KIURUVEDEN KIRJASTO- JA KULTTUURITILAT MUUTOS- JA KORJAUSTYÖ ENT. YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTON TILOIHIN HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 KIURUVEDEN KIRJASTO- JA KULTTUURITILAT MUUTOS- JA KORJAUSTYÖ ENT. YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTON TILOIHIN HANKESUUNNITELMA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE KUVAUS HANKKEESTA YLEISTÄ RAKENNUTTAJA KÄYTTÄJÄN EDUSTAJAT SUUNNITTELIJAT HANKKEEN PERUSTIEDOT RAKENNUS- JA SIJAINTIPAIKKA HANKKEEN LAAJUUS RAHOITUS HANKKEEN TOTEUTTAMISEN TARPEELLISUUS SAAVUTETTAVUUDEN JA ESTEETTÖMYYDEN HUOMIOIMINEN SUUNNITTELUSSA RAKENTAMISVALMIUS TOTEUTTAMISAJANKOHTA HANKKEEN KUSTANNUKSET LIITELUETTELO Luonnospiirustukset Kustannusarvio Lausunto kirjasto-kulttuuritalon kaavallisesta tilanteesta

3 3 ESIPUHE Kiuruveden kirjasto- ja kultturitilahankkeen hanketyöryhmä on saanut valmiiksi hankesuunnitelman ja esittää sen jatkotoimenpiteitä varten. Kiuruvedellä KIURUVEDEN KAUPUNGINHALLITUS. Erkki Strömmer, kaupunginjohtaja. Tapio Knuutinen, sivistysjohtaja

4 4 0. KUVAUS HANKKEESTA 0.1 YLEISTÄ Kiuruveden kaupunginhallitus on asettanut hanketyöryhmän laatimaan Kiuruveden kirjasto- ja kulttuuritilojen hankesuunnitelman. Hanketyöryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: kaupunginjohtaja Erkki Strömmer, sivistysjohtaja Tapio Knuutinen, rakennusmestari Juhani Remes, rakennustyönvalvoja Jouko Vinberg, kirjaston johtaja Marja Siponen, kulttuurisihteeri Sirkku Kaikkonen, kansalaisopiston rehtori Leena Penttinen, Jouko Tenhunen, Eero Piippo ja arkkitehti Liisa Kaksonen Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy:stä. Kulttuuritilojen osalta hankkeen käynnistämisen perusteena on kulttuuritapahtumien käyttöön soveltuvan salin sekä taidenäyttelytilojen puuttuminen kaupungista. Suunnitelma perustuu ajatukselle, että samalla kun kirjastolle peruskorjataan tilat tyhjillään olevaan ent. Ylä-Savon ammattiopiston kiinteistöön, osa kiinteistön tiloista peruskorjataan kulttuuritoimen tiloiksi (auditorio, näyttelytilat sekä kahvila, joka palvelee myös kirjaston asiakkaita). Hankesuunnitelman rakennusteknisen suunnitelman laatiminen on annettu tehtäväksi Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy:lle. 0.2 RAKENNUTTAJA Kiuruveden kaupunki / Tekninen palvelukeskus Harjukatu 2 PL 28, Kiuruvesi puh fax Juhani Remes, rak.mestari puh , fax juhani.remes@kiuruvesi.fi Jouko Vinberg, rakennustyönvalvoja puh , fax jouko.vinberg@kiuruvesi.fi

5 5 0.3 KÄYTTÄJÄN EDUSTAJAT Tapio Knuutinen, sivistysjohtaja puh , fax Sirkku Kaikkonen, kulttuurisihteeri puh fax Marja Siponen, kirjaston johtaja puh fax SUUNNITTELIJAT Arkkitehtisuunnittelu: Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy Liisa Kaksonen, arkkitehti Puijonkatu 26-28, Kuopio puh fax LVIA-suunnittelu: LVI-Insinööritoimisto Jari Niskanen Ky Jari Niskanen Kukkomäentie 42, Kiuruvesi puh , fax Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Aarne Kärkkäinen Oy Jari Tolonen Riistakatu 11, Iisalmi puh fax Akustiikkasuunnittelu: Insinööritoimisto Akukon Oy Henrik Möller Kornetintie 4 A, Helsinki puh fax henrik.moller@akukon.fi

6 6 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 1.1 RAKENNUS- JA SIJAINTIPAIKKA Peruskorjauksessa kirjastoksi ja kulttuuritoimen tiloiksi muutettava kiinteistö sijaitsee Kiuruveden keskustassa osoitteessa Ahonpääntie 12, Kiuruvesi. Rakennuspaikan ja kiinteistön omistaa Kiuruveden kaupunki. Korttelissa sijaitsevat em. kiinteistön lisäksi Kiuruveden lukio, Nivan koulun toimipiste (Metsäkoulu) sekä Lähteen päiväkoti. Tässä hankkeessa kerrosala ei lisäänny. 1.2 HANKKEEN LAAJUUS Tällä hetkellä Kiuruveden kaupungista puuttuu kulttuuritapahtumien käyttöön soveltuva sali, samoin tilat vaihtuville näyttelyille ja Antero Ruotsalaisen taidekokoelmalle. Suunnitelmassa kulttuuritoimen tilat on sijoitettu ent. Ylä-Savon ammattiopiston kiinteistöön. Huonetilaohjelma on esitetty hakulomakkeessa (Hakulomake 12).

7 7 Kulttuuritoimen tilojen kerrosala: 1. krs 1277 kem² 2.krs 436 kem² yht kem² Kultturitoimen tilojen huoneistoala: Kulttuuritoimen tilojen hyötyala: 1464 htm² 1444 hym² 1.3 RAHOITUS Kulttuuritoimen tilojen peruskorjaukseen ja kalustehankintoihin haetaan harkinnanvaraista avustusta 25 % eli euroa. Kaupungin omarahoitusosuus on euroa (alv 0 %). Kirjaston perustamishankkeen laajuus on vahvistettu, ja sen mukaisen valtionosuuden määrä (50 %) on euroa. Valtionosuutta haetaan vuodelle Kaupungin omarahoitusosuus on euroa (alv 0 %). 2. HANKKEEN TOTEUTTAMISEN TARPEELLISUUS Yleiset perustelut Kiuruveden kaupungin sivistyslautakunnan toiminta-ajatuksena on, että asukkaat viihtyvät hyvin Kiuruvedellä ja voivat harrastaa monipuolisesti ja kehittää itseään kohtuullisin kustannuksin kotikunnassaan tai lähialueella, sekä että sivistyspalvelut tarjoavat mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja virkistäytymiseen. Valtion vuoden 2007 talousarvion perusteluissa mainitaan seuraavasti: Budjettivaroja sekä niihin liittyviä toimia kohdentamalla opetusministeriön tavoitteena on edistää kulttuurista tasa-arvoa, yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä sekä väestön hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista. Kiuruveden kaupungin kulttuuritoiminnan kehittymiseksi ja kulttuuripalvelujen saatavuuden parantamiseksi uudet tilat ovat erittäin tarpeelliset. Sijainti alueen palveluverkostossa Kiuruvesi sijaitsee Ylä-Savossa, keskellä Suomea hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kiuruveden naapurikuntia ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäsalmi, Pyhäntä ja Vieremä. Kaupungin pinta-ala on km².

8 8 Kaupungin halki kulkee valtatie 27, joka välittää liikennettä valtatie 4:lle ja 5:lle. Molemmat päätiet ovat noin 35 km:n etäisyydellä Kiuruveden kaupunkikeskuksesta. Iisalmen kaupungissa (35 km) on 475 paikkainen auditorio musiikki- ja teatteriesityksiä varten ja siellä on myös lähin elokuvateatteri. Seuraavaksi lähimmät musiikki- ja teatterisalit ovat Kuopiossa (n. 120 km) ja Ylivieskassa (n. 130 km). Lähin taidenäyttelyitä varten suunniteltu tila on Iisalmessa. Asukasmäärä ja ennuste Kiuruveden asukasluku oli 9745 Kaupungin oman väestöennusteen mukaan Väestön ikäjakauma 2005 Kiuruvesi Ylä-Savon seutukunta 0-14 v 17,1 % 16,1 % v 60.3 % 63.3 % 65-22,6 % 20,6 % Ikäjakauman mukaan Kiuruvedellä on suhteellisesti enemmän lapsia ja iäkkäitä henkilöitä, joten lähipalvelujen tarve on perusteltua. Henkilöstö Tällä hetkellä Kiuruvedellä on yksi osa-aikainen kulttuurisihteeri. Henkilöstösuunnitelmassa on kokoaikainen kulttuurisihteerin virka ja teknisen henkilön toimi Kulttuuritilojen tarve ja käyttö Kiuruveden kaupungista puuttuu kulttuuritapahtumien käyttöön soveltuva sali. Koulujen salit ovat liikuntasaleja, samoin liikuntahallin sali. Niissä on päivittäin aamusta iltaan eri ryhmille varatut liikuntavuorot, ja kulttuuritapahtumien vuoksi näitä vuoroja on peruutettava. Tämä rajoittaa osaltaan kulttuuritapahtumien järjestämistä. Salien näyttämöiden koko aiheuttaa myös ongelmia, koska kiertävät esitykset ovat kooltaan suuria. Ne joudutaan rakentamaan salien permannolle, joka vie tilaa yleisöltä ja näkyvyys on huono. Akustisesti em. salit eivät ole riittävän hyviä esimerkiksi musiikille eivätkä tekniseltä varustukseltaan ajanmukaisia teatteri- ja kokouskäyttöä tai elokuvia ajatellen. Myös kunnolliset, tarkoitusta varten suunnitellut taidenäyttelytilat puuttuvat kaupungista kokonaan.

9 9 Tilojen käyttäjiä 1. Kaupungin kulttuuritoimi - vierailevia esiintyjiä nykyisin: teatterit (etenkin lastenteatteriesityksiä) 4-5 vuosittain, konsertit 1-2 vuosittain. - kaupungin järjestämät juhlat ja tilaisuudet 2-3 vuosittain - näyttelyt: eri tekijöiden kuukausittain vaihtuvat näyttelyt ovat nykyään tilapäisissä tiloissa - taiteilija Antero Ruotsalaisen taidekokoelmalta ( n. 50 veistosta ja n.30 taulua) puuttuu tilat. Kokoelma on Helsingissä odottamassa sijoituspaikkaa Kiuruvedelle Vierailevia eri alojen esiintyjiä voidaan lisätä huomattavasti auditorion valmistuttua. Tarkoituksena on tuoda alueelle etenkin runsaasti laadukasta lastenkulttuuria (teatterit ja konsertit ). Lapsille suunnatusta tarjonnasta on pula koko lähialueella. Auditorion yhteyteen suunnitellaan taidekokoelmalle näyttely- ja varastotilat sekä vaihtuville näyttelyille oma tila. 2. Kansalaisopisto - kansalaisopiston yleisöluennot 8-10 vuosittain - kuvataide- ja käsityöryhmät järjestävät näyttelyitä vuosittain ja tarkoitukseen soveltuvat tilat puuttuvat - Viihdeorkesteri Kilimu: Yli 20 soittajaa käsittävä viihdeorkesteri harjoittelee ja esiintyy täysin puutteellisissa tiloissa. Koulujen salit ovat orkesterille liian pieniä ja liikuntahallin akustiikka erittäin huono. Kiuruvedellä on alueen ainoa iso viihdeorkesteri, joka pitää nykyisin konsertteja 2-3 vuodessa ja joutuu harjoittelemaan ryhmissä, koska tarvittavaa isoa tilaa yhteisille harjoituksille ei ole - nuorisobändit ( 12 ryhmää yht. n. 100 soittajaa) ovat hyvän esiintymispaikan tarpeessa - näytelmäryhmät ( 3-5 ) esittävät vuosittain näytelmän Auditorion yhteyteen tulevissa näyttelytiloissa tullaan pitämään em. ryhmien näyttelyitä. Viihdeorkesteri Kilimu voi harjoitella ja esiintyä kunnollisissa tiloissa. Nuorison musiikkitoiminta, joka on Kiuruvedellä hyvin pitkälle edistynyttä, saisi myös hyvät esiintymistilat. 3. Kaupungin muut toiminnot - nuorisotoimi järjestää useita nuorisotilaisuuksia vuosittain, mutta tarpeellisia tiloja ei ole aina löytynyt mm. valtakunnallisiin tapahtumiin - lukio ja maatalousoppilaitos voisivat käyttää auditoriota suuryhmäopetukseen, kursseihin ja infotilaisuuksiin - kaikki koulut voivat pitää juhlatilaisuuksiaan siellä - lukion ja kansalaisopiston yhteiset luennot - eri hallintokuntien järjestämiä tapahtumia

10 4. Järjestöt - Kiuruveden Musiikinystävät järjestävät vuosittain konsertteja (paikalliset ja vierailut) - Harmonikansoittajilla vuosittain perinteinen Hanuri ja Antti -konsertti - Kiuruveden Mieskuoro ja Naislaulajat järjestävät vuosittain konsertteja yhdessä ja erikseen ja tarvitsevat myös kunnollista harjoitustilaa - lisäksi on muita musiikkiyhdistyksiä: mm. pelimannit, kanteleensoittajat - kaupungissa on harrastajateatteritoimintaa ja vuosittain omia esityksiä on muutama - kuvataideyhdistykset (2) ovat vailla hyvää näyttelytilaa - Kiuruveden voimistelijoilla on vireää esiintymistoimintaa ja näytöksiä ainakin kaksi kertaa vuodessa ja heidän esiintyjäryhmänsä ovat suosittuja esiintyjiä monissa juhlissa, mutta pienet näyttämöt ovat ongelmana - Kiuruvedellä on lukuisia järjestöjä ( n. 140) ja muutamilla aina vuosittain jokin juhla, tapahtuma tai kokous Kaupungin eri harrastajaryhmien esiintymisiä on vuosittain runsaasti ja auditorion näyttämö voisi olla esiintyjäryhmien harjoitustilana silloin kun muita tilaisuuksia ei ole Muu toiminta - elokuvatoiminnan aloittaminen - valtakunnallinen iskelmätapahtuma Vihreät Niityt heinäkuussa: konsertteja - erilaiset kokoukset, koulutustilaisuudet ym. Elokuvatoimintaa ei tällä hetkellä ole lainkaan tilojen puuttuessa. Varsinkin nuorten- ja lasten kulttuuritarjontaan pitäisi kuulua myös hyvät elokuvat. Tilojen monipuolisen ja tehokkaan käytön turvaamiseksi niitä voidaan vuokrata myös muille. Yhteenveto Auditorio ja näyttelytilat tulisivat ensisijaisesti kulttuuritoimintojen käyttöön. Tämän vuoksi auditorio suunnitellaan musiikille, teatterille, elokuvalle ym. esitettävälle taiteelle soveltuvaksi. Nykyisin Kiuruvedellä on arviolta 50 sellaista tapahtumaa vuosittain, jotka tarvitsisivat asianmukaiset omat kulttuuritilat. Kävijöitä kulttuuritilaisuuksissa on hlö/ tilaisuus. Kaupungin kulttuuritarjontaa on mahdollisuus lisätä huomattavasti uusien tilojen myötä. Tarjonnan lisääminen on välttämätöntä nykyisten asukkaiden viihtymisen lisäämiseksi, uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja maaseudun elävöittämiseksi.

11 11 3. SAAVUTETTAVUUDEN JA ESTEETTÖMYYDEN HUOMIOIMINEN SUUNNITTELUSSA Kiuruveden kaupunki on yhdessä Sonkajärven kunnan kanssa laatinut esteettömyyskartoituksen ja toimenpideohjelman (Rollaa-hanke) parantaakseen kuntien esteettömyystilannetta taajamissa ja käynnistääkseen jatkuvan esteettömyystyön. Rakennetun ympäristön (väylät, joukkoliikennepysäkit, piha-ja pysäköintialueet, valaistus) lisäksi hankkeessa on tarkistettu kunnossapidon laatuvaatimukset ja palveluliikenteen estettömyys. Esteettömyyden koordinointi ja valvonta kunnissa esitetään liikenneturvallisuusyhdyshenkilön vastuulle. Kiinteistöjen osalta valvontavastuu on erityisesti kuntien rakennusvalvonnalla. Selvitys on rahoitettu osin liikenne- ja viestintäministeriön esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelman (ELSA) tuella. Kulttuuritilojen suunnittelussa huomioidaan tilojen soveltuvuus myös liikkumis- ja toimimisesteisille (liikuntavammaiset, näkövammaiset, kuulovammaiset jne.) Rakennuksen pysäköintialueella on osoitettu pääoven läheisyyteen pysäköintipaikat liikkumisesteisille. Kulkuyhteydet pysäköintialueelta sisäännkäynneille suunnitellaan riittävän väljiksi ja pintamateriaalina käytetään pinnaltaan tasaisia ja luistamattomia materiaaleja. Sisäänkäyntien yhteyteen suunnitellaan luiskat liikkumisesteisiä varten ja sisäänkäynnit valaistaan hyvin. Ulko-ovien mitoituksessa liikkumisesteiset huomioidaan määriteltäessä kynnysten korkeus ja ovien vapaa leveys. Tuulikaappien mitoituksessa otetaan huomioon pyörätuolilla liikkuvat. Kaikki asiakaskäyttöön tarkoitetut kirjasto- ja kulttuuritoimen tilat sijaitsevat maantasokerroksessa. Auditorioon on osoitettu pyörätuolipaikkoja ja sinne pääsee suoraan yleisöaulasta. Palvelupisteet kirjaston ja kulttuuritoimen tiloissa suunnitellaan siten, että ne soveltuvat mitoitukseltaan myös pyörätuolin käyttäjille. Wc-tilojen yhteydessä on invawc, johon on käynti suoraan käytävästä. Sisätiloissa materiaali- ja värivalinnoilla sekä sopivalla valaistuksella pyritään helpottamaan näkövammaisten liikkumista tiloissa. Tiloihin suunnitellaan kaikkia käyttäjiä palvelevat selkeät opasteet. Kuulovammaiset huomioidaan palvelupisteisiin ja kokous- ja auditoriotiloihin asennettavilla induktiosilmukoilla, jotka helpottavat kuulolaitetta käyttäviä asiakkaita.

12 4. RAKENTAMISVALMIUS Kohteen toteuttamissuunnittelu on parhaillaan käynnissä ja suunnitelmien urakkalaskentavalmiuden ajankohdaksi on määritelty 11/2006. Kirjasto-kultturitalon alueen asemakaavan muutos on valmistunut ja se on hyväksymisvaiheessa. Kaavan odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta Tällöin rakennusluvan myöntämiselle em. hankkeelle ei ole kaavallista estettä. (Liitteenä kaavoittajan lausunto) TOTEUTTAMISAJANKOHTA Aloitus- ja valmistumisajankohta Muutos- ja korjaustyö alkaa 4/2007 ja valmistuu 10/2008 Rakentamisen vaiheittaisuus Rakentaminen tapahtuu yhdessä vaiheessa. 6. HANKKEEN KUSTANNUKSET Hankkeen kustannusarvio on laadittu TAKU 2005 ohjelmistolla tavoitehintana. Kustannustaso on Haahtela-indeksin 65 mukainen ja se vastaa rakennuskustannusindeksiä 104,4 (2005=100). Irtaimiston hankintakustannukset on määritelty kokonaissummana. Kustannusarvio on esitetty liitteessä nro 2.