Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta liikennekaareksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta liikennekaareksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi KH 94 (valm. Tuija Aarnio ja Tiina Rusanen) Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hal lituk sen esitykseksi liikennekaareksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi mennessä (jatkoaikaa saatu saakka). lausuntopyyntö Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi liikennekaari, joka olisi en sim mäi nen osa kolmessa vaiheessa toteutettavaa kaikkia lii ken nemuo to ja koskevaa liikennemarkkinoiden sääntelyn ko ko nais uu dis tusta. Ensimmäisessä vaiheessa muutokset kohdistuisivat pääosin tie liiken teen sääntelyyn. Tavoitteena on luoda edellytykset uuden tek nolo gian, digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien käyt töön otol le liikennesektorilla. Liikennepalvelujen ostot ja muu julkinen tuki lii kenne jär jes tel mäl le ovat valtion- ja kuntataloudessa merkittävä me noerä. Kun palveluja voitaisiin tarjota, yhdistellä ja käyttää mo ni puo lisem min ja tehokkaammin, voitaisiin saavuttaa merkittäviä kus tannus sääs tö jä. Liikennekaari yhdistäisi ja uudistaisi henkilö- ja tavaraliikennettä koske vat säännökset. Liikennekaarella ehdotetaan avattavaksi liik ku mispal ve lu ja koskevat olennaiset tiedot ja säädettäväksi lippu- ja mak sujär jes tel mien yhteentoimivuudesta. Näin liikenteen palvelut oli si vat mahdollisimman hyvin kaikkien tavoitettavissa ja myös tar koi tuk senmu kai sel la tavalla yhdisteltävissä. Esityksellä muutettaisiin ny ky ti laa, jossa liikenteen markkinat ovat vahvasti säännellyt ja jul ki sin toimin ohjatut. Samalla edistettäisiin liikennepalveluiden syn ty mis tä asiakaslähtöisesti, markkinaehtoisesti ja terveen kilpailun poh jal ta. Julkisesti tuetut henkilökuljetukset Valtion ja kuntien eri toimialat sekä Kela käyttävät vuosittain yh teensä noin miljardi euroa julkisesti hankittuihin tai korvattuihin hen ki lökul je tuk siin. Julkisesti hankittujen henkilökuljetusten kustannukset ovat kasvaneet noin 10 prosentin vuosivauhtia. Kustannusten kasvua selittävät muun muassa terveyspalvelujen keskittämisistä ai heutu nut matkojen pidentyminen sekä laitoshoidon purkamisesta ai heu-

2 tu nut kuljetusten lisääntyminen. Joukkoliikenteen vähentyminen on li säk si haja-asutusalueilla lisännyt erilliskuljetusten tarvetta ja määrää. Julkisen varoin rahoitettuun liikenteeseen kuuluvat valtion, kuntien ja Ke lan maksamat kuljetukset. Julkisesti tuotettujen hen ki lö lii ken ne palve lui den suunnittelu, hankinta ja rahoitus ovat hajaantuneet mo nel le eri viranomaistaholle. Näihin tahoihin kuuluvat ministeriöt, ELY-keskuk set, kuntien eri toimialat sekä Kela.Kaikille avoimen jouk ko lii kenteen järjestäminen ei ole valtion eikä kun tien la ki sää tei nen tehtävä. Sen sijaan muiden hallinnonalojen subs tans si lain sää dän nös sä säädetään tiettyjen erityisryhmien oi keuk sis ta kul je tus pal ve lui hin (mm. perusopetuslaki, so si aa li huol to la ki ja vam mais pal ve lu la ki). Valtio tukee joukkoliikenteen liikennepalveluiden järjestämistä lii kenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahoista vuosittain noin 85 miljoonalla eurolla.valtio ostaa junaliikennettä vuosittain noin 30 miljoonalla eurolla. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tar peel lisek si arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita sil tä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään mark ki na eh toi ses ti. ELY-keskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-au toil la ja takseilla harjoitettavaa joukkoliikennettä. Lisäksi ne hank ki vat alueensa liikennettä kilpailutetuilla sopimuksilla, joiden rahoi tuk seen kunnat voivat osallistua. Kelan maksamat matkakorvaukset ovat olleet pitkään nousussa, mut ta viime vuonna korvausten määrä kääntyi laskuun. Vuonna 2014 Kela maksoi 5,1 miljoonasta matkasta matkakorvauksia yhteen sä 305 miljoonaa euroa, joista taksimatkojen osuus oli 174 miljoo naa euroa. Matkakustannukset ovat kasvaneet muun muassa terveys pal ve lu jen päivystysten keskittämisen sekä laitoshoidon pur kami sen vuoksi. Haja-asutusalueilla vähentynyt joukkoliikenne on niin ikään lisännyt erilliskuljetusten tarvetta ja näin nostanut mat ka kustan nuk sia. Vuonna 2015 sairausvakuutuslain mukaan korvattujen tak si mat ko jen korvaukset olivat laskeneet 163 miljoonaan euroon. Sääs töi hin ovat vaikuttaneet kyytien yhdistely ja omavastuuosuuden ko rot ta mi nen. Kelan korvaamista taksimatkoista valtaosa liittyy erityis sai raan hoi don kuljetuksiin. Opetushallituksen koko maata koskevien tilastojen mukaan kou lu kulje tus ten vuotuiset kustannukset ovat kasvaneet vuosittain kes ki määrin 5 prosenttia. Vuonna 2013 kustannukset olivat noin 182,3 mil joonaa euroa. Kuljetettavien oppilaiden osuus kaikista oppilaista on pysynyt varsin vakaana, noin 23 prosentissa kaikista pe rus ope tus oppi lais ta. Lisäksi Kelan kautta on maksettu ammatillisessa op pi lai tokses sa ja lukiossa opiskeleville koulumatkatukea 52,4 miljoonaa euroa.

3 Palvelusopimusasetus ja hankintalainsäädäntö Julkisen liikenteen palveluiden on katsottu olevan niin vält tä mät tö miä ja yhteiskunnan kehitykseen myönteisesti vaikuttavia, että pal ve luiden saatavuus on haluttu turvata. EU:n pal ve lu so pi mus ase tuk ses sa säädetään menettelyistä, joita viranomaisten on noudatettava puuttues saan julkisen henkilöliikenteen markkinoiden toimintaan sil loin, kun halutaan turvata esimerkiksi monilukuisemmat, edul li sem mat tai laadukkaammat palvelut kuin mitä pelkästään markkinoiden eh doil la syntyisi. Asetus antaa viranomaisille mahdollisuuden mak saa liikennöitsijöille korvauksia julkisen palvelun velvoitteen täyt tä mi ses tä tai asettaa yksinoikeuksia taikka hintavelvoitteita. Edel ly tyk se nä on muun muassa liikenteenharjoittajien yhdenvertainen kohtelu ja avoimuus. J Joukkoliikenne on järjestettävä puhtaan markkinaehtoisesti ilman julkis ta tukea tai hankintalainsäädännön ja jouk ko lii ken ne lain sää dännön mukaisesti kilpailuttaen, jos palveluihin käytetään yhteiskunnan va ro ja. Myös muut kuin joukkoliikennelain mukaiset hen ki lö lii ken nepal ve lut on kilpailutettava hankintalain mukaisesti, jos ne rahoitetaan jul ki sis ta varoista. Esimerkiksi kunnat kilpailuttavat ostamansa hen kilö lii ken ne pal ve lut. Kuljetusten suunnittelu, hankinta ja yhdistely Taksimatkojen suorakorvausmenettelyssä taksimatkojen tilaukset on kes ki tet ty sairaanhoitopiireittäin yhteen tilausvälityskeskukseen, joka on tehnyt Kelan kanssa sopimuksen suorakorvausmenettelystä. Noin 90 prosenttia alueiden taksiautoilijoista on liittynyt suo ra korvaus me net te lyyn. Vuoden 2015 säästölaskelman mukaan kyytien yh dis te lyl lä saavutettiin 16 miljoonan euron säästöt. Matkojen yh diste lyä tehdään nykyään sekä kunnallisissa matkojen yh dis te ly kes kuksis sa että Kelan korvaamia taksikuljetuksia yhdistelevissä taksien väli tys kes kuk sis sa. Kunnallisia matkojen yhdistelykeskuksia on 12 kappa let ta. Missään yhdistelykeskuksessa ei tällä hetkellä yhdistellä se kä kuntien että Kelan korvaamia matkoja. Kuljetusten tehostaminen edellyttäisi, että takseilla hoidettavien erityis kul je tus ten suunnittelu ja hankinta olisi integroitu osaksi yleisen jouk ko lii ken teen suunnittelua ja hankintaa. Nykyinen lainsäädäntö es tää kuitenkin monin eri tavoin sen, että henkilökuljetuspalvelujen jär jes tä mis- ja tuotantoprosessit toimisivat tehokkaasti ja että tak sikul je tuk set saataisiin integroitua osaksi muun henkilöliikenteen hankin taa. Monet lakisääteiset kuljetukset, kuten koululaisten kul je tukset, pa luu kul je tuk set sairaalasta ja useat vammaisten henkilöiden kul je tuk set voitaisiin hoitaa tehokkaammin ja silti laadukkaasti, jos ne olisi koor di noi tu paremmin joukkoliikenteeseen. Samalla hel po tet taisiin sel lais ten henkilöiden liikkumista, joilla ei ole lakisääteisiä oi-

4 keuk sia kul je tus pal ve lui hin, kuten ikääntyneet tai autottomat hen ki löt. Kaikille avoimen joukkoliikenteen järjestäminen ei ole lakiin pe rus tuva velvollisuus kunnille eikä valtiolle. Joukkoliikenteen rahoituksen vä hen tä mi nen lisää kalliita erilliskuljetuksia. Kansalaisten ta sa-ar voinen kohtelu liikkumismahdollisuuksissa edel lyt tää henkilöliikenteen ko ko nais val tais ta kehittämistä suunnittelun, jär jes tä mi sen ja käy tännön toteutuksen alueilla. Tarvitaan hal lin nol li set rajat ylittävää yh teistyö tä ja eri asiakasryhmien tarpeiden tun nis ta mis ta. Liikkumisessa tu lee siirtyä kokonaisvaltaisempaan ajat te luun sektorikohtaisen lähes ty mis ta van sijaan. Terveydenhuollon sitouttaminen matkojen yhdistelyn onnistumiseksi on ensiarvoisen tärkeää, jotta yhdistely saataisiin vielä toi mi vam maksi. Kelan korvaamissa matkoissa suurin hyöty yhdistelystä saa daan pitkistä sairaalamatkoista, jotka tehdään haja-asutusalueilta kau punkei hin. Tieto- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus Liikennetiedon yhteentoimivuuden aste on matala. Ainoa lain säädän nön tuntema tietojen yhteentoimivuutta koskeva säännös on jouk ko lii ken ne lain 57 :n vaatimus reitti-, pysäkki- ja ai ka tau lu tie to jen luovuttamisesta viranomaisille. Liikkumispalveluiden käyttäjillä ei vielä ole käytössään yhteiskäyttöistä lippua tai mahdollisuutta sel lai sen hankintaan, ja myös mobiilimaksamisen mahdollisuudet ovat ra jal liset. Lainsäädännöllä pyritään siihen, että perinteinen joukkoliikenne ja uu det liikkumispalvelut muodostavat mahdollisimman saumattoman ko ko nai suu den. Koneluettavaa ja reaaliaikaista tietoa yhdistelemällä jouk ko lii ken tees tä syntyy kokonaiskuva, jonka voi koota jokin muukin ta ho kuin viranomainen. Kokonaiskuvan perusteella viranomaiset osaa vat suunnitella järjestelmää paremmin ja asiakkaat puolestaan saa vat lisätietoa eri kulkumahdollisuuksista. Tämä tekee jouk ko liiken tees tä entistä houkuttelevamman ja kasvattaa siten myös lii kenne yri tys ten asiakasmääriä Yhdistetyt lipputuotteet, yhden lipun matkaketjut ja mobiililiput eivät ole yleistyneet palveluiden käyttäjien kannalta toivotulla tavalla. Liiken teen harjoittajat eivät ole ryhtyneet vapaaehtoisesti tekemään mer kit tä vää yhteistyötä luodakseen yhteisiä ja avoimia lip pu jär jes telmiä. Hajautuneisiin lippujärjestelmiin on ohjannut myös se, että aiem pi kehittämistyö yhteiskäyttöisyyden lisäämisessä on viime vuosiin asti keskittynyt ainoastaan kaupunkiseutujen sisäisten jär jes telmien integraatioon. Valtakunnalliset matkaketjut ja laajempi di gi ta lisaa tion mahdollistama liiketoimintamallien muutos ei ole ollut reu naeh to na kehittämistyössä.

5 Tavoitteena on, että käyttäjät voisivat lopulta matkustaa koko mat kaket jun yhdellä lipulla tai tunnisteella, mikä tarkoittaa tapaa osoittaa mat kus tus oi keus esimerkiksi älypuhelimella. Matkustajan nä kö kulmas ta ei pitäisi olla merkitystä sillä, kuka tiettyä jouk ko lii ken ne vä linet tä operoi ja kuka on toimivaltainen viranomainen. Tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Digitalisaatio ja uudet liiketoimintamallit Liikennepalveluiden käytön kannalta on olennaista tietojen yh teen toimi vuus. Liikkumispalveluiden kannalta olennaisten tietojen saa tavuut ta on tarpeen vahvistaa velvoittamalla tällaisten palveluiden tarjoa jat avaamaan olennaiset tietonsa koneluettavassa muodossa avoi men rajapinnan kautta. Näitä ovat ainakin aikataulu, reitti-, pysäk ki-, hinta- ja saatavuustiedot. Tulevaisuudessa niihin voi kuulua esi mer kik si ajantasainen tieto liikennevälineen liikkumisesta rei tillään. Olennaiset tiedot vaihtelevat eri palveluissa. Tämän johdosta tar vit ta vien tietorajapintojen määrittely tapahtuisi tarkemmin val tioneu vos ton asetustasolla. Esityksessä ehdotetaan, että tie- ja raideliikenteen hen ki lö kul je tuspal ve lun tarjoajan, välityspalvelun tarjoajan sekä näiden puolesta lippu- ja maksujärjestelmästä vastaavan toimijan on avattava muille liikku mis pal ve lu jen tarjoajille ja yhdistämispalvelun tarjoajille pääsy lippu- ja maksujärjestelmänsä myyntirajapintaan. Velvoite kohdistuu mah dol li suu teen varata yksittäinen matka, joka maksetaan jäl ki käteen sekä vähintään kertamatkaan oikeuttavan lipputuotteen hank kimi seen. Velvoite mahdollistaa ehjien matkaketjujen rakentamisen. Pää pai no jää kuitenkin jatkossakin toimijoiden Markkinoiden toimintaedellytysten parantaminen Esityksellä halutaan tukea uusia jakamistalouden toimintamalleja sekä yhteisöllisiä ratkaisuja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Sillä ha lu taan myös madaltaa liikennealalle tulon kynnystä. Tämän vuoksi esi te tään uutta rajanvetoa ammattimaiselle ja ei-ammattimaiselle toimin nal le. Ei-ammattimaisena toimintana pidettäisiin vähäistä toi mintaa, jossa henkilö- ja tavaraliikenteen harjoittamisesta saatavien korvaus ten jäisivät 12 kuukauden tarkastelujaksolla alle euron. Täl lai nen ei-ammattimainen toiminta ei kuuluisi henkilö- ja ta va ra liiken teen harjoittamiseen, jolloin se ei kuuluisi luvanvaraisen toi minnan piiriin. Tavara- ja henkilöliikenteessä mukaan lukien taksiliikenteessä ta voittee na on sääntelyn keventäminen ja sääntelyn yh den mu kais ta minen. Tämä helpottaa alalletuloa ja alalla toimimista, luo edel ly tyk siä

6 uusille liiketoimintamalleille ja uusien innovaatioiden hyö dyn tä mi selle. Sääntelyn yksinkertaistaminen ja yhtenäistäminen tukee kul je tusten yhdistämismahdollisuuksia, ja tehostaa sekä toimijoiden että viran omais ten toimintaa. Matkustajaturvallisuudesta ja saavutetusta es teet tö mien palvelujen tasosta ei haluta kuitenkaan tinkiä. Voimassa olevan lainsäädännön mukainen joukkoliikennelupa esi tetään muutettavaksi nimeltään henkilöliikenneluvaksi, koska se oikeut tai si jatkossa sekä nykymuotoisen joukkoliikenteen että tak si liiken teen harjoittamiseen. Suurimpia muutoksia esitetään nykyiseen taksijärjestelmään ja tak silii ken tee seen: kiintiö-, asemapaikka- ja enimmäishintasääntelystä luo vut tai siin, autokohtainen taksilupa muutettaisiin toimijakohtaiseksi tak si lii ken ne lu vak si ja taksiluvan saamisedellytyksiä kevennettäisiin. Linja-auto- ja kuorma-autoliikenteen ammattimaisissa henkilö- ja tava ra kul je tuk sis sa esitetään osin luvanvaraisuuden poistamista, osin lu pa vaa ti mus ten keventämistä karsimalla kansallisesti asetettuja lisä vaa ti muk sia toiminnassa, joka on EU-lainsäädännön piirissä. Yrittä jä kou lu tus vaa ti muk sis ta luovuttaisiin sekä henkilö- että ta va ra liiken tees sä. Henkilöliikenteessä ei edellytettäisi lupaa yrityksiltä, joiden pääasiallinen toiminta on muu kuin maanteiden hen ki lö lii ken teen harjoittaminen. Lisäksi luovuttaisiin reittiliikenne- ja kutsuliikenneluvista. Reit ti lii kenne lu van käsittelyn yhteydessä kerätty tieto reiteistä ja niillä lii kennöin nis tä olisi viranomaisten saatavilla jo sen seurauksena, että liikku mis pal ve lu jen tarjoajien edellytetään julkaisevan pal ve lu ku vauksen sa sähköisesti. Esitetyn taksiliikenteen vapauttamisen myötä, kut su lii ken ne lu val le ei olisi enää perusteita. Välityspalvelun tarjoajalle ehdotetaan asetettavan sel vi tys vel vol lisuus siitä, onko kuljetustoiminnan harjoittajalla liikennelupa tai ett eivät kuljetustoiminnan harjoittajalle maksettavat korvaukset ylitä euroa siinä tapauksessa, että kuljetustoiminnan harjoittaja ei ole esit tä nyt liikennelupaa. Palveluiden laadun ja saatavuuden varmistaminen Taksiliikenneluvan ja henkilöliikenneluvan haltijan velvoitteena olisi aset taa sähköisessä muodossa saataville riittävä tieto käytössä olevas ta palvelusta. Näin matkustaja voisi vertailla palveluiden eri ominai suuk sia ennen kuljetussopimuksen syntymistä. Velvoite koh dis tuu myös välityspalvelun ja yhdistämispalvelun tarjoajiin. Tak si lii ken ne luvan ja henkilöliikenneluvan haltijat voivat poiketa vaatimuksesta, jos se ei ole luvan haltijan toiminnan koon tai toiminta-alueen kan nal ta kohtuullista.

7 Taksipalvelun laatua koskevat keskeiset vaatimukset säilytettäisiin. Lii ken ne lu van haltija vastaisi siitä, että kuljettaja varmistaa mat kus tajan turvallisen ajoneuvoon tulon ja siitä poistumisen ja tarjoaa hä nelle hänen tarvitsemaansa apua, kuljettaja ottaa huomioon mat kus tajan toimintarajoituksista johtuvat erityiset tarpeet, matkustajan näh tävil lä on taksiliikenneluvan haltijan nimi ja yhteystiedot sekä kul jet tajan nimi, valitsee tarkoituksenmukaisen reitin ja voi maksaa mat kansa käteisellä ja yleisimmillä maksukorteilla, jollei ole selkeästi mää ritel ty muuta maksutapaa, jonka asiakas on tilauksen tai va rauk sen yhteydessä hyväksynyt. Esityksessä ehdotetaan parannettavaksi kuluttajan mahdollisuuksia saa da etukäteen tietoa taksipalvelun hinnoittelusta. Hinta tai hinnan mää räy ty mi sen perusteet olisi ilmoitettava selkeällä, yksiselitteisellä ja kuluttajan kannalta helposti ymmärrettävällä ja havaittavalla ta valla. Liikenteen turvallisuusvirasto voisi antaa tarkempia määräyksiä hin nan ilmoittamisesta, hintatietojen esilläpidosta sekä kuluttajalle tar jot ta van taksipalvelun kokonaishinnasta, jonka ylittyessä tai ar vioitaes sa ylittyvän taksipalvelusta on sovittava nimenomaisesti. Tak sipal ve lun hinnoittelua koskevat vaatimukset kohdistuisivat luvan hal tijan ohella myös välityspalvelun tarjoajaan. Lisätietoja asiasta antaa joukkoliikenneasiantuntija Tiina Rusanen, puh , sähköposti muotoa Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunki antaa esitysluonnoksesta seu raa van lausunnon: Liikennekaaren ensimmäisen osan tavoitteena on purkaa tie lii kenteen sääntelyä ja saada sääntely lähemmäs muissa lii ken ne muodois sa voimassaolevaan sääntelyä. Liikennekaari yhdistäisi ja uu distai si henkilö- ja tavaraliikennettä koskevat säännökset. Liikenteen mark ki nat ovat tällä hetkellä vahvasti säännellyt ja julkisin toimin ohjat tu. Tarkoituksena on edistää liikennepalvelujen syntymistä asiakas läh töi ses ti, markkinaehtoisesti ja terveen kilpailun pohjalta. Taksiliikenne Isona muutoksena osana liikennekaarta on nykyisen tak si jär jes telmän muutokset. Liikennekaaressa esitetään nykyisen tak si lu pa järjes tel män muuttamista niin, että autokohtaisesta taksiluvasta luo vuttai siin ja luvat muutettaisiin toimijakohtaisiksi taksiliikenneluviksi. Myös henkilöliikenneluvan haltija saisi harjoittaa taksiliikennettä. Lisäk si luovuttaisiin asema- ja enimmäishintasääntelyistä. Myös päi vys tys vel voi te poistuisi uudistuksen myötä kokonaan ja liiken nöin ti ajas ta päättäisi autoilija itse. Nykyisessä järjestelmässä toi-

8 mi taan ns. vuoroperiaatteella. Yk sit täi set taksit hoitavat hiljaisen ajan päivystyksen eikä kaikkien taksien tar vit se päivystää tällöin. Näin taataan taksin saatavuus ym pä ri vuo ro kau den myös ha ja-asu tusaluei den tarpeet huomioiden. Tak si lii tos ta saadun selvityksen mukaan myös ensihoito hyödyntää ilta-, yö ja vii kon lop pui sin takseja sel lai sis sa kuljetuksissa joissa ambulanssia ei ole syytä sitoa kul jetuk seen. Liikennekaaren esitysluonnoksessa ei arvioitu tarpeeksi sitä, mitä haasteita harvaanasuttujen alueiden kul je tus ten jär jes tä mises sä jatkossa tulee mikäli taksit saavat itse päät tää lii ken nöin ti ajoista eikä päivystysvelvoitetta enää ole. Onko hil jai se na arkiyönä tak sia saatavissa Kajaanin keskustasta, pu hu mat ta kaan syrjäkylien tak sien saatavuudesta? Suurimpia asu tus kes kuk sia lu kuun ot ta mat ta ei voi ajatella, että kysyntä luo riittävää tar jon taa ja luottaa siihen, et tä palvelut syntyvät markkinaehtoisesti. Tär keä kysymys on, onko mm. tulevaisuudessa Kainuussa taksin saan ti turvattu kaikkina kel lon aikoi na ja kohtuuhintaan alueellisesti kat ta vas ti. Toisaalta liikennekaaressa esitetty sääntelyn purku luo uusia mahdol li suuk sia liikenteen harjoittamiseen sekä yrittämiseen. Parhaassa ta pauk ses sa se luo uusia liikkumismahdollisuuksia alueille, joilla ei ole esimerkiksi joukkoliikennettä. Liikennekaaressa ehdotetaan, että ku ka tahansa voisi harjoittaa pienimuotoista kuljetustoimintaa vuositulorajaan saakka ilman mitään lupaehtoja. Tämä toimin ta mahdollistaa uusien toimintatapojen muodostumisen ni menomaan maaseutujen kuljetusten järjestämiselle; se luo mahdolliseksi eri lai set kimppakyydit tai vaikka naapuriavun kuljetuksen jär jes tä mises sä asiointimatkoille. Ei-ammattimaisen taksiliikenteen har joit ta minen tarjoaa mahdollisuuden hankkia lisätienestiä. Koska tämä ei-ammat ti mai nen liikenteenharjoittaminen on ansiotuloverotettavaa tu loa, on tärkeää luoda järjestelmä, jossa estetään ns. harmaan ta lou den muotoutuminen alalle. Ilmoitusvelvollisuus verottajalle on pal ve lu tarjoa jan vastuulla. Taksien hinnoittelun vapauttamiseen tulee suhtautua kriittisesti. Tässä kin on otettava huomioon valtakunnan eri alueiden suuret eroa vaisuu det käyttäjämäärissä ja matkojen etäisyyksissä. Kuinka koko Kai nuun alueen hintataso kehittyy tämän myötä ja voiko asiakas jatkos sa joutua maksamaan kyydistä kohtuuttomia hintoja? Esi tyk sessä on otettu huomioon, että kuluttajan tulee saada etukäteen tietoa tak si pal ve lun hinnoittelusta. Hinta tai hinnan määräytymisen pe rusteet olisi ilmoitettava selkeällä, yksiselitteisellä ja kuluttajan kannalta hel pos ti ymmärrettävällä ja havaittavalla tavalla. Kajaanin kaupunki kilpailuttaa hankintalain edellyttämällä tavalla takseil la ajettavat koululaisajot ja hinnoittelun vapauttamisella ei katsota ole van suurta merkitystä. Ei-ammatillisen taksiliikenteen harjoittajan pal ve lui ta ei voida lähtökohtaisesti käyttää koulukuljetusten jär jes tämi ses sä, jos edellytettävää rikostaustaselvitystä ei ole tehty (laki las-

9 ten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002). Ajo neu vois sa tulee olla myös alkolukko. Lisäksi tilaajana kaupunki voi vaatia muitakin lisäehtoja kuljettajalta ja kalustolta. Liikennekaaren esityksessä ammattimainen taksiliikenne jäisi lu vanva rai sek si ja sitä harjoitettaisiin tak si lii ken neluvalla. Taksiliikenne- luvan saamisen edellytyksiä kevennettäisiin mm. pois ta mal la yrit tä jäkou lu tus- ja koevaatimus. Tämän seurauksena alu een paik ka tie tokoet ta ei tarvitse suorittaa. Toisaalta na vi gaat to rei den avulla paikan ja reitin löytäminen on mahdollista. Ai kai sem min luvan edellytyksenä ol lut kielivaatimuskoe poistuisi myöskin. Lu van hal ti jan vastuulla on huo leh tia jatkossa kaikkien kuljettajien sa man ta soi ses ta osaa mi sesta. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen reittiliikennelupakäytännöstä luopuminen nähdään kan na tet ta va na asiana, mutta liikennöitsijöille tulisi asettaa vä hin tään ilmoitusvelvollisuus toiminnastaan alueen jouk ko lii ken ne vi ran omaisel le. Ilmoitusvelvollisuus on tärkeää joukkoliikenteen suun nit te lun kannalta. Suurimmat hyödyt saadaan suunnittelemalla alueen joukko lii ken ne kokonaisuutena ja hyödyntämällä tässä suun nit te lus sa ja toiminnassa myös markkinaehtoinen liikenne optimoidusti. Näin taataan mm. toimivat vaihtoyhteydet. Joukkoliikenteen kasvun ja uudenlaisten liikkumispalveluiden tukijalkana on kuitenkin yh te näinen toimiva joukkoliikennejärjestelmä. Esitysluonnoksessa on suunnitelma poistaa ns. PSA-suoja tar jous kilpai lui hin perustuvalta joukkoliikenteeltä. Nykyisin tarjouskilpailussa voit ta neil la liikenteenharjoittajilla on EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA:n) perusteella koko sopimuskauden ajan suojattu asema uudel ta kilpailevalta joukkoliikenteeltä. Esimerkiksi tarjouskilpailun hävin nyt liikenteenharjoittaja ei PSA-suojan vuoksi voi tulla samalle reitil le kilpailemaan markkinaehtoisella liikenteellä siten, että PSA-liiken teen kannattavuus vaarantuu. Lähtökohtaisesti mark ki na eh toi nen linja-autoliikenne ei saisi kilpailla viranomaisten jo kertaalleen kil pailut ta man ja maksaman liikenteen kanssa samoista asiakkaista; joukko lii ken teen hankintaan käytettävissä rahat tulisi käyttää te hok kaas ti. Mikäli suhteellisen vähäisestä asiakasmäärästä tulee kesken han kinta kau den kilpailemaan joku toinen toimija, lakimuutos voi mer ki tä kunnille joukkoliikenteen kustannusten nousua, koska lip pu tu lot alenisivat samalla kun hankintakustannukset pysyisivät en nal laan. Tieto- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus Tietojen yhteentoimivuus on välttämätöntä, jotta kokonaisliikennöinti voi daan suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti ja asiakas ys tä väl li ses ti. Esitysluonnoksessa esitetty velvoite, jolla pal ve lui-

10 den tarjoajat joutuvat avaamaan olennaiset tietonsa koneluettavassa muo dos sa avoimen rajapinnan kautta, on kannatettava. Tällaisia tieto ja ovat ainakin aikataulu, reitti-, pysäkki-, hinta- ja saatavuustiedot. Tu le vai suu des sa niihin voi kuulua esimerkiksi ajantasainen tieto liiken ne vä li neen liikkumisesta reitillään. Myös esitysluonnoksen ehdotus, että kaikille liikennöinnin kanssa työs ken te le vil le tahoille (kuljetuspalvelun tarjoaja, välityspalvelun tarjoa ja sekä näiden puolesta lippu- ja maksujärjestelmästä vastaava toi mi ja) mahdollistetaan pääsy kaikkien toimijoiden lippu- ja mak sujär jes tel mien myyntirajapintaan, on kannatettava. Kaupunginhallitus: Hyväksyi.