ARKISTOKAPPALE. " TOIf"\ ~1ö ARK. S.TUNN. OSASTO TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 ARKISTOKAPPALE " TOIf"\ ~1ö ARK. S.TUNN. OSASTO TOIMINTAKERTOMUS 1993

2 ... TEKNISTEN UITTO TL r.y TEKNISTEN UITTO TL r.y. TOIMINTAKERTOMUS 1993

3 - SISÄLLYSLUETTELO Sivu PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 1 I TALOUDELLINEN TILANNE 3 '- 111 II LIITON HAU..INTO JA KOKOUKSET 6 JÅRJESTÖTOIMINTA 11 IV TYÖEHTOSOPIMUSTOIMINTA 13 V TUTKIMUSTOIMINTA 16 VI OIKEUSAPUTOIMINTA 18 VII LIITON TALOUS 19 VIII KOULUTUSTOIMINTA 21 IX TIEDOTUS JA JULKAISUTOIMINTA 23 X SOSIAALI- JA TYÖSUOJELUTOIMINTA 24 XI PALKANSAAJIEN YHTEISTYÖ 26 XII KANSAINVÅLlNEN TOIMINTA xm LIITON EDUSroS 1m 31 XIV LIITON HALLINTO 38 xv TOIMISTO JA HENKILÖKUNTA 4S LIITE 1 VaIlokunden, tolmjkunden Ja ty6ryhmjen kokoonpano 1993 LIITE 2 JAsentllasto tammi-joulukuu 1993 LIITE 3 njjnpaatcls

4 1 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Toimlntaympärlstö Vuosi 1993 oli edelleen lamavuosi. Bruttokansantuote aleni jo kolmantena vuonna peräkkäin. Teknisten Liiton jäsenistöstä oli lomautettuna tai työttömänä keskimäärin jäsentä joka kuukausi. Jäsentemme työttömyysaste vaihteli prosentin välillä. Investointitoiminta oli lamassa koko maassa ja työttömien määrä vuoden lopussa jo pitkälti yli Kotimarkkinoiden lama oli tosiasia, mutta viennin suhteen tapahtui lievää myönteistä kehitystä loppuvuodesta. Työsuhteen ehdot Liittomme tärkein tehtävä on jäsenten palkkojen, työsuhdeturvan ja muiden työehtojen parantaminen. Näistä olemme yhdessä muun ammattiyhdistysliikkeen kanssa huolehtineet pääasiassa tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla. Koko suomalainen ammattiyhdistysliike on saanut kuitenkin huomata maan hallituksen sitä vastaan suuntaaman toimjnnan. Tämä oli johtaa jälleen kerran yleislakkoon toukokuussa. Koko suomalainen ammattiyhdistysliike onkin viimeisen parin kolmen vuoden aikana pakotettu voimakkaisiin puolustustoimiin jäsenistönsä etuja puolustaessaan. Tämä on heijastunut myös liittomme toimintoihin. Lokakuun lopussa päättyivät edellisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaiset sopimukset. Uutta tulopoliittista kokonaisratkaisua ei ponnisteluista huolimatta saatu aikaan, vaan ajauduttiin liittokohtaisiin sopimuksiin. Niistä tuli hyvin eri tasoisia ja eri mittaisia. Lähinnä julkinen sektori joutui alentamaan palkkojaan, palvelussektori säilytti suurin piirtein entiset asemansa ja teollisuussektorilla palkankorotukset vaihtelivat 2-3 prosentin välillä. Teknisten sopimusratkaisu saatiin aikaan joulukuun alussa Uittokokousvuosi Kertomusvuoden alussa liiton hallintoelimiä ja toimistoa kuormitti toukokuussa pidetyn liittokokouksen valmistelut. Se pidettiin Tampereella ja onnistui kaikin puolin hyvin. Liittokokous sattui ajallisesti vain muutamaa päivää ennen koko ammattiyhdistysliikkeen suunnittelemaa yleislakkoa. Tämä väritti myös voimakkaasti liittokokouksessa käytyjä keskusteluja ja liittokokous vaatikin julkilausumassaan mm. Esko Ahon hallituksen eroa. Kuten tästä toimintakertomuksesta toisaalla selviää, yleislakkouhka väistyi ja sopimukset olivat voimassa lokakuun loppuun. Yhteistyökumppanimme STL:n liittokokous pidettiin STL:n puheenjohtajaksi valittiin Helena Rissanen. Liittokokouksen jälkeen uutta hallintoa työllisti laajasti STrK:n lokakuussa pidettävä liittokokous. Suurin osa edellisenä vuonna konkurssiin menneen TVK:n jäsenllitoista hakeutui vuoden 1993 aikana STrK:n jäseniksi. Teknisten Liitto osallistui voimakkaasti STrK:n liittokokousvalmisteluihin, sääntöjen uudist2lmiseen ja uuden hallinnon kokoamiseen. STrK:n liittokokous pidettiin STrK:n hallinto uudistui täydellisesti.

5 2 STI'K:n uudessa hallituksessa on vain 15 jäsentä aikaisemman 27 sijasta. Teknisten Liiton edustus STI'K:n hallituksessa putosi 13 edustajasta kahteen. STI'K:n puheenjohtaja Esa Swanljung valittiin uudelleen, mutta varapuheenjohtajia valittiin kolmen sijasta neljä. Valinnassa toteutettiin niin sanottua sektorikohtaista mallia. Teknisten Liiton puheenjohtaja Tenho Olin valittiin teollisuussektorilta 1 varapuheenjohtajaksi. Teknisten Liitto tuki voimakkaasti keskusjärjestöään tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi. Siihen ei kuitenkaan päästy. Liittokohtaisia neuvotteluja käytiin marraskuun aikana ja lopullinen neuvottelutulos saavutettiin perjantaiaamuna joulukuun 3. päivänä. Teknisten Liiton liittohallitus hyväksyi saavutetun neuvottelutuloksen samana päivänä. Sopimusratkaisu oli poikkeuksellinen, sillä teknisten toimihenkilöiden palkankorotukset vaihtelivat eri teollisuusaloilla. Joillakin aloilla jouduttiin tekemään J.?ollaratkaisu. Palkankorotukset vaihtelivat 0-3 prosentin välillä. aiheuttamien vaikeuksien helpottamiseen ja yleensä työsuhdeturvakysymyksiin. Hallinnon yksimieliset päätökset ovat olleet tukemassa tätä toimintaa. Tämä kaikki on luonut edellytykset sille, että liitto hallinnollisin toimenpitein ja hyvässä yhteistyössä muiden ammattiliittojen sekä toisaalta henkilökunnan voimin on pystynyt lamankin aikana ja muutoin vaikeissa olosuhteissa selviytymään niistä edunvalvonta- ja palvelutehtävistä, joita ammattiyhdistysliikkeelle tänä aikana on vastaan tullut. Haluankin tässä yhteydessä kiittää niin hallinnon jäseniä asiallisesta hallintotyöskentelystä kuin myös erityisesti koko henkilökuntaa siitä joustavuudesta ja myönteisyydestä, jolla he ovat raskaan työvuoden taas saattaneet kunnialliseen päätökseen. Jäsenistön palaute on pääosin ollut sellaista, että niin liiton hallinto päätöksissään kuin henkilökunta toimissaan ovat selviytyneet varsin hyvin. Siitä haluan esittää teille kaikille lämpimän kiitoksen. Yhteenveto Olen edellä kosketellut Teknisten Liiton toimintapiirissä tapahtuneita asioita vain eräiltä keskeisiltä kohdilta. Muilta osin on tässä toimintakertomuksessa osastoittain varsin seikkaperäisesti ja yksityiskohtaisesti selvitetty eri osa-alueiden toiminnot Tenho Olin puheenjohtaja Liittohallituksen ja liittovaltuuston työskentely on myös liittokokouksen jälkeisenä aikana syvästä taloudellisesta lamasta huolimatta edennyt vakaalla ja teknisille omainaisella harkitulla ja yksimielisellä linjalla. Toimistossa on henkilökunnan pääasiallinen panos mennyt laman jäsenistölle

6 - 3 I TAWUDELLINEN TILANNE 1993 Talouden yleinen kehitys vuonna 1993 Viime vuosi oli maailmalla taloudellisen taantuman vuosi. Eräissä erityisesti Euroopan maissa kuten Saksassa puhuttiin pahimmasta lamasta vuosikymmeniin. Toisaalta Kauko-Idän kasvavilla markkinoilla täkäläinen lama jäi kokematta ja erityisesti Kiina nousi yhä voimakkaammin uusien mielenkiintoisten markkina-alueiden joukkoon. Vuoden lopulla saatiin ainakin alustavat päätöksen aikaan Pohjois-Amerikan uudesta vapaakauppa-alueesta NAFr A:sta ja maailmankaupan vapauttamiseen tähtäävästä GA TI -sopimuksesta. Näillä kummallakin tulee olemaan melkoinen merkitys maailman talouden kehityksessä. Vuoden aikana elpyminen lähti käyntiin ennen kaikkea USA:ssa, jonka kansalaisten usko parempaan tulevaisuuteen toteutui yksityisen kulutuksen kasvun kohoamisena ja se taas teollisuustuotannon piristymisenä. Saksan koko vuoden jatkunut korkotason lasku käänsi odotukset myös Euroopassa myönteisiksi vuoden lopulle tultaessa. Taloudellinen nousukausi USA:ssa johti myös työttömyystilanteen korjaantumiseen - ainakin tilastojen valossa tarkasteltuna. Moni uusi työpaikka oli kuitenkin osa-aikainen, tilapäinen, toistaiseksi solmittu ja usein huonosti palkattu. Työttömyysajan toimeentuloturvan ollessa heikko amerkikkalaisilla työmarkkinoilla on lähes pakko työllistää itsensä nopeasti tavalla tai toisella työsuhteen päätyttyä. Euroopassa talouden lama on jättänyt jälkeensä kasvavat määrät työttömiä - työttömyysaste EU:n alueella yli 10%:a ja se on edelleen kasvamaan päin. Työttö~tä yhä suurempi osa on ollut ilman työtä jo yli vuoden. Vaikeudet mm. teräs- ja autoteollisuudessa ovat merkinneet ennen täysin luotettavina pidettyjen työpaikkojen katoamista tai vähintäänkin uusien, aiempaa alempien työsuhteen ehtojen hyväksymistä työpaikkojen turvaamiseksi. Vuoden lopulla EU:n päättäjät hyväksyivät laajan elvyttämistoimia sisältävän asiakirjan, "valkoisen kirjan", työttömyyden helpottamiseksi. Siihen liittyen laadittiin myös keskusteluasiakirja, "vihreä kirja", EU:n sosiaalipolitiikan suuntaviivoista. Tässä ohjelmakirjasessa muotoillaan laajasti myös työmarkkinasuhteita ja työsuhteen ehtojen kehitystä EU:ssa. Suomen teollisuustuotanto kasvoi vientivetoisena Vuoden 1993 aikana Suomen kokonaistuotannon määrä jatkoi laskuaan kolmatta vuotta. Laskun ennakoidaan olleen noin 3% edellisvuodesta. Kokonaistuotannon määrä oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuoden 1987 puolivälissä. Vuoden 1993 aikana tapahtui kuitenkin selvä käänne parempaan: teollisuuden tuotanto kasvoi vientivetoisena. Erityisen hyvin tuotannon kasvu onnistui metalliteollisuudessa, tarkemmin sähköteknisten tuotteiden valmistus, jonka tuotannon määrä vuoden aikana kasvoi neljänneksen. Suuria kasvulukuja löytyy myös erikoiskoneiden valmistuksen kohdalta, terästeollisuuden tuotantoluvuista, mekaanisen puunjalostuksen kohdalta ja esimerkiksi pieneltä, mutta menestyksekkäältä kumiteollisuuden alalta. Kaiken kaikkiaan teollisuustuotannon määrä alkaa lähetä viime vuosikymmenen lopun huippuvuosien tasoa. Vuoden lopun tiedot kertoivat edelleen paranevista odotuksista

7 - 4 teollisuuden piirissä ja vientiteollisuuden ohessa myös muu - lähinnä kotimaiseen kulutukseen pohjautuva - teollisuus odotti piristymistä. : Vain rakentamiseen selvästi liittyvät alat ilmoittivat selkeästi laman jatkuvan lähitulevaisuudessa. Kokonaistuotannon laskun syynä teollisuuden kasvusta huolimatta on palvelualojen - niin yksityisten kuin julkistenkin - voimakas supistuminen sekä edelleen jatkuva lama rakentamisessa. Vuoden 1993 teollisuuden kasvu ei kuitenkaan riittänyt kohentamaan työllisyyden tilaa: lähes huippuvuosiin verrattava tuotannon määrä saatiin teollisuudessa aikaan noin UO 000 pienemmällä työvoimalla. Ylitöiden määrä samaan aikaan oli kaikkien aikojen huippua. Tilastokeskuksen'Sinänsä teoreettisten laskelmien mukaan vuonna 1993 tehtiin teollisuudessa ylitöinä ihmisen työt. Teollisuuden työvoiman määrän vakiintuessa pikkuhiljaa nykytasolleen, palvelusektorilla ja julkisella puolella työttömyys alkoi todenteolla kasvaa vasta vuoden 1993 aikana. Kaiken kaikkiaan työllisyystilanne Suomessa oli vuonna 1993 katastrofaalinen. Ulkomaankauppa Ja vaihtotase Saksa, Ruotsi ja Iso-Britannia olivat tärkeimmät vientimaamme, vaikka Saksan ja Ruotsin omat taloudelliset vaikeudet saivat aikaan sen, etteivät vientimäärät näihin maihin juurikaan nousseet. Sen sijaan Iso-Britannian vienti kasvoi selvästi. EY -ja EFrA -maihin suuntautui kaksi kolmannesta viennistämme. Vahvimmat viennin kasvualueet löytyivät Kauko-Idän nopeasti kehittyvistä maista - Filippiineiltä ja Indonesiasta. Viennin lisäys näihin maihin mitattiin sadoissa prosenteissa. Vienti yli kaksinkertaistui myös Thaimaahan, Chileen sekä Viroon. Kauko-Idän maiden sekä KIE-maiden osuus kauppavaihdossamme oli vielä vähäistä, mutta näiden maiden talouksien nopea kasvuvauhti ja suuret markkinat ovat kääntäneet yhä useamman suomalaisyrityksen toiveikkaat katseet kohti itää. Tuonnin määrä laski, mutta tuontihintojen nousun seurauksena tuonnin arvo lisääntyi liki kymmenyksellä. Kotitalouksien tulojen lasku piti kulutustavaroiden tuonnin arvon edellisvuoden tasolla - tuonnin määrä toki aleni. Raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuonti kasvoi vähäisesti teollisuustuotannon kasvaessa, mutta investointitavaroiden tuonnin lisäys oli lähes yksin omaan hintojen nousun seurausta. Markan alhainen kurssi ja tuotantokustannusten hidas nousu auttoivat kasvattamaan vientiä huikeilla lukemilla: arvo nousi neljänneksellä edellisestä vuodesta. Menestys koski kaikkia teollisuuden päätoimialoja; erityisen hyvin veti sähköteknisen teollisuuden tuotteiden vienti. Useat solmitut laivakaupat ansaitsevat myös maininnan, vaikka eivät vielä vähään aikaan kauppatilastoissa näykään, mutta turvaavat telakoiden työllisyyden moneksi vuodeksi. Suurin tuontimaamme oli ylivoimaisesti Saksa, se~ jälkeen Ruotsi. Myös Venäjä nousi taas tärkeäksi tuontimaaksi. Norjasta tapahtuva öljyn tuonti on viime vuosina tehnyt tästä maasta tärkeän tuontimaan - vienti sinne sujui heikommin. Suotuisa ulkomaankauppa katkaisi kansantaloutemme pitkään jatkuneen velkaantumiskierteen. Kauppataseen ylijäämä nousi vuonna 1993 yli 30 miljardin markan ja ennakoi vaihtotaseen I

8 5 kääntymistä positiiviseksi. Kauppataseen suuri ylijäämä riitti jotakuinkin kattamaan vanhojen velkojen hoitoon kuluneet menot. Apua saimme myöskin kansainvälisen korkotason laskusta, mikä omalta osaltaan hidasti vanhojen velkojen hoitoon kuluvan summan kasvua. Palvelusten tase säilyi edelleen alijäämäisenä, mutta suomalaisten heikko ostovoima pienensi tämänkin tase-erän alijäämää. Myös tulonsiirtojen ja erikseen erittelemättömien, pienempien rahanliikkeiden osalta oli suunta meiltä ulkomaille. Velkaantumiskierre oli jo vuosia asettanut rajoitteen maassa harjoitetulle talouspolitiikalle. Vuoden 1993 talouspoliittinen kiistakysymys olikin: salliiko ja jos, niin milloin vaihtotaseen tasapainottumiskehitys hallituksen omilla toimillaan elvyttää talouden laantunutta aktiviteettia. Palkat, kulutu\jahinnat ja ostovoima Ansiotason nousu oli vuonna 1993 lähes olematonta. Tilastoissa palkansaajakunnan ansiotaso nousi prosenttiyksikön. Tapahtuneen ansiokehityksen toteamista hidasti TT:n tilastouudistus, joka siirsi entisten elokuun palkkatietojen kokoamisen joulukuulle. Useimmilla teollisuuden aloilla maksettiin palkankorotukset 1.12., mutta korotusten suuruus vaihteli. Myös teknisten kenttä jakaantui palkankorotusten suhteena; enemmistö sai yleiskorotuksen, jonka suuruus oli 1,5 % mutta vähintään 130 mk. Esim. konsulttialalla jäivät tekniset kuitenkin ilman palkankorotuksia. Laimea kysyntä,korkojen lasku ja hitaasti kohoavat tuotantokustannukset pitivät kuluttajahintojen nousuvauhdin alhaisimmillaan vuosikymmeniin, ja alle keskeisten kilpailijamaiden inflaatiovauhdin. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 1993 keskimäärin 2,2 %. Vuoden 92 joulukuusta vuoden 93 joulukuulle hinnat nousivat 1,5 %. Eniten kuluttajahintaindeksiä nosti liikenteen hintojen nousu seitsemällä prosentilla. Asumisen kustannukset laskivat 3,4%. Koko palkansaajakunnan käteen jäävien tulojen ostovoima laski vuonna 1993 noin kuusi prosenttia edellisvuodesta. Suurin syy ostovoiman laskuun oli ennätysmäiseksi kasvanut työttömyys, mikä kutisti tuntuvasti palkkasummaa. Ostovoimaa leikkasi omalta osaltaan myös työpaikkansa säilyttäneiden reaaliansioiden lasku. Lokakuun loppuun voimassa ollut sopimus ei nostanut palkkoja muutoin kuin kokemusvuosi- ja ikälisäkorotusten kautta. Uudet sopimukset solmittiin liittokohtaisesti, kun kansantalouden kaksijakoinen kehitys jakoi palkankorotusvaran suhteen avoimen (sekä siihen läheisesti kytkeytyvät alat) ja suljetun sektorin.

9 -- _..-. r 6 II LIITON HALLINTO JA KOKOUKSET Liittokokous Teknisten Liiton 41. varsinainen liittokokous pidettiin Tampere-talossa Tampereella. Läsnä oli 520 edustajaa 231 yhdistyksestä. Liittokokous käsitteli ja vahvisti muun muassa liiton toimintakertomuksen Liittokokous käsitteli ja hyväksyi uuden periaateohjelman sekä toimintalinjat sekä joukon sääntömuutoksia ja valitsi uuden liittohallituksen ja liittovaltuuston. Liittokokous otti julkilausumissa kantaa seuraaviin asioihin. Ahon hallituksen erottava Liittokokouksen mielestä palkansaajat ovat sen tosiasian edessä, että hallituksen teot vaativat poikkeuksellisia toimia. Kaikki työelämää heikentävät lakimuutokset on. torjuttava tarvittaessa työtaistelulla. Maan hallitus on tukenut yksipuolisesti työnantajia, jopa yllyttänyt laittomuuksien tavoitteluun. Tekniset eivät hyväksy työehtosopimuksen yleissitovuuden purkamista, työttömyys- ja eläketurvan romuttamista. Nuorlso- ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen on suoraa seurausta harjoitetusta talouspolitiikasta. Liittokokous vaatii yksimielisesti maan hallituksen eroa. Samalla liittokokous kutsuu teollisuuden toimihenkilöt ja työntekijät tiiviimpään yhteistyöhön. Työorganisaatioiden muuttuminen Liittokokouksen mielestä yrityksen tuottavuutta ei pystytä hoitamaan pelkästään tekniikkaa lisäämällä, vaan ihmisten osaaminen tulee paremmin hyödyntää. Yrityksen menestyminen riippuu niiden kyvystä ottaa henkilöstö mukaan yrityksen toimintaan. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työnsä sisältöön ja organisointiin on lisättävä. Tekniset korostavat yhteistyötä niin muiden henkilöstöryhmien kuin työnantajienkin kanssa teollisuuden tuottavuuden tehostamiseksi. Ay-koulutuspolitllkka Liittokokouksen mielestä luottamushenkilöt ovat avainasemassa niin työpaikalla kuin järjestöissäkin tapahtuvassa edunvalvonnassa. Liittokokous vaati ay-koulutukseen osallistuvien oikeuksien parantamista, ja että ay-koulutus hyväksytään osaksi aikuiskoulutusta, jonka tukea on lisättävä. Liittokokous vaati työnantajia tuntemaan vastuunsa henkilöstönsä kouluttamisesta työsuojelu- ja ybteistyöasioissa. Teknikkokoulutusta on kehitettävä eurokuntoon. Liittokokouksen mielestä tekniset toimihenkilöt ovat avainasemassa kilpailukyvyn luojina ja tekniikan koulutus on oleellinen tekijä kilpailukykyä parannettaessa. Liittokokous vaati, että teknikkokoulutus liitetään mukaan ammattikorkeakoulukokelluun. Koulutuksella on mahdollista saada kansainvälinen rinnastettavuus. Nopea kehitys teollisuudessa edellyttää yrityksiltä teknisen henkilökunnan säännöllistä ammatillista täydennyskoulutusta. Liittokokouksen mielestä on sovittavajatkuvan koulutuksen periaatteen hyväksymisestä sopimuksiin sekä työnantajan velvollisuudesta ammatillisen täydennyskoulutuksen järjestämiseen.

10 7 Hyvinvointimme perusta on teollisessa työssa Liittokokouksen mielestä yhteiskuntamme keskeisin haaste tällä vuosikymmenellä on suomalaisten työllistäminen. Teollinen työ siihen liittyvine palveluineen on hyvinvointimme ydin. Siksi teollisuuden on laajennuttava ja kehityttävä. Yhä useamman yrityksen on opittava suuntautumaan ulkomaille kotimaan markkinoiden lisäksi. Menestyksen takana on laadukkaat tuotteet sekä hyvin hoidettu markkinointi niin koti- kuin ulkomailla. Laadun takaa jatkuva tutkimus ja tuotekehitys, pätevä suunnittelu ja toimiva tuotanto. Taloudellisen taantuman aikana on julkisen vallan toimin pidettävä yllä taloudellista toimintaa investointeineen ja huolehtimalla kansalaisten ostokyvyn säilymisestä. Uusia veroilkorotuksiaja sosiaalietujen leikkauksia emme enää tarvitse. Työssä käymisen tekevät mahdolliseksi hyvin järjestetyt julkiset palvelut. Yhteiskunnan on tarjottava turvallisuutta elämään silloin kun voimat ehtyvät tai vastoinkäymiset kohtaavat. liittovaltuuston kokoukset Vuonna 1989 liittokokouksessa valittu liittovaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana yhden kerran liittovaltuuston varsinaiseen kevätkokoukseen, joka pidettiin Majvikissa. Valtuusto sai selvityksen maan hallituksen pyrkimyksistä poistaa työehtosopimusten yleissitovuus ja rajoittaa ammattiyhdistysliikkeen toimintaoikeuksia. Lisäksi muuttaa työaikalakia, työriitalakia ja yhteistoimintalakia sekä työttömyyskassajärjestelmää ja heikentää työttömyysturvaa. Lisäksi valtuusto sai selvityksen talouspoliittisesta tilanteesta sekä STTK:n ja TNK:n kehittämisestä. Valtuusto hyväksyi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä päätti siirtää liittomaksua koskevan päätöksen varsinaiseen syyskokoukseen. Valtuusto sai selvityksen liittokokousvalmisteluista ja valmistuneesta jäsenkuntatutkimuksesta. Valtuusto sai raportit tes-osastolle saapuneista ja päättyneistä tes-asioista tammi-maaliskuulta, tutkimus-, laki-, koulutus- ja järjestöosaston raportit sekä kuuli selvityksen Majvikin toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta. Julkilausumassa valtuusto vastusti hallituksen esityksiä työttömyysturvan, työriitojen sovittelun, yritysten sisällä tapahtuvan yhteistoiminnan, työaika- ja vuosilomamääräysten heikentämistä sekä vaati toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseksi. Liittokokouksessa valittu liittovaltuusto piti järjestäytymiskokouksensa Majvikissa. Liittovaltuustonjärjestäytymiskokouksessa valittiin yksimielisesti liittovaltuuston varsinaiseksi puheenjohtajaksi Ilkka Joenpalo, 1 varapuheenjohtajaksi Tapio Salomaa ja n varapuheenjohtajaksi Seppo Häyrinen. Valtuusto sai selvityksen ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta ja valmistautumisesta syksyn työehtosopimusneuvotteluihin ja tulopoliittisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Valtuusto sai selvityksen TNK:n kehittämissuunnitelmista ja vahvisti TL:n osalta TNK:n päätöksen hakea STTK:n jäsenyyttä alkaen. Lisäksi valtuusto sai selvityksen STTK:n taloussuunnitelmista ja STTK:n liittokokousvalmisteluista.

11 8 Julkilausumassa valtuusto vaati palkankorotuksia ja edellytti, että mitään aloja ei jätetä heitteille. Valtuuston mielestä työllisyyden parantaminen ja elvytys vaativat reaalikorkojen alentamista ja korosti investointien välttämättömyyttä. Pelkillä verohelpotuksilla ei auteta investointien käynnistämistä. Valtuusto vaati maan hallitusta ryhtymään toimiin, joilla kansalaisten ja yritysten uskoa parempaan lähitulevaisuuteen tuetaan ja panostamaan taloudellisen toimeliaisuuden nostamiseen. Järjestäytymiskokouksen yhteydessä järjestettiin seminaari, jossa käsiteltiin liiton ja sen hallinnon toiminnan periaatteita alkaneella liittokokouskaudella. Liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin Majvikissa. Julkilausumassa valtuusto vaati maltillisen sopimuksen vastapainona hallitusta vetämään takaisin lakiesityksensä työttömyysturvan heikentämisestä ja verotuksen kiristämisestä. Lisäksi hallituksen täytyy lykätä arvonlisäveron voimaanastumista vähintään vuodella, alentaa liikevaihtoveroa väliaikaisesti ja suunnata kohdennettua elvytystä esimerkiksi teihin, rautateihinja tietoliikenteeseen sekä korjausrakentamiseen. Valtuuston mielestä ylitöiden sijasta yritysten olisi lisättävä väkeä eikä polttaa loppuun minimiin vähennettyä palkansaajajoukkoa. Valtuuston mielestä yritysten tulisi investoida kotimaahan. Liittovaltuuston kokouksen jälkeen järjestettiin hallinnon EY-seminaari Seminaari jatkui , jolloin käsiteltiin TEP AKE:n ja TNK:n kehittämiseen liittyviä asioita. Valtuusto sai selvityksen käynnissä olevista työehtosopimusneuvotteluista,jotka käy ensimmäisen kerran TNK. Valtuustolle selvitettiin Teollisuuden Palkansaajat -neuvottelukunnan (TP) osuus ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun kariutuminen. Lisäksi valtuusto sai selvityksen talouspoliittisesta tilanteesta. Valtuusto käsitteli vuoden 1993 talousarvion ja päätti vuoden 1994 liittomaksuista, sekä vahvisti investointibudjetin vuodelle Valtuusto hyväksyi liiton tavoitteet vuodelle 1994, ja hallituksen esitykset yhdistysten sääntömuutoksista ja piiriohjesäännön muuttamisesta. Valtuusto sai raportit tes-osaston toiminnasta, tutkimus-, järjestö- ja lakiosaston raportit, piirien taloustyöryhmän raportin sekä selvityksen Majvik Oy:n toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta. HalUtuksen kokoukset Liittokokouksessa 1989 valittu liittohallitus kokoontui kertomusvuoden aikana kuusi kertaa. Hallitus sai jokaisessa kokouksessa selvityksen ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta, kävi keskustelun ja teki tarvittavat päätökset. Erityisesti esille nousivat huono taloudellinen tilanne ja siitä johtuva edelleen kasvava työttömyys, maan hallituksen talouspoliittiset toimenpiteet ja hallituksen pyrkimykset heikentää palkansaajajärjestöjen asemaa, sosiaaliturvaa sekä työttömien ja eläkeläisten etuja. Lisäksi oli esillä työvoimapoliittisen kokonaisratkaisun saaminen ja sopimuspolitiikka yleensä sekä siinä tapahtuneet muutokset.

12 9 Keväällä maan hallitus teki lakiesityksiä, joiden tarkoituksena oli työntekijöiden aseman ja oikeuksien sekä työttömyysturvan voimakas heikentäminen ja työnantajien määräysvallan yksipuolinen kasvattaminen. Palkansaajakeskusjärjestöjen ja maan hallituksen asiaa koskevat neuvottelut eivät johtaneet tulokseen ilman yleislakkouhkaa, jonka oli tarkoitus alkaa Hallitus päätti, että Teknisten Liitto yhtyy lakkoon vientiteollisuudessa ja päätti samalla ylityökiellon julistamisesta. Lakkouhka raukesi palkansaajajärjestöjen ja maan hallituksen välillä saavutettuun neuvottelutulokseen. Hallitus käsitteli työehtosopimustoiminnan tulevaisuutta ja päätti, että pää- 1a runkosopimusneuvottelut käydään syksyllä Teollisuuden Työnantajien Keskusliitto TT:n ja TNK:n välillä. Alakohtaiseen sopimusrakenteeseen siirtymistä valmistellaan myöhemmin toteutettavaksi. Hallitus antoi julkilausuman, jossa esitettiin neuvottelujen aloittamista talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi ensi syksynä. TVK:n tehtyä konkurssin kesällä 1992 esillä oli uuden toimihenkilökeskusjärjestön perustaminen ja STTK:n uudistaminen. Hallitus käsitteli lukuisissa kokouksissa keskusjärjestökysymystä ja piti asiaa koskevan järjestöpoliittisen seminaarin Majvikissa Hallitus käsitteli ennalta kaikki STTK:n hallintoon tulleet esitykset koskien keskusjärjestökysymystä. Valtakunnansovittelija J orma Reinin tekemää keskusjärjestöselvitystä Teknisten Liitto piti myönteisenä ja rakentavana pyrkimyksenä toimihenkilökentän eheyttämiseksi, mutta totesi, että nykyisessä tilanteessa asia voidaan kuitenkin parhaiten ratkaista uudistamalla ja ajanmukaistamalla STTK. Hallitus käsitteli liittokokousasioita ja valmisteluja useissa kokouksissa ja päätti liittokokoukselle tehtävistä esityksistä. Hallitus sai selvityksen liiton taloudellisesta tilanteesta ja sen kehittymisestä lähes jokaisessa kokouksessaan ja teki tarvittavia päätöksiä. U seissa kokouksissaan hallitus käsitteli jäsenyhdistysten lähettämiä kirjeitä ja hyväksyi vastaukset niihin. Liittokokouksessa valittu uusi liittohallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 11 kertaa. Järjestäytymiskokouksessaan liittohallitus valitsi yksimielisesti 1 varapuheenjohtajakseen Eero Lauttamuksen ja n varapuheenjohtajakseen Tenho Talvitien. Liittohallituksen työvaliokuntaan valittiin liiton puheenjohtajan lisäksi viisi jäsentä. Niinikään valittiin talous- ja työehtovaliokunnan puheenjohtajat ja annettiin valitulle työvaliokunnalle tehtäväksi valmistella ehdotus liiton valio- ja neuvottelukunnista. Hallitus asetti työvaliokunnan esityksestä asiantuntijavallokunnat ja eri sopimusalojen neuvottelukunnat sekä toimikunnat. Hallitus nimesi Teknisten Liiton edustajat STTK:n hallitukseen ja valtuustoon sekä keskusliiton puheenjohtajistoon ja Teknisten Liiton edustajat STTK:n liittokokoukseen, sen puheenjohtajistoon sekä valiokuntiin. Hallitus hyväksyi STL:n kanssa tehdyn sopimuksen TNK:n kehittämiseksi. Sopimuksen mukaan TNK liittyisi STTK:n jäseneksi ja TNK:lle siirrettäisiin liitoista toimintoja ja tarvittava määrä henkilökuntaa. Neuvottelut TNK:n

13 10 kehittämiseksi eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen. Sen sijaan vuoden 1993 alusta alkanut ja onnistuneeksi kokeiluksi osoittautunut TNK:n aluetoimistokokeilu Jyväskylässä ja Lappeenrannassa jouduttiin lopettamaan vuoden 1993 lopussa. STL liittyi suoraan STI'K:n jäseneksi. Liittohallitus käsitteli useimmissa kokouksissaan STI'K:n hallintoon meneviä asioita sekä päätti kannanotoista STTK:n liittokokousasioihin. STI'K:n liittokokous pidettiin Hallitus käsitteli kaikissa kokouksissaan syksyn työehtosopimusneuvottelukierrosta. Hallitus tuki yhdessä STI'K:n kanssa pyrkimyksiä kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi ja asetti osaltaan tavoitteet sen toteuttamiseksi. Työvaliokunta Kertomusvuoden aikana 1989 valittu liittohallituksen työvaliokunta kokoontui kaksi kertaa ja valittu työvaliokunta kokoontui viisi kertaa. Työvaliokunta valmisteli kokouksissaan liittohallituksen käsittelyyn meneviä asioita sekä henkilöstöasioita ja seurasi ja valvoi liiton hallinnon päätösten toteutumista. Kokonaisratkaisun kariuduttua hallitus asetti yhdessä TNK:n ja teollisuuden palkansaajaliittojen kanssa palkankorotustavoitteet liittokohtaiselle neuvottelukierrokselle, joka käytiin TNK:n ja IT:n välillä. Hallitus hyväksyi osaltaan TNK:n ja IT:n välillä saavutetun neuvottelutuloksen. Samalla hallitus myönsi työtaistelulupia erillissopimusten aikaansaamiseksi. Hallitus sai kokouksissaan selvityksen liiton koulutuksen toteutumisesta ja päätti liiton koulutustoiminnan periaatteista. Hallitus käsitteli lukuisia yhdistysten kirjeitä ja niiden vastauksia. Hallitus päätti luopua Suomen Oikeuspalvelu Oy:n osakkuudesta.

14 JÅRJESTÖTOIMINTA Järjestövaliokunta Jäsenmäärä Liiton järjestötoimintaa ohjasi ja suunnitteli järjestövaliokunta. Liittokokoukseen liittyvien asioiden valmistelu sävytti valiokunnan työskentelyä kertomusvuoden aikana. Syksyn aikana valiokunta valmisti uudet yhdistysten mallisäännöt, jotka menivät kertomusvuoden lopulla yhdistyskäsittelyyn. Piiriohjeen valiokunta korjasi sääntöjen edellyttämiltä kohdin. Valikunta kokoontui kertomusvuoden aikana kahdeksan kertaa. Jäsenyhdistysten henkilöjäsenmäärä oli kertomusvuoden alussa j a vuoden lopussa , joten jäsenmäärä kasvoi 201 jäsentä. Vanhuus- ja työttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä jatkoi tasaista kasvua. Vuoden alussa määrä oli ja lopussa Kasvua vuoden aikana 746 eläkeläistä. Taloudellinen lama näkyy edelleen jäsenmaksua maksavien jäsenten määrän jatkuvana vähenemisenä ja työttömien määrän jatkuvana kasvuna. Jäsenmaksua maksavia oli vuoden alussa ja lopussa eli 2410 jäsentä vähemmän. OpiskeUJajAsenet Jäsenyhdlst,ykset Liiton jäsenyhdistysten määrässä ei tapahtunut suuria muutoksia, vuoden alussa oli 250 yhdistystä ja kertomusvuoden lopussa 248 yhdistystä. Kertomusvuoden aikana lopettivat toimintansa Rovaniemen Meijeritekniset r.y. ja Oulun Meijeritekniset r.y. Kertomusvuoden aikana muutti kolme yhdistystä nimensä: Helsingin seudun LVI-Tekniset r.y., uusi nimi Helsingin seudun LVIS-Tekniset r.y., Imatran Voiman Tekniset r.y., uusi nimi IVO Tekniset r.y. ja NOEL-Tekniset r.y., uusi nimi Elektroniikkatekniset r.y. Opiskelijajäseniä oli kertomusvuoden alussa ja lopussa tekniikan opiskelijaa. Opiskelijoiden määrän kasvun laskuun ovat vaikuttaneet monet syyt, esim. teknikkoaloituspaikkojen väheneminen ja opiskelijajäsenyydessä tapahtuvat muutokset vuoden 1994 alussa. Toimintakertomuksen liitteenä 2 on aiempaa tapaa noudattaen täsmällisemmät tiedot jäsenmäärän kehityksestä kertomusvuoden aikana. Piiritoimlnta Kertomusvuosi oli 40. piiritoimintavuosi

15 12 Vuosi 1993 oli piiritoiminnan juhlavuosi ja piireissä huomioitiin 4O-vuotinen taival pääsääntöisesti työkokouksen merkeissä ja yhdistysten mallisäännöt läpi käyden. Piiritoimikuntien kokouskerrat asettuivat edellisenä vuonna vakiintuneelle tasolle. Projektityöskentelyn mahdollisuudet on huomioitu ja tämä on luonut aktiivisuutta ja osallistumista joidenkin piirien toimintaan. alkamiseen olivat kunnossa. Lakon uhka poistui melkein kaikilta sopimusaloilta joulukuun alussa tehtyyn sopimukseen. Järjestöosaston organisaatiossa tapahtui myös kertomusvuoden aikana muutoksia. Osasto siirrettiin pääsihteerin alaisuuteen ja henkilökunnan määrä pieneni toimistonhoitajien siirtyessä työehtosopimusosastolle. TaloudelliSesta lamasta johtuen erityisesti lähikoulutusta on kertomusvuonna jouduttu vähentämään. Koulutus on kuitenkin ollut keskeinen osa piiritoiminnassa. TNK-liittojen yhteistoimintaa jatkettiin kertomusvuoden aikana ja valmisteltiin yhteistoiminnan laajentamista. Kertomusvuoden lopussa se päätettiin keskeyttää toistaiseksi. Kertomusvuoden aikana harjoitettiin TNK-liittajen kanssa yhteistä edunvalvontakoulutusta. Teknisten suuri työttömyys on heijastunut kertamusvuoden aikana piirien toimintaan. Eräissä piireissä on järjestetty erilaista tuki- ja virkistystoimintaa alueen teknisille työttömille. JirJestöosasto Liittokokousvuosi työllisti osaston henkilökuntaa erilaisiin valmisteluihin osallistumisena. Kertomusvuoden lokakuun loppuun päättyivät työehtosopimukset. Sopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi jouduttiin varmistamaan lakkovalmiudet. Aluetoimistojen henkilökunta osallistui alueillaan lakon valmisteluun ja valmiudet lakon

16 13 IV 1YÖEHTOSOPIMUSTOIMINTA Sopimusneuvottelut Vuosi alkoi syksyn yleislakkouhan ja sen tuella syntyneen tulopoliittisen kokonaisratkaisun varjossa. Vuoden vaihteessa ja alkuvuodesta valmistuivat riitaisat komiteamietinnöt työaikaiain ja vuosilomalain sekä työmarkkinajärjestelemien kehittämiskomitean mietinnöistä. Keskeiset erimielisyydet kohdistuivat näkemyseroihin työehtosopimusten yleissitovuudesta ja siitä poikkeamismahdollisuuksiin yritys- ja työpaikkakohtaisesti. Samoin esillä oli lakko-oikeuteen kajoaminen ja yhteistoimintalain heikennykset. Keskusjärjestöt aloittivat neuvottelut hallituksen budjettiraamin valmistuttua. Valtioneuvosto hyväksyi ns. nuorten työllistämislain, jonka pohjalta työehtosopimusten yleissitovuus olisi poistettu. Työnantajat toivat neuvottelupöytään työajan pidennysesitykset ja työaikaa koskevia joustotavoitteita sekä työttömyysturvaan liittyviä heikennyksiä. Erimielisyydet kärjistyivät kun keskeiset teollisuusliitot jättivät työtaisteluvaroitukset. Ne koskivat lähinnä vientialoja ja työtaistelun oli määrä alkaa Keskusjärjestöt hyväksyivät kuitenkin neuvottelutuloksen juuri ennen kuin lakko olisi alkanut. Keskeisiä sopimuskohtia oli nuorten työllistämisedellytysten parantaminen työehtosopimuksilla, työeläkkeitä koskeva ratkaisu sekä toteamus paika])jsiin sopimuksiin liittyvien työryhmien työn jatkamisesta. Samoin sovittiin työelämän lainsäädäntö työn jatkovalmistelujen periaatteista sekä suosituksesta myötätuntotyötaisteluja koskevista ennakkoilmoituksista. Samalla hallitus ilmoitti vetävänsä pois työelämän lainsäädäntöön liittyvät lakiesityksensä. Samoin sovittiin palkansaajan työttömyysvakuutusmaksustaja muutoksista työttömyysturvaan. Keskusjärjestöt asettivat syyskuussa 1993 sopimustavoitteet, jotka STTK:n osalta olivat 1,0-3,0 % vaihdellen sopimussektoreittain. Työnantajat kieltäytyivät kuitenkin keskusjärjestöneuvotteluista ja neuvottelut siirtyivät lokakuun lopussa liittotasolle. Teknisten Liiton osalta neuvottelut käytiin Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK:n välityksellä Työnantajien Keskusliiton kanssa. Teollisuuden Palkansaajaliitot asettivat yhteiset palkankorotustavoitteet 4-5 %. Pääalojen neuvottelutulos syntyi , missä palkankorotukset vaihtelivat palkkasopimusaloittain O:sta 3:een prosenttiin. Palkkasopimuskohtaisille neuvotteluille varattiin aikaa asti, jolloin neuvottelutulos allekirjoitettiin. PAAsopimus Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvotteluj ärj estö TNK pääsi pääsopimuksella samantasoisiin sektorikohtaisiin palkankorotuksiin kuin vastaavat työntekijäliitot. Pääsopimuksella sovittiin myös yhteisen luottamushenkilön valintamahdollisuudesta pienillä työpaikoilla, työryhmien asettamisesta, ulkomaantyötä koskevan sopimuksen uudistamisesta, tulospalkkausta koskevasta opaskirjasesta sekä palkkausjärjestelmäkokeiluista runko- ja yleissopimusalueilla. Tämän lisäksi pääsopimuksessa määriteltiin paikallisen sopimisen menettelytavat sekä mahdollisuus lomarahan ja työajan lyhentämisvapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Niinikään sovittiin työaikakokeiluista, joilla

17 14 mahdollistetaan vuorokautinen työaika maksimissaan 12 tuntiin. Runkosoplm.us Ja palkkasoplm.ukset Edellisen sopimuskauden aikana tehdyn työryhmätyön pohjalta yhdenmukaistettiin ja selkeytettiin runkosopimuksen määräyksiä. Runkosopimuksessa mahdollistettiin ylityön, lisätyön ja sunnuntaityön vaihtaminen vapaaseen. Runko- ja palkkasopimusten sisältämiä lisiä korotettiin yleiskorotusprosenttien verran ja sovittiin ohjelukujärjestelmän puolituskorotusten toteuttamisesta kevään yleiskorotuksen yhteydessä niillä aloilla, joilla palkankorotuksia tuli. Neuvottelumenettelytavat. Neuvottelut käytiin hyvässä yhteistyössä TNKjäsenliittojen kanssa alusta loppuun. Neuvottelujen kulkuun liittyvä informaatio hoidettiin TNK:n kautta. Työehtovallokunta Työehtovalikunta kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa sekä piti STUI'L tyäehtovaliokuntien seminaarin syys-lokakuun vaihteessa. Työehtovaliokunta käsitteli kokouksissaan mm. työlainsäädännön komiteamietintöihin liittyviä työaikalakia, vuosilomalakia, lakko-oikeuteen liittyviä asioita, yhteistoimintalain heikennyksiä, työttömyysturvalakia jne. Lisäksi käsiteltiin kevään kokouksessa mm. valioja neuvottelukuntalaitoksen sekä poolien kehittämistä ja roolia. Sopimusjärjestelmän kehittämistä tarkasteltiin tulospalkkauksen sekä sektori- ja yrityskohtaisen sopimusjärjestelmän näkökulmasta. Syksyn kokouksissa asetettiin neuvottelukierroksen yleiset tavoitteet sekä valmisteltiin neuvottelukunnista tulleet sopimusmuutosesitykset esitettäväksi liittohallitukselle. Esillä olivat myös YS/RS revisiotyöryhmän asiat, TEP AKE, EY, palkansaajien yhteistyö jne. STUI'L työehtovaliokuntien seminaarissa käsiteltiin PKT -yritysten työllistämisedellytyksiä, kansantalouden kehitysnäkymiä teollisuuden näkökulmasta sekä syksyn sopimuskierrokseen valmistautumista. Neuvottelukunnat Metallin neuvottelukunta on kokoontunut kaksi kertaa ja STAT:in, yleisen ryhmän ja elintarvikealan neuvotelukunnat kerran kertomusvuoden aikana. Pääsisältönä kokouksissa on ollut ao. neuvottelukuntien palkkasopimusesitysten valmistelu. Tes-osasto Tes-osaston toiminnallinen painopiste on ollut edelleen työsuhde- ja työttömyysturvaan liittyvien asioiden hoidossa. Vuoden 1993 aikana työehtosopimusosaston selvitettäväksi saapui kaikkiaan 203 kirjallista työehtosopimusasiaa, joista lausuntopyyntöjä o ' 156 ja muistiota 47. Lisäksi hallinto ja muut tahot työllistivät osastoa runsaasti.

18 15 Saapuneet kirjalliset tes-asiat jakaantuivat seuraavasti: Irtisanomiset ja lomautukset Palkkasaatavat Muut työsuhteen ehdot Päättyneitä kirjallisia asioita oli yhteensä 186. Liiton lakiosastolle siirrettiin hoidettavaksi 41 asiaa ja keskusliiton ratkaistavaksi 1 asia. Edellä mainittuja ja muita työehtosopimusosastolle liittohallitukselta, työehtovaliokunnalta tai puhelimitse saatuja asioita tes-ryhmä käsitteli 39 kokouksessaan. Lisäksi tes-ryhmä ja järjestöosasto ovat pitäneet yhteisiä kokouksia. Niissä on käsitelty asioita, jotka on katsottu informaation, koordinaation ja palvelutason kehittämisen kannalta tärkeiksi. Tes-osaston jiirjestämiit koulutustilafsuudet Työehtosopimusosaston asiamiehet ovat sopimusaloillaan järjestäneet kertomusvuoden aikana kaikkiaan 9 alakohtaista ja 6 konsernikohtaista yhdysmiestilaisuutta. Tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä noin 350 yhdysmiestä. Säästötoimenpiteiden vuoksi pidettiin vain ehdottoman välttämättömät yhdysmiestilaisuudet. Tes-osaston henldlöfden osallistuminen ulkofsun työryhmffn Työehtosopimusosaston asiamiehet ovat osallistuneet muun toiminnan lisäksi lukuisiin työryhmiin ja toimikuntiin.

19 16 V TUTKIMUSTOIMINTA Teknisten Liiton tutkimusosaston voimavarojen lisäämisestä tehtiin päätöksiä vuoden 1993 aikana. Martti Koivisto siirtyi koulutusosastolta tutkimusosastolle vastaamaan työelämän muutoksia koskevasta seurannasta ja siihen liittyvästä koulutus- ja neuvontatyöstä. Lisäksi talousosastolla työskennellyt Ritva Cavenius ryhtyi toimimaan tutkimusosastolla yritystutkijan nimikkeellä tutkimusosastolla erityisalueenaan yritystoimintaa koskevat selvitykset ja "omana alana" metalliteollisuus. Tes-toiminnan tukeminen Tutkimusosaston tes-tuki on useimmiten palkkatietojen tuottamista ja keräämistä virallista tietolähteistä. Teknisten palkkatiedot saatiin tavanomaisista työnantajaläheistä vuoden alkupuolella ja ne kertoivat teollisuuden teknisten ansainneen elokuussa 1992 noin mk. Vuoden 1993 keväällä ei suoritettu tavanmukaista palkkatiedustelua: lama- aika vähensi palkkatiet0- jen tarvetta selvästi. Alakohtaisesti syksyllä toimitettiin ennen kaikkea yhdysmuistilaisuuksien materiaaliksi palkkakyselyyn pohjautuneet tiedot mm. kemian teollisuudessa, paperi- ja puumassateollisuudessa sekä mekaanisessa metsäteollisuudessa. Vuonna 1993 työnantaja kerää teollisuuden toimihenkilötilastot uudella tavalla - kuukausiansioiden oheen tulee myös tieto vuosiansiotasosta - ja uudesta ajankohdasta Goulukuu). Valitettavasti edelleenkään käytettäväksi eivät tule alakohtaiset palkkatiedot, joten oma tilastointitarve säilyy. Vertailut kansainväliseen palkkatasoon ovat tulleet yhä useammin selvitettäväksi. Tutkimusosasto tuo oman näkökulmansa usean tes-toiminnan osa-alueen käsittelyyn. Näitä ovat muiden muassa palkkausjärjestelmän kehittäminen, työelämän muutosten aiheuttamat muutokset teknisten työtehtävissä sekä tasa-arvokysymykset. Talousselvttykset kansantalouden ja teolllsuuden alueelta Perinteisesti tutkimusosasto tuottaa päättävien elinten käyttöön talousennusteet kaksi kertaa vuodessa. Keskeisimmät teollisuuden alat ovat "erikoistarkkailussamme": metsäteollisuus, kemian Qääke)teollisuus ja metalliteollisuus. Tutkimusosasto hoitaa talouskoulutuksen niin yhdysmiesten kursseilla kuin kokeneille yhdysmiehille tarkoitetuilla erikoiskursseillakin. Näitä kertyy vuodessa kaikkiaan lähes parikymmentä. Vuoden aikana Teknisten Liitto ryhtyi tukemaan taloudellisesti Palkansaajien tutkimuslaitosta. Näin avattiin liiton käyttöön aivan uusi tiedonvälityskanava. Sinne voi toimittaa omia selvityspyyntöjään ja saada jatkuvasti palkansaajien näkökulmasta punnittua taloudellista tietoa. Jlsenkuntatutldmus 1993 Liiton jäsenkuntatutkimus valmistui maalislruun alussa. Tutkimus sisälsi paitsi kyselyllä hankittua tietoa jäsenten mielipiteistä myös tutkijan Timo Kauppisen yhteenvedon Teknisten Liiton tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Hän luonnosteli

20 17 myös niitä toimenpiteitä, joihin liiton tulisi ryhtyä pystyäkseen vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Jäsenkuntatutkimus muodosti osan liittokokouksen tausta-aineistosta ja sitä ovat liiton valiokunnat sittemmin käyttäneet omaa työtään suunnitellessaan. Euroopan yhdentymfsti koskevan tjedon välftt4mjnen Tutkimusosasto toimii yleistiedon välittäjänä EU-asioiden osalta jäsenkunnan ja tiedontuottajien välillä. Keskeisimmät lähteet ovat Keskusjärjestöjen Eurooppa- yhteistyöprojekti (KEY) ja oma keskusjärjestö sekä oman maamme viranomaistahot. Luonnollisesti' liiton asiamiehet seuraavat oman alansa kehitystä EU-näkökulmasta yksityiskohtaisesti.

21 18 VI OIKEUSAPUTOIMINTA Kertomuswoden aikana tuli vireille eri tuomioistuimissa 142 liiton henkilöjäseniä, jäsenyhdistyksiä ja liittoa koskevaa oikeudenkäyntiasiaa. Lopullinen päätös kertomuswoden aikana saatiin 130 asiassa. Edellä mainittujen tuomioistuinasioiden lisäksi vietiin lakiosaston toimesta eläke-, tarkastus- ja tapaturmalautakuntien ratkaistavaksi 10 asiaa. Kertomuswonna päättyneet ja vireille tulleet oikeudenkäyntiasiat jakaantuivat aiheittain seuraavasti: Päättyneissä jutuissa Työsuhdeturva Palkkasaatavat Työturvallisuusrikokset Eläke Kanne/syyte hyväksyttiin 20 (20) 54 (40) 7 ( 4) 2 ( -) Kanne/syyte hylättiin 12 (4) 2 (2) 4 (5) 5 (5) Taulukossa on woden 1992 juttujen lukumäärät esitetty sulkumerkkien sisällä. e Päättyneet Vireille Työsuhdeturva (työsuhteen purkamiset ja irtisanomiset), lomautukset 32 (24) 35 ( 30) Työpalkkasaatavat 56 (42) 74 ( 66) Työehtosopimuksen tulkinta 3 ( -) 3 ( -) Työrauhavelvollisuus ( 1) - ( 1) Työturvalllsuusrikokset 11 ( 9) 8 ( 18) Eläke- ja tapaturmavakuutus 7 (5) 6 ( 9) Muut 21 (15) 16 ( 22) Yhteensä 130 (96) 142 (146)

22 19 VII LIITON TALOUS Vuoden 1993 budjetissa liiton omatoimiseksi tuottojäämäksi arvioitiin 11,9 mmk ja rahoitusalijäämäksi 3,6 mmk. Liittohallitus arvioi maksavien jäsenten määrän kääntyvän nousuun vuoden puolivälissä. Maksavien jäsenten määräksi arvioitiin keskimäärin Odotetusta laman hellittämisestä näkyi merkkejä kuitenkin vasta aivan loppuvuodesta. Maksavien jäsenten määrä vuonna 1993 oli keskimäärin henkilöä. Jäsenmaksutavoitteesta ei ylitöiden määrän lisääntymisen vuoksi kuitenkaan jääty kuin 3 mmk. Kustannussäästöissä sen sijaån onnistuttiin arvioitua paremmin. Budjetoitu varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 53,2 mmk ja toteutunut 47,9 mmk. Suurimmat säästöt kertyivät koulutustoiminnasta, henkilösivukuluista, matkoista ja neuvotteluista, muun varsinaisen toiminnan kuluista sekä toimistokuluista. Sijoitustuottojen puolella kirjattiin kuluksi Merihaan palloilutalosta ja Apollosta aiheutuneet tappiot 0,9 mmk sekä valuuttalainojen kurssieroja runsaat miljoona markkaa. Korkokulut toisaalta laskivat oleellisesti edellisvuoden 11,2 mmk:sta 8,8 mmk:aan. Kokonaistulos nousi ede1jämainituista syistä 14,5 mmk:aan, kun budjetoitu oli 11,9 mmk. Tulosparannus sekä kauden aikana myydyt huoneistot muuttivat rahoitustilanteen 3 mmk positiiviseksi. Tuotot ja kulut ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta tuloslaskelmasta ja taseesta Kllnteistöt ja sijoitustoiminta Sijoitustoiminta eli säästöliekillä koko vuoden 1993, koska liitto keskittyi lainojen lyhennyksiin ja rahoitustilanteen parantamiseen. Kauden aikana myytiin 5 kappaletta Savelan huoneistoja sekä Kaivosmäen ja Otavanmikon huoneistot. Loput Porin Radion osakkeet myytiin sekä irrottauduttiin Suomen Oikeuspalvelu Oy:stä ja Unionimedia Oy:stä vaihtamalla kyseiset osakkeet Levin Matkailukeskuksen osakkeisiin Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton kanssa. Investoinnit 1,2 mmk kohdistuivat kalustoon ja Kustavin korjauksiin. Loppuvuodesta liitto tarjoutui ostamaan muiden Teknisten Jäsenpalvelun osakkaiden osakkeet. Myös Tammisaaren Matkailukeskuksen osalta aloitettiin neuvottelut alueen ja yhtiöiden jakamisesta osakkaiden kesken. Pörssikurssien nousu kasvatti liiton osakesalkun arvoa runsaalla kolmella miljoonalla markalla. Arvonnousua ei ole kirjattu kirjanpitoon. Taloudellinen yhteistyö Pankkipuolella liiton yhteistyökumppanit osittain vaihtuivat pankkien keskinäisistä järjestelyistä johtuen siten, että STS-Pankin sijaan tuli KOP,

23 ~-- 20 SKOP/SSP:n sijaan SYP ja Osuuspankki Yhteistuen sijaan SHOP. Vanhana yhteistyökumppanina jatkoi Postipankki. Uusia yhteistyösopimuksia ei ole solmittu. Muita merkittäviä taloudellisia yhteistyökumppaneita olivat Sampo, Lomaliitto ja Valtakunnallinen Vuokratalo-osuuskunta VVO. Teknisten Jäsenpalvelun kautta oltiin yhteistyössä Teboilin, Helioksen ja Silja Linen kanssa. Talousvallokunta Talousvaliokunta kokoontui 10 kertaa toimintavuoden aikana. Tärkeimpiä käsiteltäviä asioita olivat vuoden 1992 tilinpäätös sekä talousarvio vuodelle Kokouksissa seurattiin tuloslaskelmaennustetta sekäjäsenmaksukertymätilastoa toiminnan suuntaviivoina. Talousvaliokunta valmistautui yksityiskohtaisesti 2-päiväisessä kokouksessaan liittokokouksessa mahdollisesti esille tuleviin talouskysymyksiin. Toimintansa aikana talousvaliokunta käynnisti keskustelut liittokokouskauden talouden hoidon suuntaviivoista. Sijoitustoiminnan puolella käsiteltiin mm. Tammisacu:en Matkailukeskus Oy:n jakamiseen liittyviä asioita sekä seurattiin Majvik Oy:n taloudellista kehitystä. Toimintavuoden aikana on myyty 7 asuinhuoneistoa sekä Teknoyhtiöt.

24 21 VIII KOULUTUSTOIMINTA Ammatillinen koulutus Ja konsultointi Toimintavuodelle oli ominaista laman vaikutus avoimeen kurssitoimintaan. Vuoden aikanajärjestettiin 21 avointa kurssia, joilla oli kurssilaisia yhteensä 232 henkilöä. Syksyyn mentäessä kurssitoiminta piristyi myös avoimilla kursseilla. Konsultointi eli yrityskohtainen kurssitoiminta sen sijaan vakiintui 23 tilaisuuden tasoon. Koulutettavia niissä oli yhteensä 669 henkilöä. Kokonaan uutena alueena aloitettiin työttömille suunnatut työvoimaviranomaisten kanssa toteutetut kolmiviikkoiset kurssit, joita pidettiin kolme kappaletta. Koulutettavina oli yhteensä 70 henkilöä. Uusina avoimina kursseina tarjottiin mm. - Aktiivinen johtaminen vuorotyössä - Esimies muutosohjaajana - Mikroskooppivalokuvau1csen kurssi - Laboratoriotyön opastajien jatkoseminaari - Tuloksellisempaan laboratoriotoimintaan Kurssien osalta suoritettiin myös ohjelmien uusimista ja ajanmukaistamista. Ammatillisen koulutuksen valiokunta Valiokunta piti kevätkaudella kaksi kokousta, joista toinen oli kaksipäiväinen seminaarikokous. Kokouksessa valmisteltiin muiden asioiden lisäksi liittokokousasiakirjoja valiokunnan toimialueelta. Valiokunta seurasi aktiivisesti ammattikorkeakoulukokeilun edistymistä. Valiokunnan aloitteesta laadittu raportti teknikkokoulutuksen kehittämisestä luovutettiin opetusministerille. Valiokunta oli Teknisten Liiton edustajana perustamassa Opistotasoisten Tekniikan Asiantuntijoiden järjestöä OT r.y:tä, johon liittyivät kaikki valtakunnalliset teknikkoja edustavat järjestöt. Järjestön tavoitteena on eurotasoinen teknikkojen edunvalvonta. Liittokokouksen jälkeen ay- ja ammatillisen koulutuksen valiokunnat yhdistettiin koulutusvaliokunnaksi, jonka vastuualueeseen kuuluvat liiton koulutukseen liittyvät toiminnot. Av-koulutus Majv1ldn koulutus Majvikissa annettiin koulutusta luottamustoimissa oleville jäsenille. Kursseja pidettiin 55 (61) ja niille osallistui 815 (925) oppilasta. Kurssien määrää vähennettiin edelleen edellisvuodesta. Kuvaavaa ajalle oli henkinen lamautuminen, joka näkyi yhdysmies- ja työsuojeluvaltuutettujen koulutusaktiivisuuden puutteena. Vuoden aikana toimiston sisälle perustettiin työryhmiä yli osastorajojen miettimään koulutuksen kehittämistä eri tasoille ja tahoille. Näin myös aykoulutuksessa. Vuoden loppupuolta väritti koulutusneuvotteluissa STL:n liittyminen STfK:hon. Tästä johtuen normaalit neuvottelut seuraavan vuoden koulutuksesta muuttuivat TT:n kanssa sitkaiksi.

25 22 TNK-koulutus Valiokunta Ja henkilökunta Yhdysmieskoulutuksen osalta yhteistyö syveni ja laajeni TNK-perheessä. STAF liittyi yhteistyöhön. Työryhmä suunnitteli IL:n kanssa yhteistä työsuojeluvaltuutetun koulutusta. Liittokokouksen jälkeinen koulutusvaliokunta oli yhdistelmä entisestä ay- ja ammatillisesta valiokunnasta. Uusi valiokunta on 8-jäseninen ja sen puheenjohtajana toimii Raimo Kivimäki. Aluekoulutus Aluekoulutuksen kurssiohjelmistossa oli kolme nimikettä: Edunvalvonnan peruskurssi, Sopimuksin sovittu ja Työpaikan edunvalvontayhteistyö. Nämä kaikki on suunnattu yhdysmieskoulutukseen, joten järjestökoulutus puuttui kokonaan ohjelmasta. Järjestökoulutusta alettiin suunnitella syksyn alussa seuraavalle vuodelle. Budjetissa kursseja oli 37, joista pidettiin 23. Oppilaita oli yhteensä 384. Ay-koulutuksen henkilöstöresurssit vähenivät edelleen Pertti Leppäsen alkaessa tehdä osan työajastaan tes-osaston töitä. Lählkoulutus Edellisvuosien tapaan lähikoulutustilaisuuksien määrä vaihteli voimakkaasti piireittäin. Parhaina piireinä olivat Häme (15 kurssia) ja Lappi (12 kurssia). Kaikkiaan ilmoitettuja tapahtumia oli 83 (vähennystä 16), joilla oppilaita yhteensä 1585 (vähennystä 332). Kursseilla oli lisäksi STL:n oppilaita 305 (lisäystä 105). Yhdistysten käyttöön valmistui Jännäri-niminen ohjelma, joka käsittelee jännityksen vähentämistä.

26 23 IX TIEDOTUS- JA JULKAISUTOIMINTA Tekniset-lehti ilmestyi vuoden 1993 aikana 10 kertaa. Sivuja numeroissa oli 48. Lehden päätoimittajana toimi Matti Kairimo (numerot 1-4), Tenho Olin (5-8) ja Jukka Riksman (9-10). Toimittaja Jaakko Takalainen siirtyi toimitussihteeriksi vuoden lopulla (numerot 9-10). Kulttuurisihteeri Taisto Sopnen siirtyi toimittajaksi samaan aikaan. Osastosihteerinä toimi koko vuoden Anna-Maria Jylhä. Vuoden 1994 kalenteri julkaistiin Teknisten Jäsenpalvelu Oy:n kustantamana. Kalenterin toimittivat Taisto Sopanen ja Anna-Maria Jylhä. Valiokuntien uudistamisen yhteydessä lehti ja tiedotus siirtyivät järjestövaliokunnan alaisuuteen. Lehden painopistealueina olivat sopimustoiminnan kehittyminen kuten paikallinen sopiminen, teknisten työnkuvien muuttuminen ja yleisen yhteiskuntapolitiikan seuranta. Myös uudistuvan S'ITK:n kehitystä seurattiin teknisten kannalta. Lehdelle epäedullinen ilmoitusmyyntisopimus Manset Oy:n kanssa saatiin purettua kesällä. Uudeksi ilmoitusmyyjäksi hankittiin Kokosivu Oy vuoden 1994 alusta. Dmoitusten myynnin hoiti numeroissa 3-10 Anna-Maria Jylhä oman työnsä ohessa. Tästä huolimatta budjetoitu ilmoitusmyyn_ ti lähes saavutettiin. Tiedotuksen kannalta vuoden työiiistävin tapahtuma oli liittokokous Tampereella toukokuussa. Erityisesti kokousta edeltävät paino työt vaativat suuren työpanoksen. Painotöiden valvonnan hoiti Anna-Maria Jylhä. Myös syksyn työehtosopimuskierros aiheutti tiedotustarvetta.

27 24 X SOSIAALI JA 1YÖSUOJELUTOIMINTA Toimialueeseen kuuluu sosiaaliturvaan, työsuojeluun, yhteistoimintaan, rationalisointiin ja ympäristönsuojeluun liittyvät asiat. Sosiaaliasioissa olemme panostaneet tiedottamiseen, erityisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille. Työsuojelussa olemme kiinnittäneet erityistä huomiota toimihenkilövaltuutetun tukitoimenpiteisiin, koulutukseen ja yhdysmies-valtuutettu yhteistyöhön. Vuoden loppupuolella STTK-Lomat r.y. yhdistettiin Toimihenkilölomat r.y:hyn, johon myös Teknisten Liitto liittyi. Lomatoiminnasta meille kuuluu ay- ja kuntolomat. Insinööriliiton, Paperiliiton ja STL:n kanssa on menossa yhteinen kokeiluprojekti, jossa työnantajia pyritään saamaan mukaan maksamaan kuntolomakustannuksia. Toiminta kuuluu osana valtakunnalliseen työkykyä ylläpitävään projektiin. Työelämän kehittämisvaliokunta kokoontui vuoden aikana yhden kerran. Sen tehtäviin kuuluivat kaikki emo asiat. Uudella liittokokouskaudella valiokunnan tehtävät siirtyivät työehtovaliokunnalle. Työsuojelussa olimme mukana Työturvallisuuskeskuksen ja turvallisuustyön työalatoimikuntien (15 kpl) toiminnan kehittämisessä. Vuoden aikana yhdistettiin tekstiili- ja vaatetusalan sekä nahka- ja kenkäalan työalatoimikunnat. Sosiaaliasioissa toiminnan pääpaino oli tiedotuksessa ja koulutuksessa. Kävimme työpaikoilla selvittämässä työttömyysajan toimeentuloa sekä siihen liittyviä asioita. Alue- ja lähikoulutustilaisuuksissa käsittelimme palkattoman ajan toimeentuloa, johon kuuluu työttömyys- ja eläkeasiat sekä opintojen rahoitus. TL:n ja työvoimaviranomaisten yhteiskurssilla sekä työttömien tilaisuuksissa selvitimme sosiaaliturvaa ja ajankohtaisia asioita. Olemme mukana TTK:n hallinnossa, TTK:n teollisuusryhmässäsekä Työsuojelurahaston hallinnossa. Osallistuimme työryhmiin, joissa valmistui alakohtaisia laatutyösuojelu- ja opastusohjeita. Lisäksi työsuojelutarkastajien alakohtaisten koulutuspäivien suunnittelussa ja toteutuksessa olimme mukana. Kuulumme myös Työsuojeluhallituksen EY-direktiivejä ja standardeja valmisteleviin työryhmiin. Sosiaaliasioissa olemme tehneet yhteistyötä STL:n, muiden liittojen sekä keskusjärjestön kanssa. STTK:n liittokokoukseen saakka olimme mukana STTK:n sosiaalivaliokunnan työskentelyssä. Liiton sosiaaliturvakursseja toteutimme kaksi kappaletta. Luentopäivillä olemme jakaneet sosiaalitietoa ja -aineistoa. Lisäksi osallistuimme yhdistysten, yritysten ja muiden tahojen koulutustilaisuuksiin. Aluekoulutuksena yhdessä piirien kanssa järjestimme yhdysmiesten ja valtuutettujen yhteistyökursseja. Toteutimme osan koulutuksesta siten, että IL:n ja STL:n edustajia oli mukana. IL-STL TL edunvalvojien yhteiskoulutusta järjestimme

28 25 kokeiluna. Samoin aloitimme työpaikan työsuojeluyhteistyökoulutuksen kokeilun Puu- ja erityisalojen Liiton kanssa. Olimme mukana myös JTO/AEL työttömien koulutuksessa. Tiedotuskanavina käytimme toimihenkilövaltuute_ tun kirjeitä (3 kpl), yhdysmieskirjeitä sekä Tekniset-lehteä. Rationalisointi_ ja tuottavuustoimintaa hoidimme Tuottavuuskeskuksen hallinnossa ja STK-SITK rationalisointineuvottelukunnassa (RANK). Liiton tavoitteita ja näkemyksiä veimme eteenpäin alustajina sekä JTO:n että yritysten rationalisointi_ ja tuottavuuskursseilla. SUunnittelijoiden voimavaratutkimus TI..:n, ll..:n ja Jyväskylän yliopiston toimesta valmistui syksyllä Laboranttitutkimuksen Suunnittelu on aloitettu. Osallistumisjärjestelmissä toiminta keskittyi sopimusten käytännön hyödyntämiseen käymällä yri_ tysten koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa. Painopistealueina oli hallintoedustuksen tutuksi tekeminen ja aktiivinen vaikuttaminen työpaikoilla tapahtuviin muutoksiin jo varhaisessa SUunnitteluvaiheessa.

29 26 XI PALKANSAAJIEN YHTEISTYÖ Keskusliitto S'ITK Teknisten Liitto kuuluu jäsenjärjestönä Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK r.y:hyn (STTK:n liittokokouksen jälkeen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK r.y.). Vuoden 1993 alussa STTK:hon kuului 17 jäsenliittoa, joiden yhteinen jäsenmäärä oli jäsentä. TVK:n tehtyä konkurssin elokuussa 1992 pääosa entisistä TVK:n liitoista hakeutui STTK:n jäseneksi. Vuoden 1993 lopussa STTK:hon kuului 36 jäsenliittoa, joiden yhteinen jäsenmäärä oli Lisäksi yhteistyöjäsenenä Kunnallisvirkamiesliitto KVL jäsentä. STTK:n puheenjohtajana toimi kertomusvuoden aikana Esa Swanljung, joka valittiin uudelleen tehtäväänsä STTK:n liittokokouksessa Juhani Lilja, Olavi Maikkula, Ensio Riuttula, Anja Salmi, Tapio Salomaa, Sakari Salonen, Pertti Suomalainen, Paavo Tikkala, Tuula Vaalajoki, Tapio Varis, Jorma Virenius. STTK:n liittokokouksessa valitut liittovaltuuston edustajat: Martti Anttila, Seppo Häyrinen, Ilkka Joenpalo, Tapio Salomaa, Harri Seppänen, Tenho Talvitie. S1TK:n liittohallituksen TL:n edustajat STTK:n liittohallituksen TL:n edustajat pidettyyn liittokokoukseen asti: Martti Anttila, Timo Hartonen, Jorma Huppunen, Jorma Kantanen saakka, josta alkaen Risto Tanskanen, Raimo Kivimäki, Jorma Laamanen, Eero Lauttamus, Olavi Metsänen, Tenho Olin, Harri Seppänen, Tenho Talvitie, Timo Vaittinen, Martti Virta. STTK:n liittokokoukseen asti toimivat liittovaltuuston puheenjohtajana Juhani Salmenkaita, VTK, 1 varapuheenjohtajana Reino Mannila, METO, n varapuheenjohtajana Reijo Nummela, SMKJ ja m varapuheenjohtajana Juhani Räsänen, KTK. STTK:n liittohallituksen TL:n edustajat liittokokouksen jälkeen: Tenho Olin ja Eero Lauttamus. S1TK:n liittohallltuksen työvaliokunnan TL:n edustajat Liittokokouksen jälkeen valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Eeva-Liisa Perki-Latvaniemi, STL ja varapuheenjohtajaksi Timo Blåberg, STTK-J. STTK:n liittohallituksen työvaliokunta ennen pidettyä liittokokousta: Timo Hartonen, Jorma Laamanen, Olavi Metsänen, Tenho Olin. S1TK:n liittovaltuuston TL:n edustajat S1TK:n neuvottelutolminta ja sen tukeminen STTK:n liittovaltuuston TL:n edustajat pidettyyn liittokokoukseen asti: Kaija Haajanen, Pentti Honkanen, Pekka Koivisto, Keijo Jokila, Kaarlo Kainulainen, Seppo Kettunen, Erkki Lehtonen, STTK oli osapuolena palkansaajakeskusjärjestön ja valtiovallan kanssa käydyissä neuvotteluissa, jotka koskivat palkansaajien ja työttömien sekä

30 27 eläkeläisten etuuksien puolustamista ja ammattijärjestöjen aseman turvaamista. Teknisten Liitto antoi kaiken mahdollisen tukensa keskusjärjestöl Ie. Se oli mukana aikeissa työtaistelutoimin maan hallituksen uhatessa ay-liikkeen toimintamahdolli_ suuksia. Keskusliitto pyrki syksyllä tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun, jolle Teknisten Liitto antoi tukensa. Tavoitteeseen ei kuitenkaan päästy. TeollJsuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK r.y. S'ITK-T-liitot TL, RAL, SKL, STAF ja STI.. muodostavat Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK r.y:n. Vuoden alusta S'ITK-T:stä ja TNK:sta erosi Suomen Faktorien Liitto SFL r.y. Vuoden alusta aloitettiin kahden TNK-aluetoimiston kokeilu. Lappeenrannassa STI..:n ja TI..:n aluetoimistot yhdistettiin TNKtoimistoksi ja Jyväskylässä Teknisten Liiton aluetoimisto muuttui TNK-toimistoksi. TNK:n osaaikaisen pääsihteerin tehtäviä hoiti Petteri Ojanen STI..:stä.

31 28 XII KANSAINVÅLINEN TOIMINTA IMF PMY Tarja Korkalainen osallistui IMF:n toimihenkilökonferenssiin "Ammattiyhdistykset työelämän kehittäjinä" Tokiossa. Tenho Olin ja Timo Vaittinen osallistuivat IMF:n 100-vuotisjuhlakongressiin IMF:n perustamiskaupungissa Ziirichissä. EMF Timo Vaittinen osallistui EMY:n sopimuspolitiikka käsittelevään konferenssiin Luxemburgissa. Timo Vaittinen osallistui Euroopan Metallin Ammattijärjestöjen EMY:n sopimuskomitean kokoukseen Luxemburgissa. Tarja Korkalainen osallistui Brysselissä ICL-Fujitsun eurooppalaisia yhteistyöelimiä käsittelevään kokouksen. Yhteistyösopimus toimihenkilöjärjestöjen kanssa solmittiin. SIF edustaa hallituksessa. ICEF( Intemational Federation or Chemical, Energy and General Workers Unions) Kansainvälisen Tehdastyöväen Liiton ICEF:n ja sen Eurooppajärjestön EFCGU:njäsen Teknisten Liitto on siltä osin kuin sen jäsenet työskentelevät kemian teollisuudessa, voimalaitosala11a, lasiteollisuudessa sekä paperi- ja puumassateollisuudessa. Myös eräät Ryhmän alat kuuluvat ICEF:n ja EFCGU:n piiriin. Teknisten Liiton jäseniä ICEF:n aloilla on noin Markku Palokangas osallistui ICEF:n toimihenkilötyöryhmän kokoukseen Brysselissä. Kokouksen aiheena oli toimihenkilöiden järjestäytymisen ja edunvalvonnan erityiskysymykset, uudet työnorganisointitavat, naisten asema työelämässä ja itäisen euroopan ay-järjestäytyminen. Tarja Korkalainen ja Markku Nummenpää (Nokia Matkapuhelinten yksikkö, Salo) osallistuivat EMY:n Nokia Elektroniikan kansainvälistä konserniyhteistyötä käsittelevään kokoukseen Brysselissä. Ritva Cavenius osallistui Outokumpua käsittelevään konsernikokoukseen Brysselissä. Teuvo Pitkänen osallistui Metraa käsittelevään konsernikokoukseen Brysselissä. EFCGU (European Federation of Chemical and General Workers Unions) Lea Haikala osallistui EFCGU:n kemian- ja lääketeollisuuden sektorikokoukseen Brysselissä. Kokouksen pääaihe oli konsultointi EU:n komission kanssa alan erityiskysymyksistä. Lea Haikala osallistui EFCGU:n kemian- ja lääketeollisuuden sektorikokoukseen , Brysselissä. Kokouksessa kartoitettiin lääke- ja kemianteollisuuden sekä erityisesti lannoiteteollisuuden tilannetta.

32 29 Turkka Halve osallistui EFCGU:n energiasektorin kokoukseen Brysselissä. Kokouksessa käsiteltiin energiaverotukseen ja energiapolitiikkaan sekä energian siirron vapautumiseen liittyviä kysymyksiä. Markku Palokangas osallistui EFCGU:n työehtokomitean kokoukseen Brysselissä. Kokouksessa valmistusteltiin esitys työehtosopimusneuvotteluissa noudatettavista menettelytavoista EFCGU:n hallituksen vahvistettavaksi. Kokouksessa oli esillä myös tilanne konserniyhteistyössä sekä niissä sovellettavat neuvotteluperiaatteet sekä EFCGU:n aloittama työehtosopimusten kartoitustutkimus. Markku Palokangas osallistui EU:n rahoittamalle ja AFETT:n järjestämälle euroopan lääketeollisuuden toimintaedellytyksiä ja tulevaisuutta käsittelevälle kaksiosaiselle kurssille, joka pidettiin Belgiassa ja Italiassa. Suomessa raskaan kemianteollisuuden konserniyhteistyö käynnistettiin, kun Neste Oy ja Statoil allekirjoittivat aiesopimuksen uuden yhteisen petrokemian yrityksen luomiseksi. Yhtiöiden henkilöstön ja ammattiliittojen edustajat tapasivat Porvoossa, jolloin sovittiin periaatteet konserniyhteistyön käynnistämiseksi. Teknisten edustajana valitussa neuvotteluryhmässä oli pääyhdysmies Jussi Sairanen Nesteen Porvoon yksiköstä. Uuden BOREAUS-yhtiön konsernisopimus syntyi vuoden 1994 alussa ja se vastaa myös EFCGU:n konsernisopimuksille asettamia tavoitteita. IUF ECF Olavi Paakkunainen osallistui ECF:n kongressiin Luxemburgissa NU Teknisten Liitto osallistui STL:n edustuksen kautta NU:n kokoukseen. ITGLWF/ERO Teknisten Liitto on jäsenenä tässä TEV ANAKE - järjestöjen kansainvälisessä sihteeristössä noin 2000 jäsenensä osalta. Vuoden 1993 aikana liitto ei ole toiminut aktiivisesti tässä kv-järjestössä eikä sen Euroopan tasolla toimivassa yksikössä. ITF (Intematlonal Transport Workers' Federatlon) Teknisten Liitto on jäsenenä Kansainvälisessä Kuljetustyöväen Liitossa ITF:ssä pääsääntöisesti FInnairin teknisten osalta. Yhdistyksen jäsenyyteen kuuluvat myös Ilmailuopiston, Kar-Air Oy:n ja Fmnaviation Oy:n palveluksessa olevat tekniset toimihenkilöt. Siviili-ilmailusektorin lisäksi kattaa Teknisten Liiton jäsenyys myös maaliikenteen palveluksessa, lähinnä korjaamoissa työskentelevät toimihenkilöt. NTF (pohjoismainen kuljetustyöväen liitto) toimii ITF:n puitteissa, mutta muutoin itsenäisenä yksikkönä. ITF:n siviili-ilmailujaoston konferenssi pidettiin Lontoossa Teknisten Liittoa edustivat Harri Kolula ja Erkki Maja. Urho Laitinen osallistui luf:n kongressiin Tukholmassa

33 I 30 NTF NTF:n siviili-ilmailujaoston kokous pidettiin Oslossa. Teknisten Liittoa edusti Erkki Maja. FISTAV (Intemational Federation of Audiovisual Workers Union) Fistaville vuosi 1993 oli merkittävä. Järjestö ajautui alkuvuodesta rahoituskriisiin. Useat entiset sosialistimaat eivät maksaneet jäsenmaksujaan valuuttapulan vuoksi. Yksistään entisen Neuvostoliiton osuus on ollut FF. Järjestö päättikin käynnistää yhteistyöneuvottelut ISETUN (International Secretariat for Arts, Mass Media and Entertainment Trade Unions) kanssa. ISE TULLA on toimisto Brysselissä. Neuvottelujen tuloksena joulukuussa järjestettiin yhteinen konferenssi Lontoossa. Teknisten Liitosta ei osallistuttu kyseiseen konferenssiin. Järjestön uudeksi nimeksi valittiin ISETU-FISTA V. Teknisten liiton jäsenistä Yleisradion tekniset kuuluvat järjestön toiminnan piiriin. Ruotsalaisten ja tanskalaisten vahva yhteistyö CEC-järjestön kautta EU:n komission suuntaan on johtamassa siihen, että Suomi on yhteistyökuvioissa hieman ulkopuolella. Toiminta SALF:n, NALF:n ja LH:n kanssa rajoittuu yksittäisten henkilökohtaisten yhteyksien varaan sekä lehden matkaan Ruotsiin. Odotamme yhteistyön selkiytyvän ja aktivoi tuvan 1994 aikana. SIF Ruotsin teollisuuden toimihenkilöjärjestön SIF:n kanssa oltiin useaan otteeseen epävirallisissa yhteyksissä. Tämä järjestö on myös tärkeä yhteiustyökumppani metalliteollisuuden piirissä kansainvälisissä asioissa. Riitta-Liisa Lappeteläinen osallistui SIF:n liittokokoukseen Tukholmassa POWOISMAAT (NAU/SALF/NALF/LH) Vuonna 1992 alkanut ja jatkuvaksi tarkoitettu seminaarityyppinen tapaaminen Pohjoismaiden välillä hiipui. Syyt tapahtuneeseen ovat LH:n edustajan ja NAU:n puheenjohtajan Poul Andersenin sairastuminen ja eläkkeelle jääminen. S'M'K:n irtauduttua NAU:n toiminnasta ei ko. järjestön toiminta ole ollut aktiivista eikä edustuksemme siinä ole selkiytynyt. S'M'K:n irtautuessa liitot saivat vapauden järjestää omat yhteytensä NAU:n kanssa itsenäisesti. Poul Andersenin poistuminen kuvioista on aiheuttanut myös pysähtyneisyyden ja odottamisen ajan NAU:n suhteen.

34 31 XIII LIITON EDUSTUS 1993 AmmattienedlstAmislaitos - Metalliosaston koulutusjohtokunnan jäsen Tapani Kontiala - TEKO-johtokunnan jäsenet Tapani Kontiala ja Lasse Juuso - Metsäteollisuuden koulutuskeskuksen METSKO:n johtokunnan jäsen Kalevi Turtia ASO-Asunnot Oy - Hallituksen jäsen Pirjo Terilehto Asunto Oy Majbystrand - Toimitusjohtaja Pirjo Terilehto - Hallitus saakka Tenho Olin, Olavi Metsänen, Jorma Kantanen - Hallitus lukien Tenho Olin, Martti Anttila, Eero Lauttamus Asunto Oy Teknosavela - Hallituksen puheenjohtaja Raimo Kivimäki Elintarvikealan Pohjoismainen Unioni - Hallituksen varajäsen Jaana Asikainen EIAkeasialn neuvottelukunnat - Eläkevakuutus Oy Dmarinen - Raimo Manninen Eläke Dmarlnen - Hallintoneuvoston jäsen Timo Hartonen Eläke-Kansa - Hallituksen jäsen Jukka Huovila Eläke-Tapiola - Hallintoneuvoston jäsen Olavi Metsänen Eläke-Vanna - Hallituksen jäsen Tenho Olin JaarU Oy, kirjapaino - Hallituksen jäsen Pirkko Hänninen Johtamistaidon Opisto - Rationalisointikoulutusvaliokunnan jäsen Antero Laaksonen Johtamistaidon tutkinnon tutkintolautakunta - Jäsen Raimo Manninen KansalUsen tuottavuusohjelman projektiryhmä "Uudet tehokkaat tuotantomallit" - Risto Tanskanen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva - Hallintoneuvoston jäsen Tenho Olin Kiinteistö Oy Keurusharju - Hallituksen jäsen Pirjo Terilehto Kiinteistö Oy Kopparön Lomam~at - Hallitus: puheenjohtaja Pertti Puputti saakka, jonka jälkeen Martti Anttila (Jukka Huovila), Raimo Kivimäki (Pirjo Terilehto) - Toimitusjohtaja Ritva Cavenius saakka KiInteistö Oy Lönnrotinkatu 11 - Hallituksen jäsen Pirjo Terilehto Kiinteistö Oy Unioninkatu 8 - Hallitus saakka Tenho Olin, Olavi Metsänen, Jorma Kantanen, Eero Lauttamus, Jorma Laamanen, Matti Virta - Hallitus alkaen Tenho Olin, Martti Anttila, Raimo Kivimäki, Jorma Laamanen, Eero Lauttamus, Harri Seppänen - Toimitusjohtaja Pirkko Hänninen KiInteistöosakeyhtiö Tourulan virastotalo - Hallitus saakka Tenho Olin, Olavi Metsänen, Jorma Kantanen, Eero Lauttamus ja Jorma Laamanen - Hallitus lukien Tenho Olin, Eero Lauttamus, Martti Anttila, Raimo Kivimäki ja Jorma Laamanen - Toimitusjohtaja Pirjo Terilehto KiInteistöosakeyhtiöt Teknokoto, Teknokumpu, Teknokäpy ja Teknoranta - Hallitus saakka Tenho Olin, Olavi Metsänen, Jorma Kantanen, Eero Lauttamus, Jorma Laamanen, Matti Virta

35 32 - Hallitus lukien Tenho Olin, Martti Anttila, Raimo Kivimäki, J onna Laamanen, Eero Lauttamus, Harri Seppänen (Teknokoto saakka, Teknoranta saakka) - Toimitusjohtaja Pirjo Terilehto (Teknokoto saakka, Teknoranta saakka) Koulutus- ja erorahasto - Hallintoneuvoston jäsen Tenho Olin - Johtokunnan varajäsen Raimo Manninen Kuluttajallltto - Liittovaltuuston jäsen Lea Haikala Kuntolomatolminnan TutldmussUUö - Hallituksen jäsen Pirjo Terilehto Levin Matkallukeskus Oy ja Hotelli KitUlA Oy - Hallituksen varapuheenjohtaja Tenho Olin - Hallituksen varajäsen Jukka Huovila saakka, jonka jälkeen Pirjo Terilehto Lomallltto r.y. - Hallituksen jäsen Pirjo Terilehto (Ritva Cavenius) - Valtuuston jäsen Tenho Olin asti Lounasrengas Oy - Hallituksen jäsen Raimo Manninen asti LTK:n suuri neuvottelukunta - Jäsen Raimo Suominen LTK/STrK - Koulutusryhmän jäsen Juhani Jääskeläinen - Tilastovaliokunnan varajäsen Riitta-Liisa Lappeteläinen Majvik Oy - Hallitus saakka: Tenho Olin, puheenjohtaja, Olavi Metsänen, varapuheenjohtaja (Raimo Kivimäki), Jonna Kantanen (Martti Anttila), Jorma Laamanen (Matti Pulkkinen),. Eero Lauttamus (Jorma Huppunen), Matti Virta (Martti Takala), Timo Hartonen (Tapio Salomaa), Pentti Honkanen (pertti Suomalai nen), Pertti Puputti (Reino Örn) - Hallitus lukien: Martti Anttila, puheenjohtaja (Jukka Huovila), Seppo Häyrinen (Jorma Laamanen), Raimo Kivimäki (Eero Lauttamus), Tapani Kontiala (pertti Lepänen) ja Pirjo Terilehto (Ritva Cavenius) - Vt. toimitusjohtaja Pirjo Terilehto MatU Huuskosen rahasto - Hoitokunnan puheenjohtaja Matti Huuskonen - Jäsenet Raimo Kivimäki, Pertti Puputti, Matti Virta ja Matti Hämäläinen, sihteeri Merihaan PaUoUutalo Oy - Hallituksen jäsen Pirjo Terilehto saakka Opetushallltus Teknisten alojen koulutustoimikunta - Jäsen Erkki Husu - Varamies Tapani Kontiala Kone- ja metajliajan koulutustoimikunta - Jäsen Markku Pynnönen Sähköalan koulutustoimikunta - Jäsen Kari Niittymäki - Varamies Pauli Konttinen Auto- ja kuljetusalan koulutustoimikunta - Jäsen Juhani Lilja - Varamies Reino Nygren Elintarvikealan koulutustoimikunta - Jäsen Olavi Paakkunainen Puualan koulutustoimikunta - Jäsen Veijo Suomalainen - Varamies Jouko Mäkelä Prosessi- ja laboratorio alan koulutustoimilrunta - Jäsen Kauko Mäkinen - Varamies Juha Pihlajasalo Pintakäsittelyalan koulutustoimikunta - Jäsen Raimo F1ink - Varamies Veli-Pekka Ruuskanen

36 r - -- ~,:' LVI-alan koulutustoimilrunta - Jäsen Pentti Virta - Varamies Juhani Järvinen Tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimilrunta - Jäsen Raija Suomalainen - Varamies Jukka Ojala Opistotasoisten TeknUkan Asiantuntijoiden Järjestö OT r.y. HaUltus alkaen - Puheenjohtaja Tenho Olin - Jäsenet Raimo Kivimäki (Timo Vaittinen), Tapani Kontiala (Jukka Huovila) - Tilintarkastajat Ritva Cavenius (Pirjo Terilehto) Outokumpu Oy - Tilintarkastaja Ritva Cavenius T. O. Parmanteen rahasto - Hoitokunnan puheenjohtaja Tenho Olin - Jäsenet Raimo Kivimäki, Pertti Puputti, Matti Vuta ja Matti Hämäläinen, sihteeri PohJols-Suomen TeoUlsuusoplsto Pohto - Hallintoneuvoston jäsen Tenho Olin, varajäsen Harri Seppänen - Hallituksen jäsen Raimo Manninen, varajäsen Veikko Iisakka - Henkilöstöhallinto- ja johtamistaidon osaston jäsen Pertti Julkunen - Teknillisen osaston koulutustoimikunnan jäsen Olli Lahtinen Pohjola Vakuutusyhtiö - Tapaturmavakuutuksen neuvottelukunnan jäsen Tenho Olin Presta sijoltdsrahasto - Hallituksen jäsen Pirjo Terilehto Savonllnnan terveyskylpyläsaatiö, Savonllnnan KylpylaItos Oy - Hallituksen jäsen Pirjo Terilehto Sosiaali- ja terveysmlnlsterlö - Työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan varajäsen Pentti Koponen STK/STIK/STK-STTK-T asti - Koulutussopimustyöryhmän jäsenet Juhani Jääskeläinen ja Pertti Leppänen - Koulutustarveryhmän jäseninä Juhani Jääskeläinen ja Tapani Kontiala - Matkakorvaustyöryhmän jäsen Tapio Vierula - Rationalisointineuvottelukunnan jäsen Raimo Manninen, varajäsenet Antero Laaksonen ja Jukka Eloranta - Runko- ja yleissopimuksen teknisiä yhdistämismahdollisuuksia selvittävä työryhmä, Timo Vaittinen ja Harri Kolula - Ryhmittelytoimikunnan jäsen Timo Vaittinen - Teknisten palkkausjärjestelmän kehitystyöryhmän jäsenet Timo Vaittinen, Lea Haikala, Tapio Vierula asti, Jukka Eloranta, Heikki Koskinen, Urho Laitinen ja Risto Tanskanen - Tilastolautalrunnan jäsen Lea Haikala, varajäsen Riitta-Liisa Lappeteläinen STS JArjestöpankkl - Neuvottelukunnan jäsen Pirjo Terilehto STTK - Hallituksen ja valtuuston jäsenet lueteltu kohdassa Palkansaajien yhteistyö TL:n edustajat eri valiokunnissa ( asti): - Järjestövaliokunnan puheenjohtaja Jorma Laamanen (Martti Takala), jäsen Timo Hartonen (Matti Hämäläinen) - Koulutusvaliokunnan jäsenet Matti Virta (Risto Tanskanen) ja Tapani Kontiala (Raimo Kivimäki) - Nuorisovaliokunnan jäsen Reino Nygr~n - Sosiaalivaliokunnan puheenjohtaja Martti Anttila (Jouko Evolahti) ja jäsen Raimo Manninen (Antero Laaksonen) - Talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Puputti saakka (Pirjo Terilehto), jäsen Olavi Metsänen (Martti Anttila) saakka

37 34 - Tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Kaarina Tuominen (Tuula Kotiaho ), jäsen Harri Seppänen (Eija-Sisko Huhtala) - Tulopoliittisen valiokunnan jäsenet Tenho Olin (Harri Kolula) ja Timo Vaittinen (Hannu Kähkönen) - Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Tenho Talvitie (Jorma Huppunen) - LTK-neuvottelukunnan jäsen Urho Laitinen (Hannu Kähkönen) - Myynnin ja markkinoinnin neuvottelukunnan jäsen Tarja Korkalainen (Tapio Vierula) - Rakennusalan neuvottelukunnan jäsen Hannu Kähkönen (Risto Tanskanen) - TOES-neuvottelukunnan jäsen Urho Laitinen (Risto Tanskanen) S'ITK:n EY-työryhmä - Riitta-Liisa Lappeteläinen ja Timo Vaittinen S'ITK:n matkakorvaustyöryhmä - Risto Tanskanen S1TK-Lomat r.y. - Hallituksen puheenjohtaja Raimo Manninen (Eija-Sisko Huhtala) S1TK-Sampo korvauslautakunta - Korvauslautakunnan ja sen työryhmän jäsen Raimo Manninen STIK/STOL lnformaatlotoimikunta - Jäsenet Reino Nygr6n ja Pirkko-Liisa Pajari S1TK-T Hallitus asti: - Varsinainen jäsen Tenho Olin, puheenjohtaja (Jukka Huovila), varsinainen jäsen Olavi Metsänen, 1 varapuheenjohtaja (Raimo Kivimäki), varsinainen jäsen Eero Lauttamus (Jorma Huppunen), varsinainen jäsen Jorma Laamanen (Matti Pulkkinen), varsinainen jäsen Jorma Kantanen (Martti Anttila), varsinainen jäsen Matti Virta (Martti Takala), varsinainen jäsen Timo Vaittinen (Harri Kolula) Hallitus alkaen: - Varsinainen jäsen Tenho Olin, puheenjohtaja, (Seppo Häyrinen), varsinainen jäsen Pentti Honkanen (Jorma Huppunen), varsinainen jäsen Ilkka Joenpalo (Tapio Salomaa), varsinainen jäsen Raimo Kivimäki (Niilo Hamari), varsinainen jäsen Jorma Laamanen (Martti Takala), varsinainen jäsen Eero Lauttamus (Harri Seppänen), varsinainen jäsen Jorma Luukkonen (Jouko Raitimo) S1TK-TI - Tilastoyhteistyölautakunnan jäsen Lea Haikala Suomen Olkeuspalvelu Oy - Hallituksen jäseninä Jukka Huovila ja Harri Kolula Suomen YK-Uitto - Hallituksen jäsen Markku Palokangas Tammisaaren Matkallukeskus Oy - Hallitus saakka: Pertti Puputti, puheenjohtaja (Jukka Huovila), Pertti Suomalainen ja Martti Takala, varajäsen Hannu Kähkönen - Hallitus lukien Martti Anttila, puheenjohtaja (Jukka Huovila), Raimo Kivimäki, Martti Takala (Hannu Kähkönen), Pertti Suomalainen (Pirjo Terilehto) - Toimitusjohtaja Ritva Cavenius saakka, jonka jälkeen Pirjo Terilehto Tapaturmaluontelsten työpalkkakuolemantapausten tutkijalautakunta sihkö810lua - Jäsen Turkka Halve Tapaturmavakuutuslaltosten Uitto - Katastrofitutkimustoimikunnan yhteyshenkilö Antero Laaksonen - Tutkijaryhmän jäsen Tarja Korkalainen Tapaturmavakuutuslaltosten Uiton alakohtalset yhteyshenldlöt: Kaivokset - Heikki Koskinen (Tapio Vierula) I

38 35 Muu kaivannaistoiminta - Heikki Koskinen (Tapio Vierula) Elintarvike - Olavi Paakkunainen (Ja~a Asikainen) Tekstiili - Hannu Kähkönen (Antero Laaksonen) Puutavara - Antero Laaksonen (Jukka Eloranta) Paperi- ja puutuote - Mikko Virtanen (Antero Laaksonen) Muovituote - Urho Laitinen (Hannu Kähkönen) Saven- ja kivenjalostus - Urho Laitinen (Hannu Kähkönen) Raudan ja teräksen perusteollisuus - Heikki Koskinen (Tapio Vierula) Metallituote - Tapio Vierula (Tarja Korkalainen) Koneteollisuus - Tarja Korkalainen (Tapio Vierula) Sähkötekninen - Turkka Halve (Antero Laaksonen) Autokorjaamot - Reino Nygr6n (pentti Koponen) Autonrengas- ja autoliikenne - Pentti Koponen (Reino Nygr6n) Kemianteollisuus - Markku Palokangas (Antero Laaksonen) TeknIIkan OpiskelIJoiden Kannatusyhdistys r.y. - Puheenjohtaja Tenho Olin asti, vara puheenjohtaja Matti Hämäläinen (Jukka Huovila), sihteeri Reino Nygr6n (Markku Pynnönen), taloudenhoitaja Leena Liuski, Reijo Vuorinen (Olavi Paakkunainen), Taisto Sopanen (Tapani Kontiala) - Tilintarkastajat Pirjo Terilehto ja Ritva Cavenius (pirkko Hänninen ja Marita Kiuru) Teknisten jäsenpalvelu Oy - Hallitus Jukka Huovila, puheenjohtaja, Pirjo Terilehto, Reino Nygr6n lukien - Toimitusjohtaja Ritva Cavenius Teknisten Työttömyyskassa - Hallituksena toimii TL:n liittohallitus ja valtuustona liiton valtuusto. Kassanjohtaja Pentti Koponen Telakka- ja oft'shorealan neuvottelukunta - Jäsen Tapio Vierula asti, josta lähtien Heikki Koskinen TelakkateoUisuuden koulutus työryhmä - Jäsen Tapio Vierula asti, josta lähtien Heikki Koskinen TeoUisuuden ammattikoulun opettaja toimikunta - Markku Pynnönen TeoUisuuden palkans~at -neuvottelukunta alkaen - Varapuheenjohtaja Tenho Olin (Timo Vaittinen) TeoUisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK:n hauitus asti - Varsinaiset jäsenet Tenho Olin (hallituksen puheenjohtaja), Eero Lauttamus, Timo Vaittinen ja Harri Kolula sekä varajäsenet Olavi Metsänen, Jukka Huovila ja Hannu Kähkönen Teollisuuden Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNK:n hallitus lähtien - Hallituksen puheenjohtaja Tenho Olin (Raimo Kivimäki), Eero Lauttamus (Harri Seppänen), Jorma Laamanen (Martti Anttila), Pentti Honkanen (Jorma Luukkonen) Teollisuusneuvottelukunta - Varajäsen Riitta-Liisa Lappeteläinen TEV A-alojen yhteistyöryhmä - Puheenjohtaja Hannu Kähkönen Tolmihenkil6arklsto - Johtokunnan jäsen Pirkko Hänninen, varalla Tuulikki Mäkelä

39 36 TolmlhenldlöjärJestöjen SlvistysUltto - Hallituksen jäsen Juhani Jääskeläinen ja Arvi Herttua Tuottavuuskeskus - Hallituksen jäsen Raimo Manninen Työmlnisteriö - Työsuojeluneuvottelukunnan varajäsen Raimo Manninen Työsuojelupiirien työsuojelulautakunnat Jäseninä toimivat Häme - Veikko Kokko (Kaarlo Seppänen) Keski-Suomi - Seppo Kangasniemi Kuopio - Pertti Mahrberg (Voitto Luhanko) Kymi - Harri Jaakkola (Seppo Hämäläinen) Lappi - Reijo Kostiainen (Ari-Pekka Taipale) Mikkeli - Kalevi Silvennoinen (Kalevi Makkonen) Oulu - Paavo SankiJampi (Seppo Routaniemi) Pohjois-Karjala -Jorma Kinnunen (pertti Pesonen) Turku ja Pori - Erkki Kalevi (Veli-Matti Lehtoranta) Uusimaa - (Antero Laaksonen) Vaasa - Väinö Vesanen Työsuojelurahasto - Valtuuston varajäsen Raimo Manninen - Hallituksen varajäsen Antero Laaksonen Työterveyslaitos - Valtuuskunnan varajäsen Raimo Manninen Aluetyöterveyslaitosten neuvottelukunnat - Kuopio, varajäsen Matti Pulkkinen - Lappeenranta, jäsen N"illo Tikkanen - Oulu, jäsen Paavo Tikkala - Tampere, jäsen Pauli Pauhu - Turku, jäsen Hannu Korhonen. Työttömyyskassojen YhteisjärJestö - Hallituksen jäsen Pentti Koponen Työtuomlolstuln - Varajäsen Harri Kolula TyöturvaUlsuuskeskus - Hallituksen jäsen Raimo Manninen - Päihderyhmän jäsen Pentti Koponen, varajäsen Antero Laaksonen - Teollisuusryhmän jäsen Antero Laaksonen Turvallisuustyön työaiatolmlkunnat Autoala - Varsinaiset jäsenet Reino Nygr6n ja Antti Koskinen, varajäsen Pentti Koponen Autoliikenne - Varsinainen jäsen Pentti Koponen ja varajäsen Aimo Huuskonen Autonrengasala - Varsinainen jäsen Antero Laaksonen ja varajäsen Veikko Kokko Elintarviketeollisuus - Varsinaiset jäsenet Olavi Paakkunainen ja Ismo Keränen sekä varajäsen Urho Laitinen Kemian teollisuus - Varsinaiset jäsenet Markku Palokangas ja Veli Matti Salo sekä varajäsenet Kaarlo Seppänen ja Erkki Luomanen Kumiteollisuus - Varsinainen jäsen Veikko Kokko sekä varajäsen Jouko Ranta Lasiteollisuus - Varsinainen jäsen Markku Palokangas ja varajäsen Antero Laaksonen Mekaaninen Metsäteollisuus - Varsinaiset jäsenet Markku Paananen ja Pentti Hikipää sekä varajäsen Jukka Eloranta

40 Metalliala - Varsinaiset jäsenet Tarja Korkalainen ja Harri Seppänen sekä varajäsen Pertti Jääskeläinen Metallialalkaivosalan työryhmä 37 Vakuutusofkeus - Varajäsen Harri Kolula Va1takunnallJnen Vuokratalo-Osuuskunta vvo - Hallituksen jäsen Tenho Olin - Jäsen Heikki Koskinen Metalliala/laivanrakennUSalan työryhmä - Jäsen asti, josta lähtien Heikki Koskinen Paperiteollisuus - Varsinaiset jäsenet Paavo Sanlålampi ja Mikko Virtanen, varajäsen Jukka Eloranta Rakennusaineteollisuus - Varsinaiset jäsenet Urho Laitinen ja Martti Skantz sekä varajäsen Niilo Tikkanen RakennUSala - Varsinainen jäsen Raimo Manninen sekä varajäsen Antero Laaksonen Siivous- ja kiinteistöala - Varsinaiset jäsenet Reijo Vuorinen, Katri Lundberg ja Erkki Karetoja, varajäsen Hannu Kähkönen Sähkö- ja teleala - Varsinaiset jäsenet Turkka Halve ja Erkki Lankinen sekä varajäsen Markku Palokangas Teollisuuden konttorit - Varsinainen jäsen Eija-Sisko Huhtala sekä varajäsen Pirkko Hänninen TEV ANAKE-alat - Varsinainen jäsen Hannu Kähkönen ja varajäsen Antero Laaksonen Unlonimedia Oy - Hallituksen puheenjohtaja Matti Kairimo saakka UP Uutfspalvelu Oy - Hallituksen jäsen Pirjo Terilehto saakka VAKT A-työpafkkakuoleman tapaustutkfm usprojektin JOhtOryhmä - Jäsen Antero Laaksonen

41 38 XIV LIITON HALLINTO Uiton puheenjohtaja HAmeen pllrl Liiton puheenjohtajana toimi kertomusvuonna Tenho Olin, hallituksen 1 varapuheenjohtajana Olavi Metsänen liittokokoukseen asti, jonka jälkeen Eero Lauttamus ja II varapuheenjohtajana Tenho Talvitie liittokokoukseen asti, jossa hänet valittiin uudelleen. UIttovaltuusto Liittovaltuuston puheenjohtajana toimi Timo Hartonen liittokokoukseen asti, jonka jälkeen Ilkka Joenpalo, 1 varapuheenjohtajana toimi Pentti Honkanen liitt9kokoukseen asti, jonka jälkeen Tapio Salomaa ja II varapuheenjohtajana toimi liittokokoukseen asti Pertti Puputti, jonka jälkeen Seppo Häyrinen. Liittovaltuuston jäsenet ja varajäsenet liittokokoukseen asti: Varsinainen Jäsen Hannu SArldnen, 1 varajäsen Pauli Pauhu, II varajäsen Risto Pyy. Varsinainen Jisen Pentti Honkanen, 1 varajäsen Erkki Karetoja, II varajäsen Urho Saarinen, m varajäsen Oiva Salonen. Varslnalnen Jisen Sakari Salonen, 1 varajäsen e Risto Hjelm, II varajäsen Maria Hautamäki, m varajäsen Erkki Salminen. Varslnalnen Jisen Lasse Saarnio, 1 varajäsen e Kari Virtanen, II varajäsen Antti Oksala. Kesld-Suomen pllrl Varsinainen Jisen Seppo Miklnen, 1 varajäsen Reino Saikkonen, II varajäsen Maija-L Pietarinen, m varajäsen Jouko Kalsi. Varslnalnen Jisen Jorma Vlrenius, 1 varajäsen Eero Ahonen, II varajäsen Erkki Halttunen, m varajäsen Ritva Raja. Helsingin pllrl ~en pllrl Varslnalnen Jisen Jukka LeInonen, 1 varajäsen Olavi Lindholm, II varajäsen Pirjo Niemi, m varajäsen Esko Kakkonen. Varslnalnen Jisen Pertti Suomalainen, 1 varajäsen Voitto Järvenkylä, II varajäsen Isto Kaarnalehto, m varajäsen Raimo Rontu. Varsinainen Jisen Reino Parikka, 1 varajäsen Jouko Kuivalainen, II varajäsen Matti Litmanen. Varslnalnen Jisen Juhani Ulja, 1 varajäsen Kaarina Kylmälä, II varajäsen Erkki Jylhämaa. Varsinainen Jisen Kalja HaaJanen, 1 varajäsen Erkki Jaskari, II varajäsen Pekka Ruuhonen. Varslnalnen Jisen Erkki Lehtonen, 1 varajäsen Jukka Marjamäki, II varajäsen Lasse Mäkelä, m varajäsen Marja-Leena Olli. Varslnalnen Jisen Pentti Suokaa, 1 varajäsen Pirjo Sandström, II varajäsen Leo Suokas. Lapin pllrl Varslnalnen Jisen Olavi Malkkula, 1 varajäsen Jorma N*tinimäki, II varajäsen Sanni Liiti, m varajäsen Pasi Pihlajaniemi. e

42 39 Varsinainen Jisen om VIhAkarl, 1 varajäsen Jorma Onnela, n varajäsen Hannu Salminen, m varajäsen Risto Härkönen. Oulun piiri Varsinainen Jisen Pertti Mulari, 1 varajäsen Jukka Kiviniemi, n varajäsen Mauno Huikuri, m varajäsen Paavo Kähkönen. Varsinainen Jisen Seppo VIlsAnen, 1 varajäsen Ritva Piispanen, n varajäsen Pauli Kurikka, m varajäsen Jouni Kukkonen. Varsinainen Jisen Paavo TIkkala, 1 varajäsen Vesa Flinck, n varajäsen Tarja Närhi, m varajäsen Pekka Laaka. Saimaan piiri Varsinainen Jisen Kaarlo Kalnulalnen, 1 varajäsen Jaakko Arminen, n varajäsen Sulo Romppanen, m varajäsen llkka Lehtonen. Varsinainen Jisen ReIno Örn, 1 varajäsen Tuula Kotiaho, n varajäsen Paavo Lipponen, m varajäsen Pekka Tapanainen. Satakunnan piiri Savo-Karjalan piiri Varsinainen Jisen Pirkko Peltola-Kauppinen, 1 varajäsen Eeva Romppanen. Varsinainen Jisen Helmo Jeskanen 3.9. asti, josta alkaen varsinaiseksi jäseneksi siirtyi Vilho Miettinen, 1 varajäseneksi Tuomo Räisänen ja n varajäseneksi Voitto Luhanko. Varsinainen Jisen Pekka Koivisto, 1 varajäsen Martti Tuomainen, n varajäsen Pertti Mahrberg, m varajäsen Matti Pöllänen. Uudenmaan piiri Varsinainen Jisen Eero ÅsteD, 1 varajäsen Kaarina Tuominen, n varajäsen Aulis Stenholm, m varajäsen Kauko Salin. Varsinainen Jisen Seppo Kettunen, 1 varajäsen Seppo Häyrinen, n varajäsen Tauno Juuri, m varajäsen Kalevi Luukkainen. Varsinainen Jisen Tuula VaalaJold, 1 varajäsen Arja Palokas, n varajäsen Ari Salminen, m varajäsen Paula Rantanen. Varsinainen Jisen Tapio Varis, 1 varajäsen Tapani Järvi, n varajäsen Kalevi Pölönen, m varajäsen Dpo Makkonen. Varsinainen Jisen KeIJo JoJdla, 1 varajäsen Esa Pitkälä, n varajäsen llkka Ruutu, m varajäsen Veikko Viljanen. Varsinainen JIsen Tapio Salomaa, 1 varajäsen Raimo Suojoki, n varajäsen Aulis Harju, m varajäsen Juhani Tupala. Varsinainen Jisen Aatos TalI, 1 varajäsen Ulla Lampinen, n varajäsen Jali Koskinen, m varajäsen Esa Tenkanen. Vaasan piiri Varsinainen Jisen TImo Har1onen, 1 varajäsen Pauli Karhu, n varajäsen Eino Ruokonen, m varajäsen Terttu Salmi. Varsinainen Jisen Erkki RIntala, 1 varajäsen Seppo Alatyppö, n varajäsen Esa Keski-Kuru, m varajäsen Pirkko Kerttula.

43 40 Varsinais-Suomen puri Varsinainen jasen Pertti Puputtl, 1 varajäsen Aimo Vainikainen, n varajäsen Matti Malo, m varajäsen Matti Lindgren. Varsinainen jisen Ensio Riuttula, 1 varajäsen Erkki Rantanen, n varajäsen Pekka Nurminen, m varajäsen Yrjö Nurminen. Varsinainen jisen Anja Salmi, 1 varajäsen Leena Salmivuori, n varajäsen Marit Lehtiö, m varajäsen Liisa Huovinen. Liittovaltuuston jäseninä ovat toimineet liittokokouksen jälkeen seuraavat henkilöt: Helsingin puri Varsinainen jisen Jorma Jokinen, 1 varajäsen Kaj Grönholm, n varajäsen Raimo Muuronen, m varajäsen Sirkka Lähteenmäki. Varsinainen jisen Ahd Kaikkonen, 1 varajäsen Esko Rajala, n varajäsen Inkeri Ahola, m varajäsen Kari Saarinen. Varsinainen jisen Kaarina ~ 1 varajäsen Teija Sinisalo, n varajäsen Isto Kaarnalehto, m varajäsen llmari Pasanen. Varsinainen jisen Karl MAIdkara, 1 varajäsen Jyrki Arkiomaa, n varajäsen Leif Hagman, m varajäsen Kari Nyman. Varsinainen Jisen Urho Ovaskalnen, 1 varajäsen Sirpa Järvi, n varajäsen Marjatta Ketonen, m varajäsen Timo Aalto. HAmeen puri Varsinainen Jisen Dkka Joenpalo, 1 varajäsen Risto Hjelm, n varajäsen Heikki Tanski, m varajäsen Matti Helkiö. Varsinainen jisen Juha Keininen, 1 varajäsen Keijo Sil6n, n varajäsen Tapio MabJamäki, m varajäsen Heikki Lehto. Varsinainen Jisen Anja Niemi, 1 varajäsen Hannu Tapiola, n varajäsen Sinikka Viitanen, m varajäsen Jouko Kallinen. Varsinainen Jisen Lasse Saarnio, 1 varajäsen Kari Virtanen, n varajäsen Taisto Rinne, m varajäsen Kyösti Vapalo. Kesld-Suomen puri Varsinainen jisen Matti Berg. 1 varajäsen Jorma Virenius, n varajäsen Ritva Jokela, m varajäsen Eija Malinen. Varsinainen jisen Seppo Mäkinen, 1 varajäsen Erkki Rintamäki, n varajäsen J ouko Kals~ varajäsen Raimo Kokko. ~enpuri m Varsinainen jisen Jouko MAkeIA, 1 varajäsen Pirjo Sandström, n varajäsen Maija-Liisa Mattila, m varajäsen Jouko Kaipinen. Varsinainen jasen PentU Suokaa, 1 varajäsen Jorma Ellonen, n varajäsen Urpo Kunnasluoto, m varajäsen Matti Ahola. Lapin puri Varsinainen Jisen Hannu Salminen, 1 varajäsen Maritta Niemelä, n varajäsen Armas Rantakokko, m varajäsen Terttu Pruikkonen. Varsinainen Jisen 11mo TIainen, 1 varajäsen Risto Härkönen, n varajäsen Markku Holappa, m varajäsen Aino Torvela. e

44 41 Oulun puri Varsinainen jäsen Tarja NArhl, 1 varajäsen Mikko Heikkinen, II varajäsen Vesa F1inck, m varajäsen Jarmo Kemppainen. Varsinainen jäsen Eero Saloranta, 1 varajäsen Martti Savolainen, II varajäsen Matti Ylilehto, m varajäsen Kari Ojala. Varsinainen jäsen Seppo VäisAnen, 1 varajäsen Pentti Kallio, II varajäsen Lauri Viinikka, m varajäsen Seppo Siira. Varsinainen jäsen VIlho Miettinen, 1 varajäsen Sakari Sipola, II varajäsen Pentti Turunen, m varajäsen Rauno Koistinen. Varsinainen jäsen Anja Tarvainen, 1 varajäsen Pirkko Peltola-Kauppinen, II varajäsen Martti Tuomainen, m varajäsen Eero Timonen. Uudenmaan pllrl Varsinainen jäsen Seppo Häyrinen, 1 varajäsen Risto Korkalo, II varajäsen Pauli Räsänen, m varajäsen Tauno Juuri. Saimaan pllrl Varsinainen jäsen Teuvo Jukarainen, 1 varajäsen Kalevi Turtia, II varajäsen Seppo Laakko, m varajäsen Jouko Mielonen. Varsinainen jäsen Seppo RAlkkönen, 1 varajäsen Tuula Kotiaho, II varajäsen TIkka Lehtonen, m varajäsen Rauno Seppänen. Varsinainen jäsen Kalevi Pölönen, 1 varajäsen Tapani Järvi, II varajäsen Esa Hynninen, m varajäsen ilpo Makkonen. Varsinainen jäsen Kalevi Saarinen, 1 varajäsen Taisto Hietanen, II varajäsen Kauko Kataja, m varajäsen Eino Paakkunainen. Varsinainen jäsen Tuula Vaalajold, 1 varajäsen Arja Palokas, II varajäsen Paula Rantanen, m varajäsen Aira Ritvanen. Satakunnan pllrl Vaasan pllrl Varsinainen jäsen Erkki Kangasperko, 1 varajäsen Raimo Suojoki, II varajäsen Juhani Koivisto, m varajäsen Jarmo Saarinen Varsinainen jasen Tapio Salomaa, 1 varajäsen Raimo Junnila, II varajäsen Tuija Ruohonen, m varajäsen Esa Tenkanen. Varsinainen jäsen Petri Varjonen, 1 varajäsen Heikki Uusi-Mikkola, II varajäsen Aulis Harju, m varajäsen Veikko Nyroos. Varsinainen jasen Erkki RIntala, 1 varajäsen Aki Salli, II varajäsen Veikko Korpi, m varajäsen Juhani Tupeli. Varsinainen jäsen Sakari Valkama, 1 varajäsen Arvi Pakkanen, II varajäsen Esa Keski-Kuru, m varajäsen Pentti Blomberg. Varsinals-Suomen pllrl Savo-Karjalan pllrl Varsinainen jäsen Ulsa Huovinen, 1 varajäsen Varsinainen jäsen Pekka Koivisto, 1 varajäsen Eeva Volotinen, II varajäsen Jouko Keistinen, m Anja Salmi, II varajäsen Pirkko Lith6n, m varajäsen Leena Salmivuori. varajäsen Tapio Pylkkänen.

45 42 Varsinainen jäsen Erkki Rantanen, 1 varajäsen Valtteri Peuhkuri, II varajäsen Matti Lindgren, m varajäsen Risto Heinonen. Varsinainen jäsen Aimo Valntkalnen, 1 varajäsen Jorma Lassila, II varajäsen Aatos Jokinen, m varajäsen Rauno Hakala. Liittohallituksen jäseninä ovat toimineet liittokokoukseen asti seuraavat henkilöt: liittohallitus Kymen pllrl Varsinainen jäsen Veijo Suomalainen, 1 varajäsen Juhani Harjunen, II varajäsen Mauno Tiusanen, m varajäsen Esko Saarikoski. Lapin puri Varsinainen jäsen Veikko Ilsakka, 1 varajäsen A Arvo Koiwpalo, II varajäsen Maritta Niemelä,.. m varajäsen Heikki Hilden. Helsingin pllrl Oulun pllrl Varsinainen jäsen Olavi MetsAnen, 1 varajäsen Veikko Ampuja, II varajäsen Rauno Halme, m varajäsen Juho Pukki. Varsinainen jäsen RaImo KlvlmiUd, 1 varajäsen Torsti Lahtinen, II varajäsen Esko Rajala. Varsinainen jäsen Jouko Evolahd, 1 varajäsen Seija Kivenala, II varajäsen Kari Mäkikara, m varajäsen Jyrki Arkiomaa. HAmeen pllrl Varslnalnen jäsen Veikko Kokko, 1 varajäsen Tauno Virtanen, II varajäsen Erkki Leino. Varsinainen jäsen Martti Anttila, 1 varajäsen Pasi Oksanen, II varajäsen Anja Niemi. Kesld-Suomen pllrl Varsinainen jäsen Harri SeppAnen, 1 varajäsen Onni Toropainen, II varajäsen Jouni Koskinen, m varajäsen Jaakko Muhonen. Saimaan pllrl Varsinainen jäsen Jorma Laamanen, 1 varajäsen Seppo Räikkönen, II varajäsen Martti Taalikka, m varajäsen Risto Aaltonen. Satakunnan pllrl Varslnalnen Jäsen Jorma Huppunen, 1 varajäsen Juhani Aunes1uoma, II varajäsen Aaro Koski. Savo-Karjalan purl Varslnalnen jäsen Tenho Talvide, 1 varajäsen Pauli Viitanen, II varajäsen Väinö Suomalainen, m varajäsen Pekka Laru. Varsinainen jäsen Matti PulkIdnen, 1 varajäsen Seppo Kontio, II varajäsen Jorma Luukkonen, m varajäsen Kalevi Immonen.

46 43 Uudenmaan puri Varsinainen jäsen Matti VIrta, 1 varajäsen Jouko Varsinainen jäsen Pentti Honkanen, 1 varajäsen Urho Saarinen, II varajäsen Tauno Virtanen, m varajäsen Raimo Järvinen. Raitimo, II varajäsen Leo Anttola, m varajäsen Sampo Sulopuisto. Kesld-Suomen puri Varsinainen jäsen Martti Takala, 1 varajäsen Erkki Heinisalo, II varajäsen Kari Skog, m varajäsen Kalervo Piispanen. Varsinainen Jäsen Tenho Talvitie, 1 varajäsen Kari Luhanko, II varajäsen Reino Saikkonen, m varajäsen Jukka Sinisalo. Vaasan puri Kymen puri Varsinainen jäsen VAinö Vesanen, 1 varajäsen Niilo Hamari, II varajäsen Seppo Antikainen. Varsinais-Suomen puri Varsinainen jäsen Veijo Suomaiainen, 1 varajäsen Jukka Marjamäki, II varajäsen Lasse Hirvi, m varajäsen Maunu Sarkkinen. Varsinainen Jäsen Eero Lauttamus, 1 varajäsen Veijo Mikola, II varajäsen Markku Sariola, m varajäsen Antero Luhtala. Lapin puri Varsinainen jäsen Pasi ~aniemi, 1 varajäsen Eero Kasurinen, II varajäsen Ari-Pekka Taipale, Liittokokouksen jälkeen ovat liittohallituksessa m varajäsen Heikki Hild~n. toimineet seuraavat henkilöt: Oulun puri Helsingin puri Varsinainen Jäsen Veikko Ampuja, 1 varajäsen Rauno Halme, II varajäsen Mauri Hallberg, m Varsinainen Jäsen Harri Seppänen, 1 varajäsen Jouni Koskinen, II varajäsen Raimo Aho, m varajäsen Jaakko Muhonen. varajäsen Antti Koskinen. Varsinainen Jäsen Raimo KivimAld, 1 varajäsen Juho Pukki, II varajäsen Torsti Lahtinen, m varajäsen Erkki J askari. Varsinainen Jäsen Juhani UJja, 1 varajäsen Marja-Liisa Tuura, II varajäsen Reino Parikka, m varajäsen Tapio Lammi Saimaan puri Varsinainen Jäsen Jorma Laamanen, 1 varajäsen Sulo Romppanen, II varajäsen Jaakko Arminen, m varajäsen Olli Aitala. Satakunnan puri HAmeen puri Varsinainen Jäsen Jorma Huppunen, 1 varajäsen Varsinainen Jäsen Martti Anttila, 1 varajäsen Lasse Tiura, II varajäsen Erkki Karetoja, m Juhani Aunesluoma, II varajäsen Markku Järvinen, m varajäsen Esa Pitkälä. varajäsen Pauli Pauhu.

47 44 Savo-Karjalan puri 11llntarkastajat Varsinainen jäsen Jorma Luukkonen, 1 varajäsen Seppo Kontio, II varajäsen Matti Pöllänen, m varajäsen Petri Hiltunen. Liiton varsinaisina tilintarkastajina toimivat Leif Blomberg, Sakari Savio ja Reijo Nyberg asti, josta lukien Kari Saari. Uudenmaan piiri Varsinainen jäsen Jouko Raitfmo, 1 varajäsen Sampo Sulopuisto, II varajäsen Arto Rauhala, m varajäsen Ari Salminen. Varsinainen jäsen Martti Takala, 1 varajäsen Erkki Heinisalo, II varajäsen Veijo Nurminen, m varajäsen Riitta Erviä. Liittokokouksen jälkeen varsinaisina tilintarkastajina toimivat Leif Blomberg, Sakari Savio ja Kai Salli. Valvontatilintarkastuksesta on vastannut Tilitoimisto Widenius, Sederholm & Someri Oy. Vaasan puri Varsinainen jäsen Niilo HamarI, 1 varajäsen Pauli Karhu, II varajäsen Seppo Alatyppö, m varajäsen Juhani Hakala. Varsinais-Suomen piiri Varsinainen jäsen Eero Lauttamus, 1 varajäsen Veijo Mikola, II varajäsen Markku Sariola, m varajäsen Harri Lehtonen. Työvallokunta Kertomusvuoden aikana liittohallituksen työvaliokunnan jäseninä ovat toimineet liittokokoukseen saakka puheenjohtaja Tenho Olin, varapuheenjohtaja Olavi Metsänen, Eero Lauttamus, Jorma Laamanen, Jorma Kantanen, Matti Vrrta. Liittokokouksen jälkeen ovat työvaliokunnassa toimineet puheenjohtaja Tenho Olin, Martti Anttila, Raimo Kivimäki, Jorma Laamanen, Eero Lauttamus ja Harri Seppänen.

48 45 xv TOIMISTO JA HENKILÖKUNTA Liiton keskustoimisto sijaitsi Helsingissä Unioninkatu 8:ssa. Liiton keskustoimiston ja aluetoimistojen henkilökunta koostui seuraavista henkilöistä. Liiton puheenjohtajana on toiminut Tenho Olin, puheenjohtajan sihteerinä Ulla-Maija Bergholm, liiton pääsihteerinä on toiminut Jukka Huovila ja sihteerinä Kaija Matikainen. Laldosasto Harri Kolula, osastopäällikkö, Jaana Asikainen, lakimies asti, Annemarje Salonen, lakimies, Paula Hartikka, osastosihteeri. Lakiosastolla toimi lisäksi kesäharjoittelijana Markku Salomaa. TaJousosasto Johtoryhmä Pirjo Terilehto, talouspäällikkö, Merja Ahonen, reskontranhoitaja, Ritva Cavenius, liiketoimintojen Tenho Olin, Jukka Huovila, Matti Hämäläinen, Raimo Manninen, Pirjo Terilehto ja Timo Vaittinentolle, esimies asti, jolloin siirtyi tutkimusosas Marita Kiuru, pääkassanhoitaja, Leena Liuski, kirjanpitäjä, Paula Makkonen, palkanlaskija, Jaana Soihtu, jäsenpalvelusihteeri, Irma Taskinen, Jirjestöosasto taloussihteeri, Irja Vinnari, kirjanpitäjä, Maija Wmberg, kassanhoitaja. Reino Nygr6n, järjestösihteeri, osaston vastaava 1.6. alkaen, Reijo Vuorinen, järjestösihteeri, Riitta Atk Likander, osastosihteerl. Matti Ahtiainen, atk-esimies, Ralph Bergström, Koulutus- Ja soslaallosasto atk-suunnittelija, Salme Kyyneva, pääoperaattori, Tiina Sisko Termas, ohjelmoija. Mikrotukihenkilöharjoittelijana Raimo Manninen, osastopäällikkö, Antero toimi välisen ajan Laaksonen, työsuojelusihteeri, Eija-Sisko Huhtala, Matti Viitanen. sosiaaliasiamies. Arvi Herttua, kouluttaja, Juhani Jääskeläinen, Toimisto koulutussuunnittelija, Martti Koivisto, kouluttaja 1.9. asti, jolloin siirtyi tutkimusosastolle, Tapani Pirkko Hänninen, toimistopäällikkö, Seija Eld, Kontiala vuoden loppuun asti, jolloin siirtyi jäsenmaksurekisterinhoitaja, Airi Heiskanen, VTK:n palvelukseen, Pertti Leppänen, kouluttaja, vastaava postittaja, Tarja Koivisto, jäsenmalcsurekisterinhoitaja, Taisto Sopanen, kulttuurisihteeri asti, jolloin Veikko Kärkkäinen, off siirtyi toimittajaksi Tekniset-lehteen, Veikko Vornanen, setpainaja, Markku Laine, lähetti asti, jolloin kouluttaja, Tuula Holmström osastosihtee siirtyi Majvik Oy:n palvelukseen, Marja-Riitta ri asti, jolloin siirtyi STTK;n palvelukseen, Miettinen, vastaava keskuksenhoitaja, Tuulikki Satu Gymer, osastosihteeri, Marjo Rothberg, kurssisihteerl.

49 46 Mäkelä, informaatikko, Tuija Niemi, jäsenrekisterinhoitaja, Vuokko Nissinen, toimistosihteeri, Kaarina Nyfors, jäsenrekisterin vastaava hoitaja, Kristiina Ranta-aho, jäsenmaksurekisteiinhoitaja, Janne Räsänen, toimentamon hoitaja, Sirja Sjöman, keskuksenhoitaja (äitiyslomalla ja hoitovapaalla), Göran Sonntag, autonkuljettaja, Minna Sundell, toimentamon apulainen. Kiinteistö Oy Unioninkatu 8:n talonmiehenä on toiminut Lauri Kokora. Tiedotusosastoffeknlset-Iehti Matti Kairimo, päätoimittajana asti (työsuhde päättyi 22.8.), Jukka Riksman, toimitussihteeri, päätoimittaja alkaen, Jaakko Takalainen, toimittaja, toimitussihteeri alkaen, Taisto Sopanen, toimittaja alkaen, Anna-Maria Jylhä osastosihteeri. Työehtosopimusosasto Timo Vaittinen, neuvottelupäällikkö, Kristiina Julin, tes-sihteeri, Merja Tontti, osastosihteeri, Hannu Kähkönen, apulaisneuvottelupäällikkö ja tes-asiamiehet Jukka Eloranta, Turkka Halve, Pentti Koponen, Heikki Koskinen, Urho Laitinen, Tarja Korkalainen, Matti Mäkäräinen (eläkkeelle ), Markku Palokangas, Raimo Suominen, Risto Tanskanen ja Tapio Vierula asti. Alueasiamiehet Markku Pynnönen, Jyväskylä (TNK-toimisto), Olavi Paakkunainen, Lahti, Ismo Niemi, Lappeenranta (TNK-toimisto), Markku Paananen, Oulu, Mikko Virtanen, Pori, Erkki Tiuraniemi, Seinäjoki, Kaarlo Seppänen, Tampere, Kalevi Kannus, Turku ja Pertti Kinnunen, Varkaus. Toimistonhoitajat Leena Ollila, Jyväskylä (TNKtoimisto), Eija Kiviniemi, Lahti, Liisa Kokkola, Lappeenranta (TNK-toimisto), Maj-Britt Nyström, Oulu, Eila Kärkkäinen, Pori asti (1.12. alkaen määräaikaisena Anneli Eloranta), Anitta Autio, Seinäjoki, Heidi Kuikka, Tampere, Salme Runsala, Varkaus. Porin aluetoimistossa toimi lisäksi määräaikaisee Rauha Alarautalahti. Tutkimusosasto Riitta-Liisa Lappeteläinen, tutkimussihteeri, Lea Haikala, tutkimussihteeri, Martti Koivisto, tutkija 1.9. alkaen. Työttömyyskassa Työttömyyskassan johtajana on toiminut Pentti Koponen, vastaavana päivärahakäsittelijänä Liisa Wolff, päivärahakäsittelijöinä Satu Aalto, Riitta Heimonen, Auli Herrala asti, Sami Hänninen, Outi Kinnunen, Tiina Koponen (vakinaistettiin 1.9. alkaen), Maija Kortessalo, Sirpe Kärkkäinen, Helena Laine, Kaarina Saronsalo, Anna-Karin Svahn ja Liisa Tiainen. Määräaikaisina korvauskäsittelijöinä ovat toimineet Anne Turunen ja Tiina Rantanen (Turku) koko vuoden sekä Sirpa Klaavu-Nikula alkaen. KoulutustukikäSittelijöinä ovat toimineet Kaarina Koskinen ja Sirpa Laakkonen. Koko toimiston henkilökunnan määrä oli 103 ja TNK-toimistot mukaanlukien 107. Vuoden 1993 aikana päättyivät kahden tes-asiamiehen,