Rajavartiolaitos tarvitsee aikaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rajavartiolaitos tarvitsee aikaa"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Junalla varusmies matkaa ilmaiseksi Paikallisliikenteessä sen sijaan löytyy hintaeroja uutiset, sivu 5 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 2 (1135) verkossa > Kuva: Topi Ylä-Mononen Rajavartiolaitos tarvitsee aikaa Itärajan yli Suomeen tulevien venäläisten määrä kasvaa kovaa vauhtia. Viisumivapauden myötä matkustajien määrä moninkertaistuisi. Rajavartiolaitoksen täytyy kouluttaa uutta henkilöstöä ja kehittää rajanylityspaikkoja, jotta rajanylitykset saadaan tulevaisuudessakin hoidettua turvallisesti. Kehitystyöhön menee kuitenkin useita vuosia. uutiset, sivu 3 Mentorointi käynnistyy kohta Reserviupseerikoululla uutiset, sivu 4 Erikoisjoukkojen lääkintätaitoja kehitetään kentällä, sivu 10 Justimuskolmikko on nyt varusmiespalveluksessa vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 2/2014 pääkirjoitus Arvostettua osaamista Rajaosaamisemme auttaa viisumivapauteen valmistautumisessa. Viisumipakko Suomen ja Venäjän rajalla tulee poistumaan joskus. Näin uskoo Ruotuväen haastattelema rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen. Asia ei ole näiden kahden maan keskinäisesti päätettävissä, sillä se koskee kaikkia Schengenin sopimuksen maita. Suomen ja Venäjän välinen matkustajaliikenne on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Viime vuonna rajalla saavutettiin 13 miljoonan matkustajan raja. Kahtena edellisenä vuonna lisäystä on ollut noin miljoonan matkustajan verran vuodessa. Kaukanen sanoo, että vuosikymmenen loppuun mennessä liikenne lisääntyy jopa 20 miljoonaan matkustajaan ilman viisumivapauttakin. On erittäin vaikea arvioida, paljonko määrä tulisi olemaan, jos viisumeista luovuttaisiin. Kaukasen varovaisen arvion mukaan määrä tuplaantuisi. Sisäministeriö on arvioinut, että tornitouhua Venäjän viisumivapauden toteutuessa maarajan ylittävien henkilöiden määrä tulee nopeasti jopa kolminkertaistumaan. Sisäministeri Päivi Räsäsen mukaan EU:n ulkorajojen ylityksiä helpotettaessa on vastapainoksi tehostettava toimenpiteitä, joilla ylläpidetään sisäistä turvallisuutta. Hallitus on myöntänytkin rajavartiolaitokselle 13 miljoonan euron lisäyksen rajanylityspaikkojen parantamiseen. Räsäsen mukaan sen lisäksi tarvitaan vielä viisi miljoonaa lisää, jotta kaikki ylityspaikat saadaan riittävälle tasolle. Viisumeista luopuminen tarkoittaisi käytännössä rajavalvonnan tehostamista, jos turvallisuus halutaan säilyttää edes nykyisellä tasolla. Jo viisumin myöntämisvaiheessa on kiinnitetty huomiota turvallisuuteen. *** Rajavartiolaitoksemme toimintaa ja viranomaisyhteistyötä kehutaan ulkomailla. Suomi on ollut avainpelaaja yhteisen eurooppalaisen rajamiesten koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Aikanaan pohdittiin, muodostetaanko Euroopan unionin jäsenmaille yhteinen rajaturvallisuusakatemia, jossa järjestetään yhteistä koulutusta. Päädyttiin hajautettiin järjestelmään, jossa halukkaat jäsenmaat voivat ilmoittaa opetuslaitoksensa EU:n alaisen rajaturvallisuusvirasto Frontexin kumppanuusakatemiaan. Tässä hankkeessa Suomi on keskittynyt riskianalyysien sekä Schengen-evaluoinnin tekemiseen. Schengen-evaluoinnilla tarkoitetaan kolmen vuoden välein tehtävää tarkastusta, jossa tarkastetaan jokaisen Schengen-maan rajaturvallisuuden taso. Suomi on tarjonnut Frontexille myös meripelastuskoordinaattorikoulutusta. Siinä riittääkin tekemistä, kun ottaa huomioon Välimerelle hukkuvien suuren määrän. Lisäksi Suomi osallistuu Frontexin organisoimiin jäsenmaiden yhteisiin operaatioihin. *** Suomen rajaosaaminen on arvostettua maailmalla. Frontexin pääjohtajana toimii prikaatikenraali Ilkka Laitinen. Monia muitakin suomalaisia työskentelee korkeissa eurooppalaisissa rajaturvallisuustehtävissä. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön parantaa suomalaisten rajamiesten osaamista ja antaa eurooppalaista näkökulmaa. Viisumivapauteen valmistautumisessa tästä on hyötyä. > nurkka Kuinka pitkälle voidaan mennä? Mielipidetutkimusten perusteella tiedetään, että suomalaiset suhtautuvat varsin myönteisesti muiden Pohjoismaiden kanssa tehtävään sotilasyhteistyöhön. Nato ei kansalle kelpaa, mutta Pohjoismaat kyllä. Suomalaisia ei näköjään haittaa se, että Pohjoismaiden enemmistö kuuluu Natoon. Ruotsin puolustusvoimien komentaja, kenraali Sverker Göranson totesi Ruotuväen haastattelussa 9.1., että Suomen ja Ruotsin yhteistoiminta puolustusasioissa pitäisi viedä mahdollisimman pitkälle. Ajatus saa varmasti laajaa hyväksyntää molemmissa maissa, mutta sitten herää käytännön kysymys: miten pitkälle puolustusyhteistyössä voidaan oikeastaan mennä? Kuten Göranson totesi, maiden puolustusvoimien painopisteet ovat erilaiset: Suomi keskittyy vahvasti kotimaan puolustukseen, kun taas asevelvollisuutensa lakkauttanut Ruotsi painottaa kansainvälisiä tehtäviä. Tammikuisen Sälenin konferenssin yhteydessä käyty keskustelu viittaa siihen, että ei Ruotsin valintakaan ole ihan ongelmaton. Oman valtion alueellinen koskemattomuus täytyy kuitenkin turvata tavalla tai toisella. Monesti kuulee populistisia väitteitä, joiden mukaan suomalainen asevelvollisuusarmeija on pelkkä historian jäänne, koska harvassa Euroopan maassa sellaista enää on. Suomen puolustusvoimia ei kuitenkaan pidä verrata Länsi-Euroopan maiden puolustusvoimiin, vaan meidän oikea vertailukohtamme on Venäjä. Suomella pitää olla samantyyppinen puolustusjärjestelmä kuin itäisessä naapurimaassamme, jotta Pohjois-Euroopan sotilaallinen tasapaino säilyy. Tässä tullaankin sotilasyhteistyön kannalta ongelmalliselle alueelle: vaikka Ruotsi olisi kuinka luotettava ja pidetty kumppani, voiko Suomi ulkoistaa edes osaa puolustuksestaan tai ilmatilan valvonnastaan toiselle valtiolle? Kun Suomen on kuitenkin päivitettävä oma hävittäjäkalustonsa ensi vuosikymmenellä, mitkä olisivat ne konkreettiset hyödyt tai säästöt, joita yhteistyö Ruotsin kanssa meille toisi? Sen sijaan, että puhutaan diplomaattisin sanankääntein sotilasyhteistyöstä, Suomen pitäisi keskittyä hakemaan todellisia sotilaallisia hyötyjä lisäämällä osallistumistaan kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Sieltä kentältä ja sodan kaltaisista olosuhteista tulee todellista kokemusta ja tietotaitoa, jonka avulla kotimaan puolustusta voidaan kehittää entistä tasokkaammaksi. Kansainvälisiin tehtäviin osallistuminen ja kotimaan puolustus tukevat toisiaan, vaikka jotkut haluavat nähdä ne vastakkaisina. Puolustusvoimauudistuksen ja varuskuntien lakkautusten siivittämänä Suomessa on käyty paljon keskustelua siitä, vieläkö koko maata on tarkoitus puolustaa. Tämä on oikeastaan absurdi kysymys: totta kai suvereeni valtio puolustaa omaa aluettaan. Koko maan puolustaminen ei riipu siitä, missä varuskunnat sijaitsevat tai millaista yhteistyötä tehdään naapurimaiden kanssa. Se riippuu siitä, missä valtion raja kulkee. Juho Rahkonen Kirjoittaja on Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö ja yliluutnantti reservissä kysymys mielipide Puolustusvoimien reput ovat epämukavia Asepalveluksen alussa kaikki varusmiehet pääsevät tutustumaan puolustusvoimien vihreisiin selkäreppuihin. Reppuja jaetaan maavoimissa muiden varusteiden mukana niin, että jokainen saa kaksi pientä reppua ja yhden ison repun. Toista pienemmistä repuista käytetään lomareppuna ja isoa reppua on tarkoitus käyttää leireillä. Reppujen perusidea on hyvä ne on tehty kestävästä materiaalista ja ne ovat erittäin tilavia. Myös taskuja on tarjolla riittävästi. Ongelmaksi kuitenkin ainakin itselleni muodostui reppujen epämukavuus. Ne eivät tue selkää millään tavalla, kun varustusta on lastattu mukaan useamman kilon verran. Harrastan itse vaellusta ja olen tottunut kuljettamaan suuriakin kuormia rinkassa. Rinkat ovat hyvin suunniteltuja, etenkin sellaiset mallit, joissa on hyödynnetty metallikehikkoja selän tukena. Miksi puolustusvoimat ei ole ottanut käyttöön oikeasti laadukkaita ja mukavia rinkkoja? Laadukas reppu on palvelus paitsi selälle ja terveydelle, myös hyvälle mielelle. Kukaan ei jaksa ikuisuuksia raahata kivirekeä selässään. Olisiko jo korkea aika päivittää puolustusvoimien reput oikeasti ergonomisiin ja laadukkaisiin malleihin? Reppureissaaja Edellisessä lehdessä kysyimme: Pitäisikö Suomen ja Ruotsin tehdä enemmän puolustusyhteistyötä? Kyllä 70% 30% Seuraava kysymys: Kannatatko viisumivapautta? Ei Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Korpraali Otso Lukka Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Pauli Engblom Puh Alikersantti Emmi Sivonen Puh Kaartinjääkäri Leo Jaakkonen Puh Kaartinjääkäri Eemeli Peltonen Puh Kaartinjääkäri Pietari Vappula Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Otso Teperi VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Svante Gullichsen Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 2/2014 uutiset 3 Suomi valmistautuu viisumivapauteen Itärajan ylittää vuosikymmenen loppuun mennessä vuosittain jopa 20 miljoonaa matkustajaa ilman viisumivapauttakin. Sisäministeri Päivi Räsänen: Valmistautuminen viisumivapauteen vie vuosia. Leo Jaakkonen Schengen-alueen ja Venäjän välinen viisumivapaus on EU:n ja Venäjän pitkän aikavälin tavoite, eikä kukaan tiedä, milloin se toteutuu. Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukasen mukaan fakta on kuitenkin se, että se tulee toteutumaan. Tämä vaatii Suomelta paljon panostusta liikenteen kasvaessa entisestään. Liikenteen kasvu on ollut, ja tulee jatkossakin olemaan, valtaisaa ennen viisumivapauden toteutumistakin. Vuonna 2013 itärajalla saavutettiin 13 miljoonan vuosittaisen matkustajan raja. Lukema on noin miljoona edellisvuotta suurempi. Olemme arvioineet, että vuosikymmenen loppuun mennessä liikenne lisääntyy ilman viisumivapauttakin 20 miljoonaan matkustajaan vuodessa. Varovainen arvio on, että viisumivapauden toteutuessa tuo lukema tuplaantuisi, Kaukanen sanoo. Tarkastukset siirtyisivät viisumivapauden myötä rajalle Viisumivapauden toteutuessa Suomen rajaturvallisuusstrategia muuttaisi luonnettaan huomattavasti. Kaukasen mukaan nykyisen strategian kaksi avainsanaa ovat ennaltaehkäisy ja laaja-alainen yhteistyö. Rajaturvallisuuden hoitaminen alkaa jo siellä, missä myönnetään viisumeja, Kaukanen kertoo. Viisumivapaus Suomen ja Venäjän välillä poistaisi mahdollisuuden tarkkailla Schengen-alueelle pyrkivien tietoja etukäteen, ja niiden tarkkailu siirtyisi kokonaan rajalle. Rajalla siihen menee enemmän aikaa, ja siihen tarvitaan lisää porukkaa. Pitää myös pitää huolta siitä, että kaikki tapahtuu turvallisesti, Kaukanen sanoo. Rajavartiolaitokselle lisärahaa Kaukasen mukaan rajavartiolaitokselle rekrytoidaan noin 160 uutta rajavartijaa vuoteen 2017 mennessä. Uusi rajavartijan peruskurssi 80 hengelle alkoi tämän vuoden tammikuussa. Kuva: Svante Gullichsen Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen sanoo, että viisumivapauteen valmistautuminen on vasta aluillaan. Henkilöstön lisäämisen lisäksi teiden ja rajanylityspaikkojen pitää olla siinä kunnossa, ettei liikenne pysähdy rajalle. Hallitus myönsi rajavartiolaitokselle 13 miljoonan euron lisäyksen, jolla kunnostetaan rajanylityspaikkoja kaakkoisrajalla ja pääkaupunkiseudulla. Rajanylityspaikoista on tullut liikenteellisiä pullonkauloja, jotka eivät vedä tarpeeksi hyvin, Kaukanen sanoo. Suuret rajanylityspaikat ovatkin parhaillaan rakenteellisten muutosten kohteena. Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkoja laajennetaan tekemällä lisää kaistoja ja tarkastustiloja. Kaukasen mukaan muutosten pitäisi olla valmiina syksyyn mennessä. Sisäministeri Päivi Räsäsen mukaan 13 miljoonan pysyvä lisäys ei kuitenkaan riitä Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin rajanylityspaikkojen suunniteltuihin uudistuksiin. Rajanylityspaikkojen kehittämishankkeen loppuunsaattaminen edellyttää vielä arviolta 5 miljoonan lisämäärärahan myöntämistä Rajavartiolaitokselle. Räsäsen mukaan nykyisten rajanylityspaikkojen kehittämishankkeen valmistuttua pitäisi aloittaa välittömästi rajanylitys- Matkustajien profiili muuttuisi viisumivapauden myötä Leo Jaakkonen Yli 70 prosenttia itärajan ylittäjistä on viisumivelvollisia Venäjän kansalaisia. Sekä rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen että sisäministeri Päivi Räsänen ovat yhtä mieltä siitä, että viisumivapauden toteutuessa matkustajien profiili muuttuisi. Nykyisin suurin osa matkustajista on hyvätuloista keskiluokkaa. Viisumivapaus tulee mahdollistamaan matkustamisen myös henkilöille, joille viisumin saanti tai viisumiin liittyvät kustannukset ovat tähän asti muodostaneet matkustamisen esteen. Liikkeelle lähteminen olisi aiempaa helpompaa ja halvempaa, Räsänen sanoo. Viisumivapauden jälkeen Suomeen pyrkivät eivät olisi enää vain shoppailemaan tulevia lapsiperheitä, jotka ovat turvallisuuden kannalta harmitonta väkeä, Kaukanen toteaa. Liikenteen kasvu lisää poliisin perustyötä Uusien matkustajien ilmaantuminen rajaliikenteeseen tarkoittaa sitä, että heillä on huonompi suomalaisen kulttuurin tuntemus. Tästä syystä rikkomusten määrä kasvaa. Ajoneuvoihin, niiden vakuutuksiin sekä matkustusasiakirjoihin liittyvät ongelmat lisääntyvät. Matkustajat tuovat myös mukanaan Venäjällä yleisiä, mutta Suomessa kiellettyjä tutkanpaljastimia tai itsepuolustusvälineitä, kuten kaasusumuttimia tai etälamauttimia. Räsäsen mukaan poliisilla ei ole kuitenkaan erityistä syytä huoleen järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymisestä. Pienimuotoinen salakuljetuksen ja muun harmaan talouden ilmiöiden lisääntyminen on oletettavaa elintaso- ja hintaerojen vuoksi, Räsänen kertoo. paikkojen sekä niille johtavien liikenneväylien jatkokehittäminen ja sovittaa se yhteen Venäjän vastaavien kehittämishankkeiden kanssa. Tarvittavat päätökset rajanylityspaikkojen jatkokehittämisistä ja niiden rahoittamisesta tulisi tehdä viimeistään vuonna 2016, jotta tarvittavat toimenpiteet kyettäisiin käynnistämään ja saamaan ainakin osin valmiiksi ennen rajanylityspaikkojen kapasiteettien täyttymistä kuluvan vuosikymmenen lopulla, Räsänen sanoo. Huolellinen valmistautuminen viisumivapauteen on kaikkien edun mukaista, myös Suomen. Se tulee kuitenkin viemään vielä aikaa, useita vuosia, Räsänen jatkaa. Myös Kaukasen mukaan viisumivapauden mukanaan tuomat haasteet vaativat vuosikausien määrätietoisen valmistautumisen, joka on vasta aluillaan. Tilanne on hankala, sillä rahaa ei juuri ole. Tarvitaan siis aikaa, Kaukanen painottaa. Puolustusyhteistyöllä voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia Kuva: Svante Gullichsen Emmi Sivonen Puolustusvoimain komentajan mukaan panostusten ja hyötyjen tulee olla tasapainossa puolustusyhteistyön osapuolten välillä. Kuvassa lisäksi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma sekä puolustusministeri Carl Haglund. Järjestyksessään 208. maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen korostaa Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön merkitystä. Yhteistyön ansiosta on mahdollista löytää tukea ja täydennystä kummankin maan puolustusvoimien suorituskyvylle. Tulevaisuuden vakavana huolenaiheena ovat vuoden 2015 jälkeiset puolustusbudjetit, sillä puolustusvoimien tehtäviin nähden puolustusmateriaaliin jäävä rahoitusosuus on liian pieni. Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön tuloksena voidaan toimia yhdessä paremmin ja taloudellisemmin. Voidaan myös saada kustannussäästöjä, mutta niitä ei pidä odottaa kaikista projekteista. Jos budjetit jäävät vuoden 2015 tasolle, Suomella ei ole enää uskottavaa sotilaallista puolustuskykyä vuosikymmenen lopulla, komentaja Puheloinen jatkaa. Monenlaista hyötyä kansainvälisestä yhteistyöstä Meneillään oleva puolustusvoimauudistus etenee suunnitellusti. Keskeistä uudistuksessa on toimintojen uudistaminen ja kokoonpanojen supistaminen. Uudistus tuo tulevaisuudessa mukanaan haasteita, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia. Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan Suomen tulee aktiivisesti selvittää, miltä osin puolustuksemme tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata kansainvälisen verkottumisen avulla. On selvää, että kansainvälinen puolustusyhteistyö tuo monenlaisia hyötyjä mukanaan, se on myös välttämätöntä puolustuksemme ajanmukaisuuden ja laadun varmistamiseksi.

4 4 uutiset ruotuväki 2/2014 lyhyesti Kontioranta päätyikin kunnan omistukseen Kontiolahden kunnanhallitus on päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan Kontiorannan varuskunta-alueesta. Alue oli alunperin tarkoitus myydä Mestarinikkarit osakeyhtiölle. Uusi kauppasopimus on samanlainen kuin edellinenkin, ja kauppahinnaksi jää 1,1 miljoonaa euroa. Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilän mukaan alueessa on potentiaalia matkailu- ja lomakohteena. Alueen vieressä on ampumahiihtokeskus, jossa järjestetään tämän vuoden maaliskuussa ampumahiihdon maailmancupin osakilpailu ja vuonna 2015 ampumahiihdon MMkilpailut. PVa Hawk-onnettomuustutkintaryhmä pyytää lisäaikaa Onnettomuustutkintaryhmä pyytää sotilasilmailun viranomaisyksiköltä jatkoaikaa marraskuussa tapahtuneen lentoonnettomuuden syiden selvittämiseksi. Tapahtuneesta on ollut vaikea saada tietoa, koska toisen koneen rekisteröintilaittetta ei ole löydetty ja toisen sisältämä data on vaurioitunutta. Tutkintaryhmän johtajan, majuri Mikko Pekkalan mukaan vaikuttaa vahvasti siltä, että inhimilliset tekijät ovat olleet onnettomuuden taustalla. Tarvitsemme kuitenkin lisätodisteita tukemaan käsitystämme tapahtumien kulusta. PEn Kolmen maan sotilaita Tykistöprikaatin erikoiskoulutukseen Maavoimat antaa tykistön erikoiskoulutusta Iso-Britannian, Saksan ja Yhdysvaltojen sotilaille. Koulutukseen osallistuvat lähtevät Afganistaniin tukemaan maan kansallisarmeijan omaa koulutustyötä. Erityiskoulutus keskittyy neuvostovalmisteisen 122H63-tykistökaluston käsittelyyn ja ammuntaan. Tykistöprikaatin täydennyskoulutusosaston toimistopäällikkö, majuri Jussi Nurmisen mukaan juuri Suomesta löytyy erityisosaaminen kalustoon. Suomi on valikoitunut kouluttajamaaksi, koska meillä on tarvittava ammattitaito koulutukseen, Nurminen kertoo. OLu Määrärahat huolettavat upseereita Upseeriliiton internetissä ja kirjeitse teettämän kyselyn mukaan upseereita huolettavat puolustuksen määrärahat. Valtaosa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, ettei puolustuksen budjetti riitä takaamaan itsenäistä ja uskottavaa puolustusta tulevaisuudessa, Upseeriliiton pääsihteeri, kapteeniluutnantti Hannu Sipilä kertoo. Kyselyyn vastanneiden keskuudessa 56 prosenttia valitsi vastausvaihtoehdon hieman eri mieltä tai täysin eri mieltä kysymykseen, onko Suomen poliittinen johto toiminut onnistuneella tavalla maanpuolustuksen kannalta. Kyselyn vastausprosentti oli 34,8. PVa Elämänohjausta upseerioppilaille Reserviupseerikoulussa käynnistellään mentorointihanketta. Ohjausta saa halutessaan elämän valintatilanteisiin tai vaikkapa liiketoimintasuunnitelmaan. Taneli Kontiainen Apua vaikeisiin valintatilanteisiin ja tietoa erilaisista ammattialoista. Muun muassa sitä tarjotaan nyt upseerioppilaiden, tulevien reserviupseerien hyödynnettäväksi. Reserviupseerikoulussa on käynnistynyt mentorointihanke, jonka ideana on tarjota nuorille mahdollisuus keskustella itseään kokeneemman henkilön kanssa. Hanke itsessään on reserviupseerikurssin 135 upseerioppilaiden eli nyt kuusikymppisten miesten kehittämä. Kurssi 135 tapasi lokakuussa Kohtaamisessa kehkeytyi ajatus, josko herroilla olisi jotain annettavaakin sen lisäksi, että pelkästään tapaisivat toisiaan. Jos jotain pystyy antamaan itsestään niin, että siitä on hyötyä toiselle, silloinhan on tehnyt hyvän työn, teollisuusneuvos Martti Kiikka toteaa. Kiikka, emeritustuomiorovasti Simo S. Salo sekä johdon konsultti ja projektivalmentaja Teuvo Kaikkonen ovat Mentorit-projektin vetäjiä. Heidän mukaansa projektin ensisijaisena tavoitteena on auttaa nuoria etenemään haluamalleen opiskelu- ja työuralle nopeasti. Mentorointi on laaja kokonaisuus, jossa voidaan käsitellä kaikkia elämän asioita. Miehet kuitenkin toteavat, että omimmillaan he ovat juuri työelämää koskevissa kysymyksissä. Valintatilanteita on varsinkin parikymppisen elämässä kovin paljon. Autamme niissä jos pystymme, Kiikka sanoo. Mentorit RUK:n harjoituksissa Käytännössä mentorointi aloitetaan Reserviupseerikoulusta, jossa upseerioppilaat saavat ensimmäisen kosketuksen mentoreihin oppilaskunnan organisoimien tapahtumien kautta. Mentorit käyvät kertomassa toiminnan mahdollisuuksista esimerkiksi Pahkajärven ampumaharjoituksessa. Simo S. Salo ja Ilmo Pyyhtiä tapasivat upseerioppilaita kurssin 242 ampumaharjoituksessa Pahkajärvellä heinäkuussa Kurssin aikana mentorit vierailivat eri tapahtumissa kolmesti. Viimeksi tapaamisissa puhuimme muun muassa ulkomaanopinnoista. Ja siitä, kannattaako opiskella muualla kuin Helsingissä, Simo S. Salo kertoo. Aika ei välttämättä RUK:n tai johtajakauden aikana kuitenkaan riitä henkilökohtaisiin mentoritapaamisiin. Tarkoituksena onkin herättää ajatuksia niin, että oppilaat voivat reserviajan koittaessa halutessaan hakeutua mentoreiden ohjaukseen. Upseerioppilaat valikoituivat mentoreiden mukaan kohderyhmäksi siksi, että armeija on viimeinen paikka, jossa tavoitetaan miltei koko ikäluokka. RUK:n johtaja, eversti Timo Pöysti näkee toiminnan hyvänä osana reserviupseerikoulutusta. Koulun mottohan on "RUK kouluttaa, RUK kasvattaa". Jos upseerioppilas saa mentoritoiminnasta eväitä tulevaan elämään, Taneli Kontiainen Mentorit pyrkivät ohjaamaan ja auttamaan nuoria elämän eri valintatilaisuuksissa. Upseerioppilas vuodelta 2012, opiskelija Tatu Hyvärinen, 22, kuitenkin huomauttaa, ettei mentorointia pidä nähdä vain apuna ahdinkoon. Jostakin voi tuntua, että tämä on avunpyyntö. Ei tämä sitä ole, vaan etuoikeus, Hyvärinen sanoo. Vuoden sotilasurheilijat palkittiin Leo Jaakkonen Urheilukoulussa palveleva judoka, kersantti Jaana Sundberg on valittu vuoden sotilasurheilijaksi. Hän oli Brasilian Rio de Janeirossa pidetyissä judon MM-kisoissa viides ja voitti Maailman Cupin kilpailun sekä Bakussa että Moskovassa Viime vuosi oli hirmu hyvä. Mitaliotteluun pääsy MM-kisoissa oli tuloksena paras. Toki mitali jäi uupumaan, Sundberg kommentoi. Vuonna 2004 vuoden varusmiesurheilijaksi valittu Sundberg saavutti myös pronssia sotilaiden MM-kisoissa Kazakstanissa. Kilpailu on kovatasoinen. On mukavaa päästä ottelemaan muiden maiden sotilaita vastaan. Veikkausliigassa hopealle sijoittuneessa FC Hongassa loistavan jalkapallokauden pelannut Tim Väyrynen valittiin vuoden varusmiesurheilijaksi. Perusteet eivät olleet heppoiset, sillä 20-vuotias espoolainen voitti liigan maalikuninkuuden 17 osumalla ja valittiin vuoden liigapelaajaksi Vuoden sotilasvalmentajaksi valittiin Urheilukoulun valmennuspäällikkö Tommi Ojanen. Hänen aikanaan varusmiesten valmennuspalaute on ollut koko ajan huippuluokkaa. Ojanen osallistui myös esimerkillisen paljon itse urheilijoiden harjoitustapahtumiin. Lisäksi Ojanen on kehittänyt Urheilukoulussa valmennuksen ja rasituksen seurantaa usean vuoden ajan. Sotilaille CISM:n arvomerkkejä Ei hätäapu vaan etuoikeus Hyvärisen mukaan mentoroinnista saa hyvän pohjan omalle tekemiselle. Verkostoituminen on hänen mielestään myös tärkeässä asemassa työelämässä. Ei tämä sellainen homma ole, että mentorit järjestäisivät minut töihin. Itse olen mentortapaamisista saanut apua muun muassa yritykseni liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Hyvärinen opiskelee ammattikorkeakoulussa tuotantotaloutta. 31-vuotias Jaana Sundberg valittiin vuoden sotilasurheilijaksi torstaina 24. tammikuuta. Vuoden 2011 Military World Gamesissa otetussa kuvassa Sundberg (oik.) kamppailee brasilialaisen kanssa. Kuva: Puolustusvoimat niin se on vain positiivista. Varusmiespalvelus kun ei ole mikään suomalaisesta yhteiskunnasta irti oleva instituutio, vaan osa yhteiskuntaa, Pöysti toteaa. Lisää aiheesta > Oman yrityksen toimiala on ajoneuvotekniikassa. Hän kertoo tavanneensa kourallisen mentoreita heti varusmiespalveluksen loppumisen jälkeen. Mentoreissa on mukana monia omalla alallaan todella hyvin menestyneitä. Yhden mentorin kanssa olen ollut enemmän tekemisissä, viimeksi tänä syksynä. Tapaamisia tulemme varmasti jatkamaan oman kehityksen mukaan, Hyvärinen sanoo. Kansainvälinen sotilasurheiluliitto CISM palkitsi kolme suomalaista ansiomerkein. Kapteeni Henri Rauhamäki palkittiin johtamistehtävistä hiihdon ja ampumahiihdon sotilaiden MM-kisoissa sekä vuoden 2012 sotilas-5-ottelun MM-kilpailujen pääsihteerinä toimimisesta. Sekä yliluutnantti Ville Kotikumpu että vanhempi rajavartija Marko Räsänen palkittiin korkeimmalla urheilijamerkillä, Double Gold Starilla, pitkäaikaisesta osallistumisesta sotilaiden MM-kisoihin. Kotikumpu (ampu-mahiihto, partiohiihto) ansaitsi ansiomerkin osallistumisestaan hiihdon MM-kisoihin, Räsänen (pistooliammunta) puolestaan ammunnan MM-kisoihin. Vuoden vaihteessa reserviin jäänyt pitkäaikainen liikuntapäällikkö everstiluutnantti Matti Santtila palkittiin liikunta-alan korkeimmalla huomionosoituksella eli Tahko Pihkala -mitalilla. Vuoden liikuntavaikuttajaksi valittiin Maavoimien materiaalilaitos, joka on pyrkinyt vähentämään työntekijöidensä fyysistä passivisuutta muun muassa yhteistyösopimuksellaan UKK-instituutin kanssa. Kuva: Santtu Suvitaival

5 ruotuväki 2/2014 uutiset 5 Liikenneyhtiöiden varusmieskäytännöissä on eroja tähtäimessä Missä sotilasasua ei saa käyttää? Pauli Engblom Vuoden alusta asevelvollisuuslaki on taannut varusmiehielle ilmaiset lomamatkat julkisilla kulkuneuvoilla. Joukkoliikennettä käytetään lomienkin aikana. Osa liikenneyhtiöistä myöntää varusmiehille merkittäviä alennuksia matkalippujen hinnoista. Alennuksia myönnetään varusja siviilipalvelusmiehille heidän asemansa perusteella usein sosiaalis-taloudellisin perustein. Esimerkiksi Matkahuolto myöntää heille 50 prosentin alennuksen yli 80 kilometrin matkoista ja Turussa varusmiehet matkustavat lasten kertalipulla puolet tavallista matkustajaa halvemalla. Varusmiehet ovat tärkeässä hommassa ja alennuksella haluamme helpottaa heidän elämäänsä, Turun seudullisen joukkoliikenteen johtaja Sirpa Korte kommentoi. VR:n kaukojunissa varusmiehet voivat matkustaa ilmaiseksi lomapuku päällä ja varusmieskorttia näyttämällä myös lomien aikana. Kannustamme varusmiehiä matkustamaan junilla, koska juna on turvallinen ja siellä voi levätä, kertoo VR:n avainasiakaspäällikkö Aila Mäkeläinen. VR:n mukaan vuodenvaihteessa pois jääneen varusmiesalennuksen palauttaminen lähi- ja kaukoliikenteeseen on suunnitelmissa. Eemeli Peltonen Eemeli Peltonen Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen juhlalliset avajaiset pidetiiin Taistelukoululla Tuusulassa 17. tammikuuta. Virallisesti tutkimuslaitos aloitti toimintansa jo 1. tammikuuta. Yli 200 henkeä työllistävään tutkimuslaitokseen on yhdistetty ja organisoitu uudelleen puolustusvoimien erillisiä tutkimusyksiköitä. Varusmies matkaa metrossa normaalilla hinnalla. Paikkalippu puhuttaa Varusmiesten keskuudessa ilmaiset junamatkat on otettu vastaan pääosin myönteisesti. Jotkut ovat kokeneet huonona sen, ettei varusmieskortilla voi lunastaa paikkalippua. Varusmiehet matkustavat ruuhka-aikaan kuten muukin Suomi eikä junissa ole silloin vapaita paikkoja. Seurauksena he seikkailevat paikalta toiselle tai valtaavat Suomi isännöi viime joulukuussa pidettyä Logex14 -harjoitusta Puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa Tuusulassa. Harjoituksen aiheeksi oli nostettu kriisinhallintaoperaatioiden kannalta tärkeä mutta käsitteenä vähän tunnettu isäntämaatuki. Isäntämaan tuella tarkoitetaan kansainvälisen harjoituksen tai kriisinhallintaoperaation yhteydessä isäntämaan tarjoamaa sotilas- tai siviilitukea joukoille, jotka käyttävät tämän valtion maa-, meri- tai ilmatilaa, puolustusvoimien logistiikkaosaston kansainvälisen toimialan johtaja, majuri Vesa Halinen selvittää. Isäntämaatuki voi tarkoittaa esimerkiksi kansainvälisen harjoituksen toteutusta tai lääkintähuoltoa ja muonitusta kriisinhallintatehtävässä. ravintolavaunut, kommentoi alikersantti Arttu Jutila Utin jääkärirykmentistä. Everstiluutnantti Ville-Veikko Vuorio Pääesikunnasta toteaa, ettei kenenkään kannalta ole tarkoituksenmukaista, että varusmiehet joutuisivat seisomaan junissa lomamatkoillaan. Olemme sopineet hyvässä hengessä VR:n kanssa, että he lisäävät tarvittaessa vaunukapasiteettia kunhan olemme saaneet Isäntämaatuella on suuri merkitys Harjoitusjoukot pääsivät suunnittelemaan isäntämaatuen toteutusta käytännössä. Menneinä vuosina erityisesti Balkanilla saatiin tukea kriisinhallintaoperaatioihin muun muassa Tutkimuskeskus on monialainen puolustusvoimien tutkimuslaitos. Tutkimuskeskus tuottaa ennakoidusti tietoa pitkän aikavälin suunnitteluun, tutkimus- ja suunnitteluyksikön johtaja Markus Peltola kertoo. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen perustamisen yhteydessä lakkautettiin Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos, Maanpuolustuskorkeakoulun käyttäytymistieteiden laitos, Puolustusvoimien verkkopuolustuksen kehittämiskeskus ja Merivoimien tutkimuslaitos. Lakkautettujen laitosten toiminta on siirtynyt kokonaan tai osittain uuteen tutkimuslaitokseen. Uudistuksella haetaan tehokkuutta havaintoja juuri käyttöön otetusta matkustamisjärjestelystä, ruuhkaajat mukaanlukien. Normaaliin hintaan varusmiehet matkustavat esimerkiksi Oulussa, Tampereella ja Helsingin seudun liikenteen liikennevälineissä. Meillä on lähdetty siitä, että alennuksia myönnetään vain liikenne- ja sosiaalipoliittista syistä, kertoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. lääkintähuoltona ja materiaalitukena, Halinen kertoo. Puolentoista vuoden suunnittelun tulos Operaation isäntämaa ei Halisen mukaan aina kykene tukemaan kansainvälisiä joukkoja. Esimerkkinä hän mainitsee Afganistanin operaation aiemmat vaiheet. Harjoitusta suunniteltiin yli puolitoista vuotta ja se toteutettiin yhteistyössä Yhdysvaltain asevoimien kanssa. Harjoituksen johtajana toimi amerikkalainen Peter Venoit Yhdysvaltojen asevoimista. Harjoitukseen osallistui yli 24 maata. Kansainvälinen keskus tarjosi erinomaiset puitteet harjoitukselle, vaikka kylmä keli oli monelle osallistujalle yllätys, Halinen paljastaa. Puolustusvoimien tutkimuslaitos avattiin Kuva: Eemeli Peltonen Peltolan mukaan uudistuksella haetaan tehokkuutta. Uudistuksen myötä tutkimusta keskitetään. Ennen hajallaan olleet tutkimusyksiköt, jotka nyt on lakkautettu, kootaan yhteen uudessa tutkimuslaitoksessa. Tutkimuslaitoksen johtaja toimii sotatieteiden tohtori, eversti Kaarle Lagerstam. Laitos kokonaisuudessaan on jakautunut Ylöjärvelle, Riihimäelle ja Tuusulaan. Vuoden 2014 aikana on vielä tarkoitus rekrytoida uusia työntekijöitä. Kuva: Svante Gullichsen Otso Lukka Varusmiehen tulee aina käyttäytyä arvokkaasti ja asemansa edellyttämällä tavalla liikkuessaan sotilasasussa tai ilman. Sotilaspuvun käyttöön liittyy kuitenkin erityisiä rajoituksia ja määräyksiä, jotka löytyvät yleisestä palvelusohjesäännöstä ja puolustusvoimista säädetyistä lakipykälistä. Asuihin liittyvät kysymykset tulevat varmasti eteen usean varusmiehen palveluksen aikana. Saako sotilaspuvussa osallistua poliittisiin tilaisuuksiin, sotilaslakimies Erik Jokinen? Sotilaspuvun käyttö ja siihen liittyvän pukineen käyttö on kielletty puoluepoliittisessa toiminnassa sekä vaalimainonnassa ja mielenosoituksissa. Poliittisessa tilaisuudessa sotilaspukua voidaan kuitenkin käyttää esiinnyttäessä puolustusvoimien edustajana. Miten on armeijaan liittyvien tapahtumien esimerkiksi Varusmiesliiton tai veteraaniyhdistysten tilaisuuksien laita? uutisia muualta Älykiväärillä et voi ampua huteja Tällöin kyse ei ole puoluepoliittisesta toiminnasta ja näihin osallistuvat sotilaat voivat käyttää sotilaspukua edustaessaan puolustusvoimia. Saako ulkomailla käyttää sotilaspukua? Virantoimituksessa ja palveluksessa ulkomailla sotilaspuvun käyttö on sallittu asianomaisen maan viranomaisen kutsusta tapahtuvilla virallisilla vierailumatkoilla, kokouksissa, kilpailuissa ja tapahtumissa tai kun tilaisuuden luonne ja vierailun kohde sitä muutoin edellyttävät. Sotilaspukua käytetään myös kriisinhallintaoperaatioissa ja kansainvälisissä harjoituksissa. Mitä laki sanoo alkoholin nauttimisesta ja ostamisesta? Alkoholin ostaminen sotilasasussa ei ole kiellettyä. Varusmiehillä ei ole oikeutta nauttia alkoholia sotilaspuvussa muilla yleisillä paikoilla kuin ravintoloissa ja muissa virallisissa anniskelupaikoissa. Älyteknologian uusin aluevaltaus on ampuma-aseet, kertoo NBC News. Ampujan ei enää tulevaisuudessa tarvitse olla mestaritähtääjä osuakseen maaliinsa. Texasilaisen Trackingpoint-yhtiö on kehitellyt uuden 500-sarjan AR Smartrifle -älykiväärin, jolla kenenkään on vaikea olla osumatta kohteeseensa. Puoliautomaattisen kiväärin käyttäjä vain merkitsee maalinsa, jonka jälkeen ase ja luodit hoitavat loput. Ase pystyy seuraamaan yli 16 kilometrin tuntinopeudella liikkuvaa maalia. Yhtiön mukaan kiväärin järjestelmä on jopa viisi kertaa tarkempi kuin kokenut ampuja. Kivääristä löytyy ammuntajärjestelmän lisäksi myös muita toimintoja, kuten esimerkiksi video-ominaisuus ja Wi-Fi -yhteys. Käyttäjä pystyy siis tallentamaan laukauksensa. NBC News Kymmenet upseerit lunttasivat kokeessa Uutistoimisto AFP:n mukaan 34 yhdysvaltalaista ydinohjusupseeria erotettiin lunttausskandaalin seurauksena. Ilmavoimien Montanan tukikohdassa palvelleet upseerit olivat huijanneet pätevyyttä määrittelevässä kokeessa. Yhdysvaltain ilmavoimien ylimmän siviilivirkamiehen, Deborah Lee Jamesin mukaan osa upseereista oli osallistunut lunttaamiseen ja osa vain ollut tietoisia asiasta kertomatta siitä kuitenkaan kenellekään. Varsinaiseen huijaamiseen syyllistyneet upseerit olivat jakaneet testin vaustauksia tekstiviesteillä. Korostan, että virhe oli joidenkin upseeriemme, ei koko ydinohjelman, James sanoi tiedotusvälineille. Lunttaus paljastui poliisien tutkiessa erillistä huumausaineskandaalia, johon oli osallisena 11 upseeria eri tukikohdista. AFP Käytettyjä sotatarvikkeita ostetaan yhä enemmän Suomi on ostanut viime vuosina suuren määrän kalustoa muiden Euroopan maiden varastoista, uutisoi Helsingin Sanomat. Hyväkuntoisista käytetyistä sotatarvikkeista käydään kovaa kansainvälistä kilpailua. Käytettyjen sotatarvikkeiden kaupan lisääntyminen on seurausta monen maan sotilasmenojen supistamisesta. Asejärjestelmien romuttaminen maksaa, joten materiaali on edullisempaa myydä toiseen maahan vaikka halvallakin. Materiaaliyksikön johtaja Arto Koski kertoo, että Suomen ostot ovat usein täsmäiskuja. Iskukykyisin kalusto ostetaan yhä uutena. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi ohjukset. HS Toimittanut Otso Lukka

6 6 maailmalla ruotuväki 2/2014 lyhyesti Brittihävittäjässä testattiin 3Dtulostettuja osia Britannialaisessa hävittäjässä kokeiltiin joulukuussa 3D-tulostimesta peräisin olevia osia. Britannialaisen puolustusyhtiö BAE Systemsin mukaan lento sujui mainiosti. 3D-tulostettuja osia oltiin käytetty muun muassa koneen laskeutumiskoneistossa ja ilmanottojärjestelmässä. Tämän lisäksi ohjaamon radion suojakuori oli 3D-printattu. Testin taustalla on ilmailualan yhtiöiden halu löytää entistä halvempia keinoja valmistaa laitteiden osia. BAE Systemsin mukaan testissä käytettyjen osien avulla voitaisiin säästää satojatuhansia puntia vuosittain. (HS 5.1.) OLu Venäjän merivoimille 40 uutta alusta Venäjän laivasto vastaanottaa 40 uutta sota- ja huoltoalusta vuonna 2014, kertoo Venäjän merivoimien hankinnoista vastaava kontra-amiraali Viktor Bursuk. Merivoimat hankkii pintataistelualuksia, ballistisia ohjuksia ampuvan ydinsukellusveneen sekä Varshavyanka-luokan sähkö- ja dieselkäyttöisen sukellusveneen. Venäjä jatkaa kolmen ydinkäyttäyttöisen hyökkäyssukellusveneen ja ydinkäyttöisen ohjushävittäjä Amiraali Nakhimovin kunnostusta. Amiraali Nakhimovin odotetaan valmistuvan vuonna 2018, jolloin aluksella on alustyyppinsä kehittyneimmät asejärjestelmät. (Ria Novosti 3.1.) PEn Itsemurhapommittaja iski värväystilaisuuteen Yli 20 ihmistä kuoli ja 30 haavoittui itsemurhapommittajan iskussa armeijan värväystoimistoon Bagdadissa. Pommittaja tekeytyi värvättäväksi ja räjäytti itsensä muiden värvättävien keskuuteen päästyään. Iskun tekijästä ei ole tietoa, eikä yksikään ryhmä ole ilmoittautunut vastuuseen teosta. Epävakaus Irakissa on lisääntynyt viime kuukausina erityisesti Anbarin maakunnassa. Tammikuussa islamistiryhmä Irakin ja Levantin islamilainen valtio valtasi kaksi kaupunkia maakunnassa. (AFP 9.1.) EPe USA:n armeijan helikopteri turmassa Neljä sotilasta menehtyi Yhdysvaltojen armeijan HH-60 Pave Hawk -helikopterin maahansyöksyssä Englannissa 7. tammikuuta. Onnettomuus sattui Norfolkin kreivikunnan pohjoisosassa Englannin itärannikolla. Helikopteri oli onnettomuushetkellä suorittamassa matalalentoharjoitusta, ja se oli lastattu taisteluammuksilla. Yhdysvaltojen armeijassa Sikorksy-valmistajan Pave Hawk -helikoptereita käytetään taistelu- ja pelastustehtävissä. Helikopterin huippunopeus on 290 kilometriä tunnissa ja siihen mahtuu neljä matkustajaa. (The Guardian 8.1.) Pva Natosta mallia Nordefcolle? Suomi luovutti Nordefcon puheenjohtajuuden Norjalle vuoden alussa. Puolustusyhteistyö on tuonut taloudellisia hyötyjä, mutta kehitettävää riittää. Helena Immonen Pohjoismaisen yhteistyöjärjestön Nordefcon puheenjohtajuus siirtyi vuodenvaihteessa Suomelta Norjalle. Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreiden mukaan maan puheenjohtajuuden tavoitteena on kehittää käytännön yhteistyötä tehokkaammaksi. Norjan puolustusvoimien Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Erik Gustavson näkee Nordefcon tuottaneen jo konkreettista hyötyä yhteistyömaille. Hän haluaa kuitenkin kehittää toimintaa vielä pidemmälle. Selkein jo nähtävissä oleva hyöty on se, että olemme onnistuneet ylläpitämään tietyn puolustuskyvyn pienemmillä kustannuksilla, Gustavson selventää. Se, mitä haluaisimme vahvasti kehittää, on yhdessä keskusteltujen ja sovittujen asioiden sisällyttämistä kansallisiin suunnitelmiin ja budjetteihin. Kun suunnitelmat on kirjattu jokaisen maan tavoitteisiin, niiden toteutumista on helpompi seurata. Gustavsonin mukaan koulutusja harjoitusyhteistyö on Nordefcossa sujunut loistavasti. Hyvänä esimerkkinä hänen mielestään toimii Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteiset sotaharjoitukset, joiden aikana on harjoiteltu muun muassa yhteistä ilmapuolustusta maiden pohjoisosissa. Gustavson jatkaa, että monet muutkin maat ovat kiinnostuneita vastaavanlaisista yhteisharjoituksista. Yhteistyön hyötyjä voi tietysti Otso Lukka mitata monella eri tavalla, mutta yksi oleellinen kysymys on, onko yhteistyö tehnyt jostakin osa-alueesta parempaa tai halvempaa. Me olemme saaneet loistavia tuloksia muun muassa koulutuksen, harjoitusten ja materiaalien osilta, Gustavson vakuuttaa. Kenraaliluutnantti Erik Gustavson uskoo pohjoismaisen yhteistyön hyötyihin, mutta vaatii vankempaa sitoutumista. Norjalaiset ja tanskalaiset sotilaat valmistautuivat Syyrian operaatioon harjoittelemalla kemiallisten aseiden kuljettamista viime joulukuussa. Maavoimat koulutti Yhdysvaltain merijalkaväen (USMC) sotilaita tammikuussa Jääkäriprikaatissa ja Kaartin jääkärirykmentissä. Kolme viikkoa kestäneeseen koulutukseen osallistui neljä USMC:n sotilasta. Koulutuksen erityisalueina on toiminta arktisissa talviolosuhteissa, tarkka-ampujatoiminta sekä taistelu rakennetulla alueella. Koulutus on osa Yhdysvaltain merijalkaväen kanssa toteutettavaa kouluttajavaihtoa. Maavoimat lähettää vuorostaan kouluttajiaan USMC:n tarjoamille kursseille kuluvan vuoden aikana. Yhteistyön tarkoituksena on tuoda USMC:n kursseilta osaamista maavoimien kansalliseen koulutukseen. Arktisen alueen koulutus oli erinomaista Arktisten talviolosuhteiden toiminnan koulutusvaihe järjestettiin Jääkäriprikaatissa Sodankylässä. Arktiseen toimintaan perehdyttiin vaiheittain: kahden päivän peruskoulutusta seurasi neljän päivän sovellettu vaihe, jossa harjoiteltiin talvisodankäyntiin ja selviytymistaitoihin liittyviä toimia. Koulutus huipentui vuorokauden Kuva: Norjan puolustusvoimat Sitoutuminen on tärkeintä Gustavsonin mukaan Nato-maina Norja ja Tanska voivat tuoda monipuolista osaamista Suomen ja Ruotsin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Esimerkiksi materiaalien ja toimintamallien standardoinnista voisi ottaa mallia Natosta. Standardisointi helpottaa yhdessä työskentelyä. Siihen liittyy tietysti eri osa-alueita, kuten kalusto. Yksi Norjan puheenjohtajakaudellaan ajama asia on kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisen kehittäminen. Gustavsonin kertoo, että Nordefco-maat ovat jo ilmoittaneet YK:n pääkonttoriin New Yorkiin mahdolliset osallistumiskapasiteettinsa yhdessä. Sen sijaan, että YK:n täytyisi pyytää tukea yksin Norjalta tai Suomelta, se voi kohdistaa pyyntönsä Nordefco-maihin. Silloin maat keskenään sopivat, kuka tarjoaa minkäkin osan tuesta. mittaiseen siirtymiseen, jossa testattiin opetettuja asioita. Harjoituksessa pääkouluttajana toimineen everstiluutnantti Jukka Kotilehdon mukaan harjoitus oli onnistunut. Amerikkalaisten ensipalaute harjoituksesta oli erinomainen. Erään sotilaan mukaan kyseessä oli ammattitaitoisimmin johdettu kurssi, missä hän on urallaan ollut, Kotilehto kertoo. Vaativan koulutuksen yhtenä vaiheena oli toiminta arktisissa olosuhteissa. Loistava esimerkki tähän tapahtui viime vuoden lopulla. Virkaveljeni Ruotsissa soitti minulle ja kysyi, haluammeko tehdä jotain Etelä-Sudanissa. Ilmoitin tiedustelevani asiaa, ja jo seuraavana päivänä saimme luvan ryhtyä suunnittelemaan yhteistä osallistumista operaatioon Etelä-Sudanissa, Gustavson kertoo. Kansainvälisiin operaatioihin osallistumisesta pitäisi Gustavsonin mukaan keskustella Pohjoismaiden välillä hyvissä ajoin. Kaikkein tärkeimpänä asiana yhteistyön kehittymisessä Gustavson näkee jokaisen maan ehdottoman sitoutumisen Nordefcoon. Puolustusyhteistyötä voidaan hänen mielestään viedä niin pitkälle kuin mahdollista muistaen kuitenkin, ettei kyseessä ole puolustusliitto. Myös Suomi ja Ruotsi ovat vahvasti ilmaisseet halunsa kehittää pohjoismaista yhteistyötä vielä pidemmälle. Epävarmassa taloustilanteessa ja puolustusbudjettien pienentyessä pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen nähdään mahdollisuutena ylläpitää tarvittava puolustuskyky säästöistä huolimatta. Kehittäminen jatkuu Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan puolustusyhteistyöstä on ollut taloudellista hyötyä Suomelle. Nykyisessä taloustilanteessa pienten maiden on tehtävä yhteistyötä. Ei ole mielekästä yksin rakentaa vaikkapa mittavia logistiikkaratkaisuja. Erinomainen konkreettinen hyöty Suomen ja Ruotsin tekemästä yhteistyöstä on ollut NH-90-kuljetushelikoptereiden ympärille rakennettu yhteistyö, Haglund toteaa. Suomen puheenjohtajakauteen Haglund sanoo olevansa erittäin tyytyväinen. Hän uskoo, että Norja jatkaa toimintojen kehittämistä muun muassa koulutuksen, harjoitusten ja logistiikan parissa. Maavoimat koulutti Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaita Koulutuspaikkoina olivat Jääkäriprikaati ja Kaartin jääkärirykmentti. Kuva: Lars Magne Hovtum Kuva: Puolustusvoimat

7 ruotuväki 2/2014 reportaasi 7 Kuvat: Svante Gullichsen Kolmijonoon järjesty, alikersantit komentavat. Alokkaat järjestäytyvät kolmeen jonoon yksikön etupihalle. Se ikimuistoisin aamu Uudet alokkaat aloittivat ensimmäisen aamunsa reippaasti. Alokkaat saivat rynnäkkökiväärit heti ensimmäisenä päivänä. Eemeli Peltonen Kaartin jääkärirykmentin toisen jääkärikomppanian päivystäjä raottaa yksikön ovea. Yksikössä on vielä hiljaisuus, vain päivystäjän pöydän lukulamppu on päällä. Komppanian alikersantit ovat kuitenkin jo kerääntyneet päivystäjän pöydän luo käymään läpi pian alkavan päivän ohjelmaa. Kyseessä ei ole aivan mikä tahansa aamu, vaan tammikuun saapumiserän ensimmäinen aamuherätys. Yksikössä herätys, kaikki ylös punkista! alikersantit huutavat yksikön käytävillä, kun kello lyö varttia vaille kuusi. Uudet alokkaat singahtavat sängyistään ja ryhtyvät punkkien tekoon. Tekniikka on vielä hieman hakusessa, mutta tahti on ripeää. Toisen jääkärikomppanian 319 alokasta ovat saapuneet vasta edellispäivänä Santahaminan porteista aloittamaan asepalvelustaan. Ensimmäinen päivä pitää sisällään jo paljon ohjelmaa. Tämä on aika hajanainen päivä, komppanian varapäällikkö, yliluutnantti Otso Sutela toteaa. Sutela kertoo, että puolet komppaniasta suuntaa aamiaisen jälkeen tulotarkastuksiin ja toinen puoli noutaa taisteluvälinemateriaalit materiaalivarastolta. Punkat kuntoon Alikersantit ohjaavat väsyneitä alokkaita aamutoimille ja pian kasarmin käytäville alkaa muodostua siistejä jonoja. Pyyhkeet pysyvät asianmukaisesti oikeaan käteen viikattuina. Edellisillan opit ovat menneet perille. Tuvissa pinkat eivät vielä näytä mestariteoksilta, mutta yritys on ollut hyvä. Ruudut kulkevat lähes toivotun suuntaisesti. Mielenkiintoista nähdä alokkaiden ensimmäinen aamu hieman eri näkökulmasta, komppanian lääkintämies, kaartinjääkäri Teemu Husso pohtii. Husso suorittaa palvelustaan lääkintämiehenä, mutta johtajatupien puuttuessa on majoittunut alokkaiden kanssa yhteiseen tupaan. Kiireinen lääkintämies ei kuitenkaan kauaa kasarmilla viihdy, aamiaisen jälkeen rokotukset työllistävät varuskuntasairaalassa. Aamutoimien jälkeen on ulossiirtymisen aika. Varustuskin on osapuilleen kohdallaan. Palvelushanskat ja lomahanskat tuottavat kuitenkin harmaita hiuksia monille alokkaille. Kärsivällisten alikersanttien opastuksella oikea pari kuitenkin löytyy ja ulossiirtyminen voi alkaa. Pian komppanian edustalla odottaa siisti muoto uusi alokkaita valmiina siirtymään aamiaiselle. Ensimmäinen aamu on selkeä pudotus armeijan todellisuuteen, alikersantti Matius Hurskainen kertoo. Saapumispäivä menee tuoreen alikersantin mielestä niin nopeasti, että vasta ensimmäinen täysi päivä antaa esimakua siitä, millaista on olla armeijassa. Aamiaiselle siirtyminen ei tuota joukoille ongelmia. Muonituskeskus sijaitsee vain kivenheiton päässä komppanian ovista. Paikan päälle uusien alokkaiden toimia on saapunut seuraamaan myös Uudenmaan jääkäripataljoonan komentaja, everstiluutantti Jukka Jokinen. Oma joukkueeni nousi hyvin sängystä ylös. Odotukset korkealla Nyt on aika odottavat tunnelmat. Vielä ei ole ainakaan kiire, Alokas Henry Alatypön mielestä varusmiespalveluksessa voitaisiin siirtyä kohti vapaaehtoisuutta. alokas Henry Alatyppö kommentoi ensimmäisen aamun tuntoja. Alatypön toiveissa on kuuden kuukauden palvelusaika. Urheilumiehenä hän on ehtinyt ottaa jo selvää siitä, miten harjoitusvapaita anotaan. Alatypön valmistautuminen asepalvelukseen on muutenkin ollut kohdallaan. Pakkasin eilen hyvät eväät ja paljon omia alusvaatteita, Alatyppö naurahtaa. Tunnelmaa omassa tuvassa hän luonnehtii vielä aika jäätäväksi, mutta uskoo tunnelman paranevan, kun palvelus pääsee kunnolla käyntiin. Pienen hengähdystauon jälkeen komppania jakautuu kahteen osastoon. Ensimmäinen suuntaa kohti taisteluvälinevarastoa ja toinen muonituskeskuksen yläkertaan. Muonituskeskuksen liikuntasalissa uusille alokkaille tehdään tulotarkastus, jossa kuulo, värinäkö, verenpaine ja paino tutkitaan. Taisteluvälinevarastolla alokkaat kuittaavat taisteluvälineet RK 62 -rynnäkkökiväärin, lapion ja kaasunaamarin. Tulotarkastuksen yhteydessä toisen jääkärikomppanian alikersantit ehättävät jo arvioida ensimmäisen aamun onnistumista. Kaikki on sujunut miesten mielestä suhteellisen hyvin. Oma joukkueeni nousi hyvin sängyistä ylös. Porukka jo petasi hyvää vauhtia punkkia, kun tupien ovet avattiin, alikersantti Hurskainen toteaa. Ulosjärjestäytyminen tuotti vielä ongelmia, mutta alikersanttien mielestä henki oli muuten uusilla alokkailla kohdallaan. Iltapäivällä alokkaille pidetään koulutusta sotilaallisesta käyttäytymisestä ja toiminnasta kasarmilla. Perusteita onnistuneen varusmiespalveluksen suorittamiselle ryhdytään luomaan askel askeleelta. Alikersantit näyttävät luottavaisilta sen suhteen, että tästäkin saapumiserästä vielä kunnon sotilaita saadaan. Tulotarkastuksissa lääkintämiehet tarkastivat alokkaiden näön. Kaartinjääkäri Chidi Evenike työn touhussa.

8 8 BUDJETTI ruotuväki 2/2014 Puolustushallinnon budjetti 2014 EDUSKUNTA 157,6 milj. VALTION BUDJETTI VUODELLE 2014 n. 54,1 mrd. PUOLUSTUSBUDJETTI Miten budjetti jakautuu? TASAVALLAN PRESIDENTTI 37,7 milj. VALTIONEUVOSTON KANSLIA 90,4 milj. ULKOASIAINMINISTERIÖN 1 295,5 milj. OIKEUSMINISTERIÖN 899 milj. SISÄASIAINMINISTERIÖN 1 267,2 milj. PUOLUSTUSMINISTERIÖN 2 750,1 milj. VALTIOVARAINMINISTERIÖN ,7 milj. 5,1% (2,75 mrd. ) 5,51% Puolustusministeriön hallinnonalalle on Suomen valtionbudjetissa 2014 varattu 2,7 miljardia euroa. Puolustusbudjetti jakautuu karkeasti kuuteen eri osaan. Suurin osa budjetista menee puolustusvoimien toimintamenoihin, pienin puolustusministeriön toimintaan. Arvonlisäverot Puolustusministeriö Puolustusministeriön tämän vuoden 22,5 miljoonan euron budjetti jakautuu palkkoihin ja ministeriön muihin menoihin, kuten toimitiloihin. Valtaosalla budjetista maksetaan ministeriön henkilöstön palkat, tämä lukema on noin 11,3 miljoonaa euroa. Budjettiin sisältyy myös hallinnonalan tuottavuusmääräraha: 2,3 milj. Materiaalihankinnat 337,7 milj. 22,5 milj. 470,4 milj. Puolustusvoimissa myönnetään tänä vuonna yhteensä 470,4 miljoonaa euroa materiaalihankintoihin. Suurin osa rahoista menee vanhojen hankintojen maksuihin. Uusiin hankintoihin on varattu 43,3 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien toimintamenot 1 857,4 milj. Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Pääesikunta ja alaiset laitokset 851 milj. 198,8 milj. 417,5 milj. 38,6 milj. 344,5 milj. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN 6 583,6 milj. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN 2 659,1 milj. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN 2 970,5 milj. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN 3 375,6 milj. Puolustusvoimien toimintamenoihin on varattu noin 1 857,4 miljoonaa euroa. Toimintamenoilla tarkoitetaan palkkoja, toimitilojen kustannuksia sekä puolustusvoimien toimintaan menevää rahaa. Toiminta itsessään jaetaan viiteen eri lohkoon, eli tilannekuvaan, valmiuteen, viranomaisyhteistyöhön, sotilaalliseen kriisihallintoon sekä hallintoon ja tukeen. Sotilaallinen kriisinhallinta 60 milj. + 56,3 milj. = 116,4 milj. PUOLUSTUSMINISTERIÖ ULKOMINISTERIÖ YHTEENSÄ Sotilaallisen kriisinhallinnan kustannukset jaetaan puolustusministeriön ja ulkoministeriön välillä, jolloin yhteissummaksi tulee noin 116,4 miljoonaa euroa. Tänä vuonna Suomi osallistuu kriisinhallintatehtäviin yhteistyössä Euroopan unionin, YK:n ja Naton kanssa Libanonissa, Afganistanissa, Afrikassa, Kosovossa ja Bosnia-Hertsegovinassa. Puolustusministeriö Ulkoministeriö Yhteensä Yhteiset menot 5,7 milj. 5,5 milj. 11,2 milj. EU:n taisteluosastoihin 0,17 milj. 1,6 milj. 1,8 milj. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ,9 milj. Varalla operaatioiden lisämenoihin Operaatioiden kustannukset 13,2 milj. 4,2 milj. 28 milj. 45 milj. 17,4 milj. 73 milj. Kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma 13 milj. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN 271,2 milj. VALTIOVELAN KORKO 1 813,6 milj. Maanpuolustusjärjestöjen tukeminen 2,08 milj.

9 ruotuväki 2/2014 BUDJETTI 9 PUOLUSTUSMATERIAALIHANKINNAT 143 milj. F/A-18 C/D Hornet monitoimihävittäjän ylläpito ja kehittäminen mukaanlukien ilmasta maahan-kyvyn luominen 48 milj. Keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 34 milj. Operatiivisen tulenkäytön ampumatarvikkeet tykistölle 22 milj. Keskivalvontatutkahankinta 12 milj. Kuljetushelikopterihankinta milj. Alueellisten huoltojoukkojen varustaminen johtamisvälineillä ja johtamiskonteilla 11 milj. Minilennokit Tämän vuoden talousarvio sisältää uuden tilausvaltuuden vuosille , joka on arvoltaan 470,4 milj.. Vuonna 2014 tuosta summasta on annettu puolustusvoimien käyttöön 43,3 milj.. Valtuudella hankitaan: HUOM! käytettyjä Leopard 2A6 taistelupanssarivaunuja Hollannista (199,9 milj. ) erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjuksia maavoimien johtamisjärjestelmiä uusia koulutussimulaattoreita TOIMINTAMENOJEN JAKAANTUMINEN Palkat 753 milj. Valmius 634,5 milj. Suurimmat menoerät ovat asevelvollisten koulutus ja kunnossapito. Toiminta 851 milj. Tilannekuva 33 milj. Hallinto ja tuki 175 milj. Suurin menoerä on tietotekniikkatuki ja henkilöstövoimavarojen johtaminen. Mm. meri- ja ilmavalvontaa, turvallisuutta ja tiedustelua. Sotilaallinen kriisihallinto 8 milj. Kansainväliset harjoitukset ja -koulutus sekä kansainvälinen yhteistyö: Nordefco, EU, YK ja Nato. Tilat ja alueet 253 milj. Muiden viranomaisten tukeminen 0,464 milj. Puolustusvoimat tekee yhteistyötä eri viranomaisten, kuten poliisin, rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen kanssa. Virka-aputehtäviin kuuluu mm. raivaaminen, helikopterilennot ja öljyntorjunta. KANSAINVÄLISET OPERAATIOT Kriisinhallintaoperaatiot Sotilastarkkailijat (3,5 milj. ) BOSNIA-HERTSEGOVINA 1,3 milj. KOSOVO 3,3 milj. VÄLIMERI (OPCW-UN) LIBANON 39,3 milj. ISRAEL SYYRIA AFGANISTAN 20,8 milj. PAKISTAN MALI 2,1 milj. INTIA SOMALIAN MERIALUE (ATALANTA) 1 milj. SOMALIA 1,1 milj. LIBERIA 0,6 milj.

10 10 kentällä ruotuväki 2/2014 lyhyesti Pakolliset jumalanpalvelukset pois Kirkkoon kuuluvat varusmiehet voivat nyt jättää osallistumatta kirkollisiin tilaisuuksiin armeijassa. Aikaisemmin esimerkiksi jumalanpalvelukseen osallistuminen oli vapaaehtoista vain niille varusmiehille, jotka eivät kuuluneet kirkkoon. Päätös perustuu Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan ratkaisuun. Ratkaisussa todetaan, että myös kirkkoon kuuluvien varusmiesten pitää voida päättää osallistumisestaan itse. Myös sotilaalla on oikeus vapautua uskonnon harjoittamisesta riippumatta siitä, kuuluuko hän kirkkoon vai ei, apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun loppuarviossa todetaan. EPe MPKK:n uudisrakennuksen nimeksi Santahamina-talo Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) uudisrakennuksen peruskiven muuraustilaisuus järjestettiin 10. tammikuuta Santahaminassa. Rakennuksen pääkäyttäjiksi tulevat sotatieteellinen kirjasto, sotatekniikan laitos ja Maanpuolustuskorkeakouluun vuoden 2015 alusta kuuluva Puolustusvoimien kansainvälinen keskus. Toiminnallisesti rakennus sijoittuu siviiliyhteiskunnan ja suljetun sotilasalueen väliin, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun hallintojohtaja, kommodori Aulis Minkkinen. Rakennuksen on tarkoitus valmistua ensi vuoden vaihteessa. PEn Eduskunta tarkastaa Senaatti-kiinteistöt Eduskunnan tarkastusvaliokunta tekee valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöihin kontrollikäynnin. Edellinen tarkastus tapahtui toissa vuonna. Senaattikiinteistöt on valtion talonmies, isännöitsijä ja lukuisten kiinteistöjen myös puolustusvoimien käyttämien vuokranantaja. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Tuija Braxin (vihr.) mukaan valiokunta kuulee Senaatti-kiinteistöjä erityisesti vuokrankorotuksista. Varsinkin varuskuntien kaltaisten erityisten kiinteistöjen markkina-arvon määrittely on mielenkiintoinen tarkastuskohde, Brax kertoo. OLu Ruotsalaisvapaaehtoisia muistettiin Lapin lennostossa vietettiin perjantaina 10. tammikuuta Lentorykmentti F19:n muistopäivää. Lentorykmentti F19 oli ruotsalaisten vapaaehtoinen lentoosasto, joka osallistui Suomen talvisotaan 270 henkilön vahvuudella. Muistotilaisuus järjestettiin Apukassa Olkajärvellä. Käytännössä Lapissa ei ollut ilmapuolustusta, kun ilmavoimat oli keskittänyt koneensa etelään ja itään. Ruotsalaisosasto otti vastuun suomalaisten tuella ja näin he mahdollistivat Lapin ilmapuolustuksen, Lapin lennoston komentaja, eversti Harri Leppälaakso kertoo. EPe Pohjoismainen lääkintäkoulutus Suomeen Erikoisjoukkojen lääkintätaidot viedään taistelupelastajien tasolle. Koulutus sisältää paljon teoriaa, mutta myös käytäntöä. Eemeli Peltonen Suomi osallistuu kaksikymmentä viikkoa kestävään yhteispohjoismaiseen erikoisjoukkojen lääkintäkoulutukseen. Koulutuksesta käytetään nimeä Nordic Nato Special Operations Combat Medic, eli lyhyemmin N NSOCM. Koulutus käynnistyi jo vuoden 2013 lokakuussa Ruotsissa, mutta vasta tämän vuoden puolella koulutukset rantautuivat Suomeen. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa pohjoismaisten erikoisjoukkojen käyttöön lääkintämiehiä, jotka kykenevät hoitamaan loukkaantuneet tai sairastuneet sotilaat tarpeen tullen jopa 72 tunnin ajan taisteluolosuhteissa, maavoimien ylilääkäri, lääkintäeversti Matti Lehesjoki kertoo. Tämä tarkoittaa Lehesjoen mukaan käytännössä sitä, että erikoisjoukot kykenevät itse toteuttamaan välittömät henkeä pelastavat toimenpiteet, kuten rajun verenvuodon tyrehdyttämisen, yleisimpien sairauksien tunnistamisen, jännitepaineilmarinnan laukaisun sekä ilmateiden aukipitämisen hengitysputkien avulla. Koulutamme periaatteessa maallikoiden lääkintämiestaidot taistelupelastajien osaamistasolle. Koulutettavista ei kuitenkaan missään nimessä tule terveydenhuollon ammattilaisia, Lehesjoki korostaa. Taitojen täytyy olla Lehesjoen mukaan sillä tasolla, että sotilaat pystyvät pitämään sotilaan hengissä jopa parin vuorokauden ajan, kun siirto jatkohoitoon ei jostain syystä ole mahdollista. Haasteellinen koulutusjakso kolumni Intti yhdistää Yhteispohjoismainen koulutus on hyvin teoreettista, mutta myös kentälle päästään. Kuvan lääkintämies ei liity koulutukseen. Ihmisten kohtaamisilla on tietenkin merkitystä maanpuolustuksen kannalta. Tehtävä ei ole helppo. Lehesjoen mukaan Yhdysvalloissa vastaavan koulutuksen antamiseen menee kokonainen vuosi. Nyt koulutuksen keskeisimmät osat on pyritty tiivistämään neljään ja puoleen kuukauteen. Joistakin koulutussisällöistä on siis jouduttu luopumaan. Kokonaisuus ja ydinasia ovat kuitenkin Lehesjoen mukaan kunnossa, vaikka aikataulu on tiukka. Onneksi ammattisotilaat ovat tottuneet kireään aikatauluun. Suomi vastasi harjoituksen kahdesta koulutusvaiheesta eli moduuleista, jotka toteutettiin tammikuuta Utin jääkärirykmentissä. Ensimmäisen viikon aiheina olivat yleisimpien sairauksien tunnistaminen ja niiden hoito. Toisella viikolla harjoituksen osallistujat pääsivät perehtymään lääkintätoimintaan erityisolosuhteissa, kuten kuumien, kylmien ja vuoristo-olosuhteiden aiheuttamien oireiden ja sairauksien hoitoon. Koko harjoituksessa moduuleja on 14. Suomen vastuulla olevat moduulit ovat erittäin haastavia, Lehesjoki kuvailee Suomeen sijoittuvia koulutuksia. Aihealueet ovat paitsi laajoja, myös vaikeita. Koulutukseen osallistuu 16 sotilasta Norjan, Tanskan, Suomen ja Ruotsin asevoimista. Kaikki osallistujat ovat palkattua henkilöstöä, eli varusmiehiä ei ole mukana. Suomesta osallistuu kolme sotilasta Utin jääkärirykmentistä ja yksi Suomenlahden meripelastusalueelta. Kaikki suomalaiset palvelevat Lehesjoen mukaan puolustusvoimien aliupseereina. Suorituskyky Naton tasolle Vertailukohde koulutettavien tavoitesuorituskyvyssä on jälleen Nato. N NSOCM koulutuksen tarkoituksena on lopulta tuottaa osallistujamaiden erikoisjoukkojen operatiivisiin ryhmiin lääkintäaliupseereita, jotka kykenevät muun muassa Naton määrittelemien suorituskykyvaatimusten mukaisiin taisteluensiavun hengenpelastaviin toimenpiteisiin. Haastava koulutus pysyy paljolti teoriassa. Silti myös kentälle päästään. Koulutus järjestetään mahdollisimman käytännönläheisesti, mutta on selvää että pääpaino on teoreettisessa puolessa. Teorian lisäksi koulutettavat pääsevät näkemään läheltä ihan oikeaa käytännön toimintaa, Lehesjoki paljastaa. Hän mainitsee käytännön harjoitteluksi muun muassa ensihoitoon perehtymisen liikkuvassa ambulanssissa. Myös päivystyksen ensiaputoimenpiteitä on tarkoitus päästä seuraamaan. Kuva: Puolustusvoimat Nordefco toteuttaa koulutuksen N-NSOCM -koulutus on pohjoismaisen puolustusyhteistyö Nordefcon alaista koulutustoimintaa. Koulutuksen johtajamaana toimii Tanska. Myös nyt toteutettavassa koulutussarjassa yhteistyön tarkoituksena on pyrkiä vahvistamaan osallistujamaiden kansallista puolustusta, tutkia yhteisiä vahvuuksia ja helpottaa tehokkaiden yhteisten ratkaisujen löytymistä. Merkittävän koulutuksesta tekee se seikka, että lääkintäkoulutus on ensimmäinen Nordefcon koulutusyhteistyö, jossa kaikki Pohjoismaat ovat mukana. Koulutus jatkuu Suomen osuuksien jälkeen jälleen muissa Pohjoismaissa. Ruotsista alkaneen koulutussarjan on tarkoitus päättyä Norjaan, joka toimii vuonna 2014 myös Nordefcon puheenjohtajamaana. Pauli Engblom > Maailma muovautuu kiivasta tahtia. Elämäntavat muuttuvat, ja kulttuuri pirstaloituu. Erilaisia ihmisiä yhdistävät asiat ovat yhä harvemassa. Suomessa on kuitenkin ollut jotain pysyvää varusmiespalvelus. Intti on ainutlaatuinen sukupolvia ja väestöryhmiä yhdistävä kokemus. Ennen ja jälkeen palveluksen jokainen elää melko omanlaistensa ihmisten parissa ikään kuin kuplassa. Armeijassa tutustumme joukkuelaisiin, joiden lähtökohdat ja elämäntilanteet saattavat poiketa paljonkin omistamme. Kliseisesti silti totuudenmukaisesti intissä on yhteiskunta koolla. Varusmiespalveluksessa kohdataan palvelustoverit ihmisinä. Intissä on hyvä mahdollisuus huomata, että erilaisesta sosiaalisista oloista tuleva tai eri tavalla ajatteleva tupakaveri on kaiken kaikkiaan hyvä tyyppi. Ihmisten kohtaamisilla on tietenkin merkitystä myös maanpuolustuksen kannalta. On helppo ymmärtää, että kovin jakautunut kansakunta ei seiso yhteinäisenä varsinkaan kriisien keskellä. Näitä esimerkkejä saamme valitettavasti lukea lehtien ulkomaan sivuilta toistuvasti, tällä hetkellä Etelä-Sudanista. Intti tarjoaa suomalaisille yhteisen kokemuksen sukupolvien välille. Varusmiespalvelus on niitä asioita, jotka ovat säilyneet samankaltaisina vaarilta pojanpojalle. On mukava vertailla kokemuksia esimerkiksi nykyisten ja kylmän sodan aikana pidettyjen sotaharjoitusten välillä, tai kuulla, miten alikersantit ottivat alokkaat vastaan ensimmäisellä palvelusviikolla 50-luvulla. Eikä yleinen asevelvollisuus tarjoa jutun juurta vain miehille, sillä toki intti on vaikuttanut naistenkin elämään jo ennen naisten vapaaehtoista asepalvelusta. Meidän varusmiesten kannattaa arvostaa palvelustovereidemme moninaisuutta ja vaalia sitä. Ajoittain raskas palvelus sujuu paremmin, kun yhteishenki on hyvä ja jokainen voi olla tuvassaan sellainen kuin on. Intti menee hyvin, kun kunnioittaa tupakavereitaan. Pahaa oloa ei pidä purkaa muihin. On tärkeää, että kasarmeille samaan tupaan kokoontuvat niin huonommista sosiaalisista lähtökohdista tulevat ja fyysiseltä kunnoltaan heikkomat kuin nekin, joiden kotimaa Suomi on ollut vasta yhden sukupolven ajan. Reserviläisarmeija on sitä vahvempi, mitä laajempi osa yhteiskunnasta siinä on mukana. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 2/2014 kentällä 11 Sotilasmusiikki soi ympäri Suomen palveluksessa Vuoden alusta soittokuntien määrä väheni puolella. Uudistuksen myötä toiminnan mahdollisuudet paranevat. Emmi Sivonen Puolustusvoimauudistuksen myötä seitsemän sotilassoittokuntaa lakkautettiin vuoden alusta. Tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa kuusi sotilassoittokuntaa. Uudistus näkyy käytännössä paitsi soittokuntien määrällisenä vähenemisenä, myös jäljelle jääneiden kokoonpanojen suurenemisena. Soittotoimintaa Suomen ympäri Ammattisoittokunnista yhä suurin on Finlandia-talossa toimiva Kaartin soittokunta, jonka koko kasvoi uudistuksen myötä muutamilla soittajilla. Nykyään 44 muusikon soittokunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ammattiorkesteri. Soittokunta on perustettu vuonna Suurimmat muutokset tapahtuivat lappalaista kansanmusiikkia tulkitsevassa Lapin sotilassoittokunnassa sekä ratsuväen perinteitä ylläpitävässä Rakuunasoittokunnassa, sillä molempien koko lähes kaksinkertaistui. Samaa kokoluokkaa on myös klassiseen musiikkiin erikoistunut Laivaston soittokunta noin kolmenkymmenen muusikon orkesterillaan. Tikkakoskella toimiva jazz-musiikkiin erikoistunut Ilmavoimien soittokunta säilyy jatkossa parinkymmenen soittajan kokoonpanona. Soittokuntia ei ole kuitenkaan varsinaisesti sidottu mihinkään tiettyyn aihealueeseen, kyseessä ruotuväki 40 vuotta sitten on lähinnä aikojen saatossa muodostuneet perinteet, sotilasmusiikkialan intendentti Markus Virtala tarkentaa. Muutokset pääasiassa positiivisia Harmaa tohtori Oppineisuus viihtyy myös kenttäharmaissa. Ainakaan siitä ei ole ollut haittaa kaartilainen Rainer Salomaalle, 26, joka joulun alla väitteli tekniikan tohtoriksi aiheenaan suurteholaserit. Vaimon mielestä olen varusmiesaikana nuorentunut ainakin viisi vuotta tähän mennessä. Saa nähdä, miten paljon vielä nuorenen loppuaikana ennen kuin on kesäkuu, myhäilee hän ja silmäilee komennuspaikastaan Otaniemen vesitornin yhdeksännestä kerroksesta alapuolella leviävää teknisen opetuksen pyhättöä, TKK:n maisemaa. eteenpäin Pauli Engblom Everstiluutnantti Timo Vilkko siirtyi Etelä-Suomen huoltorykmentin komentajaksi 1. tammikuuta alkaen. Tätä ennen Vilkko palveli apulaisosastopäällikkönä huolto-osastolla Maavoimien materiaalilaitoksen esikunnassa Tampereella. Tulevaisuudessa yksi suurimpia voimavaroja on orkestereiden kasvun aiheuttama itsenäistyminen. Ennen uudistusta tarvittiin useampi orkesteri yhtä konserttia varten, nyt yksikin riittää. Anoin ylioppilaaksi tultuani vuonna 1966 laivastoon, mutta silloin ei tärpännyt, joten jatkoin opiskelua. Alokasaika Gyltön syysmyrskyissä sujui kuuden vuoden lykkäyksen jälkeen normaaliin tapaan, kunnes kuulin VTT:ssä eli Valtion Tieteellisessä Tutkimuskeskuksessa työskentelevältä opiskelutoveriltani, että omankin alan hommiin olisi mahdollista päästä komennusmiehenä. Nyt kaartinjääkäri Salomaa jatkaa päivisin tutkimusprojektiaan VTT:n ydintekniikan jaostolla ja Komentaja kantaa vastuuta esittää aikanaan työstään raportin puolustusvoimille. Kesällä on odotettavissa aivovuoto: kaartinjääkäri Salomaa uhkaa nimittäin siirtyä ainakin joksikin aikaa Yhdysvaltoihin, Englantiin tai Saksaan, koska näissä maissa lasertutkimus on kehittyneintä. Tieteiskirjallisuuden sankarit käyttävät laseria kuolemansäteenä. Tässä mielessä laser on kuitenkin melko tehoton, ja sitä käytetään muun muassa etäisyyden mittaamisessa, Salomaa sanoo. Takana on melko tavanomainen upseerin tehtävärepertuaari. Olen ollut kouluttajana ja yksikön päällikkönä sekä eritasoisissa opetus- ja esikuntatehtävissä. Työuraani on kuulunut myös jakso kansainvälisessä organisaatiossa. Huoltorykmentin toiminta lakkaa tämän vuoden lopussa. Keskeistä työssäni tulee olemaan nykyisten, hyvien toimintatapojen siirtäminen toimintaa jatkaville organisaatioille ja osaavan henkilöstön jatkosijoittumisen turvaaminen. Kyllä suurin ero löytyy siitä, että jatkossa kannan kokonaisvastuun työyhteisön kaikesta toiminnasta. Vaikka kaikissa tehtävissä työ tehdään vastuullisesti, minulla on aiemmin ollut aina esimies, joka on viime kädessä kantanut vastuun tekemisistä. Komentajana tämä vastuunkantajan rooli on nyt minulla. Ammatillisesta näkökulmasta vahvuutenani on vankka huollon ja logistiikan tuntemus. Eli tunnen hyvin huoltorykmentin toimintaympäristön, sen taustat ja tulevaisuuden näkymät. Lisäksi henkilöstöhallinto on tullut tutuksi edellisten tehtävien myötä. Henkilökohtaisena vahvuutena näen kyvyn käsitellä asioita avoimesti ja työskennellä erilaisten ihmisten kanssa. Ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen yksilö. Suunnitelmia ja raportteja ei tule ikävä, mutta yhteisiä hetkiä työkavereiden kanssa muistelen mielelläni. Ja tietysti mustaamakkaraa. Eniten odotan onnistumisen tunnetta. Se on saavutettavissa, kun laittaa itsensä likoon ja saa koko porukan puhaltamaan yhteiseen kaminaan. Kokoonpanojen kasvu mahdollistaa myös monipuolisemman soitinvalikoiman, lisäksi on paljon helpompi kehittää yhteissointia. Soittotoiminta-alueen rajat eivät ole ehdottomia, mutta perusperiaate on se, että Itä-Suomeen kiertueelle lähtisi Itä-Suomen alueen soittokunta. Ammattiorkestereiden lisäksi Suomessa toimii Puolustusvoimien varusmiessoittokunta, jonka kokoonpano koostuu noin 80 varusmiehestä sekä 12 palkatusta henkilöstön jäsenestä. Varusmiessoittokuntaan astuu palvelukseen yksi saapumiserä vuodessa ja esiintymisalueena on koko Suomi. Uudistus on puolustusvoimien näkökulmasta myönteinen. Haittavaikutukset ovat lähinnä yksittäisiä ja henkilökohtaisella tasolla tapahtuvia, sillä osa henkilöstöstä on joutunut muuttamaan työpaikan perässä. Tarkoitus on näissä kokoonpanoissa kiertää ympäri Suomea, jotta sotilasmusiikki näkyy ja kuuluu jatkossakin, Virtala toteaa. Kuolemansäteenä laser on toistaiseksi melko tehoton, sanoo kaartilainen Rainer Salomaa, joka joulun alla väitteli tohtoriksi. Everstiluutnantti Timo Vilkon mukaan onnistuminen edellyttää, että porukka puhaltaa yhteiseen kaminaan. Grafiikka: Otso Teperi Kuva: Puolustusvoimat Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Joona Heiskanen, kaartinjääkäri 22 TOIMENKUVA www-ylläpidon graafikko PALVELUSPAIKKA Pääesikunta KOULUTUS Graafinen suunnittelija (toinen aste) JOTAIN MUUTA, MITÄ? Kova työ palkitaan. Mies kalenterin takana Eemeli Peltonen Kaartinjääkäri Joona Heiskasen palveluspäivä muistuttaa enemmän työpäivää kuin varusmiehen perinteistä palveluspäivää. Heiskanen palvelee Pääesikunnan viestintäosastolla puolustusvoimien viestinnän erityistehtävissä www-ylläpidon graafikkona. Alokasaikansa hän suoritti Karjalan prikaatissa ilmatorjuntapatterin tykkimiehenä. Tyypillinen palveluspäiväni alkaa sähköpostin tarkistamisella. Sitten suunnittelen työpäiväni ohjelman ja ryhdyn töihin. Aika paljon mennään sen mukaan, mitä viikkopalaverissa esimiehet ovat sanelleet, Heiskanen kertoo. Heiskanen tuottaa graafikkona kuvasisältöjä muun muassa puolustusvoimien verkkosivujen etusivulle. Myös puolustusvoimien käyttämän Torni-portaalin kuvitus on hänen vastuullaan. Eri puolustushaarojen verkkosivujen kuvitus ei kuitenkaan ole Heiskasen vastuulla, vaan niistä vastaavat puolustushaarat itse. Sama harrastus, työ ja palvelustehtävä ASUINPAIKKA Heiskanen kertoo halunneensa suorittaa asepalveluksensa niin, että hän saisi siitä irti jotakin konkreettista. Halusin, että jotain todellista jää käteen, kun kotiudun. Johtajakoulutus ei kiinnostanut, joten erityistehtävät olivat aika luonteva valinta. Konkreettinen hyöty löytyi kuin löytyikin erityistehtävistä, joihin Heiskanen hakeutui peruskoulutuskaudella. Hakemus poiki paikan pääsykokeista, jotka pidettiin Pääesikunnassa. Pääsykoetilaisuuteen varattiin kokonainen päivä, joka sisälsi haastatteluja ja valintatestin. Testissä tuli suunnitella sotilasmusiikkiin liittyvä juliste, Heiskanen muistelee. Heiskanen harrastaa graafista suunnittelua ja digitaalista taidetta myös vapaa-ajallaan. Kokemusta nuorelle graafikonalulle on ehtinyt kertyä neljän vuoden ajalta ennen varusmiespalvelusta. Graafisen suunnittelun opintojen jälkeen hän työskenteli muun muassa freelancerina mainostoimistossa Graafikkona puolustusvoimissa olen päässyt tekemään monenlaista. Yksi iso juttu oli Ruotuväen kalenteri, jonka taitoin. Nimipäivien sijoittaminen vei yllättävän paljon aikaa, Heiskanen kertoo viimeaikaisista projekteistaan. Kalenterin aiheena on viestinnän erityistehtävät ja sen kuvitus on koostettu Combat Camera -miesten ja Ruotuväen valokuvaajien onnistuneimmista otoksista. Graafikko tekee monenlaista VANTAA Heiskasen mielestä graafikon tehtävät ovat muutenkin mainio sekoitus digitaalista ja painettua grafiikkaa. Hän on päässyt suunnittelemaan ja toteuttamaan esimerkiksi puolustusvoimien työja palvelusturvallisuuskampanjan julisteita. Heiskasen kädenjälki näkyy keväällä joukkoyksiköissä ympäri Suomea. Heiskanen on viihtynyt hyvin erityistehtävissä ja suosittelee vahvasti kaikkia kiinnostuneita hakemaan. Kokemusta pitää toki olla. Lisäksi tiimipelaajan asenne ei ole lainkaan pahitteeksi näissä töissä, Heiskanen kiteyttää. Tulevaisuudessa miehellä on suunnitelmissa jatkaa graafisen sunnittelun parissa. Mainostoimistohommat ja web-design kiinnostavat. Kokemuksen puutteesta valoisa tulevaisuus alalla ei ainakaan jää kiinni.

12 12 kentällä ruotuväki 2/2014 Leopardipäivitys tulee Hollannista Kyseessä on merkittävä hankinta maavoimien suorituskyvyn kannalta. Uudemmissa vaunuissa on parempi suojaus ja enemmän tulivoimaa. Emmi Sivonen Suomen puolustusvoimat on valmistellut Hollannin kanssa kauppaa, jonka ansiosta Suomeen tullaan ostamaan sata käytettyä Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua. Malli on uudempi kuin nykyään käytössä olevat Leopard 2A4 - panssarivaunut. Nykyiset vaunut ostettiin käytettynä Saksasta 2000-luvun alussa, niiden ollessa jo silloin viisitoista vuotta vanhoja Tulevilla vaunuilla päivitetään maavoimien suorituskyky vastaamaan paremmin tätä päivää. Lisäksi vaunujen käyttöönotto pidentää maavoimien suorituskyvyn kestoa tulevaisuudessa. Leopard-vaunut ovat erittäin kustannustehokas sijoitus, maavoimat on todella tyytyväinen käsillä olevaan hankkeeseen, maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko kommentoi. Vanhempaa vaunukalustoa tullaan käyttämään muuan muassa uudempien vaunujen varaosina, ajoharjoittelussa ja operatiivisessa käytössä. Vaunuja ei hävitetä, vaan niiden käyttöä jatketaan niin pitkään kuin se onnistuu ilman modernisointia, eli vuoteen 2025 saakka. Tekniikassa merkittäviä parannuksia Keskeisimpiä parannuksia verrattuna Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunuun ovat panssarisuojan lisäys, taisteluteknisen liikkuvuuden parantaminen sekä ammunnanhallintajärjestelmän uusiminen. Lisäksi uudet vaunut mahdollistavat johtajan itsenäisen pimeätoimintakyvyn paranneltujen Leopard 2A6 Valmistaja: Krauss-Maffei Wegmann (KMW) Pituus/leveys/korkeus: 10,97 m/ 3,76 m/ 2,99 m Paino: Taistelupaino 59,9 tn Maksiminopeus: 68 km/h (peruutusnopeus 31 km/h) Leopard 2A4 Valmistaja: Krauss Maffei Wegmann (KMW) Pituus/leveys/korkeus: 9,70 m/ 3,70 m/ 2,79 m Paino: 55,15 tn Maksiminopeus: 72 km/h Puolustusvoimien uusi taistelupanssarivaunu Leopard 2A6. lämpökameroiden avulla. Modernisoidun taistelupanssarivaunun uusi pääase on 120 millimetrinen sileäputkinen L-55-vaunukanuuna, pääaseen edeltäjänä on toiminut vastaavaa kaliiperia oleva Rheinmetall L-44. Vaunussa on automaattivaihteisto. Huomiota kiinnitetty erityisesti suojaukseen Liikkeen ohella vaunua parhaiten suojaa sen panssarointi, joka on rakenteeltaan monikerroksinen ja pääasiassa panssariteräksestä koostuva. Uudessa vaunumallissa suojauksen merkityksellisyys on hyvin huomioitu, sillä suojausta on lisätty tornin lisäpanssaroinnilla, rungon sivusuojalevyillä ja rungon panssaroinnin parantamisella. Lisäksi suojausta edesauttaa tähtäinten uudelleen asemointi ja sisäpuoleinen sirpalesuojaus. Leopard 2A4 -vaunun päivitetty ammunnanhallintajärjestelmä sisältää uusitun ohjauselektroniikan lisäksi modifioidun laseretäisyysmittarin. Entisen hydraulisesti toimineen vakaimen korvaa sähköinen vakain. Uudessa vaunumallissa on pyritty tekemään vaunun ajaminen mahdollisimman helpoksi. Tästä syystä vaunun taisteluteknistä liikkuvuutta on parannettu lisäämällä siihen navigointijärjestelmä ja peruutuskamera. Tämä helpottaa panssarivaunun kuljettamista haastavimmissakin olosuhteissa. Tähystäminen on tehty helpommaksi uudelleen sijoitetulla periskoopilla. Tällä hetkellä Leopardit ovat operatiivisessa käytössä paras malli mitä maailmasta löytyy, maavoimien esikunnan jalkaväkitarkastaja, eversti Jukka Valkeajärvi toteaa. Kuva: huomio! verkossa Aluetoimistojen tuki nyt Facebookissa Jäätävä nakki napsahti. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Svante Gullichsen Pietari Vappula Maavoimien aluetoimistot ovat tavoitettavissa jatkossa myös Facebookissa. Puolustusvoimien aluetoimisto -sivun suunnitelleen verkkotiedottaja Lauri Pajun mukaan sen tehtävänä on täydentää yhteydenpitomahdollisuuksia asevelvollisten ja aluetoimistojen välillä. Aluetoimistoja on tällä hetkellä 19 kappaletta ympäri Suomea ja niiden tehtävänä on vastata kutsuntoihin, varusmiespalvelukseen ja kertausharjoituksiin liittyviin kysymyksiin. Facebook-sivun neuvontapalvelu on auki joka arkipäivä kello kahdeksasta kolmeen iltapäivällä. Palvelua ylläpitää yhteensä viisi henkilöä, mutta kysymyksiin vastaaminen on kolmen aluetoimiston virkailijan tehtävä, Paju kertoo. Virkailijat, jotka vastaavat verkossa esitettyihin kysymyksiin, työskentelevät Helsingin ja Pohjois-Karjalan aluetoimistoissa. Teknisestä ylläpidosta vastaa kaksi henkilöä Maavoimien esikunnasta Mikkelistä käsin. Työryhmä Puolustusvoimien aluetoimisto -sivun neuvontapalvelu on auki joka arkipäivä kello pyrkii vastaamaan sivulla esitettyihin kysymyksiin mahdollisimman pikaisesti ja päivittämään sivua ahkerasti. Omilla päivityksillämme pyrimme tiedottamaan puolustusvoimissa tapahtuvista asioista, kuten erityistehtävien hakuajankohdista. Tavoitteena on myös aktivoida sivustolla keskustelua aiheista, jotka liittyvät asevelvollisuuden hoitamiseen, Paju sanoo. 500 tykkäystä alle vuorokaudessa Sivuston ominaisuuksiin kuuluu se, että kysymyksiä voi lähettää joko yksityisviestillä tai julkaisemalla sen sivun seinällä. Ensimmäisten päivien aikana kysymyksiä on lähetetty eniten yksityisviesteissä. Suurin osa kysymyksistä on liittynyt kutsuntoihin ja reserviläisten kertausharjoituksiin. Sivuston neuvontapalvelun Kuva: Konsta Linkola avauduttua 15. tammikuuta saimme yli 500 tykkäystä alle vuorokaudessa. Uskon tämän kertovan siitä, että matalan kynnyksen sivustolle on ollutkin tilausta. Vertailun vuoksi Ruotuväen Facebook-sivulla, joka perustettiin tammikuussa 2013, on tällä hetkellä noin 750 tykkääjää. Puolustusvoimat-sivusta tykkää taas noin henkeä. Pajun mukaan aluetoimisto-sivulle ei ole asetettu tiettyä tavoitetta tykkäysmäärän suhteen. Tärkeintä on ollut tarjota asevelvollisille helppoa ja suoraa kanavaa kysymyksien esittämiselle. Samalla sivu tukee puolustusvoimien tavoitetta olla mukana sosiaalisen median palveluissa, joissa asevelvollisia on läsnä. Vaikka verkossa tiedottaminen tehostuu jatkossa, ei sivu Pajun mukaan syrjäytä varsinaisten aluetoimistojen toimintaa. Esimerkiksi omat henkilökohtaiset asevelvollisuusasiat on edelleenkin hoidettava oman alueen aluetoimistossa joko paikan päällä, puhelimitse tai sähköpostitse. Puolustusvoimien aluetoimisto löytyy verkossa osoitteesta facebook.com/aluetoimisto.

13 ruotuväki 2/2014 vapaalla 13 Kuva: Esa Jokinen Laura Hautakangas (vasemmalla) kentällä vastustajien ympäröimänä. Joukkuevoimistelijasta jenkkifutaajaksi Vaihtelua kaivannut Laura Hautakangas lähti kokeilemaan amerikkalaista jalkapalloa, sille tielle hän myös jäi. Emmi Sivonen Ilmasotakoulussa Tikkakoskella vapaaehtoista asepalvelusta suorittavan Laura Hautakankaan olemus on pirteä, vaikka ulkona vallitseekin synkkyys ja harmaus. Edellisenä iltana kahden viikon joululomalta palanneella Hautakankaalla on muutama päivä aikaa päästä takaisin armeijan rytmiin, ennen kuin uudet alokkaat aloittavat palveluksensa 6. tammikuuta. Joulukuussa alikersantiksi ylentyneellä Hautakankaalla on paikka urheilujoukkueen ryhmänjohtajana, eikä sijoitus olisi voinut olla osuvampi. Jyväskylän Jaguarseissa pelaavalla Hautakankaalla on lähes elämän mittainen urheilutausta, mutta nykyisen ykköslajinsa, amerikkalaisen jalkapallon tutummin jenkkifutiksen hän aloitti vasta kolme ja puoli vuotta sitten. Yhdeksän vuoden joukkuevoimistelutaustan jälkeen Hautakangas tunsi tarvitsevansa vaihtelua, ja juuri sitä jenkkifutis tarjosi. Eniten häntä lajissa kiehtoi sen harvinaisuus ja rajattomat kehittymismahdollisuudet. Ja kai sitä täytyy tällaiseen ryhtyessä olla jonkinasteinen vamma päässä, vähän kuten inttiinkin vapaaehtoisesti lähtiessä, Hautakangas nauraa. Nopea kehitys aloittelijasta maajoukkuetähdeksi Kehitys on ollut nopeaa, sillä vain Kuva: Emmi Sivonen muutaman vuoden pelannut Hautakangas on päässyt kilpailemaan jo maailmanmestaruudesta. Suomen naisten maajoukkue nappasi lajissaan pronssisen sijan Vantaalla järjestetyissä MM-kilpailuissa heinäkuussa 2013, vain kaksi päivää myöhemmin Hautakangas aloitti varusmiespalveluksensa Ilmasotakoulussa. Maajoukkueeseen valitaan luonnollisesti vain pelaajista parhaat. Valinnat tehdään kaksi päivää kestävän karsintaleirin jälkeen. Pelaajien valintaa seuraa viikon kestävä ja kisoihin valmistava Laura Hautakangas paitsi suorittaa varusmiespalvelustaan, myös asuu Tikkakoskella. leiri, joka viime vuonna järjestettiin Pajulahdessa. Jenkkifutiksen kasvava suosio Amerikkalainen jalkapallo on ollut suomalaisten keskuudessa pitkään melko tuntematon laji. Tällä hetkellä tulevaisuuden suunta näyttää hyvältä. Kun vuonna 2010 aloitin jenkkifutiksen pelaamisen, Suomessa oli vain noin sata naispelaajaa. Nyt meitä on yli 300, eli lajin kasvu on ollut ihan huikeata, Hautakangas iloitsee. Tulevaisuudessa rauhanturvaajatehtävistä haaveilevalla Hautakankaalla on kova kilpailuvietti, ja tarkoitus onkin tähdätä niin korkealle kuin vain mahdollista. Haaveissa siintää vuonna 2015 ensimmäistä kertaa järjestettävät EMkisat. Tavoittelen kyllä ehdottomasti paikkaa maajoukkueessa, hän toteaa päättäväisesti. Vaikka lajin suosio on kasvava, ei naisilla vielä tässä vaiheessa ole mahdollisuutta elättää itseään pelaamalla. Suomessa amerikkalainen jalkapallo on omakustanteinen harrastus pelaajat maksavat itse myös kisamatkansa. Lajin parhaita puolia tiedustellessa vastaus Hautakankaalta tulee kuitenkin nopeasti. Parasta pelatessa ovat ehdottomasti nämä ihmiset, joukkuehenki on käsittämätön. Siihen kun lisää vielä tunteen, joka aina pelatessa on. Se on jotain aivan uskomattoman hienoa. tupavisa 1. Mitkä ovat Sveitsin neljä virallista kieltä? 2. Mikä tunnettu pokerisivusto paljastui maailmanlaajuiseksi pyramidihuijaukseksi vuonna 2011 ja suljettiin yli vuodeksi? 3. Mikä on RK 62:n kaliiperi? 4. Missä urheilulajissa Suomi lunasti tammikuun alussa MM-kisapaikan? 5. Mikä on Australian pääkaupunki? 6. Mikä on grunge? 7. Missä varuskunnassa sijaitsee Suomen suurin sotilaskoti? 8. Kuinka monta James Bond -elokuvaa on tehty? 9. Missä kaupungissa sijaitsee Yyterin hiekkaranta? 10. Mikä on tämän Lontoossa sijaitsevan sillan nimi? vastaukset 1. Saksa, italia, ranska, retoromaani, 2. Full Tilt Poker, 3. 7,62 mm, 4. Lentopallossa, 5. Canberra, 6. Musiikkityyli, 7. Karjalan prikaatissa, 8. 23, 9. Porissa, 10. Tower Bridge

14 14 vapaalla ruotuväki 2/2014 elokuvat näyttelyt Rautakaupunki Ohjaus Scott Cooper Pääosissa Christian Bale, Casey Affleck, Zoe Saldana, Woody Harrelson, Willem Defoe Ensi-ilta years a slave Ohjaus Steve McQueen Pääosissa Chiwetel Eijofor. Michael Fassbender Ensi-ilta Rautakaupunki sijoittuu armottomaan maailmaan. Scott Cooperin ohjaaman elokuvan keskiössä ovat kurjat ihmiskohtalot ja viimeisiä hengenvetojaan vetävä amerikkalainen teollisuuskaupunki. Veljekset Russell (loistava Christian Bale) ja Rodney (Casey Affleck) kapinoivat omalla tavallaan päästäkseen irti rautaisista kahleista menettämättä kuitenkaan omaa itseään. Russell on terästehtaalla raatava duunari, amerikkalaisen unelman antisankari. Elokuvan alkumetreillä Russell joutuu vankilaan ja pikkuveli Rodney kutsutaan komennukselle Irakiin. Seuraa aikahyppy, jonka jälkeen Russell on vapautunut vankilasta ja Rodney palannut komennukseltaan. Sodasta vakavat traumat saanut Rodney on sekaantunut hämäriin piireihin yrittäessään selvittää omaa päätään. Russellin vankila-aikana Lena-tyttöystävä (Zoe Saldana) on löytänyt uuden miehen. Elokuvan tarina eskaloituu, kun Rodney katoaa hämärän keikan seurauksena, jolloin Russellin vastuulle jää löytää pikkuveljensä, hinnasta piittaamatta. Elokuvasta on vaikea kertoa juuri mitään, sillä jo heti tarinan ensimetreillä sukelletaan niin syviin tragedian syövereihin, että niistä on pyristeltävä itse irti elokuvasalista lähtiessä. Tarina ei päästä katsojaa helpolla, sillä mikään ei ole mustavalkoista ei moraali, eikä rakkaus rautaisessa kaupungissa. Pietari Vappula Mars-näyttelyssä voi muun muassa kokeilla, miten planeetalla kävely onnistuu kun 62 prosenttia kehon painosta poistetaan 30 sekunnissa valjaiden avulla. Kuvassa Ruotuväen toimittaja näyttää mallia. Mielenterveyttä ja Mars-matkailua Kuva: Svante Gullichsen Steve McQueenin ohjaama 12 years a slave on tositapahtumiin perustuva draama, joka kertoo sieppauksen uhriksi joutuneesta ja Louisianaan orjaksi myydystä miehestä. Elokuvassa seurataan hänen taisteluaan vapauden puolesta, jotta mies vielä jonain päivänä voisi palata kotiin. Solomon Northup (Chiwetel Eijofor) on muusikko, joka asuu perheensä kanssa 1850-luvun New Yorkissa. Eräänä päivänä hänen perheensä ollessa matkoilla kaksi sirkuspromoottoriksi esittäytyvää miestä lähestyy häntä työtarjouksen kera. Työkeikan päätteeksi hän herää eräänä aamuna huumattuna ja sidottuna. Louisianassa hänellä käy kuitenkin tuuri, kun hänet apulaisekseen ostanut mies paljastuu kiltiksi ja ystävälliseksi. Epäonnekkaiden sattumien seurauksena Solomon saa kuitenkin uuden isännän, jolla ei ole käsitystä inhimillisestä kohtelusta. Solomonin täytyy tehdä kaikkensa, jotta hän voi edes haaveilla näkevänsä vielä joskus perheensä. Elokuvassa onnistutaan puistattavan hyvin havainnollistamaan, millaista orjatyöläisten elämä on saattanut pahimmillaan olla. Poikkeuksellista tarinassa on ainakin se, että se on kokonaan riisuttu muun muassa kliseisistä rakkaustarinoista. Vaikka elokuvassa nähdäänkin onnistuneita roolisuorituksia, ei sitä voi suositella kaikkein herkkätunteisimmille. Emmi Sivonen Lasiset seinät heijastavat auringonpaistetta. Ala-asteen luokkaretkiltä tutun tiedekeskus Heurekan pihalla ryntäilee koululaisia sinne tänne. Tarjoaako tiedekeskus enää mitään parikymppiselle varusmiehelle? Avaruuden kautta Marsiin Lähtisitkö sinä Marsiin? Kysymys väreilee kirkkaanpunaisin kirjaimin näytöllä metalliporttien yläpuolella. Portteja on kaksi, kuin myös vastausvaihtoehtoja: kyllä vai ei. Tiedekeskuksen ensimmäinen avaruusaiheinen näyttely sukeltaa sisälle niihin haasteisiin, jotka liittyvät pitkään avaruuslentoon. Määränpäänä Mars -näyttelyssä haasteet ovat fyysisiä, psykologisia, teknologisia ja eettisiä. Tarkoituksena on tarkastella kokonaisvaltaisesti avaruusmatkailua ja mahdollista eloa vieraalla planeetalla asumismuodot ja ruoanhankintatavat mukaan lukien, tiedekeskuksen viestintäjohtaja Heli Ainoa kertoo. Eri pisteisiin jaetussa näyttelyssä katse kiinnittyy väistämättä psykologiaan liittyviin rasteihin. Yhdessä tehtävässä on seisottava pimeässä noin yhden neliön kokoisessa kopissa. Kokeilu kestää kaksi minuuttia, jonka aikana ainut näkymä edessä oleva pieni planeetta. Toisessa rastissa tulkitaan kaverin ilmeitä tämän reagoidessa eteensä tuleviin kuviin niin, ettei kuvia itse näe. Hulluuden rajamailla Toisenlaisia tunnelmia on tarjolla Heureka tulee hulluksi -näyttelyssä. Tällä kertaa matkaillaan avaruuden sijaan mielen maailmassa. Näyttelyn tarkoituksena on kertoa mielenterveyden häiriöistä. Aihetta lähestytään monin eri keinoin, mikä tekee näyttelyssä kiertelystä viihdyttävää. Tarjolla on Huolisilppuri, joka silpoo vierailijan huolen mennessään tämän kirjoitettua ne paperille ja sujautettua paperin koneen sisuksiin. Fobioilla leikittelevässä huoneessa otetaan selvää siitä, mikä kävijää pelottaa eniten: korkeat, pimeät vai ahtaat paikat. Parasta kaikissa tehtävissä on, ettei oma-aloitteisuutta juurikaan vaadita samalla tavalla kuin Marsnäyttelyssä. Vierailijan panokseksi riittää vain, että seuraa ohjeita ja katsoo, mitä ympärillä tapahtuu. Tarjoaako tiedekeskus enää mitään parikymppiselle varusmiehelle? Paras esimerkki näyttelyn helppoudesta on huone, jossa kuvataan skitsofreenikon matka parturiin. Ainoa vain, että minä itse olen se skitsofreenikko. Huoneen esitys kestää vain pari minuuttia, mutta kokonaisuus on vaikuttava. Kuullaan ääniä, joita ei oikeasti ole olemassa ja kuvitellaan asioita, joista ei oikeasti ole näyttöä. Hymy herkässä Näyttelyjen teemat ovat raskaita, mutta niihin on silti onnistuttu luomaan kepeä tunnelma. Mielenterveyden häiriöitä ei kauhistella, vaan niistä puhutaan asioiden oikeilla nimillä. Mars-näyttelyssä pureskellaan ajatuksella, tulisiko planeettaa miehittää ollenkaan. Päivän päätteeksi tiedekeskuksesta lähtiessä on hymy herkässä. Näyttelyjen teemoihin on suorastaan naurettavan helppoa lähteä mukaan. Virkistävin huomio lienee se, että itselle entuudestaan tuntematon aihe jaksaa kiinnostaa vielä nykyäänkin, kun siihen tarjotaan oikeanlaiset puitteet. Määränpäänä Mars -näyttely avoinna Heurekassa (Kuninkaalantie 7, Vantaa) 23. maaliskuuta asti ja Heureka tulee hulluksi 21. syyskuuta asti. Aukioloajat: ma, ti, ke ja pe klo 10 17, torstaisin klo ja la su klo Näyttelyn hinta varusmieheltä on 13,5 euroa. Pietari Vappula pelit Grand Theft Auto: San Andreas ipad Air Rockstar Games Kymmenen vuotta on jo ehtinyt kulua siitä, kun Rockstar Games julkaisi GTA pelisarjan kolmannen osan GTA: San Andreas. Pelistä tuli heti ilmestyttyään kohuttu jättimenestys. Pelaajat ja kriitikot hullaantuivat räiskintäpeliin, mikä konkretisoitui sen jättimäisissä myyntiluvuissa. Nyt Rockstar Games on päättänyt julkaista klassikkopelin myös sovellusversiona. Applikaatio on helposti ladattavissa kännykälle tai taulutietokoneelle muutamalla klikkauksella verkosta, aivan kuten muutkin applikaatiot ja sovellukset. Peli ei kuitenkaan ole ilmainen. Grand Theft Auto: San Andreas ei sovelluksena eroa suuresti vuonna 2004 julkaistusta konsolija tietokonepeliversiostaan. Pelin tarina ja tehtävät, aseet ja hahmot ovat täysin samat kuin aikaisemmin. Kyseessä on siis vain eräänläinen käännös alkuperäispelistä uusille alustoille. Kiinnostavinta pelin sovellusversiossa on tottakai sen pelattavuus. Ladatessani peliä taulutietokoneelleni olin erittäin kyyninen pelattavuuden suhteen. Miten ihmeessä taulutietokoneella voisi pelata peliä, jonka pelaaminen hiiren ja näppäimistönkin kanssa oli konsolipelaajalle haasteellista? Pelattavuus on kuitenkin kekseliään ohjausratkaisun ansiosta oikein mallikasta. Pelaaja ohjailee pelihahmoa kosketusnäytön vasemman ja oikean reunan kosketuspintojen kautta. Tilanne on lähes sama, kuin pelaisit peliä pelikonsolin ohjaimella, mutta näyttö olisikin kämmentesi välissä. San Andreasin sovellusversio on hauska aikamatka jo osin unohtuneen pelin syövereihin. Se on sopivaa pelattavaa vaikkapa automatkalle tai lentokoneeseen. Eemeli Peltonen Angry Birds Go! Rovio Entertainment Angry Birds -mobiilipelisarja jatkaa voittokulkuaan tuoreimmalla osallaan. Pelin formaattia on uudistettu perinteisestä lennätetään lintuja singolla possujen rakennelmia päin -kokonaisuudesta Mario Kart -tyyppiseen ajelupeliin. Uusi aluevaltaus on rohkea eikä täysin virheetön, mutta koko pelisarjan kannalta uusille poluille lähteminen vaikuttaa ainoalta järkevältä kehittämismahdollisuudelta. Tarinassa lähdetään liikkeelle tutusta asetelmasta: linnut haastavat possut. Kisa starttaa tutun singon kyydistä lennon tällä kertaa loppuessa lyhyeen, itse ajoradalle. Kisoissa halutaan joko voittaa vastustajat tai kerätä mahdollisimman paljon kolikoita. Rahalla saa kehitettyä omaa ajoneuvoaan haluamaansa suuntaan, jolloin pelissä edetään seuraavalle tasolle. Hyvin käyttäjäystävällisen pelin ohjaus tapahtuu joko näyttöä painamalla tai sitä kallistamalla. Pelaaminen tuntuu helpolta ja leppoisalta, kun tehtäviä on sopivasti ja haastetta saa itse säädellä jokaisessa kaksintaisteluosioissa. Toistaiseksi pelistä uupuu moninpelimahdollisuus, mutta se päivittynee sovellukseen kevään aikana. Pelissä häiritsee se, että peliyhtiö Rovion tapa tuotteistaa kaikki peliin liittyvä syö itse pelikokemusta. Heti pelin alussa on jo mahdollista ostaa itselleen superauto, joka maksaa kalleimmillaan 45 euroa.tämä rahan lypsäminen ja mainosten ujuttaminen sinne tänne vie huomiota itse varsin miellyttävältä pelikokemukselta. Loppuen lopuksi pelin vahvuus on sen selkeys; sekä juonellisesti että visuaaliselta ilmeeltään. Siksi peli sopiikin juuri kenelle tahansa. Pietari Vappula

15 ruotuväki 2/2014 VAPAALLA 15 Armeija teki Youtubesta inttilesken Huumorikolmikko Justimusfilms ajoi hiukset lyhyeksi ja pukeutui kurkkusalaattiin. Varusmiespalvelus lamauttaa videontuotannon, mutta uusi levy ilmestyy kesällä. Ensimmäinen sinkku julkaistaan alkuvuodesta. Teksti Pauli Engblom Kuvat Svante Gullichsen ja Satu Hujanen Ulkoasu Otso Teperi Yli tykkääjää Facebookissa, seuraajaa Twitterissä ja Instagramissa sekä neljännesmiljoona Youtube-tilausta. Haapavedeltä ponnistanut kolmen nuoren miehen huumoriryhmä Justimusfilms on päässyt pitkälle: kolmikolla on ollut TV-sarja, suosituimmat videot ovat ylittäneet miljoonaa katselukertaa ja miehet ovat julkaisseet huumori-rap -EP:n sekä tehneet kiertueen Nost3 ja Protro -duon kanssa. Loppiaisena Youtube hiljeni ja Instagramiin ilmestyi kuvia siilitukkaisista pojista. Ruotuväki selvitti, mihin armeijan vihreät veivät Justimuksen Sami Harmaalan, Joose Kääriäisen ja Juho Nummelan. Palveluspaikat eri puolilla Suomea Justimusfilmsin jäsenet suorittavat inttiä eri varuskunnissa. Joose palvelee Kainuun prikaatista Kajaanissa, Juho Panssariprikaatissa Hattulassa ja Sami Varusmiessoittokunnassa Lahdessa. Joosen mukaan intti on lähtenyt käyntiin hyvin. Ennakko-odotukset olivat vähän huonot, mutta tämä on melkeinpä hauskaa, alokas Kääriäinen naurahtaa. Juho puolestaan kuvaa intin alkua kulttuurishokkina. Joose ja Juho valitsivat palveluspaikan mahdollisimman läheltä kotia, jotta matkat olisivat lyhyitä. Sami puolestaan haki Varusmiessoittokuntaan musiikkitaustansa vuoksi. Justimusfilmsin kappaleiden säveltäjä on soittanut kitaraa kuusivuotiaasta asti. Haapavedellä on yllättävän Naispuoliset fanit eivät ole suhtautuneet inttiin hyvin, kun näytetään nyt lyhyiden hiusten takia rumilta rotilta. kova musiikkiopisto. Ainakin mun opettaja oli huippu, Sami hehkuttaa. Videot vähenevät uusi levy tulossa Intti vaikuttaa Justimusfilmsin toimintaan paljon, eikä juuri myönteisesti. Juhon mukaan videot vähenevät 95 prosenttisesti ja sketsejä tehdään tuskin lainkaan. Jos yhteinen vapaa viikonloppu tulee, niin ei kyllä heti ensimmäiseksi tule mieleen ruveta kuvaamaan videoita, vaan kyllä siinä ihan kuulumisia kysellään, Juho sanoo. Palveluksesta huolimatta kolmikolla on monta rautaa tulessa. Tulossa on TV-proggis, josta en voi vielä kertoa enempää. Ensimmäinen pitkäsoittolevy julkaistaan keväällä ja syksyllä on mahdollisesti kiertue, Sami raottaa lähtitulevaisuutta. Uuden levyn ensimmäinen sinkku julkaistaan alkuvuodesta. Samin mukaan luvassa on tykitystä. Levy on meille iso harppaus tuotannollisesti ja sinkku on kova biisi. Enempää en voi paljastaa, Sami pahoittelee. Sami kertoo, että tuotannosta on jatkossakin puolet biisejä ja puolet videoita. Tavoitteena Justimusfilms työnä Levy on meille iso harppaus tuotannollisesti. Vaikka kolmikko intistä huumoria löytääkin, epäilevät he inttiaiheisia sketsejä. Faneissa on paljon nuoria ja naisia, joille armeijavitsit jäisivät aukeamatta. Varsinkaan naispuoliset fanit eivät ole suhtautuneet inttiin mitenkään hyvin, kun näytetään nyt lyhyiden hiusten takia rumilta rotilta. Tosin heillä on pehmeä lasku, kun ollaan rumia muutenkin, Juho vitsailee. Juho ja Joose suunnittelevat hakeutuvansa 165 vuorokauden tehtäviin, koska kesälle on paljon suunnittelmia. Tarkoituksena on tehdä käsikirjoituksia ja keikkoja. Varusmiessoittokunnassa miehistön palvelusaika on 255 vuorokautta. Tulevaisuudessa kolmikko suunnittelee tekevänsä työkseen harrastuksena alkanutta Justimusfilmsiä, joka on jo yhä enemmän alkanut muistuttaa työtä. Halutaan jatkossakin jakaa sketsejä avoimesti Youtubessa, Juho kertoo. Viimeistään kolmen vuoden päästä Youtube tulee olemaan monelle mahdollisuus elää sieltä tulevilla mainostuloilla, Sami ennustaa. Sami kertoo haaveilevansa myös omasta musiikista. Tekisin sitä tosissaan laulaisin ja soittaisin kitaraa. Esikuvanani on John Mayer, Sami kertoo. Sami haluaa lähettää varuskuntiin terveisiä. Jos tällaiset vässykät miehenriekaleet pärjää, niin kyllä kaikki varmasti pärjää.

16 16 takakansi ruotuväki 2/2014 Ovatko erityistehtävät sinun juttusi? RIVIIN, JÄRJESTY! Haemme osaajia viestinnän ja tietotekniikka-alan erityistehtäviin. Tarjolla on seuraavia tehtäviä: verkkotoimittaja, sisällöntuottaja, ylläpitäjä, graafikko, Ruotuväki-lehden toimittaja, Combat Camera -kuvaaja, levikkisihteeri, tekninen tukihenkilö, ATK-tukihenkilö ja kuvankäsittelijä. Puolustusvoimat

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

01. Puolustusministeriö

01. Puolustusministeriö 01. Puolustusministeriö 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 30 916 000 euroa. Selvitysosa: Lisämäärärahantarve aiheutuu momentin määrärahan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Valtiokonttori 1 (23) Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.

Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1. Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.2017) Hallinnonala Virasto Osasto Virka Virkasuhteen päättymispvm

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013 Valtiokonttori Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2013 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA Valtuustoaloite alueellisen kielikokeilun valmistelun aloittamiseksi - Lassi Kaleva ym. (TRE: 509/12.00.01/2016) Valtuustoaloite

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2012 235/2012 Vuoden 2012 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2012 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Kasvavan rajaliikenteen hallinta

Kasvavan rajaliikenteen hallinta Kasvavan rajaliikenteen hallinta Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 2014 Poliisitarkastaja Jari Pajunen Sisäministeriö / Poliisiosasto Esityksen sisältö Itäliikkuvuuden kasvuun varautuminen Kansainvälinen

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 23. Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 177 887 000 euroa.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg Lentosotakoulu TIEDOTUSTILAISUUS 13.11. klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Kaksi HAWK MK66 konetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhon kunnassa Salamajärven

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012 Valtiokonttori Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2012 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot

Arvoisa Ville Niinistö,

Arvoisa Ville Niinistö, Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan

Lisätiedot

Verkkolaskutilastot 2016

Verkkolaskutilastot 2016 Verkkolaskutilastot 216 Kum. Q1-Q2, ostolaskut Verkkolaskun vastaanottoprosentin vertailu 216 kum. Q1-Q2 Hallinnonaloittan Hallinnonalan sisällä kirjanpitoyksiköittäin (mukana hallinnonalat, joissa on

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennonjohtaja Lennonjohtaja johtaa siviili-ja/tai sotilaslentoliikennettä ja valvoo ilmatilaa. Lennonjohtajien vastuulla on lentoliikenteen sujuvuus. Työssä voi suuntautua

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

CxO Academy. Paras neuvoni johtamiseen ikinä. 5.10.2011 Toni Hinkka. CxO Mentor Oy 2011

CxO Academy. Paras neuvoni johtamiseen ikinä. 5.10.2011 Toni Hinkka. CxO Mentor Oy 2011 CxO Academy Paras neuvoni johtamiseen ikinä 5.10.2011 Toni Hinkka Sisältö Kirja Teidän neuvonne Parhaat neuvot 1-10 Keskustelua Yhteenveto Paras neuvoni johtamiseen ikinä! - kirja Teidän neuvonne 1. "Ole

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

VR laski hintoja pysyvästi. Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen

VR laski hintoja pysyvästi. Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen VR laski hintoja pysyvästi Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen Tärkeää tietoa uusista lipputuotteista matkatoimistoille Sisällysluettelo Uudet ja edulliset VR lipputuotteet Lipputuotteet matkatoimistoverkkokaupassa

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle

Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle 10.2.2016 I Kari Laitinen Mistä kysymys: Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Bravidan David Ednerin haastattelu

Bravidan David Ednerin haastattelu Bravidan David Ednerin haastattelu Bravida on pohjoismaiden johtava kiinteistöjen teknisten asennusten sekä huolto- ja ylläpitopalvelujen kokonaistoimittaja, jolla on noin 9 000 Keväällä 2016 Symbrio haastatteli

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala M.O.T. Hyvän käytännön / toimintamallin juurruttaminen on helpompaa, jos pystyy osoittamaan

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Rajoja turvaamassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä asioita rajaturvallisuus pitää sisällään? Mainitse ainakin kolme. 2. Mitä tehtäviä Rajavartiolaitoksella on? Listaa ranskalaisilla viivoilla. 3. Minkä eri viranomaisten

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2013 872/2013 Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2013

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Kasarmista asuinalueeksi

Kasarmista asuinalueeksi Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Suurlähettiläs Bruce Oreck: Suomalainen asevelvollisuus on aivan loistava asia UUTISET, SIVU 4 PUOLUSTUSVOIMIEN UUTISLEHTI 51. VUOSIKERTA N:O 21 (1132) 21.11.2013

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

9. Syksyn seuraseminaari, HSRC ehdottanut ajankohdaksi 4.-5.9.2010

9. Syksyn seuraseminaari, HSRC ehdottanut ajankohdaksi 4.-5.9.2010 SSqL:n hallituksen kokous 7. / 2010 pöytäkirja AIKA 17.6.2010 torstai klo 17.30 20.30 PAIKKA Helsinki, SLU, Kunto kabinetti Läsnä Leo Hatjasalo pj. Lars Ekholm (esittelijä) Tomi Niinimäki Juha Sarlund

Lisätiedot