KoPuttaja. Koivusaaren Pursiseuran jäsenlehti 2/2012

Transkriptio

1 KoPuttaja Koivusaaren Pursiseuran jäsenlehti

2 Sisällysluettelo Koivusaaren Pursiseura ry PL HELSINKI puh/fax (09) Pankkitili: FI Kommodori: Esa T Törmä kommodori@koivusaarenpursiseura.fi Sihteeri: Elena Saltikoff sihteeri@koivusaarenpursiseura.fi KoPuttaja on Koivusaaren Pursiseuran jäsenlehti, joka ilmestyy kahdesti vuodessa Ulkoasu: Tuija Lepo Valokuvat: Esa T. Törmä, kopulaiset Pääkirjoitus 3 Syyskokous 2012 kutsu 4 Syyskokouksen esityslista 4 Toimintasuunnitelma Yleistä 5 Kilpailutoiminta 6 HTR 8 Nuorisotoiminta 12 Katsastus 13 Satamatoiminta 14 Roslagen 16 Vartiointi 18 Retkipurjehdus 19 Tiedotus 19 Kuvia 40-vuotisjuhlista 20 Talousarvio Maksut Esitys johtokunnaksi 26 2

3 PÄÄKIRJOITUS Olemme vähitellen tulossa aikuisen pursiseuran ikään. Elokuussa meillä oli 40v juhlat, mukava sää ja mukava tunnelma, monet kopulaiset saivat ansionsa mukaan merkin ja ilta päättyi ilotulitukseen. Jokainen paikalle tullut sai oman KoPu 40v mukin. Niitä tilattiin 220 kpl ja käytännössä kaikki meni. Viime toimintasuunnitelmassa päätettiin että pikkujouluja ei järjestetä tänä vuonna. Helsingin kaupunki piti Lauttasaaren Yhteiskoululla tilaisuuden jossa sai kysyä kaupungin edustajilta mitä tahansa. Kysyin mihin Helsinki aikoo sijoittaa tulevaisuudessa veneet talveksi kun Koivusaaren telakkapaikat vähenevät ja Jätkäsaari on rakennettu. Selvä vastaus oli Kantvik joka on Helsingin omistama alue Kirkkonummella. Tästä piti puheenvuoron Pajusen lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto ja liikuntavirasto liikuttavalla yksimielisyydellä. Kantvikin alueen kaavoitus etenee siten että ehkä jo tämän vuoden puolella voimme nähdä ehdotuksen. Tällä hetkellä sitä ei ole saatavilla. KoPun kaavoitustoimikunta kävi jo vuosia sitten katsomassa paikkaa ja totesi että louhikkoinen rinne ei sovi talvitelakointiin, paremminkin siitä saisi omakotialueen. Jonkinlainen alueen vaihto Kirkkonummen kanssa olisi paikallaan mutta ei ratkaise sitä ettei sielläpäin ole mitään luonnollista satamaa jonka yhteyteen voisi rakentaa aallonmurtajan ja varustelulaiturit jossa veneet voisivat odottaa nostovuoroaan, varmaan yli viikonlopun usein. Kantvikiin ei ole julkista liikennettä ja autolla sinne kestää noin 50 min. Kevät ja syyshuollot olisivat kyllä melko hankalia näin kaukana. Veneen kuljettaminen nostoon olisi koko päivän mittainen operaatio ja jonkun muun tarvitsisi tuoda auto ensin telakalle. Näitä pohdintoja voisi jatkaa pitkäänkin ja palaamme asiaan heti kun kaavaehdotus ilmestyy. Viime vuonna tehtiin KoPun historian ensimmäinen nettikysely ja saimme aivan uskomattoman määrän vastauksia vaikka, kysymyksiä oli paljon. Myös vapaa sana -osio oli hyvin käytössä. Vastauksia oli niin paljon, paljon yli puolet veneistä edustettuna, että uskomme tuloksen edustavan kopulaisten tahtoa. Suunnittelemme toistavamme kyselyn vielä tämän vuoden puolella ja se ohjaa jälleen ensi vuoden toimintaa. Esa T. Törmä Kommodori 3

4 SYYSKOKOUSKUTSU Koivusaaren Pursiseura ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona klo NJK:n paviljongilla Koivusaaressa. Kahvit tiedossa. TERVETULOA! Koivusaaren Pursiseuran syyskokouksen 2012 esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen kutsu julkaistu KoPuttajassa 3. Kokouksen toimihenkilöiden valinta puheenjohtaja sihteeri ääntenlaskijat, 2 pöytäkirjan tarkastajat, 2 4. Vahvistetaan johtokunnan ja toimikuntien jäsenten palkkiot seuraavalle vuodelle johtokunnan esitys: palkkioita ei makseta 5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle, esitys tässä lehdessä vahvistetaan maksut mukaan lukien jäsenmaksu ja liittymismaksu toimintasuunnitelma talousarvio vahvistetaan jäsenmaksun ajankohta (22.2) 6. Valitaan johtokunta ehdotus esitetty tässä lehdessä 7. Valitaan toiminnan tarkastajat ja heille varahenkilöt 8. Päätetään johtokunnan avuksi asetettavista ja johtokunnan alaisuudessa toimivista toimikunnista ja valitaan niiden jäsenet tai annetaan johtokunnalle valtuudet jäsenten valitsemiseen, ehdotus tässä lehdessä 9. Muut esille tulevat asiat ja jäsenten vapaa sana 10. Kokouksen päättäminen 4

5 KOIVUSAAREN PURSISEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 2013 YLEISTÄ Uutta tietoa on Koivusaaren kaavasta varmaan saatavilla viimeistään vuonna Tulemme käsittelemään ja kommentoimaan suunnitelmat. Erityistä huomiota tulemme kiinnittämään talvitelakoinnin järjestelyihin Helsingin alueella. Kaupunki on jo julkisesti nimennyt Kantvikin alueen kohteeksi. Koivusaaren satama kaipaa koko ajan kunnostustöitä. Sen sijaan palvelut ovat valtaosaltaan jo olemassa ja kunnossa. Helsinki-Tallinna Race pääsponsorin sopimus loppuu KoPu tutkii miten HTR-sponsorointi voisi jatkua ja pyrkii samaan tasoon kuin nytkin. Muut kilpailut jatkuvat antoisina kuten tähänkin asti. Roslagen on siirtynyt saunan osalta normaaliin elämään. Muuten katso mahdolliset kehityskohteet Roslagen suunnitelmasta. Nuorisotoiminnan puitteet ovat jotakuinkin kunnossa. Uutena ideana on tehdä yhteistyötä Lauttasaaren partiolaisten kanssa esim. keskiviikkoilloissa. Suuri osa toiminnasta on vakiomuotoista katso alla kunkin osa-alueen suunnitelmat. 5

6 KILPAILUTOIMINTA Toiminnan seuraavien vuosien painopiste on KoPun kilpailujen erinomaisen ja kiitetyn tason säilyttämisen lisäksi kölivenetasoituspurjehduksen pariin tulemisen helpottaminen. Tämä päätavoite ohjaa kaikkea toimintaa. KoPun järjestämillä kilpailuilla on omat selkeät roolinsa: Tiistikset Helsingin alueen suurimpana kilpailusarjana tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön niin kisauraansa aloittaville venekunnille, satunnaisesti kisaamista harrastaville porukoille kun myös kokeneille konkareillekin. Elokuinen yksinpurjehduskilpailu puolestaan on todellinen kipparien mittelö uniikki sekin Helsingin alueen vesillä. Karvalakkikisa puolestaan kokoaa miehistöt perinteiseen, SPV:n kalenterin vuoden vihoviimeiseen kohtaamiseen. Kilpailutapahtumat Tiistaikilpailuissa kokeillaan kaudella 2013 kunkin lähdön erillistä tuloslaskentaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kokonaistulosten lisäksi lasketaan myös erikseen pienen ja ison luokan tulokset. Lähtöjen aikaväliä myös hieman kasvatetaan. Muutoksilla pyritään takaamaan niin isoille kuin pienillekin veneille oikeudenmukainen ja tasaväkinen kilpailu. Kokonaistulokset kuitenkin ovat edelleen entisellään eli ison fleetin tunnelmaa ei missään tapauksessa latisteta. 6

7 Yksinpurjehduskilpailua markkinoidaan kippareiden todellisten taitojen mittauksena. Kilpailun ajankohtaa säädetään lomapurjehtijoille ja siten myös ennen kisaan osallistumattomille helpommin soveltuvaksi. Karvalakin erityisasema upeana ruskapurjehduksena ja yhtenä kauden suurimmista ja kovatasoisimmista LYS-purjehduksista pyritään säilyttämään. Helsinki Tallinna Race järjestetään nyt jo 22. kerran. Kilpailu on niin suuri, että sillä on oma organisaatio ja toimintasuunnitelma. KoPun mestaruuskisa järjestetään jälleen syysretken yhteydessä. Toimivaksi havaittua itsepalveluun perustuvaa järjestelyä jatketaan. Kilpailijoille pyritään myös edelleen järjestämään perustason koulutusta (startit, perussäännöt, taktiikka, jne.). Sisältö vahvistetaan erikseen tilanteen ja tarpeen mukaan. Toimikunta Kilpailutoimikunnan osalta pyritään siihen että jokaisen järjestäjän osalle tulisi n. kolme järjestys- tai päällikkövuoroa. Kilpailulautakunta on nykyisellään toimintakykynsä rajoilla joten uusia jäseniä otetaan mielellään mukaan. Tulospalvelua kehitetään edelleen. Hyvän vastaanoton saanutta lautakuntaveneessä tietokoneella tapahtuvaa tuloslaskentaa jatketaan ja tuetaan. Kaudella 2012 pätevöityi kaksi kilpailutoimikunnan jäsentä SPV:n kilpailujärjestäjiksi. Koulutusta jatketaan edelleen ja kursseille osallistumista tuetaan kaikin tavoin. Tavoitteena on saada lisää pätevöityneitä kiipailunjärjestäjiä ja kilpailupäälliköitä. Haulikkolupien osalta uusi aselaki on aiheuttanut hankaluuksia. Mahdollisia muita äänimerkinantotapoja tutkitaan. Budjetti noudattaa edellisten vuosien rakennetta ja tasoa. Toimikunta varautuu kaudella 2013 oman tuloslaskentatietokoneen hankintaan. Ville Eloranta Kilpailupäällikkö 7

8 HELSINKI TALLINNA RACE Yleistä Helsinki-Tallinna Racea kehitetään edelleen Suomen suurimpana avomerikilpailuna, joka on luonteeltaan sekä hyvin järjestetty kilpailu että erityisesti viihtyisä tapahtuma, kantavana teemana hyväntekeväisyys. Osanottajien määrällinen tavoite on 200 venettä joista n. 50 on yritysveneitä. Järjestelyt ja organisaatio Tapahtuman turvallisuusasioihin kiinnitetään erityistä huomiota jatkossakin. Kilpailun jälkeen osallistujille lähetetyn kiitoskirjeen yhteydessä on nettipalautekysely, jonka avulla tapahtumaa pyritään entisestään kehittämän. Organisaatio toimii siten, että jokaisella toiminto-osalla on oma vastuuhenkilö joka huolehtii itsenäisesti toiminnosta. Johtoryhmän muodostavat osa-alueiden vastuuhenkilöt: kilpailunjohtaja, KoPun kommodori, kilpailupäällikkö, lähtöalus, tuloslaskenta, kipparikokouksen järjestäjä ja tiedottaja. Markkinointi ja yhteistyökumppanit Kilpailulla pyritään saamaan merkittävä pääyhteistyökumppani, jonka avulla edelleen kehitämme tapahtumaa purjehtijoiden viihtyvyyden parantamiseksi. Tavoitteena on, että vuonna 2012 käytössä ollut isompi teltta, bändi ja AV-tekniikka toteutuvat myös ensi vuonna, yritysasiakkaille on tavoitteena oma VIP-teltta tarjoiluineen, jotta huomattavasti kasvaneen yritysveneiden joukon tarpeet saadaan tyydytettyä. Yritysveneet ovat kilpailun, KoPun ja mahdollisten tulevien HTR-sponsoreiden kannalta erittäin tärkeässä asemassa tapahtuman tulevaisuudessa. Tulevana vuonna oma markkinointi suunnataan pääasiallisesti kotimaahan ja Viroon. Kilpailulla on omat Internet-sivut, jotka toimivat päämarkkinointikanavana kilpailun julkaisujen kanssa. Ilmoitustilaa myydään, tavoitteena 15 mainosta. Tallinnan ja Helsingin pormestareita pyydetään jatkamaan tapahtuman suojelijoina. Meripelastusseuran kanssa 2011 aloitettua yhteistyötä tiivistetään, tavoitteena saada heidän lippulaivansa, meripelastusalus Jenny Wihuri, saattamaan kilpailijoita Piritaan ja sunnuntaina takaisin Helsingin edustalle. 8

9 Tiedottaminen Kontakteja tiedotusvälineisiin kehitetään nimeämällä vastuullinen tiedottaja ja luomalla tiedotusstrategia. Tulokset pyritään saamaan esille veneilyalan medioissa. STT:lle ja kilpailualueen päämedioille tarjotaan säännöllisin välein tiedotteita: 1. keväällä huhti-toukokuussa, 2. elokuussa ennen kilpailua ja 3. heti kilpailun tulosten selvittyä. Purjehdushenkisiä TV-ohjelmasarjoja informoidaan kilpailusta. Yhteistyökumppaneiden panostuksella pyritään saamaan HTR esille televisiossa. Kilpailun nettisivut ovat pääasiallinen tiedotuskanava. Ne ovat selkeät, korkealaatuiset ja hyvin toimivat. Kilpailulla on myös Facebook-yhteisösivu. Kilpailutapahtumiin (kipparikokous, lähtö, maali, palkintojen jako) hankitaan valokuvaaja. Kuvia hyödynnetään nettisivuilla ja julkaisuissa. Ilmoittautuminen Kilpailijoille suunnataan noin 600 kappaleen kutsujulkaisu jonka kulut katetaan mainostuloilla. Heti kilpailun jälkeen tehdään n. 200 kappaleen tulosjulkaisu joka postitetaan kilpailussa mukana olleille ja yhteistyökumppaneille. Yhteistyökumppaneiden mainokset ovat mukana näissä molemmissa sekä HTR -nettisivuilla. Julkaisuissa on erityisjuttuja turvallisuudesta, haastatteluja kippareista, kuvia tapahtumasta jne. Ilmoittautuminen tapahtuu nettikaavakkeen kautta. Kaavake vaatii ehkä vielä muutamia pieniä korjauksia ja mahdollisesti joitakin laajennuksia. Kipparikokous Lauttasaaren yhteiskoulu on osoittautunut erinomaiseksi paikaksi ja sen käyttämistä jatketaan. Kipparikokouksessa jaetaan vene/kipparikohtainen materiaali, käydään läpi purjehdusohje ja osanottajalista. Kipparikokouksessa vierailee viranomaisia kertomassa oman alueensa ja kilpailun yhteisistä asioista. Näiden läpikäyvä teema on turvallisuus kilpailun aikana. >> 9

10 Viranomaiset KoPu anoo tapahtumalle erinäisiä lupia ja informoi kilpailusta useita viranomaisia. Lähtöalus Aikakriittisyys ja täsmällisyys toiminnassa ovat vaikeimmillaan lähtöaluksessa. Se vaatii hyvin keskittyneen tiimin ja pystyvän vetäjän lähtöaluksessa ja pitkäjännitteiseen säännölliseen toimintaan motivoituneen työryhmän. Nykyinen toimintatapa on osoittautunut hyväksi ja sitä jatketaan. Kilpailu Kilpailun purjehdusohje ja kutsu ovat pääosin vakiintuneita, jatkuvaa viilausta kuitenkin tarvitaan erilaisten sääntö- ym. muutosten takia. Kilpailuluokat tulevat olemaan samat Business LYS, LYS1, 2, 3, 4-6, Arvio LYS, IRC, ORC Club 1, 2 ja 3 ja IRC sekä mahdolliset yksityyppilistaukset. Kilpailussa jaetaan luokkapalkintojen lisäksi kiertopalkintoja. 10

11 Maalialus Saapuvien veneiden havainnointi ja kirjaaminen on suuresti kiinni olosuhteista. Kirjanpito on edelleen kuusinkertainen, tilanteesta riippuen varmistuksia voidaan vähentää kolminkertaiseen kirjanpitoon. KoPun yksi tietokone on maalialuksessa ja tulokset kirjataan jo siellä jo koneelle, toinen kone on tulosten laskentaryhmällä Piritassa. Tulokset siirretään heti valmistumisen jälkeen kilpailun nettisivuille, samalla julkaistun lehdistötiedotteen kanssa. Vaihtoehtona maalialukselle selvitetään alusta Virosta, joka olisi käytettävissä kohtuukustannuksin. Tuomarit Nykyinen protestilautakunta on toiminut hyvin ja sitä pyritään jatkamaan sellaisenaan. Tuloslaskenta ja kirjanpito Kilpailun tuloslaskentajärjestelmästä on kehittynyt toimiva ja sen käyttöä jatketaan. Piritan palkintojenjakojuhla Kehitämme edelleen Piritan ohjelmatarjontaa. Kilpailusta pyritään muodostamaan vaiheittain kansainvälisesti yhä tunnetumpi purjehdustapahtuma. Palkinnot Palkintoina käytetään edelleen ns. standardipalkintoja. Kaikille veneille painetaan ns. osallistumismitali sekä viiri, joka samalla toimii merkkinä Piritan satamamaksusta sekä etustaagiin nostettava kilpailulippu. Miehistöpalkintona on HTR -muki josta on muodostunut keräilykohde. Myös erityispalkintoja jaetaan, mm kaikille kilpailuun osallistuneille naisille ojennetaan ruusu. Tallinnan lastensairaalan tukeminen Kilpailun erittäin tärkeää hyväntekeväisyysteemaa jatketaan kohteena Tallinna Lastehaigla-lastensairaala. KoPun HTR-lahjoituksista on kertynyt mittava summa kilpailun historian aikana ja seuran arvokas työ lasten hyvinvoinnin edistämiseksi Virossa on huomioitu näkyvästi paikallisessa mediassa. Talous Kilpailun osanottomaksut pidetään samana kuin vuonna 2012 Kilpailun tulostavoite on 8000 euroa. Ari Huusela Kilpailun johtaja

12 NUORISOTOIMI Nuorisotoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille turvallisen ja hauskan tavan harrastaa purjehdusta ja veneilyä. Otamme kunkin lapsen ja nuoren lähtökohdat huomioon ja autamme oppimaan lisää omalla vaatimustasollaan. Toiminnan säännöt ja periaatteet luodaan yhdessä purjehtijoiden, ohjaajien ja vanhempien kanssa. Koivusaaren Pursiseuran nuorisotoiminta tarjoaa nuorisojäsenilleen mahdollisuuden ohjattuun kevytvenepurjehdukseen ja -harjoitteluun. Toiminta rakentuu pääosin keskiviikkoisin järjestettäville purjehdusharjoituksille. Kauden aikana pyritään järjestämään myös viikonlopun pituinen purjehdusleiri elokuussa ennen koulujen alkua. Purjehdusharjoitusta jakaantuvat osaamisen mukaan. Näin saadaan tarjottua jokaiselle mielekkäät ja haastavat treenit, mikä takaa myös taitojen tasaisen kehittymisen. Opetusta annetaan nollatasosta lähtien, aina kilpapurjehdusharjoitteluun asti. Kaikilla tasoilla on huomioitu myös purjehduksen teoreettinen puoli. Vuoden 2013 kaudella pyritään tiivistämään yhteistyötä Lauttasaaressa toimivan partiolippukunta Luotsityttöjen kanssa. Tarkoituksena on tarjota yhteisiä purjehdusharjoituksia ja retkiä. Nuorisotoimikunnan kalustoon kuuluu Zoom8-, Optischool-, sekä Optimistijollia sekä pari muuta kevytvenettä. Mukaan pääsee ilmoittautumalla nuorisopäällikölle. Kevytveneet ja RIB ovat myös muiden jäsenien käytössä sopimalla/ilmoittamalla nuorisopäällikölle. Ajantasainen tieto harjoitusten ajankohdista ja muista tapahtumista löytyy aina web-sivujen toimintakalenterista. Osoitteesta löydät aina päivitetyt nuorisotoimintaa koskevat asiat ja uutiset! Janne Heikkilä Nuorisopäällikkö 12

13 KATSASTUS Katsastuksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää veneilyturvallisuutta ohjaamalla ja opastamalla veneilijöitä veneidensä hoitoa, varustamista ja varusteiden käyttötaitoa koskevissa asioissa sekä turvallisuusmyönteisten asenteiden omaksumisessa. Katsastus KoPu:ssa pyritään tekemään yllämainitussa hengessä tiiviissä yhteistyössä veneilijän ja katsastajan kanssa. Kaikki veneet on katsastettava vuosittain. KoPu edellyttää, että katsastuksessa on mukana veneilijäjäsen, mutta myös veneen gastijäsenet ovat tervetulleita mukaan. Vastuu katsastuttamisesta on aina veneen omistajalla. Peruskatsastettavien veneiden omistajien tulee ottaa yhteys katsastajaan hyvissä ajoin ennen veneen vesillelaskua ja sopia ajankohdasta. Peruskatsastettavien veneiden katsastuspöytäkirjan etusivun venetiedot tulee veneilijän täyttää ennen katsastuksen aloitusta. Veneen omistajia informoidaan etukäteen sähköpostilla ja majan ilmoitustaululla olevalla peruskatsastuslistalla, vuosikatsastusvuorot varataan vain majan ilmoitustaululla olevilta katsastajakohtaisilta listoilta. Katsastuksen erityiskohteena 2012 oli rikin viritys ja sen kunto. Keskusliitto esittää keväällä seuraavalle kaudelle 2013 erityisteemat. Katsastukset tullaan järjestämään ensimmäisen vesillelaskun ja juhannuksen välisenä aikana, jolloin kaikkien veneiden tulee olla katsastettuja. Mikäli venettä ei voida perustellusta syystä katsastuttaa mainittuna aikana, on siitä sovittava katsastuspäällikön kanssa. Katsastuksen laiminlyönnistä seuraa veneen rekisteristä poisto ja laiminlyöntimaksu. Sammuttimien keskitettyjä katsastuksia tullaan järjestämään kaksi kertaa ennen veneilykauden alkua. Näistä tullaan tiedottamaan toimintakalenterissa ja KoPuttajassa. Pertti Nordlund Katsastuspäällikkö 13

14 SATAMATOIMI Edellisen vuoden hyvien kokemusten perusteella venepaikkojen vuosittainen hakeminen suoritetaan jatkossakin sähköisesti Asiointilomaketta käyttäen. Satamatoimi tuottaa laituri- ja telakointipalveluita seuramme jäsenille. Sataman ylläpito- yms. tehtävät suoritetaan mahdollisimman paljon talkoilla, jolloin kustannukset jäsenistölle saadaan pidettyä edullisina. Ongelmajätehuoltokustannukset ovat huomattava menoerä, joten jokaisen veneilijän tulee lajitella jätteensä oikeaan paikkaan. Mikäli huomaat astioissa vääriä jakeita, niin korjaa asia. Koivusaaren telakka-alue pyritään jatkossakin käyttämään mahdollisimman tehokkaasti, jolloin kokonaiskustannukset pysyvät maltillisina. Seuralle koituvat kustannukset Jätkäsaaren telakka-alueen käytöstä ovat tuntuvasti Koivusaarta suuremmat, koska alueen vuokrahinta on korkeampi ja veneet telakoidaan siellä väljemmin. Jokaisen telakka-alueella liikkujan toivottaan huolehtivan alueen siisteydestä Koivusaaressa nosto ja laskut suoritetaan jatkossakin yhteisnostoina talkootyönä. Talkooryhmä koostuu köysimiehistä ja nostovastaavasta. Köysimiehet avustavat veneen turvallisessa nostossa (vastuu on kuitenkin aina veneen kipparilla), ja nostovastaava jakaa nostovuorot, sekä osoittaa lopullisen telakkapaikan telakointisuunnittelijan tekemän suunnitelman pohjalta. Nostoon osallistuvien veneilijöiden tulee auttaa venepukkien asettelussa, sekä muissa nostoryhmän antamissa tehtävissä. Tällä tavoin nostot sujuvat joutuisasti. Nostoryhmään pyritään saamaan mukaan uusia henkilöitä, joten kaikki kiinnostuneet ottakaa yhteyttä nostoryhmän jäseniin, tai satamamestariin. Koivusaaren telakalle saatiin mahtumaan 105 venettä. 14

15 Nykyisellään 2. nostoon ilmoittautuu liikaa veneitä, jolloin päivästä tulee kohtuuttoman pitkä. Toivottavasti nostotoivomukset tasapainottuvat vapaaehtoisesti, tai sitten pitää harkita tapoja rajata max. 35 veneeseen / nosto. Jätkäsaaressa yhteisnostoja ei ole suunnitelmissa. Alueella liikkuu tiheästi useita nosto- ja veneenpesupalveluja tarjoavia yrittäjiä, joten veneilijän on kätevää nostaa vene hänelle sopivimpana ajankohtana. Alueella veneet telakoidaan siten, että myös veneiden laskeminen on mahdollista omatoimisesti. KoPun alueella telakoi 7 venettä. Varsinaisen telakointikauden ulkopuolella tapahtuva telakointi (kesätelakointi) on mahdollista Jätkäsaaressa erillisen kaupungin kanssa tehtävän sopimuksen mukaan. Pukkitalkoot Koivusaaressa jatkuvat entiseen malliin, syksyisin pakollisia kaikille telakoijille, keväällä ehdollinen, mikäli pukkinsa on siirtänyt purettuna säilytyspaikalle. Jätkäsaaressa telakoivien ei talkoisiin tarvitse osallistua, eikä pukkeja ei tarvitse siirtää kesäksi pois telakointipaikalta. Vartiointivelvollisuus Koivusaaressa koskee myös Jätkäsaaressa telakoivia. Seuran toimesta ei järjestetä erillistä vartiointia Jätkäsaareen telakointiaikana, sillä alue on lukollinen. Halutessaan Jätkäsaaressa telakoivat veneilijät voivat järjestää yhteisnostoja, vartiointia jne. omatoimisesti. Juha-Pekka Nurro Satamakapteeni 15

16 ROSLAGEN Tulevan kauden seuran organisoimat tapahtumat ovat kevättalkoot, juhannusjuhla, yhdistetty syysretki/kopun mestaruuskisa ja syystalkoot. Juhannuksen nyyttikestit aamupuuroinen toimi hyvin, joten tehdään sama uudelleen. Täydennysrakentamisen tärkein kohde on puuliiteri. Samalla saunan porrasjärjestelyjä tullaan muuttamaan. Puuhuollossa rasitteeksi saattaa tulevina vuosina tulla klapisäkkien raahaamisen uutuudenviehätyksen hiipuminen. Mietinnässä on innovatiivisen raahausratkaisun löytäminen Syksyllä 2011 tehdyn jäsenkyselyn perusteella grillikatos oli selkeästi suosituin uusinvestointikohde. Sen ideointia jatketaan. Harkinnassa on pohjan muotoilu venelaiturin tyvestä, jotta syvemmätkin veneet pääsisivät laituriin ja mahdollisesti parin poijun lisääminen. Kevään muurahaisten talkootyö voisi olla rakennusten ulkoseinien huoltomaalaus. Flipper avovene pidetään kesäaikana Kuruhamnissa ja tarkoitus on, että jäsenet voivat käyttää Flipperiä yhteysveneenä kunhan keksitään hyvät käyttösäännöt. Jos vielä rahaa jää, niin hankitaan perinteinen soutuvene soutuperinteen ylläpitämiseksi ja vähän muuhunkin. Heikki Kosonen Roslagenin isäntä 16

17 KUVIA ROSLAGENISTA SYKSYLLÄ 2012 Kuvat: Sonja Joutvuo 17

18 VARTIOINTI Vartiointi KoPu:ssa on osa jäsenistön vuotuista seuratyövelvoitetta. Ellei tärkein, niin ainakin erittäin merkittävässä roolissa, meidän jokaisen omaisuuden suojaamisessa. Vartiovelvoitteita on kullakin laituripaikan saaneella kaksi kappaletta veneilykaudessa, ellei toista vuoroa korvata jollakin muulla toiminnalla, esim. nosto- ja laskuorganisaatioon osallistumalla. Vartiovuoroja on kaudessa noin 190 kappaletta, riippuen ensimmäisen laskun ja viimeisen noston ajankohdasta. Tänä vuonna vuoroja on ollut enemmän kuin velvoitteita, joten ylimääräisiä vaihtovuoroja on ollut riittävästi reservissä. Tähän saakka yleiseksi tavaksi, taitaa olla säännöissäkin, on muodostunut se, että jos ei ole telakoinut Koivusaaressa, on seuratyövelvoitteita ollut vain yksi. Tähän lienee tulevaisuudessa tehtävä muutos, koska jo nyt Jätkäsaaressa telakoivien osuus on kasvanut niin suureksi, ettei yhden vartiovuoron velvoitteella saada tarpeeksi vartijoita kauden aikana. Tänä vuonna vuorot varattiin riittävän ajoissa ja vuorot ovat hoituneet pääsääntöisesti hyvin, siitä kiitos jäsenistölle. Vartiovuorojen varaaminen kaudelle 2013 alkaa syyskokouksessa, jossa kukin voi varata mahdollisimman sopivan vuoron itselleen. Kuten tänä vuonna, vartiovuoro on varattava johonkin tiettyyn päivämäärään, esim mennessä. Sen jälkeen vuoron vielä varaamatta tehneet tullaan laittamaan satunnaisjärjestyksessä vapaille vuoroille keväästä alkaen ja ylimääräiset jäävät ns. reservilistalle. Tänä vuonna tätä ei tarvinnut tehdä, vaan kaikki vartiovelvolliset hoitivat varaukset ajoissa. 18

19 Vartiovuorojen laiminlyöntejä ei ole tänä vuonna tapahtunut, kaikki ovat esteistä ilmoittaneet ajoissa, mutta muistutan kuitenkin siitä, että on vaikea arvioida, mikä on pätevä syy jättää vuoro väliin ja mikä ei. Selvää on, että ilmoittamatta jätetty vuoron laiminlyönti johtaa seuran säännön mukaisiin sanktioihin. Samoin, jos liian myöhään ilmoittaa mahdollisesta esteestä, jolloin tilalle on mahdotonta saada sijaista. Huomioitavaa on se, että sijaisen järjestäminen on aina ko. vartiovelvollisen asia, vartiopäällikkö voi auttaa vain, jos tieto esteestä tulee ajoissa. Pyrimme yhä ensi kaudeksi helpottamaan tätä laittamalla nettisivuille listan niistä henkilöistä, jotka ovat ns. reservissä tai muuten halukkaita tekemään korvaavia vartiovuoroja. Kaikista näistä asioista tullaan vielä informoimaan syyskokouksessa, Koputtajassa ja seuran nettisivuilla. Jari Berglund Vartiopäällikkö RETKIPURJEHDUS Tapahtumien ja retkien kohde on pääasiassa Roslagen. Tarkoitus on järjestää edelleen perinteinen saaristotapaaminen heinäkuussa Högsårassa. KoPulla ei ole nimettyjä henkilöitä hoitamassa tätä sarkaa. Retkiveneilyn tiimoilta tarvitaan jäsenistöstä tuoreita puuhahenkilöitä ja ideoita. Ole aktiivinen ja omatoiminen, kerää porukkaa ja ideoi toteuta. Jos tarvitset johtokunnan tukea, niin ota yhteyttä. TIEDOTUS Jäsenlehti KoPuttaja ilmestyy kaksi kertaa, keväällä ennen vuosikokousta ja syksyllä ennen syyskokousta. Veneilijän muistio ilmestyy huhtikuussa. Verkkosivut ovat ajankohtaisten asioiden tiedotuskanava. Laituri- ja telakkapaikkojen sekä jäsentietojen päivitys pyritään vakiinnuttamaan paperin sijasta verkkoon. 19

20 KUVAKOOSTETTA KOPUN 40-VUOTISJUHLISTA 20

21 21

22 TALOUSARVIO VUODELLE 2013 VARSINAINEN TOIMINTA Budjetti Budjetti Toteutuma Kilpailutoiminta Tuotot Kulut Yhteensä Nuorisotoiminta Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Yhteensä Katsastustoiminta Kulut yhteensä Yhteensä Satamatoiminta Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Yhteensä Tiedotustoiminta Kulut yhteensä Yhteensä Roslagen Kulut yhteensä Yhteensä Yleiskulut Poistot Muut tuotot Muut kulut Yhteensä TOIMINNAN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ

23 Budjetti Budjetti Toteutuma Varainhankinta Tuotot Kulut Yhteensä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Kulut Yhteensä Satunnaiset erät Kulut Yhteensä TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

24 MAKSUT 2013 EUROA Liittymismaksut Veneilijäjäsen 600,00 *) Jäsen 34,00 Nuorisojäsen (alle 18 v.) 0,00 *) Alle 30-vuotias hakija, perheenjäsen tai yli 10 vuotta jäsenenä ollut 300,00 (283,00) Jäsenlajin muutokset Nuorisojäsen jäseneksi 0,00 Nuorisojäsen tai jäsen veneilijäksi 566,00 Jäsenmaksut Veneilijäjäsen 50,00 Jäsen 33,00 Nuorisojäsen jäsentaloudesta 0,00 Nuorisojäsen ei jäsentaloudesta 33,00 Satamamaksut Laiturimaksu leveysmetriltä 60,00 Telakkamaksu / m 2 alusrekisterissä oleva vene 8,00 vieraat 14,00 Telakkamaksu / päivä ,00 Vierasvenelaiturimaksu / päivä 6,00 Sähkön käyttömaksu vähimmäismaksu / laite / vrk 2,50 käyttömaksu / laite / tunti 0,15 Rahastomaksu Alusrekisterissä olevalta köliveneeltä 60,00 Veneviiri Veneviiri Roslagenin käyttöoikeuden tunnuksena, jos vene ei ole KoPun alusrekisterissä 42,00 24

25 EUROA Säilytysmaksut Ylimääräisen maston säilytys (kesä tai talvi) 25,00 Venepukin talvisäilytys 25,00 Venepukin kesäsäilytys, vieraat 25,00 Kiinteän venepukin kesäsäilytys 20,00 Laiminlyöntimaksut Vartioinnin laiminlyönti 1. vuoro 100,00 2. vuoro 200,00 Talkoista poissaolo 50,00 Katsastuksen laiminlyönti 100,00 Lämmittimen käyttö telakoidussa veneessä, lisäksi sähkön hinta 100,00 Jollan hävitysmaksu 70,00 Venepukin hävitysmaksu 100,00 Noston/laskun järjestelymaksu 50,00 Peritään, jos veneilijä a) jättää saapumatta ilmoittamanaan nosto-tai laskuaikana b) muuttaa ilmoittamaansa nosto- tai laskuaikaa alle viikon varoitusajalla c) nostaa veneensä itsenäisesti ja venettä joudutaan siirtämään Muut maksut Avainpantti 33,00 Liput erikoisiso 131 (80 x 131) 57,00 iso 108 (66 x 108) 41,00 keskikokoinen 090 (55 x 90) 37,00 pieni 072 (44 x 72) 30,00 Maksumuistutus 6,00 Ilmoitukset KoPuttajassa puoli sivua 25,00 koko sivu 50,00 25

26 ESITYS JOHTOKUNNAN JÄSENIKSI Uudet ja uudelleen valittavat varakommodori Juha-Pekka Nurro talouspäällikkö Daria Hägg kilpailupäällikkö Ville Eloranta katsastuspäällikkö Pertti Nordlund Johtokunta kokonaisuudessaan Säännöissä nimetyt johtokunnan jäsenet kommodori Esa T Törmä varakommodori Juha-Pekka Nurro talouspäällikkö Daria Hägg sihteeri Elena Saltikoff Muut johtokunnan jäsenet kilpailupäällikkö Ville Eloranta katsastuspäällikkö Pertti Nordlund nuorisopäällikkö Janne Heikkilä Roslagenin isäntä Heikki Kosonen Johtokunnan alaisten toimikuntien vetäjillä on johtokunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. ESITYS TOIMIKUNTIEN KOKOONPANOKSI Satamatoimikunta satamakapteeni Juha-Pekka Nurro vartiopäällikkö Jari Berglund vesimestari Janne Ilvonen sähkömestari Kai Känkänen telakointisuunnittelu Auvo Lehtola, Jorma Valkama, Matti Vuolanen nostovastaavat: Harri Halminen, Juhani Paiho, Mikko Heliste nosto-organisaatio: Jussi Autere, Hannu Häkkinen, Esko Kanstren, Johan Lång, Jyrki Mononen, Pekka Mikkola, Oskari Träskelin, Jan von Pfaler (varauksin) ruokailu lasku/nosto Reijo Moisio / Sorbet miehistö 26

27 Katsastustoimikunta katsastuspäällikkö Pertti Nordlund katsastajat: Pär Andler, Marko Huovinen, Juha Hänninen, Tuomo Karppinen, Jarkko Laukkanen, Seppo Pakkala, Eero Riikonen, Juha Vasko, Esa T. Törmä Kilpailutoimikunta kilpailupäällikkö Ville Eloranta jäsenet Annamari Ahlmark, Roope Heikkilä, Reijo Hyytiäinen, Hannu Häkkinen, Veli Keski-Kohtamäki, Jouni Laakko, Jarkko Laukkanen, Jarmo Metso, Rainer Mantila, Pasi Nuutinen, Pentti Pajunen, Hannu Peltonen, Tapio Pesonen, Seppo Suomalainen, Esa T Törmä, Ville Voltti Nuorisotoimikunta nuorisopäällikkö Janne Heikkilä jäsenet Mikael Anttila, toimikuntaa täydennetään myöhemmin Tiedotustoimikunta Tiedottaminen kommodori ja sihteeri Julkaisut Tuija Lepo Webmaster, IT-kehitys Jarmo Niinimäki Helsinki-Tallinna Race johtoryhmä Kilpailun johtaja Ari Huusela jäsenet Markku Haakana, Arja Pesonen, Esa T Törmä, Matti Vuolanen, NN lähtövene Roslagentoimikunta Roslagenin isäntä Heikki Kosonen jäsenet Kari Hallikainen, Harri Joutvuo, Eero Riikonen, Jorma Valkama Sanna Semi, Kasper Liiv Kaavoitustoimikunta pj Anneli Paloniemi jäsenet Auvo Lehtola, Seppo Suomalainen, Esa T Törmä, Jorma Valkama, Irma Verhe, Ville Voltti Koulutustoimikunta pj Sampo Sälevaara jäsenet täydennetään tarvittaessa Seuran veneiden hoitaja Janne Ilvonen 27