U T R A N T I E 2. A s e m a k a a v a n m u u t o s

Transkriptio

1 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS U T R A N T I E 2 A s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S l u o n n o s Muutosalueen likimääräinen rajaus ( Blom 2014) KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

2 1 UTRANTIE 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Siihtalan (9) kaupunginosan puisto-, vesi- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Siihtalan (9) kaupunginosan korttelin 929 tontti 1 sekä puisto-, vesija katualueita. Kaavoitusohjelman työ nro Kaava-alueen sijainti Joensuu Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset TAVOITTEET ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet ja varaukset KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Yritysvaikutusten arviointi Muut vaikutukset KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS SUUNNITTELUVAIHEET TILASTOLOMAKE (Liitetään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI (Liitetään lopulliseen selostukseen) LIITTEET 1. Asemakaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Ote Utrantien varren jalankulun ja pyöräilyn väylän yleissuunnitelmasta

4 3 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Kaavamuutos on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta. Kaupunki on luopumassa suunnittelualueella osoitteessa Utrantie 2 olevasta omistamastaan entisestä luotsiasemarakennuksesta talousrakennuksineen. Asemakaavaa on tarkoitus muuttaa niin, että olemassa olevat rakennukset voivat säilyä ja niiden asumiskäyttö on mahdollista. Kaavan laatimisen jälkeen muodostettava tontti rakennuksineen on tarkoitus myydä. Kaavassa huomioidaan laadinnassa oleva suunnitelma Utrantien varren jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisesta. Suunnitelmalla on vaikutusta katualueen laajuuteen Utrantien eteläpuolella. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamistoimet perustuvat valmistumassa olevaan jalankulun ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma 2030:een. Suunnittelualueella olevista venelaiturista ja mattolaiturista on tarkoitus luopua. Saimaan satamat Oy on jo siirtänyt yhden alueella olleista venelaitureista toiseen sijaintiin Pielisjoen rannalla. Lähimmät laituripaikat löytyvät jatkossa Kurapurolta noin 600 metriä suunnittelualueelta Rantakylän suuntaan. Alueella oleva matonpesulaituri on huonokuntoinen. Laitureista on tarkoitus luopua ja toteuttaa kaikille palvelualueille yksi maan päälle toteutettu matonpesupaikka. Matonpesupaikkojen toteuttamisen periaatteet on linjattu vuonna 2011 käsitellyssä palveluverkkosuunnitelmassa (TekLK ). Keskusta-alueella on matonpesupaikat Pötkässä ja Kalastajakadun päässä. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireilletulosta julkaistaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidetään nähtävillä kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja niistä pyydetään tarpeelliset lausunnot Kaavamuutoksen yleisötilaisuus pidetään keskiviikkona kaupunkirakennepalveluissa (Muuntamontie 5) alkaen kello Toteuttaminen Rakennusten käyttö voi jatkua voimassa olevan rakennusluvan mukaisena. Rakennuslupaa vaativat toimenpiteet muodostettavalla tontilla ovat mahdollisia heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. Liite 1. Asemakaavaluonnos.

5 :1 33:9 90: Siihtalanpolku Mäkitie Siihtalantie Särkäntie Kalliotie Utrantie II II II II II II I II II II I II II kt kt kt kt kt kt I kt KT kt kt KT kt kt Radiomasto I u1/2 sr t90 UTRANTIE SIIHTALANPUISTO SIIHTALA VP VP W AO/s VL Liite 1, 1 / 5

6 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Liite 1, 2 / 5 AO VP VL W /s Erillispientalojen korttelialue Puisto Lähivirkistysalue Vesialue Alue, jolla ympäristö säilytetään m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupungin- tai kunnanosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja. 1 9 SII 929 UTRANTIE 180+t90 I Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa tontille sallitun asuinrakennuksen kerrosalan enimmäismäärän ja jälkimmäinen luku talousrakennusten kerrosalan enimmäismäärän neliömetreinä Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.

7 I u1/2 Liite 1, 3 / Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi Rakennusala Istutettava alueen osa Katu Johtoa varten varattu alueen osa Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. sr Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen.

8 Liite 1, 4 / 5 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tontit on aidattava muuten paitsi vesialueeseen rajoittuvalta osin. Korttelirajoilla tulee käyttää pensasaitaa tai muuta alueen puistomaiseen luonteeseen sopeutuvaa aitaa. Liikennemelun vuoksi Utrantien puoleinen tontin sivu tulee aidata umpinaisella puuaidalla. Puuaidan tulee olla 1,8 metriä korkea. 2. Päärakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyttä liikennemelua vastaan on parannettava mahdollisuuksien mukaan. Rakennuksen suojeluarvo ei saa heikentyä ääneneristävyyden parantamisen vuoksi. 3. Tontille saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle talousrakennuksia ja katoksia, joiden ala saa olla yhteensä enintään 90 m2, runkosyvyys enintään 7 metriä ja rakennuksen harjan korkeus lattiasta mitattuna enintään 4,5 metriä. Talousrakennusten enimmäisala voidaan ylittää enintään 20 prosentilla, mikäli ylitys johtuu autosuojan rakentamisesta tontille, jolla ei ole ennestään autosuojaa. Talousrakennusten on sovelluttava entisen luotsiaseman pihan kulttuuriympäristöön. 4. Talousrakennuksen etäisyys tontin rajoista on oltava vähintään 2 metriä, tontilla olevista rakennuksista vähintään 4 metriä ja katualueesta vähintään 6 metriä. Talousrakennus on sijoitettava niin, että se suojaa piha-aluetta Utrantien melulta. Rakennuksia ei saa rakentaa istutettavalle alueelle. 5. AO-tontilla maanpinnan korkeusasemaa ei saa muuttaa, kuin pakottavasta syystä. Tällöinkin muutosten tulee olla niin vähäisiä kuin mahdollista. 6. Lattiatason alin korkeusasema on mmpy N Tontin rakentamattomille osille jäävää kookasta puustoa ei saa ilman erityistä syytä hävittää. 8. Istutettavalla alueella oleva puusto on säilytettävä. Mikäli puita on niiden kunnon vuoksi välttämätöntä poistaa, on ne korvattava uusilla istutuksilla. AUTO- JA POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään 2 ap/asunto. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään 1 ppp / 40 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ppp /asunto. Polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen huoltotila polkupyörille.

9 Liite 1, 5 / 5 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU SIIHTALAN (9) kaupunginosan virkistys-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muutos. UTRANTIE 2 L U O N N O S KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Kalle Sivén 9/1718 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Kalle Sivén/Kaija Kinnunen

10 4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Mäkitien ja Utrantien risteyksen kohdalla Utrantien ja Pielisjoen välisellä alueella. Alueella sijaitsee 153 k-m2 suuruinen vuonna 1910-luvulla valmistunut entinen luotsiasema. Luotsiasemarakennuksessa on nykyisellään kaksi asuinhuoneistoa, joita käytetään vakinaisen asumiseen. Samassa pihapiirissä sijaitsee lisäksi kaksi talousrakennusta. Niiden kerrosalat ovat 40 k-m2 ja 50 k-m2. Rakennukset sijaitsevat osin nykyisen asemakaavan puistoalueella ja osin katualueella. Suunnittelualueella sijaitsee myös vene- ja mattolaituri. Niistä on tarkoitus luopua kaavatyön yhteydessä. Pidempi alueella olleista venelaitureista on siirretty vuonna 2016 toiseen sijaintiin Pielisjoen rannalla. Suunnittelualueen lounaisosassa puiston poikki Pielisjoen yli kulkee Fingrid Oyj:n 110 kv ja 45kV ilmajohdot. Pielisjoen toisella puolella varajohtoina toimivat 45 kv ilmajohdot on korttelialueilla korvattu maanalaisilla johdoilla Luonnonympäristö Suunnittelualue muodostuu katualueesta sekä puistoalueesta Utrantien ja Pielisjoen välisellä alueella. Nämä alueet ovat rakennettua ja istutettua kaupunkialuetta. Luotsiaseman pihapiiri ja erityisesti Pielisjoen puoleinen ranta on puustoista aluetta. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja Rakennettu ympäristö Luotsiaseman edustalla Pielisjoella sijaitsee uittojohteet. Utrantien ja Pielisjoen välinen alue suunnittelualueen ympäristössä on puistoa. Suunnittelualueen kohdalla Utrantien pohjoispuolella sijaitsee rakentamaton kerros-, rivitalotontti. Muilta osin Siihtalan alue on rakennettua asuinaluetta Maanomistus Katu- ja puistoalueet ovat kaupungin omistuksessa. Luotsiasema pihapiireineen on vuokrattu Joensuun tilakeskukselle. Venelaiturien ja niille johtavien ajoyhteyksien alue on vuokrattu Saimaan Satamat Oy:lle.

11 Kuva 1: Maanomistus alueella. Keltainen kaupungin omistus, vaaleanpunainen kaupungin vuokraama, tummankeltainen tilakeskuksen vuokraama, valkoinen yksityisessä omistuksessa. Saimaan satamat Oy on vuokrannut venelaitureihin liittyvät maa-alueet. 5

12 6 1.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1., 2., 3. ja 4. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaava 2040:n laatiminen on käynnistetty. Kuva 2: Ote Pohjois Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheesta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoisella ympyrällä. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Seutuvaltuusto on hyväksynyt Joensuun seudun yleiskaava 2020:n ja se on tullut voimaan Siinä suunnittelualue on virkistysaluetta (V). Utrantien kohdalle on osoitettu pääkatumerkintä ja sen varteen kevyen liikenteen laatukäytävä. Luotsiasema on osoitettu seudullisesti merkittävänä rakennuskulttuurikohteena. Suunnittelualue sijoittuu myös kaavassa osoitetun maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuden rajauksen sisälle. Kuva 3: Ote Joensuun seudun yleiskaavasta, suunnittelualue valkoisella ympyrällä.

13 7 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaava ( ). Alue on kaavassa puisto-, vesi- ja katualuetta. Kuva 4: Ote voimassa olevasta asemakaavasta, suunnittelualue punaisella katkoviivalla. Joensuun viherkaava Viherkaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Viherkaavalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta se ohjaa osaltaan asemakaavoitusta alueellaan. Viherkaavassa Utrantien varteen on osoitettu rantaraitti, kevyen liikenteen pääreitti ja keskustan runkoreitti, joita kehitetään esteettöminä ja turvallisina reitteinä.

14 8 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalveluiden laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Joensuun kaupungin strategia Rajaton tulevaisuus Joensuun kaupungin strategia Rajaton tulevaisuus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Joensuun kulttuuriympäristöselvitys 2005 Joensuun seudun yleiskaava 2020:n tausta-aineistoksi on laadittu kaupungin kulttuuriympäristöselvitys. Luotsiasema on selvityksen pohjalta osoitettu yleiskaavassa seudullisesti merkittävänä kohteena. Melumittaus Luotsiaseman pihassa on suoritettu melumittaus klo Mittauspisteessä päivämelun ohjearvo 55 db ylittyy kolmea jaksoa lukuun ottamatta. Mitatut arvot ovat väliltä 48.9 db 62.7 db. Aamun työmatkaliikenne näkyy tuloksissa. Liikenteen rauhoittuessa melutaso laskee lähemmäs ohjearvoa. Mittauspiste sijaitsi talon vieressä pihaalueella ja se kuvastaa hyvin ulkomelun tilannetta. Mittausten perusteella melun päiväohjearvo ylittyy piha-alueella. Sisämelun ohjearvot eivät mittausten perusteella ylittyisi. Yömelun ohjearvo ei todennäköisesti nykyisillä liikennemäärillä ylity. Pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma 2030 Jalankulun ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma on valmistunut alkuvuodesta Siinä Utrantien varren väylät on määritelty pyöräilyn pääreittinä. Pötkänniemenpuiston klv yleissuunnitelma Suunnittelutyö Utrantien varren jalankulun ja pyöräilyn väylien kehittämiseksi on käynnissä. Suunnittelualueeseen kuuluu Utrantien varsi aina Ranta-Mutalantielle saakka. Kaavatyössä huomioidaan väylien kehittäminen.

15 9 2 TAVOITTEET Asemakaavaa on tarkoitus muuttaa niin, että olemassa olevan entisen luotsiaseman rakennuksen asumiskäyttö on mahdollista. Käytön jatkuminen edesauttaa rakennusten säilymistä. 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU Kaavassa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen alueella. 3.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Joensuun tilakeskus on luopumassa suunnittelualueella olevasta omistamistaan entisestä luotsiasemasta. Asemakaavaa muutetaan niin, että olemassa olevat rakennukset voivat säilyä ja niiden asumiskäyttö on mahdollista myös tulevaisuudessa. Kaavassa on osoitettu erillispientalotontti, joka vastaa lähestulkoon nykyisen rakennuspaikan pihapiiriä. Utrantien varren jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen edellyttää katualueen laajentamista. Laajentamisen seurauksena muodostettava tontti kapenee noin kaksi metriä. Katualueen laajentamisen myötä rakennuspaikalta on purettava varastorakennus. Saimaan Satamat Oy keskittää venepaikkoja, jonka johdosta suunnittelualueella olleet venelaiturit siirretään toiseen sijaintiin. Alueella on myös vanha huonokuntoinen mattolaituri, joka on tarkoitus purkaa kaupunkirakennepalveluiden toimesta. 3.2 ALUEVARAUKSET Korttelialueet AO/s Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään Alueella voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Korttelin 929 erillispientalotontti 1 osoitetaan nykyisen kaavan puistoja katualueelle. Tontti vastaa suurin piirtein entisen luotsiaseman rakennettua pihapiiriä ja vuokrattua maa-aluetta. Tontin pinta-ala on 2180 m2. Rakennusoikeus on ilmoitettu lukuna 160+t90. Asuinrakennuksen rakennusoikeus on 160 k-m2 ja rakennuspaikalle toteutettavien talousrakennusten 90-k-m2. Asuinrakennuksen rakennusala on osoitettu tiukasti nykyisen rakennuksen mukaiseksi. Talousrakennukset voidaan toteuttaa tontilla myös kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle.

16 10 Asuinrakennus on osoitettu suojeltavana rakennuksena. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen. Kaavassa määrätään, että tontin ranta-alueella Pielisjoen varressa tulee rantamaiseman kannalta merkittävä puusto säilyttää nykyisellään. Mikäli puustoa joudutaan niiden huonokuntoisuuden takia poistamaa, tulee ne korvata uusilla istutuksilla Muut alueet ja varaukset Utrantien varren jalankulun ja pyöräilyn väyliä kehitetään lähivuosina, jonka myötä katualuetta on tarpeen laajentaa entisen luotsiaseman pihapiiriin. Luotsiaseman puolella väyliä on tarkoitus leventää ja erottaa ajoradasta. Katualueen tarkka laajuus selviää yleissuunnitelmassa, joka valmistuu keväällä Pielisjoen ranta-alueet lukuun ottamatta entisen luotsiaseman rakennuspaikkaa, on osoitettu puistoalueina. Puistoalueelle suunnittelualueen lounaiskulmaan on osoitettu Fingrid Oyj:n voimajohtojen edellyttämä johtoalueen merkintä.

17 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Kaava mahdollistaa jalankulun ja pyöräilyn väylien kehittämisen laajentaa Pielisjoen varressa avautuvaa katunäkymää. Kaavassa asumiskäyttöön osoitetun rakennuspaikan suojaaminen melulta edellyttää meluaidan toteuttamista tontin katualueen puoleiselle reunalle. Meluaidan toteuttamisen myötä puustoinen ja vehreä kadunvarsialue poistuu rakennuspaikan kohdalta. Vene- ja mattolaiturin poistaminen muuttaa Pielisjoen rannan käyttöä. Nykyisin puistoalueella on ollut vene- ja mattolaituriin liittyvää käyttöä huoltoliikenteineen ja pysäköinteineen. Alueen luonne muuttuu puistomaiseen virkistyskäyttöön soveltuvaksi alueeksi Yritysvaikutusten arviointi Asemakaavamuutoksen mahdollistama jalankulun ja pyöräilyn väylien rakentaminen työllistää maanrakennusyrittäjiä Muut vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen ja pysäköintijärjestelyihin Kaava mahdollistaa jalankulun ja pyöräilyn kehittämisen alueellaan. Vene- ja mattolaiturin poistumisen myötä toimintojen huoltoliikenteestä ja pysäköinnistä aiheutuvat ongelmat poistuvat. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Jalankulun ja pyöräilyn väylien rakentaminen edellyttää kaupungilta investointeja. Kaava tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakenteen toimivuutta, joten vaikutukset ovat positiiviset. Vaikutuksen teknisenhuollon verkkoihin Tekniset verkostot ovat alueella valmiiksi olemassa. Vaikutukset kaupungin strategioihin Kaavahanke edistää uuden kaupunkistrategian toteutumista. Kaavalla hyödynnetään olemassa olevaa infraa tehokkaasti sekä tavoitellaan tiivistyvää ja houkuttelevaa kaupunkiympäristöä hyvien yhteyksien varrelle. Suunnittelussa on huomioitu kaupungin saavutettavuus, nykyisen sijainnin hyödyntäminen ja tasapainoinen kaupunkirakenne.

18 KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 4 SUUNNITTELUVAIHEET Kaavassa osoitetulla pientalotontilla olevien rakennusten käyttö voi jatkua voimassa olevan rakennusluvan mukaisena. Rakennuslupaa vaativat toimenpiteet muodostettavalla tontilla ovat mahdollisia heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. Utrantien varren jalankulun ja pyöräilyn väylien kehittäminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Kehittäminen ajoittunee kaupungin investointien sallimissa puitteissa vuosikymmenen vaihteen tienoille. Vene- ja mattolaiturin poistaminen on toteutettavissa ja toteutettaneen jo ennen kaavan valmistumista keväällä/kesällä Hankkeen lähtökohta Kaavahanke käynnistyi kaupungin omasta aloitteesta. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireilletulosta julkaistaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidetään nähtävillä kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja niistä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Ne esitellään yleisötilaisuudessa Kaavaehdotus Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2017 keväällä. Kaava-asiakirjojen laatiminen Kaavan laatija: Kalle Sivén Kartat: Kaija Kinnunen

19 Liite 2, 1 / 4 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS U T R A N T I E 2 O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L MA Asemakaavan muutos koskee Siihtalan (9) kaupunginosan puisto-, vesi- ja katualueita. Muutosalueen likimääräinen rajaus ( Blom 2014) Suunnittelutehtävä Kaavamuutos on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta. Kaupunki on luopumassa suunnittelualueella osoitteessa Utrantie 2 olevasta omistamastaan entisestä luotsiasemarakennuksesta talousrakennuksineen. Asemakaavaa on tarkoitus muuttaa niin, että olemassa olevat rakennukset voivat säilyä ja niiden asumiskäyttö on mahdollista. Kaavan laatimisen jälkeen muodostettava tontti rakennuksineen on tarkoitus myydä. Kaavassa huomioidaan suunnitelma Utrantien varren jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisesta. Suunnitelmalla on vaikutusta katualueen laajuuteen Utrantien eteläpuolella. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamistoimet perustuvat valmistumassa olevaan jalankulun ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma 2030:een. Suunnittelualueella olevista venelaiturista ja mattolaiturista on tarkoitus luopua. Saimaan satamat Oy on jo siirtänyt yhden alueella olleista venelaitureista toiseen sijaintiin Pielisjoen rannalla. Lähimmät laituripaikat löytyvät jatkossa Kurapurolta noin 600 metriä suunnittelualueelta Rantakylän suuntaan. Alueella oleva matonpesulaituri on huonokuntoinen. Mattolaitureista on tarkoitus luopua ja toteuttaa kaikille palvelualueille yksi maan päälle toteutettu matonpesupaikka. Matonpesupaikkojen toteuttamisen periaatteet on linjattu vuonna 2011 käsitellyssä palveluverkkosuunnitelmassa (TekLK ). Keskusta-alueella on matonpesupaikat Pötkässä ja Kalastajakadun päässä.

20 Liite 2, 2 / 4 2 Suunnittelutilanne Maakuntakaavan I-IV vaiheet Alueella on voimassa useassa vaiheessa laadittu Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Voimassa ovat vaiheen maakuntakaavat. Suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaava 2040:n laatiminen on käynnistetty. Joensuun seudun yleiskaava 2020 (2008) Joensuun seudun yleiskaava 202:ssä suunnittelualue on virkistysaluetta (V). Utrantien kohdalle on osoitettu pääkatumerkintä ja sen varteen kevyen liikenteen laatukäytävä. Luotsiasema on osoitettu seudullisesti merkittävänä rakennuskulttuurikohteena. Suunnittelualue sijoittuu myös kaavassa osoitetun maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuden rajauksen sisälle. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaava ( ). Alue on voimassa olevassa kaavassa puisto- ja katualuetta. Ote alueen ajantasa-asemakaavasta Joensuun viherkaava (2015) Joensuun viherkaava on oikeusvaikutukseton osayleiskaava, joka ohjaa kaupungin omaa toimintaa ja mm. asemakaavoitusta. Viherkaavassa Utrantien varteen on osoitettu rantaraitti, kevyen liikenteen pääreitti ja keskustan runkoreitti, joita kehitetään esteettöminä ja turvallisina reitteinä. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakennepalveluiden strategioihin. Kaavalla on vaikutuksia erityisesti liikenteeseen, rakennettuun kulttuuriympristöön ja ranta-alueen käyttämiseen.vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Kohteessa on suoritettu melumittaukset syksyllä 2016.

21 Liite 2, 3 / 4 3 Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yhtiöt Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yritykset Teknisten verkkojen haltijat Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Itä-Suomen poliisilaitos Saimaan Satamat Oy Museovirasto Joensuun Polkijat ry Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidetään nähtävillä Kaavamuutosta koskeva yleisötilaisuus pidetään kaupunkirakennepalveluissa (Muuntamontie 5) keskiviikkona klo Kaavahankkeessa ei ole tarpeen pitää vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelua. Jos kaavaluonnokseen tehdään merkittäviä muutoksia, pidetään se uudelleen nähtävillä keväällä Tarvittaessa kaavasta pidetään yleisötilaisuus. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Kaavaehdotus pidettäneen nähtävillä keväällä Nähtävilläoloajasta (30 vrk) ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee syksyllä Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakennepalveluiden kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@joensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén kalle.siven@jns.fi, puh Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen kaija.kinnunen@jns.fi, puh Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta:

22 Asemakaavaprosessi Liite 2, 4 / 4 4

23 3,50 2,50 S uojaputki B 400 välikaistan kavennus nykyisen mukaiseksi? rummun jatkaminen 2,00 siirretty tonttiliittymä 3,00 2,50 2,00 lumitila 2 m ajoyhteys? pylväs ja harukset siirto / kaiteet Liite 3