5. Tulvariskien hallintasuunnitelman sekä ympäristöselostuksen kuulemisen tulokset

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA POPELY/27/07.02/2014 Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän 7. kokous Aika ja paikka: , kello 10:00. Ylivieskan kaupungintalo, valtuustosali Paikalla: Rämet Jussi (pj), Kettunen Kaisa (siht.), Annunen Miikka, Haapakoski Hannu, Koistinaho Tapio, Liikanen Pasi, Peltokorpi Reijo, Peltomaa Juha Jakelu: Paikallaolijat, Haikola, Mauri, Hankonen Paavo, Huumo Harri, Joki-Erkkilä Pekka, Kestikievari Kari, Kiviniemi Matti, Laine Anne, Lehikoinen Jouko, Märsylä Pekka, Savolainen Vesa, Räty Pekka, Utriainen Olli Yrjänä Timo. 1. Avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen Asialistan hyväksyminen Hyväksyttiin asialista kokouksen työjärjestykseksi. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja ( ). 4. Ajankohtaiset asia Kettunen esitteli Iijoen tulvan kulun. Vesistömalli näytti koko ajan, että tulva lähtee laskuun, vaikka tiedettiin, että vettä tulee koko ajan lisää. Ryhmässä kysyttiin, että mitä sellaisella mallilla tekee, joka ei osaa ennustaa. Todettiin että Kalajoen tulva jäi tavanomaista pienemmäksi. 5. Tulvariskien hallintasuunnitelman sekä ympäristöselostuksen kuulemisen tulokset Kettunen esitteli kuulemisen lausunnot sekä vastineet (liite 1). Keskusteltiin vastineista ja hallintasuunnitelmaan lisättävistä asioista. Yleisesti tulvariskien hallintasuunnitelmasta Alavieskan kunnan lausunnossa toivottiin, että ELY-keskuksen rooli asiantuntijaorganisaationa turvataan, vesistömallin epätarkkuus Iijoen tulvassa toi huolen tästä asiantuntijuudesta. Tavoitteet Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta kirjoitetaan täydennystä vastineeseen tulvariskialueiden nimeämisen perusteista. Huomiona se, että satovahinkokorvaukset siirretään myös vakuutusten piiriin, tämä aiheuttaa huolta. POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, OULU Kutsunumero Veteraanikatu OULU Viestikatu OULU Valtakatu YLIVIESKA

2 2/3 Toimenpiteet Kirjoitetaan vastineeseen täydennystä Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta penkereiden rakentamisesta maatalouden vahinkojen osalta. Kunnossapito: Kalajoen kunnossapidon merkitystä ei ole huomioitu. Miten vesivoimayhtiön rooli on huomioitu tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Hallintasuunnitelmaan lisättäviä: Vahinkojen arviointi-lukuun vielä tarkemmin: Maatalousvahinkoja ei ole otettu huomioon tulvariskienhallintasuunnitelmassa Maankäytön suunnittelu -lukuun lisätään kohta rakentamisesta tulva-alueelle Tulvatilanteen dokumentointi -lukuun lisätään turvakanava.fi -palvelusta Valuma-alueen pidätyskyvyn lisääminen mm. Pidisjärven pengerryslaueiden avulla -lukuun Lisätään selvemmin se, että toimenpide on nimenomaan kustannushyötyanalyysi. Toimenpiteeseen pitää myös selventää tarkemmin se, että penkereitä on tarkoitus korottaa, jotta yleisillä tulvilla ei mene vettä sinne, joten nykytilanne paranee Kohdekohtaiset tulvasuojelurakenteet -lukuun täsmennystä että se on kertakustannus. Kun taas tulvahaitat toistuvat vuosittain. - Hallintasuunnitelmassa on sanottava selvemmin se, että riskikohteet pitää suojata seuraavan kuuden vuoden aikana! - Lisätään hallintasuunnitelmaan vesienhoidon toimenpiteistä. Miten tästä eteenpäin Sovittiin että tulvariskienhallintasuunnitelma toimitetaan tulvaryhmälle syyskuun puoleenväliin mennessä. 6. Muut asiat Oltiin huolissaan vesistömallin toimivuudesta, kun tulvatilanne iskee. Toivottiin parannusta. Asukaskyselyn yhteenveto liitteenä (2). 7. Seuraava kokous Päätöstilaisuus torstaina klo Oulussa, Kymmenen Virran Salissa yhdessä Iijoen tulvaryhmän kanssa. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen

3 3/3 Pöytäkirjan vakuudeksi Jussi Rämet Puheenjohtaja Kaisa Kettunen Sihteeri

4 Kalajoen tulvaryhmä Kettunen

5 Kokous Avaus Asialistan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen (edellinen ) Ajankohtaiset asiat Tulvariskien hallintasuunnitelman sekä ympäristöselostuksen kuulemisen tulokset Muut asiat Seuraava kokous Kokouksen päättäminen 2

6 Tulvariskien hallintasuunnitelman sekä ympäristöselostuksen kuulemisen tulokset 3

7 Yleisesti kuulemisesta Viralliset lausuntopyynnöt lähetettiin Alavieskan kunnalle, Alavieskan pohjoisrannan ja etelärannan järjestely-yhtiöille, Haapajärven kaupungille, Jokilaaksojen pelastuslaitokselle, Kainuun ELY-keskuksen patoviranomaiselle, Kalajoen kaupungille, Korpelan Voimalle, Nivalan kaupungille, Pohjois- Pohjanmaan liitolle, Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle, Reisjärven kunnalle, Sievin kunnalle, Vattenfall Oy:lle ja Ylivieskan kaupungille. Kuulemisesta ilmoitettiin viidessä yleisesti ilmestyvässä sanomalehdessä ja aiheesta tiedotettiin laajalla mediajakelulla. Näiden lisäksi Ylivieskassa järjestettiin yleisötilaisuus. 4

8 YLEISESTI TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMASTA Palaute Liikennevirasto toteaa, että tulvariskienhallintasuunnitelmat ovat raskaita ja osittain sekavia. Jokilaaksojen pelastuslaitos esittää, että toimenpidekategoriat tulvariskien vähentäminen ja valmiustoimet jaoteltaisiin eri luokkiin. Alavieskan kunta toivoo, että ELY-keskuksen rooli asiantuntijaorganisaationa tulvantorjunnan osalta turvataan myös jatkossa. ELY-keskuksen vastine Hallintasuunnitelmapohjat on tehty koko valtakunnalle yhteiset, jotta olisi helpompi verrata eri suunnitelmia, mm. tämän takia suunnitelmat ovat raskaita. Tulvariskien hallinnan koordinointiryhmässä on päätetty, että toimenpiteet jaotellaan viiteen kategoriaan eikä kolmeen, kuten tällä hetkellä on: 1) Tulvariskien vähentäminen 2) Valmiustoimet 3) Tulvasuojelu 4) Toiminta tulvatilanteessa 5) Jälkitoimenpiteet. ELY-keskus pyrkii toimimaan asiantuntijaorganisaationa tulvantorjunnan osalta resurssien puitteissa. 5

9 Tavoitteet Pohjois-Pohjanmaan liitto haluaa tuoda esille, että tavoitteet eivät toteudu esitetyillä toimenpiteillä, joten lisäinvestointeja on tarpeen tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. MTK Keski-Pohjanmaa esittää, että tavoitteissa tulisi huomioida viljelysmaan suhteellinen osuus tulvariskialueella, koska tulvan nousu peltoalueelle johtaa maatalousvahinkojen lisäksi heikentyneeseen vesien tilaan. 6

10 vastine ELY-keskus pyrkii aktiivisesti edistämään tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteitä Maa- ja metsätalousministeriön myöntämän rahoituksen puitteissa. Perusteena merkittäväksi tulvariskialueeksi nimeämisellä on ollut nimenomaan kiinteistölle aiheutuvat vahingot, eikä maatalousvahinkoja ole huomioitu lainkaan. Tämä peruste on ohjannut tulvariskien hallinnan suunnittelua. 7

11 Toimenpiteet Maankäytön suunnittelu: Maankäytöstä toivottiin, että rakentamista tulvaalttiille alueille ei kiellettäisi, vaan annettaisiin rajaehdot, joiden täyttyessä voisi paikalle rakentaa. Asukkaiden omatoiminen varautuminen: Alavieskan kunta toivoo, että asukkaiden omatoimista varautumista tulee korostaa entisestään, koska sen merkitys harvinaisemmissa tulvatilanteissa tulee entistä tärkeämmäksi. Pelastustoimelle suunnatut toimenpiteet: Jokilaaksojen pelastuslaitos toivoo, että kappaleessa Tulvavahinkojen arviointi selitettäisiin alustava tulvavahinkojen arviointi. Pelastuslaitos toteaa, että kappaleessa Pelastustoimen suunnitelmat suunnitelmat eivät ole riittävä tavoitetila, vaan myös käytännöt pitää olla selvänä. Tulvatilanteen dokumentointi: Kappaleeseen pelastuslaitos ehdottaa, että kansalaisten tulvatilanteen dokumentointia varten otetaan käyttöön turvakanava.fi-palvelu, jonka Jokilaaksojen pelastuslaitos on kehittänyt. 8

12 Toimenpiteet Säännöstelyjen toteuttaminen, yhteensovittaminen ja kehittäminen koko vesistöalueen näkökulmasta: Useat tahot esittävät, että säännöstelyn merkitystä vähäteltiin työssä ja sen kriittistä tarkastelua toivottiin. Myös Kuonanjärven, Kotajärven, Nuottijärvien ja Reisjärven laskuojiin toivottiin säännöstelyrakenteita. Penkereiden rakentaminen: MTK Keski-Pohjanmaa ehdottaa että penkereiden rakentaminen tulisi nostaa ensisijaiseksi toimenpiteeksi, koska maatalouteen kohdistuvassa tulvantorjunnassa penkereet ja veden hyvä virtaama ovat keskeisessä asemassa. Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen mm. Pidisjärven pengerrysalueen avulla: Kalajoen vesienhoitoryhmä esittää, että valumaalueen vedenpidätyskykyä lisääviä toimia pitää tuoda vahvemmin esille. Nivalan kaupunki suhtautuu kielteisesti Pidisjärven pengeralueiden käyttöön tulva-altaana, koska tulvavesien johtaminen ei ole taloudellinen tapa pienentää tulvimisesta aiheutuvia haittoja merkittävällä tulvariskialueella. 9

13 Toimenpiteet Kohdekohtaiset tulvasuojelurakenteet: Nivalan kaupunki ehdottaa, että kohdekohtaiset tulvasuojelurakenteet voisivat toimia taloudellisempana (kuin Pidisjärven pengerrysalueiden käyttö) tulvasuojelukeinona yhteiskunnan perustoimintojen kannalta elintärkeille kohteille sekä toistuvasti tulvavaaran alle jääville yksittäisille rakennuksille. Muut toimenpiteet: Kaksi tahoa esittää toimenpiteeksi Takkusaarta poistettavaksi Alavieskan keskustan edustalta, koska se kerää keväällä jäitä aiheuttaen jääpatoriskin. 10

14 vastine Tulviin varautumista on ohjeistettu valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (Valtioneuvoston päätös ). Päätöksen mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule osoittaa tulvavaara-alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa (MRL 116 ). Lupakäytännössä käytetään periaatetta, jonka mukaan rakennuspaikka ei sovellu rakentamiseen, jos rakentamisalue tai tontti peittyy kokonaan melko harvinaisella (1/50 eli kerran 50 vuodessa tapahtuvalla) tulvalla. Rakennuspaikalta täytyy löytyä riittävän laaja suositellun alimman rakentamiskorkeuden ehdot täyttävä alue ja vakituiselle asunnolle tulee pystyä järjestämään myös kuivana pysyvä kulkuyhteys. Jos kyseessä on kaavaton ranta-alue, ennen rakennusluvan myöntämistä vaaditaan ELY-keskuksen poikkeamispäätös. Asukkaiden omatoiminen varautuminen on hallintasuunnitelman yksi tärkeimmistä toimenpiteistä ja siihen pyritään kohdistamaan työpanosta ensimmäisen suunnittelukauden aikana. Tulvariskien hallintasuunnitelmaa ei tarvitse täydentää kappaleiden ja osalta. Turvakanava.fi-palvelua pyritään tutkimaan ensimmäisen suunnittelukauden aikana ( ). Pienien järvien tulvavarastointikapasiteetti ja niiden vaikutus tulviin on hyvin vähäinen. Sen sijaan säännöstelyn kehittäminen on yksi hallintasuunnitelman mukainen toimenpide-ehdotus, jota pyritään kehittämään ensimmäisen suunnittelukauden aikana. Penkereiden rakentaminen maatalouden suojeluun ei ole tämän suunnitelman tehtävä. Sen sijaan yleisesti ottaen suunnitelman tarkoitus on löytää ratkaisuja laajemmin miten tulvia saataisiin pienemmäksi. Pidisjärven pengerrysalueen käyttö toimenpide-ehdotuksena oli, että pengerrysalueen käyttöä selvitetään tarkemmin kustannushyötyanalyyseineen. Muut valuma-alueen vedenpidätyskykyä lisäävät toimenpiteet on tuotu suunnitelmassa esiin siinä laajuudessa, kuin tulvaryhmässä nähtiin tarpeelliseksi. Kohdekohtaisten tulvasuojelurakenteiden rakentaminen on kiinteistönomistajan vastuulla, ne voivat tulla yllättävän kalliiksi, mikäli kohteita on useita ja laajalla alueella. Tulvariskien hallintasuunnitelman tarkoituksena oli löytää muita kuin rakenteellisia toimenpiteitä tulvariskien vähentämiseen. Takkusaarten poisto on vesienhoidon suunnittelun kanssa ristiriitainen toimenpide, eikä sen poistolle nähdä tällä hetkellä perusteita. Alavieskassa on toteutettu tulvasuojeluhankkeen yhteydessä tehtyjä ruoppaustöitä ja niillä on pienennetty jääpatoriskiä alueella. 11

15 Muuta MTK Keski-Pohjanmaa tuo esiin, että vahinkoarviot maatalouden osalta on tehty huomattavasti alakanttiin. Perusteena merkittäväksi tulvariskialueeksi nimeämisellä on ollut nimenomaan kiinteistölle aiheutuvat vahingot, eikä maatalousvahinkoja ole huomioitu lainkaan. Tämä peruste on ohjannut tulvariskien hallinnan suunnittelua. Näinpä vahinkoarviossa on ainoastaan rakennuksille aiheutuvat vahingot (rakenne, irtaimisto, puhdistus), eikä toiminnan keskeytymisestä, sadon menetyksestä tms. aiheutuvia vahinkoja ole mukana. SYKE on kehittämässä paikkatietopohjaista arviointimenetelmää maatalousvahinkojen osalta, jota voidaan hyödyntää ensimmäisen suunnittelukauden aikana toimenpiteiden kustannushyötyanalyysissä. 12

16 Ympäristöselostukset Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö lausuu ympäristöselostuksesta, että laatimistapaa olisi voinut valottaa enemmän, oliko vuorovaikutuksen luonne arvioinnissa koordinoitua? Arvioinnin tavoitteet konkretisoituvat joka tapauksessa riittävällä tavalla. Jatkotyössä tulisi panostaa edelleen hyvään vuorovaikutukseen, jolla on mahdollisuus välittää arvioinnin näkökohtia suunnitelman toteuttajalle. Vaikutusten seurannalle laadittu ympäristöselostus tarjoaa hyvän lähtökohdan. Vaikutusten seurannan avulla voidaan analysoida arvioinnin onnistumista ja saada tietoa tulevia suunnitelmia ja arviointeja varten. Ympäristöselostus laadittiin vna 347/ sisältövaatimuksen mukaan. Tarkoituksena on jatkossakin panostaa vuorovaikutukseen ja seurantaan. 13

17 Ylivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta Anne-Mari Rytkönen, SYKE/Vesikeskus Yleisötilaisuus Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta Ylivieska

18 Kyselyn tavoitteet ja toteutus Selvittää asukkaiden asenteita ja suhtautumista vesistötulviin ja tulvariskien hallintaan. Tiedottaa asukkaita tulvista ja tulvariskien vähentämistoimista. Selvittää, miten asukkaat ovat varautuneet tulviin ja miten he aikovat varautua niihin jatkossa. Vastaavat kyselyt toteutettiin Kokemäenjoella Huittisissa ja Lapväärtinjoella. Toteutus loka-marraskuussa sivuinen paperikysely 1322 kotitalouteen Ylivieskan-Alavieskan merkittävällä tulvariskialueella Vastaajiin 3 yhteydenottoa Vastauksia 548, 42 % Tutkimuksen rahoitus MMM Anne-Mari Rytkönen, SYKE

19 Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tietoa vastaajista Miesten osuus vastaajista 70 % Keski-ikä 57 vuotta Asumisaika alueella keskimäärin Omakotitalossa asuvia Maa- tai metsätalousyrittäjiä Vapaa-ajan asukkaita Omistusasunnossa asuvia Tarkkaillut vedenkorkeutta tulvan aikana Tulvan vuoksi kastumisvaarassa olevaa omaisuutta Keskiarvo kyselyn aiheen kiinnostavuudesta (4-10) 33 vuotta 83 % vastaajista 11 % vastaajista 4 % vastaajista 90 % vastaajista 45 % vastaajista 58 % vastaajista 8-

20 Anne-Mari Rytkönen, SYKE Kysymyksiä 1. Miten suureksi koet vesistötulvan riskin asuinalueellasi? 2. Miten tyytyväinen olet tulviin varautumiseen asuinalueellasi? Luotatko viranomaisten toimintaan? 3. Miten suhtaudut tulvariskien hallinnan toimenpiteisiin? 4. Oletko suojannut nykyistä asuinrakennustasi tai kiinteistöäsi tulvilta? 5. Oletko valmis suojaamaan omaisuuttasi tai hankkimaan tulvaturvan sisältävän kotivakuutuksen? 6. Mitä mieltä olet Kalajoen tulviin liittyvästä viestinnästä? Minkälaista viestintää toivoisit jatkossa?

21 Anne-Mari Rytkönen, SYKE Joka neljäs (n=142) kokenut tulvista aiheutuneita vahinkoja tai häiriöitä Pelto/metsä veden alla Piha/puutarha veden alla Kulkuyhteyksissä häiriötä Huoli henkilöistä tai omaisuudesta Hiekka/muu aines pelloille Kellari/perustukset kastuneet Muu haitta Piharakennus/varasto kastunut Jätevesienkäsittelyssä häiriöitä Tontin irtaimisto vahingoittunut Eläinsuoja kastunut/ eläimet vaarassa Lattia/seinät/huonekalut kastuneet Elinkeinon harjoittaminen estynyt Sähkökatkot Juomavesi likaantunut Puhelin/tv/radioyhteys katkennut Tulvahaittojen kokeminen 10 % Osuus kaikista vastaajista n= % 11 % Vastausten lkm Muut haitat: sadon menetys, rantasortumat ja tien vaurioituminen, viemärien tulviminen, jää särkenyt laitureita/vajoja

22 Anne-Mari Rytkönen, SYKE Vajaa puolet (46 %) vastaajista pitää asuinalueensa tulvariskiä suurena 42 % oli ottanut tulvariskin huomioon hankkiessaan nykyisen asuntonsa. 38 % oli sitä mieltä, että tulviin varautuminen ja rakennuksen suojaaminen on omistajan vastuulla. 58 % oli sitä mieltä, että heidän kotitaloutensa ei voi itse vaikuttaa tulvavahinkojen määrään. 43 % uskoi ilmastonmuutoksen lisäävän tulvia Kalajoen vesistössä.

23 Anne-Mari Rytkönen, SYKE Mistä Kalajoen tulvat johtuvat? Alava maasto, matala lasku-uoma, laakeat viljelyalueet, luonnonmukaiset virtausta hidastavat altaat vähäiset Metsistä sulamisvedet liian nopeasti Kalajokeen Metsien ja soiden ojituksista (100) Vesistön rakentamisesta ja säännöstelystä (99) Jääpadoista (77) Luonnonoloista, sateista, lumen sulamisesta (74) Jokiuoman ahtaudesta tai mataluudesta (70) Alavasta maastosta (39) Vedenpidätysalueiden puutteesta, esim. altaat, järvet (15) Ilmastonmuutoksesta (14) Säännöstely/virtauksien muutos lisää jäänpaksuutta. Niemelänkylän Korteperällä ei oo jokipenkkaa joka estää tulvavedet. Kesätulvat ovat yleistyneet koska mielestäni ilmastonmuutos on tuonut pitkiä sadejaksoja ja rankkasateita tullessaan.

24 Anne-Mari Rytkönen, SYKE Penkereet ja vesistön säännöstely tärkeimpiä tulvasuojelutoimia Tärkeimmät tulviin varautumisen keinot Tulvapenkereen kunnossapito Vesistön säännöstely Osuus vastaajista, n= % 60 % Uusien tulvapenkereiden rakentaminen Vesistöalueen vedenpidätyskyvyn lisääminen 41 % 39 % Pengerrysalueiden käyttö tulvavesien tilapäiseen 31 % Viranomaistoiminta, mm. pelastussuunnittelu Kiinteistön omistajien omatoiminen varautuminen Asukkaiden tulvatietoisuuden lisääminen 21 % 19 % 23 % En osaa sanoa Muu toimenpide Vastausten lkm Muita: jäiden sahaaminen, joen tai laskuojien ruoppaukset, ojitusten vähentäminen, ennakoiva säännöstely

25 Anne-Mari Rytkönen, SYKE Ajatuksia tulvariskien hallinnan toimenpiteistä Kolme neljästä on sitä mieltä, että asunrakennuksia suojaavien penkereiden kunnossapito tulisi olla valvottua. Harvempi kuin joka neljäs tietää, kuka vastaa penkereiden kunnossapidosta. 46 % uskoo, että tulvariskiä voisi huomattavasti vähentää uuden penkereen avulla o Mm. Korteperä, Mertuanojan suu, Alavieskan keskustan kohdalla 72 % pitää tärkeänä, että ilmastonmuutokseen varaudutaan tulvariskien hallinnan suunnittelussa, esim. joustavamman vesistösäännöstelyn avulla. 68 % kannattaa tulvavesien paikallista hallintaa nopean pois johtamisen sijaan. Joka neljäs voisi harkita maittensa luovuttamista tilapäiseen tulvan pidättämiseen korvausta vastaan.

26 Anne-Mari Rytkönen, SYKE % oli suojannut nykyistä asuinrakennustaan, kiinteistöä tai irtaimistoa tulvalta 21 % ilmoitti voivansa harkita omaisuutensa suojaamista tulevaisuudessa. Olen toteuttanut Tavaroiden siirto yläkertaan Tiedon kerääminen omatoimisesta suojaamisesta Pumppujen hankkiminen Viemärien takaiskuventtiilit Tulvapenkereen rakentaminen Rakennuskorkeuden korottaminen Tulvavallien tai -seinien rakentaminen Tulvaesteiden hankkiminen ikkunoihin/oviin Muu Voisin harkita toteuttamista

27 Anne-Mari Rytkönen, SYKE Vuoden 2014 alusta poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien rakennus- ja irtaimistovahinkojen korvaus siirtyi valtiolta vakuutusyhtiöille Mikä kuvaa parhaiten kotitaloutenne tilannetta? 8 % Ei tarvetta tulvaturvan sisältävälle vakuutukselle 19 % 48 % Oletan, että nykyiseen koti/kiinteistövakuutukseeni sisältyy tulvaturva Voisin harkita tulvaturvan sisältävän vakuutuksen hankkimista 25 % Tiedän, että nykyiset koti/kiinteistövakuutukseni sisältävät tulvaturvan

28 Anne-Mari Rytkönen, SYKE % vastaajista ei edes harkitse toteuttavansa uusia tulvasuojelutoimenpiteitä, koska Vaikuttaa paljon Vaikuttaa jonkin verran En usko pahimpienkaan tulvien aiheuttavan vahinkoa kiinteistölleni. En koe asuvani tulvariskialueella. Yhteiskunnan tulisi maksaa kiinteistökohtaiset suojaustoimet kokonaisuudessaan. Tämänhetkiset kiinteistökohtaiset tulvasuojaukseni ovat riittävät, enkä siksi tarvitse lisäsuojaa. En koe tarvitsevani suojaa julkisin varoin toteutettavien toimenpiteiden lisäksi. En usko tulvien lisääntyvän lähitulevaisuudessa asuinalueellani. Minulla ei ole varaa suojata omaisuuttani. Omaisuuteni ei ole niin arvokasta, että sitä kannattaisi suojata. En tiedä keinoa millä voisi suojautua, jos vesi todella nousee korkealle. n=452 Yhteiskunnan tulisi maksaa tulvapengerten riittävyys ja kunnossapito, kiinteistöt huolehtisi itse oman kiinteistönsä mahdollisen lisäsuojauksen

29 Anne-Mari Rytkönen, SYKE Toiveita tulvaviestinnästä Joka kolmas vastaaja piti tulvatiedottamista Kalajoen alueella riittävänä. Enemmistö piti tärkeänä tai melko tärkeänä, että asukkaita tiedotettaisiin ajankohtaisesta tulvatilanteesta tekstiviestillä (61 %) tai sosiaalisen median kautta (57 %). 82 % toivoi, että kotitalouksia tiedotetaan paikallisteiden tulvimisesta. 69 % piti joka kotiin jaettavaa tulvaturvallisuusopasta tärkeänä 69 % oli kiinnostunut kuulemaan mahdollisuudesta osallistua tulvasuojelutoimenpiteisiin tulvan sattuessa. Tiedottaminen ainakin niille, joita tulvariski koskee Mistä apua jos hätä tulvan uhatessa.

30 Anne-Mari Rytkönen, SYKE Kysely antoi asukkaille tietoa ja viranomaisten suunnittelutaitoon luotetaan 59 % ilmoitti kuulleensa tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Kysely toi uutta tietoa 75 % vastaajista. 45 % oli kyselyn vastaamisen jälkeen enemmän huolissaan tulvista ja niiden mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. 89 % luottaa ainakin osittain alueelle suunniteltavien tulvariskien hallinnan toimenpiteiden tehokkuuteen. 77 % aikoi käydä tutustumassa tulvakarttoihin ja tulvariskien hallinnan suunnittelun materiaaliin.