Lappeenrannan kaupunki. Toimikausi

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Varhaiskasvatuksen toiminnan arviointi Toimikausi

2 1

3 2 Yleistä Kuule Seija, sie oot unohtanu jotain! No mitä? Sie oot unohtanu tuua meille lettuja. Niitä ei oo ollu pitkää aikaa. Lasten päivähoidon kysyntä on edelleen kasvanut. Suurimmillaan se on vuosittain huhtikuussa. Vuonna 2011 huhtikuussa lapsia oli hoidossa ja tänä keväänä vastaavana ajankohtana Kasvua on tapahtunut kaikissa ikäluokissa: Lisäys Alle 3 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yhteensä Kesämäen päiväkoti aloitti toimintansa lokakuun alussa Lauritsalan päiväkodin rakentaminen on käynnistynyt ja sen on arvioitu valmistuvan valmistua maaliskuussa Päiväkodin valmistuttua Luukkaan päiväkodin tiloista luovutaan. Joutsenon päiväkodin ja Korvenkylän päiväkodin laajennuksen suunnittelu on käynnistynyt. Kysyntä ja tarjonta vastaavat toisiaan heikoimmin Lauritsalassa ja Karhuvuoressa. Snellmanin päiväkodin Tykin toimipisteen ryhmät ovat toimineet puskurina kysynnän ja tarjonnan tasaamisessa. Kanavansuun päiväkodissa on edelleen toiminut ns. saliryhmä, jossa on kuluneen toimintakauden aikana tarjottu laajennettua hoitoa. Muita tilapäisiä päivähoitopaikkoja on edelleen keskustassa, Hovinpellossa ja Karhuvuoressa. Uusia väliaikaisia tiloja ei vuoden aikana ole otettu käyttöön. Vanhemmat eivät aina ole tyytyväisiä tilapäisiin päivähoitotiloihin mm. Snellmanin päiväkodin Tykin ryhmien tiloista ja piha-välineistä on tullut kriittistä palautetta.

4 3 Varhaiskasvatus on ollut mukana Molla (Media, osallisuus, lapsi) hankkeessa, joka käynnistyi syyslukukaudella Hanke saa osan rahoituksestaan Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämisrahoista. Hankeen tavoitteena on tuoda esiopetukseen sekä kaikenikäisille lapsille mediamaailma tutuksi turvallisessa ja osallistavassa ympäristössä. Pilotteina on ollut aluksi muutamia päiväkoteja. Kokemusten kautta kokeiltua Molla-toimintamallia on tarkoitus levittää muihin päiväkoteihin. Medialaitteiden tuominen laajemmin päiväkoteihin on vielä uutta ja tavoitteena onkin, että ne löytävät paikkansa sieltä muiden pedagogisten virikkeiden vierestä. Uusien materiaalien käyttäminen lasten oppimiseen haastaa henkilökuntaa opettelemaan uusia toimintapoja. Hankkeen avulla saadaan henkilöstölle ajankohtaista tietoa ja toimintamalleja mediakasvatuksen toteuttamiseksi varhaiskasvatuksessa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa on pyritty edelleen kehittämään toimivia yhteistyökäytäntöjä sekä esiopetukseen että varhaiskasvatukseen.. Muun muassa lähetekäytäntöjä on uudistettu. Vielä kuluneen toimintakauden aikana päiväkodit ovat tehneet lähetteitä suoraan Eksoten erityispalveluihin. Tulevaisuudessa lähetteet tullaan tekemään pääsääntöisesti lasten neuvolassa. Varhaiskasvatus laatii lähetettä varten pedagogisen kuvauksen lapsesta. Kuluneen toimintakauden aikana varhaiskasvatuksessa on tehty 124 uutta lähetettä, joista: lapsi ja nuorisovastaanotolle 95 perheneuvolaan 24 KONSTI -tiimiin 3 muualle 2 yhteensä 124 KONSTI -hanke on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) hanke, joka kuuluu Kaste rahoitteiseen Etelä-Suomen Lapsen Ääni 2 -kehittämisohjelmaan. Hankkeen tavoitteena on, että lapsen ja perheen avunsaanti psykososiaalisissa huolissa aikaistuu. Hankkeessa vahvistetaan peruspalveluja tukemalla asiakaslähtöisiä lähipalvelutiimejä (mm. päivähoidon tiimit), lisätään keinoja vastata nopeammin psykososiaalisiin huoliin sekä edistetään monitoimijaista työotetta. Toimintakauden aikana on laadittu suomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatusikäisille lapsille. Vuodesta 2005 lukien päivähoidossa on työstetty vuosittain yksikkökohtaiset varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmat. Vuosisuunnitelmiin on sisältynyt sekä strateginen että pedagoginen osa. Yksikköjen toimintakertomukset ovat perustuneet edellä mainittuihin suunnitelmiin. Vuosisuunnitelmaan on sisältynyt myös yksikön vuosittainen esiopetussuunnitelma. Toimintakertomuksissa yksiköt kuvaavat ja arvioivat omaa toimintaansa.

5 4 Strategisten tavoitteiden toteutuminen Lasten osallisuuden mahdollistaminen Molla -hankeessa on ollut mukana seitsemän päiväkotia. Oma-aikuinen malli on käytössä 92 prosenttisesti niissä yksiköissä, jotka olivat toimintakertomuksen tilasto-osan täyttäneet. Silmujen ryhmässä oma aikuinen malli on toiminut hyvin. Oma aikuinen tukee lasta ja perhettä hoidon alkuvaiheessa aloituskeskustelujen ja tutustumiskäyntien muodossa.hoidon alkaessa hoitajien työvuorot suunnitellaan lasten hoitoaikojen mukaan.lapsen siirtyessä ryhmästä toiseen perheiden kanssa keskustellaan menneistä ja mietitään tulevaa. Hiirenkorvissa oma aikuinen malli on toteutunut lähinnä kasvatuskumppanuus keskustelujen kautta. Luonnollisesti oma aikuinen on ollut mukana kaikissa erityistä tukea tarvitsevien lasten palavereissa. Pienryhmätoimintaa järjestetään 94 prosentissa niistä ryhmistä, jotka olivat toimintakertomuksen tilasto-osan täyttäneet. Kasvatuskumppanuus on tapamme toimia perheiden kanssa Varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimia yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuudessa yhdistetään vanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten lasta koskevat tiedot ja kokemukset. Vanhempien ja kasvattajien keskinäinen luottamus, tasavertaisuus ja kunnioitus luovat edellytykset lapsen hyvinvoinnin turvaamiselle. Henkilöstön vastuulla on luoda edellytykset tasavertaiselle yhteistyölle. Kasvatuskumppanuus on kirjattu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä varhaiskasvatuksen strategiaan. Pitkäkestoisia kasvatuskumppanuus koulutuksia on Lappeenrannassa järjestetty vuosittain. Kevääseen 2012 mennessä koulutuksiin on osallistunut yhteensä 89 henkeä, joista perhepäivähoitajia 34. Kasvatuskumppanuuskoulutuksen lisäksi henkilöstöä on koulutettu varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Näihin koulutuksiin on osallistunut 36 henkilöä. Kuluneen toimintakauden aikana järjestettiin yksi kasvatuskumppanuuskoulutus, johon osallistui 12 henkilöä. Kouluttajina toimivat varhaiskasvatuksen omat

6 5 kasvatuskumppanuuskouluttajat. Kasvatuskumppanuuden koulutus- ja kehittämismallissa perehdytään dialogisen vuorovaikutuksen, varhaiskasvatuksen kotikäynnin ja aloituskeskustelun, varhaisen vuorovaikutuksen ja lapsen auttamisprosessin teemoihin. Toimintamme on näkyvää ja avointa Tiedottaminen tapahtuu eri väylien kautta. Tavoitteena on, että tiedottamisesta sovitaan kunkin perheen kanssa yksilöllisesti. Erään kansainvälisen tutkimuksen mukaan vanhemmat haluavat keskustella lapsestaan kasvokkain lasta päivähoitoon tuotaessa ja sieltä haettaessa. Tieto- ja viestintätekniikkaa vanhemmat arvostavat yleisten toimintaan liittyvän informaatiokanavana. Väyliä ovat päivittäinen keskustelu tuonti- ja hakutilanteissa, ilmoitustaulu, puhelin, teksti- ja multimediaviestit, ja joskus kirjeet /tiedotteet. Myös Wilmaa käytetään tiedotuskanavana (tehostettu ja erityinen tuki) Valokuvia ja lasten töitä on näkyvillä. Reissuvihkoja on jonkin verran käytössä. Tiedotteet, kuukausisuunnitelmat ilmoitustauluilla, puhelin, tekstiviestit, Vanhemmille on mennyt tietoa toiminnasta sähköisesti ja tarvittaessa paperilla Viikko- ohjelma seinällä tai ulko-ovessa Nettisivuilla tietoa päiväkodista Lasten vasukansioihin kerätään lasten töitä, valokuvia ja tarinoita, jotka kertovat lapsen kasvusta ja kehityksestä. Kansioista on hyötyä esim. vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa. Vasua tuodaan näkyväksi vanhemmille valokuvaamalla lapsia ja toimintaa. Tiedottamisessa koetaan myös olevan vielä kehittämistä: Monet vanhemmat eivät tiedä, mitä hoitopäivän aikana tapahtuu. Kehittämisehdotuksia: kuukausikirjeet, tietoa toiminnasta vanhemmille (digikehykset), panostaminen päivittäiseen tietojen välittämiseen, vanhempien aktivoiminen? Myös vanhemmille tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan toiminnan näkyvyydessä ja avoimuudessa koetaan olevan edelleen parantamista. Vanhemmat eivät kokeneet omien vaikuttamismahdollisuuksiensa parantuneen.yleisesti ottaen vanhemmat ovat tyytyväisiä lapsensa varhaiskasvatuspalveluun ja hoitopaikkajärjestelyihin. Kaikkien vastausten keskiarvo on koko kaupungissa alle kolmevuotiaiden osalta 4,20, 3-5-vuotiaiden osalta 4,14 ja esiopetusikäisten osalta 4,20 asteikolla 1 5. Vaihteluväli alle

7 6 kolmevuotiaiden kohdalla 3,4 4,52, 3-5-vuotiaiden 3,61 4,49 ja esiopetusikäisillä 3,56 4,65. Yhteensä keskiarvotulokset ovat kaikissa ikäryhmissä hieman paremmat kuin vuonna 2010 toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä. Kasvatuskeskustelut ovat toteutuneet edellisvuotista paremmin ja lapsille on entistä useammin laadittu henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Vaikka vanhemmat pitävät hoitopaikan toimintaa sinänsä pidetään entistä useammin monipuolisena, ovat vanhemmat kokeneet lastensa voivan hieman aiempaa harvemmin hyödyntää hoitopaikantiloja ja ympäristöä monipuolisesti. Henkilöstö on hyvinvoivaa, työstään innostunutta ja ammattitaitoista Lähes 60 prosentissa päivähoidon toimiyksikköistä on hyödynnetty mentorointia. Toimikaudelle on suunnitteilla aihepiiriin liittyvä koulutus, jonka uskotaan lisäävän tiedon ja osaamisen jakamista myös ns. hiljaisen tiedon kokeneemmalta kokemattomammalle. Perehdytykseen on kiinnitetty huomiota. Perhepäivähoidon ohjaaja perehdyttää alueensa uuden kotona työtä tekevän hoitajan, hoitajalle on koottu perehdytyskansio. Kokeneemman hoitajan tuki uudelle hoitajalle - ns. mentorointi; kummihoitaja on nimetty oman tiimin sisältä, sekä tiimitapaamiset. Noin kerran vuodessa pidetään koko kaupungin uusille perhepäivähoitajille perehdytystilaisuus hallintotoimistolla, jossa ovat mukana varhaiskasvatusjohtaja ja hallintotoimiston toimistosihteeri sekä kaikki ohjaajat. Toiminnan dokumentointia on kehitetty, mutta vain yhdessä päiväkodissa toimintaa on videoitu. Valokuvausta on käytetty enenevässä määrin lasten toiminnan dokumentoinnissa. Syksyllä hankitut sanelukoneet ovat olleet melko vähäisessä käytössä. Toiminnan kirjaamista kuukausikirjeissä on ollut kaikissa ryhmissä. Lasten kehitystä on dokumentoitu havainnoin jälkeen kirjaamalla. Suunnitelma ikääntyvien ja osatyökykyisten toimintaresurssien huomioonottamisesta vaatii koko kaupungin henkilöstöpoliittisia linjauksia. Yksittäisten henkilöiden kohdalla on voitu tehdä työtehtävien räätälöintiä (esim. työskentely 3 5 vuotiaiden ryhmässä tai esiopetuksessa silloin, kun selkä ei kestä nostamista). Kehityskeskustelut käyty joiko tiimissä tai yksilöllisesti kaikissa muissa paitsi kahdessa yksikössä.

8 7 Tiimipalaverikäytännöt ovat toimivat lähes kaikissa yksiköissä. Varhaiskasvatukseen on vuoden aikana rekrytoitu toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 8 perhepäivähoitajaa, 10 lastenhoitajaa ja 6 lastentarhanopettajaa. Huolestuttavaa on, ettei kaikkia lastentarhanopettajan toimia voitu täyttää, sillä tehtäviin ei saatu riittävästi kokeneita ja kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita. Myös varhaiskasvatuksen psykologin tehtävä on edelleen vailla hoitajaa. Siihen ei tullut yhtään hakemusta. Kaikki rekrytoidut perhepäivähoitajat ovat saaneet suoritettua perhepäivähoitajan ammattitutkinnon. He ovat työskennelleet aiemmin oppisopimuksen ajan määräaikaisissa työsuhteissa. Uudet hoitajat eivät siis lisänneet perhepäivähoitopaikkoja. Kolme henkilöä oli haun yhteydessä kiinnostunut perhepäivähoitajien tehtävästä. Heitä ei voitu heidän elämäntilanteistaan johtuen vielä palkata. Osa varhaiskasvatuksen esimiehistä osallistuu Lappeenrannan teknisen yliopiston järjestämään Tietojohtamisen koulutukseen. Parannamme suunnitelmallisesti fyysisiä oppimisympäristöjä ja kasvuympäristöjä Vuodelle 2011 ei saatu rahoitusta päiväkotien aitojen korjaamiseen/uusimiseen. Vuonna 2011 tehdyn kartoituksen mukaan huonokuntoisia tai puutteellisia aitoja on noin 3,2 km. Skinnarilan päiväkodissa on tehty ns. ensiapukorjauksia kesällä 2011, myös päiväkodin pihaa on kunnostettu. Ylämaan päiväkodin pihaa on parannettu. Karuvuoren päiväkodin vesikatona on korjattu kevättalvella. Leirin päiväkodin ilmanvaihtoa on parannettu. Tilojen laatukriteeristön laatimiseen ei valitettavasti ole jäänyt aikaa. Uusien päiväkotien suunnittelussa on käytetty vuonna 2010 uudistettua RT-korttia. Sammonlahden päiväkoti sai ensimmäisenä päiväkotina Lappeenrannassa Vihreän lipun keväällä Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma. Lisäksi Vihreä lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan vihreän lipun käyttöoikeuden. Kaikissa päivähoidon yksiköissä kiinnitetään huomiota ekologiseen kestävyyteen. Kierrätysmateriaaleja esim. pahvilaatikkoja, -rullia sekä luonnonmateriaaleja käytetään askarteluissa. Jätteet lajitellaan; biojäte ruokailun yhteydessä. Tavaroita kierrätetään, aina ei hankita uutta.

9 8 Perhepäivähoitajilla on myös yhteisiä leluja, joita vaihdellaan. Tavaroita ei heti laiteta roskiin, vaan ne korjataan, jos se on mahdollista. Käytetään kirjastoa ja kirjastoautoa sekä lainataan toimistossa olevia kirjoja ja pelejä. Kierrätettäviä jätteitä viedään lasten kanssa kierrätyspisteeseen. Olemme ohjanneet lapsia energian säästöön. Valot on sammutettu tilasta poistuttaessa, yhdessä 1-5- vuotiaiden ryhmässä on energiansäästölamppuja käytössä, käsienpesussa olemme ohjanneet pitämään hanan suljettuna saippuoinnin ajan sekä kuivaamaan kukin vain yhteen paperiin. Pienet ovat käyttäneet ainoastaan puolikkaita papereita käsien kuivaamiseen. Lapsia on muistuteltu myös ulko-ovien sulkemisesta. Askartelussa on hyödynnetty luonnon- ja kierrätysmateriaalia. Metsäretkillä on kerätty askarteluun soveltuvaa materiaalia sekä kiinnitetty huomiota luontoon jätettyihin roskiin ja keskusteltu lasten kanssa, mihin ne oikeasti kuuluvat. Lähiympäristöä on siivottu ja lapset ovat lajitelleet roskat kierrätystä varten. Ryhmissä on lajiteltu biojäte, nestepakkaukset, kartongit, paperit, lasit sekä metalli ja toimitettu kierrätykseen yhden ryhmän lasten toimesta ensimmäistä lukuun ottamatta. Turvallisuus suunnitelmat on laadittu kaikissa toimiyksiköissä, samoin lähietsintäsuunnitelmat yhtä yksikköä lukuun ottamatta. Sielläkin suunnitelma on tekeillä. Lähes kaikissa yksiköissä on laadittu hygieniaohjeet. Kahdessa yksikössä ohjeet ovat tekeillä. Kriisisuunnitelma on laadittu kolmea lukuun ottamatta kaikissa yksikössä. Niissäkin suunnitelma on tekeillä. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle on järjestetty ensiapukoulutusta. Tällä hetkellä lähes jokaisessa yksikössä työskentelee henkilö, jonka ensiaputaidot ovat ajantasaiset. Kahdessa yksikössä ei kuluneella toimikaudella työskennellyt ensiaputaitoista henkilöä. Kohdennamme resurssit perustehtävään tuloksekkaasti ja taloudellisesti Vanhemmat ovat olleet ennakoitua tyytyväisempiä päiväkotien sijaisjärjestelyjen ja perhepäivähoidon varahoitojärjestelyihin. Perhepäivähoitajien työaikalakiin siirtyminen on lisännyt varahoidon tarvetta hoitajien tasausvapaiden lisäännyttyä. Päiväkodeissa

10 9 on tällä hetkellä 17 varahenkilöä, myös hallinnollisten esimiesten tehtäviin kuuluu sijaisuuksien hoito lapsiryhmissä. Sijaisten saati on viimeisten vuosien aikana oleellisesti heikentynyt. Erityisesti lastentarhanopettajan sijaisuuksiin on ollut vaikea saada kelpoista henkilökuntaa. Varahoitoa järjestetään toisella hoitajalla, ryhmiksessä tai lähipäiväkodissa. Varahoitaja tulee ryhmään mahdollisuuksien mukaan, jos varalapsi on ryhmässä viidentenä. Varahoitaja on ollut käytettävissä sekä ryhmishoitajien vapailla että perhepäivähoitajien työaikana olevien menojen aikana. Myös ryhmisten hoitajat ovat liikkuneet eri yksiköiden välillä, mikäli lapsimäärät ovat sen mahdollistaneet. Välillä on tarvittu myös ulkopuolinen sijainen ryhmiksiin. Sijaisten etsintä vie välillä kohtuuttomasti aikaa. Perhepäivähoidon varalapset ovat lisänneet työn haasteellisuutta lapsiryhmien ollessa jo ennestään täysiä. Kaikki varalapset ovat alle 3v., jolloin he kuormittavat pienten ryhmää. Pienten ryhmään on nimetty 5 perhepäivähoidon varalasta. Perhepäivähoidossa on tällä hetkellä kuusi varahenkilöä. Perhepäivähoidon varahoidon järjestäminen vaatii tulevaisuudessa lisäpanostusta. Aiemmin lasten vanhemmat ovat usein järjestäneet lastensa varahoidon itse, mutta omatoiminen varahoidon järjestäminen on vähenemässä.