Maakuntahallitus Analyysi VATTin muistiosta (16/2011) TIIVISTELMÄ

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Analyysi VATTin muistiosta (16/211) TIIVISTELMÄ Kainuun hallintokokeilun taloudellista vaikuttavuutta on viime vuosina arvioitu useiden eri tutkimuslaitosten tekemissä tutkimuksissa. Aiemmissa tutkimuksissa hallintokokeilun on arvioitu tuottaneen huomattavia taloudellisia hyötyjä. Joidenkin laskelmien mukaan kustannusten nousua on saatu hillittyä Kainuussa vuosina jopa noin sadan miljoonan euron verran. Nyt Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT on julkaissut muistion, jossa esitetään, että kustannushyödyt ovat olleet vain vähäisiä. VATT:n muistiossa on haettu uutta lähestymistapaa muodostamalla Kainuuta vastaava vertailumaakunta ja etsimällä vertailukohteiksi Kainuun kanssa samankaltaisia alueita. Tässä lähestymistavassa on kuitenkin ongelmia. Muistion laskelmissa ei ole tosiasiallisesti otettu huomioon vuoden 25 kustannushyötyjä. Vertailumaakunnan muodostamisessa ei ole riittävästi huomioitu maakuntien välisiä tarveperustaisia eroja. Vuoden 25 huomioon ottaminen VATT:n muistiossa epäillään, että vuoden 25 kustannussäästöjen syntyminen ei olisi hallintokokeilun ansiota. Kuitenkin vuosi 25 oli kustannustason kannalta ratkaiseva, koska silloin tehdyillä rakennemuutoksilla alennettiin kustannuksia pysyvästi. Kustannuksia saatiin alenemaan ennen kaikkea lisäämällä sosiaali- ja terveyspalvelujen avopainotteisuutta sekä yhdistämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon organisaatiot. Tämän vuoksi vuoden 25 ottaminen mukaan laskelmiin on olennaista lopputuloksen kannalta. Myös VATT:n muistiossa arvioidaan, että otettaessa vuoden 25 kustannusvaikutukset huomioon Kainuun kokeilun kustannushyöty on 33 miljoonaa euroa. Vuoden 25 ottaminen huomioon on perusteltua myös siksi, että hallintomalli oli jo valmis vuoden 25 alussa. Esimerkiksi maakuntavaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran marraskuussa 24. Kokeilun alkaessa Kainuussa oli siis tehty mittava hallintokokeilun valmistelutyö, joka oli alkanut jo vuonna 22. Vertailumaakunnan ongelmat Muistiossa arvostellaan aikaisempia vaikuttavuuslaskelmia, joissa käytetään vertailukohtana koko maan keskiarvoja. Sen vuoksi VATT on rakentanut laskennallisen vertailumaakunnan, johon kokeilu ei ole vaikuttanut ja jonka kustannuskehityksen oletetaan vastaavan Kainuun kehitystä ilman hallintokokeilua. Laskennallisen vertailumaakunnan pohjana olevien alueiden keskeisenä valintakriteerinä on ollut se, että niiden kustannuskehitys ennen vuotta 25 vastaa parhaiten Kainuun kehitystä (Päijät-Häme, Pohjois-Savo, Keski-Pohjanmaa ja Lappi). Laskentamalli ei myöskään ota huomioon hallintokokeilun jälkeisen ajan palvelurakennemuutoksia esimerkiksi Päijät-Hämeessä. Sitä paitsi mielekkäimpiä vertailualueita olisivat alueet, joiden terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekerroin on lähinnä Kainuun vastaavaa (Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Etelä-Pohjanmaa). Jos vertailumaakunta olisi muodostettu niiden perusteella, Kainuun mallin positiiviset vaikutukset olisivat tulleet selvästi esille. On myös syytä todeta, että Suomessa ei ole vahvaa tutkimustraditiota suurten muutosten arvioinnista. Tämä näkyy myös VATT:n työssä, jossa on keskitytty yksinomaan kustannusmuutoksiin. Yh-

2 Maakuntahallitus teiskunnallisesti merkittävien, laaja-alaisten muutosten arvioinnissa pelkkien kustannusmuutosten tarkastelu irrallaan toiminnan muutoksista, laadusta ja muista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osaalueista ei kuitenkaan ole hedelmällistä. Lisätietoja: Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen Talousjohtaja Asta Tolonen Aiemmat tutkimukset: - Kainuun maakunta -kuntayhtymän omat laskelmat - Jäntti Antti, Airaksinen Jenni, Haveri Arto (21): Siniset ajatukset - vapaasta pudotuksesta hallittuun sopeuttamiseen, Kainuun hallintokokeilun vaikutukset. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2/21 - OECD (21): Public Governance Review of Finland. Working Together to Sustain Success. OECD Public Governanse Reviews, GOV/PGC(21)13 - Valtiontalouden tarkastusvirasto (29): Kainuun hallintokokeilun tila. Tuloksellisuustarkastuskertomus 21/29. - Valtiovarainministeriö (21): Kainuun maakunnan rahoitus 213. Valtiovarainministeriön julkaisuja 13/21

3 Sosiaali- ja terveystoimen nettomenojen vertailua maakunnittain / Kommentteja VATTin muistiosta(16/211) Asta Tolonen VATTin näkemyksiä: Maakunnan menojen kasvua ei saa verrata koko maan keskimääräiseen kasvuun (s.19): Kainuu on hyvin poikkeuksellinen alue, jossa väestön ikärakenne, työttömyys ja kuntien syrjäisyys tekevät peruspalvelujen järjestämisestä keskimääräistä vaikeampaa. Muistion mukaan (s. 7) Hallintokokeilun vaikutukset Kainuun kustannuskehitykseen saadaan vähentämällä hallintokokeilun aikainen toteutunut kustannuskehitys optimipainoilla lasketuista muiden maakuntien kustannuskehityksistä Muistion mukaan (s.16) Kainuun kustannuskehitystä ilman hallintokokeilua kuvaa neljän maakunnan painotettu keskiarvo: Päijät-Häme,35 Pohjois-Savo,21 Keski-Pohjanmaa,23 Lappi,22 1

4 Vastauksia VATTin esittämään kritiikkiin Aineistojen saumakohta vuosina (s.12) (VATT): VASTAUS: Maakunnan aineistossa on otettu huomioon hallintokokeilun alkamisen aiheuttamat muutokset tilastointiin: on vähennetty päivähoito 23,7 milj., sosiaalitoimessa järjestetty esiopetus 2,7 milj. ja eläkemenoperusteinen Kuel-maksu 3,1milj., joka jäi kuntien vastuulle. Näin aineistot saadaan sosiaali- ja terveysmenojen osalta vertailukelpoisiksi vuoteen 25. Sosiaaliturvamaksukokeilu alkoi 25 (VATT) VASTAUS: Sosiaaliturvamaksun alentamisen vaikutus maakunnan soten nettomenoihin on 3 euroa vuodessa ja soten nettomenot ovat tilaston (29) mukaan euroa. Alennus on,1 % nettomenoista eli sillä ei ole vaikutusta menojen kasvua laskettaessa (kasvuluvut on esitetty yhden desimaalin tarkkuudella). Muistiossa oletetaan, että säästöjä ei voi tulla 1. kokeiluvuonna VASTAUS: Mittavan valmistelutyön ansiosta oli mahdollista saavuttaa säästöjä ensimmäisenä vuonna, jolloin teimme kaikkein suurimmat rakenteelliset muutokset SotkaNetissä olevat luvut eivät vastaa maakunnan lukuja VASTAUS: SotkaNetissä olevia 24 lukuja ei ole korjattu hallintokokeilun tehtävämuutoksien vaatimalla tavalla vertailukelpoisiksi luvuiksi. Kuntayhtymän tekemä uusi vertailu (huomioiden VATTin kritiikki) Hallintokokeilun uudessa vaikutuksia kuvaavassa vertailussa olemme käyttäneet sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaisia nettomenoja ilman päivähoitoa. (Soten osuus maakunnan kokonaiskustannuksista on 83%). VATTin mukaan (s. 18) johtopäätöksiin ei tule eroja käytettäessä soten nettomenoja maakunnan kokonaiskustannusten sijasta. Näin eliminoidaan myös ongelmat, jotka syntyneet kuntien liikelaitostamisten vuoksi. Koko muun Suomen keskiarvoon vertaamisen lisäksi on käytetty vertailua VATTin keinomaakuntaan ja THL:n CHESS tutkimuksissa käytettyjä terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvekertoimien perusteella valittuja maakuntia, joiden palvelutarve on Kainuun kaltainen. Kainuu tarvekerroin on 1,17 (29). Keinomaakunta Päijät-Häme (painokerroin.35) (tarvekerroin 1,5) Pohjois-Savo (painokerroin,21) (tarvekerroin 1,14) Keski-Pohjanmaa (painokerroin,23) (tarvekerroin 1,6) Lappi (painokerroin,22) (tarvekerroin 1,6) Lisäksi nyt mukana olevat maakunnat: Pohjois-Karjala (tarvekerroin 1,15) Etelä-Savo ( tarvekerroin 1,22) Etelä-Pohjanmaa (tarvekerroin 1,16) 2

5 Tarvekertoimet Valittujen maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen kehitys Lähteet: Kuntaliiton kustannusaikasarjat / Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilasto Kaikilta maakunnilta on vähennetty päivähoidon nettomenot Kainuun luvuista poistettu 22-24: Päivähoito (netto 2,123 milj. ) Sosiaalitoimeen kuulunut esiopetus (netto 2,63 milj. ) Kuntien vastuulle jäänyt eläkemenoperusteinen Kuel -maksu (netto 2,48 milj. ) 3

6 Päijät-Häme (mukana VATTin vertailussa) Lahti Yli 1 as. kunnat Päijät-Häme Manner-Suomi Pohjois-Savo (mukana VATTin vertailussa) Kuopio 41-1 as. kunnat Pohjois-Savo Manner-Suomi 4

7 Keski-Pohjanmaa (mukana VATTin vertailussa) Kokkola 41-1 as. kunnat Keski-Pohjanmaa Manner-Suomi Lappi (mukana VATTin vertailussa) Rovaniemi 41-1 as. kunnat Lappi Manner-Suomi 5

8 Pohjois-Karjala Joensuu 41-1 as. kunnat Pohjois-Karjala Manner-Suomi Etelä-Savo Mikkeli 41-1 as. kunnat Etelä-Savo Manner-Suomi 6

9 Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 41-1 as. kunnat Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomi Kuntayhtymän soten nettomenot Kainuun maakunta Tilastokeskus: talous- ja toimintatilasto (ilman päivähoitoa) 155 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset Sosiaali- ja terveystoimen käyttötuotot Netto Muutos 24/ 25: Tilasto: kunnat yhteensä / käyttömenot Päivähoito Sos.toimen esiopetus Eläkemenoperusteinen kuel-maksu Tilasto: kunnat yhteensä / käyttötuotot Päivähoito Sos.toimen esiopetus Muut kasvu-% 1, 4,5 5,5 5,8 6,4 /asukas

10 Soten nettomenot ( /as) ilman päivähoitoa Soten nettomenojen vertailu Kainuun aiempaan kasvuun / koko maan kasvuun / verorahoituksen kasvuun (ilman päivähoitoa) 8

11 Soten nettomenojen vertailu VATTin painokertoimilla lasketun keinomaakunnan soten nettomenoihin (ilman päivähoitoa) Ero Kainuun hyväksi Soten nettomenojen vertailu tarvekertoimen perusteella valittujen maakuntien soten nettomenoihin (ilman päivähoitoa) Ero Kainuun hyväksi 9

12 Vaikutus Kainuun kuntatalouteen VATTin muistiossa ei tarkastella Kainuun kuntien talouden muutosta kokeiluaikana Maakunta on osa Kainuun kuntien taloutta ja siksi se tulee summata yhteen kuntien talouslukujen kanssa Kuntatalouden tasapainoa ja kehitystä kuvaa parhaiten vuosikate ja siinä tapahtuneet muutokset Kuntatalouden pidemmän aikavälin tasapainoa voidaan kuvata parhaiten kattamattomilla alijäämillä Seuraavassa on tarkasteltu Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlasketun vuosikatteen ja kattamattomien alijäämien kehittymistä : Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlasketun vuosikatteen tavoite ja toteutuma Vuosikate/ asukas Vuosikate /as. (TAVOITE) Vuosikate /as.kainuu (TOT.) Vuosikate /as. koko maa (TOT.) 1

13 Kainuun kertyneet alijäämät E 21 euroa/asukas -1-2 Kuntien ylijäämät Maakunnan alijäämä Kuntien alijäämät Nettoalijäämät Johtopäätökset Maakunnan sote -nettomenojen kasvu on ollut vuosina pienempää verrattuna edellä valittuihin maakuntiin : Keinomaakunta : - 61,6 milj. Pohjois-Karjala: - 92,4 milj. Etelä-Savo: - 9,1 milj. Etelä-Pohjanmaa: - 67,6 milj. Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu vuosikate on parantunut vuosikate: 91 / asukas 21 vuosikate: 58 / asukas Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu nettoalijäämä on pienentynyt 24 alijäämä: 2 / asukas 21 alijäämä: 3 / asukas 11