Matkailu- ja ravitsemisalan taustaselvitys. Foredata Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailu- ja ravitsemisalan taustaselvitys. Foredata Oy"

Transkriptio

1 Matkailu- ja ravitsemisalan taustaselvitys Foredata Oy Selvitys on tarkoitettu hyödynnettäväksi Opetushallituksen VOSE-projektissa toteutettavassa matkailu- ja ravitsemisalan ennakointityössä Jari Järvinen, Ilkka Vataja ja Tommi Tuominen

2 SISÄLLYS 1 Toimialan ja klusterin rajaus Matkailu- ja ravitsemisalan työmarkkinoiden nykytila Markkinoiden kokonaiskuva Toimialan ammatti-, koulutus- ja ikärakenne Matkailu- ja ravitsemisalan toimijoita ja verkostoja Matkailu- ja ravitsemisalan koulutustarjonta Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus Matkailu- ja ravitsemisalan tulevaisuus kehittämishankkeet ja ennakointitulokset Koulutus ja työvoiman kysyntä Toimialaraportti - Matkailun yleisosa Matka Palvelut Osaamistarveselvitys catering-alalla Suomen matkailustrategia Ennakointikamari Majoitus- ja ravitsemisala Uuden talouden matkailupalvelusta maaseudun uudeksi liiketoimintamalliksi Ulkomaiset alan hankkeet ja ohjelmat The Travel Gold Rush European Tourism Yhteenveto Lähteet Liitteet

3 1 Toimialan ja klusterin rajaus Matkailu- ja ravitsemisalan määrittely on tehty alan hankkeissa ja projekteissa joko toimiala- tai klusteripohjaisesti. Hankkeiden ja projektien käyttötarkoitus hyvin pitkälle määrittää myös tavan millä ala tarkemmin määritellään. Alan määrittely tehdään yleensä toimialapohjaisesti, kun alasta halutaan esittää tilasto- tai ennustetietoja tai tarvitaan muuten alan täsmällistä määrittelyä. Klusterilähtöistä tarkastelua puolestaan käytetään, kun halutaan kuvata alaa laajasti osana laajempaa talousverkostoa tai kun halutaan esittää alan rajapintoja muihin toimijoihin ja toimialoihin. Tilastoja tarkasteltaessa käytössä ovat toimialaluokitukset eri versioineen. Tällä hetkellä Tilastokeskuksen käyttämä virallinen toimialaluokitus (TOL 2008) otettiin käyttöön vuodesta 2009 eteenpäin siten että tilastovuodelta 2007 on olemassa toimialatilastot sekä vanhalla TOL 2002 luokituksella että uudella TOL 2008 luokituksella. TOL 2002 luokitusta käytetään vielä yleensä pidempää tilastollista aikasarjaa vaativissa ennusteissa ja TOL 2008 luokitusta puolestaan nykytilaa kuvaavissa selvityksissä. TOL 2008 luokituksessa matkailu- ja ravitsemisalaan keskeisesti liittyviä toimialoja ovat: TOL 2008 luokituksen toimiala Toimialan kuvaus MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA 55 Majoitus 551 Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet 552 Lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus 553 Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet 559 Muu majoitus 56 Ravitsemistoiminta 561 Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta 562 Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut 563 Baarit ja kahvilat Tähän kuuluu lyhytaikaisen majoituksen tarjoaminen matkailijoille ja muille vierailijoille sekä myös pitempiaikaiseen käyttöön tarkoitettujen majoittumistilojen tarjoaminen komennustyöntekijöille ym. sekä oppilaskodeissa, opiskelijaasuntoloissa, sisäoppilaitoksissa. Jotkut majoitusliikkeet tarjoavat ainoastaan majoitusta, kun taas toiset tarjoavat yhdistettyjä majoitus-, ravitsemis- ja/tai virkistyspalveluja. Tähän kuuluu välittömästi nautittaviksi tarkoitettujen aterioiden ja juomien tarjoilu ravintoloissa, itsepalvelu- ja noutoravintoloissa, pikaruoan myyntipisteissä ja muissa sen kaltaisissa, joissa on yleensä asiakaspaikkoja. OHJELMAPALVELUT 79 Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta; varauspalvelut 791 Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. Tähän kuuluvat matkatoimistot, jotka ensisijaisesti myyvät erilaisia matkoja sekä kuljetus- ja majoituspalveluita yleisölle ja yritysasiakkaille. Tähän kuuluvat myös matkatoimistojen välittämien tai matkanjärjestäjien suoraan myymien valmismatkojen järjestämis- ja kokoamistoiminta ja muut matkoihin liittyvät palvelut ml. varauspalvelut. Tähän sisältyvät myös matkaoppaiden palvelut ja matkailunedistämistoiminta Museoiden toiminta Tähän kuuluu: - kaikenlaisten museoiden toiminta - taidemuseot - historialliset museot ml. sotamuseot - luonnonhistorialliset museot - tiede- ja teknologiamuseot - muut erikoismuseot, kuten kotimuseot 2

4 - ulkoilmamuseot 9104 Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta Tähän kuuluu: - kasvitieteellisten puutarhojen toiminta - eläintarhojen toiminta - eläinpuistojen ja kotieläintarhojen toiminta - akvaarioiden ja delfinaarioiden toiminta - luonnonpuistojen ja luonnonsuojelualueiden toiminta 9311 Urheilulaitosten toiminta Tähän kuuluu: - ulko- ja sisäurheilupaikkojen toiminta (tilat voivat olla avoimia tai katettuja ja niissä voi olla paikkoja katsojille): - uimahallit ja -stadionit - jää- ja urheiluhallit - yleisurheilukentät ja -stadionit - tenniskentät ja -hallit - talviurheiluareenat ja -stadionit, hiihtoputket - golfkentät - keilahallit ja biljardisalit - jalkapallo- ja pesäpallostadionit - ravi-, auto-, koira- ja muut kilparadat - nyrkkeilyareenat - ampumaradat - muut urheilu- ja kilpailupaikat 9313 Kuntokeskukset Tähän kuuluu: - kuntosalit ja kuntokeskukset ja niiden kuntoklubit Huvi- ja teemapuistojen toiminta Tähän kuuluu: - huvi-, teema- ja seikkailupuistot - vesipuistot - planetaariot - näkötornit - museorautatiet - kiertävät tivolit Hiihto- ja laskettelukeskukset Tähän kuuluu hiihto- ja laskettelurinteiden ylläpito ja toiminta: - laskettelu- ja lautailuopetus, välinevuokraus, välinehuolto - rinteiden ja latujen lumetus Taulukko 1. TOL 2008 luokituksen matkailualaan keskeisesti liittyvät toimialat. Toimialapohjaista tarkastelua käyttävät etenkin Opetushallituksen Mitenna-malli ja sen avulla lasketut koulutustarve-ennakointilaskelmat sekä työ- ja elinkeinoministeriön matkailun toimialakatsaukset. Näissä molemmissa tapauksissa tarkastelussa on sekä perinteiset matkailun ydintoimialat majoitus ja ravitsemistoiminta että myös ohjelmapalvelut. Mitenna-mallissa majoitus ja ravitsemistoiminnan sekä matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminnan toimialat käsitellään omana kokonaisuutenaan ja muut yllä esitetyt toimialat osana virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan sekä kustannustoiminnan toimialaa. Toisin sanoen ohjelmapalveluiden osalta Mitenna-mallissa ei näiden toimialojen osalta tehdä tarkennusta toiminnan luonteesta suhteessa matkailuun. Eli ei määritellä tuotetaanko palvelu paikallisille asiakkaille vai muualta tulleille matkailijoille. Toimialakatsauksissa matkailuala jaetaan yo. taulukon mukaisesti majoitusja ravitsemustoimintaan sekä ohjelmapalveluihin. Opetushallituksen koulutustarve-ennakoinnissa matkailualaa edustaa toimiala matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta. Toimialaluokitus on Opetushallituksen oma ja se perustuu TOL luokitukseen. Siinä 3

5 matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimiala muodostuu TOL luokituksen toimialoista (55) majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä (633) matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta. Vastaavat TOL 2008 luokituksen toimialat ovat yo. taulukossa mainitut (55) majoitus, (56) ravitsemustoiminta sekä (79) matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta; varauspalvelut. Toimialaluokitusten välisen eron vuoksi pieni osa vanhan TOL 2002 luokituksen toimialasta (5552) ateriapalvelu ei enää uudessa TOL 2008 luokituksessa kuulu toimialaan (55) majoitustoiminta ja puolestaan osa TOL luokituksen toimialan (79) matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta; varauspalvelut ei kuulu TOL 2002 luokituksen toimialaan (633) matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta. Nämä TOL 2002 luokituksen toimialat ovat (75130) työvoima- ja elinkeinoasiain hallinto ja (92320) kulttuurin ja viihteen tukipalvelut. Ero toimialaluokitusten välillä on kuitenkin pieni. Klusteripohjaista tarkastelua puolestaan ovat käyttäneet etenkin Haaga-Helian Matka 2020 hanke ja työja elinkeinoministeriön Suomen matkailustrategia 2020 mutta myös työ- ja elinkeinoministeriön toimialakatsauksissa käytetään matkailualan klusteripohjaista määrittelyä osana alan tausta-analyysiä (liite 1). Kaikissa näissä tapauksissa käytetään myös tilastopohjaista tarkastelua tarkempien lukujen kuvaamiseksi. Kattavimman määritelmän matkailualan klusterista on tehnyt Haaga-Helian Matka 2020 hanke, missä matkailuklusteri määriteltiin Suomen Matkailun Kehitys Oy:n aikaisemman määritelmän pohjalta, missä kohteena oli matkailun ja elämysteollisuuden klusteri. Tässä vanhassa määritelmässä matkailuklusteri muodostuu neljästä kokonaisuudesta: palvelujen tuotanto, myynti/markkinointi, tuotannon ja markkinoinnin tuki ja viihdeteollisuus. Viihdeteollisuuden roolin klusterissa on kuitenkin käytännössä havaittu olevan pienempi kuin aikaisemmin arvioitiin. Projektissa päivitetyssä Suomen matkailuklusterissa (kuvio 1) luovat alat (kulttuurituotanto, media, viestintä ja design) nähdään keskeisiksi uutta innovatiivista matkailutuotantoa synnyttävinä toimintoina mm. terveys- ja hyvinvointipalveluiden lisäksi. Matkailun ohjelmapalvelut puolestaan on nuorin ja kasvavin osa-alue matkailupalvelujen tuotannossa. Ohjelmapalveluiden monialaista luonnetta kuvaa asiakkaan oma osallistuminen toimintaan. Matkailuklusterissa matkailu- ja ravitsemistoiminta ja ohjelmapalvelut kytkeytyvät yhä enemmän muihin toimialoihin kuten edellä mainittuihin luoviin aloihin ja terveys- ja hyvinvointipalveluihin (TOL 2008: Q Terveys- ja sosiaalipalvelut). Myös vähittäiskauppa (TOL 2008: 47 vähittäiskauppa) ja uudet ostoskeskukset ovat kasvava osa matkailun palvelutuotannon klusteria ja ohjelmallista aktiviteettia. Tärkeä osa matkailuelämystä on myös ruokatuotanto (TOL 2008: 10 elintarvikkeiden valmistus ja 11 juomien valmistus) sekä ohjelmapalveluihin liittyvät ruokakulttuurin ja ruokaperinteen hyödyntäminen. Samalla ohjelmapalvelut kytkeytyvät tiiviisti elintarvikealan tuotekehitykseen. Liikennepalvelut (TOL 2008: H Kuljetus ja varastointi) kytkeytyvät luonnollisesti matkailuklusteriin saavutettavuuden ollessa ehdoton edellytys matkailun kehittymiselle ja menestymiselle. Matkailuklusterin määritelmässä toimintaedellytysten luojiksi ja tukijoiksi lasketaan matkailualan etuja valvovia tahoja. Näitä olivat mm. SME (Suomen matkailuelinkeino ry), SHR (Suomen hotelli- ja ravintolaliitto), Suomen Hiihtokeskusyhdistys, SUOMA (Suomen Matkailun Alueorganisaatioiden yhdistys), SMAL (Suomen matkatoimistoalan liitto), EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) ja PAM (Palvelualojen ammattiliitto). Näiden lisäksi julkisen hallinnon puolelta mm. ministeriöt, maakuntien liitot, ELY-keskukset ja kunnat tarjoavat tukea matkailuklusterille. 4

6 Kuvio 1. Suomen matkailuklusteri. Tässä selvityksessä matkailu- ja ravitsemisalaa käsitellään tilastotarkastelussa toimialapohjaisesti vastaten Opetushallituksen Mitenna-mallin käyttämää matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta toimialaa. Kappaleessa 4 käsitellään matkailu- ja ravitsemisalan hankkeita ja selvityksiä. Tässä yhteydessä matkailu- ja ravitsemisalan käsittely määräytyy projektin luonteen mukaan. Selvityksessä tarkastelun ulkopuolelle on kuitenkin jätetty Suomesta ulkomaille tapahtuva matkailu. 5

7 2 Matkailu- ja ravitsemisalan työmarkkinoiden nykytila 2.1 Markkinoiden kokonaiskuva Matkailumarkkinat ovat olleet kasvusuuntaisia monista uhkakuvista ja häiriötekijöistä huolimatta. Matkailualan toimialojen ja koko matkailuklusterin kehitys viimeisen 10 vuoden aikana liikevaihtokehityksen trendisarjoina on ollut hyvin suotuisaa vuoteen 2008 asti. Vuosien taantumasta huolimatta vahvan kasvun sektoreita ovat olleet aktiviteetteihin perustuvat alat kuten urheilutoiminta ja huvipuistot. Suomalaisen matkailun keskiössä on edelleen kotimainen kysyntä. Samaan aikaan alan kasvu ja kehittyminen tulevat ulkomailta. Ulkomaiseen matkailun kysyntään voidaan vaikuttaa lähinnä vapaa-ajan matkailutarjonnalla. Työmatkailu ei yleensä seuraa markkinointia vaan kansainvälistä kauppaa ja muuta taloudellista toimeliaisuutta. Majoituskysynnästä 66 prosenttia kohdistuu vapaa-ajan kysyntään ja 34 prosenttia ammattiin tai vastaavaan liittyvään kysyntään. Tämän hetken synkistä talousnäkymistä huolimatta matkailuala on yleensä nopeasti toipuva sektori taloustilanteen kohentuessa. 2.2 Toimialan ammatti-, koulutus- ja ikärakenne Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla oli vuonna 2008 töissä henkilöä. Tämä vastaa 3,6 prosenttia koko Suomen työllisistä. Näistä suurin osa (77 prosenttia) oli töissä ravitsemistoiminnan alatoimialalla ( henkilöä). Hotelli- ja muu majoitustoiminnan toimialalla työllisiä oli henkilöä, mikä vastaa 16 prosenttia koko alasta. Matkailu ja sitä palveleva toiminta oli alatoimialoista pienin työllisellä ja 7 prosentin osuudella. Toimialan työllisistä yli puolet eli 53 prosenttia ( henkilöä) työskenteli ravitsemisalan työntekijöiden työtehtävissä. Yhteensä ravitsemisalan työntekijöitä oli kaikilla toimialoilla töissä henkilöä. Seuraavaksi suurin ammattiryhmä oli majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat 22 prosentin osuudella ( henkilöä). Heitä on yhteensä kaikilla toimialoilla henkilöä. Kolmanneksi suurin ammattiryhmä oli matkapalvelutyöntekijät alle 5 prosentin osuudella (3 800 henkilöä), joita oli kaikilla toimialoilla yhteensä töissä henkilöä. Nämä kolme ammattia muodostavat Opetushallituksen ammattiryhmäluokituksessa matkailualan ydinammatit. Kaikkien muiden ammattien osuudet toimialan työllisistä jäävät alle 5 prosentin. Suurimpia näistä ammattiryhmistä ovat muut toimistotyöntekijät, siivoustyöntekijät, kauppiaat ja myyjät sekä taloushallinnon toimistotyöntekijät. Matkailualan ydinammateissa työskentelevien ikärakenne on keskimäärin nuorempi kuin muissa ammateissa työskentelevien. Suurin ero on ravitsemisalan työntekijöiden ammattiryhmässä, missä jopa yli 40 prosenttia työllisistä on alle 30-vuotiaita. Keskimääräistä iäkkäämpiä työntekijöitä on majoitus- ja ravitsemisalan johtajissa ja asiantuntijoissa. Matkailualan ydinammattien ikärakenne on kokonaisuutena hieman nuorempi kuin työllisten keskimäärin. Suurimman eron aiheuttaa yllä mainittu ravitsemisalan työntekijöiden ammattiryhmän nuoruus. Matkailualan ydinammattien työllisten koulutusastetausta vuonna 2008 esitetään taulukossa 2. Taulukosta nähdään, että matkailualan ydinammateissa toimii suuri joukko työllisiä ilman ammatillista opetushallinnon alaista tutkintoon johtanutta koulutusta. Ammatillisen perusasteen koulutus on yli puolella ja ydinammattien yleisin tutkinto onkin ammatillisen peruskoulutuksen majoitus- ja ravitsemisalan tutkinto. Sen sijaan yliopistotutkintoja on vain yhdellä prosentilla, vaikka tarkastelussa on mukana ammattiryhmä majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat. 6

8 Koulutusaste Määrä Osuus Ei ammatillista koulutusta % Ammatillinen peruskoulutus % Ammattikorkeakoulu % Yliopisto % Yhteensä % Taulukko 2. Matkailualan ydinammattien työllisten koulutusastetausta vuonna Matkailu- ja ravitsemisalan toimijoita ja verkostoja Matkailuelinkeinon toimialajärjestöt: Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry on matkailu- ja ravintola-alan elinkeino- ja työmarkkinajärjestö, joka edustaa laajasti Suomessa toimivia matkailualan yrityksiä. MaRa tarjoaa jäsenilleen monipuolisia edunvalvonta-, lakimies- ja muita palveluita. Se neuvottelee työehtosopimukset majoitus- ja ravitsemisalalle, hiihtokeskusalalle, ohjelmapalvelualalle sekä huvi-, teema- ja elämyspuistoalalle. MaRa on Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliitto. Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys ry (SUOMA) toimii kotimaan matkailun alueellisten organisaatioiden, matkailukeskusorganisaatioiden ja vihreää i-kilpeä käyttävien matkailutoimistojen yhteiselimenä. SUOMA on edunvalvontajärjestö matkailualan keskusjärjestöihin, valtion matkailuhallintoon ja muihin alalla toimiviin yhteisöihin nähden. Suomen matkatoimistoalan liitto ry (SMAL) on matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen edunvalvontaorganisaatio. Se on ECTAAn (The European Travel Agents and Tour Operators Association) jäsen, jolla on jäseninä lento-, laiva- ja maaliikenneyhtiöitä sekä majoitusliikkeitä ja matkailualan lehtiä. Suomen Leirintäalueyhdistys ry on verkosto, johon kuuluu noin 200 suomalaista leirintäaluetta. Jäsenet kattavat noin kolme neljäsosaa Suomen leirintäalueyöpymisistä. Suomen Retkeilymajajärjestö SRM ry on sateenvarjo-organisaatio, jonka jäseninä on yli 60 erilaista valtakunnallista nuoriso-, opiskelija-, liikunta-, harrastus-, eläkeläis-, ammatti- ja matkailujärjestöä. Finland Festivals ry (FF) on suurten kulttuurijuhlien ja tapahtumien sateenvarjo-organisaatio. Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry on Suomen hiihtokeskusten katto-organisaatio. Yhdistyksen jäsenistö kattaa 99 prosenttia koko toimialan hissilippuliikevaihdosta. Suomen linja-autoliitto on lähes 400 linja-autoyrityksen sateenvarjo-organisaatio. Jäsenistön osuus on 72 prosenttia Suomen kaikista bussimatkoista. SITE Chapter Finland kuuluu kansainväliseen SITE-järjestöön, jonka jäsenistö edustaa kaikkia työsidonnaisen matkailun sektorille palvelujan tarjoavia ja tuottavia yrityksiä. Jäsenistö kattaa noin 90 prosenttia toimialasta. 7

9 Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry on maaseutumatkailuyrittäjien edunvalvontajärjestö. Muita yhdistyksiä ovat: Suomen liikematkayhdistys ry (FBTA) on liikematkapalvelujen ostajien ja tuottajien yhdistys, joka edistää liikematkapalvelujen hankintaan ja matkahallintoon liittyvää osaamista. Suomen kuntoutuslaitokset ry:n alaisuuteen kuuluu 29 suomalaista kylpylää. Suomen luomumatkailuyhdistys - ECEAT Suomi ry on 40 luomutilan ja muun ekologisen matkakohteen muodostama luomumatkailuverkosto. Yhdistyksen tavoitteena on ympäristövastuullisen matkailun avulla tukea luomuviljelyä, luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää maankäyttöä, maaseudun ekologisia toimeentulomahdollisuuksia sekä kulttuuriperinnön ja -maisemien suojelua. International Federation for IT and Travel & Tourism (IFITT Finland) -järjestö lisää tietoisuutta matkailun ja informaatioteknologian yhteydestä, välittää alaan liittyvää tietoa maiden matkailuelinkeinon, teknologia-, media- ja telekommunikaatioalojen sekä tutkimuksen välillä. Suomen Matkailijayhdistys SMY ry on perustettu vuonna 2001 tavoitteenaan edistää kotimaanmatkailua. Se sovittaa yhteen alueellista matkailuyhteistyötä, valvoo suomalaisten matkailupalvelujen käyttäjien etua suhteessa eri viranomaisiin ja palvelujen tuottajiin sekä edistää hyviä matkailutapoja. Matkailutoimittajien Kilta ry on matkailuun erikoistuneiden journalistien vuonna 1969 perustama yhdistys. Matkailualan keskeisin työmarkkinajärjestö on: Palvelualojen ammattiliitto PAM, joka on Suomen toiseksi suurin työmarkkinajärjestö. Liiton jäsenten työpaikat ovat yksityisillä palvelualoilla. Julkisen sektorin toimijoita ovat: Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vastaa matkailupolitiikan painotuksista, matkailun yleisestä kehittämisestä ja matkailun tukitoimien koordinoimisesta. Se vastaa matkailua koskevan lainsäädännön valmistelusta ja valtioiden välisistä matkailusuhteista. Matkailun edistämiskeskus (MEK) edistää Suomeen suuntautuvaa matkailua ja tukee matkailupalvelujen kehittämistä Suomessa. Kuluttajavirasto pitää rekisteriä valmismatkaliikkeenharjoittajista. Valvontaan osallistuvat aluehallintovirastot (AVI). Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) kehittää maaseutumatkailua. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) turvaa matkailun toimintaedellytyksiä kehittämällä matkailun edellyttämää infrastruktuuria. Ministeriö parantaa matkailuliikenteen edellytyksiä ottamalla huomioon matkailun tarpeet, kun joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen informaatiopalveluja kehitetään. LVM:llä on merkittävä rooli matkailun sähköisten tiedonvälitysjärjestelmien kehittämisessä. Ympäristöministeriön (YM) tehtävänä on turvata matkailulle hyvä ympäristö. Se ohjaa maankäytön suunnittelua ja rakentamista sekä vaikuttaa ympäristönsuojeluun. YM:n hallinnonala tuottaa matkailun tarvitsemia palveluita luonnonsuojelualueille kuten opastuskeskuksia ja vaellusreittejä. 8

10 Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimialaan kuuluu matkailun kehittämisen kannalta tärkeitä aloja, kuten koulutus ja tutkimus. Kulttuuri- ja liikuntamatkailun kehittäminen sisältyy kulttuurin ja luovan talouden tukitoimiin samoin kuin liikunnan edellytysten luominen. Maakuntien liitot vastaavat alueellisesta kehittämisestä alueiden kehittämislain mukaisesti. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat matkailuyrityksille liiketoiminnan kehittämiseen rahoitus-, neuvonta-, konsultointi- ja koulutuspalveluja. Ne hoitavat ympäristöön, kaavoitukseen, liikenteeseen ja reitistöihin sekä muuhun matkailun infrastuktuurin rakentamiseen liittyviä kysymyksiä. Myös Tekesin (Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) rahoitus ja ohjelmat ulottuvat alueiden matkailuyrityksille ja sen kehitystä tukeville tahoille ja lähitoimialoille. Palveluja on saatavissa työvoiman osaamisen ja työorganisaatioiden kehittämiseen. 9

11 3 Matkailu- ja ravitsemisalan koulutustarjonta 3.1 Ammatillinen koulutus Ammatillisella asteella matkailualan tutkintoja ovat hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, josta voi suorittaa joko kokin, asiakaspalvelun tai hotellipalvelun koulutusohjelman ja matkailualan perustutkinto, josta voi suorittaa joko matkailupalvelujen tai matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen koulutusohjelman. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto 120 ov Kokin koulutusohjelman tutkinnon muodostuminen: Tutkinnon kaikille yhteinen pakollinen osa on majoitus- ja ravitsemispalveluissa toimiminen (20 ov). Lisäksi suoritetaan pakolliset tutkinnon osat lounasruokien valmistus (20 ov) ja annosruokien valmistus (20 ov). Tutkintoon kuuluu valinnaisia tutkinnon osia, jotka tukevat ammatillista suuntautumista, kuten à la carteruokien ja tilaus- ja juhlaruokien valmistusta, palvelu- ja jakelukeittiön sekä suurkeittiön toimintoja, pikaruoka- ja kahvilapalveluja sekä laivataloutta sisältäviä tutkinnon osia. Lisäksi voi valita tutkinnon osia muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteisessa) voi lisäksi valita paikallisen työelämän mukaisesti laadittuja tutkinnon osia. Ammatillisten tutkinnon osien laajuus on yhteensä 90 opintoviikkoa. (Näyttötutkinnossa tutkinnon osilla ei ole laajuuksia.) Ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteisessa) opiskellaan lisäksi 20 ov ammattitaitoa täydentäviä ja 10 ov vapaasti valittavia tutkinnon osia. Yksilöllisesti voi valita tutkintoa laajentavia tutkinnon osia. Tutkinnon suorittanut osaa toimia ruoanvalmistustehtävissä valmistaa maukasta, ravitsevaa ja terveellistä ruokaa huomioiden myös erityisruokavalioasiakkaat sekä laittaa ruoan esille annoksittain tai suurelle joukolle työpaikan liikeidean ja toiminta-ajatuksen mukaisesti selviytyä työnsä vuorovaikutustilanteissa yhdellä vieraalla ja toisella kotimaisella kielellä sekä hyödyntää kulttuurien tuntemusta toimia oma-aloitteisesti ja myynti- ja asiakaspalveluhenkisesti toimia vastuullisesti, hygieniavaatimusten ja kestävän toimintatavan mukaisesti toimia laatutietoisesti, kannattavasti ja tuloksellisesti toimia alan säädöksien, turvallisuusmääräysten ja laatumääritysten mukaisesti suunnitella ja arvioida työtään, ottaa vastuun omista töistään ja työskennellä sekä itsenäisesti että työryhmässä hyödyntää matematiikan ja luonnontieteiden perustietoja työssään laatia tarvittavia viestejä ja työraportteja tietotekniikkaa hyödyntäen ottaa työssään huomioon työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisen kehittää ammattitaitoaan 10

12 Asiakaspalvelun koulutusohjelman tutkinnon muodostuminen: Tutkinnon kaikille yhteinen pakollinen osa on majoitus- ja ravitsemispalveluissa toimiminen (20 ov). Lisäksi suoritetaan pakollisina tutkinnon osina: asiakaspalvelu ja myynti (20 ov) ja annosruokien ja juomien tarjoilu (20 ov). Tutkintoon kuuluu valinnaisia tutkinnon osia, jotka tukevat ammatillista suuntautumista, kuten juomien myyntiä ja tarjoilua, kahvila-, pikaruoka- ja kokouspalveluja, tilaus- ja juhlatarjoilua sekä laivataloutta sisältäviä tutkinnon osia. Lisäksi voi valita tutkinnon osia muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteisessa) voi lisäksi valita paikallisen työelämän mukaisesti laadittuja tutkinnon osia. Ammatillisten tutkinnon osien laajuus on yhteensä 90 opintoviikkoa. (Näyttötutkinnossa tutkinnon osilla ei ole laajuuksia.) Ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteisessa) opiskellaan lisäksi 20 ov ammattitaitoa täydentäviä ja 10 ov vapaasti valittavia tutkinnon osia. Yksilöllisesti voi valita tutkintoa laajentavia tutkinnon osia. Tutkinnon suorittanut osaa toimia asiakaspalvelijan tehtävissä kunnostaa asiakastiloja ja laittaa esille myytäviä tuotteita, esittelee, myy ja tarjoilee tuotteita ja palveluja työpaikan liikeidean ja toiminta-ajatuksen mukaisesti selviytyä työnsä vuorovaikutustilanteissa yhdellä vieraalla ja toisella kotimaisella kielellä sekä hyödyntää kulttuurien tuntemusta toimia oma-aloitteisesti ja myynti- ja asiakaspalveluhenkisesti toimia vastuullisesti, hygieniavaatimusten ja kestävän toimintatavan mukaisesti toimia laatutietoisesti, kannattavasti ja tuloksellisesti toimia alan säädöksien, turvallisuusmääräysten ja laatumääritysten mukaisesti suunnitella ja arvioida työtään, ottaa vastuun omista töistään ja työskennellä sekä itsenäisesti että työryhmässä hyödyntää matematiikan ja luonnontieteiden perustietoja työssään laatia tarvittavia viestejä ja työraportteja tietotekniikkaa hyödyntäen ottaa työssään huomioon työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisen kehittää ammattitaitoaan Hotellipalvelun koulutusohjelman tutkinnon muodostuminen: Tutkinnon kaikille yhteinen pakollinen osa on majoitus- ja ravitsemispalveluissa toimiminen (20 ov). Lisäksi suoritetaan pakolliset tutkinnon osat: asiakaspalvelu ja myynti (20 ov) ja vastaanoton asiakaspalvelu (20 ov). Tutkintoon kuuluu valinnaisia tutkinnon osia, jotka tukevat ammatillista suuntautumista, kuten majoitusliikkeen varaustoimintoja, kahvila- ja kokouspalveluja, tilaus- ja juhlatarjoilua sekä laivataloutta sisältäviä tutkinnon osia. Lisäksi voi valita tutkinnon osia muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteisessa) voi lisäksi valita paikallisen työelämän mukaisesti laadittuja tutkinnon osia. Ammatillisten tutkinnon osien laajuus on yhteensä 90 opintoviikkoa. (Näyttötutkinnossa tutkinnon osilla ei ole laajuuksia.) Ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteisessa) opiskellaan lisäksi 20 11

13 ov ammattitaitoa täydentäviä ja 10 ov vapaasti valittavia tutkinnon osia. Yksilöllisesti voi valita tutkintoa laajentavia tutkinnon osia. Tutkinnon suorittanut osaa toimia asiakaspalvelijan tehtävissä tekee asiakkaiden huonevarauksen, sisään kirjaamisen ja lähtöselvityksen, esittelee ja myy tuotteita ja palveluja työpaikan liikeidean ja toiminta-ajatuksen mukaisesti sekä opastaa paikallisten matkailupalveluiden käytössä selviytyä työnsä vuorovaikutustilanteissa yhdellä vieraalla ja toisella kotimaisella kielellä sekä hyödyntää kulttuurien tuntemusta toimia oma-aloitteisesti ja myynti- ja asiakaspalveluhenkisesti toimia vastuullisesti, hygieniavaatimusten ja kestävän toimintatavan mukaisesti toimia laatutietoisesti, kannattavasti ja tuloksellisesti toimia alan säädöksien, turvallisuusmääräysten ja laatumääritysten mukaisesti suunnitella ja arvioida työtään, ottaa vastuun omista töistään ja työskennellä sekä itsenäisesti että työryhmässä hyödyntää matematiikan ja luonnontieteiden perustietoja työssään laatia tarvittavia viestejä ja työraportteja tietotekniikkaa hyödyntäen ottaa työssään huomioon työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisen kehittää ammattitaitoaan Matkailualan perustutkinto 120 ov Matkailupalvelujen koulutusohjelman tutkinnon muodostuminen: Kaikille pakollinen tutkinnon osa on matkailualan asiakaspalvelu (20 ov). Lisäksi matkailupalvelujen koulutusohjelman/osaamisalan suorittava matkailupalvelujen tuottaja suorittaa tutkinnon osan matkailupalvelujen toteuttaminen (30 ov). Tutkintoon kuuluu valinnaisia tutkinnon osia, jotka tukevat ammatillista suuntautumista, kuten matkailukiinteistön ja ympäristön hoitoa, matkailupalvelujen tuotteistamista, majoitus- ja opastuspalveluja sekä rakennelmien valmistusta ja kunnossapitoa sisältäviä tutkinnon osia. Lisäksi voi valita tutkinnon osia muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteisessa) voi lisäksi valita paikallisen työelämän mukaisesti laadittuja tutkinnon osia. Ammatillisten tutkinnon osien laajuus on yhteensä 90 opintoviikkoa. (Näyttötutkinnossa tutkinnon osilla ei ole laajuuksia.) Ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteisessa) opiskellaan lisäksi 20 ov ammattitaitoa täydentäviä ja 10 ov vapaasti valittavia tutkinnon osia. Yksilöllisesti voi valita tutkintoa laajentavia tutkinnon osia. Tutkinnon suorittanut matkailupalvelujen tuottaja osaa toimia matkailupalvelujen tuotteistamiseen ja toteuttamiseen liittyvissä asiakaspalvelutehtävissä suunnitella, toteuttaa, tuotteistaa, markkinoida ja myydä ohjelmapalvelutuotteita ja oheispalveluja työpaikan ja sen toimintaympäristön liikeidean, paikallisen kulttuurin ja matkailutrendien mukaisesti hoitaa myös palveluissa tarvittavia eläimiä, välineitä, varusteita ja toimintaympäristöä 12

14 selviytyä työnsä vuorovaikutustilanteissa yhdellä vieraalla ja toisella kotimaisella kielellä sekä hyödyntää kulttuurien tuntemusta toimia oma-aloitteisesti ja myynti- ja asiakaspalveluhenkisesti toimia yhteiskuntavastuullisesti ja kestävän toimintatavan mukaisesti myös vaihtelevissa olosuhteissa toimia laatutietoisesti, kannattavasti ja tuloksellisesti toimia matkailualan säädöksien, turvallisuusmääräysten ja laatumääritysten mukaisesti suunnitella ja arvioida työtään, ottaa vastuun omista töistään ja työskennellä sekä itsenäisesti että työryhmässä hyödyntää matematiikan ja luonnontieteiden perustietoja työssään laatia tarvittavia viestejä ja työraportteja tietotekniikkaa hyödyntäen ottaa työssään huomioon työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisen kehittää ammattitaitoaan Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen koulutusohjelman tutkinnon muodostuminen: Kaikille pakollinen tutkinnon osa on matkailualan asiakaspalvelu (20 ov). Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen koulutusohjelman/osaamisalan suorittava matkailuvirkailija suorittaa tutkinnon osan matkailupalvelujen myynti ja neuvonta (30 ov). Tutkintoon kuuluu valinnaisia tutkinnon osia, jotka tukevat ammatillista suuntautumista, kuten matkailun markkinointiviestintää, matkailutoimiston varausjärjestelmien käyttöä, matkailu- ja matkatoimisto- sekä opastuspalveluja sisältäviä tutkinnon osia. Lisäksi voi valita tutkinnon osia muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteisessa) voi lisäksi valita paikallisen työelämän mukaisesti laadittuja tutkinnon osia. Ammatillisten tutkinnon osien laajuus on yhteensä 90 opintoviikkoa. (Näyttötutkinnossa tutkinnon osilla ei ole laajuuksia.) Ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteisessa) opiskellaan lisäksi 20 ov ammattitaitoa täydentäviä ja 10 ov vapaasti valittavia tutkinnon osia. Yksilöllisesti voi valita tutkintoa laajentavia tutkinnon osia. Tutkinnon suorittanut matkailuvirkailija osaa toimia matkailun neuvonta- ja myyntitehtävissä suunnitella, toteuttaa, tuotteistaa, markkinoida ja myydä matkailutuotteita ja -palveluja työpaikan ja sen toimintaympäristön liikeidean, paikallisen kulttuurin ja matkailutrendien mukaisesti selviytyä työnsä vuorovaikutustilanteissa yhdellä vieraalla ja toisella kotimaisella kielellä sekä hyödyntää kulttuurien tuntemusta toimia oma-aloitteisesti ja myynti- ja asiakaspalveluhenkisesti toimia yhteiskuntavastuullisesti ja kestävän toimintatavan mukaisesti myös vaihtelevissa olosuhteissa toimia laatutietoisesti, kannattavasti ja tuloksellisesti toimia matkailualan säädöksien, turvallisuusmääräysten ja laatumääritysten mukaisesti suunnitella ja arvioida työtään, ottaa vastuun omista töistään ja työskennellä sekä itsenäisesti että työryhmässä hyödyntää matematiikan ja luonnontieteiden perustietoja työssään laatia tarvittavia viestejä ja työraportteja tietotekniikkaa hyödyntäen ottaa työssään huomioon työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisen kehittää ammattitaitoaan 13

15 3.2 Ammattikorkeakoulutus Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla on mahdollista suorittaa matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto (210 op), nimikkeenä restonomi (AMK). Alalla on 11 koulutusohjelmaa, joista viisi suomenkielistä, viisi englanninkielistä ja yksi ruotsinkielinen. Osassa koulutusohjelmia on lisäksi suuntautumisvaihtoehtoja, joissa opiskelijat voivat erikoistua koulutusalan johonkin osa-alueeseen. Opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan myös ulkomaisissa korkeakouluissa. Opinnot muodostuvat perus- ja ammattiopinnoista sekä vapaasti valittavista opinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Opiskelu on projektimaista ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on tiivistä. Opintojaksojen aikana tehtävät kehittämistyöt, harjoittelu sekä opinnäytetyö valmentavat opiskelijaa työelämään ja auttavat häntä luomaan omia verkostoja alan toimijoiden kanssa. Harjoittelujaksot (30 op) lujittavat käytännön ammattitaitoa, vahvistavat liiketaloudellista osaamista sekä suuntaavat asiantuntijuuden kehittymistä yksilöllisellä ammattiuralla. Opinnäytetyössä (15 op) opiskelijat syventävät omaa erikoistumisalaansa ja osoittavat kykenevänsä soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja. Alan perusopinnot ovat viestinnällisiä, yhteiskunnallisia, luonnontieteellisiä ja liiketoiminnallisia. Liiketoimintaopintoja sekä kansainvälisyyttä painotetaan kaikissa koulutusohjelmissa. Koulutusohjelmien ammattiopinnot painottuvat asiakas- ja palveluprosessien sekä palvelutuotteiden kehittämiseen eri toimialoilla. Koulutusohjelmien sisällöt painottuvat ammattikorkeakouluittain eri tavoin. Esimerkiksi palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma tarjoaa useita erikoistumismahdollisuuksia, kuten ravitsemis-, majoitus-, elintarvike-, kuluttaja- ja toimitilapalvelujen opintoja. Vastaavasti matkailun koulutusohjelma on joissakin ammattikorkeakouluissa laaja-alainen, ja se sisältää matkailupalvelujen lisäksi opiskelua esimerkiksi majoitus- ja ravitsemispalveluista. Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinnon sekä työkokemuksen jälkeen on mahdollista suorittaa 90 opintopisteen laajuinen ylempi ammattikorkeakoulututkinto Palveluliiketoiminnan koulutusohjelmassa ja Matkailualan koulutusohjelmassa sekä englanninkielisessä Degree Programme in Tourism -koulutusohjelmassa. Koulutusohjelmista valmistuvien tutkintonimike on restonomi (ylempi AMK) ja englanninkielinen tutkintonimike on Master of Hospitality Management. Ylempi amk-tutkinto antaa valmiudet toimia alan vaativissa kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä kuten kehittämispäällikkönä palveluyrityksessä. Opinnot syventävät työyhteisöjen ja niiden palvelujen kehittämisessä ja johtamisessa tarvittavaa osaamista. Koulutusohjelmat: Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelma Matkailun koulututusohjelma Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Utbildningsprogrammet för turism Degree Programme in Experience and Wellness Management Degree Programme in Facility Management Degree Programme in Hotel and Restaurant Business 14

16 Degree Programme in Hotel, Restaurant and Tourism Management Degree Programme in Tourism 3.3 Yliopistokoulutus Lapin yliopistossa voi opiskella matkailututkimusta pääaineenaan yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla. Muissa yliopistoissa matkailualan opintoja ei irroteta omaksi kokonaisuudekseen. Matkailualan verkostoyliopisto kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden jäsenyliopistojensa opiskelijoille suorittaa matkailualan monitieteiset opinnot sivuaineena. Matkailututkimuksesta valmistuu matkailualan asiantuntijoita kunnallisiin, valtiollisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin sekä elinkeinoelämän palvelukseen. Mahdollisia tehtäväalueita ovat mm. yritysten johtotehtävät, matkailuelinkeinon analyysi- ja markkinointitehtävät, matkailualan koulutustehtävät ja konsultointi, tiedotus- ja järjestötoiminta, julkisen sektorin suunnittelu- ja kehittämistyö sekä matkailun tutkimus. Matkailun liiketoimintaosaaminen antaa opiskelijalle matkailualan liiketoiminnassa ja yritysten markkinoinnin johtamisessa tarvittavan osaamisen. Matkailun kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksessa paneudutaan ennen kaikkea matkailun kulttuurisiin, sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin merkityksiin. Luontomatkailun opinnot antavat valmiudet ymmärtää matkailun ympäristökysymyksiä sekä suunnitella ja kehittää matkailua ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Matkailututkimus tarkastelee matkailua monelta eri kannalta: yhteiskunnallisena, taloudellisena, kulttuurisena ja luontoon ja muuhun ympäristöön liittyvänä ilmiönä. Matkailututkimusta pääaineenaan opiskelevat voivat opintojensa maisterivaiheessa painottaa haluamaansa tiedealuetta (matkailun liiketoimintaosaaminen, matkailun kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimus tai luontomatkailu). Matkailututkimuksen opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoonsa laaja-alaiset pedagogiset opinnot alan opettajapätevyyden saavuttamiseksi. 15

17 4 Matkailu- ja ravitsemisalan tulevaisuus kehittämishankkeet ja ennakointitulokset 4.1 Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025 Lähde: Opetushallitus, Hanhijoki, I. ym. Koulutus ja työvoiman kysyntä Opetushallituksen ennakointiprosessi tuottaa määrälliset koulutustarvelaskelmat koulutustarjonnan päätöksentekoa varten muutaman vuoden välein. Tämä raportti käsittelee viimeisimpiä ennusteita koulutustarjonnan ennusteista ja sisältää toimialaennusteet, ennakointitulokset ammattirakenteen muutoksista ja poistumista vuoteen 2025 saakka sekä tuloksia ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittajatarpeista. Laskennan pääkohteena on arvio kuluvan vuosikymmenen loppupuolen keskimääräisistä aloittajatarpeista nuorten ammatillisesti suuntautuneessa koulutuksessa. Tätä tietoa on hyödyntänyt mm. opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Koulutustarjonta 2016 työryhmä vuosien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelussa. Toimialaennusteet on laatinut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT). Opetushallituksessa on tämän jälkeen ennakoitu toimialoittaiset ammattirakenteen muutokset vuodelle Tämän lisäksi on arvioitu työvoiman poistumaa, otettu huomioon työttömien työvoimatarjonta, muunnettu työvoiman kysynnän koulutuksen kysynnäksi sekä asetettu koulutuksen tehokkuus- ja vaikuttavuustavoitteet. VATT on laatinut toimialaennusteista kaksi skenaariota: perusskenaario ja tavoiteskenaario. Perusskenaariossa oletetaan lähihistorian kaltaisen kehityksen jatkuvan tulevaisuudessa sekä tuotantorakenteen että kokonaiskysynnän ja tarjonnan rakenteiden osalta. Tässä skenaariossa työvoiman määrä kääntyy laskuun vuoden 2010 aikana, minkä jälkeen työvoiman määrä vähenee tasaisesti aina vuoteen 2025 saakka milloin työvoiman määrä on noin työllistä vähemmän kuin taantumaa edeltäneenä vuonna Tavoiteskenaariossa talous kehittyy suotuisammin kuin perusskenaariossa. Tavoiteskenaariossa Suomen talous lähestyy täystyöllisyyttä työttömyysasteen pudotessa lähelle 4 prosenttia. Vuonna 2025 työllisiä ennakoidaan olevan työllistä enemmän kuin perusskenaariossa. Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla työllisyyden kasvu on 4 prosenttia perusskenaariossa ja 8 prosenttia tavoiteskenaariossa. Kasvu aiheutuu ravitsemistoiminnan alatoimialan kasvusta. Raportissa mainitaan, että toimialan kasvupotentiaalin määrittelee koti- ja ulkomaisen kotitalouskysynnän kehitys. Kansainvälisen kilpailun matkailussa arvioidaan edellyttävän alan uusiutumista ja uusien palvelumuotojen luomista. Ohjelmapalveluiden kehitystä korostetaan etenkin hyvinvointipalveluissa ja erityisesti liikuntapalveluissa. Ammattiryhmätarkastelussa matkailualan ammatteja ovat ravitsemisalan työntekijät, majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat sekä matkapalvelutyöntekijät. Näistä etenkin majoitus- ja ravitsemisalan johtajien ja asiantuntijoiden määrien ennakoidaan olevan huomattavassa kasvussa tarkasteluajanjakson ajan. Ravitsemisalan työntekijöiden ja matkapalvelutyöntekijöiden työllisten määrän kasvu on vaatimattomampaa kuten nähdään taulukosta 3. 16

18 Ammattiryhmät Työlliset Ennakoitu vuotuinen muutos Peruskehitys Tavoitekehitys määrä määrä % määrä % Ravitsemisalan työntekijät , ,4 Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat , ,9 Matkapalvelutyöntekijät ,0 35 0,5 Taulukko 3. Matkailu- ja ravitsemisalan työlliset ammattiryhmittäin vuonna 2007 sekä ennakoitu vuotuinen muutos vuosina Useiden laskennan vaiheiden jälkeen laskennassa saadaan arviot aloituspaikkamääristä. Nämä laskelman tulokset osoittavat noin 25 prosentin lisäystarvetta matkailu-, ravitsemis- ja talousalan aloituspaikkamääriin nykytilaan verrattuna. Aloituspaikkamäärien muutostarpeet jakaantuvat hyvin erilailla eri opintoaloille etenkin puhdistuspalveluiden kasvattaessa koulutusalan aloituspaikkamääriä. Matkailualan opintoalan aloittajatarve on vain viidennes suhteessa nykyaloittaneisiin ammatillisessa peruskoulutuksessa, kolmannes ammattikorkeakouluissa ja hieman nykytasoa suurempi yliopistoissa. Suuri epäsuhta aiheutuu koulutuksen tämänhetkisestä ylimitoituksesta, joka puolestaan aiheutuu pitkälti suuresta koulutuksen kysynnästä. Tämä silti vaikka matkailualalle ennakoidaan kasvua tulevaisuudessa. Majoitus- ja ravitsemisalan opintoalan vähennystarpeen ennakoidaan olevan suhteessa nykytilaan 13 prosenttia. Supistustarve kohdistuu sekä ammatilliseen peruskoulutukseen että ammattikorkeakoulutukseen. Kummallakin koulutusasteella vähennys aiheutuu osittain koulutuksen läpäisyasteen noston kautta. Läpäisyasteen parantuessa tarvitaan vähemmän aloittajia saman työelämän koulutustarpeen tyydyttämiseen. Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden opintoalalle ennakoidaan viidenneksen aloituspaikkamäärien kasvua. Kasvu kohdistuu lähinnä korkeakoulutukseen. Puhdistuspalveluiden opintoalalla ongelma on opiskelijoiden löytäminen. Aloituspaikkoja sinänsä on tarpeeksi paikkojen kysyntään nähden, mutta aloittaneita tarvittaisiin paljon enemmän työelämän tarpeen tyydyttämiseksi. Muun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opintoalalla aloittajatarve on huomattavasti pienempi kuin viime vuosina aloittaneiden määrät. Opintoalalla on etenkin restonomin tutkintoon johtavaa koulutusta. Näiden tulosten lisäksi raportissa esitetään vaihtoehtoisia ennakointituloksia, jotka ottavat huomioon nykytilanteen mukaiset tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimet sekä ottamalla huomioon ennakoituja ammattisiirtymiä. Näissä laskelmissa lähinnä ammatillisessa peruskoulutuksessa majoitus- ja ravitsemisalalla sekä kotitalous- ja kuluttajapalveluissa tarvitaan noin 800 aloittajaa enemmän, mikäli ennakoidut ammattisiirtymät toteutuvat. Prosentuaalinen vaikutus on koulutusalalla suurin. 17

19 4.2 Toimialaraportti - Matkailun yleisosa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Toimialaraportti, matkailun yleisosa. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportit julkaisusarja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi tietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Matkailun yleisosa muodostaa laajemman alan kuvauksen kattaen majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä ohjelmapalveluiden toimialat. Matkailun ohjelmapalvelut -raportti puolestaan keskittyy pelkästään ohjelmapalveluiden toimialoihin. Raportissa on määritelty matkailualan erityispiirteitä. Näitä ovat: Toimialan verkostorakenteet ja jakelutiet. Matkailualan rakenteet ovat olleet kovassa muutosprosessissa. Kehitys on kulkenut kohti klusteroitumista ja tiiviimpää verkottumista. Esimerkiksi hotelleissa yhä suurempi osa hotellin perustoiminnoista on ulkoistettu alihankkijoille. Samalla kasvaa riski, että palvelun kokonaiskonsepti ei vastaakaan hotellitoiminnasta vastaavan operaattorin mukaista palveluvaatimusta. Näin yhä suurempi merkitys on operaattorilla, sen toimintatavoilla ja brändeillä suhteessa markkinointiin ja asiakaskenttään. Sähköinen kauppa, portaalit ja sosiaalinen media. Matkapalveluiden kaupankäynti on siirtynyt yhä enemmän internetiin ja kehityksen odotetaan jatkuvan. Samalla kasvaa pienien toimijoiden osalta paine ottaa käyttöön sähköisiä varausjärjestelmiä tehokkaan kaupankäynnin mahdollistamiseksi. Muuten asiakkaat voivat karata kilpailijoille. Kokonaan uusi matkailumarkkinoinnin maailma on muodostunut sosiaalisen median ja verkostojen kautta. Yhä enemmän matkailijat etsivät sosiaalisen median kautta tietoa esimerkiksi hotelleista ja matkakohteista. Tämä kasvattaa haastetta alan yrityksille, etenkin koska matkailijoiden mielipiteet yrityksestä ovat kaikkien saatavilla sekä hyvässä että pahassa. Teknologian hyödyntäminen ja palveluinnovaatiot. Teknologisten keksintöjen hyödyntäminen toimialalla on vähäistä. Tulevaisuudessa esimerkiksi erilaiset nanoteknologian, biometriikan ja robotiikan sovellukset voivat nousta merkittävämpään rooliin. Teknologia sinänsä palvelee lähinnä yritystoiminnan käytäntöjä. Asiakkaan kannalta ne eivät niinkään ole oleellisia. Asiakkaalle tärkeintä on palveluiden laadukkuus, sujuvuus ja henkilökohtaisuus. Hyvinvointimatkailu. Hyvintointi- ja terveysmatkailu on ollut laajasti esillä alan keskusteluissa sekä Suomessa että ulkomailla. Suomessa näyttäisi tarjonnan perusteella olevan erinomaiset mahdollisuudet tähän kasvavaan segmenttiin. Kulttuurimatkailun tuotteistaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Kulttuurimatkailun kehittämiseen on ollut voimakkaasti kiinnostusta. Sitä pyritään myös voimakkaasti kansainvälistämään. Kulttuuritarjontaakin on varsin runsaasi, mutta varsinainen tuotteistaminen on vähäistä. Ongelmana on yhteistyön ja tuotteistamisen osaamattomuus. Laadun kehittäminen. Varsinaiset laatujärjestelmät ovat vieläkin Suomessa uutta alan yrityksille. Laatu nähdään lisäksi lähes pelkästään asiakaspalvelun laatuna, ei laajempana koko yrityksen johtamisen välineenä. Alan kärkiyrityksissä puolestaan laadunhallintaan liittyvän kehittämistoimet ovat arkipäivää ja menestystekijä. Ilmastonmuutos, ympäristökysymykset ja kestävä kehitys. Ilmastonmuutos nähdään Suomen matkailulle sekä positiivisena että negatiivisena asiana. Toisaalta Suomen pohjoinen sijainti saattaa houkutella lisää 18

20 matkustajia, mutta samaan aikaan matkustamisen ympäristöhaitat saattavat vähentää matkailun kokonaistasoa. Matkailualalla asia on kuitenkin ymmärretty ja alan toiminnassa korostetaan ympäristöystävällisyyttä. Toimialan menestystekijöinä, ongelmina ja kehittämistarpeina nähdään seuraavia asioita: Toimialan menestystekijöinä nähdään koko Suomen osalta, että Suomi on moderni, sivistynyt ja turvallinen luontomatkailumaa, missä erityisenä valttina on Suomen talvi. Samalla katsotaan, että Suomi pystyy tarjoamaan kansainvälisesti laadukkaat majoitus- ja elämyspalvelut. Yksittäisen yrityksen näkökulmasta tärkeää on sijainti ja saavutettavuus. Liikenneyhteydet korostuvat ja samalla isommat keskukset menestyvät. Enemmän kuitenkin kaivataan pyrkimystä massasta erottumiseen toisin sanoen strategisempaa osallistumista kilpailuun. Verkostoituminen ja ketjuuntuminen nähdään positiivisena asiana ja brändäyksen puolesta liputetaan vahvasti. Sosiaalisen median ja sähköisen kaupankäynnin merkityksen odotetaan kasvavan. Toimialan ongelmina nähdään ennen kaikkea taloussuhdanteiden kehittyminen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Lisäksi työvoiman niukkuus on ongelma. Toisaalta tämä aiheutuu alan sesonkiluonteisuudesta ja toisaalta väestön ikääntymisestä. Samalla julkisen tukipolitiikan katsotaan ohjaavan tukea liikaa kansainvälisille markkinoille. Toimialan kehittämistarpeina nähdään ennen kaikkea siirtyminen tuotantolähtöisestä toimintatavasta todelliseen asiakaslähtöiseen toimintaan. Yritykset itse näkivät suurimpana ongelmanaan myynnin ja markkinoinnin. Keskeistä on myös laadun kasvattaminen kaikissa matkailualan osissa. Työvoiman ikääntyessä yhä enemmän kiinnitetään huomiota henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen. Alan tulevaisuudennäkyminä pidetään seuraavia: Kysyntä on edelleen herkkä talouskehitykselle. Erilaisten luonnonkatastrofien kaltaiset tapahtumat vaikuttavat nopeasti alaan. Toisaalta matkailualan on toipunut näistä nopeasti. Toimialat lähestyvät toisiaan ja matkailuklusteri laajenee. Internetin kehitys synnyttää uusia mahdollisuuksia jakeluteille ja -järjestelmille. Matkailukysynnän odotetaan kasvavan ja samalla monipuolistuvan, yksilöityvän ja muuttuvan aktiviteetti- ja teemapainotteiseksi. Asiakkaan merkitys korostuu. Asiakassegmentointi muuttuu sukupolvien väliseksi segmentoinniksi. 4.3 Matka 2020 Lähde: Haaga instituutin ammattikorkeakoulu, Matka 2020 Matkailukoulutuksen määrällinen ja laadullinen ennakointi. Matka 2020 hanke on opetusministeriön alainen ESR-rahoitteinen matkailualan koulutustarpeiden ennakointihanke. Hanke alkoi vuonna 2004 ja päättyi vuoden 2006 syyskuussa. Hanke toteutettiin laajana verkostoyhteistyönä opetushallinnon, matkailuyrittäjien, muiden matkailutoimijoiden ja koulutuksen tarjoajien kanssa. Tutkimuksen painopiste oli ammattikorkeakouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa mutta myös yliopistoasteelta esitettiin suosituksia. Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelmat rajattiin 19

21 hankkeen ulkopuolelle, koska Elinkeinoelämän keskusliiton Palvelut 2020 hankkeessa analysoitiin samaan aikaan osaamistarpeiden muutoksia näiden osalta. Hankkeen tavoitteena oli selvittää alan koulutustarpeet elinkeinon ja työelämän tarpeiden kehityksen mukaisesti vuoteen Lisäksi tarkoituksena oli kuvata matkailuelinkeinoa, koota matkailuyritysten näkemys alan tulevaisuudesta ja hahmottaa ennusteiden mukainen käsitys toimialan rakenteesta ja sen sisältämien työtehtävien osaamisvaatimuksista. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia kahteen keskeiseen kysymykseen: 1. Kuinka paljon matkailualan koulutuksen aloituspaikkoja tulee olla? 2. Millä tavoin matkailualan koulutusta tulee kehittää? Ennakointi jakaantui kahteen osaan: välittömiin toimenpidesuosituksiin, jotka perustuivat nykytilaanalyysiin ja työelämän tarpeiden väliseen ristiriitaan ja pidemmälle ulottuvaan tulevaisuuden visiointiin. Nykytila-analyysin, asiantuntijahaastatteluiden, valmistuneiden kyselyn ja työanalyysien avulla tarkasteltiin matkailualan koulutuksen ja työelämän osaamistarpeiden kohtaamista. Delfoi-tekniikalla visioitiin matkailualalla ja matkailualan koulutuksessa tapahtuvia muutoksia vuoteen 2020 asti. Tulevaisuuden tarkastelun lähtökohtana ja kohteena oli matkailun ja elämysteollisuuden klusteri, joka koostuu palvelujen tuotannosta, myynnistä ja markkinoinnista, tuotannon ja markkinoinnin tuesta sekä viihdeteollisuudesta. Yhtenä hankkeen tuloksena päivitettiin Suomen matkailuklusterin määritelmä, joka pohjautui Suomen Matkailun kehitys Oy:n laatimaan matkailun klusterin määritelmään (kuvio 1). Matka 2020 hanke jakaantui eri vaiheisiin, jotka etenivät nykyhetken analyysistä tulevaisuuden analyysiin. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeessa tehtiin nykytilan kartoitus vuonna 2004 (kuvio 2), joka sisälsi kartoituksen silloisen ajankohdan koulutustarjonnasta. Kartoitus käsitti ammatillisen, ammattikorkea- ja yliopistoasteen lisäksi kartoituksen alan näyttötutkinnoista, niihin valmentavista koulutuksista sekä yrityksille suunnattua lisä- ja täydennyskoulutusta. Samaan aikaan tehtiin haastattelukierros matkailuelinkeinossa toimivien näkemyksistä alan tulevaisuudesta. Haastattelujen yhteydessä selvitettiin myös haastateltavien laajempaa tietämystä alan koulutuksesta sekä tarkasteltiin alan tulevaisuuden osaamistarpeita. Lisäksi haettiin vastausta kuinka matkailualan koulutus saataisiin osaksi matkailun toimialan kehittämistä, toisin sanoen millaisia olisivat koulutuksen ja työelämän yhteistyömuodot tulevaisuudessa. Asiantuntijahaastatteluja tehtiin yhteensä 18 kappaletta. 20

22 Kuvio 2. Tulevaisuustutkimus-vaiheessa suoritettiin delfoi-tutkimus, jonka tavoitteet määriteltiin seuraavasti: Tunnistaa ja kuvata toimintaympäristön muutosten ja skenaarioiden vaikutuksia matkailualan kehitykseen Fokusoida ja tarkentaa Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) skenaariot matkailualan koulutuksen näkökulmasta ja määrittää skenaariovaikutukset koulutukseen Määrittää matkailualan toimintaympäristön uskottava tulevaisuudenkuva 2010 ja 2020 sekä niiden taustaolettamukset toimintaympäristön seurantaa varten Määrittää matkailualan kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset koulutustarpeiden ennusteet vuosiin 2010 ja 2020 Kohottaa avainhenkilöiden ymmärrystä ja toimintaympäristön muutoksesta ja kehittää päätöksentekijöiden reagointikykyä ja muutosvalmiutta Sitouttaa osallistuvat sidosryhmätahot luomaan itse aktiivisesti haluttua, yhteistä tulevaisuutta. Delfoi-menetelmässä asiantuntijat toimivat arvioivat tulevaa kehitystä. Kyseessä on asiantuntijoiden kannanotto menetelmä, jossa kannanotto tapahtuu anonyymisti. Tekniikkaa voidaan luonnehtia ryhmän kommunikaatioprosessin strukturointimenetelmäksi, jonka tarkoituksena on auttaa ryhmää kokonaisuutena käsittelemään monimutkaista ongelmaa. Argumentointivaiheen jälkeen anonyymiydestä voidaan luopua, jotta asiantuntijat motivoituvat keskusteluun. Delfoi-tutkimuksen suoritti kahtena sähköpostikyselynä skenaariomenetelmään ja strategiatyöhön erikoistunut liikkeenjohdon konsultointiyritys Capful Oy. 21

23 Delfoi-prosessin tuloksena projektissa saatiin muutostekijöitä vuoteen 2020 (muutostekijät esitetty liitteessä 2 graafisesti): Delfoi-prosessin muutostekijöitä vuoteen 2020 Matkailualan rakenteellinen muutos Sähköisen kaupankäynnin (e-business) odotetaan lisääntyvän merkittävästi ja teknologian kehittymisen jatkuvan. Tämän seurauksena esim. matkatoimistoissa keskeisiä työntekijöitä olisivat informaatikot, jotka räätälöisivät matkapaketteja. Itämeren alueen (eteläinen Suomi, Baltian maat ja Pietari) kehittyminen yhtenäiseksi matkailualueeksi Matkailukeskusten roolin vahvistuminen monipuolisiksi, ympärivuotisiksi palvelukeskittymiksi Matkailupalveluiden kysynnän muutos Tulevaisuuden tuotteistamisen elementit Matkailutoimialan työvoima Asiakkaiden kulutuskäyttäytyminen muuttuu asiakkaiden jakaantuessa yhä pienempiin lomittaisiin ja päällekkäisiin segmentteihin. Iän ei kuitenkaan uskota olevan segmentoiva tekijä vaan yksilöllisyyden ja tarpeiden, joskin eläkeläisten uskotaan olevan terveempiä, maksukykyisempiä ja aktiivisempia harrastuksissaan kuin ennen. Kansainvälinen kysyntä (etenkin Aasiasta) kehittyy voimakkaasti, mutta lähialueet ja kotimainen kysyntä pysyvät keskeisessä asemassa Keskeisiä Suomen matkailun asiakasryhmiä vuonna 2020 odotetaan olevan mm. Ikääntyneet ihmiset erilaisine tarpeineen Omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehtivat henkilöt Työssäkäyvät, ammattitaitoaan kehittävät ja työkykyään ylläpitävät ihmiset Yritykset, jotka haluavat panostaa työntekijöidensä työkyvyn ylläpitämiseen Ekstriimistit eli äärimmäisiä elämyksiä hakevat henkilöt Palveluiden viennin kasvaessa ulkomaisten asiakkaiden osuus kasvaa Uusien tuoteryhmien kehittyminen Luontomatkailun on Suomen matkailun keskeinen vetovoimatekijä Matkailutuotteiden kehittämisessä on huomioitava laatu, turvallisuus ja ympäristö Matkailusektorien tulevat innovaatiot syntyvät yhteistyöstä muiden toimialojen kanssa Menestystuotteen ominaisuuksia uskotaan olevan: Yksilöllisyys, asiakaslähtöisyys Ympäristölähtöisyys Tuote edistää hyvinvointia ja terveyttä Työikäisen väestön pienentyessä kilpailu osaavista työntekijöistä kiristyy Moniosaaminen nousee keskeiseksi tarpeeksi. Teknisten taitojen lisäksi on oltava viihdyttämisen taito ja halu. Samalla muodostuu myös uusia syvempää erikoisosaamista vaativia työpaikkoja Matkailualan koulutus Taulukko 4. Muutostekijät vuoteen Julkisen rahoituksen supistuessa koulutus keskittyy ja samalla ikäluokkien pienentyessä aloituspaikkamäärät pienenevät Koulutus kansainvälistyy. Tutkinnosta osa suoritetaan ulkomailla ja suomalaisista nuorista yhä suurempi osa suorittaa alan koulutuksen ulkomailla Koulutuksen ja elinkeinon yhteyden tiivistyvät Alan tutkimus- ja kehitystoimintaan panostetaan Matkailun suhdannebarometrissa arvioitiin matkailuyritysten kasvunäkymiä vuoteen 2010 asti. Barometri toteutettiin Haaga tutkimuksen vuodesta 1990 toteuttamaa Matkailun suhdannebarometria. Barometrin tuloksissa tärkeimmiksi kasvua edistäviksi tekijöiksi nousivat työntekijöiden moniosaaminen ja matkailuun suunnatun vapaa-ajan kasvu. Muita merkittäviä tekijöitä olivat elämyshakuisuuden kasvu ja matkailun ympärivuotisuus. Koulutuksen näkökulmasta erityisesti yritysten näkemyksenä oli panostus henkilöstön 22

24 jatko- ja täydennyskoulutukseen etenkin jatkossa häämöttävän työvoimapulan uhatessa. Kasvua heikentävinä tekijöinä nähtiin lähinnä (hinta)kilpailu ja tuotteiden riittämätön kysyntä. Skenaariotyöskentelyssä laadittiin tulevaisuusmateriaalin perusteella kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota: tavoiteltava tulevaisuus, ajopuutulevaisuus ja vältettävä tulevaisuus. Näiden vaihtoehtojen avulla arvioitiin matkailukoulutuksen määrällistä ja laadullista tarvetta. Skenaariotyön tavoitteena oli yhdistää koulutuksen järjestäjien ja rahoittajien, opiskelijoiden ja alalta valmistuneiden sekä elinkeinon näkemyksiä tulevaisuuden skenaarioiksi, jotka helpottavat toimialan ja koulutuksen kehittämistä. Tavoiteltava tulevaisuus perustui valtakunnallisen matkailustrategian (2006) mukaiseen matkailun n. 5 prosentin vuosittaiseen kasvuun rekisteröidyissä yöpymisvuorokausissa mitattuna Ajopuutulevaisuus perustui lähimenneisyyden mukaiseen matkailun kehitykseen Vältettävä tulevaisuus perustui epävakaaseen matkailun kehitykseen Näiden skenaarioiden pohjalta muodostettiin matkailutoimialan määrälliset mittarit eri skenaarioihin. Mittareita käytettiin aloituspaikkoja koskevan valtakunnallisen ennakoinnin kertoimissa yhdessä valmistuneiden seurannasta ja asiantuntijahaastatteluista poimittujen havaintojen kanssa. Näiden yhdistelmänä laskettiin valtakunnalliset suositukset aloituspaikoista koulutustasoilla eri skenaarioissa. Tämän lisäksi aloituspaikka-arviot laadittiin myös maakuntatasolla. Opiskelijoiden kyselytutkimus toteutettiin Matka messujen yhteydessä. Messujen opiskelijaseminaariin osallistujia aktivoitiin ennen seminaaria arvioimaan matkailukoulutuksen sekä toimialan ja omaa tulevaisuutta web-kyselyn avulla. Vastaajia oli 197 henkilöä, joista 93 prosenttia oli naisia. Valmistuneiden kyselytutkimus toteutettiin vuosina valmistuneiden osalta. Ko. vuodet valittiin, koska koulutusohjelmat olivat olleet käytössä matkailukoulutuksessa vuodesta 2000 alkaen ammatillisen peruskoulutuksen osalta ja vuodesta 1998 lähtien ammattikorkeakoulutuksen osalta. Kyselytutkimuksessa tutkittiin lähinnä valmistuneiden sijoittumista ja työllistymistä. Kyselyssä keskityttiin seuraaviin osaalueisiin: matkailukoulutuksesta valmistuneiden ja heidän opintojensa taustatiedot nykyinen työtilanne koulutuksen elinkeinolähtöisyys tulevaisuuden suunnitelmat. DACUM (Developing A CurriculUM) -työanalyysillä etsittiin vastausta siihen, mitä kolmen eri matkailusektorin toimijoiden tulisi osata työssään ja miten osaamisvaatimukset tulevaisuudessa mahdollisesti muuttuvat. Työskentelyn tuotteena saatiin matkailun ohjelmapalveluiden työntekijän/yrittäjän, matka-asiantuntijan ja matkailukeskuksen liiketoiminnan kehittäjän työnkuvat. DACUM-analyysi perustuu työryhmätyöskentelyyn ja se on tehokas, nopea ja taloudellinen työanalyysimenetelmä koulutuksen suunnittelun tueksi. DACUM-menetelmä on käytössä mm. Kanadassa, Yhdysvalloissa, Uudessa Seelannissa sekä Brasiliassa. Ryhmässä määritellään tiettyyn ammattiin liittyvät yleiset tehtäväalueet ja yksittäiset työsuoritukset käyttämällä verbejä, verbin määreitä ja substantiiveja. Paneelin vetäjänä on neutraali henkilö, jonka johdolla asiat kirjataan Storyboard-menetelmällä ja ideat kootaan yhteen. 23

25 Tuloksena työanalyysistä saatiin ammateittain tuloksena osaamisalueita, joita ammattilaisen työtehtävissä tulee osata. Näiden osaamisalueiden merkityksen odotetaan joko kasvavan (+), laskevan (-) tai pysyvän ennallaan. Matka-asiantuntija Matkailun ohjelmapalveluiden työntekijä Palvella asiakasta (++) Hallita aikaa (++) Myydä matkoja (+) Asennoitua oikein työhönsä (+) Ymmärtää liiketoiminnan realiteetit (+) Hallita paineita (+) Hallita yleismaantietoa Tuntea matkailuun liittyvät lait ja asetukset Varata matkoja (-) Hallita viestintä (-) Taulukko 5. DACUM-analyysin tulokset. - Osata toimia taloudellisesti (++) - Hallita asiakkuutta (++) - Palvella asiakkaita (+) - Tutkia ja kehittää matkailupalveluja (+) - Toimia yrityksen tavoitteiden mukaisesti (sisäinen yrittäjyys) - Myydä tuotteita - Markkinoida yritystä ja tuotteita - Hallita substanssi - Tuottaa ohjelmapalveluita (-) Matkailukeskuksen liiketoiminnan kehittäjä - Hahmottaa tulevaisuutta (++) - Hallita asiakkuudet (++) - Osata johtaa ihmisiä ja itseään (+) - Osata rakentaa verkostoja ja toimia tuloksellisesti niissä (+) - Hallita ja tuntea liiketoiminnan lainalaisuudet - Osata johtaa organisaatiota - Ymmärtää matkailuilmiön toimintaa Hankkeen tuloksena saatiin näkemykset matkailualasta ja matkailukoulutuksesta vuonna Näiden pohjalta hankkeessa luotiin matkailukoulutukselle sekä määrälliset että laadulliset toimenpidesuositukset. Matkailualan nähtiin vuonna 2020 olevan sekä keskittyneen että ketjuuntuneen. Kansainvälisen omistuksen odotetaan kasvavan mutta samalla kotimaisten matkailukeskusten odotetaan vahvistuvan monipuolisiksi ja ennen kaikkea ympärivuotisiksi palvelukeskuksiksi. Näiden ohessa on erityisosaamisen ja näin erityisen vahvuuden varaan nojaavaa pienimuotoista, tuottavaa ja laadukasta matkailutoimintaa ja - yrittäjyyttä. Suurimman osan matkailusta odotetaan edelleen olevan kotimaan matkailua. Kansainvälisyyden kasvaessa edelleen suurimman kysynnän odotetaan silti tulevan Suomen lähialueilta, joskin etenkin Aasian kasvava kysyntä näkyy myös. Matkailun määrän kehittymisen odotetaan olevan pitkälti riippuvainen talouden ja turvallisuuden kehittymisestä. Taloudellisen epävakauden aikana lähialueen ja kotimaan matkailun merkityksen odotetaan kasvavan ja samalla näin auttavan kotimaan matkailuyrityksiä selviämään huonojen aikojen yli. Vastaavasti taloudellisen menestyksen aikana matkailu kauemmas kasvaa mutta samalla odotetaan ulkomaisen kysynnän kasvavan Suomessa. Suomen työikäisen väestön pienenemisen uskotaan aiheuttavan kovempaa kilpailua osaavasta työvoimasta. Työvoiman saatavuutta ja työtehtävien osaamisvaatimusten täyttämistä pidetään matkailutoimialan kohtalon kysymyksenä. Työvoiman saatavuutta parantaa työpaikkojen ympärivuotisuuden kasvaminen. Pätkätöihin odotetaan kuitenkin työvoiman saatavuuden olevan heikkoa. Matkailukoulutuksen odotetaan keskittyvän ja paikallisten koulutusorganisaatioiden lukumäärän odotetaan puolittuvan. Samalla isojen koulutuskeskuskusten yhteistyö muiden koulutuskeskusten ja etenkin työelämän edustajien kanssa odotetaan tiivistyvän. Opiskelijoiden kannalta opiskelu muuttuu kansainvälisemmäksi ja koulutusväylien odotetaan olevan aikaisempaa joustavampia. Näin opiskelija voi suorittaa erillisiä tutkinnon osia, joista mahdollisesti lopulta syntyy virallinen ammatillinen perustutkinto. Määrällisinä toimenpiteinä hankkeessa päädyttiin esittämään aloituspaikkamäärien pudottamista sekä ammatillisessa koulutuksessa että ammattikorkeakouluissa. Sama tulos saatiin sekä asiantuntijahaastatteluissa että valmistuneiden seurannassa. Yliopistokoulutuksen osalta 24

26 aloituspaikkamääriin ei esitetä muutoksia. Suurimpana syynä tälle alan koulutuksen nuoruus. Aloituspaikkamäärien rajoittamisen hankaluutena pidettiin matkailualan koulutuksen suurta suosiota, joka houkuttelee koulutuksen järjestäjiä järjestämään matkailualan koulutusta, vaikka valmistuvat sijoittuvatkin heikosti koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Toisaalta suuret hakijamäärät takaavat hyvät ja motivoituneet opiskelijat, minkä puolestaan katsotaan takaavan oppilaitoksille valtionosuudet ja ennakoitavan vakaan taloudellisen tilanteen opintojen pienen keskeyttämisasteen vuoksi. Kuitenkin vain 30 prosenttia matkailualalta ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista työskenteli alalla kahden vuoden kuluttua valmistumisestaan. Sama tulos saatiin sekä valmistuneiden seurantatutkimuksesta että asiantuntijahaastatteluista. Ammattikorkeakouluista valmistuneet työllistyivät ammatillista astetta paremmin, vaikka yleinen mielikuva alalla oli, että ammattikorkeakouluista valmistuu liikaa teoreetikkoja ja esimiehiä tekijöiden sijaan. Aloituspaikkamäärien vähentämistarpeen arvioitiin olevan enimmillään ammatillisessa koulutuksessa 56 prosenttia ja ammattikorkeakouluissa 46 prosenttia heikoimmassa tulevaisuuden skenaariossa ja pienimmillään 20 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa ja 6 prosenttia ammattikorkeakouluissa. Prosenttiennusteisiin vaikuttaa lähinnä arvio matkailualan tulevasta kasvusta ja matkailualan koulutuksen suorittaneiden työllistymisasteesta matkailualalle. Todellisen aloituspaikkojen vähentämistarpeen arvioitiin olevan näiden ääripäälukujen välillä. Joka tapauksessa kuitenkin aloituspaikkojen vähentämistarve oli hankkeen mukaan valtakunnallisella tasolla selvä. Yksittäisten alueiden osalta tuloksissa päädyttiin useimpien alueiden osalta matkailualan koulutuksen vähentämiseen. Alueittain etenkin matkailualalle työllistymisaste vaihteli merkittävästi ja oli huonoimmillaan ainoastaan 20 prosenttia ja parhaimmissakin maakunnissa ainoastaan 50 prosenttia. Erityisesti kiinnitettiin huomiota ohjelmapalveluiden koulutuksen hajautukseen ympäri maata samaan aikaan kun ohjelmapalveluiden työt sijaitsivat lähes ainoastaan Lapissa tai Uudellamaalla. Laadullisina toimenpiteinä hankkeessa päädyttiin korostamaan moniosaajien merkitystä. Moniosaamisen ja erityisosaamisen välillä todettiin aina olevan jatkuva jännite koulutuksen sisältöjen kehittämisessä. Moniosaajien painottamisen rinnalla tuleekin hankkeen mielestä olla riittävästi myös erityisosaamisalueita. Moniosaajan osaamisen on tulevaisuudessa sisällettävä: Liiketoimintaosaamista ja taloudenhallintaa Luovuutta, innovatiivisuutta ja joustavuutta Vuorovaikutustaitoja, kulttuurien tuntemusta ja kielitaitoa Ennakointikykyä, reagointikykyä ja muutosvalmiutta Kykyä omaksua ja ymmärtää Kykyä hahmottaa matkailun prosesseja, tuotantotaloutta Valmistuneiden mielestä tärkein tulevaisuuden osaamisalue on kielitaito. Tämän jälkeen tärkeimpiä olivat vuorovaikutustaidot ja laatuosaaminen. Kilpailun kovenemisen todettiin korostavan taloudellisen toiminnan tärkeyttä, ajanhallintataitoja ja kykyä sietää painetta. Erityisen kovaa kritiikkiä sai osakseen opinnäytetyö sekä toisella asteella että ammattikorkeakouluissa. Opinnäytetyön ei katsota hyödyttävän opiskelijoita työelämässä samalla kun se olisi mainio keino hankkia valmistuville erityisosaamista ja samalla markkinointimateriaalia työnantajia varten. Hankkeessa todettiinkin, että opinnäytetyön pitäisi olla kisällityön kaltainen ammatillista osaamista osoittava hanke, jota työnhakutilanteessa voisi esitellä työnantajalle. 25

27 Toisen asteen koulutusta haluttiin kehittää käytännönläheisemmäksi ja tavoitteet realistisemmiksi. Etenkin toivottiin työelämäyhteistyön laajentamista ja työharjoittelun kehittämistä. Hankkeen mukaan koulutuksen suunnittelussa tulisi tiedostaa perusvalmiuksien antamisen tärkeys etenkin asiakaspalvelutaidoissa, vieraissa kielissä ja tietotekniikassa. Asiakaspalvelutaitojen todettiin olleen kaikkein hyödyllisin koulutuksen antama valmius. DACUM-työanalyysissä keskeiseksi kaikkia ammattiryhmiä koskevaksi tulevaisuuden osaamisalueeksi nousi asiakkuuksien hallinta ja asiakaspalveluosaaminen. Asiakkaat segmentoidaan yhä tarkemmin ja markkinointi ja myynti ovat yhä ammattitaitoisempia ja kohdennetumpia. Suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä uskottiin ennakointitaitojen korostuvan. Nämä taidot mahdollistavat jopa proaktiivisen toiminnan, jossa luodaan uutta kysyntää ja trendejä. Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä tulisikin hankkeen mielestä liittää korkeakoulujen menetelmäopintoihin. Matkailualan koulutuksen kehittämisessä on huomioitava seuraavat asiat: 1. Aloituspaikat tulee suhteuttaa matkailualan kehityksen mukaisesti. 2. Elinkeinon edustajien ja yrittäjien sekä koulutuksen ja koulutuksen suunnittelun (projektit, opinnäytetyöt, työharjoittelut ja työssäoppiminen) välistä vuorovaikutusta on lisättävä. 3. Matkailukoulutusta on järjestettävä alueilla, joilla matkailuelinkeino on kilpailukykyinen. 4. Matkailukoulutuksen edustajien tulee hakeutua mukaan alueelliseen matkailun kehittämiseen. 5. Opettajilla tulee olla muodollinen ja teoreettinen pätevyys, mutta ennen kaikkea työelämäosaamista. Opettajien työelämäjaksot ovat erittäin suositeltavia. 6. Matkailukoulutuksesta valmistuneiden urakehityksen seuranta tulee olla valtakunnallista ja säännöllistä. 7. DACUM-menetelmää tai vastaavaa suositellaan oppilaitosten elinkeinon kanssa yhdessä tehtävässä opetussuunnitelman kehittämisessä. 8. Oppilaitosten vastuulla on matkailukoulutuksen tunnetuksi tekeminen (koulutuksen läpinäkyvyys ja ymmärrettävyys). 9. Oppilaitosten tulee antaa alalle hakeutuville ja opiskelijoille realistinen kuva toimialasta ja sijoittumisesta toimialalle opiskelun jälkeen. Urasuunnittelu tulee ottaa osaksi matkailualan koulutusta. 10. Matkailun kehittäjille tulee järjestää alan substanssikoulutusta. 11. Matkailun koulutusohjelmista valmistuneiden seurantatutkimus tulee suorittaa vuonna maakunnallisen ennakoinnin mallin vaatimilla otoksilla. 12. Matkailun valtakunnallisen koulutustarvemäärien osalta seurantatutkimus on tehtävä vuoden 2010 matkailun kehityksen tunnuslukujen pohjalta. 4.4 Palvelut 2020 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, Palvelut Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa Palvelut hanke oli Elinkeinoelämän keskusliiton, opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke, jonka tavoitteena oli ennakoida yksityisellä palvelusektorilla tapahtuvia muutoksia, alojen tulevaisuuden toimintaympäristöä ja näiden heijastumista tarkastelussa olevien alojen osaamisvaatimuksiin. Hankkeessa ennakoitiin etenkin millaista osaamista palveluyritykset tarvitsevat muuttuneessa toimintaympäristössä vuonna Hanke alkoi vuonna 2004 ja päättyi vuoden 2006 lopussa. Hankkeessa tarkasteltiin seitsemää palvelualaa, joista joukossa oli majoitus- ja ravitsemispalveluiden toimiala. Tässä selvityksessä keskitytään ainoastaan tähän toimialaan. 26

28 Hanke käsitti kaksi vaihetta: ensimmäisessä vaiheessa tehtiin nykytila-analyysi palvelusektorista ja sen muutosvoimista. Tässä vaiheessa käytettiin aineistona aikaisempia tutkimuksia, kirjallisuutta, tilastoaineistoja ja asiantuntijahaastatteluita. Toisessa vaiheessa keskityttiin tulevaisuustyöhön jolle ensimmäisen vaiheen tulokset tarjosivat lähtökohdan. Toisen vaiheen toteutuksesta vastasi asiantuntijaverkosto projektitutkijan johdolla. Asiantuntijaverkoston jäsenet olivat ko. toimialojen yrityksistä ja liitoista, opetus- ja työhallinnosta sekä tutkimuslaitoksista. Verkosto työskenteli etenkin alakohtaisissa tulevaisuusfoorumeissa, joissa keskityttiin alojen toimintaympäristöihin ja osaamistarpeisiin. Tulevaisuusfoorumeissa tarkasteltiin ensimmäisen vaiheen nykytila-analyysin ja muutostekijöiden tuloksia. Näiden pohjalta ennakoitiin alojen todennäköistä kehitystä, menestystarinoita ja uhkaskenaarioita. Tulevaisuudesta muodostettiin täten useampi erilainen vaihtoehtokuva. Lisäksi foorumeissa muodostettiin visiot alojen tulevaisuudesta vuonna Tulevaisuusfoorumien työskentely pohjusti Delfoi-kyselyitä, joissa kysyttiin valituilta asiantuntijoilta näkemyksiä alojen toimintaympäristöistä ja osaamistarpeista. I Tulevaisuusfoorumi II Tulevaisuusfoorumi III Tulevaisuusfoorumi IV Tulevaisuusfoorumi Toimialojen nykytilanteen läpikäyminen. Virittäytyminen tulevaisuustyöskentelyy n mm. tunnistamalla muutosvoimia ja ennakoimalla menestymismahdollisuu ksia. Lähtökohta toimintaympäristön muutoksiin keskittyvälle Delfoi I -kyselylle. Delfoi I kyselyn tuloksiin perehtyminen. Vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien pohtiminen: todennäköinen kehityskulku, alan menestystarina ja uhkaskenaario. Alan tulevaisuuden vision rakentaminen aikaisempien työvaiheiden pohjalta. Vision toteutumisen edellyttämien osaamistarpeiden pohtiminen. Lähtökohta osaamistarpeisiin keskittyvälle Delfoi II kyselylle. Taulukko 6. Tulevaisuuden hahmottaminen tulevaisuusfoorumeissa. Keskustelua osaamistarvekyselystä ja sen tuloksista. Visioiden hiominen. Toimintaympäristön muutostekijöitä ovat globalisaatio, teknologinen kehitys ja digitalisointi, verkostoituminen ja ikääntyminen. Toimintaympäristön oletetaan seuraavissa muuttuvan toivottavaan tulevaisuuskehitykseen. Globalisaatio on määritelty ilmiöksi, jolla on taloudellisia, kulttuurisia, poliittisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Elinkeinoelämän kehitystä tarkasteltaessa puhutaan erityisesti talouden globalisaatiosta, joka viittaa yritysten, tuotannon, rahoituksen, palvelujen, kaupan, investointien ja markkinoiden monikansalliseen organisoitumiseen. Teknologinen kehitys sekä maailman kauppaa ja pääomaliikkeitä koskevien esteiden poistaminen ovat taloudellisen globalisaation kaksi keskeistä liikkeellepanevaa voimaa. Globalisaation vaikutuksesta toimintaympäristön odotetaan kansainvälistyvän. Rajojen odotetaan poistuvan ja kilpailun kovenevan. Kansainvälisten markkinoiden odotetaan kasvattavan vahvoja ylikansallisia yrityksiä. Samalla kiristyvään kilpailuun odotetaan vastattavan verkostoitumisella ja erikoistumisella. Paikallisuuden oletetaan olevan tärkeää asiakasrajapinnassa. Tietotekniikan odotetaan vaikuttavan globalisaatiokehitykseen sitä kiihdyttävästi. Markkinoille pääsy on helpompaa tiedon siirtyessä nopeasti. Tiedonsiirron helpottumisen vuoksi yritysten odotetaan sijoittavan 27

29 toimintonsa sinne, missä ne ovat kilpailukyvyn kannalta optimaalisessa paikassa. Ulkoistamisen odotetaan olevan vuoteen 2020 mennessä yritysten tavanomaista toimintaa. Globalisoitumisen odotetaan lisäävän sekä työvoiman että asiakaskunnan monikulttuurisuutta. Muuttoliikkeen odotetaan kasvavan sekä Suomeen että Suomesta pois. Näin odotetaan syntyvän uusia palvelutarpeita ja vaikutuksia myös esim. asiakaspalveluun, koska palveluntuottajien on yhä enemmän ymmärrettävä erilaisia kulttuuritekijöitä. Palveluiden ja palvelukonseptien kehittymisen odotetaan olevan nopeaa, koska kansainvälinen kilpailu tuottaa mm. vaativampia asiakkaita. Samalla eettisten valintojen painoarvon uskotaan kasvavan ostopäätöstä tehtäessä. Palveluja tulee muokata vastaamaan kansainvälistymisen haasteisiin. Suomalaisten myös odotetaan erikoistuvan hyvinkin pieniin tuotteisiin. Suomalaisissa palveluyrityksissä odotetaan olevan paljon innovaatiotoimintaa, jota tuotteistetaan ja viedään ulkomaille. Globalisaation odotetaan kasvattaneen ulkomaisten matkailijoiden määrää Suomeen huomattavasti. Myös erilaisten turvallisuusriskien kasvaminen muualla kasvattaa Suomen houkuttelevuutta. Kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä esimerkiksi hotellialalla ulkomaisten yritysten määrä voi vielä kasvaa. Liike-elämän käyttämät majoitus- ja ravitsemispalvelut ovat vähentyneet, mutta korvaavat markkinat löytynevät turismista. Teknologinen kehitys on keskeinen edellytys talouden globalisaation etenemiselle. Se kohottaa kokonaistuottavuutta, vähentää pääomien, tuotteiden ja tuotannontekijöiden liikkumiskustannuksia ja mahdollistaa kokonaan uudenlaisten tuotteiden valmistuksen ja tuotantoteknologioiden käyttöönoton. Teknologisen kehityksen avulla odotetaan, että palveluyritykset pystyvät keskittymään enemmän ydinosaamiseensa eli asiakaspalveluun. Samalla asiakaslähtöisten palveluprosessien uskotaan kehittyvän. Esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin kohdistaminen paranee ja yritykset pystyvät seuraamaan reaaliaikaisesti markkinoita ja ostokäyttäytymistä. Lisäksi palvelun aika- ja paikkasidonnaisuuden uskotaan vähenevän. Teknologinen kehitys mahdollistaa palvelujen käyttämisen ympärivuorokauden ja mistä vaan. Teknologian avulla uskotaan edelleen pystyttävän myös vähentämään rutiinityötehtäviä mutta samalla asiantuntemusta vaativien tehtävien uskotaan lisääntyvän. Majoitus- ja ravitsemispalveluiden toimiala on edelläkävijä sähköisessä kaupankäynnissä ja etenkin nähdään mahdollisuuksia parantaa tarkempien raportointijärjestelmien avulla asiakkaalle räätälöitäviä palveluita. Vuonna 2020 odotetaan älyteknologian mahdollistavan esimerkiksi ruoka-annosten helpomman tilaamisen kotiin. Verkostoitumisella tarkoitetaan yritysyhteenliittymien syntymistä siten, että yhteenliittymä pystyy perustellusti paremmin palvelemaan asiakasta kuin yhteenliittymän osapuolet pystyisivät erikseen. Yritysten näkökulmasta verkostoituminen on prosessi, jossa tieto, osaaminen ja arvot yhdistyvät lisäarvoa synnyttäväksi toiminnaksi. Verkostoituminen uskotaan mahdollistavan siirtyminen palveluntuottajalähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen, missä vaativalle asiakkaalle räätälöidään palvelukokonaisuuksia useamman palveluntarjoajan välisenä yhteistyönä. Asiakkaalle tällainen toiminta edelleen näkyisi kuitenkin yhden luukun palveluna. Samalla toimialojen uskotaan lähentyvän toisiaan ja etenkin tämän odotetaan vaikuttavan palvelualoihin, koska ne usein toimivat eri alojen rajapinnoissa. Rajapinnat nähdään hedelmällisiksi uusien innovaatioiden kehittämisen kannalta. Näiden seurauksena verkosto-osaamisen 28

30 odotetaan nousevan keskeiseksi menestystekijäksi. Verkostojen luominen edellyttää avarakatseisuutta, ennakkoluulottomuutta, luovuutta ja muutosvalmiutta ja verkostoissa toimiminen vaatii yhteistyötaitoja, laaja-alaisuutta, kokonaisuuksien hallintaa ja monialaista liiketoimintaosaamista. Verkostoitumisen odotetaan näkyvän voimakkaampana tuotemerkkien käyttönä ja ketjuuntuneena toimintana. Etenkin markkinoinnin odotetaan tehostuvan kansainvälisten verkostojen avulla. Myös esimerkiksi catering-yritys voi ryhtyä yhteistyöhön kiinteistönhoitopalveluja tuottavan yrityksen kanssa tarjotakseen kokonaisvaltaisempaa palvelua. Samalla esimerkiksi hotellien aamiaispalvelusta voi vastata jokin muu yritys (shop-in-shop). Ikääntyminen. Suomen työvoimasta poistuu työhallinnon arvioiden mukaan vuosina noin miljoona henkilöä, mikä vastaa lähes puolta vuoden 2000 työllisistä. Työelämään tulevien vuotuinen määrä on tästä eteenpäin 2020-luvun lopulle saakka muuttoliikkeen laajuudesta riippuen henkeä pienempi kuin poistuvien määrä. Ikääntymisen seurauksena palveluiden merkityksen odotetaan kasvavan, koska ikääntyneillä on varallisuutta, halua ja tottumusta hyödyntää palveluja. Samalla laadun ja yksilöllisyyden merkitys korostuu. Asiakaslähtöisyyden vaatimus lisää tarvetta segmentoinnille esimerkiksi jollekin tietylle ryhmälle ikääntyneitä. Ikääntyminen aiheuttaa myös työikäisen väestön määrän laskun, mikä voi aiheuttaa pulaa osaavasta työvoimasta. Tästä odotetaan seuraavan, että ikääntyneiden halutaan pysyvän työelämässä pidempään ja näin työnantajat panostavat työssäjaksamiseen. Erityisenä kysymysmerkkinä on kuitenkin ikääntyvien ihmisten kulutuskäyttäytyminen, koska kertynyttä varallisuutta ei välttämättä halutakaan kuluttaa. Vapaa-ajan matkustamisen odotetaan kasvavan ikääntymisen seurauksena. Etenkin ikääntyneistä odotetaan löytyvän asiakaskuntaa sesonkiaikojen ulkopuolelle tasoittamaan sesonkihuippuja. Ikääntyvien kulutustottumukset ovat yksilöllisiä, mikä pakottaa tarjoamaan heille räätälöidympiä palveluita. Hankkeen visio majoitus- ja ravitsemusalalle vuonna 2020: Majoitus- ja ravitsemispalvelut on kansainvälisesti kilpailukykyinen, verkostoitunut ja arvostettu palvelualan merkittävä työllistäjä ja työnantaja. Osaaminen on korkealla tasolla, ja palvelu- ja tuotantoprosessit edustavat viimeisintä kehitystä. Palvelut ja tuotteet täyttävät monipuolisesti asiakkaiden tarpeet ja odotukset. Toiminta on kannattavaa ja vastuullista. 29

31 Työntekijätehtävät Asiantuntija- tai esimiestehtävät Johtotehtävät Asiakaspalveluosaaminen Yhteistyökyky Myyntitaidot Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ja ennakointi Muutosvalmius Tiimityötaidot Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ja ennakointi Yhteistyökyky Ongelmanratkaisukyky Asiakasosaaminen Ihmisten johtaminen Tiimityötaidot Kyky jakaa osaamista/ymmärtää toisten osaamista Markkinatuntemus Liiketoimintaprosessin ymmärtäminen Asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja ennakointi Palveluketjun kokonaisuuden hallinta Ihmisten johtaminen Ennakointiosaaminen Muutosvalmius Kyky analysoida tietoa Yhteistyökyky Kyky jakaa osaamista/ymmärtää toisten osaamista Ongelmanratkaisukyky Taulukko 7. Merkittävimmät osaamisalueet majoitus- ja ravitsemisalan tehtävissä vuonna Majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöiltä odotetaan vuonna 2020 hankkeen mukaan ennen kaikkea palveluosaamista, eli asiakaspalvelutaitoja ja asiakkaan tarpeiden tunnistamista ja ennakointia. Asiantuntija- tai esimiestehtävissä korostuvat myös johtamisosaaminen ja liiketoimintaosaaminen. 4.5 Osaamistarveselvitys catering-alalla Lähde: Opetushallitus & Turun ammatti-instituutti, Osaamistarveselvitys Catering-alalla. Julkinen ruokapalvelu. Catering-alan osaamistarveselvityksen tarkoituksena oli selvittää alan osaamistarpeita nimenomaan julkisella sektorilla. (Yksityisen sektorin osaamistarpeita oli jo tarkasteltu Palvelut 2020 hankkeen yhteydessä.) Hankkeen taustalla oli catering-alan perustutkinnon yhdistyminen vuonna 2009 hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon kanssa. Tutkinnon uudistamista varten katsottiin tarvittavan ennakointitietoa alan kehityksestä tulevaisuudessa. Catering-ala määriteltiin kodin ulkopuolella tapahtuvaan ruokailuun ruokapalveluja tuottavaksi alaksi. Valmistettavat ruokamäärät ovat suuria ja niillä on täten suuri vaikutus alkutuotantoon, elintarvike- ja laiteteollisuuteen sekä kauppaan ja kuljetustoimintaan. Tämän lisäksi ala omalta osaltaan ohjaa kuluttajien valintoja. Alalla katsottiin täten olevan suuri kansantaloudellinen merkitys. Alaa ohjaa julkishallinnon päätöksenteko, koska viranomaiset valvovat ravitsemussuositusten ja hygieniamääräysten noudattamista aterioiden tuottamisessa. Selvityksen menetelmällisenä ja teoreettisena taustana käytettiin heikkoja signaaleja, jotka tulivat esille catering-alan muutoksina ja joiden katsottiin vaikuttavan palveluvastaavan ja suurtalouskokin osaamisvaatimuksiin. Ennakoinnissa käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista menetelmää arvioitaessa huomioon otettavia tekijöitä tehtäessä uusia catering-alan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteita. Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen analyysi pidettiin tutkimuksessa toistensa jatkumoina. Haastattelun avulla ensin pyrittiin saavuttamaan käsitystä ilmiöstä, minkä jälkeen kvantitatiivisessa tutkimuksessa pyrittiin samaan päämäärään. Tässä tutkimuksessa ensimmäisenä tiedonhankintamenetelmänä olivat haastattelut, joiden avulla haettiin perusteita toisen vaiheen kyselylomakkeen kysymyksiä varten. Nämä haastattelut suoritettiin laitosten esimiehille. Tämän jälkeen 30

32 toisessa vaiheessa tehtiin kyselylomakkeiden kysymysten tarkennus, mitkä sitten lähetettiin julkisen sektorin ammattikeittiöiden esimiehille. Ammattikeittiöiden uskottiin selvityksen tulosten pohjalta keskittyvän nykyistä suurempiin yksiköihin (esimerkiksi usean kunnan alueelle). Tämän seurauksena ruoan kuljettaminen toimipisteen ulkopuolelle kasvaa. Tuloksena saatiinkin, että catering-alan työvaiheista tarpeellisin oli ruokien jakelu ja toimitus. Seuraavaksi tärkeimmät työvaiheet olivat puhtaanapito ja astiahuolto sekä itsepalvelulinjaston ja noutopöydän hoito. Sen sijaan ruoan valmistamisen raaka-aineista koettiin vain vähän tarpeelliseksi. Ruoan valmistamista puolivalmisteista kuitenkin pidettiin hyvin tärkeänä työvaiheena. Moniosaamisen todettiin korostuvan catering-alalla tulevaisuudessa. Sekä palveluvastaavan että suurtalouskokin osaamisalueina katsottiin korostuvan internetin kautta tapahtuvat asiakaspalautteiden ja tilauksien vastaanottaminen, työssä oppijoiden ohjaaminen ja opastaminen sekä astiahuollosta ja jätehuollosta huolehtiminen. Asiakaspalvelusta vastaavan osaamistarpeissa korostuvat monipuoliset asiakaspalvelutaidot kuten asiakkaiden erityistoiveiden huomioon ottaminen, tuotteiden ja palveluiden esitteleminen asiakkaille, asiakaspalvelun laadun seuraaminen ja kehittäminen sekä ruokien tarjolle pano. Suurtalouskokin osaamistarpeissa tärkeintä olivat tietotekniikan käyttäminen ruokaohjeiden muokkaamisessa, koneiden ja laitteiden hyödyntäminen teknologian avulla, omavalvontatehtävien suorittaminen, raaka-aineiden taloudellinen käyttö, ruokien ja ruoka-annosten viimeisteleminen ja erityisruokavalioiden valmistaminen ja komponenttiruoanvalmistus. Catering-alan ammattilaisen osaamistarpeissa korostuivat teknologinen osaaminen, palveluosaaminen, erityisruokavalioiden valmistuksen osaaminen ja taloudellisuusosaaminen. Ao. taulukko kokoaa cateringalan ammattilaisten monipuolisia työtehtäviä. 31

33 JOKAISEN CATERING-ALAN TYÖNTEKIJÄN OSAAMISTARPEET = MONIOSAAJAN OSAAMISTARPEET Mitata ruokien lämpötilat ja suorittaa muut omavalvontatehtävät Käyttää koneita ja laitteita uusinta teknologiaa hyödyntäen Seurata ja kehittää asiakaspalvelun laatua Valmistaa erityisruokavalioita, - ruokia komponenteista ja laittaa ruoat tarjolle Palvelee asiakkaita ottamalla huomioon asiakkaiden erityistoiveet Käyttää raaka-aineita taloudellisesti, luovasti ja monipuolisesti Käyttää tietotekniikkaa ruokaohjeiden muokkaamisessa, esitellä tuotteita ja palveluita asiakkaille ja vastaanottaa asiakaspalautteita ja tilauksia internetin välityksellä Ohjata ja opastaa työssä oppijoita Valmistaa ruokaa puolivalmisteista Hoitaa astiahuoltoa Hoitaa jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteita noudattaen Hinnoitella ruokia ja pakata ja viedä ruoat asiakkaille Käyttää toimipaikan kassalaitteita ja yleisiä maksuvälineitä Valmistaa edustusaterioita Leipoa ja/tai paistaa erityisruokavalioihin kuuluvia leipiä ja leivonnaisia PALVELUVASTAAVAN OSAAMISTARPEET edellisten lisäksi Annostelee ja jakaa ruokaa Tarjoilee ruokia pöytiin Kuljettaa ja jakaa ruokia palvelukeittiöihin Taulukko 8. Catering-alan ammattilaisten keskeiset osaamistarpeet. SUURTALOUSKOKIN OSAAMISTARPEET edellisten lisäksi Viimeistelee ruokia ja ruoka-annoksia Toimii lihakokkina Toimii kalakokkina Esille nousi merkittävänä asiana opiskelijoiden oma vastuullinen toiminta. Alan ammattilaisten on pysyttävä alan muutoksessa mukana ja kannettava oma osuutensa osaamisen ylläpidosta. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että koulutuksen päätehtävänä on perusasioiden opettaminen ja että työelämä opettaa kaiken muun. Hygieniaosaaminen nousi kaikkein tärkeimmäksi asiaksi catering-alan koulutuksessa. Tämä aiheutui siitä, että ammattikeittiöissä ns. omavalvontaan kuuluu keskeisesti elintarvikkeiden lämpötilojen seuranta ja hygienian valvonta. Nämä puolestaan ovat yhteydessä kaikkiin työtehtäviin ja työvaiheisiin. Koska suurissa ammattikeittiöissä valmistettavat ruokamäärät ovat suuria kaikkien ruoan turvallisuuteen liittyvien tekijöiden painoarvo kasvaa. 4.6 Suomen matkailustrategia 2020 Lähde: Suomen matkailustrategia 2020, Suomen matkailustrategia päivitettiin kevään 2009 ja toukokuun 2010 välisenä aikana työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän toteuttamana. Suomen matkailustrategiassa 2020 linjataan julkisen sektorin panos matkailuelinkeinon edistämisessä. Kyseessä oli ensimmäinen päivitys vuonna 2006 laadittuun ensimmäiseen matkailustrategiaan. Suurin ero päivityksessä on, että painopiste on enemmän elinkeinotoiminnan kehittämisessä ja että strategiassa keskitytään toimenpiteisiin, joihin valtio pystyy vaikuttamaan. Strategian perusolettamuksena on, että suomalainen matkailuelinkeino kasvaa, kannattaa ja menestyy kilpailussa kansainvälisistä matkustajavirroista. Strategian tavoitteena on lisätä nimenomaan ulkomaista matkailukysyntää. Keskeisenä ajatuksena on, että Suomen matkailun vahvuuksia parannetaan ja alan 32

34 kasvuhakuisia ja verkostoituneita yrityksiä autetaan menestymään. Strategiassa matkailun vahvuutena nähdään ainutlaatuinen asema Venäjän naapurina, vetovoimaiset matkailualueet (esim. Helsinki, Turun saaristo, Järvi-Suomi ja Lappi, ml. Kuusamo) sekä matkailukeskittymien palvelujen monipuolisuus. Heikkouksina strategiassa nähdään olevan saavutettavuus yleensä, tuntemattomuus ja korkea hintataso. Strategiassa matkailutoimiala ymmärretään matkailuun liittyvinä tyypillisinä toimialoina kuten majoituspalvelut, ravitsemuspalvelut, henkilöliikennepalvelut, matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut, kulttuuripalvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut, liikennevälineiden vuokraus ja sekalaiset palvelut. Matkailu ymmärretään täten hyvin laajana määritelmänä. Matkailustrategiassa esitetään neljä syytä edistää matkailutoimialojen kehitystä: 1. Matkailu on kansantaloudellisilta kerrannaisvaikutuksiltaan merkittävä toimiala 2. Matkailu on voimakkaasti työllistävä ala 3. Matkailu tuo alueille vaurautta ja hyvinvointia 4. Matkailulla on potentiaalia kasvaa Matkailualan trendeinä strategiassa nähdään: Ympäristötietoisuuden korostuminen. Ilmastonmuutos on suurimpia epävarmuustekijöitä maailmassa. Se vaikuttaa jo nyt asenteisiin ja matkailuyritysten on otettava se entistä selkeämmin huomioon toiminnan kehittämisessä ja markkinoinnissa. Ennen kaikkea Suomi tunnetaan puhtaasta luonnosta, mistä syystä ympäristökatastrofien välttämisen pitää olla suuressa roolissa. Asiakasryhmien pirstaloituminen. Asiakassegmentit muuttuvat ikääntyvän väestön vaikutuksesta. He ovat entistä vauraampia, kulutuskykyisiä, aktiivisia ja vaativaa asiakasjoukkoa, jolla on aikaa matkustaa. Alalta vaaditaan taitoa tunnistaa uusia asiakassegmenttejä ja täyttää niiden toiveet. Internetin merkityksen kasvu. Matkailupalveluiden markkinoinnin, vertailun ja ostamisen tavat ovat muuttuneet. Lisäksi sosiaalisen median vertaisarviot ohjaavat kulutuskäyttäytymistä entistä enemmän. Matkailualan on otettava huomioon nämä internetin haasteet. 4.7 Ennakointikamari Majoitus- ja ravitsemisala 2011 Lähde: Helsingin seudun kauppakamari, Ennakointikamari Majoitus- ja ravitsemisala Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tälle yhteistyölle on annettu nimeksi Ennakointikamari. Ennakointikamari on kaksivuotinen hanke, josta on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu yritys-oppilaitosselvitykset, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Tässä käsitellyn majoitus- ja ravitsemisalan ennakkokyselyn tavoitteen oli selvittää mm. seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? 33

35 Mitä osaamista yrityksen tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Kysely toteutettiin internet-pohjaisesti ja se kohdennettiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Tuloksena saatiin mm. seuraavaa: Kaikkien vastaajien enemmistö arvioi, että toimialan kotimaisten työpaikkojen määrä kasvaa seuraavan neljän vuoden kuluessa. Suurimpia vuoteen 2015 mennessä tapahtuvia muutoksia majoitus- ja ravitsemisalan työmarkkinoilla olivat työvoimaan liittyvät muutokset ja suurimpana ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen. Yritysten edustajista 95 arvioi, että heillä oli viimeisten vuosien aikana jo ollut vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. Yli puolella yrityksistä oli ollut vaikeuksia löytää ravintolakokkeja ja lähes puolella yrityksistä oli ollut vaikeuksia löytää tarjoilijoita. Osaamistarpeiden tuloksissa sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin tyydyttävästi. Paremmin työelämän tarpeisiin sen sijaan vastasivat oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito. Tulevaisuuden yleisosaamistarpeissa korostuivat: Yritykset Oppilaitokset asiakaspalvelutaidot asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen myyntiosaaminen aloitekyky käytännön taidot kielitaito vastuuntunto vuorovaikutus- ja viestintätaidot. vuorovaikutus- ja viestintätaidot asiakaspalvelutaidot ryhmätyötaidot vieraiden kulttuurien ymmärtäminen kielitaito ongelmanratkaisutaidot aloitekyky kyky reagoida muutoksiin Taulukko 9. Yleisosaamistarpeet. Ammatillisessa osaamisessa korostuivat: Yritykset Oppilaitokset asiakaspalvelutilanteet töiden ajoittaminen erityisruokavaliotietoisuus raaka-aineituntemus hygienia- ja puhtaanapito tarjoilutavat tapatietous ja etiketti ruoanvalmistusmenetelmien hallinta asiakaspalvelutilanteet töiden ajoittaminen ruoanvalmistusmenetelmien hallinta erityisruokavaliotietoisuus raaka-ainetuntemus tapatietous ja etiketti hygienia ja puhtaanapito ruokalajituntemus Taulukko 10. Ammatilliset osaamistarpeet. 34

36 4.8 Uuden talouden matkailupalvelusta maaseudun uudeksi liiketoimintamalliksi Lähde: Nopsa-matkailupalvelu, Nopsan lähimatkailumanifesti. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto. Hanke kuului Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Maamerkit-ohjelmaan. Hankkeessa oli tarkoitus selvittää miten fyysisesti hajautetut matkailupalvelut voidaan paketoida liiketoiminnallisesti kattavasti verkkoon. Tavoitteena oli luoda maaseudun yrittäjille malli, miten uusia tai vanhoja palveluita voi innovatiivisesti paketoida ja tarjota verkossa ajasta ja paikasta riippumatta. Nopsa-matkailupalvelu toteutti lähimatkailumanifestin, jonka tarkoituksena on nostaa esiin paikallista luksusta. Manifestin on suunniteltu auttavan muita palveluntuottajia konseptoimaan uutta, vihreästä ajattelusta versoavaa liiketoimintaa. Manifestin taustalla oli kaksi suurta trendiä: internetin ylivoimaisuuden kasvu ja toisaalta hiljaisuuden, hidastamisen ja ekologisuuden arvostuksen kasvun trendi. Näiden trendien katsotaan ennustavan uudenlaisten palvelujen nousua, jotka perustuvat vihreään talouteen, ekologisuuteen ja toisaalta näiden palvelujen helposti löytymiseen ja ostamiseen verkosta. Manifestissa esitetään 10 hyvää kriteeriä lähimatkakohteelle: 1. Ainutlaatuinen. Massaratkaisut eivät toimi. 2. Kokonaisvaltainen. Kohteen on oltava eheä kokonaisuus. 3. Yksityiskohtainen. Yksityiskohtaisuus paljastaa onko kokonaisuutta mietitty. 4. Elämyksellinen. Ainutlaatuiden kokemus synnyttää tunteen jostain harvinaisesta, luksuksesta. 5. Historiallinen, alkuperäinen. Kohteen on oltava aito. 6. Pienimuotoinen. Kohdetta ei saa ylivarustella. Usein vähemmän on enemmän. 7. Positiivinen yllätys. Ylitä asiakkaan odotukset. 8. Paikallinen. Paikkakunnan erityispiirteiden esiintuominen ja ylpeys niistä. 9. Ekologinen. Ekologisuus on otettava huomioon kaikissa valinnoissa. 10. Palveleva. Henkilökohtainen palvelu on olennainen osa elämystä. 35

37 5 Ulkomaiset alan hankkeet ja ohjelmat 5.1 The Travel Gold Rush 2020 Lähde: Amadeus & Oxford Economics, The Travel Gold Rush. Amadeus toimitti yhdessä Oxford Economics:n kanssa vuonna 2010 raportin, joka käsittelee trendejä jotka muuttavat ja vaikuttavat matkailuun. Amadeus on matkailualan johtava IT-ratkaisujen tarjoaja ja Oxford Economics puolestaan maailman johtava taloustutkimuksen konsultointiyritys. Raportissa käsiteltyjä tuloksia ovat: 1. Globaali matkailuala on toipumassa epätasaisesti taantumasta. Etenkin Euroopan matkailu kasvaa hitaasti verrattuna Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan. 2. Aasian osuus matkailun kulutuksesta kasvaa yli 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä Aasian osuus on 21 prosenttia. 3. Uusia tulonlähteitä kaivataan etenkin lentoliikenteeseen, mutta niiden ei uskota pelastavan alaa liialliselta kilpailulta. 4. Lentoliikenteen odotetaan etsivän uusia toimintatapoja tarjotakseen asiakkailleen kattavamman palvelun. Tämä voi tarkoittaa jopa yhteistyötä raideliikenteen kanssa. 5. Face-2-face kaupankäynnin odotetaan osittain palaavan takaisin matkanjärjestäjille matkaajien tavoitellessa uusia ja eksoottisempia kokemuksia. 6. Läntisen maailman demograafisen muutoksen vaikutukset. Enemmän ihmisiä joilla aikaa ja rahaa matkustaa. 7. Bisnesmatkailun uskotaan toipuvan taantumasta mutta miten käy bisnesluokan? Sen uskotaan vielä säilyvän mutta muiden luokkajakojen uskotaan poistuvan tai niiden merkityksen uskotaan pienentyvän. 8. Kehittyvistä maista tulevan turistivirran matkustustavat ovat vielä mysteeri. Ennusteet ovat yhteneväisiä turistivirran kasvun kanssa, mutta varmuutta ei ole esimerkiksi siitä mihin kehittyvistä maista tulevat turistit haluavat mennä tai kuinka heidän makunsa ovat erilaisia kuin länsimaisten tottumukset. 5.2 European Tourism 2011 Lähde: European Travel Commission, European Tourism 2011 Trends & Prospects European Travel Commission julkaisi raportin matkailun vuoden 2011 trendeistä ja tulevaisuuden näkymistä toukokuussa Raportin mukaan Euroopan matkailun näkymät olivat positiiviset alkuvuodesta EU-alueen ulkopuolisten kävijöiden määrä oli kasvussa useimmissa kaupungeissa ja oleskelun pituus oli myös kasvussa. Lisäksi sekä hotellit että lentoyhtiöt varmistivat positiiviset uutiset matkailun määrän kasvusta. Kansainvälisten matkustajien kasvu jopa ylitti globaalin kasvun alkuvuodesta Hotellien kävijämäärät ovat olleet vielä suuremmassa kasvussa kasvattaen samalla huonekohtaisia keskiarvohintoja. Raportissa kuitenkin odotetaan kasvutrendin hidastumista työttömyyden ja ylikapasiteetin vuoksi. Lisäksi Japanin maanjäristyksen vaikutusten odotetaan näkyvän vielä lyhyellä aikavälillä matkustajamäärissä. Euroopan lentoyhtiöiden kapasiteetti kasvaa kuitenkin koko ajan, mistä seurannee tiukempi hintakilpailu asiakkaista. 36

38 6 Yhteenveto Tässä matkailu- ja ravitsemisalan taustaselvityksessä on kuvattu matkailualojen toimialoja, niiden muodostamaa laajempaa klusteria ja tämän klusterin rajapintoja. Tämän jälkeen selvityksessä kuvattiin lyhyesti toimialan työllisten ammatti-, ikä- ja koulutusrakennetta vuoden 2008 tilastojen avulla. Kappaleessa 3 käytiin läpi lyhyesti matkailualan keskeisin koulutus tutkinnoittain ja niiden sisällöt. Kappaleessa 4 ja 5 pureuduttiin tarkemmin alasta tehtyihin erilaisiin arvioihin alan tulevaisuudesta. Yhteenvetona voidaan sanoa, että arviot matkailu- ja ravitsemisalan tämänhetkisestä taloudellista tilasta ovat yhä positiiviset taloustilanteesta huolimatta, joskin pitää muistaa, että viimeisiä tilastoja ei ole ollut käytettävissä. Analysoitujen hankkeiden tuloksista kuitenkin tuli esille se, että matkailuala on hyvin suhdanneherkkä ala. Taloustilanteen huonontuessa se reagoi nopeasti. Positiivista on, että se on reagoinut nopeasti aina kun taloustilanne on kääntynyt parempaan suuntaan. Jatkossakin kotimainen matkailupalveluiden ja tuotteiden kysyntä muodostaa vankan perustan maamme majoitus- ja ravitsemisalalle. Kasvu- ja kehittymismahdollisuudet ovat kuitenkin ulkomaisen kysynnän varassa. Teoriassa kysynnän kasvupotentiaali on lähes äärettömän suuri mutta samalla kilpailu on kovaa. Yritykset ja muut alan toimijat verkostoituvat kovaa vauhtia ja tämän kehityksen odotetaan myös jatkuvan. Useissa selvityksissä korostettiin yhä laaja-alaisemman osaamisen korostumista toimialan työtehtävissä. Samaan aikaan koettiin tarve hyvinkin erikoistuneille osaamisille. Lähes tärkeimmäksi menestyksen taustatekijäksi kuitenkin nousevat asiakaspalvelu ja laatu. Kun asiakasta palvellaan ja palvelu on kaikilta osin muutenkin laadukasta sekä yksilön että yrityksen menestyksen mahdollisuus kasvaa huomattavasti. Matkailualan aloituspaikkamääristä esitetyt arviot olivat samansuuntaisia, joskin lukumääräisesti niissä oli merkittävääkin eroa. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että aloituspaikkoja on yleisesti ottaen matkailualalla liikaa ja tämä on aiheutunut suurelta osin nuorten osoittamasta kovasta kysynnästä matkailualan koulutusta kohtaan. 37

39 7 Lähteet Amadeus & Oxford Economics, The Travel Gold Rush. Elinkeinoelämän keskusliitto, Palvelut Kohti palvelujen tulevaisuutta. Elinkeinoelämän keskusliitto, Palvelut Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. Etla, Laman varjosta uudelle vuosituhannelle, Hotelli- ja ravintolaklusterin kilpailukyky, European Travel Commission, European Tourism 2011 Trends & Prospects. Haaga instituutin ammattikorkeakoulu, Matka 2020 Matkailukoulutuksen määrällinen ja laadullinen ennakointi. Haaga instituutin ammattikorkeakoulu. Matkailuklusteri. a.pdf/view Helsingin seudun kauppakamari, Ennakointikamari Majoitus- ja ravitsemisala Kuusi, O Delfoi-menetelmä. S Teoksessa Kamppinen, M, Kuusi O. & Söderlund, S. (toim.) Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellutukset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 896. Tammer-Paino Oy, Tampere. Matkailualan verkostoyliopisto - Nopsa-matkailupalvelu, Nopsan lähimatkailumanifesti. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto. Opetushallitus, Hanhijoki, I. ym. Koulutus ja työvoiman kysyntä Opetushallitus & Turun ammatti-instituutti, Osaamistarveselvitys Catering-alalla. Julkinen ruokapalvelu. Suomen matkailustrategia 2020, Tilastokeskus, Toimialaluokitus TOL Käsikirjoja 4. Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto Työ- ja elinkeinoministeriö, Toimialaraportti, matkailun yleisosa. Työ- ja elinkeinoministeriö, Toimialaraportti, ohjelmapalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriö, Keskeisimpiä matkailualan toimijoita Suomessa. 38

40 8 Liitteet Liite 1: TEM Toimialapalveluiden käyttämä matkailuklusterin kuvaus. 39

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 1 TAVOITTEET HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Kun suoritat hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon, sinä: - osaat palvella suomalaisia ja ulkomaisia asiakkaita - osaat tehdä

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos

Tutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos , opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos OPH Koulutusala Opintoala / Osaamisala Koulutusohjelma Tutkintonimike Koulutuksen järjestäjä & Työelämä Opiskelija & Opettaja Koulutus Hakemus Koulutuksen

Lisätiedot

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (30 osp) Asiakaspalvelun osaamisala / tarjoilija (60 osp)

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (30 osp) Asiakaspalvelun osaamisala / tarjoilija (60 osp) HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN SISÄLTÖ Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto (180 osp) koostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osp),

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

OPPIJAN VERKKOPALVELUT

OPPIJAN VERKKOPALVELUT OPPIJA VERKKOPALVELUT eperusteet ehops Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy Winova 5.6.2014 1 Loogisen tason kansallinen oppijan verkkopalveluarkkitehtuuri 2 Kansalliset oppijan palvelut Käyttöönoton

Lisätiedot

Opetus- ja opiskeluprosessin tiedonhallinta ja ydinpalvelut

Opetus- ja opiskeluprosessin tiedonhallinta ja ydinpalvelut Opetus- ja opiskeluprosessin tiedonhallinta ja ydinpalvelut Keskitetyt oppijan palvelut, opintopolku.fi Opintohallintojärjestelmä WinNan koulutustarjonta ammatillinen peruskoulutus pt-, at- ja eat näyttötutkintona

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja 1.8.2015

Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja 1.8.2015 Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja 1.8.2015 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi 18.11.2014 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Matkailualan perustutkinto

Matkailualan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Sisällys Johdanto... 3 2.1 Pakollinen tutkinnon osa... 4 2.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu, 30 osp... 4 2.2 Matkailupalvelujen osaamisalan, matkailupalvelujen tuottaja, pakollinen

Lisätiedot

Opiskelu matkailualalla. Rauma 2015 WinNova

Opiskelu matkailualalla. Rauma 2015 WinNova Opiskelu matkailualalla Rauma 2015 WinNova Asiakaspalvelu Matkailualan asiakaspalvelutilanteissa oppii mm. Käyttämään kassaa ja erilaisia ohjelmistoja Käytöstapoja ja kohteliaisuutta Toimimaan erilaisten

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Matti Kimari 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään Opetushallituksen koulutustarpeiden

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Amk-opinnot Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA, SEN ARVOPERUSTA JA OSAAMISHAASTEITA

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA, SEN ARVOPERUSTA JA OSAAMISHAASTEITA HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA, SEN ARVOPERUSTA JA OSAAMISHAASTEITA 1 Hotelli- ja ravintola-alalla tuotetaan ja myydään vapaa-aikaan tai työhön liittyviä hotelli-, ravintola-, viihde- ja kokouspalveluja kotimaisille

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMK-tutkinto Aikuiskoulutus HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK)

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Matkailupalvelujen osaamisala Matkailupalvelujen tuottaja

MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Matkailupalvelujen osaamisala Matkailupalvelujen tuottaja MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Matkailupalvelujen osaamisala Matkailupalvelujen tuottaja Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen osaamisala Matkailuvirkailija

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Opinnäytetyö, 10 ov. Harjoittelu, 20 ov. Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov. Ammattiopinnot, 70 ov. Perusopinnot, 30 ov

Opinnäytetyö, 10 ov. Harjoittelu, 20 ov. Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov. Ammattiopinnot, 70 ov. Perusopinnot, 30 ov Opinnäytetyö, 10 ov Harjoittelu, 20 ov Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 70 ov Perusopinnot, 30 ov 0$7.$,/81Ã.28/87862+-(/0$ÃV\NV\OOlÃÃDORLWWDYDW -2(1688.$,.,//(Ã

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö 14.11.2014 1 Anna-Maija Hallikas Näyttötutkinnot 1/2 Ammattitutkinnot

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta tarjoilijan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta tarjoilijan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta tarjoilijan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen

Lisätiedot

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu AMK-OPINNOT Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus Page 1 of 5 Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelma Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on 3,5 vuotta. Aikuiskoulutuksena suoritettava

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET

ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET 3172 Liite 1 ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET 1. Perustiedot mikrobiologiasta ja elintarvikkeiden saastumisesta (kontaminaatiosta) Henkilö tietää mitä mikrobit

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

TutkintoInfo 19.10.2015

TutkintoInfo 19.10.2015 TutkintoInfo 19.10.2015 Näyttötutkintojärjestelmä Luotiin 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla & täydentävällä asetuksella Nykyinen asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1.8.2015 Tutkintorakenteet

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle

Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle Yrittäjä ja työnantaja: Hyödynnä avainkontaktisi Uudellamaalla 1 Apua henkilöstön hankintaan ja kehittämiseen Hyvä yrittäjä tai työnantaja Miten varmistat,

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011 Veikko Vuoristo 4.5.2011 Majoitus- ja ravitsemisala III = Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Matkailu-, ravitsemisja talousalan ammattiosaajaksi

Matkailu-, ravitsemisja talousalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Matkailu-, ravitsemisja talousalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Matkailualan Catering-alan Hotelli- ja ravintola-alan Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen Puhdistuspalvelujen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 26.10.2012 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista EIO/VKE/Vesterinen SUOSITUS 20.5.2013 Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista Suomessa tehdään vuosittain useita alueellisia ja paikallisia

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Hotelli-, ravintola- ja cateringala, 120ov

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Hotelli-, ravintola- ja cateringala, 120ov Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Hotelli-, ravintola- ja cateringala, 120ov Asiakaspalvelun koulutusohjelma, tarjoilija Hotellipalvelun koulutusohjelma, vastaanottovirkailija

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden

Lisätiedot

Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja

Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja 1 Suunnitelma jen toteuttamisesta ja arvioinnista Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja Tutkinnon osan nimi ja sen laajuus (osp) Valinnainen tutkinnon osa Majoituspalvelut (15 osp) Ammatillisen

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen 14.9.2015 Kiinteistöpalveluala kartalla - elintärkeää

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 15.8.2011 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset 4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee majoitusliikkeessä vastaanoton työtehtävissä yhteistyössä toimipaikan muiden työntekijöiden

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot