SELVITYS AMMATTIKORKEAKOULUJEN HALLINNON JA KAUPAN ALAN JATKOTUTKINNOISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS AMMATTIKORKEAKOULUJEN HALLINNON JA KAUPAN ALAN JATKOTUTKINNOISTA"

Transkriptio

1 SELVITYS AMMATTIKORKEAKOULUJEN HALLINNON JA KAUPAN ALAN JATKOTUTKINNOISTA

2 Opetusministeriölle Hallituksen päättämän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulujen opintoviikon laajuiset ammatilliset jatkotutkinnot käynnistetään asteittain muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät ja kokemusten pohjalta tehdään ratkaisut jatkotutkintojärjestelmän laajentamisesta. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen käynnistämistä tämän linjauksen mukaisesti on valmisteltu opetusministeriössä, keskeisille tahoille järjestetyissä työseminaareissa sekä hallituksen sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä. Sivistyspoliittisen ministeriryhmän kokouksessa sovitun mukaisesti laaditaan myöhemmin tapahtuvan päätöksenteon pohjaksi yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja työelämän edustajien kanssa lisäselvitykset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta, tutkintojen tavoitteista ja rakenteesta sekä tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien suuntautumisesta tekniikan, hallinnon ja kaupan sekä terveydenhuollon aloilla. Päätökset aloista, joilla ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot käynnistetään tehdään myöhemmin ja ottaen huomioon myös valmisteltavat selvitykset. Opetusministeriö on kutsunut rehtori Marja-Liisa Tenhusen (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu), puheenjohtajaksi valmisteluryhmään, jonka tehtävänä on laatia opetusministeriön ja hallituksen sivistyspoliittisen ministeriryhmän käyttöön selvitys ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta, rakenteesta, sisällöstä ja suuntautumisesta hallinnon ja kaupan alalla. Valmisteluryhmän jäseniksi on nimetty koulutuspoliittinen asiamies Paula Kilpeläinen (Palvelutyönantajat ry), toimitusjohtaja Juha Kurki (Suomen Yrittäjät ry), toiminnanjohtaja Ismo Kokko (Tradenomiliitto), opiskelija Tomi Hyppänen (SAMOK ry) ja opetusneuvos Maarit Mustonen (Opetusministeriö). Työryhmän sihteeriksi on kutsuttu koulutusalajohtaja Jan-Erik Krusberg (Arcada-Nylands svenska yrkeshögskola). Nimityskirjeeseen oli liitettynä seuraava taustamateriaali, johon työryhmä on tutustunut: 1. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Virkamiesryhmän muistio Työelämän kannanotot ja muut järjestetyn työseminaarin kannanotot 4. Luonnos amk-jatkotutkintojen käynnistämisen edellyttämästä lainsäädännöstä 5. Muistio korkeakoulututkintojen järjestelmästä Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa: , 1.11., sekä Työryhmä on kuullut kahta asiantuntijaa professori Matti Koirasta Jyväskylän yliopistosta ja rehtori Eero Kasasta Helsingin kauppakorkeakoulusta Yliopistojen rehtorineuvoston edustajana Professori Matti Koirasen asiantuntijalausunto pohjautuu Opetusministeriön toimeksiannon liitteenä olleeseen pohjamateriaaliin ja hänen asiantuntijalausuntoonsa viitataan selvitystekstissä. Molemmat lausunnot ovat erillisinä liitteinä 1 ja 2.

3 Työryhmän kannanotto Hallinnon ja kaupan alan jatkotutkinnot tulee käynnistää , koska - Työelämän tarve on olemassa, varsinkin pk-yritysten tarve on korostunut. - Tätä perustelua koskeva Palvelutyönantajat ry:n asiamies Paula Kilpeläisen täydentävä lausuma on liitteenä 3. - Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä antaa riittävän opiskelijapotentiaalin jatkotutkinnon toteuttamiseksi. - Työelämässä toimivat liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat itse esittäneet tarpeensa käytännönläheiseen jatkotutkintoon. - Hallinnon ja kaupan alalla on riittävät edellytykset käynnistää laadukas jatkotutkintokoulutus. - Jatkotutkinnot mahdollistavat omalta osaltaan elinikäisen oppimisen liiketoimintaosaamisen alueella. - Jatkotutkinnot vahvistavat ammattikorkeakoulujen uskottavuutta ja näin ollen vahvistavat myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen asemaa koulutusjärjestelmässä. - Yliopistot eivät yksin pysty vastaamaan pk-sektorin tarpeisiin, eivät määrällisesti eivätkä alueellisesti. - Aloittaminen käynnistetään pilottivaiheen kautta ja järjestämisoikeus sidotaan laatukriteereihin.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. TYÖELÄMÄN TARPEET JATKOTUTKINNOILLE ALUEELLISILLA JA KANSAINVÄLISILLÄ TYÖMARKKINOILLA Palvelutyönantajat ry Suomen Yrittäjät ry Tradenomiliitto ry JATKOTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintojen kehitys Jatkotutkintojen tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne JATKOTUTKINTO-OHJELMIIN KOHDISTUVA KYSYNTÄ JA SEN KEHITYS JATKOTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VOLYYMI JA VALTAKUNNALLINEN ORGANISOINTI JATKOTUTKINNON ASEMA KORKEAKOULUTUTKINTOJEN JÄRJESTELMÄSSÄ JA TYÖMARKKINOILLA JATKOTUTKINTOIHIN JOHTAVIEN KOULUTUSOHJELMIEN SUUNTAUTUMINEN JA SISÄLTÖ SEKÄ OPISKELUN ORGANISOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET...16 LÄHDELUETTELO...17 LIITTEET 1. Professori Matti Koirasen asiantuntijalausunto, Rehtori Eero Kasasen asiantuntijalausunto, (Yliopistojen rehtorineuvoston edustajana) 3. Palvelutyönantajat ry:n koulutuspoliittinen asiamies Paula Kilpeläisen asiantuntijalausunto 4. Esimerkkejä mahdollisista jatkotutkinnon opiskelijoista LUETTELO TAULUKOISTA Taulukko 1. Aloituspaikkatarve koulutusaloittain (s. 3) Taulukko 2. Hakeneet, hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet syksyllä vuosina kauppatieteellisessä yliopistokoulutuksessa. Hakuperusteena amk-tutkinto. (s. 4) Taulukko 3. Erikoistumisopiskelijoiden määrä ammattikorkeakouluissa (s. 10)

5 2 1. TYÖELÄMÄN TARPEET JATKOTUTKINNOILLE ALUEELLISILLA JA KANSAINVÄLISILLÄ TYÖMARKKINOILLA Hallinnon ja kaupan jatkotutkinnolle olemassa olevat työelämän tarpeet voidaan jakaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin sekä yritysten ja työelämän työvoimatarpeisiin. Osaamistarpeisiin ei voida antaa määrällistä vastausta, koska kyse on pitkän ajan kehityksestä ja henkisen pääoman potentiaalista. Yritysten ja työelämän työvoimatarpeisiin annetaan usein määrällinen vastaus, joka lähinnä kuvaa lähivuosien työvoima- ja asiantuntijatarvetta. Yhteiskunnallisen osaamistarpeen sekä yritysten ja työelämän työvoimakysynnän välillä ei vallitse lineaarista yhteyttä, koska kaikki osaaminen ei näy työvoiman kysynnässä. Suomalaisen yritystoiminnan on todettu yleensä olevan korkeatasoista teknologiaosaamisen osalta, mutta liiketoimintaosaamisessa on sen sijaan todettu olevan selkeitä puutteita. Näitä puutteita korjataan lisäämällä ja syventämällä alan koulutusta. Opetusministeriön asettama Liiketoimintaosaamisen työryhmä, joka koostuu sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen asiantuntijoista, on omalta osaltaan selkeästi todennut tämän tosiasian. Liiketoimintaosaamisen työryhmä kuuli tulevaisuuden liiketoimintaosaamisen haasteista asiantuntijanaan professori Kristian Möller Helsingin kauppakorkeakoulusta. Professori Möllerin mukaan keskeiset muutostekijät liittyvät globaaliin kilpailuun ja ne voidaan nimetä seuraavina asiaryhminä: 1. Innovaatioiden synty ja kaupallistaminen tietointensiivisissä yrityksissä 2. Yritysten uudet toimintamuodot: tuotantovetoisuudesta tietointensiiviseen yritykseen 3. Yritysten verkostoituminen globaalissa taloudessa 4. Elektronisten markkinoiden kehittyminen 5. Muutokset omistajuudessa ja ylimmässä johdossa 6. Taloushallinnon haasteet globaalisti toimivissa yrityksissä 7. Yrittäjyys - uusien yritysten kehityskaaret (synty/kehitys/häviäminen) 8. Työ, yksilö ja liikkeenjohto globaalissa yritysympäristössä 9. Yritysten ja liikkeenjohdon yhteiskunnallinen ja ekologinen vastuu globaalissa taloudessa. Osaamistarpeet ovat erityisesti ns. uuden talouden myötä syvässä muutosvaiheessa. Hallinnon ja kaupan alan jatkotutkinnot sopivat erinomaisesti tämän tarpeen tyydyttämiseen käytännönläheisinä ja tiiviisti työelämän todelliseen kehittämiseen kytkeytyvinä. Työelämän tarve edellyttää jatkotutkintoja yhtäältä opiskelijan oman ammattitaidon laajentamiseksi ja toisaalta opiskelijan oman ammattitaidon syventämiseksi. Opetushallituksen Kaupan ja palvelujen alan koulutuksen yleinen toimikunta on kokouksessaan arvioinut, että uusien ammattien työvoimatarve painottuu asiantuntijatyöhön. Vuosien aikana työvoiman määrä kasvaa eniten hoitotyössä, talouden ja hallinnon sekä tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyössä. Opetushallituksen tekemä arvio näyttää seuraavalta (Autio, V. et.al, 1999, s. 186):

6 3 Taulukko 1: Aloituspaikkatarve koulutusaloittain Aloituspaikka/vuosi Toteutunut 1999 Suositus Kauppa ja hallinto Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto Tekniikka ja liikenne Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto Sosiaali- ja terveysala Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto Yhteensä Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto Muu koulutus Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkamäärän on arvioitu kasvavan kaupan ja hallinnon alalla sekä tekniikan alalla kaudella Kokonaisuudessa ammattikorkeakoulujen aloituspaikat supistuvat vajaalla 2700 paikalla. Kaupan ja hallinnon alan kysyntä pysyy suurin piirtein samalla tasolla vuosina kuin vuonna OECD on päivätyssä raportissaan todennut koko korkea-asteen koulutuksen olevan kovan muutospaineen edessä. Viime vuosikymmenelle asti koulutus tapahtui portaittain niin, että suurimmat opiskelijamäärät esiintyivät korkeakoulujen perustutkinnoissa (bachelor-taso) ja yhä pienenevä osuus jatkoi master-tason tutkintoihin. OECD maiden kehityssuunta on tällä hetkellä sellainen, että suurimmat opiskelijamäärät esiintyvät bachelor-tason jälkeisessä koulutuksessa. Ensimmäisen bachelor-tutkinnon suorittaneet suorittavat toisen tai kolmannen bachelor-tasoisen tutkinnon tai jatkavat opintojaan master-tasoiseen tutkintoon. Tämä viittaa siihen, että jatkoopiskelun tarve on kasvussa elinikäisen oppimisen ja alati kehittyvän asiantuntijuuden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tätä kehitystä ei pystytä kuvaamaan koulutuksen aloituspaikkataulukolla. Yksi tapa kuvata OECD:n raportin mukaista rakenteellista kysynnän muutosta on analysoida ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoiden aikaisemmin suoritettuja tutkintoja. Ammattikorkeakoulujen kaikista keskeyttäneistä, joita oli eli 10,3 % koko opiskelijamäärästä vuonna 1999, siirtyi yliopistoon opiskelemaan yhteensä 725. Tämä on 0,9 % koko opiskelijamäärästä ja 9 % kaikista ammattikorkeakouluopintonsa keskeyttäneistä. Hallinnon ja kaupan alalla keskeyttämisprosentti vuonna 1999 oli 10,5 % (2 427 opiskelijaa koko opiskelijamäärästä ) ja yliopistoon siirtyneitä oli 286 eli 1,2 % koko alan opiskelijamäärästä ja 11,8 % alan keskeyttäneistä. Toiseen ammattikorkeakouluun siirtyneitä oli keskeyttäneistä enemmän (1,5 % opiskelijoista) kuin yliopistoihin siirtyneitä.

7 4 Ammattikorkeakoulun perustutkinnon suorittanut hakeutuu yhä useammin jatkokoulutukseen. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä yliopistojen kauppatieteellisessä koulutuksessa on kahden vuoden aikana lähes kymmenkertaistunut. Nämä luvut viittaavat yllä kuvattuun opiskelijaympäristön muutokseen. Osaamiskysyntä on kasvussa. Taulukko 2: Hakeneet, hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet syksyllä vuosina kauppatieteellisessä yliopistokoulutuksessa. Hakuperusteena amk-tutkinto Vuosi Hakijat Hyväksytyt Paikan vastaanottaneet Liiketalous Muut Liiketalous Muut Liiketalous Muut Palvelutyönantajat ry Palvelutyönantajat ry:n koulutustarveselvitys vuodelta 1999 osoittaa yrityksen henkilöstön osaamisalueet vuonna 1998 ja muutokset vuoteen Osaaminen on tulevaisuudessa yhä selvemmin tekijä, jolla yritys ylläpitää ja parantaa kilpailukykyään vastaamaan nopeasti muuttuvien markkinoiden haasteisiin. Henkilöstökoulutuksen merkitys henkilöstön ammattitaidon ylläpitäjänä ja kehittäjänä on tässä avainasemassa. Tärkeinä osaamisalueina vuonna 1998 tulevat esille asiakaspalvelu, tietojärjestelmien käyttö, yhteistyötaidot, tuotetietous sekä laatukoulutus. Henkilöstökoulutuksen eri osaamisalueiden tärkeys kasvaa eniten seuraavilla osa-alueilla: neuvottelutaidot, johtaminen ja liikkeenjohto, kielitaito ja kansainvälisyys, esimiestaidot ja turvallisuuskoulutus. Tradenomeille tärkeillä toimialoilla tarkastelu on seuraavanlainen: ATK-palveluyritykset painottavat voimakkaasti tietojärjestelmien käytön, alakohtaisten teknisten taitojen ja uuden tekniikan käyttöönoton osaamisen tärkeyttä. Tulevaisuuden uusia osaamisalueita ovat laatukoulutus, neuvottelutaidot, ihmissuhdetaidot, yhteistyötaidot ja asiakaspalvelu. Kaupan osaamisalueina korostuvat myyntitaidot, asiakaspalvelu ja tuotetietous. Suurimmat painoalueet ovat tulevaisuudessa kielitaito ja kansainvälisyys, turvallisuuskoulutus, esimiestaidot ja neuvottelutaidot. Rahoitusalan osaamisalueina korostuvat myyntitaidot, asiakaspalvelu, tuotetietous ja tietojärjestelmien käyttö. Tulevina painopistealueina rahoitusalalla nähdään johtaminen ja liikkeenjohto, laatukoulutus, kielitaito ja kansainvälisyys, markkinointi ja neuvottelutaidot. Vakuutusalalla tärkeinä osaamisalueina korostuvat tuotetietous, asiakaspalvelu, ihmissuhdetaidot, tietojärjestelmien käyttö ja uuden tekniikan käyttöönotto. Tulevaisuuden osaamisalueet ovat turvallisuuskoulutus, johtaminen ja liikkeenjohto, neuvottelutaidot, ihmissuhdetaidot sekä laatukoulutus. Palvelutyönantajat ry on selvittänyt ammattikorkeakouluista valmistuneiden sijoittumista työelämään, yritysten näkemyksiä nykyisen koulutuksen tasosta sekä uudelta henkilöstöltä vuoteen

8 mennessä vaadittavaa koulutustasoa. Tiedot ovat vuodelta 1998 ja ne sisältyvät seuraavana vuonna valmistuneeseen yksityisten palvelualojen koulutustarveselvitykseen Monipuoliset osaajat palvelualojen voima. Selvitys kattaa 760 yritystä, joiden palveluksessa oli työntekijää eli noin puolet kaikkien jäsenyritysten henkilöstömäärästä. Yritykset olivat 15 eri toimialalta. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita oli Palvelutyönantajat ry:n jäsenyrityksissä yhtensä lähes Suurin osa, 75 % työskenteli työvoimaa vuokraavissa yrityksissä, hotelli- ja ravintolaalalla, kaupan alalla ja terveyspalveluissa. Puolet heistä oli suoritustason tehtävissä, seuraavaksi yleisemmin asiantuntijatasolla, 24 % ja esimiestasolla 22 %. Johtotehtävissä toimi 5 %. Toimialoittain ammattikorkeakouluista valmistuneiden sijoittumisessa oli kuitenkin suuria eroja. Kiinteistöpalvelualalla, autoliikenteessä ja hotelli- ja ravintola-alalla oli eniten esimiestasolla työskenteleviä. Tietotekniikan palvelualat, apteekit ja oppilaitokset olivat rekrytoineet heitä ensisijaisesti asiantuntijatehtäviin. Kaupan alalla heille löytyi kaikkein tasaisimmin suoritus-, asiantuntija- ja esimiestason työtehtäviä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa, työvoimaa vuokraavissa yrityksissä, huolinta-alalla ja vakuutusalalla valtaosa oli suoritustason tehtävissä. Ammattikorkeakouluista vastavalmistuneiden opiskelijoiden tasoon ja laatuun 81 % yrityksistä oli tyytyväisiä. Kuitenkin kritiikkiä esitettiin siitä, että tutkinnon suorittaneilta puuttui käytännön kokemusta tai alan erikoisosaamista. Haittana pidettiin myös vastavalmistuneiden liian suuria odotuksia ensimmäistä työpaikkaa kohtaan: haluttiin hienompia töitä kuin mitä oli tarjolla. Kritiikki kohdistui erityisesti sairaanhoitajan, artenomin ja restonomin tutkintoon. Osa opiskelijoista ei ilmeisesti ole ollut selvillä siitä, että vaativiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin edetään työelämässä yleensä työkokemuksen kautta. Uudelta henkilöstöltä edellytettävä koulutustaso vuoteen 2003 mennessä oli varsin monipuolinen: 46 % yrityksistä ts. lähes puolet edellytti ammatillista tutkintoa, 16 % ammattikorkeakoulututkintoa, 10 % yliopistotason tutkintoa ja 28 % yleissivistävää koulutusta. Toimialakohtaiset erot ovat tässäkin merkittävät: esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alan yrityksistä vain 8 % ilmoitti tarvitsevansa korkeakoulutason henkilöstöä, kun taas vakuutusalan yrityksistä 86 % edellytti vastaavan tason koulutusta muiden alojen ollessa jotain tältä väliltä. Korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstön osalta ammattikorkeakoulututkintoa suosivat matkatoimistot, rahoitusala, huolintaliikkeet, maaseutuelinkeinot ja neuvonta-alat, kauppa sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Ensisijaisesti yliopistotason tutkintoa edellyttivät apteekit, oppilaitokset, vakuutusala ja atk-palveluyritykset. Tärkeimmät trendit koulutuksen suhteen ovat: - Pelkästään yleissivistävän koulutuksen omaavien työntekijöiden osuus laskee. - Toisen asteen ja aikuiskoulutuskeskustason peruskoulutuksen omaavien työntekijöiden osuus laskee. - Korkeakoulutason peruskoulutuksen omaavan henkilöstön osuus kasvaa. 1.2 Suomen Yrittäjät ry Suomen Yrittäjät ry arvioi jatkokoulutustarpeen seuraavasti: ylempien tutkintojen tarve tulee esille niin hallinnon ja kaupan kuin monella muullakin alalla, esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys kehittää

9 6 voimakkaasti tuotteitaan tai palvelujaan. Tutkijanäkemyksen tai osaamisen puute näkyy usein pienyritysten toiminnassa. Tämä johtuu siitä, että pienyritysten mahdollisuudet hankkia työvoimamarkkinoilta tiedekorkeakoulun suorittaneita henkilöitä nykyinen tarjonta huomioon ottaen ovat rajalliset. Tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt hakeutuvat pääasiassa julkiselle sektorille tai suurimpiin yrityksiin. Tässä tarkoitettu tutkijaosaaminen on kuitenkin mahdollisimman käytännönläheistä, vaikka henkilö olisikin suorittanut jatkotutkinnon. Jatkotutkintomahdollisuuksien avaaminen ja korkeasti koulutetun työvoimatarjonnan lisääntyminen olisi tervetullut asia myös yrityksille, jotka ovat voimakkaan kasvun vaiheessa. Osaamisen puute kasvavassa yrityksessä niin vaativissa asiantuntija- kuin johtajatehtävissäkin on Suomen Yrittäjät ry:n selvitysten mukaan muodostanut useassa tapauksessa suoranaisen esteen yrityksen kasvulle. Vain 20 % suomalaisista pk-yrityksistä voidaan luokitella kasvuhakuisiksi. Vähäiseen kiinnostukseen kasvattaa yritystä on luonnollisesti muitakin syitä. Epäilemättä korkeampiasteisen tiedon puute johtaa pk-yritystä sen kasvuvaiheessa on kuitenkin yksi tärkeimmistä. Jatkotutkintojen tarvetta voidaan perustella myös aluepoliittisilla syillä. Tarve lähteä suorittamaan ylempiä tutkintoja pois kotipaikkakunnalta vähenisi, jos ylempien tutkintojen suorittamismahdollisuudet olisivat kattavat koko maassa. Tämänhetkinen ammattikorkeakouluverkosto on hyvin kattava ja täyttää eri alueiden tarpeet. Mikäli ammattikorkeakoulut voisivat tarjota jatkotutkinnon suorittanutta työvoimaa, paranisivat pkyritysten mahdollisuudet hankkia korkeasti koulutettua työvoimaa myös suurten kasvukeskusten ulkopuolella. Ongelmat ammattitaitoisen työvoiman saamisessa ovat yleensäkin sitä suuremmat, mitä harvempaan asutusta seudusta on kysymys. Jatkotutkinnot lisäisivät myös mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten väliselle yhteistyölle yleisesti ja erityisesti korkeaa osaamista vaativissa hankkeissa. Tiedekorkeakoulujen kautta tuleva korkeasti koulutettujen henkilöiden tarjonta ei riitä tulevaisuudessa pk-yritysten tarpeisiin. Korkeasti koulutettujen henkilöiden tarve kasvaa myös sitä kautta, että pk-yritysten osuus yksityisten yritysten liikevaihdosta ja työllistävyydestä nousee jatkuvasti. 1.3 Tradenomiliitto ry Tradenomiliiton jäsentutkimus vuonna 1999 antaa seuraavan profiilin tradenomille: keskivertotradenomi on 28-vuotias nainen Helsingistä, joka työskentelee toista vuottaan markkinointiassistenttina keskisuuressa yrityksessä runsaan kymmenen tuhannen markan kuukausipalkalla. Tradenomiliiton jäsenkunta on varsin naisvoittoinen, sillä vain neljännes vastaajista oli miehiä. Iän keskiarvo asettui 27,5 vuoteen. Vain noin viidennes vastaajista oli ehtinyt täyttää 30 vuotta. Varsin nuoren joukon valmistumisesta ei luonnollisestikaan ole kulunut myöskään kovin pitkää aikaa, keskimäärin vain puolitoista vuotta. Yhdeksän kymmenestä tradenomista oli vastaushetkellä työelämässä. Tyypilliseen alku-uran tapaan noin neljännes kaikista vastaajista työskenteli määräaikaisen työsopimuksen turvin. Tyypillisimmän jäsenen löytää työskentelemästä Helsingin talousalueelta (42 %). Suuremmissa kaupungeissa työskentelee vajaa kolmannes vastaajista ja pienten kaupunkien ja muiden kuntien osuudeksi jää neljännes kaikista.

10 7 Kolme viidestä tradenomista työskentelee pienessä tai keskisuuressa yrityksessä. Yksityisen työnantajan palkkalistoilla on peräti neljä viidestä vastaajasta. Valtiolta leivän saa nelisen prosenttia ja kuntasektorilta joka kolmastoista kaikista vastanneista. Yrittäjiä ei joukosta löytynyt yhtään. (Tradenomiliitto. Jäsenkysely 1999) Muut palvelut 14 % Muu toimiala 12 % Julkinen hallinto 6 % Palvelut liikeelämälle 18 % Rahoitus ja vakuutus 6 % Jalostus 20 % Kauppa 10 % Tietoliikenne 14 % Kuvio 1: Tradenomien työllistyminen toimialoittain. Jäsenten työnantajaorganisaatiot ovat varsin monelta eri toimialalta. Kyselyssä käytettiin Tilastokeskuksen käyttämää toimialaluokitusta ja kuten oheisesta kuviosta voi päätellä, varsin monella oli hankaluuksia sijoittaa itseään annettuihin vaihtoehtoihin. Suurimmaksi toimialaksi nousee palvelut liike-elämälle, seuraavana on teollisuus ja kolmantena yksittäisenä kokonaisuutena tietoliikenne. Jos toimialajaottelu on monipuolinen, myös tehtäväkuvaukset jakaantuvat eri osaalueille. Suurimmaksi nousi markkinoijien ryhmä (20 %), hyvin lähellä sitä olivat taloushallinnossa (19 %) työskentelevät jäsenet. Seuraavina osuuksien suuruusjärjestyksessä olivat sihteeri- ja kirjeenvaihto- (10 %), tietojenkäsittely- ja yleishallinnolliset tehtävät (kumpikin 10 %). Työn vaativuuden kuvauksena kyselyssä käytettiin organisaatioaseman tasoluokitusta. Yli puolet vastaajista asetti itsensä ns. toimihenkilöluokkaan. Esimiesasemassa oli joka kuudes vastaaja. 2. JATKOTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 2.1 Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintojen kehitys Hallinnon ja kaupan alan ammattikorkeakouluopetusta annetaan 25 ammattikorkeakoulussa Suomessa. Yhdessä tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalan kanssa hallinnon ja kaupan alan koulutus muodostaa ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan perustan määrältään ja alueelliselta kattavuudeltaan. Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa on yhteensä aloituspaikkaa vuonna Vastaavasti aikuiskoulutuksen tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumisopintojen määrä vuonna 2000 on noin keskimääräistä vuosiopiskelijaa. Hallinnon ja kaupan alan osuus

11 8 nuorten koulutuksessa vuonna 2000 on aloituspaikkaa eli 28 % koko ammattikorkeakoulujen tarjonnasta. Opiskelijoita ammattikorkeakouluissa vuonna 1998 oli yhteensä noin , joista nuorten koulutuksessa noin ja aikuiskoulutuksessa noin Hallinnon ja kaupan alan osuus opiskelijoista oli noin , mikä vastaa vajaata kolmannesta (31 %) kaikista opiskelijoista. Alan osuus kaikista opiskelijoista on pysynyt viimeisten vuosien aikana ennallaan, koska vuonna 1996 alan osuus opiskelijoista oli 33 % ja vuonna %. Naisia opiskelijoista vuonna 1998 oli nuorten koulutuksessa 60 % ja aikuiskoulutuksessa 74 %. Hallinnon ja kaupan koulutusalalla liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita vuosina oli yhteensä eli 29,8 % kaikista suoritetuista ammattikorkeakoulututkinnoista. Tekniikan ja liikenteen alalla vastaavana aikana oli suoritettu tutkintoa (30,1 %) ja sosiaali- ja terveysalalla tutkintoa (28,0 %). Vuonna 1999 suoritettiin hallinnon ja kaupan alalla yhteensä tutkintoa. Tekniikan ja liikenteen alalla vastaava määrä oli tutkintoa ja sosiaali- ja terveysalalla tutkintoa. Opiskelijoita oli vuonna 1999 hallinnon ja kaupan alalla yhteensä (30,1 % kaikista ammattikorkeakouluopiskelijoista), mikä on siis toiseksi suurin koulutusala tekniikan ja liikenteen koulutusalan jälkeen. Näin ollen alan sisällä on jo nyt riittävä opiskelijapotentiaali jatkotutkintoon hakijoiksi. (AMKOTA-tietokanta 1999, Opetusministeriö, 2000). AMKOTA-tietokannan (1999) mukaan kaikissa ammattikorkeakouluissa toimii hallinnon ja kaupan alalla päätoimista opettajaa. Heistä 111 on yliopettajia, 637 lehtoreita ja 357 päätoimisia tuntiopettajia. Hallinnon ja kaupan alan opettajakunnasta 86 henkilöä on suorittanut vähintään lisensiaatin tutkinnon. Alan kaikista yliopettajista ja lehtoreista 94 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto. Hallinnon ja kaupan alan opettajista 84,3 %:lla on pedagoginen kelpoisuus. Ammattikorkeakoulujen hallinnon ja kaupan opettajat suorittavat työelämäjaksoja ja osallistuvat yritysten ja työelämän kanssa yhteistyössä toteutettaviin projekteihin, jota kautta he ylläpitävät osaamistaan. Tämän hetken opetushenkilöstön kompetenssitaso on riittävä jatkotutkintojen toteuttamiseksi. 2.2 Jatkotutkintojen tavoitteet Hallinnon ja kaupan alan jatkotutkintoon on ensisijainen kelpoisuus liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon (tradenomi) suorittaneilla. Muu soveltuvan alan ammattikorkeakoulututkinto on myös mahdollinen. Yliopistossa soveltuvan alan tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneen tulee tarvittaessa suorittaa ammattikorkeakoulun määrittämät lisäopinnot. Käytännön työelämäkokemusta tulee olla tutkinnon suorittamisen jälkeen alan asiantuntijatasoisissa tehtävissä 2-3 vuotta. Opiskelun edellytyksenä on toimiminen sellaisissa työtehtävissä, joiden kehittäminen on keskeisessä osassa jatkotutkinnon suorittamisessa. Järjestely antaisi mallin työn ja koulutuksen vuorottelulle myös koulutusjärjestelmän muihin osiin. Hallinnon ja kaupan jatkotutkinnon laajuus on 60 opintoviikkoa, josta opiskelijan opinnäytetyönä suoritettavan työelämän kehittämistehtävän laajuus on 20 opintoviikkoa. Alan ammattikorkeakoulututkinnon ja jatkotutkinnon yhteenlaskettu laajuus on 200 opintoviikkoa ( ), joka vastaa viiden vuoden päätoimista opiskelua. Jatkotutkinnon opiskelu suoritetaan työn

12 9 ohessa opiskellen. Laajuus vastaa 1,5 vuoden päätoimista opiskelua, mutta jatkotutkinnon opiskelu kestää 2 4 vuotta. Hallinnon ja kaupan alan jatkotutkinto tuottaa kelpoisuuden, joka on rinnastettavissa ylemmän korkeakoulututkinnon tuottamaan kelpoisuuteen. Tutkinto on rinnastettavissa kansainvälisesti master-tasoon. 2.3 Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinnon rakenne on seuraava: 1. Työelämän kehittämisen metodiset valmiudet, opintoviikkoa Opiskelija kehittää työn, työyhteisön ja työelämän kehittämisen metodisia valmiuksiaan; esimerkiksi tutkimusmenetelmät, projektityötaidot, tiimityövalmiudet. 2. Henkilökohtaiset valmiudet, opintoviikkoa Opiskelija kehittää niitä henkilökohtaisia valmiuksiaan, joissa hänellä on eniten kehittymistarpeita; esimerkiksi kielitaito, innovointivalmiudet, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, johtamis- ja ihmissuhdetaidot. 3. Liiketoimintaosaamisen syventäminen, opintoviikkoa Opiskelija kehittää omaa osaamistaan valitsemallaan asiantuntija-alueella. 4. Työelämän kehittämistehtävä, 20 opintoviikkoa Opiskelija tekee opinnäytetyönä oman työn tai työyhteisön kehittämiseen tähtäävän kehittämistehtävän. Työelämän kehittämistehtävä on osista laajin, 20 opintoviikkoa. Kaikkien muiden osien laajuus voi vaihdella opintoviikkoa henkilökohtaisen oppimistarpeen mukaan. Nämä osat voivat koostua akkreditoiduista erikoistumisopinnoista, jotka ovat 20 opintoviikon laajuisia kokonaisuuksia. Eri osioiden laajuudet määräytyvät henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Työryhmä pyytämässä asiantuntijalausunnossa professori Matti Koiranen (liitteenä 1) pitää seuraavia asioita ja linjauksia tärkeinä: a) sisäinen yrittäjyys oppimis- ja kasvatusfilosofiana (yrittäjämäinen pedagoginen ote) b) monipuoliset kieli- ja viestintäopinnot (vaikuttamisen taidot) c) tietoyhteiskunnan edellyttämät perusvalmiudet (yleisopinnoissa kaikille) d) teoriapainotteisen ja empiriapainotteisen aineksen jatkuva vuoropuhelu; kokemuksellinen oppiminen käsiteteoreettisesta aineksesta tinkimättä! e) yrittäjänä toimimisen yleissivistys kaikille tradenomeille (yrittäjyysajattelu-, toiminta ja suhtautumistapana työn tekoon osaksi oppijan elämää) f) lokeroituneesta, funktionaalisesta pääoppiainejaosta synteesitutkintoihin ja synteesiaineisiin, jotta ero vanhan kauppaoppilaitoksen tulee nykyistä paremmin esiin. Synteesitutkintojen esimerkkeinä esimerkiksi seuraavat kompetenssikuvat: "Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisen ammattilainen" ja "Osaamisintensiivisen uuden liiketoiminnan

13 kehittämisen ammattilainen tuntuvat paremmilta kuin monet tämänhetkiset funktionaaliset määrittelyt lausunnon antajan mielestä. g) virtuaalisen oppimismenetelmien kehittäminen ja suosiminen laadusta tinkimättä. 10

14 11 3. JATKOTUTKINTO-OHJELMIIN KOHDISTUVA KYSYNTÄ JA SEN KEHITYS Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot ovat suuntautuneet johtamis- ja liiketoimintaosaamisen asiantuntijuuteen. Näyttää siltä, että erikoistumisopinnot yleisesti ottaen suuntautuvat samoille alueille kuin kyseisen ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoulututkinnot muutenkin. Korkeakoulut hyödyntävät erikoisosaamistaan myös perustutkinnon jälkeisessä tarjonnassaan. Erikoistumisopintoihin haetaan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen ja tällä hetkellä AMKOTA-tietokannan (Taulukko 3) mukaan 874 opiskelijaa suorittaa erikoistumisopintoja hallinnon ja kaupan alalla koko maassa. Erikoistumisopintojen opiskelijamäärä on kolmessa vuodessa melkein nelinkertaistunut seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko 3: Erikoistumisopiskelijoiden määrä ammattikorkeakouluissa Arcada-Nylands Svenska yh Espoon-Vantaan teknillinen amk Helsingin liiketalouden amk Hämeen amk Jyväskylän amk Kemi-Tornion amk Lahden amk Mikkelin amk Oulun seudun amk Pirkanmaan amk Pohjois-Karjalan amk Pohjois-Savon amk Rovaniemen amk Satakunnan amk Seinäjoen amk Tampereen amk Turun amk - Åbo yh Yhteensä Tradenomiliiton jäsentutkimus 2000 on parhaillaan käynnissä. Kyselyssä on mukana kolme kysymystä jatko-opiskeluhalukkuudesta: - Oletko suorittanut opintoja tradenomi tutkinnon jälkeen (kyllä/ei)? - Olisitko halukas hakeutumaan tutkintoon johtavaan jatko-opiskeluun ammattikorkeakoulussa? - Mikäli olet, miksi? Lopulliset tulokset valmistuvat kuluvan syksyn aikana, mutta marraskuun 13. päivään mennessä tulleet vastaukset kertovat seuraavaa: vastauksia on 244 ja niistä kyllä-vastauksia ensimmäiseen kysymykseen on 78,7 %, joten ei-vastauksia on 21,3 %. Yhteensä 192 vastaajaa ilmoittaa haluavansa hakeutua jatko-opiskeluun. Syistä tärkeimmäksi näyttäisi nousevan ammatillisen osaamisen syventäminen. Yksittäistapauksena on tässä yhteydessä syytä todeta Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun Helian vastaajien jatkokoulutustarve. Noin 400 Heliasta valmistunutta tradenomia on ilmoittanut

15 12 hakeutuvansa tutkintoon johtavaan jatko-opiskeluun siinä vaiheessa, kun sellainen mahdollisuus tulee. Näitä vastaajia kiinnostaa nimenomaan käytännönläheinen jatkokoulutus. Vanha opistotason tutkinto (opistotasoinen merkonomi) oli nykyisen ammattikorkeakoulun ja nykyisen toisen aseen kaupan ja hallinnon perustutkinnon (merkonomi) välimaastossa. Hallinnon ja kaupan alalla opistomerkonomi on saanut lukea hyväkseen noin puolet ammattikorkeakoulun tutkinnon opintoviikkomäärästä, toisin sanoen n. 70 opintoviikkoa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon voivat hakeutua liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon (tradenomi) suorittaneet. Uuden jatkotutkinnon voisi olettaa houkuttelevan vanhan opistotason tutkinnon suorittaneita henkilöitä jatkamaan liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon kautta jatkotutkintoon. 4. JATKOTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VOLYYMI JA VALTAKUNNALLINEN ORGANISOINTI Opetusministeriön tavoitteen mukaan jatkotutkinnoissa on vuosiopiskelijaa ja käynnistymisen ensimmäisessä vaiheessa vuosiopiskelijapaikkaa. Edellä esitettyihin tarveanalyyseihin verrattuna opetusministeriön tekemä arvio tulevista jatkotutkinnon suorittajien määrästä on oikea. (Raportti Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittäminen, OPM, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto ) Hallinnon ja kaupan alan opiskelijoita ja valmistuneita on lähes kolmannes kaikista ammattikorkeakoulun opiskelijoista ja valmistuneista. Tämä merkitsee, että jatkotutkintojen käynnistymisen ensimmäisessä vaiheessa hallinnon ja kaupan alalla jatkotutkintojen vuosiopiskelijapaikkoja on noin 300 ja pidemmällä aikavälillä noin 1200 vuosiopiskelijapaikkaa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot kehitetään pilottivaiheen kautta. Jatkotutkintojen järjestämisoikeus on tarkoitus sitoa laatukriteereihin, joita ovat mm. opetushenkilöstön tasovaatimukset, ammattikorkeakoulun kokemus sekä tutkintoon johtavan koulutuksen että ammatillisten erikoistumisopintojen järjestämisessä, näytöt tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä näytöt työelämäyhteyksistä jatkotutkinnon järjestämisessä. Tutkinnon määrälliset puitteet sovitetaan yhteen jo olemassa olevien aikuisohjelmien resursseihin. Tutkinto korvaa ja/tai täydentää ammattikorkeakoulujen normirahoitteisen ammatillisten erikoistumisopintojen järjestelmän, joten jo olemassa oleva rahoitus mahdollistaa jatkotutkinnot. 5. JATKOTUTKINNON ASEMA KORKEAKOULUTUTKINTOJEN JÄRJESTELMÄSSÄ JA TYÖMARKKINOILLA Työvoiman osaamisvaatimukset ovat nousseet viime vuosina tieteen ja teknologian edistymisen sekä kansainvälisen toiminnan lisääntymisen myötä. Kehityksen nopeus edellyttää koulutuksesta valmistuneilta entistä monipuolisempia valmiuksia. Samoin edellytetään koulutuksen ja työelämän entistä tiiviimpää vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Tutkintojärjestelmien tulee tarjota mahdollisuuksia tämän vuorovaikutuksen kehittämiseen. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille todetaan, että korkeakoulututkintojen järjestelmää kehitetään vastaamaan työelämän kehittämistarpeita ottaen

16 13 huomioon myös tutkintorakenteiden kansainvälinen kehitys. Tärkeänä lähtökohtana pidetään Suomen korkeakoulujen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamista. Suomen EU-jäsenyys on muuttanut suomalaista yhteiskunta- ja työelämää voimakkaasti, mikä asettaa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän suuren haasteen eteen. Suomen on tuotettava työvoimaa, joka kykenee kilpailemaan tasavertaisesti muiden EU/ETA alueen kansalaisten kanssa samoilla työmarkkinoilla. Suomalaista korkeakoulu- ja tutkintojärjestelmää on viime vuosien aikana kehitetty määrätietoisesti kansainvälinen kehitys huomioiden. Ammattikorkeakoulujärjestelmän luominen on tästä merkittävin esimerkki. Ammattikorkeakoulu-uudistus on ratkaisevasti parantanut suomalaisen ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen tunnettuutta ja arvostusta kansainvälisesti. Monet sellaiset maat, joissa korkeakoululaitos muodostuu yliopistoista ja ammatillisesti suuntautuneista korkeakouluista, ovat avanneet tai avaamassa myös ammatillisesti suuntautuneista korkeakouluista valmistuneille master-tason tutkintoon johtavia jatkokoulutusmahdollisuuksia. Tällä hetkellä mm. Saksassa on vuonna 1998 uudistetun korkeakoululainsäädännön mukaisesti syntynyt noin 450 bachelor- tai master-tasoista koulutusohjelmaa vanhan rakenteen mukaisten tutkintojen täydennykseksi. Huomattavaa on, että master tason tutkintoja on tarjolla lähes kaikissa Saksan Fachhochschuleissa (FH). Saksan Fachhochschulet voivat järjestää myös teoreettisesti suuntautunutta Master of Arts- ja Master of Science -tutkintoihin johtavaa koulutusta. Kulturministerkonferenzin päätöksen mukaan yliopisto- ja Fachhochschule -sektoreilla suoritetut master-tutkinnot tuottavat saman akateemisen ja ammatillisen kelpoisuuden. Saksassa on myös huomattavasti helpotettu siirtymistä ammattikorkeakouluista yliopistojen tieteelliseen jatkokoulutukseen. Hollannissa ammattikorkeakouluja vastaavat HBO-korkeakoulut (hoger beroepsonderwijs) voivat järjestää master-tasoisia jatko-opintoja bachelor-tason tutkinnon suorittaneille. Lisäksi flaaminkielisessä Belgiassa ja Portugalissa on mahdollisuus suorittaa master-tason tutkintoja myös ammattikorkeakoulutasoa vastaavissa korkeakouluissa. Latviaan suunnitellaan tutkintorakennetta, jonka mukaan myös tohtorintutkinnon voisi suorittaa ammattikorkeakoulussa. Kansainvälinen kehitys osoittaa, että korkeakoululaitos käsitetään useissa maissa yhtenä kokonaisuutena, joka muodostuu eri profiilin mukaisista korkeakouluista tai erilaisista koulutusohjelmista samojen instituutioiden sisällä. Esimerkkeinä mainituissa maissa kehitys on noudattanut Bolognan julistuksen tavoitteita. Ns. Sorbonnen-Bolognan prosessi on tähdännyt eurooppalaisen koulutuksen kilpailukyvyn vahvistamiseen globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Bolognan julistuksen tavoitteena oli lähentää korkeakoulujen tutkintorakenteita kaksissyklisen rakenteen avulla. Kaksisyklisen tutkintomallin ajatellaan mahdollistavan kansainväliseen tarjontaan soveltuvat lyhyet master-ohjelmat. Suomalainen ammattikorkeakoulujärjestelmä tuottaa muutaman vuoden kuluttua täydessä laajuudessaan noin tutkinnon suorittanutta vuosittain. Näistä jatkokoulutukseen haluavien osuudeksi on arvioitu noin %, mikä merkitsee vuositasolla aloituspaikkaa. Nykytiedon mukaan ammattikorkeakouluista valmistuneet haluavat ammatillisesti suuntautuneen jatkotutkinnon yliopistollisen jatkotutkinnon sijaan. Mikäli ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden ainoana jatkokoulutusväylänä olisi yliopistoissa suoritettava maisterikoulutus ja mikäli se laajenisi jo tapahtuneen mukaisesti myös tulevaisuudessa, olisi todennäköistä, että ammattikorkeakoulututkinnot alkaisivat vähitellen muuttua maisteritutkintojen pohjakoulutuksiksi. Se on ristiriidassa kahden pilarin

17 14 korkeakoulujärjestelmän ja asetettujen korkeakoulupoliittisten tavoitteiden kanssa. Yksilön, koulutusjärjestelmän ja kansantalouden kannalta on taloudellisempaa, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut jatkaa tutkintoon johtavia opintojaan tavoitteena ammattikorkeakoulun jatkotutkinto kuin yliopistollinen maisterin tutkinto. Perusorientaation säilyessä muuttumattomana opinnot voidaan suorittaa yliopisto-opintoja lyhyemmässä ajassa. Jatkotutkinnot on tarkoitus järjestää jo työelämässä työskennelleille siten, että opinnot voidaan suorittaa työn ohessa. Opinnot nostavat näin koulutustasoa ja osaamista, mutta eivät edellytä tutkinnon suorittajien irtautumista työelämästä. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarkoitus on rakentua ammatti-korkeakoulututkinnon jälkeiseksi, ammatillista osaamista syventäväksi ja erikoistavaksi tutkinnoksi. Tällöin on perusteltua, että ammatillisen jatkotutkinnon tuottama kelpoisuus muodostuu ylemmän korkeakoulututkinnon mukaisesti. Rinnastaminen ylempään korkeakoulututkintoon edellyttää riittävää määrää syventäviä oman alan opintoja ja työelämän kehittämisprojektin kytkeytymistä niihin. Tutkintojärjestelmien yhteensovittamisen näkökulmasta on tärkeää noudattaa samaa menettelyä kuin ammattikorkeakoulututkintojen järjestelmässä säädettäessä. Ammattikorkeakoulututkintoja ei ole rinnastettu yliopistollisiin tutkintoihin, vaan asema on määritelty korkeakoulututkinnon tuottaman kelpoisuuden kautta. Tämä tarkoittaisi korkeakoulujen tutkintojärjestelmästä annetun asetuksen muuttamista siten, että siihen sisällytettäisiin säädös, jonka mukaan julkiseen virkaan tai tehtävään ylempää korkeakoulututkintoa vaadittaessa tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttäisi myös ammattikorkeakoulussa suoritettava ammatillinen jatkotutkinto. Jotta suomalaisten korkeakoulututkintojen tuottama kelpoisuus voidaan tunnustaa Euroopan sisämarkkina-alueella, on tutkintojen tuottamasta kotimaisesta kelpoisuudesta säädettävä. Kansainvälisissä yhteyksissä järjestelmällä on vaikutusta myös muuhun kuin EU-direktiivein säädeltyyn tutkintojen tunnustamiseen. Työryhmän näkemys on, että ammattikorkeakoulun jatkotutkintojen tulee olla nimeltään ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Tutkintonimekkeet voivat poiketa koulutusalakohtaisesti. Tutkintoa voisi kutsua ammattikorkeakoulun lisätutkinnoksi, koska jatkotutkinnolla tarkoitetaan Suomessa yleensä yliopiston tarjoamaa lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaisi ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten lehtoreiden virkojen ja tointen edellyttämän kelpoisuuden. Yliopistojen ammatilliset lisensiaattitutkinnot voisivat olla luonteva jatkoväylä ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon suorittaneille heidän edetessään kohti tohtorin tutkintoa. Opintojaan jatkavien määrät eivät tule olemaan suuria. 6. JATKOTUTKINTOIHIN JOHTAVIEN KOULUTUSOHJELMIEN SUUNTAUTUMINEN JA SISÄLTÖ SEKÄ OPISKELUN ORGANISOINTI Liiketoiminnan kehittäminen ja yrittäjyys edellyttävät uusia innovaatioita ja siksi liiketalouden jatkotutkintoon sisällytetään tärkeänä osana innovaatioiden tuottamisen valmennus. Yrittäjyys, uudet innovaatiot, kansainvälinen liiketoiminta ja sähköinen liiketoiminta ovat keskeisiä jatkotutkintojen osia ja tukevat ammattikorkeakoulujen alueellista pk-yritystoiminnan kehittämistehtävää. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot ovat aina työelämälähtöisiä ja tähtäävät asiantuntijuuden syventämiseen. Esimerkkeinä hallinnon ja kaupan alan asiantuntija- ja johtamistehtävistä, joissa tarvitaan syvällistä, työelämän käytännöistä lähtevää liiketoimintaosaamista, ovat:

18 15 - globaalin liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijatehtävät - sähköisen liiketoiminnan asiantuntijatehtävät - auktorisoidut liiketoimintaosaamisen asiantuntijatehtävät - liiketoiminnan laadun kehittämistehtävät - henkilöstöjohtamisen asiantuntijatehtävät - markkinoinnin johtamistehtävät - auktorisoidut tilintarkastus- ja kirjanpitotehtävät - rahoituksen asiantuntijatehtävät - prosessiperustaisen toimintolaskennan asiantuntijatehtävät - logistiikan asiantuntijatehtävät - yrityksen tietoteknisen infrastruktuurin kehittämistehtävät - ohjelmistoliiketoiminnan kehittämistehtävät - ohjelmistotuotannon menetelmien ja työvälineiden kehittämistehtävät Opetusjärjestelyt ovat joustavat ja yksilölliset, koska opinnot suoritetaan työn ohessa opiskellen. Opetusmenetelminä käytetään monimuotomenetelmiä, esimerkiksi verkko-, etä-, ilta- ja viikonloppuopiskelua, intensiiviopiskelujaksoja sekä ongelmalähtöistä oppimista (PBL) ja mahdollisuuksien mukaan ryhmäoppimista, jossa osaamisen siirto yksilöltä yksilölle, kokemusten vaihto, pulmatilanteiden analysointi ja ratkaisujen kriittinen arviointi ovat keskeisessä roolissa. Jatkotutkintojen monimuotoiseen toteutukseen kuuluu yhtenä osana myös yhteistyö sekä suomalaisten että ulkomaisten korkeakoulujen ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Näin toteutettuna ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto avaa suoran ja taloudellisen väylän merkittävään osaamisen lisäämiseen ja samalla opiskelijalle tien kansainväliselle master-tasolle. Sen ohella ammattikorkeakoulun perustutkinnon suorittaneilla tulee olla mahdollisuudet sekä ulkomaisten korkeakoulujen tutkintojen suorittamiseen että siirtymiseen kotimaisten yliopistojen tutkintojen suorittajiksi. Omien profiilien säilyttämiseksi korvaavuudet pilarista toiseen siirtymisessä pitäisi jatkossakin rajata noin puoleen suoritetun tutkinnon kokonaisuudesta eli noin opintoviikkoon. Tutkimus- ja kehittämistyössä ja jatko-opinnoissa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on runsaasti erilaiset profiilit hyödyntäviä yhteistyömahdollisuuksia. Niistä on jo nyt hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea. Jatko-opiskelijat muodostavat jatko-opintojen opiskelijayhteisön, joka tukee opiskelijoita yhteistyövalmiuksien kehittämisessä. Kukin opiskelija laatii opintojen alussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka suunnittelussa opiskelijan työnantaja tai työnantajaa vastaava toimeksiantaja on mukana. Lähtökohtana on opiskelijan oman työn ja työyhteisön kehittäminen. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksyy ammattikorkeakoulu, mutta se hyväksytetään myös työnantajalla tai työnantajaa vastaavalla 14. toimeksiantajalla. Jatkotutkintoon johtavien koulutusohjelmien opintojaksojen tulee olla sellaisia, että ne syventävät opiskelijan asiantuntijuutta. Ammattikorkeakoulu nimeää opiskelijalle henkilökohtaisen tutoropettajan ja työnantaja nimeää opiskelijalle mentorin. Jatko-opiskelijan tulee voida vaikuttaa ohjelmien kehittämiseen. Sisältöön hän pystyy vaikuttamaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman kautta. Koulutusohjelmia varten voidaan nimetä ohjausryhmiä, joihin kuuluvat sekä korkeakoulujen, työelämän että jatkoopiskelijoiden edustajat. Ohjausryhmän tehtävä on kehittää koulutusohjelman sisältöä ja laatua. Korkeakouluopiskelu on Suomessa maksutonta. Ammattikorkeakoulu vastaa omasta opiskelijavalinnastaan. Nämä periaatteet jatkuvat myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoon johtavissa opinnoissa. Opetusministeriö vastaa jatkotutkintoon johtavien koulutusohjelmien toteutuksen rahoituksesta.

19 Liitteessä 4 on esimerkinomaisesti hahmoteltu jatkotutkintojen rakennetta ja sisältöjä. 16

20 17 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Talouden globalisaatio, osaamisen tärkeys talouskasvulle sekä informaatio- ja kommunikaatiomullistukset synnyttävät uusia osaamistarpeita. On selvää, että kysyntä eri liiketoimintaosaamisen asiantuntijoista on kasvamassa. Työryhmä toteaa, että riittävät edellytykset ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoille on olemassa. Potentiaaliset opiskelijamäärät ovat riittävät ja opettajilla on riittävät valmiudet laadukkaan opetuksen turvaamiseksi. Valmistuneiden tradenomien halukkuudesta syventää asiantuntijuuttaan jatkotutkinnon kautta on selkeä näyttö. Tarveanalyysi osoittaa tämän hetken kysynnän olevan vuosiopiskelupaikkaa hallinnon ja kaupan alalla. Kun erikoistumisopinnoissa opiskelevat huomioidaan, päästään tämän hetken arvion mukaan noin vuosiopiskelijamäärään. Kansainvälinen kehitys osoittaa, että korkeakoululaitos käsitetään useissa maissa yhtenä kokonaisuutena, joka muodostuu eri profiilin mukaisista korkeakouluista tai erilaisista koulutusohjelmista samojen instituutioiden sisällä. Ns. Sorbonnen-Bolognan prosessi on tähdännyt eurooppalaisen koulutuksen kilpailukyvyn vahvistamiseen globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Bolognan julistuksen tavoitteena oli lähentää korkeakoulujen tutkintorakenteita kaksisyklisen rakenteen avulla. Kaksisyklisen tutkintomallin ajatellaan mahdollistavan kansainväliseen tarjontaan soveltuvat lyhyet master-ohjelmat. Ammattikorkeakoulujen master-tasoisten jatkotutkintojen tulee olla työelämälähtöisiä ja tähdätä asiantuntijuuden syventämiseen. Tutkinnon painopiste on 20 opintoviikon pituinen kehittämistehtävä, joka suoritetaan yhteistyössä työantajan tai työantajaa vastaavan toimeksiantajan kanssa. Tutkinnon laajuus on 60 opintoviikkoa. Hakeutuminen ammattikorkeakoulujen jatkokoulutusohjelmiin tapahtuu 2-3 työkokemusvuoden jälkeen ja opiskelu tapahtuu työn ohessa 2-4 vuoden aikana. Yrittäjyys, uudet innovaatiot, kansainvälinen liiketoiminta ja sähköinen liiketoiminta ovat keskeisiä hallinnon ja kaupan alan jatkotutkintojen osia ja tukevat ammattikorkeakoulujen alueellista pkyritystoiminnan kehittämistehtävää.

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN. Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN. Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN Virkamiesryhmän suunnitelma 25.5.2000 Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 1. NYKYINEN SÄÄDÖSPOHJA Toistaiseksi ammattikorkeakoulut ovat

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot