Dnro nro 86/2017/2 myöntänyt hakijalle luvan. omistajille tai haltijoille.

Transkriptio

1 ). ^ Aluehallintovirasto Etelä-Suomi Dnro ESAVI/759/2017 Uudenkaupungin kaupunki 04, Dnro KUULUTUS Vesilain mukainen päätös Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 86/2017/2 myöntänyt hakijalle luvan. Hakija Caruna Oy Asia Sähkökaapelin asentaminen mereen välille Vehas-Kuusisto, Taivassalo Päätös on nähtävillä valitusajan Taivassalon kunnanvirastassa, osoite: Keskustie 9. Päätös on lisäksi luettavissa osoitteessa www. avi. fi/luda-tietopalvelu. Vaasan hallinto-oikeudelle osoitettu valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon viimeistään ensisijaisesti sähköisesti (ymparistoluvat. etela@avi. fi) tai kirjallisena postitse (PL 110, HELSINKI). Tarkemmat ohjeet muutoksenhausta ovat päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa. Kiinteistön osaomistajaa pyydetään toimittamaan tämä tiedoksianto kiinteistön omistajille tai haltijoille. Lisätietoja antavat Ympäristöylitarkastaja Ilona Joensuu, puh Ympäristöneuvos Ville Salonen, puh sähköposti: etunimi. sukunimi@avi. fi ETElA-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO. YMPÄRISTOLUPAVASTUUALUE ympäristöluvat elela@avi. fi puh Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fa>t Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo. eteia@avi.fi PL 150, Hämeenlinna PL 110, Helsinki www. avi. fi/etela

2 \3. 3. ^~^~ PETEKSENTIEN MAANKAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2016 Sari Koivunen Hanna Turkki Nro Lounais-Suomen '-L i> vesi- ja ympäristötutkimus Oy

3 (8) PETEKSENTIEN MAANKAATOPAIKAN TARKKAILUTUTKIMUS (2016) 5. TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tarkoituksena oli seurata Peteksentien maankaatopaikan mahdollisia vaikutuksia alueen pintavesiin. Ojatutkimukset tehtiin neljässä paikassa kaksikertaa vuoden aikana. Näytteitä saatiin vain keväällä, koska syksyllä ojat olivat kuivina. Maankaatopaikan vaikutus saattoi näkyä alueen itäpuolen havaintopaikan oja 2 suurena typpipitoisuutena. Myös alueelta lähtevässä ojassa 3 kokonaistyppipitoisuus oli ojia l ja 4 suurempi. Ojassa 2 ammoniumtypen pitoisuus ilmensi lievää likaantuneis^,tt!'..k^n se muissa Paikoissa oli puhtaille vesille tyypillisen pieni. Ojassa 2 myös sähkönjohtayu usarvoja kloridipitoisuus olivat muita paikkoja suurempia. Ojien fosforipitoisuudet olivat melko pieniä ojaa l lukuun ottamatta, mutta"siitä~otettuun näytteeseen pääsi kiintoainetta. Ojissa 2 ja 4 nikkelipitoisuudet olivat koholla. Muilta osin ojista tutkitut raskasmetallipitoisuudet olivat melko pieniä. Kaikissa paikoissa vesi oli hapanta. Turussa 9. maaliskuuta 2017 <S^ fc-^ Sari Koivunen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

4 Lounais-Suomen ^ffip> > vesi- ja ympäristötutkimus Oy ^ 3. ^/^- PUTTANOJAN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2017 Väliraportti nro Oheisena lähetetään Puttanojasta otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Puttanojan ylemmässä havaintopaikassa joki oli jäässä, kun taas alempana näyte otettiin sulasta. Helmikuun tutkimuskerralla Puttanojan typpipitoisuudet kasvoivat jonkin verran havaintopaikkojen 12 ja 14 välillä mahdollisesti Vehmaan puhdistamolta jokeen johdetuista jätevesistä johtuen. Ammoniumtypen osalta vesi muuttui lievästi likaantuneesta likaantuneeksi. Myös bakteerimäärä kasvoi hieman paikkojen välillä ja hygieeninen tila muuttui erinomaisesta hyväksi. BOD-arvo oli yläpuolisessa paikassa alapuolista suurempi; arvot ilmensivät lievää likaantuneisuutta. Vedessä oli lievää hapenvajausta. Turussa 7. maaliskuuta 2017 ^fc^, Sari Koivunen biologi Jakelu: Vehmaan kunta/tekninen lautakunta Uudenkaupungin kaupunki/ympäristösihteeri Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko. sydanoja@ely-keskus. fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo. varsinais-suomi@ely-keskus. fi Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek, Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy *(02) enimi. snimi@lsvsy. fi Kmro

5 Lounais-Suomen ;> vesi- ja ympäristötutkimus Oy j &>~:f- YARA SUOMI OY:N UUDENKAUPUNGIN JÄTEKIPSIALUEEN ERISTESEINÄRAKENTEEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PUTKITARKKAILUN AVULLA HELMIKUUSSA 2017 YLEISTÄ Väliraportti nro Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin tehtaiden jätekipsialuetta ja sen edustan merialuetta eristeseinämän rakentamisen aikana on seurattu Pöyry Finland Oy:n laatiman tarkkailuohjelman (16WWE1819. BA7141. SLU) ja Varsinais-Suomen ELYkeskuksen antamien lausuntojen ( ja , VARELY/85/ /2010) mukaisesti. Ohjelman päivitystä käsiteltiin pidetyssä viranomaispalaverissa, jonka pohjalta ohjelma päivitettiin (Pöyry ) ja päivitystä täydennettiin (Pöyry , Pöyry ). Joulukuusta 2015 lähtien tarkkailu on tehty uuden ohjelman mukaisesti. Viimeisimmän päivityksen ( ) mukaiset uudet putket (5 kpl) asennettiin kesällä 2016 ja tarkkailu laajeni näihin putkiin asennusta seuraavana näytteenottokertana syyskuussa Ympäristölupahakemukseen liittyen syyskuuta 2016 seuraava näytteenottokerta sovittiin tehtäväksi joulukuun sijaan jo lokakuussa, jonka jälkeen tarkkailun rytmitys palautui ohjelman mukaiseksi. Eristeseinärakenteen avulla pyritään oleellisesti vähentämään kipsikasasta tulevaa fosforikuormitusta ja seinämän vaikutusta seurataan kipsikasan alueella olevien tarkkailuputkien avulla sekä tehostettuna merialueen tarkkailuna (Lounais-Suomen vesi-ja ympäristötutkimus Oy, , nro ). Merialueen tarkkailut raportoidaan erikseen. Ensimmäinen putkitarkkailu tehtiin ennen seinämän rakentamisen aloittamista Tarkkailu tehtiin vuosina noin kahden kuukauden välein ja vuosina tarkkailu tehdään noin kolmen kuukauden välein. Eristeseinämä valmistui syyskuussa AINEISTO JA MENETELMÄT Tarkkailuputkia oli yhteensä 26 kpl (liite l). Osalla putkista siiviläosat ulottuvat kallion pintaan ja osalla savikerroksen pintaosiin asti, jolloin niiden tarkoituksena on tutkia kallion pinnan tai saven päällä liikkuvan veden fosforipitoisuutta. Ensimmaisen rakennusvaiheen jälkeen tarkkailtiin yhteensä 10 putkea, joista seitsemän oli uusia ja kolme (PE7, PE11 ja PE12) vuonna 2010 asennettuja putkia. Vuoden 2013 lopulla eristeseinän toisen rakennusvaiheen jälkeen tarkkailu laajeni koskemaan yhdeksää uutta putkea (PL50-PL350 ja PE13), joista otettiin ensimmäiset näytteet Ohjelmapäivitysten yhteydessä ( ja ) asennettiin 5 uutta tarkkailuputkea (PL460UK, PL450US, PL670UK, PL670SKja PE14)ja poislettiin kolme putkea (PL450K, PE11 ja PL650K). Kesällä 2016 asennettiin vielä 5 uutta putkea (190UK, 190SK, PL350SK, PL350UK ja PL460SK) sekä uusittiin putki PL550SS. Ohjelmapäivityksen yhteydessä osalla putkista nimeä selkeytettiin seuraavasti: Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T1Ö1 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu16 (02) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy *(02) enimi. snimi@lsvsy. fi Kmro

6 PL810K-> PL810UK PL450-> PL450SS PL550V->PL550SS PL550 O -> PL550US PL650-> PL650SS Päivitetyn ohjelman mukaisesti syyskuusta 2016 lähtien tarkkailussa olevat putket ovat: -PL50SK - PL50UK -PL150SS -PL150US -PL190SK -PL190UK -PL250SK - PL250UK -PL350SS -PL350US -PL350SK - PL350UK - PL450SS - PL450US - PL460SK -PL460 UK - PL550SS - PL550US -PL650SS - PE14 (seinämän ulkopuolella, toimii parina putkelle PL650SS) - PL670 SK -PL670 UK -PL810UK -PE7 -PE12 -PE13 Numeron (sijainnin) perässä oleva kirjain (U/S) kuvaa putken sijaintia eristeseinämaan nähden (S=sisäpuoii, U=ulkopuoli) ja jälkimmäinen kirjain (K/S) maan laatua putken päässä (Savi/Kallio). Näytteet otettiin putkinoutimilla ja putket tyhjennettiin pumppaamalla tai osa putken vesitilavuudesta pumpattiin pois kahta päivää aiemmin. Kaikista putkista saatiin näytteet mutta monen putken osalta pois pumpattava vesimäärä edellisenä päivänä jäi alle tavoitteen (3*vesitilavuus). Putkessa PL550US oli mutka tms. noin 8 metrissä, mutta siitä saatiin silti näytteet. Osalla putkista vesi oli vaahtoavaa. Putkessa PL450US oli kenttähavaintojen mukaan runsaasti kiintoainetta, mikä vaikutti pumppaustehoon. Putken PE 14 vesi oli sameaa ja putken PE7 vedessä oli voimakas

7 haju (taulukko l}. Pumppauksen yhteydessä mitattiin pohjaveden syvyys putkessa (m putken päästä) ja putken pohjan syvyys (m putken päästä). Näytteenoton yhteydessä seuraavana päivänä mitattiin uudelleen pohjaveden syvyys putkessa (voidaan seurata veden nousua)ja veden lämpötila ( C). Näytteenotosta vastasivat sertifioidut näytteenottajat. Näytteistä analysoitiin seuraavat suureet: kokonaisfosfori ^g/l fosfaattifosfori pg/1 kloridi mg/1 ph TAULUKKO l. Yara Suomi Oy. n Uudenkaupungin jätekipsialueen tarkkailuputkien kenttähavaintoja , Putki PL50SK PL50UK PL150SS PL150US PL190SK PL190UK PL250SK PL250UK PL350SS PL350US PL350SK PL350UK PL450SS PL450US PL460SK PL460UK PL550SS PL550US PL650SS PE14 PL670SK PL670UK PL810UK PE7 PE12 PE13 Kenttähavainnot Putki tyhjeni.a/aahtoaa, Putki tyhjeni. Pumpattiin n. 20 I.A/aahtoaa. Pumpattiin n. 30 l./vaahtoaa. Pumpattiin n. 30 l. Pumpattiin n. 10 l. Putken tyhjennys n. 80 l. Pumpattiin n. 30 l. Pumppaus n. 24 I.A/aahtoaa. Pumppaus n. 40 l./vaahtoaa. Pumpattiin n. 25 l. Pumppaus n. 30 l, putki tyhjeni -15 metriin (pumpun nostokorkeus) Putki tyhjeni. Pumpattiin n. 5 l./kiintoainetta. Pumpattiin n. 25 l. Pumppaus n. 80 l. Pumppaus n. 24 I.A/aahtoaa. Pumppaus n. 40 L/noudin tökkää n. 8 m. Putki tyhjeni. Sameaa, vaahtoaa. Pumpattiin n. 9 \, putki lähes tyhjeni. Putki tyhjeni. PumpattiirLn^ 30 l, putki tyhjeni. /Voimakas haju, vaahtoaa. Vaahtoaa. TULOKSET Veden lämpötila putkissa vaihteli välillä 6, 8-9,0 C. Vesi oli aiempaan tapaan selvästi lämpimintä putkessa PE 12 kasan länsipäässä. Muiden putkien väliset lämpötilaerot olivat pieniä (6, 8-8, 0 C). Kylmintä vesi oli putkessa PL450SS. Taulukoissa

8 4 2a-d ja kuvissa la-c on esitetty tarkkailuputkien analysointitulokset suureittain ja havaintokerroittain. Veden ph vaihteli välillä 2, 8-6, 8; happaminta (ph <3) vesi oli putkissa PL350SS, PL550US ja PL650SS. Emäksisintä vesi oli uusissa putkissa PL350SK ja PL350UK, kuten kahtena aiempanakin tarkkailukertana. Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä mg/lja fosfaattifosforipitoisuudet välillä mg/1. Käytännössä kaikki fosfori oli fosfaattifosforia. Kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat kaikissa putkissa edelleen suuria mutta aiempaan tapaan selvästi suurimmat (kok P >4000 mg/1) putkissa PL550SS ja PL650SS, jotka molemmat sijoittuivat seinämän sisäpuolelle ja maan laatu putken päässä oli savea. Lokakuussa seinämän ulkopuolella putkessa PL350US ollut poikkeuksellisen suuri pitoisuus oli laskenut aiempaa vastaavalle tasolle. Putkessa PL650SS pitoisuudet ovat olleet suurimpia myös aiemmin ja putki PL550SS on uusittu putki, jossa pitoisuudet olivat suuria myös ennen uusimista. Keskimäärin tarkasteltuna eristeseinärakenteen ulkopuolella olevissa putkissa fosforin pitoisuustaso oli aiempaan tapaan selvästi pienempi kuin rakenteen sisäpuolella vastaavalla etäisyydellä. Putkiparien 350 ja 550 osalta sisäpuolen pitoisuus oli yli 10-kertainen, putkiparin 650 osalta yli nelinkertäinen ja putkiparin 450 osalta yli kaksinkertainen verrattuna vastaavalla etäisyydella seinämän ulkopuolella olevan putken pitoisuuteen. Myös putkiparien 50, 150, 250, 460 ja 670 osalta sisäpuolen pitoisuus oli ulkopuolta suurempi. Sen sijaan putkiparien 190 ja 3 SOK osalta seinämän sisäpuolella pitoisuus oli noin 20 % ulkopuolta pienempi. Myös loppuvuoden 2016 tarkkailuissa putkipareissa PL190ja PL350K pitoisuus oli pienempi seinämän sisäpuolella. Putken PE 14 pitoisuus on noussut, kun taas putkissa PE7, PL810UK ja 450SS fosforipitoisuudet ovat laskeneet viimeisten tarkkailujen aikana. Putkessa PL350SS pitoisuus on huomattavasti vaihdellut viimeisten tarkkailujen aikana. Kloridipitoisuudet vaihtelivat välillä mg/1. Pitoisuus oli aiempaan tapaan selvästi suurin putkessa PE12 kasan läntisimmässä osassa. Pienimmät kloridipitoisuudet (<100 mg/1) olivat putkissa PL650SS, PL550USja PE7. VERTAILU AIKAISEMPIIN TULOKSIIN ph-arvot olivat pääosalla putkista samalla tasolla kuin aikaisemmilla tarkkailukerroilla keskimäärin. Putkissa PL450SS, PL550SS, PLSlOKja PE12 ph on hieman noussut viimeisten tarkkailujen aikana. Putkesta PE14 on vasta muutamia tuloksia mutta ph on laskenut ensimmäisiin tarkkailuihin verrattuna. Putken PL350SS ph oli syyskuussa 2016 selvästi aiempaa suurempi mutta on sen jälkeen laskenut aiemmalle alhaiselle tasolle. Vesi on ollut happaminta putkissa PL550SS, PL650SS, PL450SS, PL350SS (pl ), PL350US, PL550US, PE13 ja PL150SS. Emäksisintä vesi on ollut putkissa PL250SK, PL250UK, PL50SK, PL50UK, PL450US, PL460UK, PL670SK ja PL670UK. Myös uusissa putkissa (190UK, 190SK, PL350SK, PL350UK ja PL460SK.) ph-arvot ovat olleet suurimpien joukossa.

9 Kokonaisfosforipitoisuudet olivat pääosin samaa suuruusluokkaa kuin pitoisuudet vuonna 2016 keskimäärin. Putkessa PE 14 pitoisuus oli yli kaksinkertainen vuoden 2016 keskimääräiseen verrattuna. Putken PL350US pitoisuus oli poikkeuksellisen suuri lokakuussa 2016, mikä nosti vuosikeskiarvoa. Pitoisuus oli kuitenkin laskenut ja vastasi vuoden 2015 keskimääräistä. Putkissa PL550US, PE7, PL810K, PL150SS ja PL450SS pitoisuudet olivat helmikuussa % vuoden 2016 keskimääräistä pienempiä. Putken PL550US pitoisuus oli putkista suurin ennen eristeseinän rakentamista mutta pitoisuustaso on sen jälkeen ollut huomattavasti pienempi. Putken PE12 pitoisuus on lähes kaikilla tarkkailukerroilla ollut pienin, tosin myös putkissa PL50SK ja PL50UK sekä ajoittain myös putkissa PL350US, PL350SKja PE7 pitoisuudet ovat olleet pieniä muiden putkien pitoisuuksiin verrattuna. Suurimmat pitoisuudet tarkkailujen aikana ovat olleet putkissa PL350SS (pl ), PL450SS, PL550SS ja PL650SS, jotka ovat kaikki eristeseinärakenteen sisäpuolella olevia putkia. Fosfaattifosforin pitoisuudet ovat pääosin noudattaneet kokonaisfosforin pitoisuuksien kehitystä, sillä useimmiten yli 90 % ja helmikuussa 2017 käytännössä kaikki fosfori oli fosfaattifosforia. Eristeseinärakenteen ulkopuolella olevassa putkessa PL350US fosfaattifosforipitoisuus oli 80 % ja putkessa PL550US yli 50 % vuoden 2016 keskimääräistä pienempi. Sen sijaan eristeseinän ulkopuolella olevassa putkessa PE14 helmikuun pitoisuus oli lähes kolminkertainen vuoden 2016 keskimääräiseen verrattuna. Kloridipitoisuudet olivat pääosin samalla tasolla kuin vuonna 2016 keskimäärin. Putken PL810K kloridipitoisuus on selvästi noussut kahden viimeisen tarkkailun aikana ja helmikuun 2017 pitoisuus oli yli nelinkertainen vuoden 2016 keskimääräiseen verrattuna. Myös putken PL550SS (uusittu kesällä 2016) kloridipitoisuus on selvästi noussut uusimisen jälkeen. Helmikuun pitoisuus oli yli kaksinkertainen vuoden 2016 keskimääräiseen verrattuna. Putkessa PL460UK pitoisuus oli korkea (4300 mg/1) toukokuussa 2016, mutta on sen jälkeen laskenut toukokuuta edeltävälle tasolle. Pääosin pitoisuudet ovat olleet selvästi suurempia eristeseinärakenteen ulkopuolella olevissa putkissa. Putkiparien 190, 350K sekä varsinkin putkiparien 350S ja 550 osalta tilanne on päinvastainen; putkiparin 350S osalta kloridipitoisuus oli sisäpuolella yli nelinkertainen ja putkiparin 550 osalta 10-kertainen ulkopuoleen verrattuna. Putkiparin PL550 osalta kloridipitoisuudet olivat tarkkailujen alussa selvästi suuremmat seinämän ulkopuolella. Keväällä 2014 ja helmikuussa 2015 kloridipitoisuus oli hetkellisesti selvästi suurempi seinämän sisäpuolella mutta uusimisen jälkeen pitoisuus on seinämän sisäpuolella ollut jatkuvasti selvästi ulkopuolta suurempi. Turussa 9. maaliskuuta 2017 %^z<^ Hanna Turkki biologi

10 tsss» Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy KERTARAPORTTI #1 s. 1(1) VAKKA-SUOMEN PANIMO OY:N TEOLLISUUSJÄTEVEDET Tutkimus: 1/2017, (vasp9). Lounais-Suomen vesi-ja ympäristötutkimus Oy:n vesilaboratorio on tutkinut Vakka-Suomen Panimo Oy:ltä Uudenkaupungin kaupungin viemäriverkostoon johdettavasta jätevedestä otetun näytteen. Jätevesinäyte kerättiin Lounais- Suomen vesi-ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta automaattisella näytteenottimella koko vuorokauden ajan (15 minuutin välein 125 ml). Laitoksen vedenkulutus oli noin 18 m3. Viemäriin johdetun jäteveden BOD7ATU-arvo oli noin 13-kertainen keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Fosforipitoisuus vastasi väkevää ja typpi- sekä kiintoainepitoisuus keskimääräistä puhdistamatonta yhdyskuntajätevettä. Sähkönjohtavuus vastasi laimeaa puhdistamatonta yhdyskuntajätevettä. Virtaaman 18 m3/d mukaan laskettu kuormitus ei täyttänyt ympäristölyvan BOD7ATU-kuorman raja-arvoa. Jäteveden ph-arvo täytti luvan vaatimuksen (ph-an/o välillä 6-11). Kuormitus vastasi BOD7ATU:n osalta noin 1 000, fosforin osalta noin 97 ja typen osalta noin 92 asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä. Vakka-Suomen Panimo Oy muutti uusiin tuotantotiloihin syksyllä Tulosten tarkastelussa tulee huomioida, että aiempiin tuloksiin nähden jätevesinäytteessä on myös laitoksen saniteettijätevesiä (prosessijätevesinäytettä ei voi kerätä erikseen). ^<%-i^z- ^4: Laura Lehtniemi ympäristöinsinööri LIITTEET Kuormituslaskelma, liite 1 Määritysten menetelmä-ja mittausepävarmuustiedot, liite 2 JAKELU Uudenkaupungin kaupunki/ymparistö-ja lupalautakunta Uudenkaupungin kaupunki/uudenkaupungin Vesi Uudenkaupungin Vesi/Vakka-Suomen Vesi/uv. kayttopaivystaja@uusikaupunki. Vakka-Suomen Panimo Oy/jani. vilpas@vasp. fi (tilaaja) fi Katuosoite Telekatu 16 Postiosoite Telekatu 16 Puhelin. (02) Sähköposti etunimi. sukunimi@lsvsy. fi Alv. rek. Y Krnro

11 t>2. /, 3. S61f- Lounais-Suomen si> vesi- ja ympäristötutkimus Oy KERTARAPORTTI s. 1 (2) #1 UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2/2017, (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset lähtevän veden fosfori-ja kiintoainepitoisuuden osalta sekä CODCrn, fosforin ja kiintoaineen puhdistustehojen osalta. Muilta osin puhdistusvaatimuksia ei saavutettu. Nitrifikaatio oli vähäistä ja kokonaistypenpoistojäi heikoksi. Puhdistustulos saavutti yhdyskuntajätevesiä koskevan VN asetuksen 888/2006 puhdistusvaatimukset CODCrn ja kiintoaineen osalta tarkkailukerralla (ks. tavoitearvot -sarake). Lähtevän jäteveden BOD7ATU-arvo ei täyttänyt vaatimusta, mutta BOD:n puhdistustehovaatimus saavutettiin. Kokonaistypen ja fosforin osalta puhdistustulos tulee täyttää vuosikeskiarvoina laskettuna. Puhdistamolle tuleva jätevesi (N1) oli melko väkevää CODCrn ja fosforin osalta. Tulokuorma (N1) oli fosforin ja typen osalta mitoituskuorman suuruinen (Mitoitusarvot: mitoitusvirtaama 9600 m3/d, CODCr-kuorma 4730 kg/d, BOD7ATU-kuorma 2170 kg/d, fosforikuorma 61 kg/d, typpikuorma 340 kg/d, kiintoainekuorma 2280 kg/d). Esiselkeytyksestä nitrifikaatiosoluille (N2) menevä kuormitus ylitti typen mitoituskuorman, mutta kuormitus oli alle maksimimitoituskuorman. Nitrifikaatiosolujen mitoitusarvot, Kruger 2003: CODCr-kuorma1500 kg/d (max), BOD7ATU-kuorma 600 kg/d (750 kg max), fosforikuorma 9 kg/d (20 kg/d max), typpikuorma 250 kg/d (300 kg/d max), kiintoainekuorma 350 kg/d (750 kg/d max). Nitrifikaatiosoluilta lähtevän jäteveden (N3) Ja edelleen denitrifikaatiosoluilta mereen lähtevän Jäteveden (N4) CODCr-ja BOD7ATU-arvot olivat korkeita, mikä kertoo suodatuslaitoksen puhdistuskapasiteetin ylittymisestä. Denitrifikaatiosolut paransivat hieman puhdistustulosta (N3 vs. N4). Tulostaulukossa näkyvä prosessilämpötila 7, 6 C on puhdistamon oma mittaus nitrifikaatiosoluille tulevasta jätevedestä. Nina Leino prosessi-insinööri, Dl LIITTEET Kuormituslaskelma, liite 1 Prosessitiedot, liite 2 Määritysten menetelmä-ja mittausepävarmuustiedot, liite 3 Näytepäiväkirjatiedot, liite 4 Katuosoite Telekatu 16 Postiosoite Telekatu 16 Puhelin '(02) Sähköposti nina. teino@lsvsy. fi Alv. rek. Y Krnro

12 / ^. Se i-'?- Si Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy KERTARAPORTTI s. 1 (2) #1 UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 3/2017, (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko huonosti. Puhdistamolle tulevaa jätevettä jouduttiin ohittamaan näytepäivän aikana 377 m3 puhdistamolle tulleen suuren vesimäärän ja vaipan padottamisen vuoksi, mikä heikensi puhdistustulosta. Ohituksen aiheuttama kuorma (N1) on huomioitu vesistöön johdetussa kuormituksessa (käsitelty jv N5 + ohitus N1) sekä puhdistustuloksessa. Ohituskuorma on laskettu ohitetun Jätevesimäärän ja puhdistamolle tulevan jäteveden pitoisuuksien avulla. Ohitus huomioiden puhdistustulos (N1+N5) täytti ympäristöluvan puhdistusvaatimukset ainoastaan CODCrn puhdistustehon osalta (kokonaisteho). Muilta osin puhdistusvaatimuksia ei saavutettu. Nitrifikaatio oli vähäistä ja kokonaistypenpoisto jäi heikoksi. Käsitellyn jäteveden osalta (N5) puhdistustulos olisi täyttänyt ympäristöluvan vaatimukset lähtevän jäteveden fosforipitoisuuden osalta sekä CODCrn, fosforin ja kiintoaineen puhdistustehojen osalta (käsittelyteho). Puhdistustulos ohitus huomioiden täytti yhdyskuntajätevesiä koskevan VN asetuksen 888/2006 puhdistusvaatimukset lähtevän kiintoainepitoisuuden sekä CODCr:n, BOD7ATU:n Ja kiintoaineen puhdistustehojen osalta tarkkailukerralla (ks. tavoitearvot -sarake). Kokonaistypen ja fosforin osalta puhdistustulos tulee täyttää vuosikeskiarvoina laskettuna. Näytepäivän aikana oli runsaita sateita, mistä johtuen puhdistamolle tulevassa vesimäärässä oli arviolta noin 40 % vuotovesiä. Puhdistamolle tuleva jätevesi (N1) oli laadultaan väkevää vuotovesistä huolimatta. Puhdistamonhoitajan ilmoituksen mukaan illalla tulleen rankkasateen myötä puhdistamolle tuli hetkittäinen suuri vesimäärä, minkä seurauksena puhdistamon tulopäässä oleva vaippa alkoi padottaa ja jätevettä johdettiin laitoksen ohi 377 m3. Tulokuorma (N1) oli puhdistamon mitoituskuormia suurempi (Mitoitusarvot: mitoitusvirtaama 9600 m3/d, CODCr-kuorma 4730 kg/d, BOD7ATU-kuorma 2170 kg/d, fosforikuorma 61 kg/d, typpikuorma 340 kg/d, kiintoainekuorma 2280 kg/d). Esiselkeytyksestä nitrifikaatiosoluille (N3) menevä kuormitus oli CODCrn ja BOD7ATU:n osalta yli kaksinkertainen maksimimitoituskuormaan nähden. Myös typpikuorma oli maksimimitoituskuormaa suurempi ja kiintoainekuorma oli maksimikuorman suuruinen. Nitrifikaatiosolujen mitoitusarvot, Kruger 2003: CODCr-kuorma1500 kg/d (max), BOD7ATU-kuorma 600 kg/d (750 kg max), fosforikuorma 9 kg/d (20 kg/d max), typpikuorma 250 kg/d (300 kg/d max), kiintoainekuorma 350 kg/d (750 kg/d max). Nitrifikaatiosoluilta lähtevän jäteveden (N4) ja edelleen denitrifikaatiosoluilta mereen lähtevän jäteveden (N5) CODCr- ja BOD7ATU-arvot olivat korkeita ja Katuosoite Tetekatu 16 Postiosoite Telekatu 16 Puhelin. (02) Sähköposti nina. leino@lsvsy. fi Alv. rek. Y Kmro

13 KERTARAPORTTI #1 s. 2 (2) soluilta karkasi myös hieman kiintoainetta, mikä kertoo suodatuslaitoksen puhdistuskapasiteetin ylittymisestä. Denitrifikaatiosolut paransivat hieman puhdistustulosta (N3 vs. N4). Tulostaulukossa näkyvä prosessilämpötila 6, 0 C on puhdistamon oma mittaus nitrifikaatiosoluille tulevasta jätevedestä. t>t-'i Nina Leino prosessi-insinööri, Dl LIITTEET Kuormituslaskelma, liite 1 Prosessitiedot, liite 2 Määritysten menetelmä-ja mittausepävarmuustiedot, liite 3 Näytepaiväkirjatiedot, liite 4 JAKELU Uudenkaupungin kaupunki/uudenkaupungin Vesi/matti. piiroinen@uusikaupunki. fi Uudenkaupungin kaupunki/uudenkaupungin Vesi/kim. westerholm@uusikaupunki. fi Uudenkaupungin kaupunki/t uloste n tukusovellus, O kpl. Uudenkaupungin kaupunki/tulosten etäluku, jvp, O kpl. Uudenkaupungin kaupunki/ympäristö-ja lupalautakunta Uudenkaupungin kaupunki/keskuspuhdistamo/matti Piiroinen Uudenkaupungin Vesi/Vakka-Suomen Vesi/uv. kayttopaivystaja@uusikaupunki. fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/salla. porthen@ely-keskus. fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo. varsinais-suomi@ely-keskus. fi

14 ^f. ^. äölj M Lounais-Suomen y vesi-ja ympäristötutkimus Oy TESTAUSSELOSTE Lietetutkimus #1 1(3) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi kim. westerholm@uusikaupunki. fi FINAS Finnish AccrtdHatmn Senice TK» (EN 1SO/1EC 17025) Tilausnro (UKI8/2), saapunut , näytteet otettu (10:10) Naytteenottaja: LSVYT Oy Hannula NÄYTTEET Lab. nro 2088 Näytteen kuvaus Häpönniemen puhdistamon A kuivattu liete (biosuodatinlaitoksen suorasaostusliete) EVVC-koodi MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö 2088 MMM 24/11 pht (happamuus) Kuiva-aine * Etohopea, Hg * Kadmium, Cd * Kromi, Cr * Kupan, Cu ' Nikkeli, Ni * Lyijy, Pb. Sinkki, 2n * Arseeni, As ' Kokonaisfosfori, liete Kpkonaistyppi, liete Liukoinen typpi, liete Kalsium, Ca * Kalium, K * Magnesium, Mg * Alumiini, Al * % ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kg ka mg/kgj<a^ mg/kg ka % ka:sta % ka:sta % ka:sta % ka:sta % ka:sta % ka:sta % ka:sta 6,7 23,8 0, 16 0, , ,5 2,0 3,9 0, , 14 0, 12 4,2 «1 «1,5 «300 «600 (.) «100 «100 «1500(. «25 Merkintöjen selityksiä: P= määritys kesken, E = ei tehty, ~= noin, <= pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, >= suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. h/lft/124/11 = MF/Mn asetus lannoitevalmisteista nro 24/11 *Ylitys voidaan sallia, jos puutetta (maaperäanalyysi) * -merkityt analyysit ovat akkreditoituja. LAUSUNTO Tutkitun lietenaytteen raskasmetallipitoisuudet oliuat lannoiterelmisteelle sallittuja enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus lannoitevalmisteita 24/11). Liete toimitetaan Satakierto Oy:n biokaasulaitokselle jatkokasiteltauaksi (RD-koodi R033). tyc^u^l- Laura Lehtniemi ympäristöinsinööri Tutkimustodistus pätee vain tutkitulle näytteelle. Asiakirjan osittainen kopioiminen on kielletty. Analyysimenetelmien viitteet ja mittausepävarmuustiedot ovat liitteellä. Akkreditointi ei koske näytteenottoa eikä lausuntoa. Katuosoite Telekatu 16 Postiosoite Telekatu 16 Puhelin. (02) Sähköposti etunimi.sukunimi@lsvsy.fi Atv. rek. Y Krnro