SELVITYS AMMATTIKORKEAKOULUJEN HALLINNON JA KAUPAN ALAN JATKOTUTKINNOISTA
|
|
- Merja Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SELVITYS AMMATTIKORKEAKOULUJEN HALLINNON JA KAUPAN ALAN JATKOTUTKINNOISTA
2 Opetusministeriölle Hallituksen päättämän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulujen opintoviikon laajuiset ammatilliset jatkotutkinnot käynnistetään asteittain muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät ja kokemusten pohjalta tehdään ratkaisut jatkotutkintojärjestelmän laajentamisesta. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen käynnistämistä tämän linjauksen mukaisesti on valmisteltu opetusministeriössä, keskeisille tahoille järjestetyissä työseminaareissa sekä hallituksen sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä. Sivistyspoliittisen ministeriryhmän kokouksessa sovitun mukaisesti laaditaan myöhemmin tapahtuvan päätöksenteon pohjaksi yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja työelämän edustajien kanssa lisäselvitykset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta, tutkintojen tavoitteista ja rakenteesta sekä tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien suuntautumisesta tekniikan, hallinnon ja kaupan sekä terveydenhuollon aloilla. Päätökset aloista, joilla ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot käynnistetään tehdään myöhemmin ja ottaen huomioon myös valmisteltavat selvitykset. Opetusministeriö on kutsunut rehtori Marja-Liisa Tenhusen (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu), puheenjohtajaksi valmisteluryhmään, jonka tehtävänä on laatia opetusministeriön ja hallituksen sivistyspoliittisen ministeriryhmän käyttöön selvitys ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta, rakenteesta, sisällöstä ja suuntautumisesta hallinnon ja kaupan alalla. Valmisteluryhmän jäseniksi on nimetty koulutuspoliittinen asiamies Paula Kilpeläinen (Palvelutyönantajat ry), toimitusjohtaja Juha Kurki (Suomen Yrittäjät ry), toiminnanjohtaja Ismo Kokko (Tradenomiliitto), opiskelija Tomi Hyppänen (SAMOK ry) ja opetusneuvos Maarit Mustonen (Opetusministeriö). Työryhmän sihteeriksi on kutsuttu koulutusalajohtaja Jan-Erik Krusberg (Arcada-Nylands svenska yrkeshögskola). Nimityskirjeeseen oli liitettynä seuraava taustamateriaali, johon työryhmä on tutustunut: 1. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Virkamiesryhmän muistio Työelämän kannanotot ja muut järjestetyn työseminaarin kannanotot 4. Luonnos amk-jatkotutkintojen käynnistämisen edellyttämästä lainsäädännöstä 5. Muistio korkeakoulututkintojen järjestelmästä Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa: , 1.11., sekä Työryhmä on kuullut kahta asiantuntijaa professori Matti Koirasta Jyväskylän yliopistosta ja rehtori Eero Kasasta Helsingin kauppakorkeakoulusta Yliopistojen rehtorineuvoston edustajana Professori Matti Koirasen asiantuntijalausunto pohjautuu Opetusministeriön toimeksiannon liitteenä olleeseen pohjamateriaaliin ja hänen asiantuntijalausuntoonsa viitataan selvitystekstissä. Molemmat lausunnot ovat erillisinä liitteinä 1 ja 2.
3 Työryhmän kannanotto Hallinnon ja kaupan alan jatkotutkinnot tulee käynnistää , koska - Työelämän tarve on olemassa, varsinkin pk-yritysten tarve on korostunut. - Tätä perustelua koskeva Palvelutyönantajat ry:n asiamies Paula Kilpeläisen täydentävä lausuma on liitteenä 3. - Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä antaa riittävän opiskelijapotentiaalin jatkotutkinnon toteuttamiseksi. - Työelämässä toimivat liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat itse esittäneet tarpeensa käytännönläheiseen jatkotutkintoon. - Hallinnon ja kaupan alalla on riittävät edellytykset käynnistää laadukas jatkotutkintokoulutus. - Jatkotutkinnot mahdollistavat omalta osaltaan elinikäisen oppimisen liiketoimintaosaamisen alueella. - Jatkotutkinnot vahvistavat ammattikorkeakoulujen uskottavuutta ja näin ollen vahvistavat myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen asemaa koulutusjärjestelmässä. - Yliopistot eivät yksin pysty vastaamaan pk-sektorin tarpeisiin, eivät määrällisesti eivätkä alueellisesti. - Aloittaminen käynnistetään pilottivaiheen kautta ja järjestämisoikeus sidotaan laatukriteereihin.
4 SISÄLLYSLUETTELO 1. TYÖELÄMÄN TARPEET JATKOTUTKINNOILLE ALUEELLISILLA JA KANSAINVÄLISILLÄ TYÖMARKKINOILLA Palvelutyönantajat ry Suomen Yrittäjät ry Tradenomiliitto ry JATKOTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintojen kehitys Jatkotutkintojen tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne JATKOTUTKINTO-OHJELMIIN KOHDISTUVA KYSYNTÄ JA SEN KEHITYS JATKOTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VOLYYMI JA VALTAKUNNALLINEN ORGANISOINTI JATKOTUTKINNON ASEMA KORKEAKOULUTUTKINTOJEN JÄRJESTELMÄSSÄ JA TYÖMARKKINOILLA JATKOTUTKINTOIHIN JOHTAVIEN KOULUTUSOHJELMIEN SUUNTAUTUMINEN JA SISÄLTÖ SEKÄ OPISKELUN ORGANISOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET...16 LÄHDELUETTELO...17 LIITTEET 1. Professori Matti Koirasen asiantuntijalausunto, Rehtori Eero Kasasen asiantuntijalausunto, (Yliopistojen rehtorineuvoston edustajana) 3. Palvelutyönantajat ry:n koulutuspoliittinen asiamies Paula Kilpeläisen asiantuntijalausunto 4. Esimerkkejä mahdollisista jatkotutkinnon opiskelijoista LUETTELO TAULUKOISTA Taulukko 1. Aloituspaikkatarve koulutusaloittain (s. 3) Taulukko 2. Hakeneet, hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet syksyllä vuosina kauppatieteellisessä yliopistokoulutuksessa. Hakuperusteena amk-tutkinto. (s. 4) Taulukko 3. Erikoistumisopiskelijoiden määrä ammattikorkeakouluissa (s. 10)
5 2 1. TYÖELÄMÄN TARPEET JATKOTUTKINNOILLE ALUEELLISILLA JA KANSAINVÄLISILLÄ TYÖMARKKINOILLA Hallinnon ja kaupan jatkotutkinnolle olemassa olevat työelämän tarpeet voidaan jakaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin sekä yritysten ja työelämän työvoimatarpeisiin. Osaamistarpeisiin ei voida antaa määrällistä vastausta, koska kyse on pitkän ajan kehityksestä ja henkisen pääoman potentiaalista. Yritysten ja työelämän työvoimatarpeisiin annetaan usein määrällinen vastaus, joka lähinnä kuvaa lähivuosien työvoima- ja asiantuntijatarvetta. Yhteiskunnallisen osaamistarpeen sekä yritysten ja työelämän työvoimakysynnän välillä ei vallitse lineaarista yhteyttä, koska kaikki osaaminen ei näy työvoiman kysynnässä. Suomalaisen yritystoiminnan on todettu yleensä olevan korkeatasoista teknologiaosaamisen osalta, mutta liiketoimintaosaamisessa on sen sijaan todettu olevan selkeitä puutteita. Näitä puutteita korjataan lisäämällä ja syventämällä alan koulutusta. Opetusministeriön asettama Liiketoimintaosaamisen työryhmä, joka koostuu sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen asiantuntijoista, on omalta osaltaan selkeästi todennut tämän tosiasian. Liiketoimintaosaamisen työryhmä kuuli tulevaisuuden liiketoimintaosaamisen haasteista asiantuntijanaan professori Kristian Möller Helsingin kauppakorkeakoulusta. Professori Möllerin mukaan keskeiset muutostekijät liittyvät globaaliin kilpailuun ja ne voidaan nimetä seuraavina asiaryhminä: 1. Innovaatioiden synty ja kaupallistaminen tietointensiivisissä yrityksissä 2. Yritysten uudet toimintamuodot: tuotantovetoisuudesta tietointensiiviseen yritykseen 3. Yritysten verkostoituminen globaalissa taloudessa 4. Elektronisten markkinoiden kehittyminen 5. Muutokset omistajuudessa ja ylimmässä johdossa 6. Taloushallinnon haasteet globaalisti toimivissa yrityksissä 7. Yrittäjyys - uusien yritysten kehityskaaret (synty/kehitys/häviäminen) 8. Työ, yksilö ja liikkeenjohto globaalissa yritysympäristössä 9. Yritysten ja liikkeenjohdon yhteiskunnallinen ja ekologinen vastuu globaalissa taloudessa. Osaamistarpeet ovat erityisesti ns. uuden talouden myötä syvässä muutosvaiheessa. Hallinnon ja kaupan alan jatkotutkinnot sopivat erinomaisesti tämän tarpeen tyydyttämiseen käytännönläheisinä ja tiiviisti työelämän todelliseen kehittämiseen kytkeytyvinä. Työelämän tarve edellyttää jatkotutkintoja yhtäältä opiskelijan oman ammattitaidon laajentamiseksi ja toisaalta opiskelijan oman ammattitaidon syventämiseksi. Opetushallituksen Kaupan ja palvelujen alan koulutuksen yleinen toimikunta on kokouksessaan arvioinut, että uusien ammattien työvoimatarve painottuu asiantuntijatyöhön. Vuosien aikana työvoiman määrä kasvaa eniten hoitotyössä, talouden ja hallinnon sekä tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyössä. Opetushallituksen tekemä arvio näyttää seuraavalta (Autio, V. et.al, 1999, s. 186):
6 3 Taulukko 1: Aloituspaikkatarve koulutusaloittain Aloituspaikka/vuosi Toteutunut 1999 Suositus Kauppa ja hallinto Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto Tekniikka ja liikenne Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto Sosiaali- ja terveysala Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto Yhteensä Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto Muu koulutus Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkamäärän on arvioitu kasvavan kaupan ja hallinnon alalla sekä tekniikan alalla kaudella Kokonaisuudessa ammattikorkeakoulujen aloituspaikat supistuvat vajaalla 2700 paikalla. Kaupan ja hallinnon alan kysyntä pysyy suurin piirtein samalla tasolla vuosina kuin vuonna OECD on päivätyssä raportissaan todennut koko korkea-asteen koulutuksen olevan kovan muutospaineen edessä. Viime vuosikymmenelle asti koulutus tapahtui portaittain niin, että suurimmat opiskelijamäärät esiintyivät korkeakoulujen perustutkinnoissa (bachelor-taso) ja yhä pienenevä osuus jatkoi master-tason tutkintoihin. OECD maiden kehityssuunta on tällä hetkellä sellainen, että suurimmat opiskelijamäärät esiintyvät bachelor-tason jälkeisessä koulutuksessa. Ensimmäisen bachelor-tutkinnon suorittaneet suorittavat toisen tai kolmannen bachelor-tasoisen tutkinnon tai jatkavat opintojaan master-tasoiseen tutkintoon. Tämä viittaa siihen, että jatkoopiskelun tarve on kasvussa elinikäisen oppimisen ja alati kehittyvän asiantuntijuuden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tätä kehitystä ei pystytä kuvaamaan koulutuksen aloituspaikkataulukolla. Yksi tapa kuvata OECD:n raportin mukaista rakenteellista kysynnän muutosta on analysoida ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoiden aikaisemmin suoritettuja tutkintoja. Ammattikorkeakoulujen kaikista keskeyttäneistä, joita oli eli 10,3 % koko opiskelijamäärästä vuonna 1999, siirtyi yliopistoon opiskelemaan yhteensä 725. Tämä on 0,9 % koko opiskelijamäärästä ja 9 % kaikista ammattikorkeakouluopintonsa keskeyttäneistä. Hallinnon ja kaupan alalla keskeyttämisprosentti vuonna 1999 oli 10,5 % (2 427 opiskelijaa koko opiskelijamäärästä ) ja yliopistoon siirtyneitä oli 286 eli 1,2 % koko alan opiskelijamäärästä ja 11,8 % alan keskeyttäneistä. Toiseen ammattikorkeakouluun siirtyneitä oli keskeyttäneistä enemmän (1,5 % opiskelijoista) kuin yliopistoihin siirtyneitä.
7 4 Ammattikorkeakoulun perustutkinnon suorittanut hakeutuu yhä useammin jatkokoulutukseen. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä yliopistojen kauppatieteellisessä koulutuksessa on kahden vuoden aikana lähes kymmenkertaistunut. Nämä luvut viittaavat yllä kuvattuun opiskelijaympäristön muutokseen. Osaamiskysyntä on kasvussa. Taulukko 2: Hakeneet, hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet syksyllä vuosina kauppatieteellisessä yliopistokoulutuksessa. Hakuperusteena amk-tutkinto Vuosi Hakijat Hyväksytyt Paikan vastaanottaneet Liiketalous Muut Liiketalous Muut Liiketalous Muut Palvelutyönantajat ry Palvelutyönantajat ry:n koulutustarveselvitys vuodelta 1999 osoittaa yrityksen henkilöstön osaamisalueet vuonna 1998 ja muutokset vuoteen Osaaminen on tulevaisuudessa yhä selvemmin tekijä, jolla yritys ylläpitää ja parantaa kilpailukykyään vastaamaan nopeasti muuttuvien markkinoiden haasteisiin. Henkilöstökoulutuksen merkitys henkilöstön ammattitaidon ylläpitäjänä ja kehittäjänä on tässä avainasemassa. Tärkeinä osaamisalueina vuonna 1998 tulevat esille asiakaspalvelu, tietojärjestelmien käyttö, yhteistyötaidot, tuotetietous sekä laatukoulutus. Henkilöstökoulutuksen eri osaamisalueiden tärkeys kasvaa eniten seuraavilla osa-alueilla: neuvottelutaidot, johtaminen ja liikkeenjohto, kielitaito ja kansainvälisyys, esimiestaidot ja turvallisuuskoulutus. Tradenomeille tärkeillä toimialoilla tarkastelu on seuraavanlainen: ATK-palveluyritykset painottavat voimakkaasti tietojärjestelmien käytön, alakohtaisten teknisten taitojen ja uuden tekniikan käyttöönoton osaamisen tärkeyttä. Tulevaisuuden uusia osaamisalueita ovat laatukoulutus, neuvottelutaidot, ihmissuhdetaidot, yhteistyötaidot ja asiakaspalvelu. Kaupan osaamisalueina korostuvat myyntitaidot, asiakaspalvelu ja tuotetietous. Suurimmat painoalueet ovat tulevaisuudessa kielitaito ja kansainvälisyys, turvallisuuskoulutus, esimiestaidot ja neuvottelutaidot. Rahoitusalan osaamisalueina korostuvat myyntitaidot, asiakaspalvelu, tuotetietous ja tietojärjestelmien käyttö. Tulevina painopistealueina rahoitusalalla nähdään johtaminen ja liikkeenjohto, laatukoulutus, kielitaito ja kansainvälisyys, markkinointi ja neuvottelutaidot. Vakuutusalalla tärkeinä osaamisalueina korostuvat tuotetietous, asiakaspalvelu, ihmissuhdetaidot, tietojärjestelmien käyttö ja uuden tekniikan käyttöönotto. Tulevaisuuden osaamisalueet ovat turvallisuuskoulutus, johtaminen ja liikkeenjohto, neuvottelutaidot, ihmissuhdetaidot sekä laatukoulutus. Palvelutyönantajat ry on selvittänyt ammattikorkeakouluista valmistuneiden sijoittumista työelämään, yritysten näkemyksiä nykyisen koulutuksen tasosta sekä uudelta henkilöstöltä vuoteen
8 mennessä vaadittavaa koulutustasoa. Tiedot ovat vuodelta 1998 ja ne sisältyvät seuraavana vuonna valmistuneeseen yksityisten palvelualojen koulutustarveselvitykseen Monipuoliset osaajat palvelualojen voima. Selvitys kattaa 760 yritystä, joiden palveluksessa oli työntekijää eli noin puolet kaikkien jäsenyritysten henkilöstömäärästä. Yritykset olivat 15 eri toimialalta. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita oli Palvelutyönantajat ry:n jäsenyrityksissä yhtensä lähes Suurin osa, 75 % työskenteli työvoimaa vuokraavissa yrityksissä, hotelli- ja ravintolaalalla, kaupan alalla ja terveyspalveluissa. Puolet heistä oli suoritustason tehtävissä, seuraavaksi yleisemmin asiantuntijatasolla, 24 % ja esimiestasolla 22 %. Johtotehtävissä toimi 5 %. Toimialoittain ammattikorkeakouluista valmistuneiden sijoittumisessa oli kuitenkin suuria eroja. Kiinteistöpalvelualalla, autoliikenteessä ja hotelli- ja ravintola-alalla oli eniten esimiestasolla työskenteleviä. Tietotekniikan palvelualat, apteekit ja oppilaitokset olivat rekrytoineet heitä ensisijaisesti asiantuntijatehtäviin. Kaupan alalla heille löytyi kaikkein tasaisimmin suoritus-, asiantuntija- ja esimiestason työtehtäviä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa, työvoimaa vuokraavissa yrityksissä, huolinta-alalla ja vakuutusalalla valtaosa oli suoritustason tehtävissä. Ammattikorkeakouluista vastavalmistuneiden opiskelijoiden tasoon ja laatuun 81 % yrityksistä oli tyytyväisiä. Kuitenkin kritiikkiä esitettiin siitä, että tutkinnon suorittaneilta puuttui käytännön kokemusta tai alan erikoisosaamista. Haittana pidettiin myös vastavalmistuneiden liian suuria odotuksia ensimmäistä työpaikkaa kohtaan: haluttiin hienompia töitä kuin mitä oli tarjolla. Kritiikki kohdistui erityisesti sairaanhoitajan, artenomin ja restonomin tutkintoon. Osa opiskelijoista ei ilmeisesti ole ollut selvillä siitä, että vaativiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin edetään työelämässä yleensä työkokemuksen kautta. Uudelta henkilöstöltä edellytettävä koulutustaso vuoteen 2003 mennessä oli varsin monipuolinen: 46 % yrityksistä ts. lähes puolet edellytti ammatillista tutkintoa, 16 % ammattikorkeakoulututkintoa, 10 % yliopistotason tutkintoa ja 28 % yleissivistävää koulutusta. Toimialakohtaiset erot ovat tässäkin merkittävät: esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alan yrityksistä vain 8 % ilmoitti tarvitsevansa korkeakoulutason henkilöstöä, kun taas vakuutusalan yrityksistä 86 % edellytti vastaavan tason koulutusta muiden alojen ollessa jotain tältä väliltä. Korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstön osalta ammattikorkeakoulututkintoa suosivat matkatoimistot, rahoitusala, huolintaliikkeet, maaseutuelinkeinot ja neuvonta-alat, kauppa sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Ensisijaisesti yliopistotason tutkintoa edellyttivät apteekit, oppilaitokset, vakuutusala ja atk-palveluyritykset. Tärkeimmät trendit koulutuksen suhteen ovat: - Pelkästään yleissivistävän koulutuksen omaavien työntekijöiden osuus laskee. - Toisen asteen ja aikuiskoulutuskeskustason peruskoulutuksen omaavien työntekijöiden osuus laskee. - Korkeakoulutason peruskoulutuksen omaavan henkilöstön osuus kasvaa. 1.2 Suomen Yrittäjät ry Suomen Yrittäjät ry arvioi jatkokoulutustarpeen seuraavasti: ylempien tutkintojen tarve tulee esille niin hallinnon ja kaupan kuin monella muullakin alalla, esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys kehittää
9 6 voimakkaasti tuotteitaan tai palvelujaan. Tutkijanäkemyksen tai osaamisen puute näkyy usein pienyritysten toiminnassa. Tämä johtuu siitä, että pienyritysten mahdollisuudet hankkia työvoimamarkkinoilta tiedekorkeakoulun suorittaneita henkilöitä nykyinen tarjonta huomioon ottaen ovat rajalliset. Tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt hakeutuvat pääasiassa julkiselle sektorille tai suurimpiin yrityksiin. Tässä tarkoitettu tutkijaosaaminen on kuitenkin mahdollisimman käytännönläheistä, vaikka henkilö olisikin suorittanut jatkotutkinnon. Jatkotutkintomahdollisuuksien avaaminen ja korkeasti koulutetun työvoimatarjonnan lisääntyminen olisi tervetullut asia myös yrityksille, jotka ovat voimakkaan kasvun vaiheessa. Osaamisen puute kasvavassa yrityksessä niin vaativissa asiantuntija- kuin johtajatehtävissäkin on Suomen Yrittäjät ry:n selvitysten mukaan muodostanut useassa tapauksessa suoranaisen esteen yrityksen kasvulle. Vain 20 % suomalaisista pk-yrityksistä voidaan luokitella kasvuhakuisiksi. Vähäiseen kiinnostukseen kasvattaa yritystä on luonnollisesti muitakin syitä. Epäilemättä korkeampiasteisen tiedon puute johtaa pk-yritystä sen kasvuvaiheessa on kuitenkin yksi tärkeimmistä. Jatkotutkintojen tarvetta voidaan perustella myös aluepoliittisilla syillä. Tarve lähteä suorittamaan ylempiä tutkintoja pois kotipaikkakunnalta vähenisi, jos ylempien tutkintojen suorittamismahdollisuudet olisivat kattavat koko maassa. Tämänhetkinen ammattikorkeakouluverkosto on hyvin kattava ja täyttää eri alueiden tarpeet. Mikäli ammattikorkeakoulut voisivat tarjota jatkotutkinnon suorittanutta työvoimaa, paranisivat pkyritysten mahdollisuudet hankkia korkeasti koulutettua työvoimaa myös suurten kasvukeskusten ulkopuolella. Ongelmat ammattitaitoisen työvoiman saamisessa ovat yleensäkin sitä suuremmat, mitä harvempaan asutusta seudusta on kysymys. Jatkotutkinnot lisäisivät myös mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten väliselle yhteistyölle yleisesti ja erityisesti korkeaa osaamista vaativissa hankkeissa. Tiedekorkeakoulujen kautta tuleva korkeasti koulutettujen henkilöiden tarjonta ei riitä tulevaisuudessa pk-yritysten tarpeisiin. Korkeasti koulutettujen henkilöiden tarve kasvaa myös sitä kautta, että pk-yritysten osuus yksityisten yritysten liikevaihdosta ja työllistävyydestä nousee jatkuvasti. 1.3 Tradenomiliitto ry Tradenomiliiton jäsentutkimus vuonna 1999 antaa seuraavan profiilin tradenomille: keskivertotradenomi on 28-vuotias nainen Helsingistä, joka työskentelee toista vuottaan markkinointiassistenttina keskisuuressa yrityksessä runsaan kymmenen tuhannen markan kuukausipalkalla. Tradenomiliiton jäsenkunta on varsin naisvoittoinen, sillä vain neljännes vastaajista oli miehiä. Iän keskiarvo asettui 27,5 vuoteen. Vain noin viidennes vastaajista oli ehtinyt täyttää 30 vuotta. Varsin nuoren joukon valmistumisesta ei luonnollisestikaan ole kulunut myöskään kovin pitkää aikaa, keskimäärin vain puolitoista vuotta. Yhdeksän kymmenestä tradenomista oli vastaushetkellä työelämässä. Tyypilliseen alku-uran tapaan noin neljännes kaikista vastaajista työskenteli määräaikaisen työsopimuksen turvin. Tyypillisimmän jäsenen löytää työskentelemästä Helsingin talousalueelta (42 %). Suuremmissa kaupungeissa työskentelee vajaa kolmannes vastaajista ja pienten kaupunkien ja muiden kuntien osuudeksi jää neljännes kaikista.
10 7 Kolme viidestä tradenomista työskentelee pienessä tai keskisuuressa yrityksessä. Yksityisen työnantajan palkkalistoilla on peräti neljä viidestä vastaajasta. Valtiolta leivän saa nelisen prosenttia ja kuntasektorilta joka kolmastoista kaikista vastanneista. Yrittäjiä ei joukosta löytynyt yhtään. (Tradenomiliitto. Jäsenkysely 1999) Muut palvelut 14 % Muu toimiala 12 % Julkinen hallinto 6 % Palvelut liikeelämälle 18 % Rahoitus ja vakuutus 6 % Jalostus 20 % Kauppa 10 % Tietoliikenne 14 % Kuvio 1: Tradenomien työllistyminen toimialoittain. Jäsenten työnantajaorganisaatiot ovat varsin monelta eri toimialalta. Kyselyssä käytettiin Tilastokeskuksen käyttämää toimialaluokitusta ja kuten oheisesta kuviosta voi päätellä, varsin monella oli hankaluuksia sijoittaa itseään annettuihin vaihtoehtoihin. Suurimmaksi toimialaksi nousee palvelut liike-elämälle, seuraavana on teollisuus ja kolmantena yksittäisenä kokonaisuutena tietoliikenne. Jos toimialajaottelu on monipuolinen, myös tehtäväkuvaukset jakaantuvat eri osaalueille. Suurimmaksi nousi markkinoijien ryhmä (20 %), hyvin lähellä sitä olivat taloushallinnossa (19 %) työskentelevät jäsenet. Seuraavina osuuksien suuruusjärjestyksessä olivat sihteeri- ja kirjeenvaihto- (10 %), tietojenkäsittely- ja yleishallinnolliset tehtävät (kumpikin 10 %). Työn vaativuuden kuvauksena kyselyssä käytettiin organisaatioaseman tasoluokitusta. Yli puolet vastaajista asetti itsensä ns. toimihenkilöluokkaan. Esimiesasemassa oli joka kuudes vastaaja. 2. JATKOTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 2.1 Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintojen kehitys Hallinnon ja kaupan alan ammattikorkeakouluopetusta annetaan 25 ammattikorkeakoulussa Suomessa. Yhdessä tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalan kanssa hallinnon ja kaupan alan koulutus muodostaa ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan perustan määrältään ja alueelliselta kattavuudeltaan. Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa on yhteensä aloituspaikkaa vuonna Vastaavasti aikuiskoulutuksen tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumisopintojen määrä vuonna 2000 on noin keskimääräistä vuosiopiskelijaa. Hallinnon ja kaupan alan osuus
11 8 nuorten koulutuksessa vuonna 2000 on aloituspaikkaa eli 28 % koko ammattikorkeakoulujen tarjonnasta. Opiskelijoita ammattikorkeakouluissa vuonna 1998 oli yhteensä noin , joista nuorten koulutuksessa noin ja aikuiskoulutuksessa noin Hallinnon ja kaupan alan osuus opiskelijoista oli noin , mikä vastaa vajaata kolmannesta (31 %) kaikista opiskelijoista. Alan osuus kaikista opiskelijoista on pysynyt viimeisten vuosien aikana ennallaan, koska vuonna 1996 alan osuus opiskelijoista oli 33 % ja vuonna %. Naisia opiskelijoista vuonna 1998 oli nuorten koulutuksessa 60 % ja aikuiskoulutuksessa 74 %. Hallinnon ja kaupan koulutusalalla liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita vuosina oli yhteensä eli 29,8 % kaikista suoritetuista ammattikorkeakoulututkinnoista. Tekniikan ja liikenteen alalla vastaavana aikana oli suoritettu tutkintoa (30,1 %) ja sosiaali- ja terveysalalla tutkintoa (28,0 %). Vuonna 1999 suoritettiin hallinnon ja kaupan alalla yhteensä tutkintoa. Tekniikan ja liikenteen alalla vastaava määrä oli tutkintoa ja sosiaali- ja terveysalalla tutkintoa. Opiskelijoita oli vuonna 1999 hallinnon ja kaupan alalla yhteensä (30,1 % kaikista ammattikorkeakouluopiskelijoista), mikä on siis toiseksi suurin koulutusala tekniikan ja liikenteen koulutusalan jälkeen. Näin ollen alan sisällä on jo nyt riittävä opiskelijapotentiaali jatkotutkintoon hakijoiksi. (AMKOTA-tietokanta 1999, Opetusministeriö, 2000). AMKOTA-tietokannan (1999) mukaan kaikissa ammattikorkeakouluissa toimii hallinnon ja kaupan alalla päätoimista opettajaa. Heistä 111 on yliopettajia, 637 lehtoreita ja 357 päätoimisia tuntiopettajia. Hallinnon ja kaupan alan opettajakunnasta 86 henkilöä on suorittanut vähintään lisensiaatin tutkinnon. Alan kaikista yliopettajista ja lehtoreista 94 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto. Hallinnon ja kaupan alan opettajista 84,3 %:lla on pedagoginen kelpoisuus. Ammattikorkeakoulujen hallinnon ja kaupan opettajat suorittavat työelämäjaksoja ja osallistuvat yritysten ja työelämän kanssa yhteistyössä toteutettaviin projekteihin, jota kautta he ylläpitävät osaamistaan. Tämän hetken opetushenkilöstön kompetenssitaso on riittävä jatkotutkintojen toteuttamiseksi. 2.2 Jatkotutkintojen tavoitteet Hallinnon ja kaupan alan jatkotutkintoon on ensisijainen kelpoisuus liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon (tradenomi) suorittaneilla. Muu soveltuvan alan ammattikorkeakoulututkinto on myös mahdollinen. Yliopistossa soveltuvan alan tiedekorkeakoulututkinnon suorittaneen tulee tarvittaessa suorittaa ammattikorkeakoulun määrittämät lisäopinnot. Käytännön työelämäkokemusta tulee olla tutkinnon suorittamisen jälkeen alan asiantuntijatasoisissa tehtävissä 2-3 vuotta. Opiskelun edellytyksenä on toimiminen sellaisissa työtehtävissä, joiden kehittäminen on keskeisessä osassa jatkotutkinnon suorittamisessa. Järjestely antaisi mallin työn ja koulutuksen vuorottelulle myös koulutusjärjestelmän muihin osiin. Hallinnon ja kaupan jatkotutkinnon laajuus on 60 opintoviikkoa, josta opiskelijan opinnäytetyönä suoritettavan työelämän kehittämistehtävän laajuus on 20 opintoviikkoa. Alan ammattikorkeakoulututkinnon ja jatkotutkinnon yhteenlaskettu laajuus on 200 opintoviikkoa ( ), joka vastaa viiden vuoden päätoimista opiskelua. Jatkotutkinnon opiskelu suoritetaan työn
12 9 ohessa opiskellen. Laajuus vastaa 1,5 vuoden päätoimista opiskelua, mutta jatkotutkinnon opiskelu kestää 2 4 vuotta. Hallinnon ja kaupan alan jatkotutkinto tuottaa kelpoisuuden, joka on rinnastettavissa ylemmän korkeakoulututkinnon tuottamaan kelpoisuuteen. Tutkinto on rinnastettavissa kansainvälisesti master-tasoon. 2.3 Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinnon rakenne on seuraava: 1. Työelämän kehittämisen metodiset valmiudet, opintoviikkoa Opiskelija kehittää työn, työyhteisön ja työelämän kehittämisen metodisia valmiuksiaan; esimerkiksi tutkimusmenetelmät, projektityötaidot, tiimityövalmiudet. 2. Henkilökohtaiset valmiudet, opintoviikkoa Opiskelija kehittää niitä henkilökohtaisia valmiuksiaan, joissa hänellä on eniten kehittymistarpeita; esimerkiksi kielitaito, innovointivalmiudet, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, johtamis- ja ihmissuhdetaidot. 3. Liiketoimintaosaamisen syventäminen, opintoviikkoa Opiskelija kehittää omaa osaamistaan valitsemallaan asiantuntija-alueella. 4. Työelämän kehittämistehtävä, 20 opintoviikkoa Opiskelija tekee opinnäytetyönä oman työn tai työyhteisön kehittämiseen tähtäävän kehittämistehtävän. Työelämän kehittämistehtävä on osista laajin, 20 opintoviikkoa. Kaikkien muiden osien laajuus voi vaihdella opintoviikkoa henkilökohtaisen oppimistarpeen mukaan. Nämä osat voivat koostua akkreditoiduista erikoistumisopinnoista, jotka ovat 20 opintoviikon laajuisia kokonaisuuksia. Eri osioiden laajuudet määräytyvät henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Työryhmä pyytämässä asiantuntijalausunnossa professori Matti Koiranen (liitteenä 1) pitää seuraavia asioita ja linjauksia tärkeinä: a) sisäinen yrittäjyys oppimis- ja kasvatusfilosofiana (yrittäjämäinen pedagoginen ote) b) monipuoliset kieli- ja viestintäopinnot (vaikuttamisen taidot) c) tietoyhteiskunnan edellyttämät perusvalmiudet (yleisopinnoissa kaikille) d) teoriapainotteisen ja empiriapainotteisen aineksen jatkuva vuoropuhelu; kokemuksellinen oppiminen käsiteteoreettisesta aineksesta tinkimättä! e) yrittäjänä toimimisen yleissivistys kaikille tradenomeille (yrittäjyysajattelu-, toiminta ja suhtautumistapana työn tekoon osaksi oppijan elämää) f) lokeroituneesta, funktionaalisesta pääoppiainejaosta synteesitutkintoihin ja synteesiaineisiin, jotta ero vanhan kauppaoppilaitoksen tulee nykyistä paremmin esiin. Synteesitutkintojen esimerkkeinä esimerkiksi seuraavat kompetenssikuvat: "Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisen ammattilainen" ja "Osaamisintensiivisen uuden liiketoiminnan
13 kehittämisen ammattilainen tuntuvat paremmilta kuin monet tämänhetkiset funktionaaliset määrittelyt lausunnon antajan mielestä. g) virtuaalisen oppimismenetelmien kehittäminen ja suosiminen laadusta tinkimättä. 10
14 11 3. JATKOTUTKINTO-OHJELMIIN KOHDISTUVA KYSYNTÄ JA SEN KEHITYS Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot ovat suuntautuneet johtamis- ja liiketoimintaosaamisen asiantuntijuuteen. Näyttää siltä, että erikoistumisopinnot yleisesti ottaen suuntautuvat samoille alueille kuin kyseisen ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoulututkinnot muutenkin. Korkeakoulut hyödyntävät erikoisosaamistaan myös perustutkinnon jälkeisessä tarjonnassaan. Erikoistumisopintoihin haetaan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen ja tällä hetkellä AMKOTA-tietokannan (Taulukko 3) mukaan 874 opiskelijaa suorittaa erikoistumisopintoja hallinnon ja kaupan alalla koko maassa. Erikoistumisopintojen opiskelijamäärä on kolmessa vuodessa melkein nelinkertaistunut seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko 3: Erikoistumisopiskelijoiden määrä ammattikorkeakouluissa Arcada-Nylands Svenska yh Espoon-Vantaan teknillinen amk Helsingin liiketalouden amk Hämeen amk Jyväskylän amk Kemi-Tornion amk Lahden amk Mikkelin amk Oulun seudun amk Pirkanmaan amk Pohjois-Karjalan amk Pohjois-Savon amk Rovaniemen amk Satakunnan amk Seinäjoen amk Tampereen amk Turun amk - Åbo yh Yhteensä Tradenomiliiton jäsentutkimus 2000 on parhaillaan käynnissä. Kyselyssä on mukana kolme kysymystä jatko-opiskeluhalukkuudesta: - Oletko suorittanut opintoja tradenomi tutkinnon jälkeen (kyllä/ei)? - Olisitko halukas hakeutumaan tutkintoon johtavaan jatko-opiskeluun ammattikorkeakoulussa? - Mikäli olet, miksi? Lopulliset tulokset valmistuvat kuluvan syksyn aikana, mutta marraskuun 13. päivään mennessä tulleet vastaukset kertovat seuraavaa: vastauksia on 244 ja niistä kyllä-vastauksia ensimmäiseen kysymykseen on 78,7 %, joten ei-vastauksia on 21,3 %. Yhteensä 192 vastaajaa ilmoittaa haluavansa hakeutua jatko-opiskeluun. Syistä tärkeimmäksi näyttäisi nousevan ammatillisen osaamisen syventäminen. Yksittäistapauksena on tässä yhteydessä syytä todeta Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun Helian vastaajien jatkokoulutustarve. Noin 400 Heliasta valmistunutta tradenomia on ilmoittanut
15 12 hakeutuvansa tutkintoon johtavaan jatko-opiskeluun siinä vaiheessa, kun sellainen mahdollisuus tulee. Näitä vastaajia kiinnostaa nimenomaan käytännönläheinen jatkokoulutus. Vanha opistotason tutkinto (opistotasoinen merkonomi) oli nykyisen ammattikorkeakoulun ja nykyisen toisen aseen kaupan ja hallinnon perustutkinnon (merkonomi) välimaastossa. Hallinnon ja kaupan alalla opistomerkonomi on saanut lukea hyväkseen noin puolet ammattikorkeakoulun tutkinnon opintoviikkomäärästä, toisin sanoen n. 70 opintoviikkoa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon voivat hakeutua liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon (tradenomi) suorittaneet. Uuden jatkotutkinnon voisi olettaa houkuttelevan vanhan opistotason tutkinnon suorittaneita henkilöitä jatkamaan liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon kautta jatkotutkintoon. 4. JATKOTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VOLYYMI JA VALTAKUNNALLINEN ORGANISOINTI Opetusministeriön tavoitteen mukaan jatkotutkinnoissa on vuosiopiskelijaa ja käynnistymisen ensimmäisessä vaiheessa vuosiopiskelijapaikkaa. Edellä esitettyihin tarveanalyyseihin verrattuna opetusministeriön tekemä arvio tulevista jatkotutkinnon suorittajien määrästä on oikea. (Raportti Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittäminen, OPM, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto ) Hallinnon ja kaupan alan opiskelijoita ja valmistuneita on lähes kolmannes kaikista ammattikorkeakoulun opiskelijoista ja valmistuneista. Tämä merkitsee, että jatkotutkintojen käynnistymisen ensimmäisessä vaiheessa hallinnon ja kaupan alalla jatkotutkintojen vuosiopiskelijapaikkoja on noin 300 ja pidemmällä aikavälillä noin 1200 vuosiopiskelijapaikkaa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot kehitetään pilottivaiheen kautta. Jatkotutkintojen järjestämisoikeus on tarkoitus sitoa laatukriteereihin, joita ovat mm. opetushenkilöstön tasovaatimukset, ammattikorkeakoulun kokemus sekä tutkintoon johtavan koulutuksen että ammatillisten erikoistumisopintojen järjestämisessä, näytöt tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä näytöt työelämäyhteyksistä jatkotutkinnon järjestämisessä. Tutkinnon määrälliset puitteet sovitetaan yhteen jo olemassa olevien aikuisohjelmien resursseihin. Tutkinto korvaa ja/tai täydentää ammattikorkeakoulujen normirahoitteisen ammatillisten erikoistumisopintojen järjestelmän, joten jo olemassa oleva rahoitus mahdollistaa jatkotutkinnot. 5. JATKOTUTKINNON ASEMA KORKEAKOULUTUTKINTOJEN JÄRJESTELMÄSSÄ JA TYÖMARKKINOILLA Työvoiman osaamisvaatimukset ovat nousseet viime vuosina tieteen ja teknologian edistymisen sekä kansainvälisen toiminnan lisääntymisen myötä. Kehityksen nopeus edellyttää koulutuksesta valmistuneilta entistä monipuolisempia valmiuksia. Samoin edellytetään koulutuksen ja työelämän entistä tiiviimpää vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Tutkintojärjestelmien tulee tarjota mahdollisuuksia tämän vuorovaikutuksen kehittämiseen. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille todetaan, että korkeakoulututkintojen järjestelmää kehitetään vastaamaan työelämän kehittämistarpeita ottaen
16 13 huomioon myös tutkintorakenteiden kansainvälinen kehitys. Tärkeänä lähtökohtana pidetään Suomen korkeakoulujen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamista. Suomen EU-jäsenyys on muuttanut suomalaista yhteiskunta- ja työelämää voimakkaasti, mikä asettaa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän suuren haasteen eteen. Suomen on tuotettava työvoimaa, joka kykenee kilpailemaan tasavertaisesti muiden EU/ETA alueen kansalaisten kanssa samoilla työmarkkinoilla. Suomalaista korkeakoulu- ja tutkintojärjestelmää on viime vuosien aikana kehitetty määrätietoisesti kansainvälinen kehitys huomioiden. Ammattikorkeakoulujärjestelmän luominen on tästä merkittävin esimerkki. Ammattikorkeakoulu-uudistus on ratkaisevasti parantanut suomalaisen ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen tunnettuutta ja arvostusta kansainvälisesti. Monet sellaiset maat, joissa korkeakoululaitos muodostuu yliopistoista ja ammatillisesti suuntautuneista korkeakouluista, ovat avanneet tai avaamassa myös ammatillisesti suuntautuneista korkeakouluista valmistuneille master-tason tutkintoon johtavia jatkokoulutusmahdollisuuksia. Tällä hetkellä mm. Saksassa on vuonna 1998 uudistetun korkeakoululainsäädännön mukaisesti syntynyt noin 450 bachelor- tai master-tasoista koulutusohjelmaa vanhan rakenteen mukaisten tutkintojen täydennykseksi. Huomattavaa on, että master tason tutkintoja on tarjolla lähes kaikissa Saksan Fachhochschuleissa (FH). Saksan Fachhochschulet voivat järjestää myös teoreettisesti suuntautunutta Master of Arts- ja Master of Science -tutkintoihin johtavaa koulutusta. Kulturministerkonferenzin päätöksen mukaan yliopisto- ja Fachhochschule -sektoreilla suoritetut master-tutkinnot tuottavat saman akateemisen ja ammatillisen kelpoisuuden. Saksassa on myös huomattavasti helpotettu siirtymistä ammattikorkeakouluista yliopistojen tieteelliseen jatkokoulutukseen. Hollannissa ammattikorkeakouluja vastaavat HBO-korkeakoulut (hoger beroepsonderwijs) voivat järjestää master-tasoisia jatko-opintoja bachelor-tason tutkinnon suorittaneille. Lisäksi flaaminkielisessä Belgiassa ja Portugalissa on mahdollisuus suorittaa master-tason tutkintoja myös ammattikorkeakoulutasoa vastaavissa korkeakouluissa. Latviaan suunnitellaan tutkintorakennetta, jonka mukaan myös tohtorintutkinnon voisi suorittaa ammattikorkeakoulussa. Kansainvälinen kehitys osoittaa, että korkeakoululaitos käsitetään useissa maissa yhtenä kokonaisuutena, joka muodostuu eri profiilin mukaisista korkeakouluista tai erilaisista koulutusohjelmista samojen instituutioiden sisällä. Esimerkkeinä mainituissa maissa kehitys on noudattanut Bolognan julistuksen tavoitteita. Ns. Sorbonnen-Bolognan prosessi on tähdännyt eurooppalaisen koulutuksen kilpailukyvyn vahvistamiseen globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Bolognan julistuksen tavoitteena oli lähentää korkeakoulujen tutkintorakenteita kaksissyklisen rakenteen avulla. Kaksisyklisen tutkintomallin ajatellaan mahdollistavan kansainväliseen tarjontaan soveltuvat lyhyet master-ohjelmat. Suomalainen ammattikorkeakoulujärjestelmä tuottaa muutaman vuoden kuluttua täydessä laajuudessaan noin tutkinnon suorittanutta vuosittain. Näistä jatkokoulutukseen haluavien osuudeksi on arvioitu noin %, mikä merkitsee vuositasolla aloituspaikkaa. Nykytiedon mukaan ammattikorkeakouluista valmistuneet haluavat ammatillisesti suuntautuneen jatkotutkinnon yliopistollisen jatkotutkinnon sijaan. Mikäli ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden ainoana jatkokoulutusväylänä olisi yliopistoissa suoritettava maisterikoulutus ja mikäli se laajenisi jo tapahtuneen mukaisesti myös tulevaisuudessa, olisi todennäköistä, että ammattikorkeakoulututkinnot alkaisivat vähitellen muuttua maisteritutkintojen pohjakoulutuksiksi. Se on ristiriidassa kahden pilarin
17 14 korkeakoulujärjestelmän ja asetettujen korkeakoulupoliittisten tavoitteiden kanssa. Yksilön, koulutusjärjestelmän ja kansantalouden kannalta on taloudellisempaa, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut jatkaa tutkintoon johtavia opintojaan tavoitteena ammattikorkeakoulun jatkotutkinto kuin yliopistollinen maisterin tutkinto. Perusorientaation säilyessä muuttumattomana opinnot voidaan suorittaa yliopisto-opintoja lyhyemmässä ajassa. Jatkotutkinnot on tarkoitus järjestää jo työelämässä työskennelleille siten, että opinnot voidaan suorittaa työn ohessa. Opinnot nostavat näin koulutustasoa ja osaamista, mutta eivät edellytä tutkinnon suorittajien irtautumista työelämästä. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarkoitus on rakentua ammatti-korkeakoulututkinnon jälkeiseksi, ammatillista osaamista syventäväksi ja erikoistavaksi tutkinnoksi. Tällöin on perusteltua, että ammatillisen jatkotutkinnon tuottama kelpoisuus muodostuu ylemmän korkeakoulututkinnon mukaisesti. Rinnastaminen ylempään korkeakoulututkintoon edellyttää riittävää määrää syventäviä oman alan opintoja ja työelämän kehittämisprojektin kytkeytymistä niihin. Tutkintojärjestelmien yhteensovittamisen näkökulmasta on tärkeää noudattaa samaa menettelyä kuin ammattikorkeakoulututkintojen järjestelmässä säädettäessä. Ammattikorkeakoulututkintoja ei ole rinnastettu yliopistollisiin tutkintoihin, vaan asema on määritelty korkeakoulututkinnon tuottaman kelpoisuuden kautta. Tämä tarkoittaisi korkeakoulujen tutkintojärjestelmästä annetun asetuksen muuttamista siten, että siihen sisällytettäisiin säädös, jonka mukaan julkiseen virkaan tai tehtävään ylempää korkeakoulututkintoa vaadittaessa tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttäisi myös ammattikorkeakoulussa suoritettava ammatillinen jatkotutkinto. Jotta suomalaisten korkeakoulututkintojen tuottama kelpoisuus voidaan tunnustaa Euroopan sisämarkkina-alueella, on tutkintojen tuottamasta kotimaisesta kelpoisuudesta säädettävä. Kansainvälisissä yhteyksissä järjestelmällä on vaikutusta myös muuhun kuin EU-direktiivein säädeltyyn tutkintojen tunnustamiseen. Työryhmän näkemys on, että ammattikorkeakoulun jatkotutkintojen tulee olla nimeltään ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Tutkintonimekkeet voivat poiketa koulutusalakohtaisesti. Tutkintoa voisi kutsua ammattikorkeakoulun lisätutkinnoksi, koska jatkotutkinnolla tarkoitetaan Suomessa yleensä yliopiston tarjoamaa lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaisi ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten lehtoreiden virkojen ja tointen edellyttämän kelpoisuuden. Yliopistojen ammatilliset lisensiaattitutkinnot voisivat olla luonteva jatkoväylä ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon suorittaneille heidän edetessään kohti tohtorin tutkintoa. Opintojaan jatkavien määrät eivät tule olemaan suuria. 6. JATKOTUTKINTOIHIN JOHTAVIEN KOULUTUSOHJELMIEN SUUNTAUTUMINEN JA SISÄLTÖ SEKÄ OPISKELUN ORGANISOINTI Liiketoiminnan kehittäminen ja yrittäjyys edellyttävät uusia innovaatioita ja siksi liiketalouden jatkotutkintoon sisällytetään tärkeänä osana innovaatioiden tuottamisen valmennus. Yrittäjyys, uudet innovaatiot, kansainvälinen liiketoiminta ja sähköinen liiketoiminta ovat keskeisiä jatkotutkintojen osia ja tukevat ammattikorkeakoulujen alueellista pk-yritystoiminnan kehittämistehtävää. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot ovat aina työelämälähtöisiä ja tähtäävät asiantuntijuuden syventämiseen. Esimerkkeinä hallinnon ja kaupan alan asiantuntija- ja johtamistehtävistä, joissa tarvitaan syvällistä, työelämän käytännöistä lähtevää liiketoimintaosaamista, ovat:
18 15 - globaalin liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijatehtävät - sähköisen liiketoiminnan asiantuntijatehtävät - auktorisoidut liiketoimintaosaamisen asiantuntijatehtävät - liiketoiminnan laadun kehittämistehtävät - henkilöstöjohtamisen asiantuntijatehtävät - markkinoinnin johtamistehtävät - auktorisoidut tilintarkastus- ja kirjanpitotehtävät - rahoituksen asiantuntijatehtävät - prosessiperustaisen toimintolaskennan asiantuntijatehtävät - logistiikan asiantuntijatehtävät - yrityksen tietoteknisen infrastruktuurin kehittämistehtävät - ohjelmistoliiketoiminnan kehittämistehtävät - ohjelmistotuotannon menetelmien ja työvälineiden kehittämistehtävät Opetusjärjestelyt ovat joustavat ja yksilölliset, koska opinnot suoritetaan työn ohessa opiskellen. Opetusmenetelminä käytetään monimuotomenetelmiä, esimerkiksi verkko-, etä-, ilta- ja viikonloppuopiskelua, intensiiviopiskelujaksoja sekä ongelmalähtöistä oppimista (PBL) ja mahdollisuuksien mukaan ryhmäoppimista, jossa osaamisen siirto yksilöltä yksilölle, kokemusten vaihto, pulmatilanteiden analysointi ja ratkaisujen kriittinen arviointi ovat keskeisessä roolissa. Jatkotutkintojen monimuotoiseen toteutukseen kuuluu yhtenä osana myös yhteistyö sekä suomalaisten että ulkomaisten korkeakoulujen ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Näin toteutettuna ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto avaa suoran ja taloudellisen väylän merkittävään osaamisen lisäämiseen ja samalla opiskelijalle tien kansainväliselle master-tasolle. Sen ohella ammattikorkeakoulun perustutkinnon suorittaneilla tulee olla mahdollisuudet sekä ulkomaisten korkeakoulujen tutkintojen suorittamiseen että siirtymiseen kotimaisten yliopistojen tutkintojen suorittajiksi. Omien profiilien säilyttämiseksi korvaavuudet pilarista toiseen siirtymisessä pitäisi jatkossakin rajata noin puoleen suoritetun tutkinnon kokonaisuudesta eli noin opintoviikkoon. Tutkimus- ja kehittämistyössä ja jatko-opinnoissa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on runsaasti erilaiset profiilit hyödyntäviä yhteistyömahdollisuuksia. Niistä on jo nyt hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea. Jatko-opiskelijat muodostavat jatko-opintojen opiskelijayhteisön, joka tukee opiskelijoita yhteistyövalmiuksien kehittämisessä. Kukin opiskelija laatii opintojen alussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka suunnittelussa opiskelijan työnantaja tai työnantajaa vastaava toimeksiantaja on mukana. Lähtökohtana on opiskelijan oman työn ja työyhteisön kehittäminen. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksyy ammattikorkeakoulu, mutta se hyväksytetään myös työnantajalla tai työnantajaa vastaavalla 14. toimeksiantajalla. Jatkotutkintoon johtavien koulutusohjelmien opintojaksojen tulee olla sellaisia, että ne syventävät opiskelijan asiantuntijuutta. Ammattikorkeakoulu nimeää opiskelijalle henkilökohtaisen tutoropettajan ja työnantaja nimeää opiskelijalle mentorin. Jatko-opiskelijan tulee voida vaikuttaa ohjelmien kehittämiseen. Sisältöön hän pystyy vaikuttamaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman kautta. Koulutusohjelmia varten voidaan nimetä ohjausryhmiä, joihin kuuluvat sekä korkeakoulujen, työelämän että jatkoopiskelijoiden edustajat. Ohjausryhmän tehtävä on kehittää koulutusohjelman sisältöä ja laatua. Korkeakouluopiskelu on Suomessa maksutonta. Ammattikorkeakoulu vastaa omasta opiskelijavalinnastaan. Nämä periaatteet jatkuvat myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoon johtavissa opinnoissa. Opetusministeriö vastaa jatkotutkintoon johtavien koulutusohjelmien toteutuksen rahoituksesta.
19 Liitteessä 4 on esimerkinomaisesti hahmoteltu jatkotutkintojen rakennetta ja sisältöjä. 16
20 17 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Talouden globalisaatio, osaamisen tärkeys talouskasvulle sekä informaatio- ja kommunikaatiomullistukset synnyttävät uusia osaamistarpeita. On selvää, että kysyntä eri liiketoimintaosaamisen asiantuntijoista on kasvamassa. Työryhmä toteaa, että riittävät edellytykset ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoille on olemassa. Potentiaaliset opiskelijamäärät ovat riittävät ja opettajilla on riittävät valmiudet laadukkaan opetuksen turvaamiseksi. Valmistuneiden tradenomien halukkuudesta syventää asiantuntijuuttaan jatkotutkinnon kautta on selkeä näyttö. Tarveanalyysi osoittaa tämän hetken kysynnän olevan vuosiopiskelupaikkaa hallinnon ja kaupan alalla. Kun erikoistumisopinnoissa opiskelevat huomioidaan, päästään tämän hetken arvion mukaan noin vuosiopiskelijamäärään. Kansainvälinen kehitys osoittaa, että korkeakoululaitos käsitetään useissa maissa yhtenä kokonaisuutena, joka muodostuu eri profiilin mukaisista korkeakouluista tai erilaisista koulutusohjelmista samojen instituutioiden sisällä. Ns. Sorbonnen-Bolognan prosessi on tähdännyt eurooppalaisen koulutuksen kilpailukyvyn vahvistamiseen globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Bolognan julistuksen tavoitteena oli lähentää korkeakoulujen tutkintorakenteita kaksisyklisen rakenteen avulla. Kaksisyklisen tutkintomallin ajatellaan mahdollistavan kansainväliseen tarjontaan soveltuvat lyhyet master-ohjelmat. Ammattikorkeakoulujen master-tasoisten jatkotutkintojen tulee olla työelämälähtöisiä ja tähdätä asiantuntijuuden syventämiseen. Tutkinnon painopiste on 20 opintoviikon pituinen kehittämistehtävä, joka suoritetaan yhteistyössä työantajan tai työantajaa vastaavan toimeksiantajan kanssa. Tutkinnon laajuus on 60 opintoviikkoa. Hakeutuminen ammattikorkeakoulujen jatkokoulutusohjelmiin tapahtuu 2-3 työkokemusvuoden jälkeen ja opiskelu tapahtuu työn ohessa 2-4 vuoden aikana. Yrittäjyys, uudet innovaatiot, kansainvälinen liiketoiminta ja sähköinen liiketoiminta ovat keskeisiä hallinnon ja kaupan alan jatkotutkintojen osia ja tukevat ammattikorkeakoulujen alueellista pkyritystoiminnan kehittämistehtävää.
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon
LisätiedotMonipuoliset osaajat palvelualojen voima
Monipuoliset osaajat palvelualojen voima Yksityisten palvelualojen koulutustarveselvitys 1999 Mikko Martikainen Tarja Tuominen Esipuhe Sisällys 1. Koulutustarveselvityksen toteutus... 5 2. Yritysten henkilöstön
LisätiedotTutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration
1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
LisätiedotTradenomit työmarkkinoilla
Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotYrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotYrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotMaster-tutkinnot Turun AMK:ssa
Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Nimi ja pvm Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin Yliopistot Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Maisteri 120 op Ammattikorkeakoulut Ylemmät
LisätiedotAmmattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen
Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN. Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto
AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN Virkamiesryhmän suunnitelma 25.5.2000 Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 1. NYKYINEN SÄÄDÖSPOHJA Toistaiseksi ammattikorkeakoulut ovat
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotTohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1
Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat
LisätiedotYrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Opetussuunnitelma Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus >> Opintojaksoluettelo >> Opintojen suoritusjärjestys
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset
Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Verkostotapaaminen 25.4.2013 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotDUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08
DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen
LisätiedotInsinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.
Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotJatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma
TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN
LisätiedotUlkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus
Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotKOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ
KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän
LisätiedotSinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!
Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotKansainvälinen tradenomi
Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos
LisätiedotPERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä
PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori
LisätiedotInsinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä
Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä Toimitusjohtaja Kari Juntunen, Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr Koulutusluokitus on vuodelta 2000
LisätiedotAMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA
AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotSijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla
Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut
LisätiedotMikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia
Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018)
LAUSUNTO Eduskunta Sivistysvaliokunta Päiväys Asia Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018) Metropolia Ammattikorkeakoulu
LisätiedotAHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE
AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotOpettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella 2.10.2019 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotKOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ
KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 Ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä AMK-tutkintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! 2 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu kouluttaa liikeelämän ja palveluelinkeinojen
LisätiedotKesko. Kauppa luo menestystä
Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja
LisätiedotKoulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja
Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotNäyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot
Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot
LisätiedotOsaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1
Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
Lisätiedottältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotTURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN
TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta
LisätiedotOsaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla
Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotOPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus
2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotKaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén
Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen
LisätiedotUuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden
LisätiedotVUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT
TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän
LisätiedotCentria ammattikorkeakoulu www.centria.fi
Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
LisätiedotOPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.
OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus 7.11.2017 Ilmari Hyvönen 1 Aiheita Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet korkeakoulujen valinnoissa: tilastoja Miksi opiskelijavalintoja
LisätiedotKeväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.
Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely
LisätiedotSuoritettava tutkinto
OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna.
LisätiedotKoulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotKorkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä
Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä alalla Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto, kaupallis-tekninen tiedekunta Kauppatieteellisen alan valtakunnallinen tapaaminen Turun kauppakorkeakoulu,
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotUlkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa
Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi
LisätiedotOKM Ohjausryhmän kokous Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus
Tutkintojen perusteiden valmistelu ja kokeiluohjelma koulutuskokeiluja varten SOSIAALI- JA TERVEYSALAAN SEKÄ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAAN KOHDISTUVIEN PERUSTUTKINTOJEN KOULUTUSKOKEILUT VUOSINA 2014 2018
LisätiedotRakennus- ja kiinteistöala
Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUT SUOMESSA - osaavaa työvoimaa ja innovaatioita koko maahan
AMMATTIKORKEAKOULUT SUOMESSA - osaavaa työvoimaa ja innovaatioita koko maahan Ammattikorkeakoulut Suomessa Perustietoa suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 25 AMMATTIKORKEAKOULUA Suomen korkeakoululaitoksen
LisätiedotSyöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),
LisätiedotLukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen
Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus 3.11.2017 Ilmari Hyvönen 1 Aiheita Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet korkeakoulujen
LisätiedotUudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotTäydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli
Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja
Lisätiedotnumeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa
2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes
LisätiedotKulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019 AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK) musiikkipedagogi (AMK) tanssinopettaja (AMK) Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
Lisätiedot