H A M M A S L A H D E N T I E N J A V U O K K O L A N- T I E N R I S T E Y S A L U E A s e m a k a a v a n m u u t o s

Transkriptio

1 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS H A M M A S L A H D E N T I E N J A V U O K K O L A N- T I E N R I S T E Y S A L U E A s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S, L U O N N O S K a a v o i t u s o h j e l m a n t y ö n r o KÄSITTELY VAIHEET Vireilletulo KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

2 1 HAMMASLAHDENTIEN JA VUOKKOLANTIEN RISTEYS ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Hammaslahden (30) kaupunginosan korttelia 168 ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Joensuun kaupungin Hammaslahden (30) asemakaavan kortteli 168 ja katualueet. Kaavoitusohjelman työ nro 1680 Suunnittelualue on rajattu kartalle katkoviivalla Joensuu Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Yritysvaikutusten arviointi Vaikutukset liikenteeseen Muut vaikutukset TOTEUTUS SUUNNITTELUVAIHEET TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI (lisätään lopulliseen selostukseen) LIITTEET 1. Asemakaavaluonnos 2. Ote ajantasa-asemakaavasta 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

4 3 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta huhtikuussa Asemakaavamuutos koskee katualueen leventämistä jo rakennettua kevyen liikenteen väylää varten sekä korttelin 168 kaavamerkinnän muuttamista rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) merkinnästä asuinpientalojen korttelialue (AP) merkintään. Kevyenliikenteen väylän ja suojateiden rakentamisella on pyritty parantamaan alueen liikenneturvallisuutta. Korttelin kaavamerkinnän muuttamisella on tarkoitus ohjata alueelle monipuolisempaa asuinrakentamista. Suunnittelualue sijaitsee Hammaslahden taajaman Vuokkolan alueella. Etäisyys Joensuun kaupungin keskustaan on noin 24 kilometriä. Suunnittelualue käsittää Vuokkolantien ja Kaksostien katualueet ja korttelin 168. Kaavaprosessi Toteuttaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistaan kunnallisissa ilmoituslehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidetään nähtävillä ja niistä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Yleisötilaisuus järjestetään ke klo Pyhäselän ent. kunnanvaltuustonkokoushuoneessa osoitteessa Hammaslahdentie 2. Muutoksen kohteena oleva katualue on jo rakennettu. Kortteli 168 on rakentamaton. Tontit voidaan luovuttaa rakentamiseen asemakaavamuutoksen valmistuttua. Asemakaavaluonnos, liite 1

5 39:60 39:29 39:30 11:76 11:77 11:80 11:60 11:61 39:48 39:58 11: :79 11:62 176: Vuokkolantie Kaksostie Hammaslahdentie Kaksostie kt kt KAKSOSTIE VUOKKOLANTIE HAMMASLAHDENTIE I e= HAMMASLAHTI LT AP LIITE 1 1 / 4

6 LIITE 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 / 4 AP LT Asuinpientalojen korttelialue Maantien alue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja HAM 168 HAMMASLAHD I e= Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan Rakennusala Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni Istutettava alueen osa Säilytettävä/istutettava puurivi.

7 LIITE 1 3 / Katu Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET: 1. Rakennuspaikkaa varten on varattava autopaikkoja vähintään seuraavat määrät: - Omakotitalot: kaksi autopaikkaa asuntoa kohden - Rivitalot: kaksi autopaikkaa kerrosalan 85 m2 kohden. 2. Rakennukset on sijoitettava vähintään neljän metrin etäisyydelle naapuritontin rajoista. 3. Julkisivumateriaalina on käytettävä vaaleaa tiiltä tai puuta. 4. Erillisissä pientaloissa ja paritaloissa on kattokaltevuuden oltava 1:2. 5. Rivitaloissa kattokaltevuuden on oltava 1:2,5. 6. Rakennuksissa on oltava avoräystäät.

8 LIITE 1 4 / 4 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeideetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU Hammaslahden 30 kaupunginosan korttelin 168 sekä liikenne- ja katualueen asemakaavan muutos. Vuokkolantien risteysalue LUONNOS KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Kimmo Kymäläinen 30 / 1680 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Heini Sorsa

9 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Hammaslahden taajamassa Vuokkolan alueella. Vuokkolantie alkaa valtion omistamalta Hammaslahdentieltä (yhdystie nro. 4846). Katu- ja korttelialue 168 ovat Joensuun kaupungin omistuksessa. Kortteli 168 on asemakaavassa merkitty rivitalojen korttelialueeksi. Vuokkolan alue on omakotitalovaltaista aluetta Luonnonympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta nuorta metsää. Kadut ja kevyen liikenteen väylä on jo rakennettu. Varsinaista luonnonympäristöä ei ole Rakennettu ympäristö Katualueen levennystä vaativa kevyen liikenteen väylä on rakennettu kesällä Vuokkolantie ja Kaksostie on rakennettu aikaisemmin. Kortteli 168 on rakentamaton. Lähiympäristössä sijaitsee väljää omakotitaloasutusta. Omakotitalot on rakennettu vähitellen eri vuosikymmeninä. Hammaslahdentie on aikaisemmin rakennettu ja se luokitellaan yhdystieksi Maanomistus Suunnittelualue on kokonaan Joensuun kaupungin omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1., 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavan 4.vaiheen ehdotus on valmistunut. Maakunta kaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut sen ja yleiskaava on tullut voimaan Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Suunnittelualue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä täydennysrakennettavat alueet.

10 5 Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Hammaslahden asemakaava Voimassa oleva Hammaslahden asemakaava on hyväksytty Pyhäselän kunnanvaltuustossa , 45. Kortteli 168 on merkitty asemakaavassa rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR). Ote voimassa olevasta asemakaavasta Katusuunnitelma Ramboll Finland Oy on laatinut katusuunnitelman alueesta Kevyen liikenteen väylä on rakennettu suunnitelman mukaisesti.

11 6 Katusuunnitelmakuva. Rakennusjärjestys Pohjakartta Rakennuskiellot Joensuun Strategiat Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:2000. Pohjakartta on täydennetty keväällä Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n rakennuskieltoa. Rajaton tulevaisuus kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunkirakenneohjelman Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2013 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Joensuun kulttuuriympäristöselvitys 2005 Joensuun seudun yleiskaavan 2020 tausta-aineistoksi on laadittu yllä mainittu selvitys. Siihen ei sisälly kohteita tältä kaavamuutosalueelta.

12 7 3 TAVOITTEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta keväällä Kevyen liikenteen väylä on rakennettu kesällä Kaavamuutoksen tavoitteena on ajantasaistaa asemakaava tältä osin ja parantaa alueen liikenneturvallisuutta. Kortteli otettiin mukaan kaavamuutokseen katualueen laajentamisen aiheuttamista teknisistä syistä. Korttelin pinta-ala pienenee ja käyttötarkoitus muuttuu. Tällä tavalla on tarkoitus ohjata alueelle monipuolisempaa asuinrakentamista ja nopeuttaa korttelin toteuttamista. 3.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Joensuun uusi kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden strategian Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset. Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joilla mm. tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia sekä uudistetaan toimintatapoja. Tavoitteena on mm. hyödyntää olemassa olevaa infraa tehokkaasti sekä tavoitella tiivistyvää, viihtyisää ja houkuttelevaa kaupunkikeskusta. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty mm. hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja toimintatapojen uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät.

13 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Asemakaavamuutos on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Seutuyleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Asemakaavahanke on seutuyleiskaavan tavoitteiden mukainen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kortteli 168 on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR). Kaava merkinnän muutoksella (AP) on tarkoitus ohjata alueelle monipuolisempaa asuinrakentamista. Kortteli on rakentamaton. Katualuetta levennetään rakennettua kevyen liikenteen väylää varten. Rakennetun väylän tarkoitus on parantaa liikenneturvallisuutta. Korttelialueen koko pienenee katualueen leventämisen vuoksi. 4 VAIHTOEHDOT Kaavamuutoksen vaihtoehtoja ei ole tarpeen käydä läpi, koska kaavamuutoksen tavoitteet ovat niin selkeät. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Asemakaavan ratkaisu perustuu kohdassa 3 esitettyihin tavoitteisiin. Korttelin 168 käyttötarkoitus muuttuu rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueesta asuinpientalojen korttelialueeksi. Muutos mahdollistaa rivitalojen, kytkettyjen pientalojen ja erillisten pientalojen rakentamisen asumistarkoituksiin. Kortteliin laaditaan sitova tonttijako. Korttelin on tällä hetkellä rakentamaton. Kesällä 2014 rakennettu kevyen liikenteen väylä ja suojatiet parantavat liikenneturvallisuutta Vuokkolantiellä, sekä suunnittelualueen ulkopuolella Hammaslahdentiellä. Hammaslahdentielle on rakennettu suojatie ja saarekkeet.

14 Tulevaisuudessa Vuokkolan alueelle on tulossa uudisrakentamista ja kevyen liikenteen väylän merkitys liikkeenne turvallisuuden parantamisessa korostuu. Korttelin 168 kaavamääräyksen muuttaminen (AR) merkinnästä (AP) merkintään mahdollistaa monipuolisemman asuinrakentamisen alueelle. Merkintää puoltaa Joensuun seudun yleiskaavan 2o20 jossa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Meluasiat on käsitelty Vuokkolan alueella laadittaessa voimassaolevaa asemakaavaa. Kaavaratkaisussa liikennealueiden varrelle on osoitettu melualueet jotka merkitty kaavakartalle istutusalueina. Kevyen liikenteen väylän vaikutus alueen melutilanteeseen on vähäinen. Valtion omistamalle Hammaslahdentielle on Pohjois-Savon ELY-keskus tehnyt meluselvityksen. Meluselvityksen mukaan suunnittelualueella melualueen leveys Hammaslahdentien keskilinjasta on 34 metriä, joka on sama kuin voimassa olevan kaavan istutusalueen leveys. Kaavamuutoksessa melualue merkitään istutusalueeksi. Kaavamuutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia ympäristöön, koska kevyen liikenteen väylä on jo rakennettu alueelle ja kortteli 168 on voimassa olevassa asemakaavassa varattu rakentamiseen ALUEVARAUKSET Korttelialueet Katualue levenee korttelin 168 tontin 1 etelälaidalla ja tontin pinta-ala pienenee. Tämä mahdollistaa kevyen liikenteen väylän sijoittamisen katualueelle ja jättää tarvittavat työ- ja lumivarat. Voimassa olevaan kaavaan tulee korttelin osalta muutoksia myös käyttötarkoitukseen, joka vaihtuu (AR) merkinnästä (AP) merkintään Suunnittelualueen korttelin 168 tonttitehokkuusluksi on annettu voimassa olevassa asemakaavassa e=0,3. Kaavamuutoksessa tonttitehokkuusluku pienenee e=0,25. Tonttitehokkuuslukua lasketaan koska melualue kaventaa rakennusalaa merkittävästi ja tehokkuusluku e=0,25 mahdollistaa kaavamääräyksen mukaisen riittävän rakentamisen. Korttelin 168 kerrosala tehokkuudella e=0,25 vaihtelee n k-m2 tontin koosta riippuen Muut alueet Muu suunnittelualue on rakennettua katualuetta.

15 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennettuun ympäristöön ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Yritysvaikutusten arviointi Vaikutukset liikenteeseen Luontoon ja luonnonympäristöön ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintaan. Kaavamuutos parantaa Vuokkolantien liikenneturvallisuutta kevyen liikenteen osalta. Kevyt liikenne siirtyy pois ajoradalta kevyen liikenteen väylälle ja tien ylitykset tapahtuvat suojatietä pitkin. Lisäksi kevyen liikenteen liikenneturvallisuus paranee myös suunnittelualueen ulkopuolella Hammaslahdentiellä uusien suojateiden ja hidasteiden ansioista. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikennemäärään tai muuhun liikenteeseen Muut vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntatalouteen. Vaikutukset kaupunkikuvaan Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen. Vaikutuksen teknisenhuollon verkkoihin Asemakaavamuutoksesta ei aiheudu tarvetta uusien katujen rakentamiseen tai teknisen huollon verkkojen uudelleen järjestämiseen. Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin. Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia strategioihin. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Yhdyskuntarakenteeseen ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia verrattaessa olemassa olevaa tilannetta ja asemakaavamuutosta keskenään. 6 TOTEUTUS Kevyen liikenteen väylä on rakennettu kesällä Tonttien luovutus rakentamiseen on mahdollista kaavan ja tonttijaon saatua lainvoiman.

16 11 7 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta keväällä Tavoitteena on ajantasaistaa asemaakaavaan kesällä 2014 rakennetun kevyenliikenteen väylän osalta ja muuttaa korttelin 168 kaavamerkintä (AR) merkinnästä (AP) merkintään. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireilletulosta julkaistaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidetään nähtävillä kolme viikkoa kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla sekä Pyhäselän palvelupisteessä ja niistä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Yleisötilaisuus pidetään Pyhäselän ent. kunnanvaltuuston kokoushuoneessa osoitteessa Hammaslahdentie 2, ke klo alkaen. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä yksikön muiden palveluyksiköiden kanssa. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla sekä Pyhäselän palvelupisteessä. Yleisötilaisuus pidetään Pyhäselän ent. kunnanvaltuuston kokoushuoneessa osoitteessa Hammaslahdentie 2, ke klo alkaen. Kaava-asiakirjojen laatiminen Kaavan laatija: Kimmo Kymäläinen Kartat: Heini Sorsa

17 176:0 VL Kaksostie 11:62 pp/t_p AO LIITE 2 I e= : Hammaslahdentie AR_p I e= :61 AP I 39:29 = Kaksos AP I 39: e= Joensuun kaupunki 39:28 Mittakaava: 1:1000 Pvm: :47 Käyttäjä: SORSAHEI 50 m

18 Työ nro 1680 LIITE 3 1 / KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS H a m m a s l a h d e n t i e n j a V u o k k o l a n t i e n r i s t e y s a l u e O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaavamuutos koskee Hammaslahden (30) kaupunginosan korttelia 168 ja katualuetta Asemakaavamuutoksen suunnittelualue on osoitettu kuvassa.

19 22 / 4 Suunnittelutehtävä Asemakaavamuutos on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Suunnittelualue sijaitsee Hammaslahden taajaman Vuokkolan alueella. Suunnittelualue käsittää Vuokkolantien ja Hammaslahdentien risteyksestä korttelin 168 sekä katualueen Vuokkolantiellä ja Kaksostiellä. Asemakaavamuutos koskee katualueen leventämistä jo rakennettua kevyen liikenteen väylää varten, sekä korttelin 168 käyttötapamerkinnän muuttamista rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) merkinnästä asuinpientalojen korttelialue (AP) merkintään. Kevyen liikenteen väylän ja suojateiden rakentamisella on pyritty parantamaan alueen liikenneturvallisuutta. Korttelin käyttötapamerkinnän muuttamisella on tarkoitus mahdollistaa alueelle monipuolisempaa rakentamista. Muutosalueen omistaa Joensuun kaupunki. Kortteli 168 on rakentamaton. Kevyen liikenteen väylästä on laadittu katusuunnitelma. Katusuunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy Kevyenliikenteen väylä on rakennettu 2014 kesällä. LIITE 3 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1., 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavan 4.vaiheen ehdotus on valmistunut. Maakunta kaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Suunnittelualue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä täydennysrakennettavat alueet. Voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Pyhäselän kunnanvaltuustossa , 45. Kortteli 168 on merkitty asemakaavassa rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten kortteli alueeksi (AR). Suunnittelualue on Joensuun kaupungin omistuksessa. Ramboll Finland Oy on laatinut katusuunnitelman alueesta Katusuunnitelmakuva.

20 Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. LIITE 3 33 / 4 Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Museovirasto Itä-Suomen poliisilaitos Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Hammaslahden seudun kyläyhdistys ry Pohjois-Savon ELY-keskus Teknisten verkkojen haltijat: Pohjois- Karjalan sähkö, Elisa Oyj, Teliasonera Oy, Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistynyt huhtikuussa Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Asemakaavamuutoksesta ei ole tarpeellista pitää viranomaisneuvottelua. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään ke klo alkaen Pyhäselän ent. kunnanvaltuuston kokoushuoneessa osoitteessa Hammaslahdentie 2. Nähtävillä oloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Nähtävillä oloajasta ja mahdollisesta yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee syksyn 2015 aikana. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Pyhäselän palvelupiste, Hammaslahdentie 2 Internet: Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallintooikeuteen.

21 Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: maankäytön suunnittelija Kimmo Kymäläinen sähköposti puh suunnitteluavustaja Heini Sorsa sähköpostiosoite puh Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: LIITE 3 44 / 4 Asemakaavaprosessi