KoPuttaja 2/2007. Koivusaaren Pursiseuran jäsenlehti. Kuvassa Storbåt Roslagenissa kipparina Jyrki Saarikoski

Transkriptio

1 2/2007 KoPuttaja Koivusaaren Pursiseuran jäsenlehti Kuvassa Storbåt Roslagenissa kipparina Jyrki Saarikoski

2 Sisällysluettelo 2/2007 KoPu Koivusaaren Pursiseura ry PL HELSINKI puh. (09) fax. (09) Pankki: Nordea Kommodori: Heikki Kosonen Sihteeri: Anssi Sallinen KoPuttaja on Koivusaaren Pursiseuran jäsenlehti, joka ilmestyy kahdesti vuodessa Ulkoasu: Tuija Lepo Valokuvat: Esa T. Törmä, Juha Tuohino, Jyrki Saarikoski ja Heikki Kosonen Pääkirjoitus 3 Syyskokous Toimintasuunnitelma Yleistä 5 Strategia 5 Kilpailutoiminta 6 Nuorisotoiminta 11 Katsastus 11 Satamatoiminta 12 Koivusaaren kaavoitus 13 Tiedotus 13 Retkipurjehdus 13 Roslagen 14 Talousarvio Venepaikan velvotteet 18 Roslagenin huussiprojekti 20 Pakina Huomionosoitukset 24 Korjaukset 6 Maksut Ehdotus johtokunnaksi 30

3 Pääkirjoitus Mietteitä Naapuriseurassa vene sai pohjakosketuksessa vaurioita seuran osoittamassa venepaikassa. Veneilijä hakee korvausta seuralta. Myös vierassatamissa on tapahtunut vastaavaa. Kenen on vastuu eli kenen vakuutus korvaa? Itse olen ajatellut asian niin, että ainut pohjakosketus, jonka joku muu maksaa kuin minä tai oma vakuutusyhtiöni, on Merenkulkulaitoksen virallisella väylällä tapahtunut haveri. Entuudestaan tuntemattomissa satamissa yritän liikkua niin varovasti, että vahinko on epätodennäköinen. Kun olemme menossa kohti juristiyhteiskuntaa, niin korvauksen hakeminen sataman pitäjältä tulee helposti veneilijän mieleen. Asiaa mutkistaa tietenkin vaihteleva vedenkorkeus. Sen sijaan jos seuran huoltovastuulla oleva poiju pettää ja siitä seuraa vahinkoja, niin seuran on aika vaikea välttyä korvausvelvollisuudelta. KoPulla ei ole erillistä vakuutusta tällaisten vahinkojen varalle eikä laituripaikkasopimuksissa vastuun siirtoa jäsenille. Vastuun siirto ei välttämättä olisi edes lainvoimainen. Pitäisikö meillä olla sataman pitäjän vakuutus eli olemmeko valmiita siitä maksamaan vai luotammeko kölin kiinnitykseen, kahden peräpoijun käyttöön ja omaan venevakuutukseen? Kaikkihan me tiedämme Tiististen ja HTR:n menestystarinat. Näistähän KoPu tunnetaan ja HTR:lla tehdään rahaakin. Jos tarkastellaan toimintoja KoPun veneilijöiden kannalta, niin tämän vuoden HTR:ssä oli mukana 10 seuran venettä, Tiistiksissä noin 5,5 venettä/startti ja Tiististen rankingissa 13 venettä. Köliveneitä meillä on noin 120. Käytännön nyrkkisääntö on, että jos 10 % veneilijöistä osallistuu järjestettyyn toimintaan, niin tulos on hyvä. Kilpailutoiminta siis hyvin palvelee KoPun veneilijöitä. Tänä vuonna Roslagenissa venekäyntejä tulee olemaan noin 200 ja henkilökäyntejä noin 500 eli 10 %:n sääntö rikkoutuu perusteellisesti. Tämä osoittaa selvästi, mistä KoPun veneilijöiden enemmistö on kiinnostunut. Dimitri ja Irina Karpov ovat olleet Roslagenin ensimmäinen isäntä ja emäntä. He ovat nyt siirtämässä tehtäviä seuraajille. Dimitrin ja Irinan työpanos Roslagenin kehittämisessä KoPun retkisatamaksi on ollut suurenmoinen. Dimitri on myös ollut useita vuosia tarkkana mestarina veneiden laskuissa ja nostoissa. Tämänkin homman hän on jättämässä, mutta tietotaito on hyvin siirtynyt nuoremmille. Onneksi en ole kuullut edes huhuja, että nostojen ja laskujen ruokailuissa tapahtuisi muutoksia. Webmasterimme Tommy Måsa ja tiedottaja Minna Korpimies ovat myös siirtämässä tehtävät seuraajilleen Suuri kiitos Teille työmuurahaisille. Hyvää talvikautta kaikille. KoPun te loissa tavataan! Heikki Kosonen kommodori 3

4 Syyskokouskutsu Koivusaaren Pursiseura ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona klo NJK:n paviljongilla Koivusaaressa Tervetuloa! Koivusaaren Pursiseuran syyskokouksen 2007 esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen kutsu julkaistu KoPuttajassa 3. Kokouksen toimihenkilöiden valinta puheenjohtaja sihteeri ääntenlaskijat, 2 pöytäkirjan tarkastajat, 2 4. Vahvistetaan johtokunnan ja toimikuntien jäsenten palkkiot vuodelle 2008 johtokunnan esitys: palkkioita ei makseta 5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2008 toimintasuunnitelma ja talousarvio 6. Vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksun suuruus ja maksuajankohta vuodelle 2008 ehdotus maksuista maksuajankohta Valitaan johtokunta ehdotus esitetty tässä lehdessä 8. Valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat 9. Päätetään johtokunnan avuksi asetettavista ja johtokunnan alaisuudessa toimivista toimikunnista ja valitaan niiden jäsenet tai annetaan johtokunnalle valtuudet jäsenten valitsemiseen, ehdotus tässä lehdessä 10. Hyväksytään KoPun strategia Muut esille tulevat asia ja jäsenten vapaa sana 12. Kokouksen päättäminen 4

5 Toimintasuunnitelma Yleistä Vuosikokouksessa keväällä esiteltiin KoPun strategia. Siihen ei ole tullut jäsenten eikä johtokunnan toimesta oleellisia muutosehdotuksia. Tässä kokouksessa on tarkoitus hyväksyä strategia. Toimintasuunnitelmissa on strategian mukaisia toimenpiteitä. Kaavoitustoimikunnan keskeisin tehtävä on varmistaa, että KoPun satama on Koivusaaressa ja talvitelakointi turvattu. Tarkoitus on saada jo kaudelle lisää talvitelakointitilaa Jätkäsaaresta, jolloin voitaisiin heti väljentää telakointia Koivusaaressa ja varmistaa telakkapaikka kaikille halukkaille. Kilpailutoiminnassa varmistetaan nykyinen taso ja laajuus. Gastipörssillä pyritään saamaan nuoria aikuisia toimintaan mukaan. Nuorisotoiminnan määrän ja tason nostamiseksi perustetaan erillinen projekti. Tämä onnistumiselle on tärkeää että nuorisotoimintaan saadaan lisää jäseniä mukaan ja otetaan oppia muilta seuroilta ja SPL:ltä. Roslagenia pyritään hyödyntämään erilaissa tapahtumissa, esim. kutsutaan yhteistyöseurojen jäseniä kylään. Aloitetaan KoPun te ta jäsenille noin kerran kuussa. Aiheita voivat olla esim. katsastuksessa löydetyt helmet ja hyvät käytännöt, karttailta, köysi-ilta jne. KoPun strategia KoPun tarkoitus on olla elinvoimainen pursiseura Koivusaaressa. Tavoitetilamme: Suuri osa sataman peruspalveluista tuotetaan yhdessä tekemällä. Jäsenistöstä nuorten aikuisten osuus on nykyistä suurempi, samoin jäsenten määrä suhteessa veneiden määrään. Jäsenet pystyvät itsenäiseen ja turvalliseen venematkailuun. Nuorisotoimintamme tarjoaa sekä jäsenten että ulkopuolisten lapsille ja nuorille halutun ja systemaattisen koulutusväylän purjehdusharrastukseen. Kilpailutoiminnassa Tiistaikilpailut ja HTR säilyttävät nykyisen asemansa, kannustamme jäseniä osallistumaan kansallisiin kilpailuihin ja olemme mukana kouluttamassa kilpailujen järjestäjiä. Roslagenin talkoissa on tungosta ja siellä järjestetään useita tapahtumia kaudessa. Teemme näitä asioita yhdessä muiden seurojen kanssa. Toimenpiteet sisällytetään vuosisuunnitelmiin. 5

6 Kilpailutoiminta Koivusaaren Pursiseura jatkaa suosittujen Tiistaikilpailujen ja Helsinki-Tallinna Race kilpailujen järjestämistä. Tämän lisäksi KoPu:lla on Yksinpurjehdus- ja Karvalakkikilpailut. KoPun mestaruuskilpailu on käyty 2007 yhteistyössä KLV:n kanssa osana Bergelä Regattaa. KoPun kilpailut ovat kilpailutoimikunnan osaavissa käsissä ja kilpailut on aina toteutettu kuten arvokilpailut. Kopu aikoo jatkossakin ylläpitää poikkeuksellisen korkeaa osaamistasoa kilpailujen järjestämisessä. Tiistaikilpailuja järjestetään vuonna 2008 kuten edellisenä vuonna 12 kpl. Niiden järjestelytapa ja koneisto on pitkälle hiottu ja sitä hyödynnetään. Suuria uudistuksia ei ole tarkoitus tehdä. Asiakkaiden mielipiiteitä on tarkoitus kuunnella ja uudistukset hiotaan niiden mukaan. Pyritään siihen, että jokaisen järjestäjän osalle tulisi noin kolme järjestys- tai päällikkövuoroa. Tähän ei ihan ole päästy ja lautakuntaa tulisikin laajentaa yhdellä. Elokuussa ajetaan edelleen vastatuulilähtöjä. Elokuussa kolmas tiistaikilpailu on Juhlatiistai. Kilpailijoiden suuresta määrästä johtuen jatketaan vuonna 2006 aloitetulla kahden lähdön käytännöllä. Ratavaihtoehtoja pyritään kehittämään erityisesti huomioiden alueella kulkeva lauttaliikenne. Kiitosta niittäneet järjestelyt ja tulospalvelu kaipaavat vähäisempää edelleen kehittelyä. Vuoden 2006 aikana on ajettu sisään tietokoneen käyttö ja yhteiset ohjelmat Villen tulospalvelun kanssa. Tiistaikilpailujen osalta lähtevien veneiden kirjausta ja maalin ajanottoa pyritään parantamaan. Helsinki-Tallinna Race järjestetään nyt 16. kerran. Kilpailu on niin suuri, että sillä on oma organisaatio ja toimintasuunnitelma. Yksinpurjehdus järjestetään elokuussa totuttuun tapaan. Tämän kilpailun mainostamista yritetään laajentaa laajemmalle Helsingin alueelle. KoPun mestaruuskisaa jatketaan vuonna 2006 aloitettuun tapaan matkakilpailuna Roslageniin. Vuonna 2007 kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran osana KLV:n Bergelä Regattaa ja oletuksena tätä yhteistyötä jatketaan. Samalla etsitään keinoja osanottajamäärän kasvattamiseksi. Karvalakkikisa päättää kauden lokakuun puolella ja palkinnot jaetaan samana päivänä Mastonkaatajaisissa. Ratoja hiotaan tarpeen mukaan ja yksi turvallisuutta 6

7 parantava muutos onkin jo valmiiksi suunniteltuna. Nettisivut ovat osoittautuneet erinomaiseksi työkaluksi niin ilmoittautumisissa, kilpailukutsuissa kuin tulosten julkaisemissa. Myös tiistaikilpailuissa ilmoittauminen on tullut pakolliseksi kahteen lähtöön jaon toteuttamiseksi. Netin käyttöä hiotaan ja parannetaan erityisesti muiden kuin tiistaikilpailun osalta. Budjetti noudattaa edellisten vuosien rakennetta ja tasoa. Osanottomaksuja korotetaan maltillisesti. Kilpailutoiminnan tarvikkeet on perusosiltaan hankittu. Niitä voidaan joutua kauden aikana täydentämään. Kilpailutoimikunnan jäsenien koulutusta jatketaan siten, että pitkän ajan tähtäimessä on kaikkien jäsenten kouluttaminen. Uusien jäsenien mukaan ottaminen on tärkeä päämäärä jatkuvuuden kannalta. Kilpailutoimikunta pyrkii järjestämään keväällä kilpailijoille peruskoulutusta, jossa käsitellään sääntöjä lähdössä ja kääntömerkin kiertoa. Kopu hankkii jälleen vuonna 2008 muutamalle (3-4) jäsenelle haulikon sivuluvan. Haulikon käyttö minimoidaan vain lähtöihin, mikäli mahdollista. Kilpailupäällikkö hoitaa suhteet SPL:ään, satamalaitokseen, merivartiostoon ja poliisiin. Helsinki Tallinna Race Yleistä Kilpailua kehitetään edelleen Suomen suurimpana avomerikilpailuna, joka on luonteeltaan sekä hyvin järjestetty kilpailu että erityisesti viihtyisä tapahtuma. Kilpailu on kansainvälinen, mutta palvelee ensi sijassa sekä suomalaisia että virolaisia veneitä. Virolaisten osallistumista sekä kilpailuun että Piritan juhlaan pyritään edistämään. Osanottajien määrällinen tavoite on venettä, joista noin 30 on yritysveneitä. Vuoden 2008 kilpailu pidetään Järjestelyt ja organisaatio Järjestelyt ovat vakiintuneet itse kilpailun osalta. Organisaatiota toimii siten, että jokaisella toiminto-osalla on oma vastuuhenkilö, joka huolehtii itsenäisesti toiminnosta. Jokaisesta osa-alueesta on mahdollisimman tarkka toimintaohje ja aikataulu, jonka toteutumista seurataan johtoryhmässä. Johtoryhmän muodostavat osa-alueiden vastuuhenkilöt; johtaja, KoPun kommodori, kilpailupäällikkö ja talousjohtaja, passintarkastus, lähtöalus ja tuloslaskenta. Nykyiseen organisaatioon lisätään tiedottaja ja kipparikokouksen järjestäjä. 7

8 Markkinointi ja yhteistyökumppanit Tulevana vuonna oma markkinointi suunnataan pääasiallisesti kotimaahan ja Viroon. Internetin antamat mahdollisuuksia kehitetään saatujen kokemusten perusteella. Kilpailulle suojelijoita pyydetään jatkamaan. Kilpailun painoarvoa etenkin Viron puolella tulisi voida nostaa. Kilpailulle pyritään neuvottelemaan yhteistyökumppaneita, joista yksi voisi olla ns. pääsponsori. Sen avulla pyritään kattamaan Piritan juhlan kulut ja tarjoamaan ruokaa ja juomaa kilpailijoille. Tarkoitus on parantaa viihtyvyyttä ja osallistumista palkintojenjakojuhlaan siten, että myös ei-voittaneet olisivat mahdollisimman paljon paikalla. Kilpailun julkaisuihin myydään edelleen mainoksia, pyritään 12 mainokseen. Yhteistyökumppanien markkinointi kipparikokouksessa on vielä tutkimaton mahdollisuus. Tiedottaminen Kontakteja tiedotusvälineisiin pyritään kehittämään nimeämällä vastuullinen tiedottaja ja tulokset pyritään julkaisemaan ainakin Navigare, Pro Sail, Venemestari ja Vene-lehdessä. STT:lle ja muutamille rannikon paikallislehdille tarjotaan säännöllisin välein tiedotteita: 1. keväällä huhti-toukokuussa, 2. elokuussa ennen kilpailua mikäli tarpeen ja 3. heti kilpailun jälkeen. Tiedotteet ajoitetaan lehtien aikatauluun. Purjehdushenkisiä TV:n ohjelmasarjoja informoidaan kilpailusta. Kilpailun nettisivut on pääasiallinen tiedotuskanava. Ne ovat selkeät, korkealaatuiset ja hyvin toimivat. Suuria muutostarpeita ei ole tiedossa. Kilpailutapahtumiin (kipparikokous, passintarkastus, lähtö, maali, palkintojen jako) pyritään organisoimaan erillinen valokuvaaja. Kuvia hyödynnetään nettisivuilla ja julkaisuissa. Ilmoittautuminen Kilpailijoille suunnataan kutsujulkaisu n 600 kpl, johon hankitaan mainoksia kattamaan kulut. Heti kilpailun jälkeen tehdään tulosjulkaisu n 200 kpl, joka postitetaan kilpailussa mukana olleille samoin mainoksin. Molemmissa on erityisjuttuja turvalli- 8

9 suudesta, haastatteluja kippareista jne. Ilmoittautumismenettelynä on edelleen nettikaavake, sähköpostina tullut kaavake, paperi faksi ja paperi kirjeenä. Nettikaavake kattaa jo yli 90% ilmoittautuneista ja toimii riittävän hyvin. Tätä varten ilmoittautumisille luodaan oma alias postiosoite tms. Kipparikokous Lauttasaaren yhteiskoulu on osoittautunut erinomaiseksi paikaksi ja sen käyttämistä jatketaan. Kipparikokouksessa jaetaan vene/kipparikohtainen materiaali, käydään läpi purjehdusohje ja osanottajalista. Kipparikokouksessa vierailee viranomaisia kertomassa oman alueensa ja kilpailun yhteisistä asioista. Näiden läpikäyvä teema on turvallisuus kilpailun aikana. Viranomaiset Kilpailu joutuu anomaan lupia ja informoimaan useita viranomaisia. Tarkempi selostus, liite 2 Toimenpidelista. Passintarkastus ja katsastus Nykyinen menetelmä on aikakriittisyydestään huolimatta osoittautunut onnistuneeksi ja sitä jatketaan. Suuri osuus onnistumisessa on ollut hyvä yhteistyö passeja tarkastavan viranomaisen kanssa. Schengen sopimuksen myötä passintarkastus tulee jäämään pois, tätä kirjoitettaessa ei vielä tiedetä vuoden 2008 tilannetta. Lähtöalus Aikakriittisyys ja täsmällisyys toiminnassa ovat vaikeimmillaan lähtöaluksessa. Se vaatii hyvin keskittymiseen pystyvän vetäjän kahdessa aluksessa ja pitkäjännitteiseen säännölliseen toimintaan motivoituneen työryhmän. Nykyinen toimintatapa on osoittautunut hyväksi ja sitä jatketaan. Kilpailu Kilpailun purjehdusohje ja kutsu ovat jo melko vakiintuneita ja eivät kaipaa juurikaan kehittämistä. Kilpailuluokat tulevat olemaan samat Business LYS, LYS1, 2, 3, 4-6, Arvio LYS, ORC Club1,2. ORC Club 1 ja 2 -luokkajako määrätään ilmoittautumisten perusteella. Vuonna 2007 oli X99-luokka, muita (yksityyppi) luokkia voidaan harkita, jos kiinnostusta riittää. Kilpailussa palkitaan normaalien luokkapalkintojen lisäksi muutama kiertopalkinto. Naisistojen määrää pyritään lisäämään siten, että virolaisille naisistoille esitetään haaste. 9

10 Maalialus Saapuvien veneiden havainnointi ja kirjaaminen on suuresti kiinni tuulesta ja ruuhkista. Kirjanpito on edelleen kuusinkertainen, tilanteesta riippuen varmistuksia voidaan vähentää kolminkertaiseen kirjanpitoon. Kopun toinen tietokone on maalialuksessa ja tulokset kirjataan siellä jo koneeseen. Toinen on tulosten laskentaryhmällä Piritassa. Tulokset siirretään heti valmistumisen jälkeen näkyviin KoPun nettisivuille. Tuomarit Nykyinen protestilautakunta on osoittautunut toimivaksi ja sen toimintaa pyritään jatkamaan sellaisenaan. Tuloslaskenta ja kirjanpito Kilpailun uudesta järjestelmästä on hyviä kokemuksia ja sen käyttö pyritään vakiinnuttamaan. Piritan palkintojenjakojuhla Kehitämme edelleen Piritan palkintojenjakoa ja ohjelmatarjontaa. Kilpailusta pyritään muodostamaan vaiheittain kansainvälisesti tunnettu purjehdustapahtuma. Palkinnot Palkintoina käytetään edelleen ns. standardipalkintoja. Kaikille veneille painetaan ns. osallistumismitali ja viiri. Miehistöpalkintoina ns. HTR muki, josta on muodostunut keräilykohde. Pyritään hankkimaan erilaisia erityispalkintoja. Erityisesti kaikille osallistuneille naisille ojennetaan ruusu. Tallinnan lastensairaalan tukeminen Kilpailun hyväntekeväisyysteemaa jatketaan kohteena Tallinna Lastehaigla niminen lastensairaala. Talous Kilpailun osanottomaksu on 90 ja jälki-ilmoittautumismaksu on 135. Yritysveneen maksut ovat 335 ja 450. Kilpailun tulostavoite on Kilpailun taloudellinen tulos pidetään edelleen positiivisena. Kilpailu noudattaa edellisen vuoden budjettia. 10

11 Nuorisotoiminta Toimintakaudella 2008 jatkuu normaaliin malliin, rakentuen keskiviikkoharjoitusten ympärille. Kesäkuussa 2007 järjestettiin ensimmäinen Koivusaaren pursiseuran järjestämä lasten purjehduskoulu, joka pidettiin arkiviikkona Koivusaaren satamassa. Koulun vetäjinä toimivat pursiseuramme kaksi nuorisojäsentä, Essi Andreásen ja Ilkka Sauro, jotka olivat palkattu tähän työhön. Lasten purjehduskoulu tullaan järjestämään samalla konseptilla myös kaudella Markkinointi tullaan aloittamaan paljon aikaisemmin, jolloin osallistujamäärät todennäköisesti tulevat myös nousemaan. Näin on myös varauduttava kolmannen työntekijän palkkaamiseen ohjaajaksi. Katsastus Katsastukset suoritetaan touko-kesäkuussa. Kaikki veneet tulee katsastaa kesäkuun loppuun mennessä. Keväällä järjestetään kaksi tilaisuutta sammuttimien tarkastukseen. Katsastukseen liittyvistä asioista tiedotetaan veneilijän muistiossa, ilmoitustauluilla ja seuran verkkosivuilla. Katsastajien koulutusta jatketaan tarpeen mukaan niin, että luvat pysyvät voimassa ja uusia katsastajia koulutetaan tarpeen mukaan. Alusrekisteri pidetään ajan tasalla Katsastuksen erityisaiheena ovat veneen turvavälineet sekä kaasuliesi- ja lämmitinasennukset. 11

12 Satamatoimi Ennen seuraavaa purjehduskautta poijujen ankkurointi ja asemoinnin tarkastus teetetään ulkopuolisella toimittajalla, koska työ vaatii erikoiskalustoa. Samalla muutetaan poijujakoa vastaamaan paremmin kasvaneita venekokoja. Tämä merkitsee, että veneiden laituripaikkoihin tulee muutoksia. Lyhyemmät veneet siirtyvät laitureiden tyveen, jolloin lastauslaitureiden edustoille jää mahdollisimman paljon tilaa. Satamatoimi tuottaa laituri- ja telakointipalveluita seuramme jäsenille. Sataman ylläpito- yms. tehtävät suoritetaan mahdollisimman paljon talkoilla, jolloin kustannukset saadaan pidettyä jäsenistölle edullisina. Nosto ja laskut suoritetaan jatkossakin yhteisnostoina talkootyönä. Talkooryhmä koostuu köysimiehistä ja nostovastaavasta. Köysimiehet huolehtivat veneen turvallisesta nostosta (vastuu kuitenkin on aina veneen kipparilla) ja nostovastaava jakaa nostovuorot, sekä osoittavat lopullisen telakkapaikan telakointisuunnittelijan tekemän suunnitelman pohjalta. Lisäksi nostoon osallistuvien veneilijöiden tulee auttaa venepukkien asettelussa, sekä muissa nostoryhmän antamissa tehtävissä, tällä tavalla nostot sujuvat joutuisasti. Nostoryhmään pyritään saamaan mukaan uusia henkilöitä, joten kaikki kiinnostuneet ottakaa yhteyttä nostoryhmän jäseniin, tai satamamestariin. Nyt on tullut viimein vastaan tilanne, että telakalle sopivien veneiden lukumäärä väheni edellistalvesta. Helsingin kaupungin kanssa on ollut alustavasti puhetta lisätelakointitilan saamiseksi Jätkäsaaresta. Pyrimme saamaan lisätilaa parille kymmenelle veneelle, jolloin pystyisimme tarjoamaan telakkapaikan kaikille halukkaille ja Koivusaaren telakkasuunnittelu hieman helpottuisi. 12

13 Koivusaaren kaavoitus KoPu osallistuu hyvin aktiivisesti ja aloiteellisesti kaikkeen Koivusaarta koskeviin asioihin, joilla on vaikutusta pursiseuratoimintaan. Pyrimme tekemään tärkeimmät asiat yhdessä NJK:n ja Vaskilahden Venekerhon kanssa. Myös muihin osapuoliin ollaan yhteydessä; kaupunginsuunnitteluvirasto, Lauttasaariseura, muut venekerhot, Saunaseura, lähiyritykset, jne. Pyrimme ensisijaisesti siihen, että KoPun satama on jatkossakin edelleen Koivusaaressa samalla paikalla kuin nytkin. Talvitelakoinnin lopullisesta sijoittamisesta neuvottelemme kaupungin kanssa aktiivisesti. Väliaikainen ratkaisu voi löytyä Jätkäsaaresta, jossa on luvassa sopiva maa-alue joidenkin vuosien ajaksi. Muutosprosessin tapahtumat ja aikataulu ovat vielä epäselviä, mutta konkretisoitunee vuoden 2008 aikana. Tiedotus Jäsenlehti KoPuttaja ilmestyy 2008 kaksi kertaa, keväällä ennen vuosikokousta ja syksyllä ennen syyskokousta. Veneilijän muistio ilmestyy huhtikuussa. Verkkosivut ovat ajankohtaisten asioiden tiedotuskanava. Verkkosivujen toteutustekniikka uusitaan. Retkipurjehdus Tapahtumien ja retkien kohde on pääasiassa Roslagen. Eskaaderipurjehdusyhteistyötä EM:n kanssa kehitetään ja Roslagen on yksi etappikaikka. Tarkoitus on järjestää edelleen perinteinen saaristotapaaminen heinäkuussa Högsårassa. KoPun satamakirjaan ei tullut viime vuonna päivityksiä. Sen kehittämiseen tarvitaan uusia ideoita ja tekijöitä. 13

14 Roslagen Roslagenin kehittämisen tavoitteena on räätälöidä Roslagenista saaripaikka, joka mahdollistaa kopulaisille laadukkaan niin reki- ja tapahtumakohteen kuin virkistäytymis- ja lepokohteen. Roslagenia kehitetään luontoa kunnioittavin, kestävin, toimivin ja yksilöllisesti Roslagenia varten suunnitelluin esteettiset arvot huomioonottavin ratkaisuin. Roslagenin isäntä koordinoi projektiluonteisia kehittämishankkeita kopulaisten omaa osaamista hyödyntäen. Roslagenin isäntä konsultoi suunniteltavien hankkeiden osalta kopulaisia alan asiantuntijoita ja kuuntelee jäsenten mielipiteitä sekä tiedottaa jäseniä hankkeiden toteutusvaiheista KoPun nettisivuilla. Hankkeiden toteutus perustuu talkoohenkeen. Roslagen isäntä huolehtii myös, että jo aloitetut talkooprojektit viedään suunnitellusti päätökseen. Toimintasuunnitelma vuodelle 2008 Roslagenin yleissuunnitelmaa vuosille on hahmoteltu yleissuunnitelmakaaviossa. Yleissuunnitelma elää ja kehittyy koko ajan. Vuotuisten rakennekohteiden valintaan vaikuttavat ympäristöseikat, kohteen arvioitu kiireys/tärkeysaste ja kohteen toteutuksen edellyttämät taloudelliset ja inhimilliset resurssit. Vuoden 2008 tärkein toteutushanke on tulipaikka, saunan lauteiden parannus ja venelaiturin yhteyteen on suunnistellun turinapenkin toteutus. Myös risukasavuorista pyritään pääsemään eroon joko talvella tai kevättalkoiden yhteydessä. Roslagentoiminnan yhteisiä tapahtumia ovat kaudella 2008 kevät- ja syystalkoot sekä juhannustapaaminen. Roslagen Ympäristöystävällisyys: Vuonna 2007 toteutettu käymäläprojekti mahdollistaa sen, että käymäläjätteet saadaan jatkossa käsiteltyä vähällä vaivalla ja kompostoitua asianmukaisesti. Puiden harvennus takaa polttopuun riittävyyden ja saaristomaiseman säilymisen. Risukasoista pyritään eroon joko polttamalla tai silppuamalla. Tiskausta suositaan osoitetuilla tiskauspaikoilla KoPun toimittamalla ekologisella tiskiaineella. Saunan pesuun suositellaan siihen varattua pesuainetta. 2. Pelkistetty, yhtenäinen tyyli: Roslagen on paikka, jonka kaikki kopulaiset omistavat. Omistaminen on haastava asia kopulaisille. Jos Roslagenin kehittämisessä valittu pelkistetty ja yhtenäinen tyyli 14

15 säilyy, tekee se Roslagenista ainutkertaisen, muista vastaavista kohteista edukseen poikkeavan saarikohteen. Tällä on vaikutusta sekä saarikohteen houkuttelevuuteen että kiinteistön arvoon. 3. Houkuttelevuus: Toteutuneet projektit, laituri, saarimajan ehostus, saunaterassi, kaivo ja kompostoiva käymälä luovat jo nyt hyvät puitteet Roslagenissa. Jatkoprojekteista tulipaikka pyritään toteuttamaan kaudella Roslagenin kehittäminen on toisaalta puitteiden kehittämistä toisaalta sisällön kehittämistä. Kummastakin vastaavat kopulaiset itse. 15

16 Talousarvio vuodelle 2008 VARSINAINEN TOIMINTA Budjetti Budjetti Toteutuma Kilpailutoiminta Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Kilpailutoiminta yhteensä Nuorisotoiminta Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Nuorisotoiminta yhteensä Katsastustoiminta Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Katsastustoiminta yhteensä Satamatoiminta Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Satamatoiminta yhteensä Tiedotustoiminta Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Tiedotustoiminta yhteensä Roslagen Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Roislagen yhteensä Yleiskulut Kulut yhteensä Yleiskulut yhteensä Toiminan ali-/ylijäämä

17 Budjetti Budjetti Toteutuma Varainhankinta Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Varainhankinta yhteensä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä TILIKAUDEN TULOS Yleisavustukset Kaupungin avustukset Tilinpäätössiirrot Vararahaston muutos (purku) TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ RAHOITUSLASKELMA Hankinnat Roslagen Investoinnit yhteensä Oikaisut Poistojen vaikutus Oikaisut yhteensä Vuoden rahoitusylijäämä

18 Venepaikan haltijan velvoitteita Venepaikkaan liittyvä seuratyövelvoite Seuratyövelvoite Seuratyövelvoitteella tarkoitetaan vartiovuoroa tai muuta työsuoritetta. Suoritteista ainakin yksi on vartiovuoro. Seuratyövelvoitteita tulee veneilijälle seuraavasti: venepaikan haltijat saavat kaksi suoritetta vuodenvaihteen jälkeen venepaikkahakemuksen jättäneet saavat yhden lisäsuoritteen vain telakka- tai laituripaikan käyttäjät saavat yhden työsuoritteen Korvaavuudet johtokunnan jäsenet ja toimikuntien vetäjät saavat kaksi suoritetta vähemmän kuin yllämainitut entiset kommodorit saavat yhden suoritteen vähemmän kuin yllämainitut satama-, kilpailu-, katsastus- ja nuorisotoimikuntien jäsenyys korvaa yhden suoritteen seuran soutu- ja moottoriveneiden ylläpito, sähkö- ja vesimestarina toimiminen, telakointi- ja mastosijoitussuunnitelman teko, yms. sovitut erillistehtävät korvaavat yhden suoritteen. Erillistehtäviä on paljon muitakin, ja niistä johtokunta päättää erikseen. Ajanjakso, johon vartiovuoroja jaetaan alkaa ensimmäisestä laskusta ja jatkuu viikko viimeisen noston jälkeen mikäli vartiovuorot riittävät sinne saakka. 18

19 Vartioinnin laiminlyöntiseuraukset ensimmäisestä vartioinnin laiminlyönnistä seuraa laiminlyöntimaksu + ylimääräinen vartiovuoro toisesta vartioinnin laiminlyönnistä seuraa korkeampi laiminlyöntimaksu ja venepaikan menetys seuraavana kautena Vartiovuorojen varauslista tuodaan syyskokoukseen, jonka jälkeen vuoroja voi varata sähköpostilla. Varaustilanne julkaistaan välittömästi kokouksen jälkeen KoPun verkkosivuilla. Muut työsuoritteet kuin vartiointi, hoidetaan projektiluontoisesti toimikunnittain. Kevään pukkitalkoissa läsnäolovelvoite koskee kaikkia veneenomistajia, joiden pukit ovat telakka-alueella pukkitalkoopäivänä. Poikkeuksen tästä muodostavat ne pukit, jotka on purettu ja siirretty telakalla seuran osoittamaan paikkaan. Syksyllä läsnäolovelvoite koskee kaikkia veneenomistajia, joiden pukit ovat telakka-alueella. Huomautus Venepaikka perustuu sopimukseen, joka sisältää veneilijälle velvoitteen maksaa paikan koon mukainen maksu sekä suorittaa seuratyövelvoitteensa yllämainituin periaattein. Sopimukseen liittyvät veneilijän velvoitteet eivät raukea eroilmoitukseen tai siihen, onko vene tuotu satamaan vai ei. Talkootoiminta Seurassa järjestetään myös vanhan hyvän ajan talkoita (työtä, seurustelua ja pientä tarjoilua seuran puolesta), jolloin osallistuminen on puhtaasti vapaaehtoista. 19

20 Roslagenin huussiprojekti 2007 Proomulla kuljetettiin rakennustarvikkeet hyisessä kevätsäässä Baröstä Roslageniin. Talkooporukka hytisi kyydissä innosta puhkuen. Piirustusten tutkimisen jälkeen päästiin itse asiaan ja perustukset alkoivat hahmottua. Sää suosi rakentajia ja lauta kerrallaan saatiin huussiin jo selkeitä muotoja. 20

21 Tukijoukoista oli kovasti hyötyä, osa kannusti kädet taskussa ja osalla taas pensselit pysyivät hyvin käsissä. Tarkkuutta vaativissa kohdissa oli luonnollisesti mukana myös avustaja; ohjeita annettiin ja otettiin reippaasti vastaan. Pikku taukojen aikana talkooväki rentoutui kahvin ja pullan voimalla. Valmis huussi palvelee niin omia kuin vierailijoitakin. Kiitos kaikille osallistujille! 21

22 Pakina vuodelta 1949 Tunnustus purjehdukselle Tämä pakina on julkaistu Suomen Kuvalehdessä Sen kirjoittaja on Simo Nortamo. Hän muutti myöhemmin nimensä muotoon Simopekka Nortama, tunnettu ja arvostettu, nyt edesmennyt lehtimies. Simopekan suuri harrastus oli veneily mikä tieto on saatu hänen pojaltaan Pekka Nortamolta, joka antoi luvan tämän pakinan julkaisemiseen KoPuttajassa. Purjehdusta harrastavat ja pursiseuroihin kuuluvat kansalaiset voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ja suurin osa elää jatkuvasti alkukantaisessa käsityksessä, että kätevin väline tässä harrastuksessa on purjevene. Toinen ryhmä edustaa hienostuneempaa suuntaa, joka oivaltaa, että merenkulualan tärkein ammattimies on loppujen lopuksi räätäli. Kolmas koulukunta on omaksunut tunnuslauseekseen viimeiset kaksi sanaa ja huutomerkin vanhasta merimieslaulun säkeestä viisitoista miestä arkulla vainaan, huh-hah-hei ja rommia pullo! Näistä puhtaista linjoista on vielä erilaisia yhdistelmiä asianosaisen merenkulkijan maun mukaan. Kaksi jälkimmäistä ryhmää eivät mitenkään poikkea tavanomaisesta kunnianarvoisasta ihmistyypistä. Ensin mainitun joukon sen sijaan muodostavat huolestuttavassa määrin epänormaalit yksilöt. Kun joskus alan purjehtia, niin epäilemättä löydän itseni tästä ryhmästä, mutta olen tottunut siihen, että minua katsellaan säälivästi hymyillen. Jonakin päivänä havahdun tietämään, että Suomella on yli tuhat kilometriä rannikkoa ja maailman karisin saaristo. Orastavalla merenkulkijan epäloogisuudella hankin tietenkin viimeisillä varoillani purjeveneen saadakseni kesästä kesään risteillä näitä karien välejä ja olla syksyisin ihmeissäni, jos vene on pinnalla ja mies hengissä. Mitä parempia moottoreita keksitään, sitä uskollisemmin tulen soutaen hinaamaan purttani keskikesän tyyninä iltoina. Mitä enemmän kymmenjärjestelmä valtaa alaa, sitä innokkaammin vaivaan päätäni oppiakseni laskemaan pituuksia syleinä, kaapelimittoina ja meripeninkulmina. Mieluisin nukkumapaikkani tulee olemaan kajuutta, jossa sataprosenttisella varmuudella tiedän saavani reumatismin. Vaikka minusta tulisi suomenkielen professori, niin puhun hamaan hautaan asti fööristä 22

23 ja ahterista ja klyyvarista ja skuutista ja fallista ja täkistä ja sitloodasta. Jos satun perimään mukavan huvilan, niin myyn sen ja ostan purjeveneen, jossa täytyy sisällä kulkea kontaten, laittaa ruokaa heiluvalla öljykeittimellä ja juoda puoliksi pilaantunutta vettä. Mutta kuitenkin: Saan kesähuvilan, joka purjehtii, minne itse haluan. Olen yhtenä päivänä Haminassa, toisena Helsingissä, kolmantena Hangossa. On satoja saaria ja luotoja, jotka saatan aina halutessani omistaa itselleni. Tunnen ainoastaan merenkulkijalle suodun nautinnon veneen soljuessa saariston outoja selkiä merikortin monimutkaisen merkkikielen turvin. Koen purjehduksen vaaran ja jännityksen syksyn kylminä öinä, kun meri kohisee ympäröivässä pimeydessä, reivatut purjeet pingoittuvat äärimmilleen ja ainoa keino selviytyä tilanteesta on tarkata jossakin luodoilla tuikuttavien loistojen punaisia, vihreitä ja keltaisia valoja. Pursiseurasta tulee kotini ja purjehduskilpailuista elämäni päätarkoitus. Jos ihmettelette tätä, nauran vain abnormin yksilön itseensätyytyväistä naurua ja lähden maalaamaan venettäni raaputtaakseni maalin taas jonkin ajan kuluttua pois, jotta pääsisin jälleen maalaamaan. Kavahtakaa purjehtijoita, heidän hulluutensa on varsin tarttuvaa. Purjehtijat tunnette helposti siitä, he kaikki kävelevät keinuen ja kädet housuntaskuissa. Tämä johtuu heidän lukemistaan merirosvoromaanista, joissa nimenomaan sanotaan purjehtijoiden kävelevän keinuen kädet housuntaskuissa. Simo Nortamo 23

24 Huomionosoitukset KoPun 35-vuotispäivänä KoPun säännöissä todetaan: Seuran kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua seuran, seuran keskusliittojen tai niiden piirijärjestöjen toiminnassa huomattavasti ansioitunut yksityinen henkilö. Kunniapuheenjohtaja Esa Kalervo Koivusaaren Pursiseuran johtokunta on päättänyt kutsua Esa Kalervon seuran historian ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi seuran hyväksi tehdystä pitkäaikaisesta ja tuloksellisesta työstä. Esa Kalervo on tehnyt myös merkittävän työpanoksen Suomen kilpapurjehduksen, avomeripurjehduksen ja purjehtijakoulutuksen edistämisessä. Tämä työ jatkuu edelleen Suomen suurimman purjehduskoulun vetäjänä. Esa on purjehtinut vuodesta Hänen veneistään nostalgisimmat ovat 6mRluokan veneet Monya ja May Be VI, joista jälkimmäinen yhdessä Markku Hakosen kanssa. Merkittävimmät kilpapurjehdussaavutukset ovat EM-kulta Helsingissä 1982 ja hopeaa Sandhamnissa mR Classic -luokassa May Be VI -veneellä. Purjehdusmaileja Esalle on kertynyt noin KoPun veneilijäjäsen alkaen varakommodori ja 2000 satamakapteeni kilpailupäällikkö 1985 Helsinki-Tallinna Race johtaja vartiopäällikkö KoPun suuri ansiomerkki numero 2, 1997 Suomen 6mR-liiton hallituksen jäsen ja puheenjohtaja Purjehduksenopettajat PORY ry:n puheenjohtaja , hallituksen jäsen Suomen Purjehtijaliiton koulutustoimikunnan jäsen ja International Sailing Schools Association hallituksen jäsen , lukuisia tutkintoja, mm. purjehduskouluttajalisenssi, avomeriopettaja, tutkintotarkastaja, Merenkulkulaitoksen kuljettajakirja, Yacht Master Offshore (UK) 24

25 Suuri ansiomerkki 4 Mauri Mikkola Mapen suvussa on ollut merenkulkijoita jo 1700-luvulta alkaen; Mapen ensikosketus purjehdukseen tapahtui jo viisivuotiaana Tampereella naapurin miesten nostoköliveneellä. Seuraava vene oli isän kanssa yhdessä soutuveneestä modifioitu purjevene. Aikuisena Mape on ollut ahkera matkapurjehtija, joka on vuoden 1982 jälkeen vieraillut kaikissa Itämeren maissa. Mapen ensimmäinen vene KoPussa oli MP28, nykyään hän purjehtii itse rakennetulla veneellä AEGIR, joka valmistui vuonna KoPun veneilijäjäsen alkaen katsastaja katsastuspäällikkö telakkamestari KoPun purjehduskoulun ohjaa ja opettaja Kansainvälinen huviveneen kuljettajakirja 1980 KoPun kultainen ansiomerkki 1997 Suuri ansiomerkki 5 Jarmo Metso Jarmosta piti alun perin tulla merenkulkija, jota perua hänellä on konemestarin koulutus. Purjehduksen Jarmo aloitti kouluikäisenä optarilla Kotkassa. Nuorena aikuisena hän osti kaverinsa kanssa Starin. Jarmolla on ollut KoPussa vuosien varrella useita veneitä, kuten Ohlsson 22, Finn Flyer 31, IW26 sekä Maxi Fenix. Jarmo kilpaili 90-luvun puolivälissä menestyksellisesti IW26:lla voittaen luokkansa mm. pari kertaa Hangon regatassa. Tätä kirjoitettaessa Jarmo on myynyt Maxin ja keskittyy tänä vuonna purjehtimiseen kotivesiä kauempana. KoPun veneilijäsen alkaen kilpailutoimikunta 1985 alkaen kilpailupäällikkö ja HTR kilpailun johtaja ja HTR johtoryhmä useita vuosia KoPun protestilautakunnan jäsen koko lautakunnan olemassaolon ajan KoPun kultainen ansiomerkki 1997 Kulta-, hopea- ja pronssimerkkien saajat on lueteltu 35-vuotisjuhlajulkaisussa. 25

26 Kuvasatoa Kuvasatoa menneeltä kaudelta Meriturvan pelastautumiskurssi 26

27 Korjaus 35-v. juhlakirjan ansiomerkkiluetteloon Ansiomerkkiluettelossa oli kaksi valitettavaa virhettä. Tuomo Karppisen ansiomerkki oli hopeinen eikä pronssinen. Pronssimerkin Tuomo sai vuonna Riitta Pennasen nimi oli tullut pronssimerkin saajien luetteloon epähuomiossa. Riitta sai pronssisen ansiomerkin vuonna Voittajien on helppo hymyillä 27

28 Maksut 2008 EUROA maksut 2008 Liittymismaksut Veneilijäjäsen 600,00 Jäsen 34,00 Nuorisojäsen (alle 18 v.) 0,00 Jäsenlajin muutokset Nuorisojäsen jäseneksi 0,00 Nuorisojäsen veneilijäksi 566,00 Jäsen veneilijäksi 566,00 Jäsenmaksut Veneilijäjäsen 50,00 Jäsen 33,00 Nuorisojäsen (alle 18 v.) jäsentaloudesta 0,00 Nuorisojäsen (alle 18 v.), ei jäsentaloudesta.33,00 Venemaksut Alusrekisterimaksu 0,00 (SPL:n rekisterin hoito ja Purjehtijan Vuosikirja) Satamamaksut Laiturimaksu leveysmetriltä 40,00 Kevytvenemaksu 0,00 Peräjollamaksu 9,00 Telakkamaksu/m 2 alusrekisterissä oleva vene 6,00 vieraat 14,00 Telakkamaksu/päivä ,00 Vierasvenelaiturimaksu/päivä 6,00 Sähkön käyttömaksu vähimmäismaksu/laite/vrk,50 käyttömaksu/laite/tunti 0,15 28

29 Rahastomaksu/viirimaksu Alusrekisterissä olevalta köliveneeltä 42,00 Veneviiri Roslagenin käyttöoikeuden tunnuksena, jos vene ei olekopun alusrekisterissä 42,00 Säilytysmaksut Ylimääräisen maston säilytys (kesä tai talvi) 25,00 Venepukin talvisäilytys 5,00 Venepukin kesäsäilytys, vieraat 5,00 Kiinteän venepukin kesäsäilytys 0,00 Laiminlyöntimaksut Vartioinnin laiminlyönti 1. vuoro 100,00 2. vuoro 00,00 Talkoot 50,00 Katsastus 100,00 Jollan hävitysmaksu 70,00 Venepukin hävitysmaksu 100,00 Noston/laskun järjestelymaksu 50,00 (Peritään jos veneilijä a) jättää saapumatta ilmoittamanaan nosto- tai laskuaikana b) muuttaa ilmoittamaansa nosto- tai laskuaikaa alle viikon varoitusajalla c) nostaa veneensä itsenäisesti ja venettä joudutaan siirtämään) Muut maksut Avainpantti 33,00 Liput erikoisiso 53,00 iso 37,00 keskikokoinen 33,00 pieni 7,00 Maksumuistutus 6,00 Ilmoitukset KoPuttajassa puoli sivua 5,00 koko sivu 50,00 29

30 Johtokunta 2008 Esitys johtokunnan jäseniksi Uudet ja uudelleen valittavat kommodori Heikki Kosonen kolmas kausi sihteeri Anssi Sallinen satamakapteeni Juha-Pekka Nurro kolmas kausi Roslagenin isäntä Jari Berglund Johtokunta kokonaisuudessaan Säännöissä nimetyt johtokunnan jäsenet kommodori Heikki Kosonen varakommodori Esa T Törmä kaavoitus sihteeri Anssi Sallinen talouspäällikkö Mikko Vesa Muut johtokunnan jäsenet satamakapteeni Juha-Pekka Nurro kilpailupäällikkö Hannu Häkkinen nuorisopäällikkö Janne Laaksonen katsastuspäällikkö Kari Huttunen Roslagenin isäntä Jari Berglund HTR kilpailunjohtaja Risto Saikko Johtokunnan alaisten toimikuntien vetäjät, 1 vuosi tiedotuspäällikkö Tuija Lepo vartiopäällikkö Esa Kalervo Johtokunnan alaisten toimikuntien vetäjillä on johtokunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus mutta ei äänioikeutta. Esitys toimikuntien kokoonpanoksi Satamatoimikunta satamakapteeni Juha-Pekka Nurro vartiopäällikkö Esa Kalervo satamamestari Pentti Ilvonen sähkömestari Kai Känkänen telakkamestari Irma Verhe kenttämestari Jorma Valkama nostomestarit: Eero Riikonen, Jukka Sironen, Harri Halminen nosto-organisaatio Kalevi Pantti, Roope Heikkilä, Hannu Häkkinen, Timo Ripatti, Jyrki Mononen, Pentti Tommila 30

31 moottoriveneiden hoitaja Matti Reittamo Katsastustoimikunta katsastuspäällikkö Kari Huttunen katsastajat: Marko Huovinen, Seppo Pakkala, Heikki Hänninen, Juha Hänninen, Tuomo Karppinen, Heikki Kosonen, Esa T. Törmä, Pär Andler Kilpailutoimikunta kilpailupäällikkö Hannu Häkkinen jäsenet Timoleon Caravitis, Roope Heikkilä, Reijo Hyytiäinen, Hilkka Kalervo, Mikko Kannisto, Veli Keski-Kohtamäki, Jouni Laakko, Rainer Mantila, Jarmo Metso, Kirsikka Moring, Pentti Pajunen, Hannu Peltonen, Tapio Pesonen, Seppo Suomalainen, Esa T.Törmä, Pekka Vaahtera, Mikko Vesa, Ville Voltti, Annamari Ahmark Nuorisotoimikunta nuorisopäällikkö Janne Laaksonen jäsenet Mikael Anttila, Leo Laaksonen, Minerva Pajunen, Jyrki Saarikoski, Essi Andreásen, Ilkka Saura. Täydennetään myöhemmin. Tiedotustoimikunta tiedotuspäällikkö Tuija Lepo webmaster Roope Tervo Helsinki-Tallinna Race johtoryhmä kilpailunjohtaja Risto Saikko jäsenet Esa T Törmä, Heikki Kosonen, Seppo Pakkala, Mikko Vesa, Matti Vuolanen Roslagentoimikunta Roslagenin isäntä Jari Berglund Roslagenin emäntä jäsenet Veli Keski-Kohtamäki, Tarja Lintu, Matti Reittamo, Mika Toivonen, Jorma Valkama, Irma ja Peter Verhe Irina ja Dimitri Karpov Täydennetään myöhemmin. Kaavoitustoimikunta varakommodori jäsenet Taloustoiminta taloustoiminnan assistentti Annamari Ahlmark Esa T Törmä Heikki Kosonen; Anneli Paloniemi, Auvo Lehtola, Irma Verhe, Jorma Valkama, Peter Verhe, Seppo Suomalainen, Ville Voltti 31

32 KoPu Koivusaaren Pursiseura ry PL HELSINKI puh. (09) fax. (09)