TUTKIMUSRAPORTTI 001/ ~ /~0~/1994 Heikki Puustjarvi

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI 001/ ~ /~0~/1994 Heikki Puustjarvi Jakelu Okme/ arkisto Sijainti 1: N:o 33 IISALMI Malmitiedot: Sinkki-malmi, Fek-kiisuuntuma, Sk-pirote. Geologia: Vulkaniitit, muuttuminen, serisiitti, kordieriitti. Geofysiikka: Matalalento, IP-mittaus, gravimetraus, Gefinex-400s. EM-37, magneettinen mittaus, sähköinen mittaus. Geokemia: Taryporaus. Muut avainsanat: Kairaus.

2 TUTKIMUSRAPORTTI 001/ ~/~O~/1994 Heikki Puustjarvi JOHDANTO Taman raportin tarkoituksena on koota yhteen lyhyesti kaikki 0KME:n tekemät tutkimukset Mullikorameella vuosien aikana. Erityisesti tuodaan esille kairauksen oleelliset vaiheet ja tulokset. Raportin liitteina on kooste kohdetta koskevista karttaliitteista ja listauksia. Erillisessa kappaleessa selvennetaan vielä materiaalin arkistointi ja saatavuus. Mullikkorameen kohde sijaitsee Pyhasalmen kaivokselta n.7km koilliseen Kuusenmaen pohjoispuolella Iisalmeen johtavan tien tuntumassa. Alue kattaa n.4km2 ns. Mullikkorame - Liittopera - Torvela matalalentoanomaliajakson etelapaasta, joka koostuu pääasiassa vulkaanisista kivilajeista. Ensimmäiset aluetta koskevat tutkimukset tehtiin jo vuonna 1961 Kalliotuote Oy:n toimesta, jolloin ruotsalainen urakointiyhtiö ABEM Ab teki alueella magneettisia ja sähköisiä mittauksia ja viisi kairareikaa (yht. 275m). Tällöin tavoitettiin vain Fek-malmihorisontteja emaksisista vulkaniiteista, joissa oli anomalisia Zn-pitoisuuksia (max. 0.92%). Seuraava tukimusvaihe ajoittuu vuosille , jolloin T. Huhtalan toimesta (geof. T.Katajarinne) alueen matalalentoanomalioita (GTK 1977) tutkittiin tarkemmin. Taman vaiheen työt on raportoituna (001/ 3321/T~~/81). Seuraava 0KME:n työvaihe alkoi Kokkolan toimistolta käsin talvella 1985/86. Mullikkorameen kohde valittiin tuolloin yhdeksi Pyhasalmen alueen paakohteeksi, koska kohteen geologinen tietämys viittasi tuolloin ns. syvamalmimahdollisuuteen (lähinnä vulkaniittien volyymi ja tavoitetut muuttumisilmiöt). Töitä veti Timo Mäki ja geofyysikkona oli V. Heiskanen. SUORITETUT TUTKIMUKSET JA TULOKSET Kairauksesta TVM Tutkimukset aloitettiin talvella 1985/86 gravimetrauksella (4.25km2), jonka jälkeen tehtiin keväällä tarkistuksia cobraamalla geologian selvittamiseksi. Kesalla 1986 mitattiin EM-37:lla profiileja Laajan gravimetrisen anomalian alueella. Talvella 1986/87 kairattiin ensimmäiset reiät PyO/Mu-1 ja -2, yh

3 TUTKIMUSRAPORTTI 001/ D/~OP/1994 Heikki Puustjärvi teensä 686m, EM-37 anomalioihin. Tuloksena saatiin Zn-anomalisia Fek-horisontteja ja Sk-pirotteisia happamia vulkaniitteja. Kohteessa ei oikein päästy siihen mitä toivottiin, mutta malmi "haisin jossa kin lähellä. Keväällä 1987 päätettiinvielä cobrata erään gravimetrisen pullistuman alueella kolmella profiililla. Tällöin saatiinkin linjalla X=66700 kaksi nappinäytettä Zn-pitoisesta Sk-malmista, joissa oli 3.1% ja 1.5% sinkkiä ja 17% rikka ( ). Heti kun tieto mineralisaation luonteesta selvisi, käynnistettiin IP-mittaukset ja tehtiin S1- sekä EM-37 mittausten täydennyksiä tulevaa kairausta varten. HOP Seuraava vaihe käynnistyi syyskuun lopulla Markku Isohannin johdolla aloitettiin kohteen kairaus cobraus- ja IP-anomaliaviitteiden pohjalta. Heti ensimmäinen reikä pyo/mu-3 lävisti leikkauksessa X=66700 n.36m:n syyvyydessä 1.6m massiivista rikkimalmia, jonka Zn-pitoisuus oli 3.7% ( ). Vuoden 1987 aikana tehtiin reiat PyO/Mu-3 > PyO/Mu-18, yhteensa 2159m. Löydetyn mineralisaation rajaus- ja etsintäkairaus jatkui edelleen vuonna 1988 aina elokuulle, jolloin tehtiin reiat PyO/MU- 19 > PyO/Mu-32, yhteensa 1381m. Tässä vaiheessa, kun kohteeseen oli kairattu reiat Pyo/~u-1-32 (yhteensä 4226m1, siirtyi tutkimusten vastuu Outokummun toimistolle (H.Puustjärvi/T.Rekola). Kairaukset käynnistyivät jälleen marraskuun lopulla Tähän mennessa oli löydetty ja osin rajattu pintaan puhkeavat A- ja B-mineralisaatiot. Tästä eteenpäin kairaus oli puhdasta inventointia, jonka ohjauksessa käytettiin paljon apuna CP-mittauksia. Huhtikuun loppuun mennessa 1989 tehtiin reiat PyO/ Mu-33 > P~o/Mu-~~, yhteensa m). Kaikki tähänastiset reiat sijoittuivat alueelle, joka oli vain 800m pitkä (N-S) ja 450m leveä (E-W); X= Y= Tämän vaiheen lopuksi tehtiin mineraalivarantoarvio (0.785 mt 5.8% Zn / ) ja aihe luovutettiin Pyhäsalmen kaivokselle. Kaivos teki edelleen hyodyntämiseen tähtääviä lisäkairauksia (leikkausvälin tihennys 50m:stä) n.7600m (J.Pitkäjärvi/~.Huhtala) touko-heinäkuun aikana (reiat Mur-tunnuksella OK- ME:n tiedostossa sekä kaivoksen Minenet:llä). Varsinainen pintamalmin A-mineralisaation parhaimman osan hyödyntäminen ajoittui elokuun tammikuun 1991 välille. Kaikkiaan louhittiin 0.27 mt malmia, jonka Zn-pitoisuus oli 5.85%.

4 TUTKIMUSRAPORTTI 001/ ~/H0~/1994 Heikki Puustjarvi Malminetsintakairaukset kohteella jatkuivat taas elo-syyskuussa Tällöin tehtiin profiilin X=66800 reiat PyO/Mu ( m). Reilla selvitettiin muodostuman rakennetta ja länsipuolen Evu1k:ien potentiaalia (sinkki-anomaliset Fek-horisontit). Taman työn tuloksena kehittyi myöhemmin Parviaisahon nimellä kairattu ja raportoitu osakohde. Vuoden 1989 viimeinen reikä PyO/Mu-91 kairattiin alueen eteläosaan leikkaukseen X=66200 erään IP-anomalian ja Gefinex-400s anomalian selvittamiseski. Tuloksena löytyi pintaanpuhkeava heikko C-mineralisaatio (2.lm 2.8% Zn, 41% S) Tammikuun alusta aina huhtikuun loppuun tehtiin C- mineralisaation ympäristössä ja N-jatkeilla IP-CP- Gefinex-400s anomalioihin muuttuneissa vulkaniitteissa reiat P~O/MU ja kahta vanhaa reikaa jatkettiin (-56,-82), yhteensa m. Maalis-huhtikuulla totteutui myös POKA-ohjelma, joka selvitteli tuntemattomia IP-anomalioita ja pintageologiaa. Kaikkiaan tehtiin 5 reikaa (PyO/Mu , yht m). Reiät on raportoitu erikseen em. vuoden POKAusta käsittelevässä yhdistelmaraportissa ja lisäksi niiden tuloksia on kommentoitu Katvala-nimisen osa-kohteen kairausraportin yhteydessä. Huhtikuussa keskeytynyt kairaus jatkui kesäkuun lopulla reian PyO/Mu-102 jatkamisella ja edelleen reikien PyO/Mu-108 ja -109 tekemisella (yhteensa m). Tässä vaiheessa oltiin tilanteessa, jossa ymmärrettiin em. geofysiikan anomalioiden ja muuttumisvyöhykkeen systemaattinen kairaus varsin raskaaksi kaikin puolin. Taman vuoksi päätettiin tilata Kanadasta reikien EM-37 mittaus (Quantec Inc.). Mittaus toteutui lokakuussa Tuloksena saatiin viisi erillista anomaliavyöhyketta, jotka vaativat selvityksen. Marraskuun puolivälissä alkoi anomalioiden selvitys kairauksin. Anomaliaselvitykset jatkuivat aina tammikuun lopulle Kaikkiaan tehtiin reiat pyo/mu ja jatkettiin reikaa -108, yhteensa m. Kaikki reiat lavistivat jonkinasteista minaralisoitumista, mutta reian PyO/Mu-108 jatko lävisti 15.4m Sk-breksiamalmia (Mullikkorameen syvamalmi), jossa oli 6.2% Zn (joulukuun lopulla 1990).

5 TUTKIMUSRAPORTTI 001/ D/HO~/1994 Heikki Puustjarvi Varsinainen syvamalmin kairaus alkoi maaliskuussa reiällä P~O/MU-116 ja jatkui hyvin intensiivisena aina lokakuun puoliväliin 1992 asti. Viimeinen inventointi/etsintareika oli PyO/Mu-138. Kaikkiaan metrejä kertyi 1.5 vuoden kairauksen tuloksena m. Kairauksen ohjauksessa käytettiin hyväksi reikien CP- ja EM-37 mittauksia. Aihe luovutettiin Pyhasalmen kaivokselle kuitenkin jo heinakuussa 1992 tehdyn mineraalivarantoarvion valmistuttua (1.36 mt 7.8% Zn, A+B+C linssit) Tutkimuksia jatkettiin vielä maaliskuun puoleen väliin saakka. Tässä yhteydessä jatkettiin jo aloitettua pinta- ja syvamalmin välisen alueen tutkimuksia ja syvamalmin N-pään mahdollista pinnemmaksi nousemista CP- ja Gefinex-400s viitteiden perusteella. Kaikkiaan kairattiin m seitsemässä reiassä, joista vain yksi oli uusi (Mu-139). Uusia malmilinsseja ei saatu, mutta n.300-tason tuntumassa tavoitetiin hyvin jatkuva Sk-mineralisaatio Viimeiset reiät (PyO/Mu-140, -141, yht m) Mullikkorämeelle tehtiin huhtikuussa kaivoksen toivomuksesta kahteen aiemmin selvittämättömaän heikkoon IP-anomaliajaksoon, joihin olisi voinut kätkeytyä pintamineralisaation S-jatkeita. Tulos oli negatiivinen Kaikkiaan siis Mullikkorämeelle on kairattu tunnuksella PyO/Mu reiat yhteensa m (ka m/reika). Lisäksi on maanpinnalta tehty kaivoksen reiat Mur-1-92 (n.7600m). Lisäksi on samassa vulkaniittimuodostumassa tutkittu osa-kohteita seuraavasti: Parviaisaho (~yo/par-1-4, 972.5m), Katvala (PyO/Kat-1-21! m) ja Sivula (PyO/Siv- 1, -2, -4-7, 309m POKAusta), jotka kaikki on raportoitu erikseen omina töinaan. Mineraalivarantoarviot Kairauksen "Grand Total" on siis vuosien vaihteesta aina vuoden 1994 lokakuun loppuun saakka (7v 10kk) yhteensa 45303m. Mineraalivarantoarvioita on tehty kahteen eri otteeseen. Ensimmäinen tehtiin keväällä 1989, kun pintamineralisaation tutkimukset olivat lopuillaan ja aihe haluttiin luovuttaa Pyhasalmen kaivokselle (0.785 mt, 5.82% Zn 0.36% Pb 0.23% Cu 27.8% S 28 g/t Ag ja 0.79g/t Au). Toinen arvio tehtiin syvamalmin osalta kesällä 1992 em. vaiheessa (1.36 mt 7.8% Zn 1.27% Pb 0.29% Cu 18.2% S 63g/t Ag ja 0.34

6 TUTKIMUSRAPORTTI 001/ D/HO~/1994 Heikki Puustjarvi g/t Au). Arviot ovat tavanomaisia kairausleikkauksiin pihjautuvia geologisia in situ mineraalivarantoarvioita. Kairausten leikkausväli on ollut yleensä 50m, mutta esim. syvämalmin osalta sivutaipumat aiheuttivat poikkeamia tasavälisiin vaikutusvälimatkoihin. Lavistysten tiheydet ovat olleet metrin välein mitattujen todellisten tiheyksien laskennallisia keskiarvoja. Varsinaista yhtenäistä cutoff arvoa ei ole ollut, vaan laskentaan on otettu mukaan kaikki massiivinen-semimassiivinen mineralisoituma, joka on yleensä ollut myös selvästi Znpitoista 1. "malmin" ja sivukiven välinen ero on aina ollut hyvin selvä. Arvioiden kartat ja tuloslistat löytyvät OKMEn arkistosta. Geologiasta Mullikkorameen muodostuma on osa laajemmasta Mullikkoräme-Liittoperä D2-synformista laajan N-S suuntaisen Riitavuoren kompleksin (RVc) E-reunalla. RCv:n tonaliittiset granitoidit ovat bimodaalisen vulkaniittiassosiaation "pohjana" ( Ma). Mullikkorameen muodostuman W-puolta dominoivat emaksiset submariiniset vulkaniitit (paljon tyynylaavoja), joihin liittyy valikerroksina rapautumisja exhalaattikerroksia. Näissä on usein Fek-valtaisia kiisuuntumahorisonteja, joissa usein on havaittavissa Zn(-Cu-Pb-Ba) anomalisuutta. Tämän anomalisuuden on tulkittu ilmentavan ainakin osin nimenomaan aktiivisen hydrotermisen miljöön "saastetta" ja olevan merkkinä oikeasta "pikselista" etsittäessä vulkanogeenista massiivista sulfidimalmia (VMStyyppi) stratigrafisesti alemmista happamien vulkaniittien muuttumisvyöhykkeista. Muodostuman E-puolta dominoivat erilaiset, mutta usein lahes rakenteettomat happamat vulkaniitit. Rakennepiirteiden perusteella (Pl-Kv-porf, rait, breksiat, lapillit, sferuliitit) voidaan olettaa Hvulk: ien olevan paljolti laavoja ja laavojen autoklastisia breksioita tai hydraulisia breksioita. Happamien vulkaniittien litologia muuttuu esim. pohjoisella Liittoperän alueella useissa horisonteissa huomattavasti tuffi- ja tuffiittivaltaiseksi. Vulkaniittimuodostumaa leikkaavat useat emaksisten juonten generaatiot seka eräs merkittävä lahes N-S suuntainen koostumukseltaan dasiittinen PlUrpftjuonisto, jonka yhteyteen liittyy ainakin kaivosmittakaavassa merkittävää siirrostumista. Lisäksi kivilajistoon kuuluu punainen tasarakeinen Korvenkallion D2-vaiheen kaligraniitti.

7 TUTKIMUSRAPORTTI 001/ D/~O~/1994 Heikki Puustjärvi Alueen vulkaniiteille on tyypillistä vaihteleva hydroterminen muuttuminen. Evu1k:t sisältävät usein runsaasti ~lo+~p+~v+tre(kum)/krd+atf ja Hvu1k:t ovat usein Krd+Ser+Flo+Klo-pitoisia. Toisinaan esim. Hvu1k:ien alkuperän tunnistaminen onnistuu vain XRF-analyysien avulla (~r/~i, Cr, V). Hydrotermistä muuttumista on hyvinkin selvasti kontrolloinut kivien primääri huokoisuus. Edellä mainittiinkin jo Evu1k:ien sisältävän usein tietyn tyyppisiä Fek-horisontteja. Hvu1k:hin liittyy lähes poikkeuksetta vain Sk-pirotteisia horisontteja, jotka paikoin ovat jopa semimassiivisia. Kaikki Zn-masu horisontit kuuluvat happaman vulkanismin puolelle. Mullikkorämeen pintamineralisaation linssit ovat usein pienirakeisesta Sk:sta koostuvia kerroksia, joissa Zn-pitoisuus vaihtelee hyvinkin paljon ja nopeasti (0-30%). Harmeena on Kv-Krb-Baryytti-Tre kombinaatio. Syvämalmi on voimakkaasti tektonisoitunut Korvenkallion graniitin kylkeen liityvän NE-SW suuntaisen vassenkätisen hiertovyöhykkeen vaikutuksesta. Malmi on semimassiivista/breksiatyyppiä ja selvasti karkeampaa kuin pintamineralisaatio. Keskimääräinen sinkki-pitoisuus on hieman korkeampi, mutta lyijyä on selvasti enemmän (ka. 1.3%). Harmeena on rikkaissa osissa pääasiassa Krb(Do1) ja tektonisoituneissa osissa Tlk-pohjainen heterogeeninen silikaattimineralogia. Baryytti on hyvin yleistä ja malmin S-päässä tavataan jopa useita metrejä paksu Ba-malmi (reikä 135B). Geologista kartoitusta kohteella on tehty useaan eri otteeseen. Viimeisimmässä vaiheessa kesällä -92 kaivettiin joitakin monttuja erityisesti W-puolen Evulk alueelle alkaen Mullikkorämeen kaivoksen vinotunnelin suun N-puolelta n. kilometrin matkalle. Alueen Evulk onkin suhteelisen monessa paljastumassa tavoitettavissa aina karttalehden N-reunamille saakka Tetrinmäelle. Hvu1k:t ovat varsin huonosti paljastuneita ja kaivuroitavissakin. Riitavuoren kompleksin paljastumien lisäksi on vain muutama rakenteeton Hvulk-paljastuma ja pari pientä muuttuneen Hvu1k:n (Ser+Krd+Sk) paljastumaa alueen N-päässä Korvenkalliossa. Korvenkallion graniitti on hyvin paljastunut ja sen W-reunaan liittyvän vasenkätisen hiertovyöhykkeenkin tavoittaa parissa paikassa (Katvala, Sivula-N). Litogeokemiaa Kairausten yhteydessä tehtiin kohtalaisen runsaasti litogeokemiallista näytteenottoa normaalin kiisuuntuneiden kohtien halkaisunäytteenoton lisaksi (10cm näyte/lm max. 5m:n matkalta tarkasti litologisin

8 TUTKIMUSRAPORTTI 001/ ~/H0~/1994 Heikki Puust j ärvi kontaktein). Tämän perusteella on Mullikkorämeen alueelle ja muuallekin Pyhäsalmen alueella (Liittoperä, Venetpalo) voitu luoda litogeokemiallinen malli, jota on voitu käyttää hyväksi mm. Liittoperällä tehdyssä pohjamoreenityössä (J.Aarnisalon työ 060/ ,3324 Ol/JAA/94). Malmikriittisiä horisontteja luonnehtii seuraavanlainen litogeokemiallinen karakteristiikka: Muuttumisindeksi ~~T=100*(K20+MgO/K20+~gO+CaO+~a20) anomalinen >50, Bao anomalinen >0.1%, S anomalinen >3%, Zn anomalinen 2300 ppm, Malmi-indeksi MI= ~u*pb/ni*co anomalinen >10. Muuttumismineralogia on myös paljon kertova yhdessä XRF-analytiikan kanssa. Geofysiikasta Alue on katettu käytännössä kokonaan magneetisella, slingram, IP, ja gravimetrisella mittauksella. Lisäksi on tehty runsaasti Gefinex-400s profiilimittauksia usealla eri kelavälillä (200,400,800) ja hyvin paljon CP-mittauksia eri maadoituksilla. Kairareiät on kaikki in-situ logattu (suskis, omv) ja lähes kaikki ainakin syvämalmin tutkimuksiin liittyneet reiät on mitattu EM-37:lla. Timo Rekola on kuvannut töitä ja tuloksia useaan kertaan eri kokouksia/symposioita varten tehdyissä julkaisuissa. Geokerniasta Kohteella on tehty moreenigeokemiaa jo tutkimusvaiheen aikana cobrauksena muutamilla linjoilla anomalia-alueen poikki. Runsaammin cobrausta tehtiin sitten tuoreimman tutkimusvaiheen alkuaikoina, jolloin Kokkolan toimistolla oli viela oma Cobra-ryhmä (Hyvarinen,Lyhykäinen, Lehikoinen, Hosio). Viimeisin cobraus IP-anomalioilla ja erikoisesti pintamineralisaation päällä ja jatkeilla tehtiin syksyllä -88 (myös em. ryhmän toimesta). Näytteenoton tuloksia ei ole koskaan pohdittu oikein syvällisesti, mutta esim. Zn/Ni avulla pystytään erottamaan ns. malmiotollinen anomalial huonosta kiisuuntuma-anomaliasta. Selvää on myös, että lyhyellä pistevälillä toteutettu näytteenotto IP-anomalioiden poikki toi esille hyvin Zn-anomaliat kiisuuntuneissa muuttumisvyöhykkeissä. Mm. aiemmin mainittua MI-anomalisuutta on moreeni/ka~uaineistoissa hyödynnetty pintageologiaa piirrettäessä (S. Penninkilampi). LOPPUPÄÄTELMAT Mullikkorämeen matalalentoanomalia-alueen tutkimukset alkavat olla siinä vaiheessa, että ainakaan W- puolelta 400-tason ja E-puolelta merkittavältä alueelta 600-tason yläpuolislta osilta ei enää ole löydettävissä merkittäviä MaSu-malmeja. Syvämalmin "alakerta" ja erityisesti N-pää ovat vielä avoimia

9 TUTKIMUSRAPORTTI 001/ D/HO~/1994 Heikki Puustjärvi VALTAUSTOIMENPITEET AINEISTON SAATAVUUS kysymyksiä, joihin löytynee ratkaisu vinotunnelista käsin tehtävillä kairauksilla ja Gefinex-400s (800 m:n linjavälillä) lisämittauksilla. Syvien maanpintakairausten tarve ilmeisesti ratkeaa vasta sitten kun syvämalmi lähtee tuotantoon. Alueella on ollut useita eri valtauksia, jotka muuttuivat oleellisesti kaivospiirin perustamisen yhteydessä. Tällä hetkellä koko pintamineralisaation alue ja syvämalmi kuuluvat kaivospiiriin. Syvämalmin jatkeet kattaa flmullikkoräme IIf1-niminen valtausalue, joka menee vanhaksi Kaivospiirin S-puolella on voimassa valtausalue "KatvalaI1, joka menee vanhaksi Kairaustiedot ja analyysit sekä moreenigeokemian tulokset löytyvät T1KU:n koneelta (ETS). GEO-koneella on Pyhäsalmi, Mullikkoräme projekti, missä on lahes kaikki reiästä pyo/mu-85 lähtien (yhteensä 70 reikää) ja lisäksi ns. pitkän profiilin X=66800 kaikki vanhemmatkin reiat. Koneelta puuttuvat vain reiat -97,-100,-110 ja Pyhäsalmen kaivoksen teettämät reiat on taltioitu kaivoksen Minenet:lle samoin kuin kaikki. Kaivoksen koneelle on siirretty myös kaikki (lähes) T1KU:n PyO/Mu-reikädata (ei XRF). Mineraalivarantoarvioiden kartat ja taulukot löytyvät arkistosta " D Mullikk~rame~~-nimikkeen kansiosta kairauskarttojen yhteydestä. Viralliset geologiset arkistokartat löytyvät samoin arkistosta geologisten karttojen osastosta. Kaikki "virattomat" piirustukset ja kartakkeet ja mahdollisesti tarpeelliset kartat on arkistoitu erikseen omaan kansioonsa "~~~/Mullikkoräme"-nimikkeellä. Geofysiikan tulosaineisto on kokonaisuudessaan T1KU:n koneella (ETS/TPR) ja osin valmiina tiedostoina GEOF-koneella (TPR). Kaikki alueen geofysiikan tietämys on T.Rekolan hallussa. Suureen osaan käytännön töiden tekemisistä osaa vastauksia antaa S.Penninkilampi.

10

11 Mullikkorärne exploration historv - Date Activiw Results Early 1960's (Kalliotuote Oy) Mag + Em ground geophys., trenching, 5 drillholes. 0.9% Zn in Po-mineralized horizon within rnafic volcanics Airborne low altitude geophys. by GSF Mag + Em ground geophys., detailed mapping, percussioning Exploration for blind VMS-deposits. Gravity survey, TEM-soundings (EM37), percussioning. Mag + Em anomalies along volcanic trends. Zn-anomalous Po-mineralized horizons within mafic volcanics. Altered felsic volcanics. Gravity and TEM anomalies within large scale ZnPbCu-anomalous alteration of volcanics. Dec Jan 1987 April 1987 May-August DDholes directed to gravrrem anomaly (700 m). Geological modelling and percussioning of an untested gravity anomaly ( over 3 Iines ). IP-su~ey Po-mineralization in mafic volcanics and Py-'dust' in altered felsic volcanics. Chip samples of Py-based massive Zn-ore on one line ( 1.5%-3% Zn, DISCOVERY ). Several anomalies within altered felsic volcanics. Sept Systematic drilling (10000 m). April 1989 Mise-a-la-Masse surveys. May A-deposit development. July 1990 Additional drilling ( ). Several Py-horizons and A-IB-deposits, 0.8 Mt 5.8% Zn. Exploitation during august january Total of 0.27 Mt 5.85% Zn and 1.3 glt Au. Aug Sept 1990 Oct 1990 (Quantec lnc.) Nov Jan 1991 IP- 1 FEM-anomaly testing by drilling (6000 m), Mise-a-la-Masse surveys, lithogeochemistry. Down hole TEM-survey (EM37). Drilling resumed (2000 m). Follow-up of DHEM-anomalies. Identification of a minor 'Cm-mineralization. Results disappointing in following pervasive alteration. Lithogeochemical modelling. Five conductors within drilled trend and at depth. Discovery of the deep ore zone. Intersection of 15 m 6% Zn (at 470 m depth). Feb Deep zone drilling (9000 m), June 1992 DHEM and Mise-a-la-Masse suweys and lithogeochemistry. Aug-Nov Drilling along strike of the deep deposit 1992 and fill in holes between A- and the deep deposit ( ). Feb-March Drilling of possible deep ore 1993 N-continuation on higher levels (CP-indications). Geological in situ mineral resources 1.4 Mt 7.8%. Low grade mineralization along strike and a Zn-anomalous Py-horizon on +300-level. Py-Po dissemination in altered volcanics. Sept Nov 1993 Feb > May > Dewatering and drifting. Exploration and additional inventory drilling. Drifting of the decline, from +14O-level to +505-level. Deep ore inventory drilling from the decline. Resumed exploitation of the A-deposit ( ), t 4.21 % Zn % Cu 22.6% S.

12 Kauko Parras Annettuna tehtävän3 olen tutustunut hlliotuote Oyrn malmi- aiheita koskeviin tutkimuksiin mainitun yhtion konttorisea Helsingissä (08. Mikonk Aaro Kallio., puh ). Asiat esitteli auliisti toimitus johtaja Yhtiön mielenkiinnon kohteena on Pyhäealmen esiintymän (magnee ttikiisu) lisiiksi myös toinen, Porin seutnvilta hiljattain tavattu Kankaanpään löydös (sinkki + lyijy). Esiintymien sijainti ilmenee liitteenä olevasta kartasta ja niiden tutkimuksia koskeva käsitykseni seuraavasta yhteenvedosta a P y h ä s a l m i (~a~neettikiisu) Kohdealue sijaitsee Pyhäsalmen kaivoksesta (Outokumpu OY) n.7-8 km HE ja rautatiestä 3-4 km II. Maasto on kalliotonta, tasaista, osaksi soistunutta kenttää kuten yleensii koko muukin seutu (omakohtaiset havainnot). Maakerroksien vahvuus m. Aihe on keksitty Pyhäsalmen löydön jälkeen irtolohkareiden perusteella joht. Kallion omalta maalta ja eduetaa se Qhiiiealren kaivokeella nakemieni karttojen perusteella tämän esiintymän rinnnlrlrniavyohyketta, ei sen jatketta. Osa kohdealuetta on tällä hetkella Kalliotuote Oyaa valtauksessa. Henvoteltuaan tutkimuksista ensin Outoknmpu Oyrn kanssa joht.kallio antoi tehtävän matsinmaalaiselle yhtialle IgElrlle (Ab Elektrisk Halnledning), jonka keaakantena 1961 suorittamista tutkimnksista (ins.~assel~uist) mainittakoon seuraavaa: 1) Orientoivat magneettiset ja elektromagn. mittaukset on tehty n.75 hatn ja yksityiskohtaisemmat 400 x 800 mtn laajuisella alueella. Tulokset on esitetty asianmukaisina karttoina ( ja )~ joista ilmenee useampia kapeita ja samalla katkeilevia hiiiriörgöhykkeita, ts. malmi on ilmeisesti hajallaan olevina kapeahkoino (5 m ) jnonina eikg yhtentiiaempäna massana. 2) Mae. ja elektromagn. mittausten perusteella ABEM on kair-ut 5 reikää 6'55 m, ~ht* 275 m ( s ~ ~ ~ ~ ~ a ~ 32 im) d t, treikien a välisten etäismksien

13 vaihdellessa 120 mtstii 250 mtiin. fileissa, vaikka kaateesta ei ole mitafin varmaa tietoa. Reiät ovat siis yksinaisia eikii pro- Jos kaade on otak- suttu Pyhäsalmen kaivoksen nnakaiseeti pystykai, hhaetyttaä kairanksissa käytetty jyrkka kal tevuuskulma 50'-60'. Joht. Kallion ilmoituksen mukaan on kairauksissa tavatun malmin suurin sydänpituus 12 m, keskimäärin kuitenkin vain 5 m, mutta rei'istä ei ole mi- tään seloetuksia eikä konstruktioita, ainoastaan paikka, suuntaa osoittava viiva ja kaltevuuskulma elektromagn, kartalle merkittynä. Sydänmateriaali on ollut Oy Malminetsijalla Jyvae~lassa analysoitavana, joskaan tuloksia joht. Kalliolla ei ollut näytettävana.. Bäillä tiedoilla on siis kairauksen lopputuloksena vain sydänmateriaali sellaisenaan ilman perusteita tai mahdollisuuksia &nventoimisyritykaiin, ja tämä lysti on - omiin kair,kustannuksiin verrattuna - maksanut kertaisesti metriltä. Tekstissä aikaisemmin mainittujen indikatiokarttojen lisäksi on ainoas- taan tilnskartat, ei mdta. Xakemäni malminaytteet ovat pitoisuudeltaan vaihtelevaa magneettikii- sua, kuten seuraavat, Otanmäki Oy:n yksityisistä niiytteistä tekemät analyy- sit oeoittavat: Ymmärrettävästi AI3EM:n suorittamat tntkidset on tarkoitettu vasta aluetaviksi ja rajoittuu niista saatava kokonaiskuva kasittääkaini eenraavaant I) Ysgneettikiisua on tavattu. 2) Inäikatiokar tto jen perusteella maimikenttä on laajahko mutta epäyhtenäinen muodostuen erilliaistii juonista tai pesucbis~- "PW käaitys on mmmaeti myös IIRRYzllii *tallen siitä, että jatkokai- raumhdotuksessa on aaaien reikien paikat sitotelki- kenttää, täm%8 pitkin 3) Joht,Xallion maksan tuntee maiat, Sipila (Oy ~slrinatsi~ä) isalmin iesdun lähemmin. 4) Aihe sijaitsee alueella, joka on kokonaiapudessaan OtitokUU~~ Oy:n intensiiviskan tutkimusten kohteena. Iliin ollen pitäisin heikolla tutkimustehokknudella aloitettua kilpajuokma 30 alunperin epävarmana yrityksenä.

14

15 MULLIKKORAME = CASE COMPILATION ACID I.., LCANICS HLEM / ANOMALIES

16 List 1 / Drilling Data OMR FINNMINES OY / Exploration Page 1 MAPIND HOLEID X N-AXIS KM Y E-AXIS KM z (+UP) LOC M COORD LOC DIR NAT DIR INCL LENGTH YEAR M

17 List 1 / Drilling Data OMR FINNMINES OY / Exploration Page 2 MAPIND HOLEID X N-AXIS KM Y E-AXIS KM Z(+UP) LOC M COORD LOC DIR NAT DIR INCL LENGTH YEAR M

18 List 1 / Drilling Data OMR FINNMINES OY / Exploration Page 3 WIND HOLEID X N-AXIS KM Y E-AXIS KM z (+UP) LOC M COORD LOC DIR NAT DIR INCL LENGTH YEAR M

19 List 1 / Drilling Data OMR FINNMINES OY / Exploration Page 4 MAPIND HOLEID X N-AXIS KM Y E-AXI S KM LOC COORD LOC DIR NAT DIR INCL LENGTH YEAR M

20 IN SITU ORE RESERVE ESTIMATICN m s : rn/zn/p-* seation: x= clesses: 1 section i ntersection Irngth ~ x= x= x= x= ~ x= x= ~ r= x= ~ prscjection tons di stance total e ?

21 L A-OREBODY I N - drill hole - X= X= ttn Cu% Zn0l0 S% Zinc ore Upper ore Lower ore m e ore Td-ca s 0.23?,Y H.f) Y , =Y 7 SECTION X /- +*oo

22 MULLIKKORAMEEN SYVAMALMIN ( A,B,C malmiot ) IH SiTU MALMIVARANTOARVIO LEIKKAUS 1 UALMIO 1 TAGOVAU 1 P-ALA 1 V-UAe 1 TIHEYS 1 TONNIT 1 CU I 2% ] PB FE 1 i X- 1 bhko 1 m m2 m I t % Y % Y On olt I I I I % I -- 0 AQ AU ( Yhteensä SM-876 3='?

23 8 b b U :rqa ehtii? - g Oma N.-N- $??% zmz$' 8.89 o m o ~??flg Ego: 3?8T 0000 I,- $ P - I IS$8 n m n n SN38 $:83 I I I I wa bbbb r N m * < < < < Ii t B

24 REIKÄ ALKU LOPPU PITUJS ANANO CU ZN PB FE S AG AU TIHEYS MALMIO # m m m # % % % % % en Ucm3 lohko

25

26

27 0-LEVEL - LONGITUDINAL SECTION ( S N ) 200 m I I I I Mton CU% Zn% S% EXPLOITED ORE py*...py**...* -114 'Y l 0py.o / DEEP ORE -115 o DEEP ORE Mton 1.4 Cu% 0.3 Zn% 7.8 Pb% 1.3 S% 18 Ag gtt 63 Au gtt 0.3

28

29

30

31

32

33 Y= l MULLIKKORAME Leikkaus X= m - 0-taso E - +joo MAFISIA VULKANIITTEJA FELSISIA VULKANIITTEJA ANIITTI Zn-Cu-Pb-S mineralisoitunut yksikkö Zn-Cu-P b-s mass / semimass malmi Zn-Cu-Pb-S pirotemalmi KAIRAREIKA oo RAKENTEELLINEN KULKU D:\DS\MULLEIK4.DRW HOPIRAT

34

35

36

37 Mullikkorame - Liittoperä area samples MnO MgO CaO 1. Felsic unaltered volcanics, Mullikkorame D- holes (n= 131) II 2., Liittopera litogeochem. sampling (n=46) II 3., Liittoperä D- holes (n= 19) 4. Mafic unaltered volcanics, Mullikkorame D- holes (n= 10) II 5., Liittopera litogeochem. sampling (n=2) II 6., Liittopera D- holes (n=2)

38

39

40

41 Qi Ei?

42

43 0 outokumpu mining RNNMINES PREPRINT subject to later revisions, to be used only for information of listeners to presentation. Publication Rights reserved A part of this paper has been presented at the 54th Meeting of European Association of Exploration Geophysicists in Paris, France, June GEOPHYSICAL PROSPECTING has the first claim on this paper for publication. GEOPHYSICAL SURVEYS IN THE PYHASALMI AREA, FINLAND BY T. REKOLA T. Rekola, Outokumpu Finnmines Oy, Outokumpu, Finland

44 0 outokumpu mining RNNMINES GEOPHYSICAL SURVEYS IN THE PYHASALMI AREA, FINLAND Introduction Studies undertaken by Outokumpu Oy in the environment of the Pyhasalmi mine were given a big boost in August 1958, when Mr Erkki Ruotanen ran into ore at a depth of 2.5 m while deepening the well in his yard. Immediately after discovery of the ore deposit, systematic geophysical surveys were started over and in the vicinity of the orebody. The massive pyritic Pyhasalmi Zn-Cu-S ore causes a distinct electrical HLEM anomaly (Fig.1). The ore contains 2-4% pyrrhotite, which greatly improves its conductivity. SLINAM MAP. Inphase component a=40m. f=lii5hz Contows: t4, t8. % etc. SLINAM MAP. Outof-phase a=40m. f=lii5hz Contows: t4. t8, % etc. MAGNETIC MAP Contours: t500, nt etc. AVIMETRIC MAP, Bouguer ananaly Contours: 0.2, 0.4, 0.6 mgal etc. Fig. 1. Pyhasalmi ore deposit and the results of geophysical surveys The gravity field was interpreted with the aid of a prism (80 x 300 x 500 m) that simulated the orebody and had a density of 4.2 g/cm3 in its massive part and 3.0 g/cm3 in its marginal part (Fig. 2). In the interpretation the depth to the upper surface of the orebody was varied (Z = 5, 50, 100 and 200 m). The orebody produces a gravity anomaly of a good one mgal, even when the depth to its upper surface is 100 m.

45 - rngai INFLUENCE OF DEPTH IN AVIMETRIC INTERPRETATION rngal Real eituation DEPTH = 50 M L DEPTH = 100 M Measured curve - - Calculated curve OREBODY DEPTH = 50 M,, DEPM =2OOM 500m Fig. 2. The gravity field interpreted over the Pyhasalmi orebody, with the upper surface of the orebody at different depths. The results of the geophysical survey had a decisive impact on the instruments and methods used in the following search for a massive pyritic zinc ore of the Pyhasalmi type. As mentioned by M. Laurila in Outokumpu Exploration's annual report for 1959, Outokumpu Oy supplemented the airborne geophysical measurements with an experimental rotary-field survey ordered for the Pyhäjärvi-Kiuruvesi area from Ab Elektrisk Malmletning (ABEM). The flight covered km2 with a line separation of m and a flight altitude of 80 m. Subsequent to the flights by ABEM, the Geological Survey of Finland measured the same area in the course of its annual aerial geophysical surveys. The aero-electrical method used was the Lockheed Lodestar two-aeroplane system with a line separation of 400 m and a flight altitude and a coil distance of 150 m. The two methods were compared with each other on the basis of the anomalies they gave of the Pyhäsalmi orebody (Fig. 3). All the methods show the Pyhasalmi orebody clearly except the two-aeroplane measurement conducted by the Geological Survey of Finland at a flight altitude of 150 m in This is due to the high d value of the ore (c. 100 S), which shifts the values outside the operational region in the Argand response diagram (Peltoniemi 1977). On the basis of the test flight results Outokumpu Oy decided to purchase ABEM rotary-field equipment. ero-electrical surveys were then continued in the Pyhäsalmi-Kiuruvesi-Karsämaki region in over areas covering about 2000 km2.

46 Ic) Cornparison of results recorded with various AEM synerns over Pyh'asalrni ore. profile X = (a) Synern 1, at two different altitudes; (4 fb) systern II at norninal survey altitude; (c) rotary field rnethod; (d) double dipole rnethod (coil I. PV 0. P P ~ sevaration 12 rn, survey altitude 50 rn, frequency ca 3500 Hz). - fl-!0" 1 km Fig. 3. Results of measurements with different aero-electrical methods over the Pyhasalmi orebody (Peltoniemi 1977). Some of the survey data are shown in Figure 4 in a printout of the kind used in those days. The variations in the in-phase and out-ofphase components are plotted along the flight lines. Most of the anomalies are due to pyrrhotite-predominant mineralizations such as those at Hallapera and Ruostesuo, which are marked in the figure. The Pyhasalmi orebody is also shown very well in the map. Mullikkorame anomaly is caused by pyrrhotite mineralizations in mafic volcanites west of the pyritic zinc orebody. The Rotary-field survey data stimulated exploration in the Pyhasalmi area in the following ten years. Extensive searches for ore floats got under way, and regional mapping, till geochemistry and the activities of amateur prospectors were intensified. The next exploration boom in the area took place in 1976, when the Geological Survey of Finland undertook a low-altitude survey, and Outokumpu Oy started exploration around its mines. As a result, exploration at Mullikkorame was also reactivated. An overall picture of the bedrock covered by overburden was obtained by converting the low-altitude survey data into grey-tone and multicomponent images. Figure 5 shows the grey-tone aeromagnetic map. Exploration at Mullikkorame General The Mullikkorame volcanite formation lies about 7 km northeast of the Pyhasalmi mine. The first records of exploration at this target date from the early 1960s, when Kalliotuote Oy drilled a few holes there.

47 PYHASALMI AREA AIRBORNE EM - MAP Rotating field system,'* <. -,, - In-phase I* Out 01 phase 2km u Fig. 4. Results of the Rotary-field method from the environment of Pyhasalmi. The next stage was in 1978, when low-altitude surveys were followed by systematic ground HLEM-magnetic measurements. Once these were finished, samples were taken with a percussion drill. These indicated the presence of mafic and felsic volcanites and altered rocks. However, there was no sign of valuable sulphides. In 1985 a gravimetric survey was conducted at the target over an area of 9 km2. The samples taken from the anomaly with a percussion drill two years later provided the first indication of a pyritic zinc ore. Subsequent studies demonstrated that the gravity anomaly was mainly due to a mafic volcanite. By 1987 the project was making good progress with the support of intense drilling and a wide range of geophysical measurements. To start with, efforts were concentrated on the subsurface parts of the deposits (0-200 m), but in 1990 deep exploration ( m) began. Geology and stratigraphy The Mullikkorame volcanite formation, which is up to 1000 m wide and almost 3000 m long, is part of the Pyhäsalmi-Pielavesi ore province (Puustjarvi 1991). Figure 6 shows a simplified geological map of the area and the geology of section X =

48 Fiq. 5. An aeromaqnetic qrey-tone map of the environment of Pyhasalmi. Mafic volcanites with variable amounts of pyrrhotite mineralization dominate in the west of the Mullikkorame formation. In the east, felsic volcanites and altered rocks with massive pyritic stratabound zinc ores or mineralizations are more common. Ninety-one holes with a total lenqth of 11.1 km were drilled in the Mullikkorame formation in (fiq. 7). As a result, t of ore qradinq 5.8% Zn, 0.2% Cu, 0.3% Pb, 28 q/t Aq, 0.8 q/t Au and 28% S were established in the surface orebody A. The B and C mineralization turned out to be non-economic. The A orebody is composed of several ore lenses. From supplementary drillinq and an ore assessment undertaken by Pyhasalmi mine there are t of extractable ore between profiles X = and , assayinq 7.7% Zn and 29.2% S. The ore assessment covers four separate ore lenses, i.e. the sphalerite ore lens, the pyrite ore lens, the upper ore lens and the lower ore lens (Fiq. 7). In about t of ore, 6% Zn and 0.15% cu were mined from the sphalerite ore lens, and the upper and lower ore lenses. The layerinq of the ore dips c. 60" east close to the surface but

49 becomes more gentle with depth. The mined-out portion was 300 m long (N-S), m wide and 3-15 m thick. The deepest part of the ore lens was at a depth of 135 m. The rake of the ore lenses is not very well established. At greater depths it varies from gentle to almost horizontal, trending between north and east as inferred from the mise-a-la-masse data. n Acld volcanlcs I-c';;l Granlts 1 ( Acld gndis [ G G 1 Gndii gianlta 01s bilron (A,B,Cl Fig. 6. A simplified geological map of Mullikkorame. The volcanite formation is cross-cut by numerous uralite porphyrite dykes controlled by factors, not yet fully established. The stratigraphy of the rocks in the area from bottom to top is roughly as follows: the Kettupera mica gneiss (not encountered here) - felsic volcanites - pyritic zinc ores - mafic volcanites - granite Petrophysics Resistivity and susceptibility were measured in situ from all drillholes. In addition, the density of the drill cores was determined at one-metre intervals. The average values calculated from them and the values for the different rocks used in the interpretation are given in Table 1.

50 PLAN PROJECTION MAP ; 1, A-OREBODY : i / \ 100m ' '0 P drill hole. I. Fig. 7. Surface projection and section X = of deposit. the Mullikkor Table 1. Average petrophysical parameters of the rocks at Mullikkoräme. Dens./g/cm ~usc./l0~-~ SI Resist./ nm mafic volc E6 felsic volc E4-10E6 granite E4-10E6 pyritic Zn ore E2-10E-2 pyrrhot. ore E-1-10E-3

51 Fig. 8. Variation in density of the mafic volcanite and the sulphur content versus density of the drill core samples. The variation in the density of the mafic volcanites is bimodal (Fig. 8). The lower value (2.86) refers to altered rocks, and the higher one (3.00) to fresh volcanites. The interpretation was based on density 2.90 g/ cm3. The density of the felsic volcanite varies within the range g/cm3. The value of 2.70 g/cm3 was used in the interpretation. The density versus sulphur variation determined from the drill cores is plotted in Figure 8. In the massive pyritic zinc ores, the density is in the range g/cm3, corresponding to 23-43% sulphur. The mafic volcanites and the uralite porphyrite dykes in the area are usually maqnetized, containing variable amounts of maqnetite. The pyritic zinc ore, which may contain over 10 wt % maqnetite, is also maqnetized to a varying deqree, with susceptibility in the range x 10E-5 SI. All the pyrrhotite mineralizations are moderately magnetized. The pyrite and pyrrhotite ores and mineralizations are the only rocks in the formation that can be considered as conductors. Of them, the pyrrhotite ores are about two orders of maqnitude lower in resistivity (c. 10E-3 nm) than the pyrite ores. The resistivity of the pyritic zinc ore varies with the zinc content. Shown in Fiqure 9 are the variations in sulphur and zinc contents, the resistivities and the geology of drill holes MU-5 and MU-29.

52 Acid volc. FeS, Bacic Basic Acid volc. FeS, Acid VOIC. VO~C. ZnS VO~C. Fig. 9. The sulphur and zinc concentrations, resistivities and geology of drill holes MU-5 and MU-29. The maximum sulphur content in the pyrite ore in drill hole MU-5 exceeds 40%, the zinc content is some 2% and the resistivity 10E-1-10E-3 nm. The corresponding values in the zinc ore in drill hole MU-29 are 40% S, 8-15% Zn and resistivity 10E2-10E-1 nm. Although indicative only, these values corroborate the earlier assumption that resistivity increases with the increase in zinc content. The resistivity-conductivity of these zinc sulfur mineralizations vary much and the very narrow pyrrhotite-magnetite horizons are the best conductors (fig. 10) and those cause most of EM-anomalies. In Mullikkorame area the bedrock contains numerous fractures especially at the contact of the granite with the felsic volcanite. These are also weak conductors (res e5 nm, fig.11) causing a high-frequency HLEM-anomaly and sometimes also a mise-a-la-masse anomaly. Results of ground surveys HLEM survey The 1978 low-altitude flights were followed by a systematic HLEMmagnetic survey in the Mullikkorame area. The results were interpreted and checked with percussion drill sampling (Katajarinne,l981). At one HLEM survey point, the A orebody is indicated as a -4% anomaly by both components (Fig.10 out-of-phase

53 indicated as a -4% anomaly by both components (Fig.10 out-of-phase component). The survey data are dominated by the pyrrhotite mineralizations in the western part of the formation. The measurement was made with a coil separation of 40 m and a frequency of 1775 Hz, as was the practice in those days. =no SI ,- 304)-- 0 A 2 SUSCEPT. RESIST. mv B CONDUCT. X FeS2 ~ ~ A ' ~ ~ L L L L!! ~ 0 o FesO4 Y> 4 ' ~ 0 0 XX 0 00 X X X Q 40 Zn% 4 MINERALIZATION ACID MINERALIZATION TLC+CHLO+CALC VOLC. TLC+CHLO+CALC Fig. 10. The susceptibility, resistivity, conductivity of mineralization drill hole -117 depth m. Fig. 11. The resistivity in situ of fractures for different rocks in Mullikkorame area.

54 The sunrey parameters for the HLEM method were established by measuring several profiles over the A orebody with a HLEM ~efinex-303 using the whole frequency band (f = Hz). Figure 13 shows the results from line X = at frequencies f = 224, 1623 and 9524 Hz measured with a coil separation of 100 m. Fig. 12. HLEM map of Mullikkorame area, the out-of-phase component. The pyrrhotite mineralizations are indicated very well by both components at all frequencies, whereas the A orebody in the eastern part of the line is shown only at high frequencies (f > 1623 Hz) and even then mainly by the out-of-phase component. The old, extensive HLEM measurements undertaken in the Pyhasalmi-Kiuruvesi-Karsamaki area were almost always conducted with a coil separation of 40 m and at a frequency of 1775 Hz. The Mullikkorame case shows how difficult it is to make use of these survey data when searching for a pyritic zinc ore. The conductivity-thickness products (a x t) calculated from the slingram data are 2-10 S for the pyrrhotite mineralizations and S for the pyritic zinc ores. As the pyritic zinc ore turned out to be a weak conductor and it was known that pyrite is polarized readily, the Mullikkorame area was measured with pulse IP equipment using the D-D electrode configuration, a = 20 m and n = 3. Figure 14 shows the apparent resistivity and chargeability maps compiled from the survey data. Figure 15 presents the IP and HLEM results from line X = (a = 100 m, f = 3663 Hz) and the geology of the same profile:

55 HLEM - PROFILES LINE X = Out-of- In phase pha- A In phase ---- Ou t-of-phase ,r\.. I a = 100 m 500 m I,'\. I f = 224 Hz Out-of- In phase -4-- t HZ Out-of- In phase FeS FeS FeS,.ZnS )++I Granite 0 Basic Uralib phorfyrite orebody volcanics z&nin dike Fig. 13. Results of HLEM measurements on line X = t: DIPOLE - DIPOLE 1 Fig. 14. The IP maps, chargeability and apparent resistivity of the Mullikkorame area.

56 MULLIKKORAME LINE X = m ln v. FeS FeS 8 B If+luranite Basic volcanics 0 ~,"l%nnics dike 0 Uralite phofyrite 1, Orebody Fig. 15. IP and HLEM results from line X = The known A orebody and the B mineralization are shown well by IP survey in both apparent resistivity and chargeability. Also the felsic volcanite with variable amounts of pyrite is indicated by the apparent resistivity in a ohm-m region. The apparent resistivity of the mafic volcanite is usually more than 1000 ohm-m. The IP measurement suggests that the volcanite formation may continue northeastwards. Gravity The gravimetric survey was made initially on a 200 x 200 m grid, but as investigations proceeded the central part was remeasured on a 100 x 20 m grid. Figure 16 shows the Bouguer anomaly. Profile X = drilled across the formation was interpreted for the gravimetric and magnetic data (Fig. 17). The results and interpretations demonstrate that the Mullikkorame formation causes a 1.5 mgal gravimetric anomaly. There is another rise in the gravity field in the eastern part of the line. According to the interpretation the volcanites of Mullikkorame continue eastwards under granite. The granite is about 270 m thick. The magnetic anomaly of 100 nt over the granite is probably caused by the underlying volcanites and would thus support the gravimetric interpretation. The Mullikkorame gravimetric anomaly is mainly caused by mafic volcanites (density 2.90 g/cm3), whereas the extensive eastern anomaly cannot be interpreted with the densities measured from the outcrops.

57 Fig. 16. The Bouguer anomaly map of the Mullikkorame area. x10-2wd MULLlnnunAMC L measured - -- calculated calculated inc. orebody gradient Gabbro 2.90 ore 3.60 Fig. 17. Gravimetric and magnetic interpretation of line X =

58 As the surface-a-orebody is composed of several ore lenses, the mise-a-la-masse measurement was made using several different current electrode earthings. So far 13 different earthings have been used. The distant electrode was located about 2.5 km west of the formation. Fig. 18. The results of the mise-a-la-masse measurements of the A orebody with different current electrode earthings. The mise-a-la-masse measurements delineated seven separate conductors within the area of the A orebody that had been investigated by drilling. Figure 18 shows the surface projections of these conductors, the suboutcrop of the A orebody under the overburden and the four separate ore lenses assessed by the mine. Plotted in the same figure is the distribution of voltage on the ground surface measured with the earthed electrode in drill hole MU-50. The mise-a-la-masse measurement delineated the whole extent of the sulphide formation fairly well, making it possible to connect the various profiles with each other. However, it was difficult to distinguish between the ores and the non-economic pyrite conductors. This is seen in Figure 19, which shows profiles X = and X = The former is from over the high-grade zinc ore and the

59 latter from over the upper and lower orebodies. The parallel pyrite conductor horizon is also clearly visible, particularly in profile X = Y = i 7 3 i 8 55 Lower orebod Contovs: O,ii00, mvi A ~3 Curent dcrctrode MU-28 depth 79m Fig. 19. Results of the mise-a-la-masse measurements on profiles X = (current electrode in MU-28 at a depth of 79 m) and X = (current electrode in MU-25 at a depth of 97 m). Investigations of the depth extension of the A orebody The orebody was acquired by the Pyhasalmi mine in 1989, and as the investigations on the A orebody reached the appraisal and mine planning stage Outokumpu Exploration started to trace the depth extension of the formation. Deep-electrical Gefinex 400 S and mise-a-la-masse measurements, EM-37 (DHEM) drill hole measurements and intense drilling were undertaken. The outcome was a high-grade (c. 6-10% Zn) pyritic zinc orebody, pinpointed at a depth of m.

60 400 S measurements Electromagnetic measurements were made in the area with a wide-band multifrequency EM-method Gefinex 400 S in several stages. About 220 points were measured with both in-line and broadside coil configurations. The coil separation was usually 200 or 400 m and the diameter of the transmitter coil 20 m. Figure 20 shows the principle of the rneasurement(hattu1a 1991) and the location of the survey points. Also marked in the figure are the A orebody and the B mineralization together with the coil configuration used at each survey point. RECEIVER TRANSMITTER m m U ELECTROMCS POWER COhlROL UMT KEYBOIRD F UMT BARERV BATrERV 5mmi w m Fig. 1. THE GEFINEX 400s SYSTEM II 1 I BAT~ERV unr. IN - LINE rneasurernent x BROADSIDE rneasurernent X x X X X X X X X X X X X X X X X \ X x XXXXXXXXXXX X x x X x x x x x x X x x X X x XXXXXXXX. x x X x x x x x X X X X Fig. 20. The principle of Gefinex 400-S measurement and the location of the points surveyed with different methods at Mullikkorame. Figure 21 shows the results of the measurements on line X = They were made with the broadside configuration using a coil separation of 400 and 800 m. Marked in the upper part of the picture are the ARD (apparent resistivity as a function of depth) interpretation

61 results at each survey point. The lower part shows the drill-indicated geology. GEFINEX 400-S RESULTS X= Fig. 21. Gefinex 400 S survey results and the drill profile of line X = The measurements show the A orebody and a pyrite suboutcrop under overburden in its continuation. There is also a distinct indication of the deep orebody (B) with the longer coil separation (800m). The results with both separations suggest a conductor between the A orebody and the deep orebody. The same sulphide conductor was probably indicated by the EM-37 measurements in drill hole MU-120. The results of the Gefinex 400 S measurements contributed to the decision to drill into the deep extensions of the A orebody.

62 Mise-a-la-masse measurements were made throughout the whole period that the depth extensions were being studied. The distribution of voltage on the ground surface is similar, regardless of changes made to current electrode earthings. Figure 22 shows the distribution of voltage on the ground surface and in drill hole MU-108 when the current electrode was placed in the uppermost horizon of the deep orebody (MU-108 at a depth of 512m). MULLIKKORAME Mise - a - la - Masse Contoun: 0, 100, mv/a MUUIKKORAME Sedion X= *50m (viewing to the north) -.no - -4 = eue m-cr 0 r co vlrcuicr Potential distn'bution in borehole MU-108 with different current earthings -.LQ semim- om U-99 d 255m Ofib X Fig. 22. Results of mise-a-la-masse measurement on the ground surface and in drill holes.

63 Also marked in the drill section are the results from drill hole MU-108 measured with the current electrode in MU-99 at a depth of 255 m. The potential extension of the deep orebody northwards and southwards is seen in the surface record (Fig. 22). All three intersected horizons of the deep orebody are at the same potential ( mv/a). The surface record of the southeastern part of the area shows the fractures in the contact of granite with the felsic volcanite ( nm). The mise-a-la-masse was one of the main methods used. to connect the different intersections with each other and to guide the drilling from the first indication of the deep orebody, when drill hole MU-99 (Fig. 22) intersected a 45-m-thick pyrite-predominant zone of altered volcanites containing 0.6% Zn and 0.12% Pb. EM-37 measurements in drill holes EM-37 measurements (DHEM) were made in all the drill holes associated with the deep orebody. The aim of the measurements was to localise a massive ore lens in the environment of thick altered volcanites. A 500 x 500 m loop was placed on the ground (Loop 1, Fig. 23). Figure 23 shows the results on drill holes MU-108 and 116 in section X = Owing to the DHEM results on Mu-108-, the hole was deepened from the 450 m drilled earlier. This gave the first intersection of the deep orebody. The data on MU-116 suggest that the dip of the deep orebody may be steeper, as the hole only intersected the first ore horizon at its end (650 m). The upper part of the hole was provided with casing for a length of 400 m. The conductor located over the deep orebody between drill holes MU-98 and MU-108 was not encountered in drilling. The dip of the deep orebody was established by placing 400 x 600 m loops on both sides of the deposit at a distance of 400 m from the deposit and by measuring the same drill holes (e.g. MU-108). The results were the same within the limits of measuring accuracy, thus indicating a subvertical dip. So far DHEM-37 measurements have been made in about 30 drill holes using four loop positions. The results of these measurements have made an invaluable contribution to mapping of the continuations of the deep orebody and to the localisation of new blind orebodies. The small zinc-copper orebody (A) of Mullikkorame was discovered in 1987, when intersected by the third exploration drill hole. The deposit was mined out in The first intersection of the deep orebody was made in late 1990 and investigation of the deposit is now under way.

64 MULLIKKORAME Secmn X= oo (v~ewng to the nom) EM37 DOWN-HOCE SURVEY ;-+6M X Y BASIC VOLCANICC ACID VOLCANICC ANITE / DRILL HOLE Fig. 23. Results of DHEM measurements on section X = As both the surface and deep orebodies are geophysically rather weak conductors, the previous conventional investigations carried out at a low frequency (1775 Hz) did not yield the best possible result. IP and mise-a-la-masse measurements were the most useful for mapping the deposits. Applied in association with lithogeochemistry, DHEM measurement, a method little used in Finland, also gave promising results in guiding the drilling. ACKNOWLEDGEMENTS 1 am grateful to Outokumpu Exploration for permission to publish the data included in the present paper. My special thanks are due to two of my colleagues, Aimo Hattula and Heikki ~uustjarvi, for critically reading the manuscript.

65 References Peltoniemi, Markku: 1977 Conductive bedrock and overburden effects on airborne electromagnetic methods used by the Geological Survey of Finland In Prospecting in areas of glaciated terrain 1977, ed. Jones, Inst. Min. and Metall., London Katajarinne, Tapani 1981: Pyhajarven lentomittausalueen geofysikaaliset tutkimukset (Geophysical investigations of the whajarvi airborne survey area). An internal report of Outokumpu Exploration 040/3321/TVK/81. Puustjarvi, Heikki 1991: Pyhasalmi ore district notes. An internal report of Outokumpu Exploration. Hattula, Aimo 1991: Geofysikaalinen mallintaminen malminetsinnassa. Malminetsinnan menetelmät (Geophysical modelling in exploration. Explorational methods) University of Helsinki, in Press.

66 LISTA/MOREENI (-lehden tiedot) SIW 1 ANNRO KTL P - KOORD. KM S W CU ZN NI CO PB MN CR DM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM AG PPM SVMR SVMR SVMR SVMR SOJA SOJA SOJA KAMU SOJA SOJA SOJA SOJA SAMR SOJA HKblR SOJA SOJA MYL HWLKKLO KLOMUL HVULKKLO HWLKKLO SERKVT SERKLOL KLOL KV DR HWLKKLO KLO SERKLOL BTAKVK KVKLOK KVKLOK AFB AFB KUM KLOK KUMKVL KVKLOK DR AFB MYL DR AFB KLO KLOATFK

67 LISTA/MOREENI (-lehden tiedot) SIW 2 ANNRO KTL P - KOORD. KM CU ZN NI CO PB PPM PPM PPM PPM PPM MN PPM CR PPM AG PPM SOJA HK SAMR S M SAMR SAMR SOJA SOJA SOJA HWLK EJ DR KUMKVK KLOGN HWLK SVGN AFB KLO HWLK AFB DR MYL MYL KLOAFB KLOL MA KVKLOL K EP K KTJMAFB DR AFB KV

68 LISTA/MOREENI (-lehden tiedot) SIW 3 KTL P-KOORD. KM 1 - KOORD. KM S W CU ZN DM PPM PPM NI PPM CO PPM PB MN CR PPM PPM PPM AG PPM SOJA SOJA SOJA SOJA SOJA KLOL DR KVKLOKUM KVKUMK KLOL KLOAFB KLOATFL KLOL DR DR KLOKVKVM KLOAFB ATFGN DR AFB

69 LISTA/MOREENI (-lehden tiedot) SIW 4 ANNRO KTL 1-KOORD. LI NAYTE KIVILAJI KM CU ZN NI CO PPM PPM PPM PPM PB PPM MN PPM CR PPM AG PPM SOJA SAMR SAMR SAMR SAMR SOJA SAMR SAMR SAMR SAMR SAMR SAMR SAMR SAMR HWLKKLO AFB HV DR KVJ KVDR KVDR SUT KVDR KVDR KVDR GN GN KVDR HBL SUT DIGN KVDR SVGB DR DR DR KMS KV

70 LISTA/MOREENI (-lehden tiedot) SIW 5 ANNRO KTL P - KOORD. KM KIVILAJI SYV CU ZN NI CO DM PPM PPM PPM PPM PB PPM MN PPM CR PPM AG PPM SAMR SAMR SAMR SAMR SAMR SAMR SAMR SAMR HK SAMR SAMR SAMR SAMR SAMR SAMR HWLK MONZ KMS KVK DR DR DR KGN KVDR SUT KVDR DR EP KMS DR DR DR DR KMS KVMONZ KVMONZ

71 LISTA/MOREENI (-lehden tiedot) SIW 6 ANNRO KTL P-KOORD. KM KIVILAJI CU ZN NI CO PPM PPM PPM PPM PB PPM m PPM CR PPM AG PPM SAMR S M SAMR SAMR SAMR SAMR SOJA SAMR SAMR SAMR s IMR SOJA SOJA SAMR SO JA HK DR DR KMS KMS DR HWLK EPK RUHJ KMS HET KVDR KVDR SUT POR POR HWLK HWLKPOR HWLK KA AP DR SVGN

72 LISTA/MOREENI (-lehden tiedot) SIW 7 ANNRO KTL P-KOORD. KM NAYTE KIVILAJI CU PPM ZN PPM NI CO PB PPM PPM PPM MN PPM CR AG FE S NJ PPM PPM % % SOJA SOJA SOJA SOJA SOJA SOJA SOJA SOJA SOJA SOJA SOJA SOJA SVGN SVGN AFB AFB SVGN BTKLOL KUMAFB KUMGN AKLO KUMGN KUMAFB KLOL KUMKLOL KUMATFK HWLK MU HWLKKKL SKPRMA HWLK HWLK SKBRMA KVKLOK DR

73 LISTA/MOREBNI (-lehden tiedot) SIW 8 ANNRO KTL P-KOORD. 1-KOORD. LI NAYTE KIVILAJI sw cu ZN NI CO PB MN CR AG FE s NJ KM KM DM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM % % SOJA KVMSGN KVMSGN DR

74 LISTA 1 / KALLIOMLJRSKE/SOIJANAYTTEENOTTO (AAS + CR (XRF)) (-karttalehden tiedot) sivu 1 ANRO KTL P-KOORD. 1-KOORD. LI KIVILAJI CU (KM) (KM) PPM PPM NI CO PB MN PPM PPM PPM PPM PPM PPM % % DM KLOKRD KLOFLO KLOFLO KLOFLO KLOFLO KLOFLO KLOFLO KLOFLO BTKLOL KRDGN DRGN KRDSER +KV KLOL DRGN KLOGN KLOGN ATFKLO KLOFLO KRDKLO KRDKLO HWLK

75 LISTA 1 / KALLIOMURSKE/SOIJA.TTEENOTTO (-karttalehden tiedot) (AAS + CR (XRF)) sivu 2 ANRO KTL P-KOORD. 1-KOORD. LI KIVILAJI CU NI CO PB MN CR AG FE S KP (KM) (KM) PPM PPM P PM PPM PPM PPM PPM PPM % %, DM KRDKLO HWLK PLSVPF HWLK KRDKLO KRDSER UWLK HWLK E-IWL E-IWL E-IWL E-IWL DR IWLK ITUF HTUF ITUF 1 WLK KLOFLO 1 W LK HWLK FLOSER SERKRD HWLK SERKRD

76 LISTA 1 / KALLIOMURSKE/SOIJANÄYTTEENOTTO (MS + CR (XRF)) (-karttalehden tiedot) sivu 3 ANRO KTL P-KOORD. 1-KOORD. LI KIVILAJI CU (KM) (KM) PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM SERKRD SERKRD FLOKRD KLOKRD KRDATF KRDATF HWLK KRDATF FLOKRD FLOKLO FLOKLO FLOKLO PLURPF FLOKLO FLOKLO FLOKLO FLOKLO SERKRD SERKRD ETUF KGN HTUF PLPF KLOKRD KLOKRD KLOAFK KLOKRD 1 W LK

77 LISTA 1 / KALLI~M~JR~KE/S~IJANAYTTEENOTTO (AAS + CR (XRF)) (-karttalehden tiedot) sivu 4 ANRO KTL P - KOORD. 1 -KOORD. LI KIVILAJI PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM E-IWL HTUF HTUF PLPF ABT HTUF 1 W LK SERKRD URPRT FLOKLO SERKRD FLOKRD FLOSER SERL FLOKRD KLOSER 1 - HTUF HTUF KRDSER ITUF HTUF HTUF ITUF HTUF SERKRD H- ITUF HTUF

78 LISTA 1 / KALLIOMURSKE/SOIJANÄYTTEENOTTO (AAS + CR (XRF)) (-karttalehden tiedot) sivu 5 ANRO KTL P-KOORD. 1-KOORD. LI KIVILAJI CU ZN (KM) (KM) PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM % % HTUF HTUF HTUF PLURPF HTUF AFB FLOKRD SERKRD KLOKRD SVBTL PLURPF HWLK SERKRD HTUF HTUF HTUF HTUF HTUF HTUF SERKRD FLOKRD KRDSER 1 - EWL KVJ KRDSER KUMGN KUMAFB KLOL KUMKLO HWLK HWLKK SKPRMA

79 LISTA 1 / KALLIOMURSKE/SOIJANÄYTTEENOTTO (-karttalehden tiedot) (AAS + CR (XRF)) sivu 6 ANRO KTL P-KOORD. 1-KOORD. LI KIVILAJI CU ZN (KM) (KM) PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM % % ~ L K / HWLK SKBRMA KVKLOK KVMSGN URPLPF PLKVPF BTKLOL 1 W LK IWLK PLP F KWLK KWLK KRDKLO IWLK E-IWL IWLK KWLK AFKLOK

80 LISTA 1 / KALLIOMURSKE/SOIJANÄYTTEENOTTO (AAS + CR (XRF)) (-karttalehden tiedot) sivu 7 ANRO KTL 1 - KOORD KIVILAJI PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM % % DM AFKLOK KLOAFK HWLK 1 W LK 1 W LK 1 W LK 1 W LK PLSVPF KVDR ITUF HVULK 1 - EWL PLPF 1 W LK 1 W LK 1 W LK E-IWL PLSVPF APL-PG

81 LISTA 1 / KALLIOMURSKE/SOIJANÄYTTEENOTTO (AAS + CR (XRF)) (-karttalehden tiedot) sivu 8 ANRO KTL P - KOORD. 1 - KOORD KIVILAJI cu (KM) (KM) PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PLPF DRGN DR HWLK E-IWL HWLK 1 W LK 1 W LK 1 W LK 1-EWL E W LK DR PLPF M L K HTUF 1 - M L M L K DR ITUF E-IWL

82 LISTA 1 / KALLIOMURSKE/SOIJANÄYTTEENOTTO (AAS + CR (XRF)) (-karttalehden tiedot) sivu 9 ANRO KTL P-KOORD. 1-KOORD. LI KIVILAJI CU ZN (KM) (KM) PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM % 1 W LK 1 W LK 1-EWL 1-EWL PLSVPF 1 WLK 1 -HWL E-IWL TREKLO E - IVUL E-IWL 1 WLK 1 WLK E - ITUF 1 WLK HWLK AKRD KRDGN KRDATF KRDATF M L K

83 LISTA 1 / KALLIOMURSKE/SOIJANÄYTTEENOTTO (AAS + CR (XRF)) (-karttalehden tiedot) sivu 10 ANRO KTL P-KOORD. 1-KOORD. LI KIVILAJI CU (KM) (KM) PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM % % IWLK HWLK ITUP KGN 1 WLK KRDGN HWLK mlk 1 IWLK E-IWL 1 WLK 1 WLK 1-HWL E-IWL HGN HWLK KRDGN KRDATF ATFKLO EVULK HWLK H-IWL HWLK KRDGN ATFKLO

84 LISTA 1 / KALLIOMURSKE/SOIJANÄYTTEENOTTO (AAS + CR (XRF)) (-karttalehden tiedot) sivu 11 ANRO KTL P-KOORD. 1-KOORD. LI KIVILAJI CU (KM) (KM) PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM DRGN DRGN KRDGN AKRD BTKLOG HWLK HWLK HWLK HTUF HWLK H-IWL DRGN IWLK 1-EWL 1-EWL KRDKLO HWLK HWLK KRDGN KVDR KLOATF KRDATF KRDATF KLOFLO KLOFLO KRDGN KRDATF

85 LISTA 1 / KALLIOMURSKE/SOIJANAYTTEENOTTO (-karttalehden tiedot) (MS + CR (XRF)) sivu 12 ANRO KTL P-KOORD. 1-KOORD. LI KIVILAJI CU (KM) (K-M) PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM % % DM KRDATF KRDGN HWLK E - I WL IWLK KVDR MYL MYL DR-M DR DR -M HWLK ITUF -MYL DR MYL KLOL DR PLPFT KLOKRD HWLK HWLK URP FT KUMGN EVLTLK

86 LISTA 1 / KALLIOMURSKE/SOIJANÄYTTEENOTTO (AAS + CR (XRF)) (-karttalehden tiedot) sivu 13 ANRO KTL P-KOORD. 1-KOORD. LI KIVILAJI CU (KM) (KM) PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM % % KRDFLO SERKRD FLOKLO KLOSK KRDATF FLOKLO KRDGN KRDGN KRDGN PLPFT DRGN

87 LISTA 1 / KALLIOMURSKE/SOIJANÄYTTEENOTTO (AAS + CR (XRF)) (-karttalehden tiedot) sivu 14 ANRO KTL P-KOORD. 1-KOORD. LI KIVILAJI CU (KM) (KM) PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM % % URPFT AFB

88 LISTA 1 / KALLIOMURSKE/SOIJANÄYTTEENOTTO (AAS + CR (XRF)) (-karttalehden tiedot) sivu 15 ANRO KTL P-KOORD. KIVILAJI (KM) PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM % % KRDSER KRDGN HV KRDFLO IV HWLK KRDFLO KRDGN KLOFLO KTJMGN FLOKRD FLOKLO KLOKRD HV HV EJ/EV MYL PG EJ/EV S ERKVT FLOKLO HWLK KLOKRD EV

89 LISTA 1 / KALLIOMURSKE/SOIJANÄYTTEENOTTO (AAS + CR (XRF)) (-karttalehden tiedot) sivu 16 ANRo KTL P-KOORD. 1-KOORD. LI KIVILAJI CU ZN (KM) (KM) PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM PPM % % HV KRDFLO KRDFLO HV KRDFLO HWLK DR KUMGN HTUF IWLK HV-IV HV HWLK M L K HV-MY HV-MYL KRDGN PG KRDFLO HWLK

90 LISTA 1 / KALLIOMURSKE/SOIJANÄYTTEENOTTO (AAS + CR (XRF)) (-karttalehden tiedot) sivu 17 ANRO KTL P-KOORD. 1-KOORD. LI KIVILAJI CU (KM) (KM) PPM PPM PPM PPM PPM PPM CR AG FE s PPM PPM % % IV KWLK KVJ KRDGN HWLK KVKLO KRDGN KVJ HV KRDGN HWLK AFB MSPFT HV KWLK KWLK KRDGN KRDSER MSPOR S ERKVT SERKVT HV KWLK

91 .. 8 PARVIAISAHO Kaiv. RN:o anmittaushallitus TILAN WJA