PÖYTÄKIRJA. Matti Lackman kertoi lukujen tulvista ja niistä kertovista lehtikirjoituksista.

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA Iijoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous Aika: klo 8:30 Paikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, Oulu Läsnäolijat: Aronsuu Kimmo, Honkakunnas Tomi, Horsma Aaro, Isid Diar, Kinnula Ritva, Kuosmanen Kari, Partala Erkki, Pätsi Tarmo, Rämet Jussi, Varanka Raimo, Yrjänä Timo (vpj), Olli Utriainen (kohta 2) Jakelu: Läsnäolijat, Mattinen Markku, Haukivaara Pentti, Panula-Ontto Vuokko, Kallioranta Juhani, Alatalo Seppo, Vitikka Markku, Paaso Pekka, Saarijärvi Veli, Kauhanen Lauri 1. Avaus ja esittäytyminen Jussi Rämet avasi klo 8:50 kokouksen, joka pidettiin yhdessä Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän kanssa. Osallistujat esittäytyivät ja samalla todettiin, että esityslistan kohta 5 käydään läpi ennen ruokailua. Hyväksyttiin esityslista. 2. Tulvahistoriaa Pohjois-Pohjanmaalta Matti Lackman kertoi lukujen tulvista ja niistä kertovista lehtikirjoituksista. Historiatietojen lisäksi tarkasteltiin tämän kevään tulvia. Olli Utriainen kertoi lyhyesti tulvatilanteesta Pohjois-Pohjanmaalla. Tulvat olivat useassa paikassa tavanomaista suuremmat toistuvuudeltaan n. kerran 5-10 vuodessa. Joillakin pienimmillä joilla tulvat olivat tätäkin harvinaisempia. Pääasiassa vahingot ovat kohdistuneet kesäasuntoihin ja rantarakenteisiin. Ritva Kinnula kertoi, että Pudasjärvellä vedenkorkeus oli korkeimmillaan taajaman penkereiden rakentamisen jälkeen ja vesi on edelleenkin melko korkealla. Korkeasta vedenkorkeudesta huolimatta penkereet ovat toimineet hyvin. Pasi Liikanen kertoi, että Reisjärvellä on Kalajan alueella laajoja peltoalueita tulvan alla. 3. Tulvariskien alustavan arvioinnin tulokset ja palautteet Diar Isid kertoi vuoden 2011 aikana laaditusta tulvariskien alustavasta arvioinnista (liite 1) sekä tulvakartoituksen tilanteesta. 4. Suunnittelun toimintasuunnitelma ja aikataulu Diar Isid kertoi tulvariskien hallinnan suunnitteluun liittyvästä toiminnasta vuodesta 2012 vuoteen 2015 (liite 2). Lisäksi Kimmo Aronsuu kertoi lyhyesti Kalajoen vesistöalueelle suunnitelluista Meidän Kalajoki ja BASE-hankkeista. 5. Päätös tulvaryhmien toimintatavoista Jussi Rämet ja Diar Isid esittelivät esityksen tulvaryhmien toimintatavoiksi. Sovittiin, että toimintatapoihin tehdään seuraavat muutokset POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, OULU Kutsunumero Veteraanikatu OULU Viestikatu OULU Valtakatu YLIVIESKA

2 2/2 - Tulvaryhmän varapuheenjohtajana toimii ELY-keskuksen varsinainen edustaja - Pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa, eikä pöytäkirjan tarkastajia valita erikseen - Lisätään maininta tulvaryhmän oikeudellisesta vastuusta. Hyväksyttiin toimintatavat muutosten jälkeen. Päivitetyt toimintatavat on esitetty liitteessä 3. Pohjois-Pohjanmaan liitto ilmoitti, että Jussi Rämetin varajäsenenä toimii Erkki Partala. Sovittiin, että jatkossa kutsutaan Aaro Horsma hydrologian ja säännöstelyn asiantuntijaksi. Kimmo Aronsuu toimii sekä varaedustajana että vesienhoidon asiantuntijana. Puheenjohtaja joutui poistumaan kokouksesta ja varapuheenjohtaja johti puheen tilaisuuden loppuun. 6. Vesitalousstrategia ja esimerkkejä tulvariskien hallinnan tavoitteista Timo Yrjänä kertoi uudesta vesitalousstrategiasta ja sen tuomista uusista näkökulmista tulvariskien hallintaan (liite 4). Lisäksi hän kertoi tulvariskien hallinnan tavoitteiden asettamisesta tulvaryhmässä. Diar Isid jatkoi esittelemällä MMM:n antamia tavoiteesimerkkejä, joita voidaan hyödyntää vesistöalueen tavoitteiden asettamisessa. 7. Päätös tulvaryhmässä käsiteltävien asioiden aikataulusta Kokousaikataulusta (liite 5) poistettiin maininta monitavoitearvioinnista, jonka toteutumisajankohta on vielä epäselvä. Hyväksyttiin tulvaryhmien alustavan kokousaikataulun. Jatkossa kokoukset pidetään kullekin tulvaryhmälle erikseen ja Iijoen vesistöalueen tulvaryhmän kokouspaikkana on pääsääntöisesti Pudasjärvi. Seuraava kokous pidetään lokakuussa. Ajankohta tarkentuu Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksen myötä. 8. Muut asiat Ei muita asioita. 9. Kokouksen päättäminen Varapuheenjohtaja päätti kokouksen klo 14:00. Jussi Rämet Timo Yrjänä Diar Isid Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri LIITE 1. Alustus tulvariskien alustavan arvioinnin tuloksista ja palautteista LIITE 2. Alustus suunnittelun toimintasuunnitelmaan ja aikatauluun LIITE 3. Tulvaryhmän toimintatavat, päivitetty LIITE 4. Alustus vesitalousstrategiaan ja tulvariskien hallinnan tavoitteisiin LIITE 5. Tulvaryhmien alustava kokousaikataulu

3 Liite 1 Tulvariskien alustavan arvioinnin tulokset ja palautteet Kalajoen- ja Iijoen vesistöalueiden tulvaryhmien kokous Vuoden 2011 selvitykset Tulvariskien alustava arviointi tulvariskien hallintalain ensimmäinen tehtävä Tarkasteltiin koko maakuntaa (suuret ja pienet vesistöalueet sekä niiden välillä olevat alueet) Merkittäviä tulvariskejä haarukoitiin käyttämällä MMM:n ohjetta Merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen Merkittäviksi tunnistettiin 4 aluetta, joista 2 karsiutui pois kuulemisen jälkeen 2 1

4 Liite 1 Kuulemisen taustakirjana raportti Kullekin vesistöalueelle laadittiin raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Pohjois-Pohjanmaalla laadittiin 12 raporttia (9 päävesistöaluetta, 2 latvavesistöä, rannikon pienet valuma-alueet ja meritulva) Raportissa on käsitelty lyhyesti vesistöalueen perustietoja, aikaisempia tulvia ja mahdollisia tulevaisuuden tulvia sekä tarkasteltu tulvariskejä vesistöalueella 3 Kuuleminen 4/2012 6/2012 Kuulemisen lisäksi pyydettiin lausuntoja kunnilta, pelastusviranomaisilta, aluehallintovirastolta, pato- ja kalatalousviranomaiselta, maakuntaliitoilta sekä seutukunnilta Kunnille, joille arvioitiin olevan merkittäviä tulvariskejä, järjestettiin erillinen kokous 4 2

5 Liite 1 Lausuntoja ja kannanottoja 24 kpl Kunta 16 Muu viranomainen 0 Järjestö/liitto/seutukunta 5 Yritys 2 Yksityinen henkilö 1 5 Otteita kannanotoista Peltoalueiden huomioon ottaminen, on oltava mahdollisuus ruopata jokia ja rakentaa penkereitä Pienten sivu-uomien tarkastelu Pelko rajausten vaikutuksista maankäyttöön ja taajamien kehitykseen Evakuointiin kiinnitettävä erityistä huomiota ELY-keskuksen laadittava kartat alimmista rakentamiskorkeuksista Laskentaperusteita epäiltiin 6 3

6 Liite 1 Palautteen huomioon ottaminen Palautteiden perusteella ELY-keskus poistaa Rantsilan ehdotuksestaan merkittäväksi tulvariskialueeksi. Havaittujen tulvien aiheuttamat vahingolliset seuraukset nykypäivänä eivät Rantsilassa täytä tulvariskien hallintalain 8 :n vaatimuksia ja tarkastelu mahdollisten tulevaisuuden tulvien aiheuttamista vahingollisista seurauksista perustuvat karkeaan aineistoon, joka ei anna tarpeeksi hyviä lähtökohtia arvioida alueen tulvariskiä. Tulvariskien hallintalain mukaan ELY-keskus tarkistaa tulvariskien alustavaa arviointia vuonna Toivomukset tulvavaara- ja tulvariskikartoituksen laatimiseksi pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Tulvariskien hallinnan suunnitteluprosessissa pyritään vahvistamaan yhteistyötä eri tahojen kanssa ja hyödyntämään niiden tietotaitoa. 7 Tulvariskialueet MMM nimeää 2 merkittävää tulvariskialuetta ELY-keskus tunnistanut 15 muuta tulvariskialuetta 8 4

7 Liite 1 Pudasjärvi Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle: asukasta vaikeasti evakuoitava kohde (palvelukoti) muita julkisia rakennuksia Välttämättömyyspalvelun pitkäaikainen keskeytyminen: useita voimalaitosrakennuksia Muut erityiset seikat tulvariskikohteista osa tulvasuojelulla alueella 9 Alavieska-Ylivieska Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle: asukasta vaikeasti evakuoitavia kohteita (terveydenhoitorakennuksia ja 2 vanhainkotirakennusta) Välttämättömyyspalvelun pitkäaikainen keskeytyminen: päätieliikenteen väylä Pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle: jätevedenpuhdistamo useita eläinsuojia Muut perusteet: jääpatoriskin aiheuttamat äkilliset vahingot rakentamispaineet 10 5

8 Liite 1 Kalajoen vesistöalueen muut tulvariskialueet Malisjoen ala- ja keskiosa (Nivala): asutus, vaikeasti evakuoitavia kohteita, tieliikenneyhteydet, eläinsuojia, jääpatoriskin aiheuttamat äkilliset vahingot, rakentamispaineet Vääräjoen ala- ja keskiosa (Kalajoki, Sievi): asutus, tieliikenneyhteydet, vedenottamo, jätevedenpuhdistamo, eläinsuojia, jääpatoriskin aiheuttamat äkilliset vahingot Vähäkangas-Padinki (Ylivieska): asutus, tieliikenneyhteydet, kytkinkenttä, jätevedenpuhdistamo, eläinsuojia, jääpatoriskin aiheuttamat äkilliset vahingot 11 Tulvakartoitustilanne Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat MHW , MHW , HW1977, HW1981, HW1982, HW1%, HW0,4% ja HW0,1% Alavieska-Ylivieska osana Kalajoen ala- ja keskiosan tulvavaarakarttaa Uusi malli Mertuanjoella Tulvavaarakartan päivitys yksityiskohtaiseksi tämän vuoden aikana HQ4%, HQ2%, HW1%, HW0,4% ja HQ0,1% 12 6

9 Liite 1 Tulvavaarakartoitus Kalajoen vesistöalueella Yksityiskohtaiset tulvavaarakartat on jo laadittu Nivalan Pidisjärvellä ja Haapajärvellä Kalajoki Vähänkankaan ja Padingin välillä päivitetään tämän vuoden aikana Vääräjoen ala- ja keskiosa suunnitelmissa vuoden 2014 aikana Mittaukset vuonna 2013? Malisjoen ala- ja keskiosa suunnitelmissa seuraavan alustavan arvioinnin yhteydessä (2017) 13 Tulvariskikartoitus Tulvariskikartassa esitetään vaarassa olevat asukkaat tai vahingolle alttiit toiminnot (esim. terveyskeskus, jätevesipumppaamo, sähkökoppi oheislaitteineen) Sidostahojen rooli tulvariskikartoituksessa oleellinen Etenkin kunnan teknisen toimen tieto tärkeä Tulvariskit tunnistaminen auttaa pelastuslaitoksen toimintaa, maankäytön suunnittelua, toimenpiteiden laatimista ja tulvariskien hallinnan tavoitteiden asettamista 14 7

10 Liite 1 Tulvakontrollista tulvariskien hallintaan Tulvasuojelu Perinteiset tulvasuojelutyöt perkauksia ja pengerryksiä sekä vesistön säännöstelyä Tulvasuojelun tavoitteista ja toimenpiteistä vastanneet pitkälti ELY-keskusten edeltäjät Tulvariskien hallinta Painopiste ei-rakenteellisessa tulvariskien hallinnassa: ennusteet ja varoitukset, tulvakartat, maankäytön suunnittelu, omatoiminen varautuminen Tavoitteena myös tulvavesien pidättäminen valuma-alueella Tavoitteet ja toimenpiteet mietitään yhdessä sidosryhmien kanssa Toimenpiteet yhteen sovitetaan vesienhoidon toimenpiteiden kanssa 15 8

11 Liite 2 Suunnittelun toimintasuunnitelma ja aikataulu Kalajoen- ja Iijoen vesistöalueiden tulvaryhmien kokous Tulvariskien hallinnan suunnittelu Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi ELY MMM Merkittävät tulvariskialueet Tulvavaara- ja tulvariskikartat TULVARYHMÄ Ehdotukset tulvariskien hallintasuunnitelmiksi 2015 Tulvariskien hallintasuunnitelmat

12 Liite 2 MMM nimennyt merkittävät tulvariskialueet ja asettanut tulvaryhmät merkittäville tulvariskialueille Tulvaryhmä asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet Sidosryhmien vuorovaikutus valmisteluvaiheessa ja kuuleminen ympäristöselostuksen sisällöstä ELYt laativat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäville tulvariskialueille Tulvaryhmä hyväksyy ELYn laatiman ehdotuksen hallintasuunnitelmaksi ja siihen sisältyviksi toimenpiteiksi Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmista Tarvittavat tarkistukset hallintasuunnitelmiin MMM hyväksyy hallintasuunnitelmat mennessä 3 Koordinointiryhmä Tulvariskien hallinnan suunnittelutyön valtakunnallisesta koordinoinnista vastaa MMM:n nimeämä koordinointiryhmä Edustettavat tahot: MMM, SM, VN kanslia, LVM, YM, Ilmatieteenlaitos, SYKE, 5 ELYä, Lapin liitto, Satakuntaliitto ja Suomen kuntaliitto On antanut ja jatkossa antaa kaikki suunnittelutyöhön liittyvät ohjeet Tulevia asioita esim. hallintasuunnitelmien ohjeistus, viestintä, yhteensovittaminen vesienhoidon kanssa 4 2

13 Liite 2 Tulvaryhmän rooli Tulvaryhmä järjestää tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelun eri vaiheissa riittävää vuorovaikutusta Tehtävät 6 käsittelee tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset; asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet; hyväksyy ehdotuksen suunnitelmaksi ja siihen sisältyviksi toimenpiteiksi. 5 Tulvaryhmän kokoukset Ajankohta Käsiteltävät asiat 2012 Ryhmän toimintatavat Toukokuu Tulvariskien alustavan arvioinnin tulokset ja palautteet Suunnittelun toimintasuunnitelma Tulvavaara- ja tulvariskikartoitusprosessi 2012 Syksy 2013 Tammikuu 2013 Kevät Valtakunnalliset tulvariskien hallinnan tavoitteet Tulvavaarakartoituksen ja tulvariskikartoituksen tilanne Suuntaviivat tulvariskien hallinnan tavoitteiden asettamiseksi Lopulliset tulvavaarakartat Tulvariskikartoituksen tilanne Monitavoitearvioinnin tulokset Kalajoen vesistöalueella Päätös alustavista tulvariskien hallinnan tavoitteista Alustus tulvariskien hallintasuunnitelmaan ja toimenpiteisiin Suuntaviivat toimenpiteiden suunnittelemiseksi 6 3

14 Liite 2 Tulvaryhmän kokoukset Ajankohta 2014 Tammikuu 2014 Kevät 2014 Syyskuu 2015 Kesäkuu Käsiteltävät asiat Monitavoitearvioinnin tulokset Iijoen vesistöalueella Toimenpide-ehdotukset ja vaikutusten arviointi Tulvariskien hallintasuunnitelman tilanne Päätös toimenpiteistä Päätös ehdotuksesta tulvariskien hallintasuunnitelmaksi Palautteiden käsittely ja vastineiden laatiminen Lopullisen suunnitelmaehdotuksen toimittaminen MMM:lle 7 Tulvariskien hallintasuunnitelma Laaditaan koko vesistöalueelle ja sisältää: 1. Tulvavaara- ja tulvariskikartat 2. Tulvariskien hallinnan tavoitteet 3. Toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan 4. Toimenpiteiden kustannukset, hyödyt ja priorisoinnin 5. Ympäristöselostuksen Ehdotuksesta kuullaan 10/2014 3/2015 MMM hyväksyy suunnitelman mennessä 8 4

15 Liite 2 Hallintasuunnitelman sisältö Sisältö on määritelty asetuksen liitteessä SYKE laatii parhaillaan sisältörungon, jossa mahdollisuuksien mukaan valmiit tekstit Suunnitelman työstöä aloitetaan heti, kun MMM:n on ohjeistanut 9 Aikataulu Osatekijä Alustava arviointi ja merkittävät tulvariskialueet x Tulvaryhmän kokoukset Tulvavaara- ja riskikartat x x Tavoitteet x Toimenpiteet x x Tulvariskien hallintasuunnitelma x x 10 5

16 Liite 2 Mitä vuoden 2015 jälkeen? Perustetaan uudet tulvaryhmät Päivitetään alustava arviointi kaikilta alueilta uusien tietojen mukaan Nimetään merkittävät tulvariskialueet 2018 Kartoitukset, tavoitteet, toimenpiteet Tulvariskien hallintasuunnitelma

17 Iijoen vesistöalueen tulvaryhmän toimintatavat Hyväksytty ja päivitetty tulvaryhmän kokouksessa Liite 3 1. Tulvaryhmän toiminnan perusteet ja toimialue Iijoen vesistöalueen tulvaryhmä, myöhemmin tulvaryhmä, on asetettu tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) ja asetuksen (659/2011) mukaisesti. Tulvaryhmä osallistuu tulvariskien hallinnan suunnitteluun toimialueellaan em. laissa ja asetuksessa säädetyllä tavalla. Tulvaryhmän toimialueena on Iijoen vesistöalue. 2. Tulvaryhmän nimeäminen ja toimikaudet Maa- ja metsätalousministeriö nimeää maakunnan liittojen esityksestä tulvaryhmän kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Kuitenkin ensimmäisen kauden tulvaryhmä aloittaa toimikautensa ja sen toimikausi päättyy vuoden 2015 lopussa. 3. Tulvaryhmän tehtävät Tulvaryhmä: 1) käsittelee tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset; 2) asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet; 3) hyväksyy ehdotuksen suunnitelmaksi ja siihen sisältyviksi toimenpiteiksi. Tulvaryhmän on järjestettävä tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelun eri vaiheissa riittävä vuorovaikutus viranomaisten sekä elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja asianomaisten järjestöjen edustajien kanssa. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa ei lain mukaan voida kuitenkaan sitovasti ratkaista sitä, mitä toimenpiteitä tulvariskien hallitsemiseksi toteutettaisiin. Toimenpiteiden toteuttaminen ratkaistaan muussa menettelyssä, eikä tulvaryhmä voi siten velvoittaa toimijoita toimenpiteisiin. Tulvaryhmän olisi pyrittävä ehdotuksen laatimisessa yksimielisyyteen. Jos yksimielisyyteen ei joltain osin kuitenkaan päästäisi, tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotukseen voidaan liittää selostus erimielisyyttä aiheuttaneista seikoista ja eri mieltä olleiden tulvaryhmän jäsenten kannanotoista. 4. Tulvaryhmän puheenjohtajuus ja kokoonpano Tulvaryhmän puheenjohtajana toimii Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja. ja varapuheenjohtajana ELY-keskuksen varsinainen edustaja. Tulvaryhmän sihteerinä toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen nimeämä ilman puhevaltaa toimiva henkilö. Puheenjohtajan ja sihteerin toimikausi on sama kuin tulvaryhmän toimikausi. Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt tulvaryhmään seuraavat edustettavat tahot: Iijoen vesistöalueen tulvaryhmä Iin kunta Kuusamon kaupunki Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulun kaupunki (2013 alkaen) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Pohjois-Pohjanmaan liitto Pudasjärven kaupunki Ranuan kunta Taivalkosken kunta Yli-Iin kunta (vuosi 2012) Kukin tulvaryhmässä edustettuna oleva taho nimeää yhden jäsenen ja sen varajäsenen, joka käyttää puhevaltaa ryhmässä. Puheenjohtaja huolehtii yhdessä muiden edustettuina olevien tahojen kanssa siitä,

18 että tulvaryhmän jäseninä on tasapuolisesti naisia ja miehiä. Jäsen kutsuu itse varajäsenen sijaisekseen estyneenä ollessaan. Jäsenen tai sen varajäsenen vaihtuminen todetaan seuraavassa kokouksessa. Tulvaryhmän sihteeri pitää yllä jäsenien ja varajäsenien yhteystiedot. Jäsenen on ilmoitettava sihteerille, jos hänen tai varajäsenen yhteystiedot muuttuvat. 5. Osallistuminen kokouksiin Kullakin taholla on yksi jäsen, joka käyttää puhevaltaa tulvaryhmässä. Kukin taho voi halutessaan tuoda yhden tai useamman asiantuntijansa yksittäiseen kokoukseen, jos käsiteltävänä oleva asia sitä vaatii. Kokouksiin osallistumisesta aiheutuvista kuluista vastaa kunkin jäsenen taustaorganisaatio. Liite 3 Tulvaryhmä voi kutsua tarvittaessa kokouksiin myös muita asiantuntijoita, jos käsiteltävänä oleva asia sitä vaatii. 6. Jaostojen perustaminen ja muiden yhteistyömuotojen hyödyntäminen Tulvaryhmän työtä tukemaan perustetaan tarvittaessa jaostoja, jotka koostuvat tulvaryhmässä edustettavien tahojen asiantuntijoista. Tulvaryhmä nimeää jaostolle vastuuhenkilön. Jaostot ovat avoimia kaikille tulvaryhmän jäsenille. Jaostoon kutsutut asiantuntijat valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Jaostot voivat kutsua myös muita asiantuntijoita, jos käsiteltävänä oleva asia sitä vaatii. Tulvaryhmä järjestää tarvittaessa työpajoja tai muita vastaavia tilaisuuksia ottaakseen huomioon eri sidostahojen näkemyksiä. Tulvaryhmä nimeää tilaisuuksille vastuuhenkilön. 7. Kokousten järjestäminen ja pöytäkirjan laatiminen Tulvaryhmän kokoon kutsumisesta vastaa puheenjohtaja neuvoteltuaan ELY-keskuksen kanssa. Jaostojen, työpajojen ja muiden vastaavien tilaisuuksien kokoon kutsumisesta vastaa tulvaryhmän nimeämä vastuuhenkilö. Kokouskutsu ja asialista sekä muu aineisto lähetetään ensisijaisesti sähköisesti tulvaryhmän jäsenille ja varajäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Tulvaryhmän, jaostojen, työpajojen ja muiden vastaavien tilaisuuksien kokouksista laaditaan pöytäkirja, joka tarkistetaan seuraavassa kokouksessa. Tulvaryhmän kokouspöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri. Jaostojen, työpajojen ja muiden vastaavien tilaisuuksien pöytäkirjan allekirjoittaa sihteeri. Pöytäkirjat liitteineen jaetaan pääsääntöisesti sähköisesti tulvaryhmän jäsenille sekä varajäsenille ja arkistoidaan ELY-keskuksen arkistoon. Pöytäkirjaan merkitään tiivis selonteko kustakin esityslistan asiasta ja asian käsittelyn yhteydessä tulvaryhmän tai jäsenten tekemät ehdotukset ja kannanotot. 8. Tiedottaminen Tulvaryhmän ja jaostojen toiminnasta sekä muista tilaisuuksista tiedottaa ELY-keskus neuvoteltuaan puheenjohtajan kanssa. 9. Toimintatapojen muuttaminen Toimintatapojen muutokset tulee hyväksyä tulvaryhmän kokouksissa.

19 Liite 4 Vesitalousstrategia ja tulvariskien hallinnan tavoitteet Kalajoen- ja Iijoen vesistöalueiden tulvaryhmien kokous

20 Liite 4 Poimintoja vesitalousstrategiasta Varaudutaan muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin Tulvista ja kuivuudesta terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat riskit hallitaan Uusia tulvariskikohteita ei rakenneta Valuma-alueilla sovitetaan yhteen vesien käytön ja hyvän tilan tavoitteet Vesistöihin ja pohjavesiin vaikuttavien ratkaisujen vaikutuksia arvioidaan valuma-alueittain Vesihuollon kehittäminen tukee alueiden käytön tavoitteita Tavoitteet laissa tulvariskien hallinnasta 1 : Lain tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja edistää varautumista tulviin. 11 : Tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää tulvan aiheuttamia merkittäviä vahingollisia seurauksia. Lisäksi on pyrittävä siihen, että vesistötulvista aiheutuvat vahingolliset seuraukset vesistöalueella jäävät kokonaisuutena arvioiden mahdollisimman vähäisiksi. 2

21 Liite 4 Tavoitteista toimenpiteisiin Tavoitteet asetetaan hyödyntäen tulvariskikarttoja Tavoitteiden saavuttaminen vaatii erityyppisiä toimenpiteitä Toimenpiteet valuma-alueilla ilman uusia tulvasuojelurakenteita sekä toimenpiteet nykyisten tulvasuojelurakenteiden korvaamiseksi Perinteiset tulvasuojelurakenteet Tulvanaikaisen toiminta (ennusteet, varoitukset, säännöstelyn hoito) Pelastustoiminta Tavoitteiden asettaminen 16 : tulvaryhmä asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet Sekä Kalajoen vesistöalueelle että Iijoen vesistöalueelle asetetaan omat tavoitteensa Tavoitteet esitetään tulvariskien hallintasuunnitelmassa Miten tavoitteet vaikuttavat vahingollisiin seurauksiin? Miten tavoitteet ovat sopusoinnussa vesienhoidon tavoitteiden kanssa? Kuinka laajaa aluetta kukin tavoite koskee? 3

22 Liite 4 Iteratiivinen prosessi Kootaan eri tahojen tärkeinä pitämiä tavoitteita kullekin vahinkotyypille ja samalla arvioidaan hyväksyttävä tulvariskitaso kullekin tavoitteelle (esim. asuinrakennukset voivat kastua tulvan todennäköisyydellä 0,4 %) Arvioidaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet yksittäin ja kokonaisuutena Arvioidaan toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuutta (toteutettavuus, ristiriidat, kustannus-hyvyyssuhde) Vahinkotyypit lain 8 :n mukaan Ihmisten turvallisuus ja terveys Välttämättömyyspalvelut Elintärkeät toiminnot Ympäristö Kulttuuriperintö Ydinvoima, varoitusjärjestelmät Evakuointi, omatoiminen varautuminen, vedenjakelu Merkittävät liikenneyhteydet, ympäristöriskikohteet, vesihuolto Lisäksi Talous ja omaisuus Erittäin harvinainen tulva 250a; <0,4% Uudet rakennukset, kulttuuriperintö Harvinainen 1/100a; 1 % Kevyet rakennukset Melko harvinainen 1/50a; 2 % Normaali vedenkorkeus 4

23 Liite 4 Esimerkkejä tavoitteista Maa- ja metsätalousministeriön asettama tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä on laatinut esimerkkejä tavoitteista, joita voidaan hyödyntää kunkin vesistöalueen tavoitteiden asettamisessa Laadittujen tavoitteiden tarkoituksena on helpottaa tulvaryhmien työtä ja yhtenäistää tulvariskien hallintaa kansallisesti Seuraavilla kalvoilla on esitetty työryhmän ehdottamia tavoitteita Ihmisten turvallisuus 1/1000a tai pienempi tulva Asukkaita varoitetaan väh. 2 tuntia etukäteen Asukkailla tiedossa miten toimia ja varautua Kaikkien asukkaiden evakuointi on mahdollista Turvallisuusriskejä (ydinvoima, suuret padot) aiheuttavat toiminnot voidaan hallita 1/250a tai pienempi tulva 1/100a tai pienempi tulva Rakennuksien haavoittuvuus on mahdollisimman pieni 5

24 Liite 4 Ihmisten turvallisuus - erityisryhmät 1/1000a tai pienempi tulva Vaikeasti evakuoitavat kohteet ehditään evakuoimaan, kun varoitus saadaan 1 vrk etukäteen 1/250a tai pienempi tulva 1/100a tai pienempi tulva Vaikeasti evakuoitavien kohteiden toiminta ei keskeydy Ihmisten terveys 1/1000a tai pienempi tulva Talousveden pilaantumisesta aiheutuva epidemia vältettävissä 1/250a tai pienempi tulva 1/100a tai pienempi tulva Ei ihmisten terveyden kannalta vaarallisen suuruista ylivuotoa jätevedenpuhdistamoilta Viemärilinjoja tai muuta vesihuoltoinfrastruktuuria rakennettaessa varaudutaan tulvaan 6

25 Liite 4 Välttämättömyyspalvelut vesi, sähkö, lämpö 1/1000a tai pienempi tulva 1/250a tai pienempi tulva Alueen vedenjakelu pystytään turvaamaan tilapäisjärjestelyin 1/100a tai pienempi tulva Alueen vedenjakelu pystytään turvaamaan ilman tilapäisjärjestelyjä Sähkönjakelun keskeytyksen pituus ei aiheuta merkittäviä haittoja Välttämättömyyspalvelut puhelin- ja tietoliikenne 1/1000a tai pienempi tulva Tiedottaminen (radio), varoitus- ja hälytysjärjestelmät, hätänumero, VIRVE toimivat 1/250a tai pienempi tulva 1/100a tai pienempi tulva 7

26 Liite 4 Välttämättömyyspalvelut tie-, rautatieliikenne 1/1000a tai pienempi tulva 1/250a tai pienempi tulva Uusia merkittäviä liikenneyhteyksiä rakennettaessa otetaan tulva huomioon (liikennöitävissä, ei aiheuta padotusta) Olemassa olevilla merkittävillä liikenneyhteyksillä kiertotiejärjestelyt olemassa 1/100a tai pienempi tulva Elintärkeä taloudellinen toiminta esim. satamat, lentoasemat, ravinnon ja lääkkeiden saanti 1/1000a tai pienempi tulva Yhteiskunnan kannalta elintärkeitä toimintoja ja huoltovarmuutta turvaava taloudellinen toiminta turvattu (keskeisten logististen ketjujen varmistaminen) 1/250a tai pienempi tulva Ei uusia yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan kohteita tulvan peittämällä alueella 1/100a tai pienempi tulva 8

27 Liite 4 Ympäristön pilaantuminen 1/1000a tai pienempi tulva 1/250a tai pienempi tulva Ympäristölupavelvollisten kohteiden toiminta on vesienhoidon tavoitteiden mukaista tulvatilanteessa Ympäristölle vahingollisten laitosten prosessit voidaan tarvittaessa ajaa alas hallitusti 1/100a tai pienempi tulva Kulttuuriperintö kulttuuriympäristöt, suojellut rakennukset, kirjastot, arkistot, museot 1/1000a tai pienempi tulva 1/250a tai pienempi tulva Ainutkertainen kulttuuriperintö turvataan 1/100a tai pienempi tulva Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta 9

28 Liite 4 Muut vahingot 1/1000a tai pienempi tulva 1/250a tai pienempi tulva Viranomaisilla on valmius tiedottaa tulva-alueen laajuudesta ja tulvan vaara-alueella asuvat ihmiset osaavat suojata omaisuuttaan ja varautua tulvatilanteeseen omatoimisesti Omaisuusvahingot eivät kasva nykyiseen verrattuna 1/100a tai pienempi tulva Uusia ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja rakennuksia ei rakenneta tulvan peittämälle alueella 10

29 Liite 5 Tulvaryhmän kokoukset Ajankohta Käsiteltävät asiat 2012 Toukokuu 2012 Syksy 2013 Tammikuu 2013 Kevät 2014 Tammikuu 2014 Kevät 2014 Syyskuu 2015 Kesäkuu Ryhmän toimintatavat Tulvariskien alustavan arvioinnin tulokset ja palautteet Suunnittelun toimintasuunnitelma Tulvavaara- ja tulvariskikartoitusprosessi Valtakunnalliset tulvariskien hallinnan tavoitteet Tulvavaarakartoituksen ja tulvariskikartoituksen tilanne Suuntaviivat tulvariskien hallinnan tavoitteiden asettamiseksi Lopulliset tulvavaarakartat Tulvariskikartoituksen tilanne Monitavoitearvioinnin tulokset Kalajoen vesistöalueella Päätös alustavista tulvariskien hallinnan tavoitteista Alustus tulvariskien hallintasuunnitelmaan ja toimenpiteisiin Suuntaviivat toimenpiteiden suunnittelemiseksi Monitavoitearvioinnin tulokset Iijoen vesistöalueella Toimenpide-ehdotukset ja vaikutusten arviointi Tulvariskien hallintasuunnitelman tilanne Päätös toimenpiteistä Päätös ehdotuksesta tulvariskien hallintasuunnitelmaksi Palautteiden käsittely ja vastineiden laatiminen Lopullisen suunnitelmaehdotuksen toimittaminen MMM:lle 1