AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN. Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN. Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto"

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto

2 1. NYKYINEN SÄÄDÖSPOHJA Toistaiseksi ammattikorkeakoulut ovat tarjonneet tutkintoon johtavan peruskoulutuksen lisäksi lyhytkestoista täydennyskoulutusta ja vakinaiset ammattikorkeakoulut ovat voineet järjestää erikoistumisopintoja. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnosta on säädetty ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen (256/1995) 3 :ssa seuraavasti: Ammatilliset erikoistumisopinnot. Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita laajoja täydennyskoulutusohjelmia. Ammatillisten erikoistumisopintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään erikseen." Jatkotutkintojen käynnistäminen on siis periaatteessa ollut mahdollista, mutta niitä ei ole toteutettu eikä niitä myöskään ole vahvistettu tutkintojärjestelmään. Korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa (A 464/1998) määritellään korkeakoulututkinnoiksi yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin, tohtorin tai muut vastaavat jatkotutkinnot, maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot. 2. JATKOTUTKINTOJEN VALMISTELU VUOSINA Vuoden 1997 aikana käynnistyi työelämästä tulleiden aloitteiden ja esitysten pohjalta aktiivinen keskustelu ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta. Lähtökohtina olivat työelämän tarpeet ja etenkin tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, ARENE ry käynnisti ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoihin liittyvän valmistelutyön. Esitys asiasta jätettiin opetusministeri Olli-Pekka Heinoselle tammikuussa Jatkotutkinnon laajuudeksi ARENE ry. esitti tuolloin 80 opintoviikkoa. Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osasto asetti helmikuussa 1998 valmisteluryhmän laatimaan suunnitelmaa ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen pilottivaiheen organisoinnista, mahdollisista pilottialoista sekä esityksen pilottivaiheen rahoituksen ja seurannan järjestelyistä. Esitys jätettiin opetusministeriölle syyskuussa Ennen tätä järjestettiin suunnitelmasta keskeisille yhteistyötahoille kuulemistilaisuus. Esityksenä oli opintoviikon laajuisten, tiiviisti työelämän kehittämiseen kytkeytyvien ammatillisten jatkotutkintojen kehittäminen ammattikorkeakoulusektorille. Opetusministeriö pyysi päivätyllä kirjeellään (liitteenä) niitä ammattikorkeakouluja, jotka haluavat osallistua ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämishankkeeseen, toimittamaan alustavat suunnitelmansa opetusministeriölle 29. tammikuuta 1999 mennessä. Kaikkiaan 21 ammattikorkeakoulua esitti yhteensä noin 50 alustavaa jatkotutkintohankesuunnitelmaa. Esityksissä oli sekä yhden alan että monialaisia hanke-esityksiä. Kahden tai useamman ammattikorkeakoulun yhteishanke-esityksiä oli kuusi kappaletta.

3 Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintohanketta valmistellut opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston virkamiesryhmä analysoi hanke-esityksiä. Sen näkemyksen mukaan suunnitellut hankkeet osoittivat ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon tarvetta useilla aloilla. Ryhmä arvioi elokuussa 1999, että monilla ammattikorkeakouluilla olisi näyttänyt olevan valmius jatkotutkinnon kehittämishankkeen käynnistämiseen vuoden 2000 alussa. 3. EUROOPPALAISIA KORKEAKOULUTUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISLINJAUKSIA Toukokuussa 1998 Ranskan, Iso-Britannian, Saksan ja Italian korkeakoulutuksesta vastaavat opetusministerit allekirjoittivat ns. Sorbonnen julistuksen eurooppalaisten korkeakoulujärjestelmien arkkitehtuurin harmonisoinnista. Kesäkuussa 1999 Euroopan opetusministerit antoivat Bolognassa julkilausuman Euroopan korkeaasteen koulutuksesta (Joint declaration ). Siinä korkea-asteen yleiseurooppalaiseksi rakenteeksi esitetään kaksisyklistä mallia, johon kuuluisivat vähintään kolmen opintovuoden mittaiset ensimmäisen vaiheen tutkinnot. Toisessa vaiheessa niitä seuraisi kahden tasoisia tutkintoja: lyhyempiä maisteri- ja pidempiä tohtoritutkintoja. Edellä mainitun kansainvälisen keskustelun johdosta katsottiin tarpeelliseksi tehdä ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja koskevat linjaukset valtioneuvoston vahvistaman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman yhteydessä. Saksa ja Hollanti, joiden kummakin järjestelmää suomalainen ammattikorkeakoulu muistuttaa, ovat avanneet ammattikorkeakouluista väylän master's -tutkintoihin. Suomalainen ammattikorkeakoulututkinto on rinnastettu kansainvälisissä yhteyksissä bachelor-tutkintoon. Ammattikorkeakoulututkinto bachelor -tason tutkintona antaisi perusteet ajatella ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoa ammattikorkeakoulujärjestelmän master's-tasoisena tutkintona, jolloin ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon tuottama kelpoisuus rinnastuisi ylemmän korkeakoulututkinnon tuottamaan kelpoisuuteen. 4. VALTIONEUVOSTON LINJAUS Valtioneuvosto linjasi hyväksytyssä, vuosille koskevassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tavoitteita ja kehittämisperiaatteita seuraavasti: "Ammattikorkeakoulujen kykyä tuottaa uutta tietoa työelämästä, ammatillisesta asiantuntijuudesta ja sen kehittämisestä parannetaan. Tässä tarkoituksessa kehitetään ammattikorkeakoulujen ammatillisia jatkotutkintoja sekä yhdessä työelämän kanssa tehtävää soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä." "Korkeakoulututkintojen järjestelmää kehitetään vastaamaan työelämän kehittämistarpeita ottaen huomioon myös tutkintorakenteiden kansainvälinen kehitys. Tärkeä lähtökohta on Suomen korkeakoulujen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Tämä näkökohta otetaan huomioon myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämisessä."

4 "Ammattikorkeakoulujen opintoviikon laajuiset ammatilliset jatkotutkinnot käynnistetään asteittain muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät. Kokemusten pohjalta tehdään ratkaisut jatkotutkintojärjestelmän laajentamisesta." 5. ESITYS AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN VALMISTELUN ETENEMISESTÄ Opetusministeriön virkamiesryhmä on laatinut ehdotuksen tutkintojen rahoituksesta ja kehittämisen etenemisestä edellä mainitut kehittämissuunnitelman linjaukset huomioon ottaen ja aiempaa valmistelutyötä hyödyntäen. Hallituksen sivistyspoliittinen ministeriryhmä käsitteli ehdotusta Jatkotutkintojen laajuus, rakenne ja asema korkeakoulututkintojen järjestelmässä Jatkotutkinnon laajuus on pääsääntöisesti 40 opintoviikkoa aloilla, joilla perustutkinnon laajuus on 160 opintoviikkona ja pääsääntöisesti 60 opintoviikkoa aloilla, joilla perustutkinnon laajuus on 140 opintoviikkoa. Näin ollen perustutkinnon ja jatkotutkinnon kokonaislaajuus on päätoimisesti opiskellen yhteensä noin viisi vuotta. Samalla alalla jatkotutkinnon laajuus on pääsääntöisesti sama. Jatkotutkinto käsittää sen laajuudesta riippuen opintoviikkoa ammattikorkeakoulun organisoimia, jatkotutkinnon alaan kuuluvaan syventäviä opintoja sekä opinnäytetyönä suoritettavan 20 opintoviikon laajuisen työelämän kehittämistehtävän. Erikoistumisopintoja voidaan lukea hyväksi jatkotutkintoa suoritettaessa ammattikorkeakoulujen määrittelemällä tavalla. Lähtökohtana on, että erikoistumisopinnot jäävät jatkotutkintojen rinnalle itsenäisiksi, pääsääntöisesti 20 opintoviikon laajuisiksi, nopealiikkeisiksi työelämää palveleviksi täydennyskoulutusohjelmiksi. Opetusministeriö vahvistaa ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot, niihin johtavat koulutusohjelmat ja tutkintonimikkeet samalla tavoin kuin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavassa koulutuksessa. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tuottamat kelpoisuudet ehdotetaan määriteltävän korkeakoulujen tutkintojärjestelmästä annetussa asetuksessa siten, että ne tuottavat julkisiin virkoihin ja tehtäviin ylempään korkeakoulututkintoon rinnastettavan kelpoisuuden. Tässä vaiheessa ei oteta kantaa ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon nimeen Jatkotutkintojen käynnistäminen Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoväylä ehdotetaan kehitettäväksi ensiksi muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät. Nämä ovat aloja, joilla työelämän nopean kehityksen ja kansainvälistymisen johdosta jatkokoulutustarve ja nykyisen osaamisen uudistamisen tarve on akuutein. Tällä kehittämispolitiikalla halutaan huolehtia myös Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmän kansainvälisestä kilpailukyvystä. Jatkotutkintojen käynnistämisellä pyritään - vastaamaan työelämän nopeasta muutoksesta ja kansainvälistymisestä aiheutuviin osaamistarpeisiin,

5 - lisäämään ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia hakeutua myös muihin tutkintoon johtaviin jatko-opintoihin kuin mitä yliopistot tarjoavat, - vahvistamaan ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyömuotoja erityisesti omalla toiminta-alueellaan; ja - hyödyntämään työelämän tarpeista lähtevän tutkimus- ja kehitystyön synergiaetua myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden jo työelämässä toimivien henkilöiden jatkokoulutuksen kehittämisessä. Valtioneuvoston kehittämissuunnitelmassa tekemän linjauksen mukaisesti ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoilla pyritään vastaamaan työelämän kehittämistarpeisiin ottaen huomioon myös tutkintorakenteiden kansainvälinen kehitys. Ensimmäisessä vaiheessa ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot esitetään käynnistettäväksi kolmella alalla. Niiden valinnassa on hyödynnetty aiempien valmisteluvaiheiden selvityksiä; mm. vuoden 1999 alussa saatuja ammattikorkeakoulujen ehdotuksia ja niihin liitettyjä työelämäyhteistyötä koskevia selvityksiä. Jatkotutkinnot esitetään käynnistettäväksi ensimmäisessä vaiheessa seuraavilla aloilla: tekniikka ja liikenne, kauppa ja hallinto sekä terveysala. Tekniikan ja liikenteen - erityisesti tietoteollisuusalojen - nopea kehitys edellyttää korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstön osaamistason jatkuvaa laajentamista. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot ehdotetussa muodossa tarjoavat luontevan lisän vastata näihin osaamistarpeisiin. Ammattikorkeakoulujen vuoden 1999 alussa toimittamista jatkotutkintoohjelmaesityksistä 11 kohdistui tälle alalle. Niiden perusteella voi arvioida, että useimmilla ammattikorkeakouluilla on riittävät edellytykset jatkotutkinto-ohjelmien käynnistämiseen, työelämän yhteydet ovat monipuoliset ja tällaisten jatkokoulutusohjelmien kysyntä niin opiskelijoiden kuin työelämän näkökulmasta on kasvava. Jatkotutkintojen käynnistäminen ammattikorkeakouluissa tarjoaisi työelämän tärkeänä pitämän jatkokoulutusvaihtoehdon myös niille ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka eivät ole kiinnostuneet diplomiinsinööriopinnoista. Kaupan ja hallinnon alalla jatkotutkintojen käynnistämisellä halutaan vahvistaa erityisesti kansainvälisen kaupan ja liiketoimintaosaamisen välittymistä myös pk-yrityksiin ja nostaa tällä alueella työskentelevän henkilöstön osaamistasoa ja koko sektorin kehitysedellytyksiä. Aiempien valmisteluvaiheiden perusteella voi arvioida, että pääosa kaupan ja hallinnon koulutusta hoitavista ammattikorkeakouluista täyttää jatkotutkintojen aloittamiselle asetettavat laatukriteerit. Terveydenhuoltoalalta tehtiin runsaasti esityksiä vuosien vaihteessa, jolloin ammattikorkeakouluilta pyydettiin ensimmäisen kerran jatkotutkintoesityksiä. Alan koulutus täyttää monissa ammattikorkeakouluissa jatkotutkintohankkeille asetettavat laatukriteerit (ks. kohta 5.3). Terveysalalla on suuri jatkokouluttautumishalukkuus johtuen alan nopeasta, jatkuvasta kehityksestä ja siitä aiheutuvista osaamisen päivitystarpeista. Terveysalan jatkokoulutusta tarjotaan tällä hetkellä yliopistoissa. Työnjako yliopistojen kanssa tulisi selvittää pikaisesti, mikäli ei haluta tukea kysynnän ohjautumista jatkossakin kokonaan yliopistoihin. Ammatillisesti ja käytäntöön suuntautuneen ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon luominen selkiyttäisi tilanteen ja loisi alalle tarpeellisen ja tarkoituksenmukaisen kouluttautumisväylän. Ensimmäiseen vaiheeseen valituilla aloilla jatkotutkinnot on tarkoitus käynnistää muutamissa laatukriteerit täyttävissä ammattikorkeakouluissa, joissa järjestetään alan koulutusta.

6 Käynnistysvaiheen laajuus tulee siten tarkentumaan vasta ammattikorkeakoulujen toimittamien esitysten ja niiden perusteella tehtyjen valintojen ja päätösten jälkeen.

7 5.3 Jatkotutkintojen käynnistämisen kriteerit ammattikorkeakouluissa Lähtökohtana on, että kaikilla niillä ammattikorkeakouluilla, jotka täyttävät jäljempänä mainitut laatukriteerit ja joilla on koulutusta jollakin jatkotutkintojen ensi vaiheeseen valitulla alalla (tekniikka, kauppa ja hallinto, terveysala), on mahdollisuus tehdä esitys ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoihin johtavan koulutuksen aloittamiseksi. Päätöksenteko tapahtuu työelämän tarpeista lähtevän arvioinnin ja ammattikorkeakoululuille asetettujen laatukriteerien perusteella. Valmisteluryhmä on arvioinut käynnistymisvaiheen laajuudeksi jatkotutkintoa suorittavaa vuosiopiskelijaa (ks. kohta 5.5). Valinta tapahtuu seuraavien kriteerien perusteella: - Ammattikorkeakoulun osaaminen: ammattikorkeakoulu on toiminut vakinaisena vähintään 2 vuotta. Koulutusalan jatkotutkinnon käynnistämisen edellytyksenä ovat jatkotutkinnon perustana olevat ammattikorkeakouluopinnot kyseisessä ammattikorkeakoulussa. Lisäksi oppilaitoksessa tulee olla kokemusta alan erikoistumisopintojen järjestämisestä. - Työelämäyhteydet sekä tutkimus- ja kehitystyö: jatkotutkintojen kehittämishankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Ammattikorkeakoululta edellytetään aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä jatkotutkinnon alalla. - Opettajien taso: jatkotutkinnon käynnistämisen edellytyksenä on, että siitä vastaavalla opettajalla on yliopettajan kelpoisuus ja työkokemus alalta ja muilla jatkotutkinto-opettajilla asetuksen edellyttämä virkakelpoisuus ja työkokemus alalta. Koulutusalakohtainen jatkokoulutusohjelmien valtakunnallinen työnjako rakennetaan niin, että kunkin ammattikorkeakoulun erityisosaaminen ja vahvuudet sekä alana ja alueen työelämän osaamistarpeet tulevat huomioon otetuiksi. Ohjelmien toteutus suunnitellaan niin, että opiskelu voi tapahtua myös työn ohella ja työtä ja opiskelua jaksottaen. 5.4 Jatkotutkinto-opinnoissa edellytettävä kelpoisuus Ammattikorkeakoulu valitsee jatkotutkinto-opiskelijat. Valituilla tulee olla riittävät edellytykset kyseisen koulutusalan jatkotutkinnon suorittamiseksi. Ensisijainen kelpoisuus ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto-opintoihin on ammattikorkeakoulututkinto soveltuvalla alalla. Valittaessa opiskelijoita ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoihin on edellytyksenä, että valittavilla on pääsääntöisesti 2-3 vuoden työkokemus ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen ammattikorkeakoulun jatkotutkintojen työelämäyhteyksien korostamiseksi. Yliopistossa korkeakoulututkinnon suorittaneen tulee tarvittaessa suorittaa ammattikorkeakoulun määrittelemät lisäopinnot Volyymi Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kokonaisvolyymi sekä vuonna 2000 että 2001 on vuosiopiskelijapaikkaa / vuosi. Näistä noin suorittaa ammatillisia erikoistumisopintoja.

8 Jatkotutkintokoulutuksen käynnistymisen ensimmäisessä vaiheessa tarkoitukseen on varattu aikuiskoulutuksen kiintiöstä vuosiopiskelijapaikkaa. Mikäli jatkotutkinnot pidemmällä aikavälillä otettaisiin käyttöön kaikilla aloilla, jatkotutkintoihin arvioidaan vuosittain siirtyvän % eri alojen ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Tämä olisi noin vuosiopiskelijaa. Tarkoituksena ei siis ole luoda yliopistojen kandidaatti- ja maisteritutkinnon tapaan kaksiportaista tutkintojärjestelmää. Volyymin määrittäminen prosentuaalisesti korkeintaan edellä mainitulle tasolle yhdessä ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen edellytettävän 2-3 vuoden työkokemuksen kanssa estää tällaisen järjestelmän syntymisen. 5 6 Rahoitus Vuonna 2001 ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen resurssin on arvioitu olevan samalla tasolla kuin vuonna 2000, eli vuosiopiskelijaa. Näistä n suunnataan erikoistumisopintoihin. Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen väliset vuotta 2001 koskevat tulossopimukset on tehty siten, että tästä resurssista on varattu käytettäväksi jatkotutkintoihin noin vuosiopiskelijapaikkaa. Jatkotutkintokoulutus on tutkintoon johtavana koulutuksena opiskelijalle maksuton. Perustutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen voimavaroja siirretään osittain jatkotutkintokoulutukseen vaiheessa, jossa opistoasteen/ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kysyntä ammattikorkeakoulututkintoon vähenee. Selvitetään koulutuksen järjestäjille suoritettavan valtionosuuden rahoitusperusteet (laskentajärjestelmä) ja opiskelijoiden oikeus opintotukeen ottaen huomioon, että todennäköisesti merkittävä osa opiskelijoista suorittaa jatkotutkinto-opinnot työn ohessa. Tässä yhteydessä selvitetään myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen käynnistämisen vaikutukset erikoistumisopintojen rahoitukseen. 6. LAINSÄÄDÄNTÖ JA TARVITTAVAT SÄÄDÖSMUUTOKSET Opetusministeriö valmistelee tarvittavat säädösmuutokset. Lakiesitys on tarkoitus antaa syyskauden alussa, tavoitteena saada se voimaan vuoden 2001 alussa. Muutokset valmistellaan ammattikorkeakouluopintoja koskevaan lakiin ja asetukseen (lisätään jatkotutkintoja koskevat maininnat ao. kohtiin), opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevaan lakiin ja asetukseen, korkeakoulujen tutkintojärjestelmästä annettuun asetukseen, opintotukilakiin ja asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.. 7. AIKATAULU Opetusministeriö järjestää keskeisille työelämän järjestöille ja ammattikorkeakoulujen rehtoreille työseminaarin erityisesti työelämän tarpeiden konkretisoimiseksi. Kun tarvittavat säädösmuutokset on annettu eduskunnalle, opetusministeriö informoi ammattikorkeakouluja jatkotutkintojen valmistelun etenemisestä. Esitykset jatkotutkinnoista tullaan pyytämään kaikilta niiltä ammattikorkeakouluilta, jotka täyttävät kohdassa 5.3. mainitut kriteerit ja joilla on koulutusta joillakin jatkotutkintohankkeen ensi vaiheeseen valitulla alalla (tekniikka, kauppa ja hallinto, terveysala).

9 Päätökset jatkotutkintojen käynnistämisestä tehdään vuoden 2000 vaihteessa siten, että ohjelmien, opiskelijavalinnan ym. toimien valmistelu voi käynnistyä ao. ammattikorkeakouluissa kevään 2001 aikana ja tutkinnot voidaan ottaa käyttöön Perustetaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen seuranta- ja koordinaatioryhmä, jossa ovat mukana koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ja muut keskeiset tahot. Ryhmä vastaa hankkeen seurannasta ja tulosten analysoinnista silmällä pitäen jatkotutkintojen käyttöönoton laajentamista valtioneuvoston hyväksymässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa linjatulla tavalla. Koordinaatioryhmälle palkataan projektipäällikkö.

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKO- TUTKINTOJEN KEHITTÄMISHANKE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKO- TUTKINTOJEN KEHITTÄMISHANKE AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKO- TUTKINTOJEN KEHITTÄMISHANKE 1998-2000 Valmisteluryhmän ehdotus OPM:n toimeksianto ammattikorkeakouluille 19.10.1998 Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osastolle

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Aikuiskoulutustuesta

Lisätiedot

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu EV 81/1996 vp - HE 49/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta ja erliiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys

Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Seminaari tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä Helsinki to 8.6.2017 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Viitekehyksen

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 3/2005 vp. Hallituksen esitys ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän JOHDANTO. Vireilletulo.

SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 3/2005 vp. Hallituksen esitys ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän JOHDANTO. Vireilletulo. SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 3/2005 vp Hallituksen esitys ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämiseksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 8 päivänä maaliskuuta 2005 lähettänyt sivistysvaliokuntaan

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

HE 122/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen

HE 122/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen HE 122/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen arviointia koskevia

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

A MMATILUNEN KOULUTUS

A MMATILUNEN KOULUTUS L A K I K O K O E L M A SUB Göttingen 7 204 564 565 96 B1622 A MMATILUNEN KOULUTUS JA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOT P A I N U K U SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 12 AMMATILLINEN KOULUTUS OPPILAITOKSET 13 Laki ammatillisista

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia Korkeakouludiplomit - näkökulmia Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia 1.11.2016 Taustalla korkeakouludiplomikokeilu Korkeakouludiplomikoulutuskokeilussa

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu Yli-insinööri Timo Repo Lähtökohtia työelämälähtöisyyden lisäämisestä/osaavan työvoiman tarve yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke 10.2.2012 Yli-insinööri Kati Lounema Ammattikoulutus Opetushallitus Sisältö! Tulevaisuuden näkymiä TUTKE-hankkeen loppuraportin esitykset ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ESITYKSEN SISÄLTÖ Tunnustamisen tarkoitus ja toimivalta Akateeminen ja

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Minustako opettaja? Liisa Ikkala-Toiviainen, Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa

Minustako opettaja? Liisa Ikkala-Toiviainen, Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa 1 Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa 2 Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Koostuvat kahdesta osasta: kasvatustieteen perusopinnoista, 25 op sekä aine- ja syventävien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen ministeriön näkökulmasta

Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen ministeriön näkökulmasta Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen ministeriön näkökulmasta Työnjohtokoulutuskokeilun valtakunnallinen verkostotapaaminen Ylöjärvi ke 14.5.2014 opetusneuvos

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Erikoistumisopintolautakunta

Erikoistumisopintolautakunta Erikoistumisopintolautakunta 2004-2007 Erikoistumisopintolautakunnan toiminnan esittely Korkeakoulujen arviointineuvostolle 22.11.2005 Opetusministeriö, Meritullinkatu 1, Helsinki Professori Ilkka Virtanen

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos.3.2013 Maiju Tuominen

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos.3.2013 Maiju Tuominen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos.3.2013 Maiju Tuominen VALTIONEUVOSTON ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUISTA ANNETUN VAL- TIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY Jäsenkirje T4/2011 Liite 2 1 (8) Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin Valtioneuvoston

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007

AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007 AMKOTA tiedonkeruu ja siirtotiedostojen lataussovellus KOTA-AMKOTA seminaari Helsinki 6. 7.11.2007 Kari Korhonen Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ammattikorkeakouluyksikkö/tarmo

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 89/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 89/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 89/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 36 ja 38 :n, ammattikorkeakoululain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Kansalliset ECVET-linjaukset ja säädökset. ECVET Round Table 2014 Helsinki ma opetusneuvos Seija Rasku

Kansalliset ECVET-linjaukset ja säädökset. ECVET Round Table 2014 Helsinki ma opetusneuvos Seija Rasku Kansalliset ECVET-linjaukset ja säädökset ECVET Round Table 2014 Helsinki ma 1.12.2014 opetusneuvos Seija Rasku etunimi.sukunimi@minedu.fi Lähde: Cedefop 2012 1 Kansalliset ECVET-linjaukset (1) Hallitusohjelma

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Erno Lehtinen & Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus

Erno Lehtinen & Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus YLIOPISTOLLISEN ASIANTUNTIJAN KEHITTYMINEN JA KOULUTUS, osa 2 Erno Lehtinen & Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus YLIOPISTOKOULUTUS JA ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN Suuri osa yliopistokoulutuksesta

Lisätiedot