ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelulautakunta

Transkriptio

1 ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelulautakunta LAUTAKUNTASOPIMUS

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 (7) Lautakuntasopimus Sopimuksen lähtökohdat Tämä sopimus on kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenten yhteinen asiakirja, joka ohjaa lautakunnan työskentelyä. Yhdessä valtuustosopimuksen kanssa tämä sopimus ohjaa Espoon kaupunkisuunnittelua valtuustokauden ajan. Tämä sopimus perustuu keskusteluihin ja päätöksiin lautakunnan toimikaudellaan jo pitämissä 15 kokouksessa ja niiden yhteydessä olleissa infotilaisuuksissa ja seminaarityöskentelyssä (KSL ). Tässä sopimuksessa määriteltyä täydentävät lautakunnan päätökset koskien tarkastuslautakunnan kertomusta (KSL ) ja lautakunnan talousarvioesitystä (KSL ). Tämä sopimus on myös ohje lautakunnan toimintaa valmisteleville ja lautakunnan päätöksiä täytäntöön paneville kaupungin virkamiehille. Lautakunnan sidosryhmille ja muille luottamushenkilöille tämä sopimus osoittaa lautakunnan tahdon ja tavoitteet, joiden mukaisesti toimimme. 2. Kaupunkisuunnittelun kehittämislinjauksia Kaupunkisuunnittelu tulee nähdä kestävää kehitystä edistävänä sekä taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuurilliset ulottuvuudet huomioon ottavana vuorovaikutussuhteena erilaisten tahojen kanssa. Oppivassa kaupunkisuunnittelussa halutaan nähdä kaikki esitetyt tasot ja toimijat avoimessa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Espoon maankäytön suunnittelu sisältää lähivuosina huomattavasti viime vuosia enemmän vaativia kohteita, jotka valtuuston päätöksin ja valtuustosopimuksessa on määritelty. Selvityksiin ja kaavoitukseen tulee kohdentaa aiempaa enemmän työtä ja myös kaupungin ulkopuolelta ostettavaa asiantuntijapanosta, jotta alueiden rakentaminen ja ylläpito saataisiin kokonaistaloudellisesti ja toiminnallisesti optimoitua. Tämä on välttämätöntä energiaratkaisujen sekä muiden ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kehityksen periaatteiden konkretisoimiseksi läpi kaupungin maankäytön toimintojen. Nämä ja tuottavuuden nostaminen edellyttävät panostamista esisuunnitteluun ja suunnitteluun lautakunnan tekemän talousarvioesityksen 2010 mukaisesti.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta 2 (7) 3. Työskentelytapojen kehittäminen Luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteistyötä voidaan parantaa kiinnittämällä tähänastista enemmän huomiota osaamisen kehittämiseen ja tiedonhankinnan ja -hallinnan lisäämiseen. Tuloskorttikäytännössä on toimintaa ohjaavilla riittävän täsmällisillä mittareilla suuri merkitys kehitettäessä lautakunnan ja keskuksen toimintaa tavoitteiden asettamisessa, toteutuksen ohjauksessa ja tulosten seurannassa. Riittävän ajoissa laaditut lautakunnan linjaukset ja yhdessä määritellyt tavoitteet ovat kaikkien etujen mukaisia. Työskentelytapoja kehitetään siten, että lautakunta kykenee antamaan valmistelun kuluessa enemmän selkeitä ohjeita, jotta turhaa työtä vähennetään ja jotta lopputulos vastaa luottamushenkilöiden asettamia tavoitteita. Eri tahoja ja henkilöitä yhdessätekemiseen saattavia iltakouluja, seminaareja, tutustumiskäyntejä ja info-tilaisuuksia käytetään aikaisempia vuosia enemmän asioiden valmistelun ja päätöksenteon apuna. 4. Tavoitetaso kiteytetysti Lautakunta edistää Espoon valtuuston hyväksymien arvojen, vision 2020 ja toiminta-ajatuksen mukaista kehitystä: Espoo on edelläkävijä. Espoo on hyvä paikka asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. sekä Espoon kaupunki luo edellytyksiä kuntalaisten hyvälle elämän laadulle sekä tarjoaa yrittämiselle kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön kestävän kehityksen periaattein. Lautakunnan roolina on toimia Espoon tulevaisuuslautakuntana, sillä kaupunkisuunnittelu on edellytysten luomista kaupunkikulttuurin ja rakenteiden muutoksille siten, että tulevaisuus on asetettujen tavoitteiden suuntaista. Tulevan kehityksen yksityiskohtia on mahdotonta ennustaa aivan oikein, sen sijaan suuntaan voimme merkittävästi vaikuttaa. Lautakunta ottaa yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen ilmastonmuutoksen torjunnan kaupunkisuunnittelun keinoin siten, että asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan konkreettisin mittarein. 5. Tärkeimmät kohteet a. Espoo 2030 Haaste: Espoon tavoitetilasta ei ole yhtenäistä kokonaiskuvaa. Tieto on hajallaan eri aikoina tehdyissä selvityksissä, suunnitelmissa, ohjelmissa ja muissa julkaisuissa. Tämä vaikeuttaa asukkaiden ja muiden toimijoiden luottamusta päätöksentekoon ja tulevaan kehitykseen sekä heikentää taloudellisesti ja laadullisesti optimoitujen ratkaisujen tekoa. Toimenpiteet: Lautakunta ohjaa toimenpiteet ja vuoden 2012 loppuun mennessä hyväksyy kaupunkisuunnittelun ratkaisuja ohjaavan Espoo 2030 tavoitetila asiakirjan, johon mm. kootaan ydinasiat monista kaavoitusohjelmassa määritellyistä suunnitelmista. Käytännöllisyyttä ja etenemispolkuja painottaen määritellään tavoitetilan lisäksi välikuvaukset myöhemmin päätettävinä ajan-

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta 3 (7) kohtina esimerkiksi 2015 ja Valmistelussa otetaan huomioon myös seudulliset kysymykset. Asiakirjassa määritellään myös Espoon toimet kestävän kehityksen edelläkävijänä. b. Tuottavuusohjelma ja rakenteelliset muutokset Haaste: Valtuuston hyväksymät tuottavuusohjelma ja strategia haastavat kaupunkisuunnittelun kehittämään merkittäviä ratkaisuja, jotka kohdistuvat niin keskuksen ja kaupungin muiden toimijoiden kuin tärkeimpien yhteistyötoimijoiden nykyisiin käytäntöihin ja osaamisen kehittämiseen. Tähän kuuluu myös sen arviointi, mikä osa työstä on tarkoituksenmukaista tehdä omana työnä, mikä osa on syytä ohjata yhteistyökumppaneiden tehtäväksi ja mikä on perusteltua ostaa alihankintana. Toimenpiteet: Tavoitteena on asemakaavoituksen ja muiden rakentamista edeltävien prosessien kehittäminen ja toteuttaminen mahdollisimman paljon rinnakkain, jotta kokonaiskäytäntö nopeutuu. Lautakunta paneutuu teknisen toimialan prosessien kehitystyön ja tuloskorttikäytännön tuloksiin ja päättää omalta osaltaan toimenpiteiden jatkosta vuoden 2009 loppuun mennessä. Tähän kytketään selvitystyö koskien kaupunkisuunnitteluun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista ja riittävyyttä, kun tarkastellaan hankkeen tai alueen koko elinkaarta, erityisesti energiaratkaisuja. Tavoitteena on, että lautakunta voi tehdä ulkopuolista asiantuntijapanosta hyväksikäyttävän selvityksen perusteella vuoden 2010 aikana perusteltuja päätöksiä ja esityksiä käytäntöjen muutoksista sekä myös resurssien lisäyksistä silloin, kun se kokonaistaloudellisesti on perusteltua. Tavoitteiden saavuttamiseksi on kaupunkisuunnittelukeskuksen saatava talousarviossa riittävät resurssit palkkaukseen ja konsulttimäärärahoihin. Palkkauksen tason ja palkkausjärjestelmän pitää olla alalla kilpailukykyinen ja niiden tulee turvata henkilökunnan osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen. c. Joukkoliikenne, Raidevisio ja pyöräilyreitistö Haaste: Joukkoliikenteen toimivuus ja erityisesti raideliikenteen kattavuuden lisäys koko metropolialueella on myös ilmastonmuutoksen torjunnan merkittävä perustekijä. Erityisen tärkeitä ovat kaupunkikeskusten välisten yhteyksien hyvä toimivuus. Raideliikenne vaatii seudullisia ratkaisuja, joiden edellytyksenä ovat riittävät perustiedot ja poliittinen tahto. Toimenpiteet: Joukkoliikenteen houkuttelevuutta tulee merkittävästi lisätä hyvin suunnitellun ja toteutetun reitistön, toimivien vaihtojärjestelyjen sekä liityntäpysäköinnin (moottoriajoneuvot ja polkupyörät) ja näihin liittyvien palvelujen avulla. Lautakunnan ohjauksessa laaditaan raidevisio, joka sisältää raiteiden maankäytölliset, toiminnalliset ja taloudelliset raamit sekä kytkennät naapurikuntien maankäytöllisiin ja liikenteellisiin suunnitelmiin. Raidevision vaikutuksia konkretisoidaan kuvaamalla suuntaviivat ja osa tärkeimpiä asemanseuturatkaisuja koskien kaupunkirataa, Länsimetron jatkoa Matinkylästä Kivenlahteen sekä Länsirataa Espoon keskuksesta Lohjalle. Raidevisioon voidaan sisällyttää myös uusia pikaraitio- ja muita joukkoliikenneratkaisuja vaihtoehtoi-

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta 4 (7) neen. Lautakunnan ohjauksessa laaditaan myös Espoon pyöräilyreitistön kehittämisohjelma. d. Metron laatutaso ja asemanseudut e. T3-alue Haaste: Länsimetrolla on erittäin suuri vaikutus Espoon kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen. Metroa kohtaan on esitetty paljon epäilyjä. Kaupunginvaltuusto ja lautakunta ovat asettaneet laatutasovaatimuksia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta. Kaupunginhallitus on tehnyt suunnitteluvarauspäätökset Matinkylän ja Jousenpuiston asemien osalta. Merkittävä osa metroa koskevista päätöksistä tehdään Länsimetro Oy:n toimesta. Toimenpiteet: Tavoitteena on nostaa metron käyttäjämäärää merkittävästi asemien laatutason avulla. Metroasemien ympäristöt suunnitellaan kaupunkikuvaltaan korkeatasoisiksi siten, että nämä eheyttävät kaupunkirakennetta. Lautakunta huolehtii siitä, että Espoossa asemat suunnitellaan osaksi monipuolisia palvelu-, asunto- ja työpaikkakokonaisuuksia ja että joukkoliikenteen, henkilöautojen ja polkupyörien liityntäliikenteen toimivuus ja pysäköinnin riittävyys varmistetaan. Haaste: T3-alueen tavoitteeksi on asetettu kehittyä Euroopan johtavaksi innovaatiotoiminnan keskittymäksi. Espoon strategiassa ja toteuttamispäätöksissä on määritelty runsaasti toimenpiteitä, joilla tätä tavoitetta edistetään. Toimenpiteet edellyttävät metropolialueen ja strategisen tason kansainvälisten kumppaneiden syvällistä yhteistyötä. Toimenpiteet: T3-alueen tavoitteet toteutetaan täydennysrakentamisella, maankäytön muilla ratkaisuilla ja toiminnallisilla kehitystoimilla siten, että tuloksena ovat hyvät palvelut ja hyvän elämän turvaava moderni alue, jossa myös kulttuuriset arvot otetaan korostetusti huomioon. Lautakunta ohjeistaa T3-toimintaa ja Tapiola-projektia siten, että sen kokemuksia voidaan käyttää hyväksi vastaavaa projektihallintoa kehitettäessä käytettäväksi Espoon muilla alueilla ja muussa toiminnassa. Olennaisia kysymyksiä ovat täydennysrakentamisen eri vaihtoehtojen havainnollistaminen, kestävän kehityksen uusia ratkaisuja edistävä kehitys- ja kokeilutoiminta, aluetta leimaavien ratkaisujen laatutaso, ratkaisujen elinkaari ja edullisuus sekä eri toimijoiden ja käyttäjien sitouttaminen ja sitoutuminen alueen kehittämiseen ja palvelutarjontaan. T3- alueelle laaditaan Aalto-yliopiston ja muiden kehittäjätahojen kanssa käyttäjälähtöinen tilastrategia. f. Kaupunkikeskuksille kehittymissuunnitelmat Haaste: Lähiöiden peruskorjaustarve kasvaa nopeasti ja samalla väestörakenteen muutokset johtavat tilanteisiin, joissa palvelutarjonta ja asuntotyypitys eivät vastaa kuntalaisten tarpeita. Espoon kullakin kaupunkikeskuksella on omat erityispiirteensä ja vahvuutensa. Modernin tietotekniikan ja Avoin Espoo -verkkosivujen seurauksena on nyt mahdollista saattaa kutakin aluetta koskeva tieto laajaan käyttöön informatiivisessa ja havainnollisessa muodossa.

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta 5 (7) Toimenpiteet: Lautakunta vahvistaa suuntaviivat, joiden mukaisesti lähiöiden perusparantamiselle luodaan hallinnolliset rajat ylittävä malli ja tarvittavat käytännöt. Mallissa vastuujako ja yhteistyö toteutuvat tehokkaasti ja kaupungin taloudelliset realiteetit huomioon ottavalla tavalla kaupunkisuunnittelukeskuksen, sosiaalitoimen ja muiden hallintokuntien sekä palveluja tarjoavien ja rakentamista hoitavien yritysten kesken. Kullekin kaupunkikeskukselle, joihin kuuluvat myös Kauklahti ja Kalajärvi, laaditaan lautakuntakauden aikana oma kehittymissuunnitelma. Tavoitteena ovat kunkin alueen omaleimaisuutta korostavat positiiviset ratkaisut. Perustavoitteena on verkostomaisesti toimiva useiden keskusten kaupunki, jossa rakentaminen painottuu raideliikennevyöhykkeelle. Suunnitelmissa kuvataan uudis- ja täydennysrakentamisen sekä peruskorjauksen tarpeita ja toimenpiteitä. Niissä haastetaan asukkaat ja eri toimijatahot yhteistyöhön alueen kehittämisessä ja korostetaan alueen kehittymisen aikatauluja. Niissä myös konkretisoidaan energiaratkaisuja ja muita kestävää kehitystä ja elinkaariajattelua edistäviä käytäntöjä. g. Lamasta nousun vauhdittaminen 6. Muita kohteita Haaste: Rakentaminen on edelleen vähäistä. Se on aiheuttanut merkittävästi alan työttömyyttä ja heijastunut myös muille aloille työttömyyden kasvuna ja luonut epäuskoa yleiseen mielipiteeseen. Toimenpiteet: Kohdennettaessa kaupunkisuunnittelukeskuksen resursseja vuosien työohjelmissa otetaan yhdeksi kriteeriksi rakennushankkeiden käynnistyminen. Tavoitteena on asemakaavoituksen avulla ja muin keinoin edistää täydennys- ja korjausrakentamista sekä myös saada asemakaavoitetuksi merkittävä määrä sellaisia pientaloalueita, joille on saatavissa runsaasti omatoimiseen rakentamiseen sopivia tontteja. Kalajärven paikalliskeskuksen alueella pientalokaavoituksella vahvistetaan nykyisiä palveluja ja täydennysrakennetaan yleiskaavan mukaisia alueita toimiviksi kyläyhteisöiksi. Lautakunnan käsittelyyn laaditaan ohjelma koskien Espoon keskuksen suunnittelua ja vaiheittaista toteutusta. Siinä painotetaan identiteettitekijöitä (kirkon ympäristön kulttuurihistoria, Espoonjoen vesiteema, rata, monikulttuurisuus, liikuntamahdollisuudet, Omnian kampusalue ) sekä luodaan alueelle suora yhteys Turunväylältä. Siinä määritellään toimenpiteitä, joilla huomattava asukasmäärän lisäys ja uusittava hallintokeskus luovat alueelle elinvoimaa ja positiivista imagokehitystä. Osana tätä valmistellaan asemakaavoituksen perustaksi visualisoitu esitys niistä linjauksista ja käytännöistä, joilla asemanseudun ja hallinnollisen keskuksen alue esitetään uusittavaksi ja joiden perusteella valtuusto voi päättää kaupungintalon kohtalon. Lautakunta käynnistää välittömästi valtuuston päätöksen edellyttämät maankäytölliset selvitykset ja muut kaavoitustoimet koskien jätevedenpuhdistamon siirtoa Blominmäkeen ja tämän seurauksena vapautuvaa Finnoon aluetta.

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta 6 (7) Lautakunta ohjaa Vermon alueen suunnittelua ja toteutusta siten, että aikaansaadaan Sellon alueen peruspalveluihin tukeutuva ekotehokas kerrostaloalue sekä monimuotoisesti vihertoimintoja sisältävä laaja Vermonpuiston luonto-, virkistys- ja elämysalue. Histan alueen toimenpiteet toteutetaan lautakunnan päätöksen mukaisesti. Kaupungin eri hallintoelinten päätöksin on varmistettava riittävät valmiudet, tietotaito ja resurssit toteuttaa alueesta ekotehokas ja ekologinen kokonaisuus uusia ratkaisumalleja käyttäen. Tätä varten lautakunnan ohjaamana laaditaan alueen kehittämissuunnitelma. Siinä määritellään mm. projektihallinto ja toimenpiteet, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan ja joilla radan ja lähipalvelujen rakentaminen tarvetta vastaavasti varmistetaan. Espoonkartanon alueella asemakaavoitus kohdennetaan Kehä III:een rajoittuviin alueisiin ja muilta osin tehdään välttämätöntä kunnallistekniikan ja muuta yleissuunnittelua. Nuuksion Luontokeskuksen rakentaminen tuo alueelle valtavasti lisää kävijöitä. Tämä edellyttää kaupungin ja muiden toimijoiden tiivistä yhteistyötä, jonka tuloksena luonnon kestokyky varmistetaan. Nuuksion Pitkäjärven itäpuolisen tieyhteyden lisäksi kohteina ovat Nuuksion Pitkäjärven rakennuspaikkaselvitys, Bodomjärven ympäristön kulttuurinen maankäytönsuunnitelma sekä seurakuntayhtymän Velskolan leirikeskuksen ja sen ympäristöjen asemakaavoitus Vihdintien suunnan sisääntulona Nuuksion alueelle. Lautakunnan käsittelyyn laaditaan selvitys, jonka perusteella on mahdollista päättää tarvittavista asemakaavoitus- ja muista toimista koskien Espoon alueelle toteutettavissa olevia siirtolapuutarha-, viljelyspalsta-, yms. alueita. Tavoitteena on lisätä merkittävästi tarjontaa koskien monipuolisia ja myös uudentyyppisiä palveluja ja rakentamismahdollisuuksia, joilla lisätään luontoon kytkeytyvää omatoimisuutta ja virkistystä oman kaupungin alueella. Espoossa Kansallinen Kokoomus Vihreä Liitto Suomen Sosialidemokraattinen puolue Perussuomalaiset / Sitoutumattomat Ruotsalainen kansapuolue Svenska Folkpartiet Suomen Keskusta