Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 717/2013 vp Tuberkuloosiin sairastuneiden hoidon keskeyttämisen syyt ja tuberkuloosihoidon kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Tuberkuloosin hoitotulokset ovat Suomessa hyvää eurooppalaista tasoa. Kolme neljästä parantuu tai suorittaa hoidon loppuun. Neljäsosa sairastuneista ei kuitenkaan parannu tai suorita hoitoa loppuun. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mistä syistä tuberkuloosin hoitoa ei aina suoriteta loppuun, kuinka suuri on hoitoa loppuun suorittamattomien osuus parantumattomista ja mitä hallitus aikoo tehdä tuberkuloosihoidon kehittämiseksi? Helsingissä 30 päivänä elokuuta 2013 Arja Juvonen /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 717/2013 vp: Mistä syistä tuberkuloosin hoitoa ei aina suoriteta loppuun, kuinka suuri on hoitoa loppuun suorittamattomien osuus parantumattomista ja mitä hallitus aikoo tehdä tuberkuloosihoidon kehittämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tehokkaiden torjuntakeinojen ansiosta tuberkuloosiin sairastuneiden määrä on Suomessa nykyisin pieni. Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana tuberkuloositapausten määrä on laskenut Suomessa alle puoleen, vuositasolta 770 alle 330:een. Näistä yli 70 prosenttia sairastuu keuhkotuberkuloosiin. Tartuttava keuhkotuberkuloosi todetaan vuosittain noin 100 potilaalla. Tuberkuloosia sairastavista kuolee noin joka viides eli lähes 100 henkeä vuosittain. Suuri osa kuolemista liittyy samanaikaisiin muihin sairauksiin ja korkeaan ikään. Hoidon päämääränä on parantaa sairaus, hävittää infektio potilaan elimistöstä ja ehkäistä taudin leviäminen muihin ihmisiin. Onnistuneen hoidon kulmakiviä ovat mahdollisimman varhainen lääkehoidon aloitus, tehokas lääkitys ja riittävän pitkä hoitoaika. Erikoissairaanhoidossa aloitettu tuberkuloosihoito kestää vähintään 6 kuukautta. Hoitoa jatketaan potilaan sairaalasta kotiutumisen jälkeenkin. Se toteutetaan kansallisen käytännön mukaan aina valvotusti. Hoitovastuu säilyy erikoissairaanhoidossa, vaikka terveyskeskus huolehtiikin useimmiten jatkohoidon järjestämisestä. Valvotun lääkehoidon lääkkeet ja käynnit terveydenhuollon yksikössä ja/tai kotisairaanhoidon käynnit ovat potilaalle maksuttomia. Noin 10 prosenttia potilaista saa lääkkeistä haittavaikutuksia. Tällöin pyritään etsimään sellaiset lääkeyhdistelmät, joita potilas voi käyttää. Pääasiassa perusterveydenhuollon järjestämän valvotun lääkityksen ja erikoissairaanhoidossa tapahtuvan tiheän seurannan avulla pyritään siihen, että tuberkuloosin hoito saadaan aina suoritettua loppuun. Tällä on varsin hyvin Suomessa pystytty estämään monilääkeresistentin tuberkuloosin syntyminen. Vastustuskykyisten bakteerien tuhoaminen on vaikeaa. Hoito kestää noin kaksi vuotta ja potilas on usein pitkään tartuntavaarallinen. Tällöin hoito voi myös epäonnistua, koska lääkehoidon tehoa ei kyetä varmistamaan. Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta ovat Filha ry:n tuberkuloosiryhmä ja tuberkuloosin valtakunnallisesta seurannasta vastaava Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä tehneet ohjeiston valtakunnalliseksi ehkäisy- ja hoito-ohjelmaksi. "Tuberkuloosiohjelma 2013: Tuberkuloosin ehkäisyn, hoidon ja seurannan suositukset" tarkentaa aikaisemmin annettuja valtakunnallisia suosituksia muun muassa hoidon toteuttamisessa. Ohjeistuksella pyritään parantamaan hoitotuloksia ja varmistamaan se, että hoito suoritetaan loppuun. Uudessa ohjeessa on kiinnitetty huomiota vahvemmin perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon merkittäviin rooleihin tuberkuloosin torjunnassa. Ohjelman myötä pyritään muun muassa parantamaan hoidon tehoa kaikissa potilasryhmissä. Lisäksi pyritään lisää- 2

3 Ministerin vastaus KK 717/2013 vp Arja Juvonen /ps mään valmiuksia kohdata maahanmuuttajataustaisten potilaiden mahdolliset lisähaasteet, vahvistamaan varhaista taudin toteamista sekä lisäämään koulutusta ja tutkimusta. Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 717/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Juvonen /saf: Vilka är skälen till att en behandling av tuberkulos inte alltid slutförs, hur stor är andelen fall vars behandling inte har slutförts av dem som inte tillfrisknar och vad ämnar regeringen göra för att utveckla behandlingen av tuberkulos? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Tack vare effektiva bekämpningsåtgärder är antalet personer som i Finland insjuknar i tuberkulos numera litet. Under de senaste två decennierna har antalet tuberkulosfall i Finland sjunkit med mer än hälften. Antalet fall har sjunkit från 770 till under 330 per år. Av dem insjuknar över 70 procent i lungtuberkulos. Smittsam lungtuberkulos diagnostiseras årligen hos cirka etthundra patienter. Av dem som lider av tuberkulos dör cirka var femte, dvs. närmare etthundra personer om året. En stor del av dödsfallen är relaterade till andra sjudomar som förekommer samtidigt och till hög ålder. Målet med behandlingen är att bota sjukdomen, bekämpa infektionen som finns i patientens kropp och förhindra att sjukdomen sprids till andra personer. Till hörnstenarna för en framgångsrik behandling hör inledande av läkemedelsbehandling på ett så tidigt stadium som möjligt, effektiv läkemedelsbehandling och tillräckligt lång behandlingstid. En behandling som inleds inom den specialiserade sjukvården pågår minst sex månader. Behandlingen fortsätter alltså också efter det att patienten har skrivits ut från sjukhuset. Enligt nationell praxis genomförs behandlingen alltid under övervakning. Den specialiserade sjukvården är ansvarig för behandlingen av sjukdomen trots att en hälsovårdscentral i de flesta fall har hand om organiseringen av den fortsatta behandlingen. Läkemedel som ingår i den övervakade läkemedelsbehandlingen och besök på en hälso- och sjukvårdsenhet och/eller besök som görs av hemsjukvårdspersonal är avgiftsfria för patienten. Cirka tio procent av patienterna får biverkningar av läkemedlen. Då försöker man hitta sådana läkemedelskombinationer som patienten kan använda. Med hjälp av övervakad läkemedelsbehandling som i regel ordnas inom primärvården och frekventa kontroller inom den specialiserade sjukvården strävar man efter att behandlingen av tuberkulos alltid slutförs. Det här har resulterat i att man i Finland synnerligen väl har klarat av att förhindra uppkomsten av sådan tuberkulos som är resistent mot ett flertal läkemedel. Det är svårt att bekämpa resistenta bakterier. Behandlingen varar cirka två år och patienten är dessutom smittfarlig under en lång tidsperiod. Behandlingen kan då även misslyckas eftersom läkemedelsbehandlingens verkan inte kan säkerställas. Genom försorg av social- och hälsovårdsministeriet har föreningen Filha ry:s tuberkulosgrupp i samråd med Institutet för hälsa och välfärd, som svarar för den rikstäckande uppföljningen av tuberkulos, utarbetat en anvisning om ett rikstäckande program för förebyggande och 4

5 Ministerns svar KK 717/2013 vp Arja Juvonen /ps behandling. I publikationen "Nationellt tuberkulosprogram 2013: Rekommendationer för förebyggande, behandling och uppföljning av tuberkulos" preciseras de rikstäckande rekommendationer som tidigare har getts om t.ex. behandling. Med hjälp av anvisningen har man för avsikt att förbättra behandlingsresultaten och säkerställa att behandlingen slutförs. I den nya anvisningen betonas på ett starkare sätt än tidigare de betydande roller som primärvården och företagshälsovården har vid bekämpningen av tuberkulos. Genom programmet strävar man efter att t.ex. förbättra behandlingens effekt i alla patientgrupper. Dessutom har man som mål att öka färdigheterna i att möta de eventuella ytterligare utmaningar som patienter med invandrarbakgrund medför, stärka en tidig diagnostisering av sjukdomen och öka utbildningen och forskningen. Helsingfors den 20 september 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 5