Markkinatilanne ja toimintaympäristö... 3 Konsernin liikevaihto, tulos ja rahoitusasema... 4 Olennaiset tapahtumat tilikaudella... 5 Logistiikka...

Transkriptio

1

2 Sisältö Markkinatilanne ja toimintaympäristö... 3 Konsernin liikevaihto, tulos ja rahoitusasema... 4 Olennaiset tapahtumat tilikaudella... 5 Logistiikka... 6 Matkustajaliikenne... 8 Infrarakentaminen...10 Investoinnit ja kalustohankinnat...11 Konsernirakenteen muutokset ja kiinteistöjärjestelyt...12 Turvallisuus...13 Ympäristö...14 Arvio liiketoiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä...15 Henkilöstö...16 Johto ja tilintarkastus...18 Merkittävät tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat...19 Alkaneen vuoden näkymät...20 Konsernin tuloslaskelma...21 Konsernin tase...22 Konsernin rahoituslaskelma...23 Emoyhtiön tuloslaskelma...24 Emoyhtiön tase...25 Emoyhtiön rahoituslaskelma...26 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet...28 Liitteet Liitteet Liitteet Liite Liite Liitteet Liitteet Liitteet Liitteet Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä...52 Tilintarkastuskertomus...53 Hallintoneuvoston lausunto...54

3 Markkinatilanne ja toimintaympäristö 3 Markkinatilanne ja toimintaympäristö Epävarma taloudellinen tilanne vuonna 2012 näkyi VR-konsernissa etenkin logistiikan liiketoiminnassa. Haasteita tuovat myös Suomen teollisuuden rakennemuutos sekä avaintoimialojen kehitysnäkymät Suomessa ja lähialueilla. Matkustajaliikenteessä suhdannemuutosten vaikutus on lievempi. Eurokriisin pitkittyminen sekä alhainen vienti ja kulutus painoivat Suomen bruttokansantuotteen kasvun lähelle nollaa. VR-konsernin liikevaihdon kehitys oli kohtuullinen haastavasta talouden tilasta huolimatta. EU-lainsäädäntö ja kilpailun avautuminen tulevaisuudessa myös matkustajaliikenteessä vaikuttavat ratkaisevasti VR-konsernin toimintaympäristöön. Kilpailu tulee nähdä myös laajasti. Esimerkiksi matkustajaliikenteessä juna kilpailee muiden liikennemuotojen, erityisesti henkilöautoilun kanssa. VR-konsernilla on edessään myös sen historian suurimmat investoinnit, kun varsin ikääntynyttä vetokalustoa uusitaan. Vuonna 2013 päätettävä erittäin mittava sähköveturi-investointi, tarve investoida dieselvetureihin sekä meneillään olevat vaunukalustoinvestoinnit muuttavat yhtiön rahoitusasemaa. VR-konsernin logistiikan kuljetukset koostuvat lähes kokonaan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden sekä metalli- ja kemianteollisuuden raaka-aineista ja tuotteista. Rakenteellista muutosta läpikäyvän metsäteollisuuden volyymit laskivat hieman vuonna Rautatielogistiikan kokonaisvolyymi säilyi edellisvuoden tasolla, mutta maantieliikenteen volyymi laski pääosin kappaletavaralogistiikan liiketoiminnasta luopumisen vuoksi. Venäjän merkitys rautateitse tapahtuvaan tavaraliikenteeseen on merkittävä. Noin kolmannes kuljetuksista on Venäjän rajan ylittävää tuonti-, vienti- ja transitoliikennettä. Venäjän-liikenteeseen vaikuttavat erityisesti Venäjän kauppapoliittiset toimet ja rautateiden operaattoreiden kehitys. Muutokset voivat olla äkillisiä, jolloin liikenteen määrät ovat vaikeasti ennakoitavissa. Venäjän WTO-jäsenyys yksinkertaistaa tullikäytäntöjä ja vilkastuttaa vientiä ja tuontia lähivuosina. Toteutuneet muutokset ovat lisänneet tuontipuun volyymia selvästi. Matkustajaliikenteen matkustajamääriin vaikuttavat muun muassa kulutus- ja matkustustottumukset, väestön alueellinen jakautuminen, eri liikennemuotojen väylästöjen ja liikennepalveluiden kehitys sekä kuljetusmuodon ympäristöystävällisyys. Palveluiden kysyntään vaikuttaa myös hinnoittelu, täsmällisyys sekä koko matkustusprosessin sujuvuus ja helppous. Junaliikenteen asiakkaiden ostokäyttäytymisessä on tapahtunut selkeä muutos, ja itsepalvelukanavien eli verkkokaupan ja lippuautomaattien osuus myynnistä kasvoi kertomusvuonna voimakkaasti. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä olennaista on tiheä vuorotarjonta. Lisäksi asiakastyytyväisyyteen junaliikenteessä vaikuttavat syöttöliikenteen järjestäminen asemille sekä pysäköintipaikkojen riittävä määrä. Pitkällä aikavälillä radanvarsialueiden kaavoitus asuinkäyttöön lisää matkustusmääriä. Näistä useimmat asiat ovat muiden kuin VR-konsernin vastuulla. Suomessa valtion rataverkon kunnosta ja kehittämisestä vastaa Liikennevirasto. Rataverkon kunto vaikuttaa junaliikenteen kehittämiseen ja sen kilpailukykyyn muihin liikennöintimuotoihin nähden. Valtion investoinnit rataverkon rakentamiseen ja ylläpitoon näkyvät merkittävästi sekä matkustaja- ja tavaraliikenteen sujuvuudessa ja täsmällisyydessä että infrarakentamisen liiketoiminnassa. Pääosin yksiraiteinen ja osin heikkokuntoinen rataverkko rajoittaa myös nopeuksia ja vaikuttaa junamatkustamisen houkuttelevuuteen kaukoliikenteessä. Ympäristöystävällisen raideliikenteen kehittämisedellytysten parantamiseksi VR-konserni on aktiivisesti yhteydessä valtakunnallisiin ja paikallisiin päätöksentekijöihin.

4 Konsernin liikevaihto,, tulos ja rahoitusasemaasema 4 Konsernin liikevaihto,, tulos ja rahoitusasemaasema Konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 1 437,8 miljoonaa euroa (1 437,2 M vuonna 2011). Vertailukelpoisuutta vuoteen 2011 heikentää logistiikkadivisioonan toteutunut kappaletavaraliiketoiminnan myynti sekä alkuvuonna myydyt pienemmät ulkomaantoiminnot. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia vuodesta Matkustajaliikenteen liikevaihdon kehitys oli vahvaa etenkin loppuvuonna. Koko vuoden liikevaihto oli 513,6 miljoonaa euroa (483,3 M ). Positiiviseen kehitykseen vaikuttivat etenkin onnistuneet markkinointi- ja hintakampanjat. Liikevaihto kasvoi vuoden aikana 6,3 prosenttia, johon sisältyy junaliikenteen liikevaihdon kasvua 5,5 prosenttia ja linja-autoliikenteen kasvua 11,6 prosenttia. Linja-autoliikenteen kasvussa näkyy menestys pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen tarjouskilpailuissa. Matkustajaliikenteessä tehtiin 95,5 miljoonaa matkaa vuonna 2012, kasvua vuoteen 2011 verrattuna oli 3,5 prosenttia. Junaliikenteen matkat kasvoivat 1,4 prosenttia (kaukoliikenne 2,8 prosenttia ja lähiliikenne 1,1 prosenttia) ja henkilökilometrit 3,9 prosenttia. Logistiikan liikevaihto oli 544,2 miljoonaa euroa ja laski 8,5 prosenttia vuodesta 2011 (594,7 M ). Lasku johtuu pääosin kappaletavaraliiketoiminnan myynnistä. Vertailukelpoinen liikevaihto pysyi vuoden 2011 tasolla, mitä voidaan pitää hyvänä suorituksena vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. Rautatielogistiikan liikevaihto kasvoi 2,3 prosenttia, mutta autoliikenteen liikevaihto laski 21,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vertailukelpoinen autoliikenteen liikevaihdon lasku oli 2,1 prosenttia. Infrarakentamisen liikevaihto kasvoi 7,8 prosenttia ja oli 273,9 miljoonaa euroa vuonna 2012 (254,0 M ). Liikevaihdon kehitys oli positiivista kaikilla liiketoiminta-alueilla. Myös tilauskanta kasvoi merkittävästi 410,5 miljoonaan euroon vuoden lopussa. Konsernin liikevoitto oli 52,4 miljoonaa euroa (20,9 M ) ja tilikauden voitto 38,8 miljoonaa euroa (15,3 M ). Tilikauden liikevoittoon sisältyy omaisuuden myyntivoittoja ja kertaluontoisia kulueriä, joiden nettovaikutus kasvatti liikevoittoa 32,2 miljoonaa euroa. Kertaluontoisista eristä puhdistettu operatiivinen liikevoitto parani vuodesta 2011 lähinnä tehostamistoimenpiteiden ansiosta. Konsernin rahoitusasema säilyi koko tilikauden vahvana. Likvidit varat olivat vuoden lopussa 207,4 miljoonaa euroa (174,6 M ). Tilinpäätöshetkellä ei ollut ulkona olevia yritystodistuksia. Konserni ei maksanut osinkoja vuodelta Liitetietojen kohdassa 24 on esitetty muut tunnusluvut.

5 Olennaiset t tapahtumat t tilikaudellala 5 Olennaiset t tapahtumat t tilikaudellala VR-konsernissa vuonna 2009 käynnistetty ja vuoteen 2012 kestänyt muutosohjelma eteni suunnitelmien mukaan. VR Groupin muutosohjelman tavoitteena oli saada aikaan 100 miljoonan euron parannus kannattavuudessa muun muassa kulurakennetta keventämällä, toimintaa tehostamalla ja liiketoiminnan laajuutta kasvattamalla. Tulostavoitteessa onnistuttiin verrattain hyvin saavutettu liikevoittovaikutus oli yli 90 miljoonaa euroa. Tämä ei kuitenkaan näy suorana tuloparannuksena edellisiin vuosiin verrattuna, sillä samalla ajanjaksolla kustannuksia nostivat palkkakustannusten TES-korotukset ja energian hinnan nousu. Muutosohjelman henkilöstövaikutukset olivat kolmen vuoden aikana yhteensä henkilötyövuotta. Henkilöstövähennykset on toteutettu pääasiallisesti eläkkeelle siirtymisten ja uudelleensijoittamisten avulla sekä muutospoolia hyödyntämällä. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta VR Transpointin kannattavuutta pystyttiin parantamaan huomattavasti vuoden aikana. Se onnistui toiminnan tehostamisen sekä uusien tuotanto- ja asiakasratkaisujen ansiosta. Muutosohjelman alussa 2009 logistiikan liiketoiminnalle asetetut tehostamistavoitteet saavutettiin pääosin vuoden 2012 loppuun mennessä, ja samalla pystyttiin luomaan hyvä perusta toiminnan uudenlaiselle kehittämiselle. Keskimääräinen tavaraliikenteen junakoko oli vuoden lopulla suurempi kuin koskaan VRkonsernin historiassa. Kilpailukykyä parannettiin tehostamalla juna- ja autoliikenteen yhteistoimintaa. Heinäkuun lopussa allekirjoitettiin sopimus VR Transpointin kappaletavaraliiketoiminnan myynnistä Itellalle. Kauppa toteutui Kaupassa noin 850 työntekijää siirtyi Itellalle. Kauppa pienentää liikevaihtoa noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Matkustajaliikenteessä vuonna 2011 käyttöönotetun lipunmyyntijärjestelmän vakaus parani selvästi vuonna Merkittävää on myös, että itsepalvelukanavien eli kuluttaja- ja yritysverkkokaupan ja lipunmyyntiautomaattien osuus kasvoi kertomusvuonna voimakkaasti ja oli kaukoliikenteen myynnistä 50,4 prosenttia koko vuoden osalta. Vuoden 2011 lopulla avattu kanta-asiakasohjelma Veturi kehittyi ja kasvatti huomattavasti jäsenmääräänsä vuoden aikana. Vuoden lopussa järjestelmässä oli noin asiakasta, kun vuoden alussa ohjelmassa oli noin asiakasta. Täsmällisyys parani sekä matkustajaliikenteessä että logistiikan kuljetuksissa. Kaukoliikenteen täsmällisyys vuonna 2012 oli 86,2 prosenttia (79,7) ja lähiliikenteen 93,6 prosenttia (92,1). Logistiikan täsmällisyys nousi 91,5 prosenttiin. VR Track voitti vuoden 2012 aikana suuria urakoita ja sopimuksia parantuneen kilpailukykynsä ja ratajärjestelmien kokonaisosaamisensa ansiosta. Näitä olivat mm. Kokkola Riippa-kaksoisraiteen suunnittelu- ja rakennusurakka Pohjanmaalla sekä Etelä-Suomen alueen radan ja turvalaitteiden kunnossapitosopimus. llianssihankkeessa saatiin sopimus Kokemäki Lielahti-rataosan rakentamisesta. Vuoden 2011 lopulla käynnistetty sähköveturi-investointihanke eteni suunnitelmien mukaan. Investoinnin kooksi vahvistui 80 veturia sekä 97 veturin hankintaoptio. Uusilla vetureilla korvataan vanhat, pääosin 1970-luvulla hankitut sähköveturit. Arvioitu toimitusaika vetureille on Investointi rahoitetaan kokonaan VRkonsernin tulorahoituksella ja ulkopuolelta hankittavalla rahoituksella. Vuosi 2012 oli Suomen rautateiden ja VR-konsernin 150-vuotisjuhlavuosi. Aikataulunmukainen junaliikenne aloitettiin Helsingin ja Hämeenlinnan välillä Juhlavuosi näkyi monipuolisesti asiakkaille ja muille sidosryhmille. Matkustajaliikenne käynnisti tarjoushintakampanjat ja järjesti asematapahtumien sarjan. Rautateiden ja konsernin historiasta tuotettiin historiateos ja tv-dokumentti. Dr13-dieselveturista ja neljästä puurakenteisesta vaunusta koostuva perinnejuna Valtteri kunnostettiin juhlavuodeksi.

6 Logistiikka 6 Logistiikka VR Transpoint on VR-konsernin logistiikkaliiketoiminta, joka sisältää rautatielogistiikkaa sekä maanteiden massatavarakuljetuksia ja varastointia. Transpoint International (FI) Oy ulkomaisine tytäryhtiöineen hoitaa kansainvälistä tavaraliikennettä maanteillä. Logistiikkaan kuulunut kappaletavaraorganisaatio siirtyi liiketoimintakaupalla Itella Logistiikalle Kappaletavaraliiketoiminta on logistiikan kokonaisluvuissa kaudet 1 9/2012. Logistiikan kokonaisliikevaihto pieneni 8,8 prosenttia ja oli 543,0 miljoonaa euroa (594,7 M ). Rautatielogistiikan liikevaihto konserniyhtiöille myynti mukaan lukien oli 329,3 miljoonaa euroa (321,8 M ) ja maantielogistiikan liikevaihto 216,0 miljoonaa euroa (277,4 M ). Rautatielogistiikan liikevaihto nousi 2,4 prosenttia ja maantielogistiikan liikevaihto laski 22,1 prosenttia. Rautatielogistiikan myynnin kasvuun vaikutti kysynnän nousu erityisesti idän liikenteessä. Maantielogistiikan liikevaihdon laskuun vaikuttivat ulkomaan yhtiöiden karsiminen ja kappaletavaralogistiikan myynti Itellalle. Myytyjen yritysten ja liiketoimintojen vaikutus vertailukelpoiseen liikevaihtoon oli kertomusvuonna noin 60 miljoonaa euroa. Rautatielogistiikkatiikka Rautatielogistiikan kuljetusmäärät pysyivät lähes edellisvuoden tasolla ja olivat 35,3 miljoonaa tonnia. Tästä kotimaan liikenteen osuus oli 23,6 miljoonaa tonnia ja kansainvälisen liikenteen osuus 11,7 miljoonaa tonnia. Kotimaan liikenteen volyymit olivat edellisvuoden tasolla. Kansainvälisen liikenteen kuljetetut tonnit nousivat 3,9 prosenttia. Kansainvälisellä liikenteellä tarkoitetaan liikennettä, joka kulkee rajan yli junalla. Tästä valtaosa on Suomen ja Venäjän kahdenvälistä liikennettä tai transitoliikennettä Suomen kautta muihin maihin. Kotimaan liikenteessä metsäteollisuuden kuljetukset laskivat 2,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Metsäteollisuuden kuljetuksiin vaikuttivat taloudellisen epävarmuuden lisäksi alan rakenteelliset muutokset. Metalliteollisuuden kuljetusmäärä puolestaan kasvoi 3,7 prosenttia ja kemianteollisuuden kuljetusmäärä laski 4,1 prosenttia. Metalliteollisuuden kuljetuksien kasvuun vaikuttivat eniten pasutekuljetukset ja kemianteollisuuden kuljetuksiin vähentyneet lannoite- sekä palavien nesteiden kuljetukset. Kansainvälisessä liikenteessä kuljetusmäärien nousuun vaikutti eniten idän liikenteen vaunukuormaliikenteen kasvu. Suurin kasvu tuli lisääntyneestä tuontipuuliikenteestä ja rikasteista. Kuljetusmääriin sisältyvät sekä Suomen tuonti- ja vientikuljetukset että transitoliikenne. Metsäteollisuuden kuljetukset kasvoivat 6,5 prosenttia ja kemianteollisuuden kuljetukset 5,5 prosenttia. Transitoliikenteessä kuljetusmäärät eivät muuttuneet edellisvuoteen verrattuna. Suurimmaksi osaksi liikenne on Venäjän teollisuusraaka-aineiden vientiä kansainvälisille markkinoille, ja se koostuu metalliteollisuuden ja kemianteollisuuden kuljetuksista. VR Transpointin rautatielogistiikan liiketulos parani huomattavasti. Tuloskehitykseen vaikutti eniten tuotannon tehostaminen ratapihoilla ja junaliikenteessä. Junakilometrit laskivat vuoden aikana noin 5 prosenttia pääasiassa aiempaa suuremman junakoon ansiosta. Junakokoon vaikutti osaltaan liikenteen rakenne, mutta erityisesti kehitystoimenpiteet asiakkaiden kanssa sekä tehokkaampi liikenteen suunnittelu. Maantielogistiikkatiikka Maantielogistiikan kuljetusmäärät olivat 7,0 miljoonaa tonnia (8,5). Kotimaan kappaletavara-kuljetukset sisältyvät lukuihin vain kaudet 1 9. Massatavarakuljetukset vähenivät 3,5 prosenttia. Massatavaralogistiikassa kierrätysmateriaalien volyymit laskivat ja rakennusteollisuuden kuljetukset vähenivät edellisvuodesta 8,7 prosenttia. Volyymit sen sijaan kasvoivat maatalouden kuljetuksissa 8,1 prosenttia ja kemiallisen metsäteollisuuden kuljetuksissa 12,8 prosenttia. Kansainvälisen logistiikan kuljetusmäärät laskivat 16,8 prosenttia. Maantielogistiikan 1,5 miljoonan tonnin volyymilasku johtuu pääasiassa vuosina 2011 ja 2012 tehdyistä yritysten ja liiketoimintojen myynneistä. Kansainvälinen maantielogistiikka ja massatavaralogistiikka paransivat tulostaan huomattavasti edellisvuodesta portfolion kehittämisen ja toiminnan tehostamisen ansiosta.

7 Logistiikka 7 Logistiikan toimintojen kehittäminentäminen Toiminnan tehostamisen sekä uusien tuotanto- ja asiakasratkaisujen ansiosta VR Transpointin kannattavuutta pystyttiin parantamaan huomattavasti haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Vuonna 2009 muutosohjelman käynnistyessä logistiikan liiketoiminnalle asetetut tehostamistavoitteet saavutettiin pääosin, ja samalla pystyttiin luomaan hyvä perusta toiminnan uudenlaiselle kehittämiselle. VR Transpointin tavoite on olla massatavaralogistiikan johtaja kotimaassa ja idänliikenteessä. Asiakkaille tarjotaan kokonaisratkaisuja, joissa rautatie- ja maantielogistiikan palvelut täydentävät toisiaan. Junia, autoja, terminaalipalveluita ja ulkomaisia kumppaniverkostoja hyödyntäen tarjotaan saumaton kuljetusketju. Tavoitteiden saavuttamiseksi VR Transpoint toteutti useita merkittäviä toimenpiteitä. Näihin lukeutuivat strategian täsmentäminen ja kappaletavaralogistiikkaliiketoiminnasta luopuminen, juna- ja autoliikenteen yhteistoiminnan tehostaminen, uudenlaisen tehokkaan raidekaluston hankkiminen sekä tuotannon esimiestyön kehittäminen organisaatiouudistuksella ja strategisin rekrytoinnein. Keskimääräinen tavaraliikenteen junakoko on nyt suurempi kuin koskaan VR-konsernin historiassa. Ratapihatyön tehokkuus on jo ylittänyt vuonna 2009 alkanutta lamaa edeltävän tason alhaisemmista kuljetusvolyymeistä huolimatta. Radio-ohjaus on ollut tärkeässä roolissa tehostamassa ja tuomassa joustavuutta ratapihatöihin. Lisäksi RFID-tekniikka mahdollistaa aivan uudentasoisen työnohjauksen ja kuljetustenhallinnan. Kansanvälisen maantielogistiikan liiketoiminnan rakenne ja laajuus muuttui, kun Puolan, Tšekin, Slovakian ja Ison-Britannian yhtiöistä luovuttiin. Painopisteenä on jatkossa strategian mukaisesti Venäjän-liikenne ja uuden kumppanin kanssa liikenne itäiseen Keski-Eurooppaan. Myös Baltian liikenne on edelleen merkittävä osa kansainvälistä liiketoimintaa. Asiakkaille muutokset näkyvät parantuneena palveluna ja laatuna. VR Transpoint on parantanut kilpailukykyään useilla eri alueilla. Liiketoiminnassa on entistä kohdennetummin keskitytty kannattavaan ja kestävään liiketoimintaan. Tätä tukevat kustannusperusteinen hinnoittelu, asiakasyhteistyössä tehty toimintamallien katselmointi ja kehittäminen, kuljetukseen sopivimman kuljetusmuodon valinta sekä uudet liikennöitävään volyymiin perustuvat hinnoittelumallit. Tuotannosta on karsittu kiinteitä kuluja, ja raideliikenteen uuden tehokkaan kaluston investointiohjelma jatkuu lähivuodet. Logistiikan tulevaisuuden näkymät VR Transpoint jatkaa vuonna 2013 jo käynnistettyjä toimenpiteitä toiminnan kehittämiseksi. Tehostamisen lisäksi erityistä huomiota saa yhteistyö asiakkaiden kanssa ja liiketoiminnan kasvualueiden löytäminen. Markkinakehitys luo vuodelle 2013 epävarmuutta. Tämä pitää sisällään sekä Suomen teollisuuden rakennemuutokset että avaintoimialojen kehitysnäkymät Euroopassa ja maailmalla. Myös lähialueiden, etenkin Venäjän ja Baltian kehitys vaikuttaa suuresti VR Transpointin näkymiin vuonna 2013.

8 Matkustajaliikenne 8 Matkustajaliikenne VR-konsernissa matkustajaliikennettä hoitaa rautateillä VR sekä maanteillä Oy Pohjolan Liikenne Ab ja Pohjolan Kaupunkiliikenne Oy. Matkustajaliikenteellä on linja- ja sopimusliikennettä sekä tilausliikennettä. Lisäksi matkustajaliikenteeseen kuuluu Avecra Oy, joka hoitaa ravintolatoimintaa junissa ja asemilla. Matkustajaliikenteen kokonaisliikevaihdon kasvu oli hyvä vuonna Kokonais liikevaihto oli 548,3 miljoonaa euroa (516,8 M ). Matkustajaliikenteen liikevaihto, konserniyhtiöille myynti mukaan lukien, oli 445,1 miljoonaa euroa (422,3 M ). Liikevaihto kasvoi 5,4 prosenttia. Liikevaihdosta 50,3 miljoonaa euroa (51,7 M ) oli Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) ostamaa sopimusliikennettä ja 39,5 miljoonaa euroa (41,0 M ) liikenneja viestintä-ministeriön ostamia matkustajaliikennepalveluja. Junaliikenne Junaliikenteessä tehtiin kaikkiaan 69,4 miljoonaa matkaa, jossa on kasvua 1,5 prosenttia. Kaukoliikenteessä tehtiin 13,7 miljoonaa matkaa, jossa on kasvua 3,2 prosenttia. Kaukoliikenne käsittää matkan pituudesta riippumatta kaikki muut kuin pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junissa tehdyt matkat. Suomen ja Venäjän välisessä matkustajaliikenteessä tehtiin matkaa, jossa oli kasvua 11,7 prosenttia. Suurin vaikutus kasvuun oli Allegro-junan hyvällä menestyksellä. Helsingin ja Pietarin välillä tehtiin noin matkaa vuonna 2012, missä on kasvua 17,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Allegrolla liikennöitiin neljällä päivittäisellä vuorolla. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä tehtiin 55,7 miljoonaa matkaa. Nousua edellisvuoteen oli 1,0 prosenttia. Tästä HSL-alueen matkamäärä oli 43,4 miljoonaa, jossa oli kasvua 1,0 prosenttia. Junaliikenteessä asiakkaiden ostokäyttäytymisessä on tapahtunut selkeä muutos, ja itsepalvelukanavien eli kuluttaja- ja yritysverkkokaupan sekä lipunmyyntiautomaattien osuus kasvoi voimakkaasti. Itsepalvelukanavien osuus kaukoliikenteen myynnistä oli 50,4 prosenttia koko vuoden osalta (36,6 prosenttia). Itsepalvelukanavien osuuden kasvu näkyy erityisesti asemien lipunmyynnin, mutta myös junamyynnin suhteellisen osuuden pienenemisenä. Matkustajaliikenteen liikevoitto oli 14,6 miljoonaa euroa (7,9 M ). Linja-autoliikenne Pohjolan Liikenteen matkustajaliikenteessä kuljetettiin 26,1 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 9,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Matkustajamäärien nousu johtui pääkaupunkiseudulla voitetuista uusista linjoista sekä kaukoliikenteen matkustajamäärien kasvusta. Tämä näkyi myös liikevaihdossa, joka kasvoi 12,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 70,1 miljoonaa euroa (62,5 M ). Liikevoitto oli 6,5 M (5,6 M ). Pohjolan Liikenteellä oli kertomusvuonna sopimusliikennettä HSL:n toiminta-alueella Helsingin ja Espoon sisäisessä liikenteessä sekä seutuliikenteessä. Sopimusliikenne HSL-alueella laajeni merkittävästi voitettujen linjojen ansiosta. Pohjolan Liikenne avasi vuonna 2012 verkkokaupan. Avecra Avecralle vuosi oli merkkivuosi, kun ravintolapalvelut junissa viettivät 100-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuosi näkyi asiakkaille tarjouksina ja mainoksina. Asiakkaiden asiointikokemusta parannettiin useissa ravintoloissa, kun niihin tehtiin uudistuksia, kasvojen kohotuksia ja konseptimuutoksia. Liikevaihtoa kertyi 35,7 miljoonaa euroa (34,1 M ), jossa oli kasvua 4,6 prosenttia. Liiketulos oli 3,7 miljoonaa euroa (3,3 M ). Asiakkaan tarpeisiin vastaaminen ja liikennepalvelujen elujen kehittäminentäminen VR:n kanta-asiakasohjelma Veturi kehittyi ja kasvoi vuoden aikana merkittävästi. Vuoden lopussa järjestelmässä oli noin asiakasta, kun vuoden alussa ohjelmassa oli noin asiakasta. Veturilaisuus tuo asiakkaille monia etuja: kanta-asiakkaille järjestetään omia tarjouskampanjoita, kanta-asiakkaat saavat aina ensimmäisenä tietoa tulevista kampanjoista, kanta-asiakkailla on etuosto-oikeus, heitä palkitaan ostojen perusteella,

9 Matkustajaliikenne 9 veturilaisille järjestetään tapahtumia ja he pääsevät osallistumaan liiketoiminnan ja palvelukonseptien kehittämiseen. Kumppanuudet oli vuoden 2012 uusi strateginen kohde. Tavoitteena on kehittää asiakkaille ja erityisesti veturilaisille uusia tuotteita ja palveluja. Kumppanuuksilla voidaan tukea matkustusprosessin kokonaisuutta tekemällä siitä asiakkaalle helpompi ja sujuvampi. Kumppanuuksien avulla on tarkoitus lisätä junamatkustamisen suosiota. Huomiota kiinnitetään matkustajaliikenteen synergioihin eri liikennemuotojen välillä sekä juna- ja ravintolapalveluiden parempaan yhdistämiseen. Hinnoittelun kehittäminen on tärkeä strateginen hanke. Tarjouskampanjat olivat isossa roolissa markkinoinnissa ja VR:n hintamielikuvan luonnissa vuonna Vuoden aikana toteutettiin suuri määrä erilaisia tarjouskampanjoita, kuten juhlavuoden huipennuksena joulukalenterikampanja. Kampanjan aikana jokaisena päivänä oli yksi yhteysväli myynnissä hintaan 1,5 (esimerkiksi Helsinki Oulu 1,5 ). Koko konsernissa oli viime vuonna teemana perusasioiden kuntoon laittaminen. Vuonna 2011 alkanut tehostettu täsmällisyystyö jatkui. Työhön osallistuvat myös Helsingin seudun liikenne ja rataverkosta vastaava Liikennevirasto. Junaliikenteen täsmällisyys kaukoliikenteessä oli 86,2 prosenttia (79,7 prosenttia). Tavoite on 90,0 prosenttia. Lähiliikenteessä täsmällisyys oli 93,6 prosenttia (92,1 prosenttia). Lähiliikenteen tavoite on 97,5 prosenttia. Myöhästymisraja kaukoliikenteessä on viisi minuuttia ja lähiliikenteessä kolme minuuttia määräasemalla. Täsmällisyys kehittyi koko vuoden ajan tasaisesti paremmaksi joulukuuta lukuun ottamatta. Täsmällisyyden osalta erityisen haastava oli marraskuun viimeisen päivän lumimyrsky sekä kokonaisuutena joulukuu runsaan pöllyävän lumen takia. Talviolojen ja liikenteen häiriötilanteiden varalta on tehty varautumissuunnitelmia. Esimerkiksi lähiliikenteessä vähennetään haastavina päivinä liikennettä, sillä liikenne voidaan operoida harvennetulla vuorovälillä täsmällisemmin. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä on käytössä junien vakiokokoonpanot, jolloin junista ei enää vähennetä vaunuja ruuhka-ajan ulkopuolella yhtä paljon kuin ennen. Strateginen teema perusasiat kuntoon näkyy täsmällisyydessä ja kalustossa, mutta myös monessa muussa tekemisessä. Sisäisiä prosesseja on kehitetty ja raportointia selkeytetty, minkä lisäksi henkilöstön työtyytyväisyyteen ja olosuhteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Junahenkilöstön esimiesrakenne on uudistettu. Kehitys näkyy parantuneina työturvallisuuslukuina ja vähentyneinä sairauspoissaoloina. Henkilöstön asiakaspalveluvalmentaminen on VR:llä jatkuvaa. Matkustajaliikenteessä panostettiin voimakkaasti asiakaspalvelun kehittämiseen palvelukulttuurin uudistamiseksi. Koko asiakaspalveluhenkilöstölle toteutettiin uudella konseptilla toimiva Parasta palvelua -valmennusohjelma, joka aloitettiin marraskuussa Valmennusohjelma on VR:n historian suurin asiakaspalvelukoulutukseen tehty investointi. Tarjouskilpailut olivat iso tekijä Pohjolan Liikenteen vuodessa. Pohjolan Kaupunkiliikenne Oy voitti useissa pääkaupunkiseudun HSL-kilpailutuksissa uutta liikennettä. Myös junaliikenteen puolella avautuvaan kilpailuun varautuminen on aloitettu.

10 Infrarakentaminen 10 Infrarakentaminen Infrarakentaminen on erikoistunut infrarakentamisen ja radanpidon suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluihin. Suomen lisäksi palveluita tarjotaan lähialueiden markkinoille, etupäässä Ruotsiin, Venäjälle ja Baltian maihin. Yhtiöllä on omina tuotantopaikkoina kiskohitsaamo sekä vaihteiden valmistusta ja kunnostusta Kaipiaisissa, kyllästämö Haapamäellä sekä vaihteiden valmistusta ja kunnostusta Pieksämäellä. Vuonna 2012 valtion radanpitoon ohjaama rahoitus elpyi, mikä vaikutti positiivisesti yhtiön liikevaihtoon. Myös ratamarkkinoiden tulevaisuuden kasvunäkymät ovat aiempaa positiivisemmat. Infrarakentamisen liikevaihto 2012 oli 279,5 miljoonaa euroa (266,9 M ). Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 4,7 prosenttia. Liikevaihto kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla. Divisioonan tilauskanta kasvoi 181,7 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 410,5 miljoonaa euroa. Tilauskantaa kasvattivat Kokkola-Riippa kaksoisraiteen rakennusurakka Pohjanmaalla, allianssiurakan Lielahti Kokemäkitoteutusvaihe sekä Etelä-Suomen alueen radan ja turvalaitteiden kunnossapitosopimus. Tilauskannan voimakas kasvu antaa hyvän työkannan vuodelle Divisioonan liikevoitto kasvoi edellisvuodesta 3,2 miljoonaa euroa ja oli -5,7 miljoonaa euroa. Merkittävin parannus tuli kansainvälisestä liiketoiminnasta. Suomen liiketoimintojen kannattavuus kuitenkin heikkeni kiristyneen kilpailun takia. Infrarakentamisen liiketoiminnan kehittäminentäminen Toimivan perustan rakentaminen on VR-konsernin yhteinen tavoite, ja se näkyi vuonna 2012 voimakkaasti myös VR Trackissa, jossa panostettiin yhtiön kilpailukyvyn kannalta oleellisten johtamisen ja tekemisen välineiden kehittämiseen. Vuoden 2011 alussa käynnistetyllä tuottavuushankkeella parannettiin toiminnan tehokkuutta kaikissa liiketoiminnoissa. Vuonna 2011 alkanut vakioitujen toimintatapojen ja työkalujen käyttö laajeni vuoden 2012 aikana kaikkiin liiketoimintayksiköihin. Vuonna 2012 VR Trackissa panostettiin erityisesti tietomallinnuksen ja siihen liittyvän koneohjauksen kehittämiseen. VR Trackissa käytetään lähtötietomallinnuksen perusaineistona laserkeilausta, joka edustaa mittausalan viimeisintä teknologiaa. Työmailla koneohjatut työkoneet käyttävät lähtötietomallista työstettyä kolmiulotteista toteutusmallia, joka välittyy ohjaamoon satelliittien ja mobiiliyhteyksien kautta. Asiakastyytyväisyystutkimuksen perusteella asiakkaat ovat entistä tyytyväisempiä yhtiön toimintaan. Vuonna 2012 VR Track sai asiakastyytyväisyystutkimuksessa arvosanan 4,05 asteikolla 1 5. Tutkimuksen mukaan VR Trackin vahvuuksia ovat yhteyshenkilöiden tavoitettavuus, palveluasenne ja reagointinopeus. Nykyisessä markkinatilanteessa ratamarkkinoiden hankkeet tarjoavat jo itsessään kasvumahdollisuuksia VR Trackille. Toissijaisena tavoitteena on kasvaa hallitusti sellaisille avautuville radanpidon ulkopuolisille markkinoille, joilla on kysyntää VR Trackin osaamiselle. Esimerkkejä tällaisista markkinoista ovat tietelematiikka, sähkön jakelu- ja kantaverkon kunnossapitotyöt ja metron automatisointi sekä materiaalitoimitukset tai rakennustyöt. Kansainvälinen kasvu keskittyy rautatieverkon suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitotöihin Ruotsissa.

11 Investoinnit ja kalustohankinnat 11 Investoinnit ja kalustohankinnat Konsernin investoinnit olivat 106,5 miljoonaa euroa (152,3 M ). Investoinnit junakalustoon olivat 50,0 miljoonaa euroa (91,1 M ). Näistä merkittävimmät investoinnit olivat matkustaja-liikenteen uudet InterCitykaksikerrosvaunut sekä tavaravaunujen saneeraus luonteiset investoinnit. IT-investointeja oli 12,9 miljoonaa euroa ja kiinteistöihin kohdistuvia investointeja 22,8 miljoonaa euroa. Jälkimmäisistä suurin oli Oulun huoltohalli (8,8 miljoonaa euroa), jonka rakennustyöt jatkuvat edelleen vuonna 2013.

12 Konsernirakenteen een muutokset t ja kiinteistöjärjestelytelyt 12 Konsernirakenteen een muutokset t ja kiinteistöjärjestelytelyt Helmikuussa myytiin Transpoint International (FI) Oy:n kokonaan omistamat tytäryhtiöt Transpoint International (PL) Sp. z.o.o, Puolasta, Transpoint International (CZ) s.r.o, Tsekistä ja Transpoint Internatonal (SK) s.r.o, Slovakiasta. Yhtiöt siirtyivät kaupalla Puolassa toimivan yhtiön johdon omistukseen. Maaliskuussa VR-Yhtymä Oy myi VR Eläkesäätiölle Tampereen Viinikassa ja Helsingin Pohjois-Pasilassa sijaitsevat maa-alueet yhteensä 4,5 miljoonan euron kauppahinnalla. VR Track Oy:n Ruotsin sivuliikkeen liiketoiminta siirrettiin vuonna 2011 perustettuun yhtiöön Track Sweden AB:iin. Track Sweden Ab:n omistaa VR Track Oy. Huhtikuussa Rautatieasunnot Oy myi Blackbull Jeans Store Oy:lle maa-alueita Hyvinkäältä yhteensä 0,3 miljoonan euron kauppahinnalla. Lisäksi toukokuussa VR-Yhtymä Oy allekirjoitti YIT Rakennus Oy:n ja Vantaan kaupungin kanssa kiinteistökaupan esisopimuksen Tikkurilan asemakiinteistöön liittyen. Kaupan toteutuessa sen arvo on 8,2 miljoonaa euroa ja sen kohteena on noin k-m2 liike- ja toimistorakennusoikeutta. Kesäkuussa VR-Yhtymä Oy teki kiinteistökaupan YIT:n kanssa Pasilan konepaja-alueella sijaitsevasta tontista 4,2 miljoonan euron kauppahinnalla. Syyskuussa VR-yhtymä Oy myi Hyvinkään Laitilanjärven maa-alueen Kaunismäen mökit ry:lle 0,2 miljoonan euron kauppahinnalla. VR-Yhtymä Oy ja Itella Oyj allekirjoittivat heinäkuun lopussa sopimuksen liiketoimintakaupasta, jolla Itella Logistiikka ostaa VR Transpointin kappaletavaralogistiikan liiketoiminnan Suomessa. Sopimuksen piiriin kuuluvan VR Transpointin kappaletavaralogistiikan liikevaihto on noin 130 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 850. Yhdistämisen tavoitteena on poistaa toiminnan päällekkäisyyksiä. VR Transpoint keskittyy massatavaralogistiikkaan ja sen kehittämiseen rautateillä ja maanteillä. Kappaletavaralogistiikasta luopuminen on osa VR-konsernin strategian muutosta. Kappaletavaralogistiikan kauppa saatiin päätökseen Junaliikenteen ohjauspalvelut siirtyvät perustettavaan Finrail Oy:öön. Finrail Oy on VR-Yhtymän sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö. Ohjauspalveluista noin 400 henkeä siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä uuteen yhtiöön.

13 Turvallisuuslisuus 13 Turvallisuuslisuus VR-Yhtymä Oy:n hallituksen vahvistama turvallisuuspolitiikka määrittää turvallisuustoiminnan keskeiset periaatteet ja organisoinnin sekä vastuut. Turvallisuustyön runkona toimii strategiakaudeksi vahvistettu turvallisuusohjelma, jossa määritellään keskeiset tavoitteet ja kehityshankkeet. Turvallisuustyön tavoitteena on varmistaa toiminnan keskeytymättömyys ja häiriöttömyys sekä estää asiakkaille, henkilöstölle, ympäristölle ja yrityksen omaisuudelle aiheutuvat vahingot. Turvallisuusohjelman keskeisenä tavoitteena on pitää junaturvallisuus edelleen EU-maiden huipputasolla. Junaturvallisuuden ja riskienhallinnan ohella ohjelma painottaa myös muiden yritysturvallisuuden osa-alueiden, erityisesti työturvallisuuden, tietoturvallisuuden sekä toimitilaturvallisuuden merkitystä. Turvallisuusasioiden organisointi uudistettiin vuonna 2012 ja kaikki turvallisuuden osa-alueet keskitettiin konsernin turvallisuusjohtajan alaiseen turvallisuusyksikköön. Uusina osa-alueina turvallisuusyksikön toiminta kattaa nyt myös työ- ja toimitilaturvallisuuden sekä matkustajaturvallisuuden asemilla. Rautatielain muutosten johdosta VR-konserni uusi turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä, ja keväällä 2012 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi uudisti rautatieliikenteen harjoittajalta vaadittavan turvallisuustodistuksen. Tämän perusteella liikenne- ja viestintäministeriö uudisti VR:n toimiluvan. Sekä turvallisuustodistus että toimilupa ovat voimassa viisi vuotta päätösten antamisesta eli vuoteen 2017 asti. Yhtiö joutui hakemaan Liikenteen turvallisuusvirastolta ensimmäistä kertaa myös yksityisrataverkon haltijalta vaadittavan turvallisuusluvan. VR-Yhtymä Oy on merkittävä yksityisraiteiden haltija, jonka raiteistoilta on kaikkiaan noin 80 liittymää valtion rataverkkoon. VR-konsernin vuonna 2011 alussa aloittaman Stoppi-työturvallisuusohjelman tehtävänä on kannustaa henkilöstöä uudenlaiseen työturvallisuusajatteluun työpaikalla. Vuoden 2012 Stoppi-teemana oli Työturvallisuus on osa ammattitaitoa. Turvallisuuden merkitystä esimiestyössä korostettiin ja esimiesten turvallisuusasenteita ja -osaamista kehitettiin. Konsernin organisaatiossa toteutettiin laaja lähiesimiesjoukon rekrytointi, jolla pyritään tehostamaan jokapäiväisen työn johtamista. Turvallisuus on esimiesten perehdytyksen keskeisiä aiheita. Vakavien työtapaturmien määrä laski vuoden 2012 aikana 40 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johti tapaturmakustannusten laskuun. Tapaturmataajuuden (kaikki työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohti) osalta ei saavutettu tavoitetta (30,0), mutta vuoden 2012 taajuudessa (31,6) oli selkeästi laskua verrattuna edelliseen vuoteen (35,6). Yli yhden sairauspäivän tapaturmataajuus oli 18,8, kun se vuonna 2011 oli 25,5. Rautatieliikenteessä ei sattunut vakavia onnettomuuksia eikä matkustajan tai oman henkilöstön kuolemaan johtaneita tapahtumia ollut. Tasoristeysonnettomuuksia, joissa oli mukana VR-konsernin kalustoa, sattui kuitenkin huomattavasti edellisvuotta enemmän; kokonaismäärä oli 49 (35), ja niissä kuoli 6 (2) ja loukkaantui 16 (9) henkilöä.

14 Ympäristö 14 Ympäristö Konsernin strategiassa ympäristöasiat ja etenkin rautatieliikenteen energiatehokkuus nähdään keskeisenä vahvuutena, koska VR-konserni pystyy tarjoamaan muita liikennemuotoja ympäristöystävällisempiä liikennepalveluja. VR-konsernin vuosille antamien 12 ympäristölupauksen kausi päättyi. Puolet lupauksista toteutettiin tavoitteiden mukaisesti ja neljässä päästiin lähelle tavoitetta. Vain kahden lupauksen osalta tavoite jäi vielä kauas. Junaliikenteen hiilidioksidipäästöjen puolittaminen onnistui, ne vähenivät 65 prosenttia. Vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuus säilyi erinomaisella tasolla koko kauden ajan. Kaikki dieselpolttonesteen tankkauspaikat kunnostettiin, ja rautatieliikenteen melu- ja tärinähaittojen vähentämisessä edettiin yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Toteutumatta jäivät tavoitteet matkustajakohtaisen energiankulutuksen vähentämiseksi ja yhdistettyjen kuljetusten lisäämiseksi. Tähän vaikuttivat osaltaan toimintaympäristön muutokset, joita ei osattu ennakoida lupauksia annettaessa. Vuoden 2012 aikana vahvistettiin konsernille viisi uutta ympäristölupausta. Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä parantaa matkustaja- ja tavaraliikenteen energiatehokkuutta 20 prosenttia ja nostaa uusiutuvan energian osuus yli 60 prosenttiin koko konsernin energiankulutuksesta. Lisäksi tavoitteena on varmistaa vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuus, parantaa asiakkaiden tyytyväisyyttä junien ja asemien siisteyteen, vähentää kaatopaikalle joutuvan jätteen osuutta sekä vahvistaa VR-konsernin yrityskuvaa. Lupausten perustana on kattavat yksikkökohtaiset ympäristöohjelmat. Suurimmat ympäristöriskit liittyvät vaarallisten aineiden kuljettamiseen ja polttonesteiden tai muiden kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn. Vuonna 2012 sattui kaksi merkittävää, ympäristövaikutuksiin johtanutta polttonestevuotoa, joista toinen oli ratatyökoneen polttoainesäiliön vuoto, ja toinen tapahtui varikon polttoöljysäiliön täydennystankkauksen yhteydessä. Pilaantuneen maaperän tutkiminen ja kunnostaminen muodostaa taloudellisesti merkittävän osan konsernin ympäristötoiminnasta. Maaperään ja pohjavesiin liittyvien toimenpiteiden kustannukset olivat 0,7 miljoonaa euroa (0,7 M ). Ympäristöasioista ja muusta yritysvastuusta raportoidaan laajemmin osana yhtiön vuosikertomusta.

15 Arvio liiketoiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä 15 Arvio liiketoiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kotimaassa teollisuuden rakennemuutos vaikuttaa merkittävästi logistiikkakuljetuksiin. Teollisuuden tuotannon laskiessa ja tuotantolaitosten siirtyessä pois Suomesta vaikutukset kuljetusmääriin ovat nähtävissä lähes välittömästi. Logistiikkaliiketoiminta laajenee Venäjälle auto-liikenteessä, jolloin Venäjän maariskin merkitys kasvaa. Venäjällä sääntelyt ja niiden muutokset voivat tapahtua nopeasti, eikä muutoksiin välttämättä pystytä valmistautumaan riittävästi ennakolta. Vaikuttavuudeltaan logistiikkatoimintaan liittyvät liiketoimintariskit ovat VR-konsernille erittäin merkittävät. Infrarakentamisessa riskit kohdistuvat kotimaassa radanrakentamisen ja kunnossapidon markkinoiden supistumiseen ja kilpailun lisääntymiseen. Ulkomaisia toimijoita on todennäköisesti tulossa Suomen markkinoille, mikä kiristää kilpailua. Kansainvälisen liiketoiminnan riskit kohdistuvat nopeaan kasvuun liittyvien resurssien lisäyksen ja kannattavuuden hallintaan. Operatiivisen toiminnan riskit, jotka liittyvät esimerkiksi henkilöstöön ja alihankkijoihin, ovat merkitykseltään strategisia riskejä vähäisempiä. Rahoitusriskit ovat toistaiseksi rajoitettuja lukuun ottamatta VR Eläkesäätiön sijoitusomaisuuteen kohdistuvaa markkinariskiä. Tavanomaisia vahinkoriskejä vastaan on suojauduttu vakuutusturvalla. Junaturvallisuuteen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Tasoristeysonnettomuudet muodostavat edelleen rautatieliikenteeseen kohdistuvan turvallisuusriskin. Tasoristeykset ja niiden valvonta kuuluvat Liikennevirastolle. Tasoristeysonnettomuuksien muodostamiin riskeihin ei voida merkittävästi vaikuttaa pelkästään VR:n omin toimenpitein. Koska turvallisuusriski tasoristeys-onnettomuuksissa on suuri, asian parantamiseksi tehdään yhteistyötä Liikenneviraston kanssa jatkuvasti. VR:llä ei ole tapahtunut suuria junaonnettomuuksia 1990-luvun lopun jälkeen.

16 Henkilöstö 16 Henkilöstö Henkilöstötunnuslukuja uja Henkilötyövuodet keskimäärin Muutos-% -3,30-4,70-2,70 Palkkasumma M 483,6 469,2 476,4 Vakituisia konsernin henkilöstöstä (keskimäärin), % 97,40 98,80 98,20 Määräaikaisia konsernin henkilöstöstä (keskimäärin), % 2,60 1,10 1,80 Kokoaikaisia konsernin henkilöstöstä (keskimäärin), % 96,50 96,70 96,58 Osa-aikaisia konsernin henkilöstöstä (keskimäärin), % 3,50 3,30 3,42 Henkilöstön keski-ikä, vuotta 46,3 46,1 45,6 Palveluksessa olevan henkilöstön keskimääräinen työssäoloaika vuosina Miehiä henkilöstöstä, % 83,50 83,10 82,61 Naisia henkilöstöstä, % 16,50 16,90 17,39 Kehityskeskustelujen kattavuus, % Sairauspoissaolot säännöllisestä työajasta laskettuna, % 5,70 6,30 5,50 Konsernin tapaturmataajuus (kaikkien työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti) 43,7 35,4 31,6 Rekrytoinnit yhteensä, henkilöä Esimiestyön kehittäminen oli yksi vuoden 2012 keskeisistä teemoista. Kehitystyö jatkuu vuoden 2013 aikana; vuoden 2012 tulokset ovat varsin rohkaisevia ja työn jatkamiseen kannustavia. Henkilöstön hyvinvointia edistetään VR-konsernissa monin keinoin, ja hyvinvointihankkeissa pyritään huomioimaan yksiköiden ja henkilöstön tarpeet. Hyvinvointitoimien myötä sairauspoissaolot vähenivät vuonna 2012 koko konsernissa ja lähes kaikissa liiketoiminnoissa ja yhtiöissä. Koko henkilöstön sairauspoissaoloprosentti oli 5,5 (6,3) ja tapaturmataajuus 31,6 (35,4). Liikenneterveyteen liittyen liikenneturvallisuuden vaatimat terveystarkastukset ja niiden seuranta tehdään Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ohjeistuksen mukaisesti. VR-konsernin tavoitteena on toimia työnantajana vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Toimintatapoja kehitetään jatkuvasti yhdessä henkilöstön kanssa. Konserni kehittää johtamista ja esimiestyötä sekä parantaa henkilöstön hyvinvointia ja työturvallisuutta ennakoivalla toiminnalla. Lisäksi VR-konserni pyrkii parantamaan työnantajakuvaa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Konsernissa toteutettiin vuoden aikana laaja henkilöstötyytyväisyyskysely, jonka tulokset paranivat edellisvuodesta. Rakennemuutosta tukemaan on VR-konserniin perustettu muutospooli, jonka tarkoituksena on hallita muutosohjelmasta johtuvia henkilöstövaikutuksia. Pooli tukee irtisanomisuhan alla olevia henkilöitä ja auttaa heitä työllistymään joko konsernin sisällä tai sen ulkopuolelle. Henkilöstö siirtyy pooliin, kun henkilön omassa yksikössä on todettu työtehtävien päättyminen.

17 Henkilöstö 17 Poolissaoloaika on maksimissaan kolme kuukautta, minkä lisäksi poolin tarjoamat palvelut ovat käytettävissä irtisanomisajalla. Pooliin liittyy mahdollisuus ottaa irtisanoutumispaketti ennen poolissaoloajan päättymistä. Pooli perustettiin määräaikaiseksi, ja sen toiminta jatkui saakka. Rautatiealan ammattikoulutusta Suomessa tarjoaa VR Koulutuskeskus. Vuoden 2012 aikana ammatillisiin perustai täydennyskoulutuksiin osallistui noin 800 opiskelijaa, joista 350 valmistui uuteen ammattiin. Koulutettavia ammattiryhmiä olivat veturinkuljettajat, työkonekuljettajat, liikenneohjaajat, konduktöörit ja ratapihatyöntekijät. Lisäksi koulutuskeskus järjesti lakisääteistä kertauskoulutusta liikenneturvallisuudesta ja vaarallisten aineiden kuljettamisesta. Edellisten lisäksi yksityisraiteiden ja radanpidon koulutuksiin osallistui noin 1200 VR-konsernin ulkopuolista asiakasta. Syyskuussa VR-konserni ja Kouvolan kaupunki allekirjoittivat aiesopimuksen siitä, että selvitetään edellytykset siirtää VR Koulutuskeskuksen toiminta Kouvolan seudun ammattiopistolle. Aiesopimuksen voimassaoloaikaa on pidennetty helmikuun 2013 loppuun. Vuoden 2012 aikana toteutettiin VR-konsernin palkkahallinnon ulkoistus Silta Oy:lle. Sillan kanssa solmittiin sopimus, jonka mukaan Silta tuottaa yhtiön Suomen-toimintojen palkkahallinnon palvelut seuraavan viiden vuoden ajan. Palkkapalvelu siirtyi Sillalle , ja samalla 48 konsernin palkkahallinnon työtekijää siirtyi Silta Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Kertomusvuonna maksettiin edellisvuodelta kertyneitä tulospalkkioita yhteensä euroa 26 henkilölle (3,4 miljoonaa euroa 510 henkilölle). Henkilöstön tulospalkkioita maksettiin henkilöstörahastolle euroa. Tilikauden aikana maksettiin pidetyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti VR-Yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtajalle palkkiona euroa, varapuheenjohtajalle euroa ja jäsenille euroa vuodessa. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 600 euroa kokoukselta. Hallintoneuvoston puheenjohtajalle on tilikauden aikana maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti kokouspalkkiona 800 euroa, varapuheenjohtajalle 600 euroa ja jäsenille 500 euroa kokoukselta. VR-Yhtymä Oy:n toimitusjohtajalle kertomusvuonna maksettujen palkkojen yhteissumma oli euroa ja vuodelta 2011 maksettujen tulossidonnaisten palkkioiden yhteissumma 0 euroa. Toimitusjohtajalla on työnantajan maksama henkilökohtainen lisäeläkevakuutus (vuosimaksu 9 604,50 euroa), joka sisältää henkivakuutuksen kuoleman varalta. Henkilöstölle maksettavissa palkoissa ja palkkioissa noudatetaan alan voimassa olevia työehtosopimuslakeja ja lainsäädäntöä.

18 Johto o ja tilintarkastustus 18 Johto o ja tilintarkastustus Maaliskuun 28. päivänä 2012 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa VR-Yhtymä Oy:n hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kahdeksan. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Hannu Syrjänen. Yhtiökokousta seuranneessa hallituksen kokouksessa valittiin varapuheenjohtajaksi edelleen Christer Granskog. Hallituksen jäseninä jatkavat Riku Aalto, Maaret Heiskari, Antti Mäkelä, Soili Suonoja ja Markku Tapio. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Tuija Soanjärvi. Arja Talma toimi hallituksen jäsenenä asti. Hallitus kokoontui 12 kertaa ja kokousten läsnäoloprosentti oli 94. Hallituksen henkilöstövaliokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Hannu Syrjänen ja jäseniksi Christer Granskog, Soili Suonoja ja Markku Tapio. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Antti Mäkelä ja jäseniksi Riku Aalto, Maaret Heiskari ja Tuija Soanjärvi. Arja Talma oli tarkastusvaliokunnan jäsen asti. Henkilöstövaliokunta kokoontui 6 kertaa ja kokousten läsnäoloprosentti oli 100. Tarkastusvaliokunta kokoontui 7 kertaa ja kokousten läsnäoloprosentti oli 90. Varsinaisessa yhtiökokouksessa hallintoneuvoston jäsenmääräksi vahvistettiin 12, ja hallinto-neuvoston puheenjohtajaksi valittiin Kari Rajamäki. Yhtiökokousta seuranneessa hallinto-neuvoston kokouksessa hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Timo Korhonen. Hallinto neuvoston jäseninä olivat Christina Gestrin, James Hirvisaari, Sampsa Kataja, Inkeri Kerola, Merja Kuusisto, Asmo Maanselkä, Aino-Kaisa Pekonen, Oras Tynkkynen, Raija Vahasalo ja Raimo Vistbacka. Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuonna 7 kertaa, ja jäsenten läsnäoloprosentti oli 93. VR-konsernin hallintoneuvostossa ovat mukana myös henkilöstöjärjestöjen edustajat. Henkilöstöjärjestöjen edustajilla on kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta he eivät ole hallintoneuvoston täysivaltaisia jäseniä. Henkilöstöjärjestöjen edustajina ovat toimineet Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala, Veturimiesten liiton puheenjohtaja Risto Elonen, Rautatiealan Teknisten Liiton puheenjohtaja Esko Salomaa, Rautatievirkamiesliiton puheenjohtaja Tarja Turtiainen ja VR Akavan puheenjohtaja Teppo Sotavalta. Tilintarkastajaksi valittiin edelleen tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullinen tarkastaja on Petri Kettunen, KHT. Talous- ja rahoitusjohtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi nimitettiin Outi Henriksson. Johtoryhmään nimitettiin lisäksi liikennejohtaja Petri Auno ja kunnossapitojohtaja Jari Hankala. Heli Lehtonen toimi johtoryhmän jäsenenä asti.

19 Merkittävät t tilikauden päättymisen tymisen jälkeiset t tapahtumat 19 Merkittävät t tilikauden päättymisen tymisen jälkeiset t tapahtumat Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut merkittäviä normaalista liiketoiminnasta poikkeavia tapahtumia.

20 Alkaneen vuoden näkymät 20 Alkaneen vuoden näkymät Euroopan talouden epävakaa tilanne luo yhä epävarmuutta markkinoille. Näkyvyys tulevaisuuteen on heikko etenkin logistiikan liiketoiminnassa. Matkustajaliikenteessä panostukset asiakaspalveluun ja kanta-asiakasohjelmaan sekä onnistuneet hintakampanjat tähtäävät hyvän myynnin kehityksen jatkumiseen. Vuosi 2013 on alkanut matkustajaliikenteessä vahvana ja positiivisen kehityksen odotetaan myös jatkuvan. Infrarakentamisen vuosi alkaa edellistä vuotta vahvemman tilauskannan merkeissä. Konsernin rahoitusasema on edelleen vahva, mutta tulevien erittäin mittavien investointien myötä se tulee jonkin verran heikkenemään.

21 Konsernin tuloslaskelma 21 Konsernin tuloslaskelma KONSERNIN TULOSLASKELMA SKELMA (1 000 ) Liite Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Voitto o ennen satunnaisia eriä ja veroja Välittömät verot Vähemmistön osuus Tilikauden voitto

22 Konsernin tase 22 Konsernin tase KONSERNIN TASE (1 000 ) Liite VASTAAVAA Pysyvät t vastaavat Aineettomat hyödykkeet Konserniliikearvo Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset 13 Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat t vastaavat Vaihto-omaisuus Laskennallinen verosaaminen Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAAAA Oma pääoma 17 Osakepääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä Vähemmistöosuudet Konsernireserviservi 0 8 Pakolliset t varaukset Vieras pääoma 19 Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA AA YHTEENSÄ

23 Konsernin rahoituslaskelma 23 Konsernin rahoituslaskelma KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA SKELMA (1 000 ) Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto Oikaisut liikevoittoon 1) Käyttöpääoman muutos Saadut korot Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista Saadut osingot Maksetut välittömät verot Liiketoiminnnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Käyttöomaisuuden myynnit Myydyt tytäryhtiöt/ liiketoiminnot Muiden pitkäaikaisten sijoitusten muutos Lainasaamisten takaisinmaksut Investointien rahavirta yhteensä Kassavirta ennen rahoitustata Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot/ takaisinmaksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen muutos Rahavarat t Rahavarat t ) Suunnitelman mukaiset poistot ja muut ei-rahamääräiset erät sekä erät, jotka esitetään muualla kassavirrassa.