Suuresta koosta. Medivire. on etua palveluhankinnoissa s4. tuo turvaa vanhuksen ja omaisten arkeen s8. Medivire Hoivan asiakaslehti kesä-syksy 2008

Transkriptio

1 oiva Medivire Medivire Hoivan asiakaslehti kesä-syksy 2008 Kuntaliiton Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma: Suuresta koosta on etua palveluhankinnoissa s4 Turvapuhelin tuo turvaa vanhuksen ja omaisten arkeen s8

2 2 pääkirjoitus Suomessa on herätty hoiva-alan kehittämiseen Sosiaali- ja terveystoimen alalla on käynnistetty useita hankkeita, jotka tähtäävät suomalaisten ikärakenteen muutoksesta johtuvien haasteiden ratkaisemiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatiohanke, yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunta sekä kilpailuttaminen. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen on voimakkaasti esillä myös hallitusohjelmassa, jossa otetaan kantaa palvelutuotannon muutoksiin. Hallitus esittää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa ja kannustaa kuntia tilaaja tuottajamallien käyttöönottoon. Samaan aikaan, kun hoivapalveluiden tarve kasvaa, työtä tekevän väestön osuus pienenee. Työvoiman saantiin panostetaan nyt monella taholla, vaikuttaahan alan merkittävästi sen houkuttelevuuteen. Asiaan on tartuttu yli järjestörajojen: työnantajaliitot ja palkansaajajärjestöt käynnistivät alkuvuodesta yhteisen Arvostan-kampanjan, jolla halutaan parantaa hoiva- ja hoitoalan houkuttelevuutta erityisesti koulutus- ja uravalintojaan miettivien nuorten keskuudessa. Kaikki edellä mainittu kertoo, että valtakunnassa on lopullisesti havahduttu siihen, että nykykeinoilla ei pärjätä. Toisaalta halu panostaa hoiva-alan kehittymiseen on merkki myös siitä, että hyvinvointialalla on paljon kehittämismahdollisuuksia. On hyvä, että toimeen on tartuttu niin järjestöissä, yrityksissä kuin julkishallinnonkin piirissä. Toivottavasti hankkeita koordinoidaan huolella, jotta toimialalle saadaan uusia ratkaisuja ja poistetaan turhia rakenteita. Myös vaikuttavuuteen tulee kiinnittää huomiota hyödyttömiin hankkeisiin ei hoiva-alallakaan ole varaa. Harva ala kasvaa yhtä vauhdikkaasti. Kun tulevaisuudessa eri toimialat kilpailevat vähenevästä työvoimasta, ovat voittajia ne alat ja yritykset, joissa tapahtuu. Tärkein alan imagoa nostava tekijä on hyvä johtaminen ja linjakkaat toimintatavat. Haluamme omalta osaltamme panostaa siihen, että toimintaympäristössämme ja yrityksessämme on kiinnostavia mahdollisuuksia. Näin voimme taata, että meillä on jatkossakin riittävästi osaavaa henkilökuntaa, jotka huolehtivat työstään sekä järjellä että sydämellä. Kristiina Hautakangas toimitusjohtaja, Medivire Hoiva Oy

3 sisällysluettelo 3 Medivire Hoiva -lehden toimitus Sisällysluettelo 1/2008 Medivire Hoiva Oy:n asiakas- ja sidosryhmälehti Julkaisija: Medivire Hoiva Oy Ratapihantie 11 (7.krs) Helsinki Puh Fax Päätoimittaja: Kristiina Hautakangas Toimituskunta: Kristiina Hautakangas, Kristina von Konow, Miia Eloranta, Hanna Komulainen Toimitus ja ulkoasu: Soprano Oyj Painopaikka: Rakennuspaino Oy, Helsinki 2008 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puh Fax lehti@medivirehoiva.fi Palaute: lehti@medivirehoiva.fi Pääkirjoitus: Hoiva-ala monipuolistuu ja laajenee...2 Sisällysluettelo...3 Kuntien palveluhankinnoissa koolla on väliä...4 Vire Kodeissa vastataan omaisten huoleen...6 Joensuussa kotihoito kulkee kehityksen kärjessä...8 Turvapuhelin kulkee mukana pihatöissä...9 Kouvolassa iloitaan uusista tiloista Uutiset...11 Yhteystiedot... 12

4 4 Teksti: Laura Akkila Kuva: Suomen Kuntaliitto Kuntien palveluhankinnoissa koolla on väliä. Kunnissa yksityisten yritysten tuottamien palvelujen hyödyntämisellä on pitkät perinteet. Tällä hetkellä palvelukokonaisuuttaan miettivät kunnat etsivät kiivaasti hyviä yhteistyökumppaneita yritysten joukosta. Erityisesti isoja toimijoita kaivattaisiin markkinoille nykyistä enemmän. Viimeisten vuosien aikana yksityisen palveluntuotannon rooli on kasvanut merkittävästi. - En näe mitään syytä, miksi kasvu ei jatkuisi tulevaisuudessakin, Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoo. Mäki-Lohiluoma pitää tämän hetken merkittävimpänä riskinä kuntien palvelurakenteen pirstoutumista. Kun palvelujen kokonaisuus rakennetaan monista osista, yhteistyön yritysten ja kunnan välillä täytyy olla saumatonta. - Vaarana on se, etteivät palvelut jostain syystä pelaakaan yhteen. Tähän haasteeseen Suomen kuntien on vastattava tulevina vuosina. Tulevaisuudessa hyvä yhteistyö ja verkottuminen kuntien sekä yksityisen sektorin välillä nousevat yhä tärkeämmiksi seikoiksi. Valinnan mahdollisuus kasvaa Kunnissa merkittävin muutos viimeisten kymmenen vuoden aikana on näkynyt kokonaisulkoistusten määrän kasvussa. Asiakkaiden kannalta positiivista on ollut erilaisten vaihtoehtojen syntyminen. Nyt ihmiset voivat entistä vapaammin itse päättää, millaisia hoivapalveluita he haluavat käyttää. - Palveluseteli ja kotitalousvähennys ovat esimerkiksi sellaisia uudistuksia, jotka ovat lisänneet valinnan mahdollisuuksia. Jatkossa voidaan kehittää myös lisää malleja, joissa kunnalta voi halutessaan ostaa lisäpalveluja normaalin peruspalvelun lisäksi, kertoo Mäki-Lohiluoma. Kunnilta tämä edellyttää vakaata tuotantoa ja palvelutuottajien valikoimaa täydentämistä tilannekohtaisesti sen mukaan, mitä kuntalaiset haluavat. Mäki-Lohiluoma korostaa, että tärkeintä on maailman muuttuessakin muistaa kunnan päävastuu palveluiden järjestämisestä. - Yksityisen ja julkisen raja ei enää ole yhtä selkeä kuin ennen. Kunnan tehtävä on huolehtia viime kädessä siitä, että ketju toimii kuntalaisten parhaaksi. Siitä syystä on järkevää, että vastuu pysyy yhdellä taholla. Vaikka raja-aidat kaatuvat, tavalliset kuntalaiset eivät Mäki-Lohiluoman mukaan tällä hetkellä välttämättä edes tiedä, tuottaako heidän palvelunsa kunta vai yksityinen yritys. - Kuntalaiset eivät miellä palveluita sen mukaan, kuka niiden toteutuksesta vastaa. Kunnan tarjoamista palveluista kunta tuottaa tällä hetkellä itse vain murtoosan. Vaikka arkipäivässä palvelujen ulkoistaminen ja ostopalvelut eivät näykään tavalliselle asiakkaalle, aktiivisuus ja oman kun-

5 5 nan palveluiden kriittinen tarkasteleminen kannattaa. - Kunnan asiakkaiden täytyy reagoida, jos järjestelmä ei pelaa. Tarpeen vaatiessa huonoista tai tarvetta vastaamattomasta palveluista kannattaa reklamoida, Mäki-Lohiluoma muistuttaa. Haasteena työvoima Merkittävimpänä kuntasektorin haasteena Mäki-Lohiluoma pitää henkilöstöä. Väestö vanhenee, ja osaavaa työvoimaa on yhä vaikeampi löytää. - Yksi keino vastata tähän on maahanmuuton edistäminen. Työntekijöitä tarvitaan kunnissa nyt kipeästi, toteaa Mäki-Lohiluoma. Kuntarakenteen muutoksissa pie- net kunnat jäävät helposti jalkoihin. Mäki-Lohiluoma nostaa esille haja-asutusalueiden vaikeudet vanhusten hoivapalveluiden turvaamisessa. Monissa Suomen kunnissa pohditaan nyt sitä, miten ikääntyvän väestön tarpeisiin vastataan, kun maantieteelliset etäisyydet ovat suuret. Kunnat toivoisivat lisää kilpailua hoivaalan palveluntarjoajien keskuuteen. - Kuntien palveluntarjoajilleen asettama vaatimus on usein suuri volyymi. Tähän pienet toimijat eivät pysty helposti vastaamaan. Pienten yritysten kannattaisikin perustaa enemmän yhteenliittymiä, jolloin kuntien olisi helpompi ostaa niiltä palveluita. Suurten toimijoiden laatua on helpompi seurata. Myös prosessit toimivat suurissa yrityksissä paremmin. - Nykyisessä yksityisen ja julkisen palvelun yhteistyömallissa on kyse siitä, miten markkinoita hyödynnetään parhaiten. Tästä syystä hoiva-alalla pitäisi olla enemmän tarjoajia, joista kunnat voivat valita, Mäki-Lohiluoma tiivistää. ( Joka toinen maksaisi itse vanhempiensa hoivapalveluista Suomalaisten mielipiteet vanhusten hoivapalveluiden rahoituksesta ovat muuttumassa. Peräti puolet vuotiaista olisi valmiita osallistumaan vanhempiensa hoivapalveluiden kustannuksiin. Medivire Hoivan Suomen Gallupilla tammikuussa teettämä tutkimus paljastaa, että enemmistön mielestä vanhukset olisivat myös itse valmiita sijoittamaan käyttämiinsä hoivapalveluihin. - Meneillään on kulttuurin muutos: hyvinvoinnista voidaan ja myös halutaan maksaa, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio. Tutkimuksesta selviää, että vain joka neljäs keski-ikäinen olisi valmis harkitsemaan vanhempiensa hoitamista kotona. Vaikka kotona hoitamista on pidetty merkittävänä keinona helpottaa hoiva-alan työvoimapulaa, omaishoitajia ei ole tarjolla riittävästi. - Tulevaisuudessa yksityisiä palveluntarjoajia tarvitaan yhä enemmän, sillä kuntien on mahdotonta tuottaa kaikkia tarvitsemiaan palveluita yksin, toteaa Medivire Hoivan toimitusjohtaja Kristiina Hautakangas. Tulevaisuudessa hyvä yhteistyö ja verkottuminen kuntien sekä yksityisen sektorin välillä nousevat yhä tärkeämmiksi seikoiksi.

6 6 Vire Kodeissa vastataan omaisten Teksti: Minna Salmi Kuva: Matti Rajala Kun oma koti ei enää ole paras paikka asua, herää niin asukkaalle kuin omaisillekin paljon kysymyksiä. Millaista elämä hoivakodissa on ja miten asukkaista huolehditaan? Medivire Hoivan Vire Kotien sertifiointi tekee toiminnasta läpinäkyvää ja konkretisoi laadun niin asukkaille, omaisille kuin viranomaisillekin. huoleen Medivire Hoiva aloitti vuonna 2006 laajamittaisen työn toimintansa kehittämiseksi ja laadun varmistamiseksi. Tavoitteena oli luoda ikäihmisten Vire Koteihin sertifioitu toimintajärjestelmä, jolla varmistetaan palveluiden tasainen laatu, asiakastyytyväisyys ja yhdenmukaiset toimintatavat kaikissa toimipisteissä. Käytännössä tämä tarkoitti toimintaprosessien tarkkaa kuvaamista ja noudattamista sekä läpi organisaation ulottuvaa sisäistä ja ulkoista seurantaa. Varsinaisen sertifikaatin myöntää aina ulkopuolinen auditoija. Tässä Medivire Hoiva kääntyi Suomen johtavan sosiaalija terveydenhuollon sertifiointiyrityksen Inspectan puoleen. Ensimmäinen Vire Koti, Espoon Muurala, sertifioitiin huhtikuussa Nyt myös Käpylästä ja Turusta löytyy sertifioidut Vire Kodit. Tavoitteena on vähitellen saattaa kaikki Vire Kodit toimintajärjestelmän piiriin. Inspectan pääarvioija Hannele Kukkola kiittelee Medivire Hoivaa innokkaasta ja sitoutuneesta suhtautumisestaan laatujärjestelmäprosessiin. Sertikaatin saamisesta alkaa jatkuva oppimisprosessi. - Työ jatkuu varsinaisen sertifioinnin jälkeenkin. Myöntämisen jälkeen teemme yhdessä asiakkaamme kanssa kehitystyötä ja seurantaa, Kukkola kertoo. Laatujärjestelmän käyttöönotosta ja toiminnan jatkuvasta kehittämisestä vastaa Medivire Hoivan kokopäiväinen laatupäällikkö Ulla Tikkanen. Omaiset voivat luottaa palveluun Medivire Hoivan asumispalveluiden toimialajohtaja Leena Kreus muistuttaa, että

7 7 Sertifioinnilla varmistetaan palveluiden tasainen laatu kaikissa toimipisteissä. Vire Kodeissa ollaan tekemisessä herkkien asioiden kanssa. Ikäihmisille halutaan taata arvokas loppuelämä. Yhteisten pelisääntöjen avulla asiakkaat ja omaiset tietävät miten hoitokodeissa toimitaan ja voivat luottaa toiminnan laatuun. - Sertifikaatista on hyötyä asiakkaille ja omaisille, sillä se tekee toiminnasta läpinäkyvää. Omaiset, vaikka asuisivat kaukanakin, tietävät miten palvelut toimivat. He voivat luottaa, että asiakasturvallisuus, kuten lääkehoito, esteetön ympäristö ja henkilöstön osaaminen ovat kaiken aikaa kunnossa, Inspectan Hannele Kukkola listaa. Omaisten ja asiakkaiden antama palaute on tärkeää. Sen avulla kehitetään toimintaa edelleen. Kukkola alleviivaa, että laatujärjestelmän idean takana on asiakaslähtöisyys: Medivire Hoivan kaltaiset organisaatiot toimivat nimenomaan asiakasta varten. Laatujärjestelmästä hyötyy myös julkinen sektori, joka saa ostamilleen palveluille ulkopuolisen arviointiin perustuvan laadun takeen. Sertifiointi on tullut jäädäkseen Alkujaan teollisuudesta lähtenyttä järjestelmäsertifiointia käytetään myös sosiaalija terveydenhuoltoalalla yhä enemmän. Suomi on Pohjoismaissa edelläkävijä alan järjestelmäsertifioinnin hyödyntämisessä. Vaikka sertifiontiprosessi on raskas ja toteutetaan jokaisessa Vire Kodissa erikseen, ei asumispalveluiden toimialajohtaja Leena Kreus haluaisi enää muulla tavoin toimia. Kaikki johdosta henkilöstöön ovat mukana luomassa järjestelmää. Henkilökunta kirjaa itse laatujärjestelmän mukaiset yksikkökohtaiset työohjeensa. Prosessi vahvistaakin hedelmällistä keskustelukulttuuria organisaation sisällä. - Kun toiminnalle on selkeät ja yhteisesti sovitut pelisäännöt, myös henkilöstön työ helpottuu. Laajan seurannan ja palautteenkeruun johdosta mahdolliset poikkeamat huomataan ja niihin puututaan nopeasti, Kreus luettelee laatujärjestelmän etuja. ( Faktaa: Järjestelmäsertifi kaatti (ISO 9001:2000 standardi) on voimassa aina kolme vuotta kerrallaan. Inspecta tekee seuranta-arvioinnin kerran vuodessa organisaation jatkuvan toiminnan kehittämisen varmistamiseksi. Kolmen vuoden määräajan kuluttua tehdään kattava uudelleenarviointi, jossa varmistetaan, että koko organisaatio on käyty laatujärjestelmän valossa kattavasti läpi. Inspectan toimintaa valvoo Kauppa- ja teollisuusministeriön Mittatekniikan keskuksen alaisena toimiva Finans, joka on antanut Inspectalle pätevyyden toimia sertifi oijana kattavasi koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta. Mitään ei pääse unohtumaan Sanni Heino toimii dementiayksikön vastuuhoitajana Turun Vire Kodissa. Inspecta sertifioi turkulaisen hoivakodin viime helmikuussa. Jo nyt laatujärjestelmän käyttöönotto on osoittautunut hyväksi. - Prosessin myötä olemme kiinnittäneet tietoisemmin huomiota siihen miten toimimme ja mihin toimintamme perustuu, Heino kertoo. Heinon mukaan ulkopuolinen arviointi helpottaa huomaamaan, mikäli toiminnassa on jotain, jonka voisi tehdä paremmin ja toisella tavalla. Nyt asumisen laatu on helppo näyttää omaisille, joilla on mahdollisuus tutustua muun muassa Vire Kodin viikko-ohjelmaan. Palautetta otetaan mielellään vastaan, mistä omaisilta on tullut kiitosta. Heino kertoo, että rankka ja paljon paperihommaa sisältänyt prosessi kantaa jo hedelmää. - Esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttäminen on helpompaa, kun koko toiminta on kirjattu ylös. Mitään ei pääse unohtumaan, hän sanoo.

8 8 Joensuussa kotihoito kulkee kehityksen Teksti: Minna Salmi Kuva: Jaakko Julkunen Joensuun kaupungin turvapuhelinpalvelut on jo kolmen vuoden ajan tuottanut Medivire Hoiva. Ulkoistetusta palvelusta on tullut osa kaupungin omaa kotihoidon tiimiä. Keskinäiseen luottamukseen perustuva yhteistyö jatkuu entistä laajempana. kärjessä Joensuussa julkinen ja yksityinen palvelutuotanto toimivat luontevasti yhdessä, kertoo vanhustenhuollon johtaja Kati Poutanen. Turvapuhelin tuo nimensä mukaisesti ainutlaatuista turvaa vanhuksen ja omaisten arkeen. Joensuun kaupungin päätös siirtyä käyttämään ulkopuolista palveluntuottajaa aiheutti aluksi paljon kysymyksiä, kun julkinen vaihtui yksityiseen ja paikallinen valtakunnalliseen. Toiminnan alettua epäilykset niin asiakkaiden, omaisten kuin oman henkilökunnankin keskuudessa kaikkosivat kuitenkin nopeasti, kertoo Joensuun vanhuspalvelujen johtaja Kati Poutanen. Medivire Hoivan palveluista tuli Poutasen mukaan nopeasti osa kotihoidon omaa tiimiä. Ketään ei myöskään irtisanottu muutoksen takia. Yhteistyön aikana kumpikin osapuoli on oppinut jotain toisiltaan. Kati Poutanen onkin tyytyväinen Joensuun kaupungin ja Medivire Hoivan väliseen vuorovaikutukseen. - Kaikesta on voinut alusta asti puhua suoraan ja ongelmiin on tartuttu nopeasti. Välillemme on kehittynyt avoin luottamussuhde. Samaa mieltä on Medivire Hoivan palvelupäällikkö Mika Kyllönen: - Yhteistyön alettua asiakkailta, omaisilta ja työntekijöiltä tuli paljon uuteen palveluun liittyviä kysymyksiä ja tiedusteluja. On hienoa, että nyt, peruspalvelun kestettyä jo kolme vuotta, saamme samoilta ihmisiltä positiivista palautetta palvelustamme. Kaupungin, Medivire Hoivan sekä mahdollisten muiden yhteistyökumppanien välillä pidetään puolivuosittain yhteistyökokouksia, joissa toimintaa käydään läpi. Toukokuun alusta lähtien uudenkin sopimuskauden kilpailutuksen voittanut Medivire Hoiva hoitaa myös itse turvapuhelinlaitteiston. - Hintaedun lisäksi meillä on nyt joustava ja huoleton järjestelmä, kun koko palvelu saadaan samalta toimijalta, Poutanen kehuu. Joensuussa ollaan edelläkävijöitä Joensuussa ei ole pelätty tarttua uusiin mahdollisuuksiin, kun niihin on tarjoutunut tilaisuus. Kotihoidon lisäksi kaupunki aloitti maaliskuussa terveysaseman yhteiskäytön yksityisen palveluntuottajan kanssa ensimmäisenä Suomessa. Vanhan terveysasemarakennuksen remontti siivitti ratkaisua. Poutanen ei halua kuitenkaan ottaa kunniaa edelläkävijyydestä, sillä hänen mukaansa koko Suomi on menossa samaan suuntaan. Palveluissa säilyy myös aina paikallinen väri, vaikka toimintamalli muuttuisikin. - Toimintamalleja haetaan ympäri Suomea, tahti vain vaihtelee paikkakunnittain. Käytännön tekijät kuten sopimuskausien umpeutuminen vaikuttavat etenemiseen, Poutanen sanoo. Medivire Hoivan kaltaista palvelua Poutanen pitää myös pienten kuntien ehdottomana etuna, sillä välimatkat harvaan asutuilla seuduilla ovat pitkiä. Varma palvelu tuo turvaa: vastausaika hälytyskeskuksessa on lyhyt, ja puheluiden sisällöstä on luotettava tallenne, jolloin kaikki tapahtumat voidaan selvittää jälkikäteen. Pienten resurssien kunnissa hälytykset on Poutasen mukaan usein ohjattu omaisten ja naapureiden puhelimiin, ja läheisten tuki onkin

9 9 Seppo Laine viihtyy 50-luvulla rakennetussa omakotitalossaan Pohjois-Helsingissä. Teksti: Laura Akkila Kuva: Kimmo Brandt korvaamatonta. Palvelun keskittäminen yksiin käsiin kuitenkin varmistaa avunsaannin hädän hetkellä. Eteenpäin kulkeva tekniikka mahdollistaa entistä laajemmat turvapuhelinpalvelut. Joensuussa kotihoitajat saavat käyttöönsä uuden mobiilipalvelun, jonka avulla asiakkaiden tiedot kulkevat mukana koko ajan. Myös raportit välittyvät lähes reaaliaikaisina, mikä helpottaa hyvän kotihoidon suunnittelua ja toteuttamista. - Päätös siirtää turvapuhelinpalvelut Medivire Hoivalle ei ole kaduttanut kertaakaan. Vastapuolelta on riittänyt joustamista, joten palvelu on räätälöitynyt tarpeittemme mukaiseksi ja omannäköiseksemme, vanhuspalvelujen johtaja Kati Poutanen summaa. ( Ruotsalainen keksintö valloittaa maailmaa Faktaa turvapuhelimesta: Lankaverkkoon kytketty turvapuhelin mahdollistaa avunsaannin äkillisissä tilanteissa kaikkina vuorokauden aikoina. Hälytys tapahtuu 12 grammaa painavalla hälytyspainikkeella, jota voidaan pitää vaikkapa ranteessa tai kaulassa. Suomessa on käytössä arviolta jo turvapuhelinta, ja määrä kasvaa koko ajan. Ruotsissa 70-luvulla keksityn puhelimen ominaisuuksia parannetaan jatkuvasti tekniikan kehittymisen myötä. Turvapuhelin kulkee mukana pihatöissä Helsingin Oulunkylässä omakotitaloaan isännöivä Seppo Laine on touhukas mies. Turvapuhelimen hälytinpainike ranteessa on eläkeläiselle korvaamaton apu hätätilanteiden varalle. 70-vuotias Seppo Laine on käyttänyt turvapuhelintaan usein. Kotona ja pihaalueella toimivan puhelimen rannekehälytin on helppokäyttöinen, eikä siitä ole haittaa päivittäisissä askareissa. Toisinaan Laineen oikea käsi jumiutuu, jolloin herkästi toimivaa hälytysnappia voi painaa myös nenällä tai suulla. - Hyvin hälytin on toiminut joka kerta. Joskus olen tosin painanut liikkuessani nappia myös vahingossa, ja auttajat ovatkin yllättäen tulleet paikalle, Laine hymyilee. Turvapuhelimen lisäksi Laineen itsenäistä asumista tukevat arkisin ateriapalvelu sekä hoitajien päivittäiset vierailut. Hoivapalveluiden väki on tullut hyvin tutuksi ajan myötä. - He laittavat minulle seuraavan päivän lääkkeet valmiiksi. Mukavia ihmisiä ovat kaikki, kehuu Laine. Laine jäi Parkinson taudin vuoksi sairauseläkkeelle vuonna 1994 Yleisradion kameramiehen tehtävistä. Televisiossa te- kemänsä pitkän työuran aikana Laine osallistui muun muassa viihteen ja kulttuurin sekä lasten ja nuorten ohjelmien tekemiseen. Omaiset ja shakki piristävät päiviä Leskeksi Laine jäi kuusi vuotta sitten. Kaksi lasta, aikuinen poika ja tytär, asuvat onneksi lähistöllä Helsingissä ja käyvät tervehtimässä isäänsä usein. - He käyvät puolestani kaupassa tai patistavat minua käymään siellä itse, Laine kertoo. Matkat läheiseen ostoskeskukseen taittuvat bussilla tai taksilla. Liikkuminen on toisinaan niin vaikeaa, että Laineen pitää käyttää sisätiloissa kävelysauvaa ja pyörätuolia. Hyvänä päivänä hän sen sijaan jaksaa tehdä jopa lumitöitä. Vaikka lukeminen onkin jäänyt vähemmälle, nuoruudesta saakka rakas harrastus, shakki, auttaa pitämään mielen vireänä. - Olin muutamia vuosia sitten katsomassa Torinon shakkiolympialaisia avustajani kanssa. Täällä kotona pelikaverini käy viikoittain pelaamassa kanssani, Laine sanoo ja osoittaa olohuoneen nurkassa komeilevaa puista pelilautaa. Tulevaisuudessa Laineen elämässä on tiedossa onnellisia perhetapahtumia peräti kaksin kappalein. - Sekä poikani että tyttäreni saavat kesän lopulla vauvan. Nyt minulla on jo 2-vuotias tyttärentytär, kertoo isoisä ylpeydestä loistaen. (

10 10 Kouvolassa iloitaan uusista tiloista Teksti: Hanna Komulainen Kuva: JUha Metso Kouvolan Vire Koti avasi ovensa vapun tienoilla. Uusia, hienoja tiloja odotettiin innolla niin asukkaiden kuin henkilöstönkin keskuudessa, kertoo palvelukodin johtaja Kaarina Paronen. Asumisen laatua hoivakodissa lisää esimerkiksi suljettu sisäpiha, jossa asukkaat voivat ulkoilla itsenäisesti. - Talossa on myös aidattu, toiminnallinen oleskelupiha, jonne asukkaat pääsevät turvallisesti tonkimaan kukkapenkkiä tai ryytimaata hoitajan seurassa. Hyväkuntoisen ihmisen korviin pieneltä kuulostavasta asiasta on täällä monelle iso ilo, Paronen sanoo. Kouvolan Vire Koti on 28-paikkainen hoivakoti, joka tarjoaa tehostettua palveluasumista ikääntyneille ihmisille. Suuri osa asukkaista sairastaa dementiaa, mikä tekee yksin asumisesta mahdotonta. Talossa on kuitenkin panostettu siihen, että asuminen on mahdollisimman kodikasta. Jokaisessa asunnossa on oma wc ja kylpyhuone, ja asukkaan tavarat ja huonekalut tekevät tilasta oman tuntuisen. Aikataulut hallussa Rauhallisella omakotitaloalueella sijaitsevaan Vire Kotiin muutti sekä aivan uusia asukkaita että Valkealan sairaalan tiloissa väliaikaisesti asunutta väkeä. Valkealaan hoivakoti siirtyi, kun entiset tilat Jaalassa kävivät vanhanaikaisiksi eivätkä enää soveltuneet ikäihmisten asumispalveluun. - Uusien tilojen suunnittelussa on huomioitu alusta asti ikä-ihmisten esteetön liikkuminen ja erityistarpeet yksityiskohtia, kuten astioita ja materiaaleja, myöten. Hoivakodissa on myös takkahuone tunnelmointiin sekä kodikas sauna asukkaiden käyttöön, kertoo kenttäpäällikkö Sirpa Eklund Medivire Hoivasta. Projektia alusta asti vetänyt Eklund sanoo, että yhteistyö Kouvolan kaupungin ja muiden yhteistyötahojen kanssa on sujunut rakentavassa hengessä ja mukavassa ilmapiirissä. - Aikataulut ovat pitäneet läpi projektin, samoin kustannusarviot. Avoin yhteydenpito on helpottanut kaikkien osapuolten toimintaa, hän kehuu. Uusi kohde kiinnostaa ammattilaisia Kun asiakasmäärä kasvoi uusien tilojen myötä, on Kouvolassa tietysti tarvittu myös uutta työvoimaa. Vire Koti työllistää yhteensä 17 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Vaikka hoiva-alan ammattilaisista on monessa paikassa jo pulaa, ei uuteen Vire Kotiin ollut vaikeaa löytää ammattitaitoista väkeä. - Meillä oli avoinna kuusi työpaikkaa, ja hakemuksia tuli noin seitsemänkymmentä. Hakijat olivat myös todella ammattitaitoisia, kiittelee Kaarina Paronen. - Pääkaupunkiseudulla on ehkä enemmän kysyntää erilaisille työsuhteille, kun taas täällä ihmiset haluavat yleensä vakituisen työpaikan. Lisäksi yksityistä työnantajaa pidetään erityisen kiinnostavana. Lämpimät välit auttavat muutostilanteessa Käytännössä muuttojärjestelyt ovat sujuneet ongelmitta. Asukkaat ja omaiset ovat tienneet alusta asti muutosta uusiin tiloihin. Muutto Valkealan väliaikaistiloihin 1,5 vuotta sitten oli hyvää harjoitusta, kertoo Kaarina Paronen. - Jokainen suhtautuu muuttoon omalla tavallaan, kunnosta riippuen. Osa on innoissaan uusista tiloista, osa elää jo niin menneisyydessä, että muutto tuo mieleen evakkoon lähdön. Uudessa tilanteessa asukkaita lohduttaa, että tuttu ja turvallinen henkilökunta sekä omat tavarat tulevat mukaan. Asukkaat ja omaiset on pidetty koko ajan tilanteen tasalla. Huhtikuussa järjestettiin infotilaisuus, jossa kerrottiin muuton käytännön asioista. Muutostilanteessa auttaa se, että omaiset, asukkaat ja henkilöstö tuntevat toisensa. Luottamus on molemminpuolista. - Meillä niin henkilökunnan kuin asukkaidenkin vaihtuvuus on pientä. Välit ovat avoimet ja lämpimät, mikä helpottaa avointa vuorovaikutusta, Paronen kiittää. ( Kouvolan uusi Vire Koti valmistui aikataulussa, ja muuttokin sujui jouhevasti henkilöstön, asukkaiden ja omaisten lämpimien välien ansiosta, kiittelee palvelukodin johtaja Kaarina Paronen.

11 uutiset 11 uutiset Vaisaaren Palvelukoti siirtyi Medivire Hoivan omistukseen Medivire Hoiva Oy osti tammikuussa 2008 mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja Raisiossa ja Turussa tuottavan Vaisaaren Palvelukoti Oy:n osakekannan. Yhtiön liikevaihto on 3,6 Me ja sen palveluksessa on 50 hoiva-alan ammattilaista. Toteutettu kauppa nostaa Medivire Hoivan arvioidun liikevaihdon vuodelle 2008 noin 41 miljoonaan euroon ja vahvistaa Medivire Hoivan asemaa Suomen suurimpana yksityisenä hoivapalveluyrityksenä. Vaisaaren Palvelukoti Oy:n koko nykyinen henkilökunta jatkaa yrityskaupan jälkeen vanhoina työntekijöinä yhtiön palveluksessa. Yhtiön toimitusjohtajana jatkaa nykyinen toimitusjohtaja Tapio Heinonen ja vastaavana hoitajana Markku Niemi. Vuosaaren palvelukodissa kannustetaan myös kuvalliseen ilmaisuun. Johanna Paavolainen liiketoimintajohtajaksi Medivire Hoivalle Johanna Paavolainen aloitti Medivire Hoivan liiketoimintajohtajana Paavolainen on koulutukseltaan lääketieteen lisensiaatti, ja hänellä on monen vuoden kokemus liiketoiminnan johdosta työterveyshuollossa ja lääkäriasemaliiketoiminnassa. Ateriaali aloitti kauppakassipalvelun Sipoossa Medivire Hoivan tytäryritys Ateriaali Oy aloitti kauppakassipalvelujen toimittamisen ikäihmisten koteihin Sipoon kunnan alueella maaliskuussa Palvelun piirissä olevilla asiakkailla on mahdollisuus valita tuotteensa S-marketin koko valikoimasta. Medivire Hoivan kuljettajat vievät halutut tuotteet asiakkaiden jääkaappeihin asti. Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä palveluun, ja toiminnan odotetaan laajenevan tulevaisuudessa. Uusia Vire Koteja avattu Medivire Hoiva avasi uuden 35- paikkaisen tehostetun asumispalveluyksikön Hyvinkäällä. Koti sijaitsee Martin kaupunginosassa. Kaikilla asukkailla on omat huoneet saniteettitiloineen. Asiakkaat, jotka ovat muuttaneet Hyvinkäältä ja Riihimäeltä ovat kotiutuneet hyvin valoisaan ja moderniin kotiin. Myös Medivire Hoivan ammattitaitoinen henkilöstö on aloittanut ilolla työnsä uudessa yksikössä. Kesä-heinäkuussa asukkaat voivat muuttaa uusiin tiloihin myös Vire Koti Hermannissa Helsingissä ja Vire Koti Kiimingissä Oulun pohjoispuolella. Huom! Sähköpostiosoitteemme ovat muuttuneet. Uudet sähköpostimme ovat muotoa:

12 Medivire Hoiva Oy Ratapihantie 11 (7.krs), Helsinki, vaihde , fax , sähköposti: Asumispalvelut Vire Koti Aallonhuippu Aallonhuippu 4, Espoo Vire Koti Alatupa Saksalankatu 1, Jämsä Vire Koti Hajala Turuntie 1228, Hajala Vire Koti Hermanni Tuulensuuntori 1, Helsinki avataan kesäkuussa 2008 Vire Koti Hyvinkää Kapulantie 2 A, Hyvinkää toiminta siirtyy Sinivuokontielle Vire Koti Hyvinkää Sinivuokontie 19, Hyvinkää Vire Koti Kaukaharju Keskisenkatu 13, Tampere Vire Koti Kiiminki Sammalojantie 1, Kiiminki avataan kesäkuussa 2008 Vire Koti Kimola Sairaalantie 7-11, Valkeala Vire Koti Kouvola Tanhuantie 26, Kouvola Vire Koti Kuopio Vuorikatu 16-18, Kuopio Vire Koti Käpylä Koskelantie 22-24, Helsinki Vire Koti Lahti Kivakatu 2, Lahti Vire Koti Merivirta Merivirta 3 A, Espoo Vire Koti Muhos Puhakantie 14 A, Muhos Vire Koti Muurala Kiltakallionrinne, Espoo Vire Koti Nokia Pitkäniemi, rakennus 9, Pitkäniemi Vire Koti Saaranhovi Alhojärventie 80, Jämsä Vire Koti Sofia ja Severi Sofianlehdonkatu 5 Aa 1, Helsinki Vire Koti Turku Satakunnantie 177, Turku Vire Koti Uuttu Lintukulma 2, Espoo Ykköskodit Nokia Korkeemäenkatu 7, Nokia Ykköskoti Pitkäniemi Pitkäniemi rak 9, Pitkäniemi Ykköskoti Turku Kupittaankatu 146, Turku Ykköskoti Vuohenoja Messukyläntie 28, Tampere Vaisaaren Palvelukoti Oy Leijunkatu 4 A, Raisio Turvapuhelinpalvelut Ratapihantie 11 (7.krs), Helsinki Kotihoitopalvelut Yöpartio, Pirkanmaa, Turku Päiväkodit Monikon päiväkoti Pääskyskuja 11 B, Espoo Kotitontun päiväkoti Kotitontuntie 19 B, Espoo Kurkihirren päiväkoti Kurkihirrentie 2, Espoo Kirvuntien päiväkoti Kirvuntie 45, Espoo Kultasepän päiväkoti Kultasepänkuja 6, Nummela Ateriaali Oy Vanha talvitie 8 A, Helsinki Rakenteilla olevat kohteet: Helsinki, Kiiminki, Kuopio, Mäntsälä Asumispalvelut Turvapuhelinpalvelut Päivähoitopalvelut Rakenteilla olevat kohteet Medivire Hoiva Oy Vuonna 1997 toimintansa aloittanut Medivire Hoiva Oy tuottaa yksilöllisiä ja monipuolisia sosiaali- ja hoiva-alan palveluja sekä kunnille että yksityisille henkilöille. Yhtiöiden liikevaihto vuonna 2007 oli 28,4 miljoonaa euroa. Medivire Hoiva Oy:n toimitusjohtaja on Kristiina Hautakangas ja kotipaikka Helsinki. Yhtiöiden palveluksessa työskentelee 750 henkilöä. Ikäihmisten sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden lisäksi Medivire Hoiva Oy tarjoaa turvapuhelin- ja ateriapalveluja sekä päivähoitopalvelua lapsille. Vire Kodit ovat ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien ikäihmisten hoivakoteja. Palveluasunnot eli Senioritalot ovat itsenäisille ikäihmisille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Ykköskodit tarjoavat kodinomaista asumispalvelua erilaisille mielenterveyskuntoutujaryhmille. Ykköskoteja on Nokialla, Tampereella, Turussa ja Raisiossa. Medivire Hoiva Oy:n päiväkodit ovat liikuntapainotteisia. Päiväkoteja on neljä Espoossa ja yksi Vihdissä. Ateriaali Oy toimittaa kotiateria- ja kauppapalveluja pääkaupunkiseudulla.