MUISTIO. KALAJOEN TULVATYÖPAJA 2.10 klo 12 16, Ylivieska, Akustiikka. Osallistujat:
|
|
- Kari Korhonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUISTIO KALAJOEN TULVATYÖPAJA 2.10 klo 12 16, Ylivieska, Akustiikka Osallistujat: Annunen Miikka, POP ELY Haapakoski Hannu, Alavieskan kunta Haikola Mauri, Ylivieskan kaupunki Huumo Harri, Jokilaaksojen pelastuslaitos Kettunen Kaisa, POP ELY Koistinaho Tapio, Ylivieskan kaupunki Laine Anne, POP ELY Latvala Markus, Belvedere Mining Oy Lehikoinen Jouko, Kalajoen kaupunki Liuska Laura, Vesikolmio Liikanen Pasi, Reisjärven kunta Rotko Pia, SYKE Rytkönen Anne-Mari, SYKE 1. Johdatus tulvariskienhallintatyöhön Osallistujat esittäytyivät ja kertoivat tavoitteensa työpajoille ja tulvariskien hallinnan suunnittelulle. Odotuksissa nousivat esille mm. jääpato-ongelman hallinta ja rankkasateisiin varautuminen. Kaisa Kettunen esitteli tulvariskien hallinnan suunnittelutyötä ja tulvariskien hallinnan tavoitetta. Esitys on muistion liitteenä Johdatus toimenpiteiden arviointiin ja tavoitteet sidostahojen kuulemiselle Anne-Mari Rytkönen esitteli sidosryhmien osallistumisen tavoitteita, työpajojen ohjelmaa ja toimenpidetarkastelun etenemistä. Esitys on muistion liitteenä Toimenpiteiden esittely Kaisa Kettunen esitteli Kalajoen tulvariskien hallinnan suunnittelussa esillä olleet toimenpiteet. Toimenpiteet on jaoteltu kolmeen ryhmään: 1. Tarpeellisiin ja toteuttamiskelpoisiin, 2. Toimenpiteisiin, joiden toteuttamiskelpoisuus tai vaikuttavuus on huonoksi ja 3. Mahdollisiin toimenpiteisiin. Esitys on muistion liitteenä 2. Poimintoja keskusteluista: - Pelastussuunnitelmassa ei tällä hetkellä huomioon tulva-asioita. Kunnat ovat vastuussa evakuointisuunnitelmista. Viranomaisten välisen yhteistyön kehittäminen, vastuunjako ja toiminnan organisointi olisi tärkeää ja sitä tulisi kehittää myös valtakunnallisesti. - Tulvariskien hallinnassa tulisi noudattaa vähemmän haitan periaatetta. Toisaalta pohdittiin, kuka saa määritellä kenen omaisuus voi kastua. - Keskusteltiin tulvavakuutuksista ja vakuutusyhtiöiden käytännöistä. POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, OULU Kutsunumero Veteraanikatu OULU Viestikatu OULU Valtakatu YLIVIESKA
2 2/6 - Tuotiin esille, että on vaikea löytää halukkuutta toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jos ei ole koettu tulvavahinkoja. - Jääpadot ovat Ylivieskassa, Alavieskassa ja Kalajoella vuosittainen ongelma. Pohdittiin, löytyisikö jotakin toimenpidettä näiden ehkäisyyn. 4. Keskustelu toimenpiteistä Keskustelua varten jakaannuttiin kolmeen ryhmään keskustelemaan toimenpiteiden tarpeellisuudesta, mahdollisista ristiriidoista, toteuttamiskelpoisuudesta ja lisäselvitystarpeista. Käsitellyt toimenpiteet olivat: 1. Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen 2. Järvikuivioiden hyödyntäminen 3. Teiden korotukset 4. Veden johtaminen pengerrysalueelle 5. Penkereiden rakentaminen ja korottaminen 6. Kohdekohtaiset tulvasuojelurakenteet Liitteessä I on esitetty yhteenvedot ryhmäkeskusteluista. 5. Seuraava työpaja Toinen tulvatyöpaja sovittiin pidettäväksi tiistaina klo 12. Kaisa Kettunen lähettää kutsun ja asialistan lähempänä kokousta.
3 3/6 LIITE 1. YHTEENVETO RYHMÄKESKUSTELUISTA 1. Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen a. Onko toimenpide tarpeellinen? Miksi? On tarpeellinen. Tämä on ehkä selkein tapa, jos vain löytyy oikeita kohteita. Ongelma-alueilla on paljon kuivatettuja (ojitettuja) alueita, joten olisi tärkeää lisätä vedenpidätyskykyä. Tähän liittyy myös vesienhoidollinen näkemys, veden pidättämisellä yleensä parannetaan myös veden tilaa. Jos kannattamattomien metsien ojat tukitaan ja jätetään ennallistumaan, saadaan paljon pidätystilavuutta. Tärkeää olisi saada yleisesti hyväksytty käytäntö; esimerkiksi ojitussuunnitelmiin aina myös pidätysnäkökulma tai käytöstä poistuneet turvetuotantoalueet ohjataan kosteikkokäyttöön, eikä maatalouskäyttöön. Ja pitää saada rahoitusasiat kuntoon. b. Liittyykö toimenpiteeseen ristiriitoja? Mitä? Jos pidätetään vettä metsätalousalueille -> kuinka kauan metsä voi olla veden alla ilman että siitä aiheutuu haittaa. Toisaalta jos mahdollista pidättää vettä tarpeeksi, että talot eivät kastu -> talot vs. metsä? Entiset turvetuotantoalueet on haluttuja peltoalueita, niitä ei haluta kosteikkokäyttöön. Toisaalta kosteikot olisi perustellumpi, jos ympärillä paljon peltoa. Kosteikot saavat rahoitusapua. c. Onko toimenpide toteuttamiskelpoinen? Miksi? Ehdottomasti on. Paljon on vielä selviteltävää vaikutuksesta tulvaan. Tärkeää toteuttamisessa on suunnittelu, menevätkö sulamisvedet sinne, minne ne on suunniteltu. Toteutettavuuteen liittyy myös asennemuutos, täytyy saada tutkimustietoa ja faktoja, jotta saadaan asennekasvatusta toimijoille. d. Muuta? Lisäselvitykset. Mikä on sulfaattimaiden vaikutus käytöstä poistuneilla turvetuotantoalueilla? Mitä vaikutuksia putkipadoilla on metsissä? Kesällä? Keväällä? Kalajoen varrella on entisiä savennostopaikkoja, jotka ovat nykyisin lähinnä ryteikköä. Missä nämä sijaitsee ja löytyykö näiltä alueilta tilavuutta veden pidättämiseen? 2. Järvikuivioiden hyödyntäminen Otsikkoa laajennettiin keskustelussa koskemaan sivu-uomien pidätyskyvyn parantamista myös. a. Onko toimenpide tarpeellinen? Miksi? Jokainen pienikin toimenpide on eteenpäin kohti tulvasuojelua. Eli on tarpeellista ainakin tutkia enemmän. Sivu-uomien pidätyskyvyn parantaminen hyödyttäisi myös kalastoa. b. Liittyykö toimenpiteeseen ristiriitoja? Mitä? Järvikuiviot ovat nykyisin maatalouskäytössä. Kalajanjärven peltoalueille saattaa kesällä nousta vesi nykyisinkin. Sijaitsevat kaukana pääuomasta, ajoitus hankalaa.
4 4/6 c. Onko toimenpide toteuttamiskelpoinen? Miksi? Vesi nousee pelloille kevättulvalla joka tapauksessa. Kesätulvaa ei voida pidättää näillä keinoilla. Mertuanjoki voisi olla toteuttamiskelpoinen ja Nokkouden järvi, jos valuma-alueet ovat tarpeeksi suuret. d. Muuta? Lisäselvitykset. Onko esiteltyjen kohteiden lisäksi muita kohteita? Esim. Alavieskanjärvi ja Pylväsojan varressa. Kuinka paljon esitellyillä järvillä saadaan lisätilavuutta? 3. Teiden korotukset a. Onko toimenpide tarpeellinen? Miksi? Periaatteessa evakuoinnin takia tarpeellinen, mutta toisaalta evakuoinnin voi suorittaa muutenkin kuin silloin, kun tulva on jo katkaissut yhteydet. b. Liittyykö toimenpiteeseen ristiriitoja? Mitä? Hyöty vs. kustannukset. Evakuointi on mahdollista, vaikka tiellä vettä 1 metri. c. Onko toimenpide toteuttamiskelpoinen? Miksi? Tiet eivät välttämättä toimi penkereinä, koska metsä/pelto-ojista tulee vesiä tausta-alueelle. Jos taustaalueelta ei tule vesiä, niin silloin on toimiva ratkaisu, kun toimii penkereenä ja vähentää huuhtoumaa jokeen. Tulva voi siirtyä teiden korotuksen johdosta muualle. Teknisesti helposti toteutettavissa. d. Muuta? Lisäselvitykset. Kustannukset ja niiden jako on ongelmallisia. 4. Veden johtaminen pengerrysalueelle a. Onko toimenpide tarpeellinen? Miksi? Ääritilanteessa tarpeellinen, kun haetaan mahdollisuutta leikata tulvahuippua. Konkreettinen, oikea toimenpide. b. Liittyykö toimenpiteeseen ristiriitoja? Mitä? Haitta maanomistajalle, pengerrysalueet ovat maatalouskäytössä. Ravinteet huuhtoutuvat pellolta, toisaalta ravinteiden huuhtoutuminen ei ongelma, jos käytetään vain harvinaisella tai erittäin harvinaisella tulvalla. Ajoittaminen voi olla haastavaa. Vaikutus on lyhytaikainen. c. Onko toimenpide toteuttamiskelpoinen? Miksi? Toteutus vaatii työtä: luukkujen rakentaminen, tulvan jälkeinen vesien pumppaus ja kustannukset. Penkereiden korotustoimenpiteet. Toteutus perustuu pinnanmittaukseen. d. Muuta? Lisäselvitykset. Hyviä kokemuksia EPOn alueella (selvitettävä!), VAIN ÄÄRITILANTEISIIN. Hituran kaivoksen 40 Mm 3 harvinaisella tulvalla. -> mahdollista käyttää varastona tai estettävä veden pääsy kaivokseen
5 5/6 5. Penkereiden rakentaminen ja korottaminen a. Onko toimenpide tarpeellinen? Miksi? - Penkereiden korottaminen ja lisärakentaminen ei välttämättä tarpeellista kaikkialla. Esim. Alavieskan kohdalla joen etelä- ja pohjoispuolen penkereet on kunnostettu ja avovesitulvassa toimivuus ok. - Voiko vesi nousta jääpatotilanteessa penkereiden yli? Mitoitus on ongelmallista jääpatotilanteissa. - Ongelmana on esim. Mertuanojan ja Korteojan osalta, että vesi nousee tulvatilanteissa ja rankkasateilla ojaa pitkin vastavirtaan penkereiden taakse. - Korteojan kohdalla (Alavieska) asukkaat toivoneet penkereiden jatkamista. - Takkusaaren kohdalla jätetty jäiden pidättämiseksi saaria ja rannan muotoiluja. Täällä vesi saattaa nousta korkeallekin jos jääpato muodostuu tähän. b. Liittyykö toimenpiteeseen ristiriitoja? Mitä? - Ei tiedossa, että penkereille olisi vastustusta, jokivarsi on jo pengerretty. Asukkailta on tullut toiveita, että penkereitä rakennettaisiin myös alueille, joista niitä puuttuu. - Voivatko penkereet padottaa vettä ja siirtää tulva ongelmaa ylävirtaan, kun vesi ahdetaan kapeaan uomaan? c. Onko toimenpide toteuttamiskelpoinen? Miksi? - Löytyykö toteuttamiseen rahaa? - Huolehdittava kunnossapitovastuista! - Toteutusaika parista vuodesta 10 vuoteen. Valitukset voivat viivästyttää toteuttamista - Pengerten korotuksiin vaaditaan AVIn lupa - Esimerkki: Lestijokivarressa Himangalla on lupakäsittelyssä suunnitelma penkereiden korottamiseksi. Kustannuksista vastaa kunta 50 % ja Etelä-Pohjanmaan ELY 50 %. Maanomistajille maksetaan korvaukset. d. Muuta? Lisäselvitykset? - Saataisiinko toimenpiteestä lisähyötyä? - Siirtyykö ongelma muualle? - Lisääkö jääpatoriskiä? 6. Kohdekohtaiset tulvasuojelurakenteet a. Onko toimenpide tarpeellinen? Miksi? - Toteutusesimerkkejä: Mertuanoja: omistaja, ELY-keskus ja kaupunki ovat toteuttaneet yhdessä pysyvän rakenteen, mitoitus 1/100a tulva. Syynä kaupungin osallistumiselle oli, että kyseessä oli vapaa-ajan asunto, jolle kaupunki myöntänyt luvan ympärivuotiseen asumiseen. - Kiinteät tulvasuojausrakenteet ovat tarpeellisia riskikohteille, joilla tiedetään olevan toistuvia tulvaongelmia - Joissain tapauksissa kohdekohtaiset suojaukset voivat olla järkevämpiä kuin suuremmat pengerratkaisut. - Putaanperä mahdollinen kohde jokivarren penkereet eivät suojaa talouksia.
6 6/6 - Kartassa esitetyt sairaala, koulu > tarpeellisia ja toteutuskelpoisia, kaukana jokivarresta. - Karkeasti arvioituna massamäärät kohtuullisia: esim. 40 cm korkea, 2,5 m leveä maamassoista rakennettu penger 1m 3 materiaalia b. Liittyykö toimenpiteeseen ristiriitoja? Mitä? - Tehdään pääosin kiinteistön omalla tontilla ok - Siihen, että asukkaat joutuvat itse toteuttamaan kiinteistönsä tulvasuojelun, voi liittyä ristiriitoja c. Onko toimenpide toteuttamiskelpoinen? Miksi? - Julkisten kohteiden osalta toteutettavissa - Jos kunta osallistuu kohdekohtaisten suojausten rakentamiseen, oltava jokin erityinen peruste tälle. d. Muuta? Lisäselvitykset - Tulisi korostaa asukkaiden omaehtoisen varautumisen tarvetta (ei soiteta palokuntaa paikalle kun vesi on jo kynnyksellä) - Kunnan ei tulisi myöntää lupaa rakentaa tulva-alueelle tai tällaisilla alueilla tulisi korostaa asukkaiden omaa vastuuta tulvatilanteen toiminnasta. - Tulisi selvittää/hankkia esimerkkejä maisemaan upotettavista ratkaisuista.
7 Kalajoen tulvatyöpaja 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen
8 OHJELMA Johdatus tulvariskienhallintatyöhön 2. Johdatus toimenpiteiden arviointiin ja tavoitteet sidostahojen kuulemiselle 3. Toimenpiteiden esittely sekä keskustelua toimenpiteistä 4. Toimenpidesuunnittelussa tarkasteltavat vaihtoehdot ja arvioinnin sisältö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 2
9 OHJELMA Johdatus tulvariskienhallintatyöhön 2. Johdatus toimenpiteiden arviointiin ja tavoitteet sidostahojen kuulemiselle 3. Toimenpiteiden esittely sekä keskustelua toimenpiteistä 4. Toimenpidesuunnittelussa tarkasteltavat vaihtoehdot ja arvioinnin sisältö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 3
10 Tulvariskien hallinnan suunnittelun aikataulu Tulvariskien alustava arviointi suoritettiin , aiheesta kuultiin huhti-kesäkuussa 2011 Ehdotus merkittäviksi ja muiksi tulvariskialueiksi toimitettiin MMM:lle MMM teki päätöksen merkittävistä tulvariskialueista Tulvaryhmät perustettiin keväällä 2012 Päätös tulvariskien hallinnan tavoitteista tehtiin keväällä 2013 Tulvavaarakartat ja -riskikartat merkittäville tulvariskialueille valmistuu ( Päätös toimenpiteistä keväällä 2014 Ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelma syksyllä 2014 Kuuleminen hallintasuunnitelmasta syksyllä 2014 MMM hyväksyy ja julkaisee hallintasuunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 4
11 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Perusopetus on turvattava Yritystoiminnalle, maanviljelylle tai karjataloudelle ei aiheudu kohtuuttomia vahinkoja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 5
12 Tulvariskien hallinnan tavoitteet 1/250 tulvaan asti 1/100 tulvaan asti Vedenpidättäminen valuma-alueella Selkeä roolijako: ELY-keskus, kunta, SYKE, pelastuslaitos, muut viranomaiset Perusopetus on turvattava Yritystoiminnalle, maanviljelylle tai karjataloudelle ei aiheudu kohtuuttomia vahinkoja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 6
13 Tulvariskien hallinnan tavoitteet 1/250 tulvaan asti 1/250 tulvaan asti 1/250 tulvaan asti, pl. evakuointireitit joka tulvatilanteessa Perusopetus on turvattava Yritystoiminnalle, maanviljelylle tai karjataloudelle ei aiheudu kohtuuttomia vahinkoja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 7
14 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Täytyy olla suojassa 1/250 tulvalla Poikkeusjärjestelyin 1/100 tulvassa ja käytössä 1/250 tulvaan asti Kaikki tulvatilanteet (satama, lentoasemat, tärkeä teollisuus) Nykyiset rakennukset 1/100 tulvaan asti Uudet rakennukset 1/250 asti Viljelysmaat saavat kastua 1/20 tulvalla Tiet 1/50 asti Vesi- ja sähköhuolto 1/50 asti Perusopetus on turvattava Yritystoiminnalle, maanviljelylle tai karjataloudelle ei aiheudu kohtuuttomia vahinkoja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 8
15 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 9
16 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 10
17 Tulvariskikartoitus Tulvariskikartoitus käynnissä Merkittävällä tulvariskialueella n. 60 riskikohdetta 20 kpl eläinsuojia (osa samalla tontilla, tarkastettava mikä oikeasti vahingollinen) 11 kpl koulurakennuksia (osa samalla tontilla, pahimman mukaan 1 koulu = 1 piste) 3 kpl päiväkoteja 4 kpl huoltoasemia/polttoainevarastoja 4 kpl tietoliikenteen tukiasema (tarkastettava vahinkokorkeus) 2 kpl voimalaitoksia 6 kpl sairaalarakennuksia (osa samalla tontilla, sama periaate kuin koulut) 7 kpl vanhainkoti- tai hoitolaitosrakennuksia (osa samalla tontilla, pitää tarkastaa, mitkä oikeasti asuinkäytössä, missä vaikeasti evakuoitavia henkilöitä) 1 paloasema 2 kpl museo/taidegalleria tms. 4 kpl teollisuutta (lähinnä turvetuotantoalueita) 1 jätevedenpuhdistamo/pumppaamo 2 kpl jätteenkäsittely Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 11
18 OHJELMA Johdatus tulvariskienhallintatyöhön 2. Johdatus toimenpiteiden arviointiin ja tavoitteet sidostahojen kuulemiselle 3. Toimenpiteiden esittely sekä keskustelua toimenpiteistä 4. Toimenpidesuunnittelussa tarkasteltavat vaihtoehdot ja arvioinnin sisältö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 12
19 Johdatus toimenpiteiden arviointiin ja tavoitteet sidostahojen kuulemiselle Anne-Mari Rytkönen, Suomen ympäristökeskus Kalajoen tulvatyöpaja I , Ylivieska
20 Taustaksi Tulvaryhmän on järjestettävä riittävä vuorovaikutus merkittävän tulvariskialueen viranomaisten sekä elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja asianomaisten järjestöjen edustajien kanssa MMM pitänyt sidosryhmien osallistumista erityisen tärkeänä SYKEn tehtävänä kehittää ja soveltaa osallistumisen työkaluja ja toimintatapoja à monitavoitearviointi
21 Tavoitteet toimenpiteiden arvioinnille ja sidosryhmien osallistumiselle Arvioidaan toimenpidevaihtoehtoja järjestelmällisesti Mitkä ovat eri toimenpiteiden hyödyt, kustannukset ja vaikutukset? Selvitetään sidosryhmien näkemyksiä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista Mikä on eri toimenpiteiden hyväksyttävyys? Millä toimenpiteillä on laaja tuki, mihin toimenpiteisiin liittyy ristiriitoja? Lisätään eri osapuolten ymmärrystä tulvariskien hallinnan tarpeesta, mahdollisista ratkaisuista, asioiden mittasuhteista ja epävarmuuksista Minkälaisia arvovalintoja on tarpeen tehdä? Minkälainen toimenpideyhdistelmä tuottaa pitkällä aikavälillä parhaimman tuloksen? Toteutus sidosryhmätyöpajojen (2 kpl) avulla
22 Sidosryhmätyöpajat tuovat paikallistuntemusta arviointiin TYÖPAJA I Johdatus tulvariskien hallinnan suunnitteluun - Toimenpiteiden alustava arviointi TYÖPAJA II ? - Toimenpiteiden tarkemman arvioinnin tulokset - Keskustelu toimenpiteiden vaikutuksista ja vaikutusten merkittävyydestä Tarkennetut arviot toimenpiteiden vaikutuksista, hyödyistä ja kustannuksista Kokonaisarviot toimenpiteistä Tulosten hyödyntäminen tulvaryhmän päätöksenteossa
23 Miten toimenpiteiden arvioinnissa edetään? ALUSTAVA TARKASTELU vaikutus tulviin ja tulvariskeihin kustannukset toteutettavuus 1. Toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia ja toteuttamiskelpoisia 2. Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin 3. Toimenpiteet, joiden toteutettavuus tai vaikuttavuus tulviin on huono TOIMENPITEIDEN TARKEMPI ARVIOINTI TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMA
24 Toimenpiteiden vaikutukset suhteessa alustaviin tavoitteisiin Tulvan toistuvuus Itsestään selvät Tehdään lisäksi toimenpide x Tehdään lisäksi toimenpiteet x,y ja z 1/5 1/20 1/30 1/50 1/100 1/250 Nykytila: Ei vahinkoa pysyvälle asutukselle tulvilla, joiden toistuvuus on alle 1/20 v? Alustava tavoite?
25 Toimenpiteiden arviointi - jatkotarkastelu Toimenpiteitä arvioidaan suhteessa kaikkiin arviointitekijöihin
26 Keskustelu toimenpiteistä Ovatko toimenpiteet tarpeellisia? Liittyykö toimenpiteisiin ristiriitoja? Ovatko toimenpiteet toteuttamiskelpoisia? (tekniset, taloudelliset ja oikeudelliset edellytykset)
27 OHJELMA Johdatus tulvariskienhallintatyöhön 2. Johdatus toimenpiteiden arviointiin ja tavoitteet sidostahojen kuulemiselle 3. Toimenpiteiden esittely sekä keskustelua toimenpiteistä 4. Toimenpidesuunnittelussa tarkasteltavat vaihtoehdot ja arvioinnin sisältö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 21
28 Toimenpiteet Tavoitteiden saavuttamiseksi valitaan tarvittavat toimenpiteet hallintasuunnitelmaan Toimenpiteet on listattu yhdessä SYKE:n kanssa, pyritty listaamaan kaikki mahdolliset toimenpiteet Konsulttiselvityksen ja tulvaryhmän kanssa rajattu ne toimenpiteet, joita voidaan käsitellä Kalajoella Jaoteltu kolmeen ryhmään 1. Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset 2. Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin 3. Toimenpiteet, joiden toteuttamiskelpoisuus tai vaikuttavuus on arvioitu huonoksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 22
29 Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet Maankäytön suunnittelu Alimmat rakentamiskorkeudet Rakentamismääräykset Rakennusmääräykset Silta- ja rumpulausunnot Kunnat, ELY-keskus Tulvamallinnus tai sen kehittäminen Tulvavaara- ja tulvariskikartoitus Tulvavahinkojen arviointi SYKE, ELY-keskus Tulvaennusteiden kehittäminen Varoitusjärjestelmien kehittäminen Poikkeusluvat (esim. säännöstelyn ylittäminen) SYKE, IL, AVI Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 23
30 Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet Pelastustoimen suunnitelmat Tulvantorjuntasuunnitelmat Evakuointisuunnitelmat Kuntien valmiussuunnitelmat Viranomaisten tulvantorjuntaharjoitukset Tulvatilanteen dokumentointi VAPEPA -toiminnan integroiminen viranomaistoiminnan tueksi (mm. SPR) Evakuointi Pelastuslaitokset, ELY-keskukset, kunnat, SPR Hulevesiverkoston vesijohtokyvyn parantaminen Luonnonmukainen hulevesien hallinta Kunnat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 24
31 Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet Jääpatojen muodostamisen estäminen (seuraaminen, sahaus, värjäys, puomit) Säännöstelyjen toteuttaminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen koko vesistöalueen näkökulmasta Rakennusten ja pihojen suojaus (muovi, maa-aines, hiekkasäkit yms.) Virtausesteiden hajottaminen (esim. maavallin rikkominen) ELY-keskukset yhteistyössä pelastusviranomaisen ja puolustusvoimien kanssa 25
32 Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet Oman omaisuuden suojaaminen, esim. Ovi- ja ikkuna-aukkojen, sokkeleiden, pihan suojaus eri toimenpiteillä (muovi, maa-aines, hiekkasäkit yms.) Haavoittuvan irtaimiston siirtäminen ylempiin kerroksiin Kastumisen kestävien materiaalien ja rakenteiden käyttö Asukkaat itse Jälleenrakentaminen Siivous ja puhdistus Fyysistä ja henkistä terveyttä edistävät toimenpiteet Vahinkokorvaukset (avustukset, verot) Toimintojen väliaikainen tai pysyvä uudelleen sijoittaminen Tiedottaminen Vapaaehtoistoiminnan edistäminen Puhdistus ja ennallistamistoimenpiteet Jälkitiedotus oikeista toimintatavoista Kokemukset tulvasta ja kehittämisideat Vakuutusjärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen Valtio, kunnat, ELYkeskukset yhteistyössä asukkaiden kanssa 26
33 Toimenpiteet, joiden toteuttamiskelpoisuus tai vaikuttavuus on arvioitu huonoksi Jokiuoman ruoppaus vesialan lisäämiseksi Ohitusuomat Tekojärven rakentaminen Vedellä täytettävät esteet tai kehikot Maalla täytettävät kehikot Paperi- ja kartonkipaalit Vaikutus vesien ekologiseen tilaan negatiivinen Vaatii vesilain edellyttämän luvan Koskiensuojelulaki PITKÄ prosessi Missä toteutuskohde?!? Pääuoma suhteellisen suora. Ei isoja sopivia sivujokia tai järviä, Vääräjoki kaukana. SIJAINTI??? Voimakas rakentaminen heikentää vesistön ekologista tilaa YVA, vesilain edellyttämä lupa, pitkät prosessit (tutkimus- ja selvitysvaihe, lupavaihe) Erittäin merkittävät investointikustannukset (yleensä vähintään kymmeniä miljoonia) Kohdekohtaiseen suojaukseen, ei vaikutuksia ympäristöön tai vesiluontoon. Rakenteiden varastointiin ja kuljetukseen varauduttava (kuka?), ei sovellu kaikkiin olosuhteisiin (tasainen maa), kokoamisnopeus vaihtelee mallin mukaan Toteuttaja: suojattavan rakenteen omistaja / Pelastuslaitos KALLIS Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 27
34 Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Teiden korottaminen Veden tilapäinen pidättäminen 1. Järvikuivioiden hyödyntäminen 2. Tulvan johtaminen pengerrysalueelle 3. Tulvatasanteet 4. Tulvan johtaminen käytöstä poistuneelle turvetuotantoalueelle 5. Kosteikot 6. Veden pidätyskyvyn parantaminen metsäalueella (esim. putkipadot) Penkereet rakentaminen ja korottaminen Tilapäiset tulvavallit ja -seinät Kiinteät tulvavallit ja -seinät (kohdekohtaiset) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 28
35 Kerran 250 vuodessa esiintyvä tulva ja korotettavat tiet (tumman punaiset viivat) merkittävällä tulvariskialueella (vihreä raja) Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Kommentit Tiet voivat toimia penkereinä Selvitettävä tierakenteet -> kestävätkö vettä Mallinnettava minne vesi leviää Suojaavat taloja kastumiselta Liikennöitävyys asuntoihin ja maatiloille säilyy Saattaa pahentaa tulvatilannetta Vaikutukset Ei vaikutusta vesistön ekologiseen tilaan Vaikutus alapuoliseen tulvaan -> voi kasvattaa Toteutettavuus Perusparannuksen tai kunnossapidon yhteydessä Kunnat/ELY-keskus Kustannukset: milj. Merkittävällä tulvariskialueella Tie 7770 (Jokiniityntie-Visalantie) korotettava osuus yht. n. 2,5 km Tie (Putaanperäntie) korotettava osuus n. 2 km Tie (Niemelänkyläntie) korotettava osuus n. 3 km Tie korotettava osuus n.2 km Muualla mm. Tie 7780 (välillä Kalajoki- Alavieska) Käännänkyläntie välillä Rantaojantie-Vetenojanpuhto n. 800 m korotettavaa tieosuutta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 29
36 Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Veden tilapäinen pidättäminen 1. Järvikuivioiden hyödyntäminen Kommentit Noin 50 % Kalajoen valuma-alueen järvipinta-alasta on hävinnyt Suurin osa järvikuivioista Vääräjoen vesistöalueella Vaikutukset: Ei merkittäviä vaikutuksia vesistöön tai ympäristöön, mikäli purku altaista pitkän ajan kuluessa Ei varmuutta tulvan pidättämisestä Toisaalta voimakas rakentaminen vaikuttaa negatiivisesti ekologiseen tilaan Kortejärven vesijättö toimii jo nykyisinkin melko hyvin alapuolisia Vääräjoen tulvia leikkaavana varastoaltaana. Tehostetulla varastoinnilla olisi ilmeisesti mahdollista leikata tulvia vieläkin paremmin ajoittamalla varastoituminen yksittäisinä vuosina tarkemmin tietylle ajanjaksolle. Toteutettavuus: Juridiikka: valtion lunastettava alueet tai sovittava haitan korvauksesta maanomistajan kanssa. Vaatii todennäköisesti vesilain edellyttämän luvan. Epävarmuus ajoituksen onnistumisessa, mikäli altaat kaukana tulvasuojeltavasta alueesta. Tehostettu käyttö vaatii juoksutusten säätölaitteita 30
37 Veden tilapäinen pidättäminen 1. Järvikuivioiden hyödyntäminen Kustannusten suuruusluokka: Merkittävät tutkimus- ja selvitys kustannukset (kymmeniä satoja tuhansia) Kohtuulliset suunnittelukustannukset (alle sata tuhatta) Kohtuulliset investointikustannukset (kymmeniä satoja tuhansia) Rakenteiden käyttö- ja Mahdollisia kohteita kunnossapitokustannuksia 1. Kortejärven vesijättö Vaikutusten seurantatutkimusten kustannuksia 2. Sievinmäenjärvi 3. Luotosen vesijättö 4. Kalajan tulva-alue 5. Nokkouden järvikuivio 6. Karvosjärven vesijättö 7. Mertuanjärven vesijättö 8. Vetenjärven vesijättö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 31
38 Veden tilapäinen pidättäminen 2. Veden johtaminen pengerrysalueille Kommentit: Vain suurilla tulvilla johdettaisiin tulvaluukkujen kautta vesi hallitusti hyötyalueille (Lapuanjoella ja Kyrönjoella toteutetaan jo) Selkein hyödyntämismahdollisuus olisi Pidisjärven ympäristössä, penkereet ovat kohtuullisen korkeita, maa on painunut penkereiden takana ja tarjonnee kohtuullisen varastotilavuuden. Isoilla tulvilla vesi ylittää penkereet. Pidisjärven alueelle laadittu maastomalleja hyödyntäen tulvavaarakartta. Jatkosuunnitteluun on lähtötietoja. Penkereiden tausta-alueet toimivat luontaisina leikkureina sen jälkeen kun vettä alkaa olla riittävästi. Nivalan alueella (Pidisjärven yläpuolella) selkeimmin osoitettavissa paikat penkereiden takana, jossa vahinko jää maltilliseksi. Jos Pidisjärven alapuolla päästetään vettä hallitusti tulvapenkereiden taakse (kuvassa korkeuskäyrälle +70), pinta-ala noin 5,8 km 2 ja oletettu vesisyvyys keskimäärin 0,5 m (eli ranta korkeudella +69) => varastotilavuus 2,9 Mm 3. 32
39 Veden tilapäinen pidättäminen 2. Veden johtaminen pengerrysalueille Vaikutukset: Sadon menetys Ravinteiden huuhtoutuminen vesistöön Lyhytaikainen väliaikainen helpotus tulvaan Toteutettavuus: Juridiikka: valtion sovittava haitan korvauksesta maanomistajan kanssa. Kustannusten suuruusluokka Tutkimukset ja selvitykset: mikäli vaikutusalue on suuri, vaihe suuritöinen ja kallis Suunnittelu: rakennussuunnittelun suuruusluokka kymmeniä tuhansia, yleissuunnittelu ja vaihtoehtojen vaikutusarvioiden laadinta voi olla työläs ja selvästi kalliimpi. Myös välillä Alavieska-Ylivieska mahdollinen alue n. 1,95 km 2, jos vesisyvyys keskimäärin 0,5 m => lisätilavuus noin 1 Mm 3. 33
40 Veden tilapäinen pidättäminen 3. Tulvatasanteet Välille Ylivieska-Padinki voisi mahdollisesti ajatella tulvatasanteita. Ranta-alueella peltoa, ei asutusta. Tulvatasanteita noin 4,25 km 2 pinta-ala. Jos vesikorkeus olisi 1 m => 4,2 Mm 3 lisätilavuutta. Kommentit: Tulvatasanteiden käyttö saattaa toisaalta mahdollistaa veden nopeamman virtaamisen, eikä viipymää tällöin saada aikaiseksi. Pitäisi kohdentaa riskialueille jotta olisi vaikutusta riskialueen vedenkorkeuksia alentavana tekijänä. Pahimmalla ongelma-alueella, Ylivieska-Alavieska välillä penkereet sijaitsevat jo aika rannalla, eikä siten ole tulvatasanteiden toteuttamiseen juurikaan mahdollisuuksia. Vesi nousee jo kerran 20 vuodessa toistuvalla tulvalla ko. alueelle Vaatii ylläpitoa: kasvillisuuden (pajukon) poisto, Penkereiden siirto (halvempi siirtää materiaalia kuin kuljettaa muualta) HEC-RAS laskenta Vaikutukset: Rantapeltojen viljelyn vaikeutuminen Vaikutukset tulvaan epävarmoja (mallitarkastelusta lisätietoa) Toteutettavuus: Maa-alueella tehtävät toimenpiteet eivät vaadi vesilain edellyttämää lupaa Kustannusten suuruusluokka: Tasanteen auki pito (= kasvillisuuden raivaus) kustannuksiltaan vähäinen toimenpide Mahdollisesti tarvittavien maansiirtotöiden myötä kustannukset kasvavat huomattavasti 34
41 Veden tilapäinen pidättäminen 4. Tulvanjohtaminen käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille Kommentit Turvetuotantoalueet ovat usein laajoja (> 100 ha) ja alueen pohja on useita metrejä muuta maanpintaa alempana (paljon varastotilavuutta) Sulfaattimailla, jota Kalajokilaaksossa saattaa olla, vanhan turvetuotantoalueen maapohja olisi tutkittava tarkkaan, ettei aiheuteta happamia valumavesiä Vaikutukset: Ei täyttä varmuutta vaikutusten laadusta tulvasuojeluun. Positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja vesistöön Happamat sulfaattimaat pitää ottaa huomioon Toteutettavuus: Voi vaatia vesilain edellyttämän luvan, hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista YVA-lain edellyttämällä tavalla Voi vähentää tai lisätä tulvia. Kustannusten suuruusluokka Merkittävin osa kustannuksista selvityksiä ja luontokartoituksia. Kustannukset suhteellisen pienet. Sulfaattimaiden huomioon ottamisen mahdolliset lisäkustannukset. 35
42 Veden tilapäinen pidättäminen Veden pidätyskyvyn parantaminen metsäalueilla (esim. putkipadot, kosteikot, kannattamattomien ojitusalueiden ennalistumaan jättäminen) Taustatietoa: SYKE:n vesistömallissa vesistöalueilta etsittiin ojia, joiden valuma-alue on ha ja valuma-alueella on vähintään 20 % peltoa. Vedenlaatulaskennassa näitä valuma-alueita käytettiin potentiaalisina kosteikkojen sijoituspaikkoina. Kosteikkojen pinta-alaksi on laskettu 2 % koko valuma-alueesta. Kalajoen alueella näitä mahdollisia kosteikkopaikkoja on 802 kpl ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1391 ha. Vaikutukset: Useamman metsäalueen yhteisvaikutuksella saattaa olla paikallista merkitystä. Positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja vesistöön Kosteikkojen mahdolliset vettymishaitat metsätaloudelle Toteutettavuus: Voi vaatia vesilain edellyttämän luvan Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista YVA-lain edellyttämällä tavalla Kosteikon perustamiseen saatavissa rahoitustukea Edellyttää isojen alueiden käyttöönottoa ja silti vaikutuksen merkittävyys tulvasuojelun näkökulmasta voi jäädä epävarmaksi Kustannusten suuruusluokka: Merkittävin osa kustannuksista selvityksiä ja luontokartoituksia. Kustannukset kohtuulliset. Sulfaattimaiden huomioon ottamisen mahdolliset lisäkustannukset. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/Kettunen 36
43 Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Penkereiden rakentaminen ja korottaminen Vaikutukset: Vähentää paikallisesti tulvavahinkoja Yksittäisten rakennusten suojauksen vaikutukset ympäristöön vähäiset. Isompien alueiden (esim. pellot) suojaaminen voi kaventaa tulva-aluetta niin paljon, että rakenteella padottava ja tulvariskiä lisäävä vaikutus ylävirtaan päin Maisemahaitta? Toteutettavuus: Pieninä rakenteina ei vaadi vesilain edellyttämää lupaa (toimenpide- /maisemalupa?). Iso rakenne => vesilain edellyttämä lupa. Lisäksi mahdollisesti patoturvallisuusasiat. Toteutettavissa osissa Toteuttaja = rakenteesta hyötyjä Suojapenkereiden korkeus on tarkistettava ja tarvittaessa korotettava Penkereitä yht. noin 23 km. Penkereiden suojassa kymmeniä asuinrakennuksia (jopa sata) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 37
44 Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Penkereiden rakentaminen ja korottaminen Kustannusten suuruusluokka: Yleensä jo pelkkä moreeni maksaa noin /m3-rtr kuljetusetäisyydestä riippuen, lisäksi tiivistys ja pintarakenne (esim. nurmetus) Esim. penger, jossa noin 1,5 m korkea moreenisydän, jonka harja noin 3 m ja luiskat 1:2 => moreenipenkereen hinta noin /jm => Muut materiaalit + työt: hinta noin 200 /jm. Massatarve ja kustannukset nousevat merkittävästi korkeuden kasvaessa! Kunnossapitovastuu ja kustannukset! Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 38
45 Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Kiinteät tulvavallit ja seinät (kohdekohtaiset) Niemelän koulu Koulun tulee olla käytössä kerran 250 vuodessa esiintyvään tulvaan asti Visalan sairaala Sairaalan tulee olla käytössä kaikissa tulvatilanteissa, joten suojattava kahdesta kohtaa Tiealueet estävät tulvan leviämisen kahdelta sivulta Sipilän palvelukeskus Visalan vanhainkodin rakennukset kastuvat kerran 250 vuodessa esiintyvällä tulvalla Muita kohteita? Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen Kerran 250 vuodessa esiintyvä tulva Vaikutukset: Vähentää paikallisesti tulvavahinkoja Yksittäisten rakennusten suojauksen vaikutukset ympäristöön vähäiset Maisemahaitta? Toteutettavuus: Pieninä rakenteina ei vaadi vesilain edellyttämää lupaa (toimenpide-/maisemalupa). Toteutettavissa pieninä osina Toteuttaja = rakenteesta hyötyjä 39
46 Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Tilapäiset tulvavallit ja seinät (kohdekohtaiset) Vaikutukset Kohdekohtaiseen suojaukseen Ei vaikutuksia ympäristöön tai vesiluontoon Toteutettavuus: Rakenteiden varastointiin ja kuljetukseen varauduttava Ei sovellu kaikkiin olosuhteisiin Kokoamisnopeus vaihtelee mallin mukaan Toteuttaja: suojattavan rakenteen omistaja / Pelastuslaitos Kustannusten suuruusluokka: Huomattavasti kiinteitä rakenteita kalliimmat. Edullisimmat Watergate 1,3 m korkea n. 680 /jm ja Board Barrier 1,8 m korkea n. 680 /jm. (Suhonen&Rantakokko, 2006) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 40
Pyhäjoen tulvariskien hallinta
Sivu 1/7 Pyhäjoen tulvariskien hallinta 1/11 Yleistiedot Tervetuloa Pyhäjoen tulvariskien hallinnan kyselyyn Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on saanut Maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen Pyhäjoen
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Asialistaan lisättiin kohta 5. Tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen kuulemisen tulokset.
PÖYTÄKIRJA Iijoen vesistöalueen tulvaryhmän 5. kokous Aika: 3.4.2014 klo 9:30 Paikka: Pudasjärven kaupungintalo, Varsitie 7 Läsnäolijat: Rämet Jussi (pj), Kettunen Kaisa (siht.), Horsma Aaro, Kuosmanen
LisätiedotMUISTIO. Aika ja paikka: , klo 12:30 15:30 Pudasjärvi, valtuustosali Otava, Varsitie 7
MUISTIO IIJOEN TULVATYÖPAJA Aika ja paikka: 27.11.2013, klo 12:30 15:30 Pudasjärvi, valtuustosali Otava, Varsitie 7 Läsnäolijat: Horsma Aaro Kettunen Kaisa Kuosmanen Kari Latvala Reijo Mattinen Markku
LisätiedotMitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?
Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta 31.1.2013, Rovaniemi 4.2.2013 Tulvadirektiivi (2007/60/EY) 4
LisätiedotLAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla
KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Rämet avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Todettiin läsnäolijat.
PÖYTÄKIRJA Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän 5. kokous Aika: 23.4.2014, kello 10:30 Paikka: Kalajoen kaupungintalo Valtuustosali, Kalajoentie 5 Läsnäolijat: Rämet Jussi (pj), Kettunen Kaisa (siht.), Annunen
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen
LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht
LisätiedotKYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 8.11.213 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA (-1)
LisätiedotIvalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen
IVALOJOEN TULVARYHMÄ Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotTorniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.
Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.2014 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/vesivarayksikkö 23.6.2015
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Jussi Rämet avasi kokouksen klo 9:05. Läsnäolijat esittäytyivät.
PÖYTÄKIRJA Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous Aika: 16.10.2012 klo 9:00 Paikka: Ylivieskan kaupungintalo, Kyöstintie 4 Läsnäolijat: Aronsuu Kimmo, Haapakoski Hannu, Haikola Mauri, Huumo Harri, Isid
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Aika ja paikka: , kello 10:00. Ylivieskan kaupungintalo, hallituksenhuone
PÖYTÄKIRJA Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän 6. kokous Aika ja paikka: 29.08.2014, kello 10:00. Ylivieskan kaupungintalo, hallituksenhuone Paikallaolijat: Rämet Jussi (pj), Kettunen Kaisa (siht.), Annunen
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Kalajoen ja Iijoen tulvaryhmien päätöskokous. Aika ja paikka: klo 12, POPELY Kymmenen virransali, Veteraanikatu 1
PÖYTÄKIRJA Kalajoen ja Iijoen tulvaryhmien päätöskokous Aika ja paikka: 3.12.2015 klo 12, POPELY Kymmenen virransali, Veteraanikatu 1 Paikalla: Annunen Miikka, Aronsuu Kimmo, Haikola Mauri, Honkakunnas
LisätiedotKalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska
Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, 20.11.2017 Laura Liuska Kalajoen vesienhoitoryhmä Monialainen neuvottelukunta Kuntien yhteistyösopimus
LisätiedotKalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu
Pohjois-Pohjanmaa Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään arvioimaan
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Matti Lackman kertoi lukujen tulvista ja niistä kertovista lehtikirjoituksista.
PÖYTÄKIRJA Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous Aika: 22.5.2012 klo 8:30 Paikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, Oulu Läsnäolijat: Aronsuu Kimmo, Haikola Mauri, Huumo Harri, Isid Diar
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Puheenjohtaja toivotti kaikki tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Läsnäolijat esittäytyivät.
PÖYTÄKIRJA Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous Aika ja paikka: 28.5.2013, Kalajoen kunnantalo, Valtuustosali Läsnäolijat: Rämet Jussi (pj) [Partala Erkki] Kettunen Kaisa (siht.) Haapakoski Hannu
LisätiedotVesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska
Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella Kalajoki 20.11.2017 Laura Liuska Kalajoen tavoitetila vuoteen 2030 Tavoitteet Kalajoen tilan parantamiseksi Hyvä ekologinen tila Virkistyskäytön parantaminen
LisätiedotTavoitteiden ja toimenpiteiden kytkentä & monitavoitearviointi. Tulvaryhmien koulutuspäivä , SYKE Anne-Mari Rytkönen
Tavoitteiden ja toimenpiteiden kytkentä & monitavoitearviointi Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019, SYKE Anne-Mari Rytkönen Tavoitteet kehitettävää 2. kierrokselle Miten tavoitteet palvelisivat paremmin
LisätiedotTulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa
Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki
LisätiedotAika ja paikka: , ELY POP Neuvotteluhuone Kotka, Veteraanikatu 1, Oulu
POPELY/28/07.02/2014 PÖYTÄKIRJA KIIMINKIJOEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMA ALOITUSKOKOUS Aika ja paikka: 25.2.2015, ELY POP Neuvotteluhuone Kotka, Veteraanikatu 1, Oulu Läsnäolijat: Kallio Tuomas (puheenjohtaja),
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.5.2014 Tampere Olli Utriainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 Pohjois-Pohjanmaan tulvariskialueet 2 1 Lähtölaukaus
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
LisätiedotTulvariskien hallinnan toimenpiteet Kyrönjoen vesistöalueella
Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kyrönjoen vesistöalueella Työpaja 1 11.9.2013 Sari Yli-Mannila 21.2.2014 Suurtulvien hallinnan suunnittelua Suunnittelua sekä tulvasuojeluja järjestelytöitä tehty vuosikymmeniä
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Muut: Horsma Aaro (asiantuntija), Laine Anne (asiantuntija), Nyman Tommy (asiantuntija), Sassi- Päkkilä Piia (asiantuntija)
PÖYTÄKIRJA Iijoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous Aika ja paikka: 29.5.2013, Ii, museokahvila Huilinki Läsnäolijat: Rämet Jussi (pj) [Partala Erkki] Kettunen Kaisa (siht.) Varanka Raimo [Haukivaara
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Loviisan rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Porvoo 24.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
LisätiedotEriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille
1 LIITE 11 Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016 2021 Lain tulvariskien hallinnasta 16 :n mukaan tulvaryhmä hyväksyy ehdotuksen suunnitelmaksi ja siihen
LisätiedotPaikka: Tornion kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone krs 9. Aika: , klo 12:00-12:54
Tornionjoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja Lappi 2.1.2013 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Tornion kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone krs 9. Aika: 12.12.2012, klo 12:00-12:54 Tornionjoen tulvaryhmän
LisätiedotTulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.5.2014 Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö/ Niina Karjalainen 23.5.2014
LisätiedotHulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja
Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja Kake -> Kaupunkitekniikan keskus Kake Infrapalvelut Investoinnit Kaupunkimittaus ja Geotekniikka Hallinto 20.11.2017 2 Kake & Hulevedet
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja
Tulvariskien hallintasuunnitelmat 25.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi (2007/60/EY) astui voimaan 6.11.2007 tarkoituksena on vähentää ja hallita tulvista ihmisen terveydelle,
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotAika ja paikka: klo 13:00, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, Neuvotteluhuone Päämaja, Oulu
PÖYTÄKIRJA KIIMINKIJOEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMA Ohjausryhmän viimeinen (4.) kokous Aika ja paikka: 6.6.2016 klo 13:00, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, Neuvotteluhuone Päämaja,
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Aika ja paikka: , kello 9:30 12, Pudasjärven kaupungintalo, kokoustila Kotka
PÖYTÄKIRJA Iijoen vesistöalueen tulvaryhmän 6. kokous Aika ja paikka: 2.9.2014, kello 9:30 12, Pudasjärven kaupungintalo, kokoustila Kotka Paikalla: Rämet Jussi (pj) Kettunen Kaisa (siht.), Honkakunnas
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen
Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Tausta Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan niille vesistö- tai rannikkoalueille
LisätiedotSalon seudun ryhmän kokous: Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Uskelanjoen vesistössä
Salon seudun ryhmän kokous: Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Uskelanjoen vesistössä 27.3.2014 Esityksen sisältö 1. Tietoisku tulvariskien hallinnan suunnittelusta 2. Tulvariskien hallintasuunnitelman
LisätiedotTulvariskien hallinnan tavoitteet
Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 13.12.2012, Rovaniemi Tulvariskien hallinnan työn kulku Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2011 1. Tarkistus 22.12.2018 Seuraavat
LisätiedotEhdotus Kalajoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi - Yhteenveto kuulemisesta ja lausunnoista
6.7.2015 POPELY/1821/2014 Ehdotus Kalajoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi - Yhteenveto kuulemisesta ja lausunnoista Kuuleminen Ehdotuksesta Kalajoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi ja ympäristöselostuksesta
LisätiedotKuinka tärkeinä pidät seuraavia tulvariskien hallinnan toimenpiteitä?
KALAJOEN TULVATYÖPAJA II, 22.1.2014 YLIVIESKA YHTEENVETO TOIMENPIDEKESKUSTELUSTA Kuinka tärkeinä pidät seuraavia tulvariskien hallinnan toimenpiteitä? Erittäin tärkeä Melko tärkeä Kohtalainen Ei kovin
LisätiedotYlivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta
Ylivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta Anne-Mari Rytkönen, SYKE/Vesikeskus Yleisötilaisuus Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta Ylivieska Kyselyn
LisätiedotTulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella
Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella Työpaja 1 11.9.2013 Katja Haukilehto 11.3.2014 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Suunnittelua sekä tulvasuojelu- ja järjestelytöitä tehty
LisätiedotPaikka: Elinkeinoyhtiö Inlike, Sairaalantie 3B Aika: klo 12:05-14:30
Ivalojoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 14.08.2014 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Elinkeinoyhtiö Inlike, Sairaalantie 3B Aika: 13.8.2014 klo 12:05-14:30 Ivalojoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja
LisätiedotPyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu
Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Yleisötilaisuus 25.2.2016, Pyhäjoki 2016-02-26 Page 1 Lähtökohdat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut tulvasuojelutoimenpiteitä Pyhäjoen
Lisätiedot5. Tulvariskien hallintasuunnitelman sekä ympäristöselostuksen kuulemisen tulokset
PÖYTÄKIRJA POPELY/27/07.02/2014 Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän 7. kokous Aika ja paikka: 18.05.2015, kello 10:00. Ylivieskan kaupungintalo, valtuustosali Paikalla: Rämet Jussi (pj), Kettunen Kaisa
LisätiedotIijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu
Pohjois-Pohjanmaa Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään arvioimaan
LisätiedotTulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella
Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu
Maa- ja metsätalousministeriön avaus Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2011 1 Ilmaston muutokseen varautuminen: säädöshankkeita Patoturvallisuuslainsäädännön uudistus (2009)
LisätiedotVesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset
Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset Satavesi-ohjelman Kokemäenjoki-ryhmän kokous 4.12.2015 Pekka Paavilainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Suunnitelmat ja ohjelmat vuosille 2016-2021
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Jussi Rämet avasi kokouksen klo 9:05. Läsnäolijat esittäytyivät.
PÖYTÄKIRJA Iijoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous Aika: 19.10.2012 klo 9:00 Paikka: Pudasjärven uimahalli (Tuulimyllyntie 4) Läsnäolijat: Aronsuu Kimmo, Horsma Aaro, Isid Diar (siht.), Kuosmanen Kari,
LisätiedotKALAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN SUUNNITTELU
KALAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN SUUNNITTELU TARKEMPAAN ARVIOINTIIN VALITUT TOIMENPITEET JA ASIANTUNTIJA-ARVIOT NIIDEN VAIKUTUKSISTA LUONNOS 17.01.2014 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Suomen ympäristökeskus
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Korteoja ylävirtaan keväällä 2000, Suomen Ilmakuva Oy POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 2011 2/5 Tausta (ELY-keskus)
LisätiedotMerkittävät tulvariskialueet
Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi
Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat 7.4.2014 YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi Tulvadirektiivin toimeenpanon työvaiheet ja aikataulu: I Vaihe: Tulvariskien alustava arviointi
LisätiedotPaikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: klo 12:00-14:18. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen
Kemijoen tulvaryhmän 5. kokouksen pöytäkirja 1.7.2013 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: 12.6.2013 klo 12:00-14:18 Kemijoen tulvaryhmän 5. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen
LisätiedotKiiminkijoen trhs. Ohjausryhmän 2. palaveri
5.10.2015 Kiiminkijoen trhs Ohjausryhmän 2. palaveri 5.10.2015 Asialista 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Tulvavaarakartat ja riskikohteet 3. Laserkeilausaineiston hyödyntäminen tulvasuojelutoimenpiteiden
LisätiedotToimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään
LisätiedotLoviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu
Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
LisätiedotKokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella
Kokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella 20.3.2014 Esityksen sisältö 1. Tietoisku hallinnan suunnittelusta 2. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatiminen
LisätiedotAjankohtaista Ivalojoen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo
Ajankohtaista Ivalojoen riskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo 22.1. Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö 18.3. Esityksen sisältö Tulvien toistuvuuden termistö Tulvariskien
LisätiedotEhdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista
Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki ehdotuksen merkittäviksi tulvariskialueiksi
LisätiedotEHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
Häme 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 3 EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)
LisätiedotKosteikon rakentaminen eituotannollisena
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen
Lisätiedot6 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Tornionjoen vesistöalueella
Tornionjoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 11.9.2014 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Ylitornion kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Aika: 3.4.2014 klo 10:00-11:26 Tornionjoen tulvaryhmän 6. kokouksen
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotTehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar
Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar Hankkeen osa-alueet Kartoitus tiedontarpeista Tulvatiedon tuottaminen ja
LisätiedotKiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
LisätiedotMeri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?
Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013, yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus Vantaanjoen virtaamien muutokset ilmastonmuutoksen
LisätiedotEHDOTUS KALAJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAKSI YMPÄRISTÖSELOSTUS
Päivämäärä 25.9.2014 EHDOTUS KALAJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAKSI YMPÄRISTÖSELOSTUS 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus 3 2.1
LisätiedotMistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?
Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden
LisätiedotIvalojoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus vuosille
Ivalojoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2021 Yleisötilaisuus10.2.2015 Esityksen sisältö Tulvariskien hallinnan suunnittelun aikataulu Ivalojoen tulvaryhmän toiminta Tiedottaminen
LisätiedotKemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen
KEMIJOEN TULVARYHMÄ Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotKuulemisen palautekooste, tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden nimeämisen tarkistaminen
PALAUTEKOOSTE 1.10.2018 EPOELY/914/2018 Kuulemisen palautekooste, tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden nimeämisen tarkistaminen (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja meriveden
LisätiedotRAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus
RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ 11.4.2017 Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Viljelyksessä oleva pelto pinta-ala:
LisätiedotSuomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö
Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.11.2015, Anna Kurkela Esityksen sisältö TRHS prosessi Yhteistyötahot Tulvakartoitus Rajavesiyhteistyö
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotPAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa
LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:
Lisätiedotasiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen
Kemijoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja Lappi 17.12.2012 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: 26.11.2012 klo 15:00 Kemijoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja 1
Lisätiedot42 Kyrönjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotKemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu. Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi
Kemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi 3-4.12.2013 Tulvatyöpajan ohjelma 11:45 Kahvit 12:00 Osallistujat ja tilaisuuden tavoitteet 12:10 Kemijärven kaupungin
LisätiedotKatsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin
Hulevesifoorumi 15.4.2010 Kuntatalo Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Mikko Huokuna, SYKE Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta Tavoitteena on vähentää tulvista ihmisten
LisätiedotLausunnon antajat: ( ) Tulvariskien hallintasuunnitelman kuuleminen. Remiss om planen för hantering av översvämningsrisker 2.9.
Tulvariskien hallintasuunnitelman kuuleminen Remiss om planen för hantering av översvämningsrisker yhteenveto / sammanfattning Lausunnon antajat: (9.4.-9.7.2018) Lausuntoja oli 19 10 kuntaa: Alavus, Kristiinankaupunki,
LisätiedotTehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar
Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar Hankkeen osa-alueet Kartoitus tiedontarpeista Tulvatiedon tuottaminen ja
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotLIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella.
LIITE 1. Topografia Kokemäenjoen vesistöalueella. LIITE 2. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.1. LIITE 3. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella 35.2. LIITE 4. Topografia Kokemäenjoen osavaluma-alueella
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Matti Lackman kertoi lukujen tulvista ja niistä kertovista lehtikirjoituksista.
PÖYTÄKIRJA Iijoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous Aika: 22.5.2012 klo 8:30 Paikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, Oulu Läsnäolijat: Aronsuu Kimmo, Honkakunnas Tomi, Horsma Aaro, Isid
Lisätiedottulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi
Kemijoen vesistöalueen tulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 31.1.2013 Rovaniemellä merkittävä riski Rovaniemi yksi Suomen vaikeimmista tulvariskialueista
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
LisätiedotTulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen
Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen 1 Lainsäädäntö Tulvadirektiivi (2007/60/EY) Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010)
LisätiedotMerkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit
Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit vesistö- ja meritulvat Mikko Sane Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 5.10.2017 Miten merkittävä tulvariski arvioidaan
LisätiedotPudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 27.2.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-
LisätiedotVesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely
Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:
Lisätiedot1. Puheenjohtaja Janne Seurujärvi avasi kokouksen klo 10:00
Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Ivalo, kunnantalo Aika: 1.6.2012 klo 10:00-11:45 Läsnä: Janne Seurujärvi
LisätiedotPekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta
Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1 Tulvista ja tulvavaarasta 2 Mahdollinen tulva-alue 50 km 2 3 Pahimmat tulvat ja tulvavaaratilanteita *) 1899 kevät, ns. valapaton tulva 1924 kevät
LisätiedotHulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla
Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO
LisätiedotKokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon
Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä
Lisätiedot