SUISTAMONPOLUN ASEMAKAAVAMUUTOS

Transkriptio

1 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS SUISTAMONPOLUN ASEMAKAAVAMUUTOS KAAVASELOSTUS Blomkartta KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo KRAKLK Nähtävillä KH KV Lainvoima

2 1 SUISTAMONPOLUN ASEMAKAAVAMUUTOS joka koskee 1. päivänä huhtikuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava koskee Joensuun Niinivaaran (5) kaupunginosan korttelin 5105 osaa ja katualuetta. Asemakaavalla muodostuvat Niinivaaran (5) kaupunginosan korttelin 5105 tontit 12 ja 13. Kaavoitusohjelman työ nro 1674 Joensuu Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET Kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategiat Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön sekä virkistysmahdollisuuksiin Muut vaikutukset TOTEUTUS SUUNNITTELUVAIHEET...9 TILASTOLOMAKE LIITTEET 1. Asemakaavaehdotus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), täydennetty OAS-vaiheen lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoituksen vastineet niihin

4 3 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavamuutoksen perustelut Asemakaava-alue sijaitsee Niinivaaralla Impilahdenkadun ja Suistamonkadun välisellä alueella. Se käsittää Suistamonpolun, sekä sen länsipuolella olevat Pielisensuun (401) kylän tilat 23:32 ja 23:71 sekä Niinivaaran (5) kaupunginosan korttelin 558 tontin 4. Asemakaavamuutoksen laadinta on käynnistynyt yksityisten aloitteesta. Kaavan tarkoitus on liittää tontteihin nykyisessä kaavassa oleva kevyen liikenteen katualue, Suistamonpolku. Suistamonpolkua ei ole toteutettu, vaan sen alue on ollut viereisten kiinteistöjen käytössä. Kyseiselle katualueen toteutukselle ei ole tarvetta, koska siitä saatava hyöty olisi vähäinen. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidettiin nähtävillä ja niistä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutoksen yleisötilaisuus oli Tilaisuudessa oli 2 kuntalaista. Asemakaavan toteuttaminen Kaavan mukainen rakentaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Kaavan laillistuttua ensimmäinen tehtävä on saattaa maanomistus kaavan mukaiseksi ja muodostaa kaavan mukaiset tontit. Asemakaavaehdotus, liite 1

5 :32 23:21 23:20 23:71 23:71 Suistamonpolku Kurkijoenkatu Impilahdenkatu Sortavalankatu kt kt kt kt kt kt kr M kt kt I u2/3 e=0.25 e=0.25 SUISTAMONPOLKU I u2/ NIINIVAARA AO AO Liite 1, 1 / 4

6 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Liite 1, 2 / 4 AO Erillispientalojen korttelialue NII 5105 SUISTAMONP I I u2/3 e=0.25 I u2/ m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Kahden korttelin välinen raja Osa-alueen raja Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen Rakennusala.

7 Liite 1, 3 / Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva Katu. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tontit on aidattava lukuunottamatta sitä tontin osaa, jolla rakennus sijoittuu kahta metriä lähemmäksi katualuetta. Korttelirajoilla tulee käyttää pääsääntöisesti pensasaitaa ja toissaijaisesti puusäleaitaa. 2. Rakennusta, joka ei sijaitse kokonaisuudesssaan rakennusalallla saa peruskorjata. 3. Asuinrakennusten välisen etäisyyden on oltava vähintään 8 metriä. 4. Rakennuksissa on oltava lapekatto. Kattokaltevuus I-kerroksisissa asuinrakennuksissa on 1:3-1:2 ja muissa asuinrakennuksissa 1:3-1:1,5. Talousrakennusten ja katosten kattokaltevuus on 1:3-1:1,5. 5. Katualueen puoleisen asuinrakennuksen rakennusalan saa ylittää kuistilla, katoksella tms. vähäisellä asuinrakennuksen osalla enintään kaksi metriä ja enintään neljän metrin matkalla. 6. Rakennusten julkisivumateriaalina on käytettävä peittomaalattua puuta. 7. Laajennettaessa olemassa olevaa rakennusta tulee laajennusosan noudattaa olemassa olevan rakennuksen kattomuotoa, kattokaltevuutta, pintaverhousmateriaalia ja ikkunajakoa. 8. Tontille saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa talousrakennuksia ja katoksia. Niiden ala saa olla yhteensä enintään 65 m2, runkosyvyys enintään 7 metriä ja rakennuksen harjan korkeus lattiasta mitattuna enintään 4,5 metriä. 9. Talousrakennusten kerrosalaan laskettava osa sisältyy tontin kokonaisrakennusoikeuteen. 10. Talousrakennuksen tai katoksen saa sijoittaa myös rakennusalan ulkopuolelle ei kuitenkaan istutettavalle tontin osalle. Talousrakennuksen tai katoksen etäisyyden katualueen rajasta on oltava vähintään 6 metriä, muista rajoista vähintään kaksi metriä ja tontilla olevista rakennuksista vähintään neljä metriä. Naapuritontin asuinrakennuksesta etäisyyden on oltava vähintään kahdeksan metriä.

8 Liite 1, 4 / 4 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU NIINIVAARAN (5) kaupunginosan korttelin 5105 osien sekä katualueen asemakaavan muutos. SUISTAMONPOLKU KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Kalle Sivén 5/1674 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Kaija Kinnunen

9 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Niinivaaran laella Suistamonkadun ja Impilahdenkadun välisellä alueella. Alueella on kaksi erillispientaloa talousrakennuksineen. Toinen asuinrakennus sijaitsee kaavan mukaisella tontilla, toinen kiinteistörekisteritilalla. Kaavamuutoksessa on kyse erillispientalokorttelin keskellä olevan Suistamonpolun katualueen liittämisestä viereisiin tontteihin. Osa liitettävästä katualueesta on yksityisessä omistuksessa ja osa kaupungin omistuksessa Luonnonympäristö Kaava-alue on kokonaisuudessaan rakennettua korttelialuetta, jossa ei ole luonnontilaisia alueita. Suistamonpolun katualue on ollut osana viereisten rakennuspaikkojen pihapiiriä tai hoidettu sellaisena. Kaavaalueen eteläpuolella Impilahdenkadun toisella puolella sijaitsee Jaakkimanpuisto, joka on nimestään huolimatta täysikasvuista metsää Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on alun perin luvuilla rakennettua erillispientaloaluetta, jolla vallitseva kerrosluku on 1-2. Kaavamuutosalue on käytännössä kahden erillispientalon pihapiiriä tai sellaisena hoidettua. Asuinrakennuksia on peruskorjattu ja laajennettu ja luvuilla. Kaava-alueella ei ole vesi- tai viemärilinjoja, eikä sähköverkkoja tai kaukolämpöputkia. Nämä verkostot sijaitsevat Impilahdenkadun ja Suistamonkadun katualueilla. Kuva 1: Ilmakuva alueelta

10 Maanomistus Joensuun kaupunki omistaa osan kaavassa osoitetusta Suistamonpolusta. Osa kyseessä olevasta katualueesta on yksityisessä omistuksessa. Osa tähän kaavamuutosalueeseen rajautuvasta Impilahdenkadun katualueesta on yksityisessä omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1., 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat ja 4. vaiheen maakuntakaava on olut luonnoksena nähtävillä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut sen ja yleiskaava on tullut voimaan Yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuinaluetta (AP). Lisäksi alue kuuluu seudullisesti merkittävään rakennuskulttuurialueeseen. Kuva 2: Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020:sta

11 6 Asemakaava: Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty asemakaava numero Kaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua. Tonttitehokkuus on tonteilla 0,15-0,20. Kuva 3: Ote ajantasakaavasta Rakennusjärjestys Pohjakartta Rakennuskiellot Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:2000. Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n rakennuskieltoa. Joensuun Strategiat - Rajaton tulevaisuus kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupunkirakenneohjelman on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Maapoliittinen ohjelma 2013 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Asumisen strateginen suunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa

12 7 Selvitykset: Joensuun kulttuuriympäristöselvitys 2005: Joensuun seudun yleiskaavan 2020 tausta-aineistoksi on laadittu yllä mainittu selvitys. Siinä osa kaava-alueesta on osoitettu seudullisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Inventoitu alue on nimetty Niinivaaran koillis- itärinteeksi. 3 TAVOITTEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Kaavan laatiminen on käynnistynyt yksityisten aloitteesta. Yksityinen maanomistaja on hakenut kaavassa osoitetun Suistamonpolun katualueen liittämistä tonttiinsa. Samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista muuttaa kaavaa myös Suistamonpolun toisen osan kohdalla. Kyse on kaupungin omistuksessa olevasta osasta Suistamonpolusta jota viereisen tontin haltija on hoitanut kuin omaa pihaansa. Kiinteistön omistaja on hakenut poikkeamista kaavan mukaisen tontin muodostamisesta. Poikkeamiseen on suhtauduttu myönteisesti, koska tonttijakoa ollaan laadittavalla kaavalla muuttamassa. 3.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian ( 104). Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kyseessä on alaltaan ja vaikutuksiltaan erittäin pieni kaavamuutos, jolle strategiasta tai sen toteutusohjelmista ei ole tarpeen nostaa erityisiä tavoitteita Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Asemakaavan muutosta ohjaa oikeusvaikutteinen Joensuun seudun yleiskaava. Asemakaavan muutos on lisäksi laajuudeltaan ja sisällöltään niin vähäinen, että suhdetta maakuntakaavaan on tarpeetonta kuvata.

13 Joensuun seudun yleiskaava 2020 Yleiskaavallisena tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen kaupunkirakenne. Kestävä kehitys kaupungin rakentamisessa, ylläpidossa ja toiminnassa tarkoittaa voimavarojen mahdollisimman edullista käyttöä. Yleiskaavan pohjaksi valittiin keskitetty kaupunkimalli, koska se tuki rakennemalleista parhaiten kestävän kehityksen periaatteita. Kaupunkirakenteessa se on johtanut keskittämiseen ja tiivistämiseen. Keskitetty kaupunkimalli säästää energiaa ja aiheuttaa vähiten liikkumiskustannuksia sekä mahdollistaa palveluiden tehokkaan käytön ja nykyisten palveluiden säilymisen ja kehittämisen mahdollisimman hyvin. 8 4 VAIHTOEHDOT 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU Kaavamuutoksen vaihtoehtona on säilyttää nykyinen kaavatilanne ja odottaa, josko kyseinen Suistamonpolu katualue toteutetaan joskus tulevaisuudessa. Tämä vaihtoehto ja varsinkin katualueen toteuttaminen vaikuttaa turhalta lähitulevaisuudessa, koska tarvetta kadulle ei ole ilmennyt vuosikymmenten saatossa. Toinen vaihtoehto on liittää katualue tontteihin maanomistuksen ja alueen nautinnan mukaisesti. Kolmas vaihtoehto on liittää katualue tasan viereisten tonttien kesken. 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Kaavassa on osoitettu kaksi tonttia, joihin aiemman kaavan mukainen Suistamonpolun katualue on liitetty maanomistusta ja käyttöä vastaavasti. 5.2 ALUEVARAUKSET Korttelialueet AO Erillispientalojen korttelialue Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia asuinrakennuksia talousrakennuksineen. Tonttien rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvuilla e=0,25. Määritellyn tehokkuusluvun ja tonttien pinta-alan kasvun myötä kaavan mukainen rakennusoikeus sisältää aiemman kaavan mukaisen sallitun kerrosalan lisäksi sallitun talousrakennuksen pinta-alan. Sallittu kerrosluku tonteilla on I u 2/3. Impilahdenkadun puolella kerrosluku on pakollinen.

14 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavalla on vaikutuksia vain aiemmassa kaavassa osoitetun Suistamonpolun toteuttamatta jättämisen osalta, koska kaavassa osoitetut tontit ovat alueen nykyisen maanomistuksen tai nautinnan mukaisia Kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategiat Kaavahanke edistää kaupunkistrategian ja kaupunkirakenneyksikön strategian tavoitteiden toteutumista Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaava ei muuta kaupunkikuvaa tai rakennettua ympäristöä, koska se perustuu nykyiseen maanomistukseen ja alueiden käyttöön. Kaavamuutos vahvistaa sen, ettei Suistamonpolun kevyen liikenteen väylää tulla toteuttamaan. Kaava alueella ei ole suojelua edellyttävää rakennuskantaa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön sekä virkistysmahdollisuuksiin Kaavalla ei ole vaikutusta luontoon tai luonnonympäristöön, koska kaavassa osoitettujen tonttien käyttö ei muutu nykyisestään. Myöskään virkistysmahdollisuuksiin kaavalla ei ole mitään vaikutuksia, koska Suistamonpolun alue ei ole ollut yleisesti asukkaiden käytettävissä Muut vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja -rakenteeseen Kaavan yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat positiiviset, koska tarpeettomaksi havaitun katualueen toteuttamiseen ei tarvitse käyttää kaupungin varoja. Yritysvaikutusten arviointi Kaavalla ei ole vaikutuksia elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin tai yritysten toimintaan. 6 TOTEUTUS Kaavan mukainen rakentaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Kaavan laillistuttua ensimmäinen tehtävä on saattaa maanomistus kaavan mukaiseksi ja muodostaa kaavan mukaiset tontit. 7 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Tämän asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle yksityisten aloitteesta loppuvuodesta Kaavamuutoksen vireilletulo, osallistumisja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis-

15 ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidettiin nähtävillä ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaavaselostuksen liitteenä 2. Kaavamuutoksen yleisötilaisuus oli Tilaisuudessa oli 2 kuntalaista. Tässä vaiheessa kaavasta saatiin viisi lausuntoa. Mielipiteitä kaavasta ei annettu. 10 Kaavaehdotus Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen pohjalta kaavaehdotukseen ei ole ollut tarvetta tehdä muutoksia. Tonttien rakennusoikeus muutettiin kuitenkin nykyään kaupungissa erillispientalotonteilla yleisesti käytettyyn e=0,25. Kaava-asiakirjojen laatiminen: kaavakartta ja kaavaselostus: Kalle Sivén kaavakartta ja selostuksen liitteet: Kaija Kinnunen

16 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm Kaavan nimi Suistamonpolku Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,2962 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,2962 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,25 0, A yhteensä 0, , ,25 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä -0,0464 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

17 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,25 0, A yhteensä 0, , ,25 0, AO 0, , ,25 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä -0,0464 Kev.liik.kadut -0,0464 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

18 Liite 2, 1 / 4 Työ nro , täydennetty KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS S U I S T A M O N P O L U N A S E M A K A A VAM U U T O S O S A L L I S T U M I S - JA A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaava koskee Joensuun Pielisensuun (401) kylän tiloja 23:32 ja 23:71 sekä Niinivaaran kaupunginosan korttelin 5105 tonttia 4. Suunnittelutehtävä Asemakaavan laadinta on käynnistynyt yksityisten aloitteesta. Kaavan tarkoitus on liittää tontteihin nykyisessä kaavassa oleva rakentamaton kevyen liikenteen katualue, Suistamonpolku. Kaavan laadinnan yhteydessä tehdään sopimus yksityisessä omistuksessa olevan kaavan mukaisen Impilahdenkadun katualueen osan siirtymisestä kaupungin omistukseen ja tarvittavat muutokset maanvuokrasopimuksiin. Asemakaava-alue sijaitsee Niinivaaralla Impilahdenkadun ja Suistamonkadun välisellä alueella.

19 Liite 2, 2 / 4 2 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1., 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat ja 4. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on käynnistetty. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava Alueella on voimassa hyväksytty asemakaava numero Kaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua. Tonttitehokkuus on tonteilla 0,15-0,20. Kaavassa osoitetun Suistamonpolun pohjoispää on kaupungin omistuksessa. Eteläpää on yksityisessä omistuksessa ja kuuluu kiinteistöön Osa kyseisestä kiinteistöstä ulottuu Impilahdenkadun katualueelle. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain voimassa oleva tilanne ja kaavan mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia mm. ympäröiviin alueisiin, virkistysmahdollisuuksiin, kaupunkikuvaan sekä kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Kaavan vaikutukset ovat vähäisiä ja liittyvät tonttien rakennettavuuteen ja kevyen liikenteen paikalliseen reitistöön. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:

20 Liite 2, 3 / 4 kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät, yhdistykset ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry museovirasto teknisten verkkojen haltijat Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt 3 Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavan laatiminen on yksityisten aloitteesta lokakuussa Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos pidetään nähtävillä alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään tiistaina klo kaupunkirakenneyksikössä, osoite Muuntamontie 5. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin internetsivuilla. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee keväällä Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö Muuntamontie 5 kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen puh puh sähköposti kalle.siven@jns.fi sähköposti kaija.t.kinnunen@jns.fi Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta:

21 Asemakaavaprosessi Liite 2, 4 / 4 4

22 Liite 3, 1 / KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS S U I S T A M O N P O L U N A S E M A K A A V A M U U T O S o s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t vas t i n e i n e e n

23 Liite 3, 2 / 3 1 Sisällysluettelo 1. CARUNA ESPOO OY JOENSUUN VESI MUSEOVIRASTO POHJOIS KARJALAN ELY-KESKUS PUHAS OY... 2

24 Liite 3, 3 / CARUNA ESPOO OY Ei ole huomautettavaa asemakaavamuutokseen. 2. JOENSUUN VESI Ei ole huomautettavaa asemakaavamuutokseen. 3. MUSEOVIRASTO Ei ole huomautettavaa asemakaavamuutokseen. 4. POHJOIS KARJALAN ELY-KESKUS Kaava-alue sisältyy Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 osoitettuun seudullisesti merkittävään rakennuskulttuurialueeseen Niinivaaran koillis-itärinne. Alueen Vanha rakennuskanta on luvuilta. Yleiskaavan mukaan mahdollinen suojelun tarve ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. ELY keskus jättää kaupungin harkintaan, miten yleiskaavassa esitetty mahdollinen suojelun tarve otetaan huomioon asemakaavassa. Museovirasto tulee liittää mukaan kaavan osallisiin. Vastine: Museovirasto lisätään osallisiin. Kaavaalueella ei ole suojelutarpeita. 5. PUHAS OY Ei ole huomautettavaa asemakaavamuutokseen.