Pohjoiskarjalaisen elintarvikealan yritysten kehittämistarvekartoitus

Transkriptio

1 Pohjoiskarjalaisen elintarvikealan yritysten kehittämistarvekartoitus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa

2 Pohjoiskarjalaisen elintarvikealan yritysten kehittämistarvekartoitus Kartoituksen toteutus yhteistyössä: Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa /Hanne Husso, ent. Leppänen/Hanna Tuominen ja InnoKarelia Monimuotoiset elintarvikeverkostot/airi Timonen Kartoituksen tulosten kokoaminen: Anneli Salonen 2

3 1 Taustaa Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa toteutti hankepäätöksen mukaisesti pohjoiskarjalaisten elintarvikealan mikro- ja keskisuurten yritysten kehittämistarvekartoituksen v Kartoitus tehtiin yhteistyössä InnoKarelia Monimuotoiset elintarvikeverkostot hankkeen kanssa. Vuonna 2011 elintarvikealan yrityksiä oli Pohjois-Karjalassa 138. Lukumääräisesti eniten on leipomoja (n. 40 kpl). Kartoituksessa haastateltiin yhteensä 118 yritystä, jotka edustavat elintarviketeollisuuden kaikkia toimialoja. Mukana on myös alkutuotannon yrityksiä. Kartoituksen tarkoituksena on ohjata yrittäjät asiantuntijaneuvontaan ja heidän tarvitsemiinsa koulutuksiin. Kehittämistarvekartoituksen tavoitteena oli seuraavien tarpeiden selvittäminen: 1. koulutus- ja kehitystarpeet 2. investointi- ja rahoitustarpeet 3. tutkimus- ja tuotekehitystarpeita 4. yritysryhmä- ja tuotekehityshankkeiden valmistelu 5. uusien toimintamallien kehittäminen ja pilotointi sukupolven- ja omistajanvaihdoksien synnyttämiseksi 6. tutkimusosaamisen ja uusien innovaatioiden jalkauttaminen yritysten tuotekehitykseen funktionaalisten ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden osalta > verkostoituminen ja yhteistyö yliopistojen ja tutkimuskeskusten kanssa (esim. Itä-Suomen yliopisto) 2 Kartoituksessa mukana olleet yritykset Kartoitusta varten haastateltiin mennessä yhteensä 118 yritystä. Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa haastatteli 58 yritystä, joista alkutuotantoa (maito-, liha- ja elovasikka-, riista-, puutarha-, kasvihuoneviljely- ja marjatilat) harjoittaa 33 yritystä. InnoKarelia Monimuotoiset elintarvikeverkostot hanke haastatteli 60 yritystä, joista 18 harjoittaa alkutuotantoa. Yksi kartoitukseen osallistunut yritys on lopettanut toimintansa. Keski-Karjalan alueella kartoituksessa oli mukana myös neljä yritystä suunnittelevaa tai yrityksen perustamisvaiheessa olevaa yrittäjää. Kartoituksessa mukana olleista yrityksistä 29 on luomutuotannossa ja lisäksi esim. joillakin teurastamoilla on valmius myös luomulihan teurastukseen. Luomutilojen tuotteita ovat esim. puutarhatuotteet ja yrtit, varhaisperuna, hunaja, viljat ja viljatuotteet, naudanliha, lampaanliha, luomuvasikat ja luomumaito. Muut 8 % Juomateollisuus 2 % Puutarha/ kasvihuone 9 % Leipomotuotteet 16 % Kasvikset 3 % Marjat 8 % Alkutuotanto 31 % Kalatuotteet 7 % Lihatuotteet 7 % Myllytuotteet 2 % Maito 3 % Riista 3 % Sienten kasvatus 3 % Kuva 1. Kartoituksessa mukana olleiden yritysten toimialajakauma 3

4 Pohjoiskarjalaisen elintarvikealan yritysten kehittämistarvekartoitus Taulukko 1. Kartoituksessa haastateltujen yritysten ja pohjoiskarjalaisten elintarvikeyritysten toimialajakaumat Yrityksen toimiala Haastattelussa mukana Pohjois-Karjalan elintarvikeyritykset vuonna 2011 ( Ruoka-Suomi-tilasto) kpl % kpl % Leipomotuotteet Kasvikset Marjat Kalatuotteet Lihatuotteet Myllytuotteet Maito Sienten kasvatus Alkutuotanto Riista Liha Maito Puutarha/kasvihuone Juomateollisuus Muut * Yhteensä * Muut (esim. lounasruuat, valmisruuat, pitopalvelu, luonnontuotteet, henkilövuokraus, ravintola) Taulukko 2. Kartoituksessa haastateltujen yritysten sijaintikunnat. Yrityksen sijaintikunta Haastatellut yritykset kpl % Ilomantsi 7 6 Joensuu 6 5 Juuka - - Kesälahti 10 8 Kitee Kontiolahti 1 1 Lieksa 6 5 Liperi Nurmes 5 4 Outokumpu 8 7 Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo - - Maakunnan ulkopuolelta 1 1 Yhteensä

5 Kuva 2. Haastatellut yritykset alueittain Pielisen Karjala 9 % Muut 1 % Joensuun seutu 40 % Keski-Karjala 50 % Taulukko 3. Kartoituksessa mukana olleiden yritysten kokoluokat liikevaihdon ja henkilöstömäärän mukaan. (Kaikki yritykset eivät antaneet liikevaihtotietojaan.) Yrityksen kokoluokka liikevaihdon mukaan Yrityksen kokoluokka henkilöstömäärän mukaan 1000 /vuosi kpl % htv /v kpl % alle < > yli Yhteensä

6 Pohjoiskarjalaisen elintarvikealan yritysten kehittämistarvekartoitus Tulokset 3.1 Koulutus- ja kehitystarpeet Yritysten koulutustarpeita on koottu taulukkoon 4. Pienillä yrityksillä on elintarvikealan osaamistarpeita. Näissä yrityksissä kaivataan asiantuntija apua prosesseihin, tuotekehitykseen, pakkauksiin, pakkausmerkintöihin ja etiketteihin sekä säilyvyyden parantamiseen ja hygieniaan. Koulutustarpeita on usealle eri aloille: lihanleikkaus- ja käsittely, kalankäsittely- ja kasvatus, juomateollisuus, maidonjalostus, juuresten käsittely ja pakkaus, luonnontuoteala, viljankäsittely sekä pakkaukset ja pakkausmerkinnät. Suuremmilla yrityksillä on tarvetta osaavasta työvoimasta. Toimialoja ovat etenkin lihankäsittely, juurespakkaamot ja leipomoala. Osa suurista yrityksistä kouluttaa itse työntekijöitä oppisopimuksen kautta. Joillakin aloilla ammatillisen koulutuksen työssäoppiminen toimii linkkinä uusien työntekijöiden ja yritysten välillä. Pienissä yrityksissä ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen on usein haaste yrityksen kehittymiselle. Johtamiseen ja esimiestyöhön liittyen kaivattiin monenlaista osaamista, esim. julkisten ruokapalveluiden kilpailutusprosessien hallinta, yhteistoimintalakiin liittyvät asiat, työyhteisön kehittäminen, liiketoiminta-, kehittämis- ja markkinointisuunnitelmien laatiminen sekä alkoholilainsäädäntöön liittyvää osaaminen. Usea yritys tarvitsee tietotekniikkaan, taloushallintoon ja hinnoitteluun lisää osaamista. Kaksi yritystä haluaisi henkilöstölleen työturvallisuus ja ensiapukoulutusta ja yksi yritys tarvitsee työntekijöilleen kielikoulutusta. Sukupolven vaihdos on ajankohtainen muutamissa yrityksissä ja sen toteuttamiseen kaivattiin ohjausta. Taulukko 4. Kartoituksessa mukana olleiden yritysten koulutustarpeita. Koulutuksen aihe kpl Sisältöjä Myynti ja markkinointi 5 suoramyynti, yleistä markkinointiosaamista, sähköinen markkinointi, markkinointimateriaalin päivittäminen, kuinka käyn kauppaa Laatukoulutus 7 kiinnostuneita laatujärjestelmästä tai olemassa olevan laatujärjestelmän kehittämisestä Talousasiat 6 taloushallinto, hinnoittelu ja laskutus Tuotekehitys 26 jalosteita, villisiasta, marjoista, lihasta, juureksista, puutarhakasveista, sorsanlihasta, kasvatetuista sienistä, kalasta ja luomumaidosta pizzoja, rieskoja, talkkunaa, gluteiinittomia tuotteita, ohjelmapalveluita, oheistuotteita luomutilalle Johtaminen ja esimiestyö 7 vuosikello, YT-asiat, työyhteisön kehittäminen (rahoitus), sukupolven vaihdos, liiketoiminta-, kehittämis- ja markkinointisuunnitelman laatiminen, työnantajan velvollisuudet ja oikeudet Tuotantoon liittyvät asiat 12 lihan leikkaus ja pakkaaminen, kalankasvatus ja käsittely (kalan viljelijän at/ kalatalouden pt), juomateollisuus, juuresten käsittelyä, elintarvikealan pt, puutarha-alan pt, maidon jalostus, alkoholijuomien tuotanto, luonnontuotealan at, viljan käsittely ja säilytys, pakkaukset ja pakkausmerkinnät Työsuojelu 1 työturvallisuus ja ensiapu Tietotekniikka 4 sosiaalinen media, nettisivujen päivitystä Kilpailutus ja tarjousten 1 tekeminen Omavalvonta ja hygienia 3 Raaka-aineen tuottaminen 3 sienehtimöt, kalankasvatus Muuta 1 kielikoulutusta 6

7 Markkinointiin ja myyntiin tarvitaan lisää osaamista. Erityisesti erikoistuotteiden markkinointi vaatii suunnitelmallisempaa markkinointia, johon yrittäjät kaipaavat ulkopuolista tukea, myös taloudellista. Jotkut yritykset haluavat koulutusta sosiaalisen median hyödyntämisestä. Kartoituksessa tuli esille myös elintarvikealan yritysten laatuosaaminen. Vain kahdella yrityksellä haastatelluista oli käytössään laatujärjestelmä. Haastatelluissa kaivattiin osaamista hygienian, omavalvonnan ja laadun kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä laatujärjestelmien rakentamiseen. Yritysten laatuosaamisen kehittäminen turvaa omalta osaltaan yritysten kilpailukykyä. Yhä useamman yrityksen asiakkaat vaativat yrityksiltä laatujärjestelmiä toiminnan laadun takaajana. Koulutuksiin osallistumisen esteinä ovat monesti sesongit ja kiire. Monessa yrityksessä yrittäjä on yrityksen ainoa työntekijä, jolloin pitkäkestoisempiin koulutuksiin on lähes mahdoton osallistua. Koulutushankkeiden mahdollistama yrityskohtainen neuvonta saattaisi joissakin tapauksissa olla hyvä työkalu yrittäjän kouluttautumisessa. Myös koulutusten järjestäminen sesonkien ulkopuolelle parantaisi yrittäjien osallistumismahdollisuuksia. 3.2 Investointi- ja rahoitustarpeet Kartoituksessa haastatelluista yrityksistä 60 odottaa liikevaihtonsa kasvua. Sen toteutumiseksi suunniteltiin investointeja 43 yritykseen. Investoinnit kohdistuvat tilojen laajentamiseen, saneeraukseen, koneja laitehankintoihin, tuotannon tehostamiseen ja laadunkehittämiseen. Rahoituslähteet ovat suhteellisen hyvin yrittäjien tiedossa. Kartoituksen yhteydessä jaetiin yrityksille lisää tietoa rahoituslähteistä (mm. ELY-keskus, Tekes, Finnvera jne.). Keski-Karjalan alueella erityisesti pienet yritykset tarvitsevat lisää tietoa eri rahoitusmahdollisuuksista ja siellä haetaan myös yrityskohtaisia Leander-hankkeita ja rahoituksia. 3.3 Tuotekehitystarpeet Vahvat kansainväliset ja valtakunnalliset trendit kuten luomu ja erityisruokavaliot vaikuttavat yritysten tuotekehitysideoihin. Isommat yritykset tekevät tuotekehitystä yhdessä asiakkaiden kanssa (sekä vähittäiskauppa-, ravintola- ja julkisella ruokapalvelusektorilla). Osaamista ja yritysten yhteistyötä tarvitaan mm. tarvittavien volyymien ja menestyvien tuotteiden varmistamiseksi. Tuotekehitystarpeita oli 26 yrityksellä (taulukko 4). Tuotevalikoimaa toivottiin lähes kaikista elintarvikkeista. Myös ideoita ohjelmapalveluista ja luomutilan oheistoiminnasta toivottiin. 3.4 Yritysryhmä- ja tuotekehityshankkeiden valmistelu Maakunnan elintarvikealan yrittäjät tietävät, mitä yrityksiä maakunnassa on ja tekevät jonkin verran yhteistyötä. Maakunnassa toimii myös useita yritysten ja toimijoiden yhteistyöverkostoja, mm. Karelian Food Forum -tapahtumat ja Karelia ala Carte -verkosto. Yhteistyö on luonut luottamusta yrittäjien välille, ja tämä helpottaa yhteisten yritysryhmä- ja tuotekehityshankkeiden valmistelua sekä synnyttää yhteistyöverkostoja. 7

8 Pohjoiskarjalaisen elintarvikealan yritysten kehittämistarvekartoitus Yritysryhmä- ja tuotekehityshankeideoiden aiheina oli mm. luomu, logistiikka, markkinointi, suoramyynti, laatu, riistalintujen kasvattaminen, eläinten jalostus, Koivikon alueen kehittäminen, jne. Lisää verkostoitumismahdollisuuksia kaivattiin mm.: Saman alan yrittäjien kesken Logistiikkayhteistyötä Jotkut yrittäjät haluaisivat toisten tuotteita jälleenmyyntiin Toiset haluaisivat antaa tuotteitaan myyntiin Yhteyksiä ja tutustumista ostajiin Jotkut tarvitsevat yhteistyökumppaneita oman raaka-aineensa jalostajiksi (alihankita) Aloittavat yrittäjät haluaisivat tutustua muihin paikallisiin yrityksiin Ohjelmapalveluja tuottavien yritysten kanssa Muita esille tulleita yhteistyön muotoja oli mm. myyntiauto leipomotuotteille, ammattikeittiötreffit, sienikarnevaalit ja mansikkakarnevaalit. Lähiruokatapahtumat paikallisissa elintarvikeliikkeissä tuo tuottajan lähelle asiakasta, jossa tullaan tutuiksi. Kuluttajat osaavat hakea tuotteita kaupan valikoimista ja vaatia tuotteita valikoimiin. Tapahtumat ovat erittäin tehokkaita lähituotteiden tunnetuksi teko tapoja maistatusten kera. Myös kaupan henkilöstön ja yrittäjien tutustumisesta toisiinsa on jatkossa keskeinen asia yhteistyön sujumisen kannalta. 3.5 Uusien toimintamallien kehittäminen ja pilotointi sukupolven- ja omistajanvaihdoksien synnyttämiseksi Pohjoiskarjalaiset elintarvikealan yritykset työllistävät n henkilöä ja alkutuotanto n henkilöä. Suurin osa niistä on pieniä, 1-2 henkilöä työllistäviä yrityksiä (kts. taulukko 3). Yrittäjien keski-ikä myös elintarvikealan yrityksissä on suhteellisen korkea. Tulevaisuudessa tulee olemaan pulaa sekä yrittäjistä että työntekijöistä. Työvoimapulaan voidaan etsiä ratkaisumallia esim. sesonkiluonteisen työvoiman kierrättämismallista (ns. työvoimavuosikello). Alkutuotannon puolella suuret maatilayksiköt palkkaavat yhteisiä työntekijöitä saadakseen joustavammat lomituspalvelut ja tarvittavat vapaapäivät. Ehkä tällainen malli voisi toimia myös elintarvikeyrityksissä. Sukupolvenvaihdos prosessia suunnitellaan tai on aloitettu 7 haastatellussa yrityksessä. Yksi yritys tulee myyntiin, jos sukupolvenvaihdos ei onnistu perheen sisällä. 3.6 Tutkimusosaamisen ja uusien innovaatioiden jalkauttaminen yritysten tuotekehitykseen Erikoisraaka-aineille tarvittaisiin tutkimus- ja tuotekehitysprosesseja. Haastatelluista yrityksistä kaksi hyödyntää olemassa olevaa tutkimustietoa osallistuen tutkimus- tai tuotekehityshankkeeseen. Yleisesti ottaen yrityksillä tuntuu olevan korkea kynnys tutkimusosaamisen hyödyntämiseen. Monesti tämä on kustannus- tai resurssi kysymys; yritykset keskittyvät perustoimintaansa, jolloin resursseja ei riitä uuden tutkimustiedon hyödyntämiseen.

9 Tutkimustiedon hyödyntäminen tarjoaisi useille yrityksille uusia mahdollisuuksia tuotekehitykseen ja markkinointiin. Myös toimialojen osaamista yhdistämällä (esim. elintarvike ja teknologia) voitaisiin edesauttaa innovaatioiden syntymistä. Koska maakunnassa on yliopisto, voitaisiin siellä ottaa tutkittavaksi uusia yrittäjien esittämiä tutkimuskohteita ELY-keskuksen rahoittaman uuden hankkeen puitteissa. Keski-Karjalaan ja Pielisen-Karjalaan tarvittaisiin elintarvikehotelli, josta voisi vuokrata tiloja pienien elintarvike-erien valmistamiseen. Pieniä raaka-ainemääriä ei kannata lähteä kuljettamaan satojen kilometrien päähän Muita kartoituksessa esiin tulleita tietoja Kartoituksessa mukana olleista yrityksistä 45 omistaa kotisivut. Jotkut ilmoittivat että heidän kotisivut eivät toimi eli apua kotisivujen tekemiseen ja päivittämiseen tarvitaan. Myös nörttikummeja toivottiin yrityksiin. Kartoituksessa kysyttiin myös myyntikanavia. 17 yritystä kertoi omistavansa tilamyymälän (luku sisältää leipomoiden myymälät ja kahvilat) ja monissa muissakin oli maininta suoramyynnistä. Kahdella yrityksellä oli suunnitteilla myyntiauto. Lisäksi moni yritys myy tuotteitaan yritysten yhteisten suoramyyntipisteiden tai kyläpuotien kautta. Kylmä- ja pakkasvarastojen tilannetta ei selkeästi kysytty erikseen. Joissakin yrityksissä oli mainittu kylmätilat, mutta ei kuitenkaan kysytty yrittäjien halukuutta vuokrata niitä. Myös pakkasvarastoja on kymmenellä yrityksellä, ja ainakin kaksi suurta marjavälittäjää myös vuokraa kylmätiloja. Usea yritys ilmoittikin käyttävänsä näitä vuokratiloja. Kartoituksessa kysyttiin yritysten jakelua ja jakelukanavia. Kuljetusliikkeiden palveluja käyttää ainakin 22 yritystä. Joillakin yrityksillä kuljetukset hoitaa tukkujen kuljetusautot. Omia kuljetusautoja on ainakin 18 yrityksellä (liha 5, kala 2, leipomot 4, juurekset ja perunat 5, maitotuotteet 1, marjat 1). Niistä osassa on myös kylmäkuljetuskoneisto. 4 Yrittäjien toiveita ja toimintaideoita hankkeille Eri tuotteiden markkinointimahdollisuuksia Venäjälle Yritysvierailut ja opintomatkat (esim. yrttitilat/ villiyrtit) Ammattikeittiötreffit Alan tapahtumiin osallistuminen Verkostoitumisen foorumi Tuotekehitystä Apua liiketoimintasuunnitelmien, kehittämissuunnitelmien ja markkinointisuunnitelmien laadintaan Apua sukupolvenvaihdos tilanteessa Kuljetusyhteistyö Apua esim. nettisivujen kanssa Työkaluja tuotekohtaiseen seurantaan Apua yhteyksissä terveysviranomaisiin Markkinaselvitykset Yrittäjien välistä yhteistyötä Benchmarking ja opintomatkoja kotimaahan ja ulkomaille Asiantuntija-apua esim. yrityksen tuotantoon ja tuotekehitykseen Nörttikummeja Koulutusta konditoriapuolelle Naudan tuotantoa lisää Itä-Suomeen Työehtolakeihin koulutusta Info/avoimien ovien päiviä esim. kaupan edustajille Makuraadin perustaminen Mentoreita Sosiaaliseen mediaan tutustuminen ja sen hyväksikäyttäminen Maakunnan omat tuotemerkit Yhteismyymälät Nuorisoasteen ja aikuispuolen elintarvikealan koulutusta myös Pielisen Karjalaan (300 työpaikkaa Pielisen Karjalassa Apua työvoiman saatavuuteen Maatilojen työyhteenliittymiä Viestiä ministeriöön luomumaitotilojen kokorajoituksista tulevaisuudessa 9

10 Pohjoiskarjalaisen elintarvikealan yritysten kehittämistarvekartoitus Luomunautojen ja luomulihan asiaa eteenpäin Marjanviljelijöiden ikääntyminen Lähiruuan erottuminen kaupassa Kontakteja kouluihin, laitoskeittiöihin ja ammattikeittiöihin 5 Johtopäätökset Pitkälti samat asiat nousivat kartoituksissa esille koko Pohjois-Karjalan alueella: yritysten haasteita ovat markkinointi, hinnoittelu, taloushallinto, pakkaukset, myyntikanavat, asiakaslähtöinen tuotekehitys ja tuotteet sekä laadun ja riskien hallinta. Myös maakunnan elintarvikealan vahvuudet tulivat hyvin esille kartoituksessa. Pohjois-Karjalassa on puhtaita ja laadukkaita raaka-aineita, osaamista, toimivia verkostoja sekä vahva paikallinen ruokakulttuuri. Yrittäjät tarvitsevat lisää yhteistyökumppaneita, joka puhuvat heidän kanssaan samaa kieltä. Usein yrittäjät sokeutuvat omille tuotteilleen ja toimintatavoilleen. Tarvittaisiin kykyä ja kumppanuuksia katsoa omaa yritystä ja toimintaa vierain silmin. Opintomatkat ja tutustumiskäynnit toisten yrittäjien/ yritysten toimintaan koettiin erinomaisena tapa saada uusia ideoita, laajentaa näkemystä toimialasta ja sen kehittymisestä, synnyttää uusia innovaatioita sekä verkottua muiden yrittäjien kesken. Toimialan vahvuudet ja selviytymisen avaimet löytyvät verkostoista, muutosvalmiudesta sekä uudistumis- ja ennakointikyvystä. Pielisen-Karjalassa on useita elintarvikealan yrityksiä, jotka työllistävät n.300 henkilöä. Alueelle tarvitaan lisää elintarvikealan koulutusta, myös nuorten puolelle. Aikuiskoulutuksen puolelta on tullut alalle hyviä työntekijöitä. Alueen yrittäjät toivoivat, että koulutuksessa olevat työssäoppimisjaksot toteutettaisiin tasapuolisemmin eri yrityksissä. Tämä parantaisi varmasti myös koulutuksessa olevien työllistymistä. Usealla elintarviketeollisuuden alalla työ on enemmän tai vähemmän sesonkiluonteista. Lisätyövoiman tarve ei ole välttämättä ympärivuotista, eivätkä yritykset välttämättä uskalla palkata vakituisia työntekijöitä. Yritys, joka myisi toisille yrityksille elintarvikealan työtä sesonkiaikoina, saattaisi pystyä palvelemaan useita tällaisia pieniä yrityksiä. Tällaiseen toimintaan liittyvät tietovuodot ja niihin liittyvä epäluulo voitaisiin varmasti poistaa hyvien salassapitosopimusten avulla. Suuri tuotekehityksen tarve asettaa haasteita maakunnassa toimiville elintarvikealan hankkeille ja koulutukselle. Talvella 2012 Aikuisopistolla alkaneen Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussahankkeen puitteissa olisi mahdollista toteuttamaan tuotekehittäjän tai elintarviketekniikan erikoisammattitutkinnon sisältöjä ja ideaa vastaava koulutuskokonaisuus. Sen aikana keskityttäisiin erityisesti tuotekehitysprosessin eri vaiheisiin kuten tuotteen suunnitteluun, tuotekehitysprosessiin, tuotetestaukseen, laatuosaamiseen, pakkauksien kehittämiseen ja markkinakysely toteuttamiseen. Eli koulutuksen aikana opetetaan yrittäjiä tekemään tuotekehittämistä itse sen sijaan että tehtäisiin hänelle valmiita reseptejä. 10

11 6 Maakunnan elintarvikealaa tukevat hankkeet kesäkuussa 2012 InnoKarelia monimuotoiset elintarvikeverkostot (päättyi ) Elintarvikkeiden koordinointihanke Pohjois-Karjalassa Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa Masva: maaseutuyritysten kehityssyssäys -hanke Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelma Luomu-veräjä Koivunmahlan keräysverkosto Maito taito Manu-hanke: maaseutu maistuu nuorille Pohjois-Karjalan kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen yritystoiminta KETI Pohjois-Karjalan aikuisopisto Pohjois-Karjalan aikuisopisto Pro Agria JOSEK, PIKES ja KETI Savo-Karjalan Luomuyhdistys KETI Pro Agria MTK Itä-Suomen yliopisto 11

12 Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin