmiä. Vuoden lopussa palvelussa oli 785 tykkääjää ja 816 aktiivista käyttäjää kuukaudessa. Kampanjan yhteydessä tuotimme runsaasti videomateriaalia villiavirtaa-sivuille. Kampanjamateriaalina käytimme vuoden 2010 syksyn epilepsiapäivän kampanjaan tuotettuja julisteita, sanomalehtiin tehtyä ilmoituspohjia, feissaajien työkaluksi kehitettyjä kysymyskortteja ja t-paitoja. Epilepsialehti tiedotti kampanjasta ja raportoi kampanjan vaikutuksista. Epilepsiayhdistysten kampanjassa toimineet vapaaehtoiset vastasivat kampanjaa koskevaan palautekyselyyn. 65 % vastanneista koki liiton vaikuttamispaperin olleen sisällöltään hyvä. Yhdistykset arvostivat myös tukea kampanjamateriaalin tuottamisessa. Kehittämistoiveina oli, että kampanjasuunnittelu aloitettaisiin aiemmin ja kampanjasta tiedotettaisiin entistä enemmän. Kampanjan läpimenoa mediassa seurasi Cision-uutispalvelu. Mediaosumia koko mediakentässä oli 45. Osumien yhteislevikki oli Julkisuuden mediajakauma oli: 82% sanomalehdet, 13% aikakauslehdet ja 4 % TV. epilepsialehti Epilepsialehti ilmestyi kuusi kertaa kappaleen painosmäärällä/lehti. Lehden 43. vuosikerta käsitti yhteensä 240 sivua. Hallituksen nimeämä toimitusneuvosto kokoontui marraskuussa linjaamaan lehtien sisältöä. Toimitusneuvostoon kuuluu 12 jäsentä, jotka ovat eri alojen asiantuntijoita, itse epilepsiaa sairastavia henkilöitä ja liiton työntekijöitä. Lehden sisällössä pyrittiin huomioimaan tasapuolisesti erilaisia epilepsioita sairastavat henkilöt ja terveydenhuollon ammattilaisten epilepsiatiedon tarpeet. Epilepsialehdestä ilmestyi 8-sivuinen lyhennelmä ruotsiksi (530 kpl) ja äänitetty lyhennelmä näkövammaisille ja heikkonäköisille (20 kpl). Lehden ulkoasua kehitettiin edelleen. Lehden vapaakappalejakeluun kuuluivat sairaaloiden neurologiset ja lastenneurologiset poliklinikat ja osastot sekä terveyskeskukset. Epilepsialehti postitettiin lisäksi Suomen kaikille lastenja aikuisneurologeille, neurokirurgeille, neurofysiologeille, neuroradiologeille, kehitysvammalääkäreille ja neurologiaan erikoistuville lääkäreille (750 kpl). Lehden postitusta asiantuntijoille tuki lääkeyritys. Lehden 5/11 välissä julkaistiin liite, johon oli koottu Epilepsialiiton kuntoutumiskurssit ja tuetut lomat muut julkaisut Toimintavuonna painettiin uusi ensiapuesite ( kpl). Ensiapuohjeisiin tuli muutoksia, joita erikseen nimetty ensiaputyöryhmä valmisteli jo vuonna Ryhmään kuului neurologian ja lastenneurologian asiantuntija, HYKS:n ensihoitoyksikön ylilääkäri, SPR:n ensiapukoulutuksen päällikkö 15

18 tiedotus välittää epilepsiatietoa ja Epilepsialiiton henkilökuntaa. Epilepsiaa sairastava lapsi päiväkodissa ja koulussa esitteen teksti uusittiin toimintavuonna. Yritysyhteistyökumppaneille järjestettiin vuosittainen tapaaminen, jossa käytiin läpi liiton linjauksia aineistoille ja epilepsia.fi portaalin yhteistyölle. Tiedotus kokosi vuosikertomuksen (700 kpl) ja kuntoutumiskurssiesitteen ( kpl) yhdessä niistä vastaavien henkilöiden kanssa. Messuille, erilaisiin tapahtumiin ja kansainvälisiin konferensseihin tuotimme tarpeen mukaan infomateriaalia. Epilepsialiiton julkaisutoiminnan laadusta vastaavaan työryhmään kuuluvat asiantuntija, toiminnanjohtaja ja tiedotuspäällikkö. Asiantuntija tarkistaa, että opas vastaa asetettuja tavoitteita. Tekstisisällön tulee olla yhteensopiva epilepsian Käypä Hoito suositusten ja virallisten hoitolinjausten kanssa: Ulkoasu tukee tekstin sanomaa. Lisäksi liiton hallitus nimeää jokaiselle aineistolle lääketieteellisen asiantuntijan, joka tarkistaa aineiston lääketieteellisen sisällön. Yksityiset epilepsiatietoa tarvitsevat henkilöt olivat suurin oppaiden tilaajaryhmä. Myös sairaaloiden neurologiset yksiköt ja sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset hyödynsivät aktiivisesti liiton aineistoja. Tiedotusaineistosta suurin osa oli tilaajille maksutonta. Liitto saa aineistotuotantoon tukea lääketehtailta. Epilepsialiiton yhdessä Epilepsiaseuran ja Epilepsiatutkimussäätiön kanssa ylläpitämällä epilepsia.fi -sivustolla on kattavasti epilepsiatietoa. Kaikki liiton tuottamat esitteet ja oppaat sekä Epilepsialehden pääkirjoitukset ja pääartikkelit ovat sivuilla katsottavissa ja tulostettavissa. Liitto ja sen jäsenyhdistykset sekä yhteistyökumppanit kertovat sivustolla monipuolisesti toiminnastaan ja palveluistaan. Sivuilla olevan M-Brain -uutispalvelun avulla pidämme yllä sivuston ajankohtaisuutta. Palvelu on taloudellinen tapa tarjota netissä kävijöille meistä riippumattomien uutislähteiden tuottamia uutisia. Sivustolla oli toimintavuonna n kävijää eri yksilöllisistä osoitteista. facebook Helmikuussa 2011 avattu facebook-sivusto antoi meille mahdollisuuden nopeaan mielipiteen- ja tiedonvaihtoon sekä vaikuttamiseen myös kampanjan jälkeen. Saimme facebookin kautta mielipiteitä, palautetta ja ideoita toimintansa kehittämiseen. Lisäksi käytimme sitä ajankohtaisten uutisten välittämiseen ja järjestötapahtumien markkinointiin. Lähtökohtana on sosiaalisen median toimintatavan mukaan, että käyttäjät ja epilepsia-asiasta kiinnostuneet henkilöt tuottavat sisältöä sivustolle. Liiton edustajat osallistuvat tarvittaessa keskusteluun liiton nimissä. Työstimme facebook -sivustolle erillisen toimintaohjeen. (Epilepsialiiton sosiaalisen median käyttöperiaatteet). Liiton henkilökunta kouluttautui elävän liikkuvan kuvan tuottamiseen facebook-sivuille. mediatiedotus ja tiedotuksen toteutus Liitto lähestyi mediaa kampanjan lisäksi läpi vuoden. Etsimme pyynnöstä toimittajille asiantuntijoiden avulla epilepsiaa sairastavia henkilöitä, jotka kertoivat sairaudestaan suurelle yleisölle. Medialle on oma tieto-osionsa www. epilepsia.fi sivustolla. Arvioimme tiedotustoiminnan kehittämistarpeita kohderyhmiltämme ja asiantuntijoiltamme saadun palautteen avulla. Lisäksi liitto tilasi toimintavuonna Taloustutkimus Oy:ltä Omnibus kyselyn, jonka avulla selvitettiin suuren yleisön epilepsia-asenteita suomalaiselle eri-ikäiselle tehdyn kyselyn tulokset auttavat meitä kohdentamaan tiedotusta. Epilepsialehden ja oppaiden graafinen suunnittelu ja taitto ostettiin ulkopuolisena palveluna. ja Internetsivujen teknisestä toteuttamisesta Poutapilvi web design. Epilepsialehteen hankittiin artikkeleita myös liiton ulkopuolisilta toimittajilta. 16

19 Kuntoutus osana hyvää hoitoa 17

20 kuntoutus osana hyvää hoitoa Epilepsialiiton kuntoutus tukee epilepsiaa sairastavien ihmisten ja heidän läheistensä oikeutta ja mahdollisuutta omaehtoiseen elämään. Tuotamme ja kehitämme asiakaslähtöisiä kuntoutuksen palveluita osana epilepsian kokonaisvaltaista hoitoa. Epilepsialiiton kuntoutuksen lähtökohtana on ihmisen perustarve tulla kuulluksi ja nähdyksi sellaisena kuin hän on. Epilepsiaan liittyvät ennakkoluulot ja tietämättömyys ovat olleet suuria esteitä sairauden kanssa selviytymisessä. Epilepsialiiton kuntoutus kohdistuu näiden esteiden voittamiseen. Tuotamme potilasohjausmateriaalia, neuvontaa sekä laitos- ja avomuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja (kuntoutumiskurssit ja tukiryhmät). Olemme mukana järjestämässä ensitietopäiviä terveydenhuollon kanssa. Teemme yhteistyötä lomajärjestöjen kanssa tuetun lomatoiminnan osalta. Hankimme asiantuntijapalveluita kuntoutustoimintamme kehittämisessä erikoislääkäriltä, jolla on kuntoutuksen erikoispätevyys. yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa Epilepsialiiton keskeisiä sidosryhmiä kuntoutuspalveluiden tuottamisessa ovat erikoissairaanhoidon lääkärit, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät ja kuntoutusohjaajat. Teemme yhteistyötä kuntoutuskysymyksissä myös Suomen Epilepsiaseuran, kuntoutuslaitosten ja muiden kuntoutuspalveluita tuottavien järjestöjen kanssa. Vuonna 2011 liitto järjesti sairaaloiden neurologian klinikoissa 26 yhteistyötapaamista, joiden aiheina olivat alueen epilepsiahoidon ja kuntoutuksen tilanne ja Epilepsialiiton tarjoamat palvelut epilepsiaa sairastaville. kuntoutumiskursseilla kohti tulevaisuutta Epilepsialiiton kuntoutumiskurssitoiminnan tavoitteena on ryhmämuotoisen sopeutumisvalmennuksen keinoin edistää epilepsiaa sairastavien ja heidän läheistensä valmiuksia toimia omassa elinympäristössään mahdollisimman täysipainoisesti. Kuntoutumiskursseja järjestetään Kelan ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella epilepsiaa sairastaville lapsille, nuorille ja aikuisille. Osaan kursseista voi osallistua myös Epilepsialiiton kuntoutumiskursseihin kuuluu keskeisenä sisältönä ammattilaisen ohjaamat pienryhmä -keskustelut erilaisista arkipäivän selviytymistä tukevista teemoista. 18

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Liite 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Liite 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Liite 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 Toimintasuunnitelma 2016 Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia - Epilepsialiitto vaikuttaa Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Yhteisö vaikuttaa edunvalvonta... 3 3. Yhteisö

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 Kympin Lapset - HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät r.y. 20.3.2010 Toimintasuunnitelma 2010 www.hyksinsyopalapset.com KYMPIN LAPSET - HYKSIN LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN VANHEMMAT JA YSTÄVÄT R.Y.

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

Toimintakertomus. vuodelta 2015

Toimintakertomus. vuodelta 2015 Toimintakertomus vuodelta 2015 31.12.2015 Kanta-Hämeen TOIMINTAKERTOMUS 1/8 JOHDANTO Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on valtakunnallisen kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Yhdessä yhdenvertaisuutta

Yhdessä yhdenvertaisuutta Yhdessä yhdenvertaisuutta Kehitysvammaisten Tukiliiton strategia 2017 2020 Johdanto Tällä strategialla suunnataan Kehitysvammaisten Tukiliiton vuosien 2017 2020 toimintaa Tukiliitto on noin 170 jäsenyhdistyksen

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011 Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liiton kevätneuvottelupäivät 24.3.2012 Hotelli Scandic City Tampere Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Suomen CP-liitto/Ilona Toljamo 24.3.2012 1 on viestintää, jonka

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle Toimintasuunnitelma 2017 Kooste jäsenkokoukselle 29.10.2016 Strategiset tavoitteet Toimijoiden määrän kasvu Verkoston laaja näkyvyys Vaikuttamistoiminnan pitkäjänteisyys ja teemaryhmien asiantuntemuksen

Lisätiedot

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana Aluevastaava Matti Mäkelä YHDISTYKSEN PERUSTEHTÄVÄ OMAISHOITOPERHEIDEN TAVOITTAMINEN OMAISHOITOPERHEIDEN TUKEMINEN YHDISTYS OMAISHOIDON KEHITTÄJÄNÄ, EDUNVALVONTA Miten

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Harkinnanvaraiset yksilölliset

Harkinnanvaraiset yksilölliset Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Epilepsialiiton toiminta-ajatus. Epilepsialiiton arvot. Strategiset painotukset. Faktaa epilepsiasta

Epilepsialiiton toiminta-ajatus. Epilepsialiiton arvot. Strategiset painotukset. Faktaa epilepsiasta Epilepsialiiton toiminta-ajatus Epilepsialiiton toiminta-ajatuksena on tukea epilepsiaa sairastavia elämään tasa-arvoisina muun väestön kanssa sekä tukea heitä, heidän omaisiaan ja muita läheisiään tämän

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA -

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Ideapäivä 25.5.2012 Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Karjalasta kajahtaa TERVEHDYS! Pohjois-Karjalan eteläkärjessä Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä Keski-Karjalan Kehitysvammaiste Kvtl- IDEAPÄIVÄ 25.5.2012

Lisätiedot

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä.

Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat potilas- ja omaisjäsenet. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä. Etelä-Karjalan neuroyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, kieli ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Etelä-Karjalan neuroyhdistys. Sen kotipaikka on Lappeenranta. Pöytäkirja- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot