Ohjausnäkökulma / BSC Strategiset tavoitteet Toimintamallit Toimenpiteet Seuranta/mittarit/tunnusluvut Vaikuttavuus - palvelut

Transkriptio

1 Päätösliite: kulttuurilautakunta , nuorisolautakunta , sivistyslautakunta , liikuntalautakunta Strategiakortti: Ohjausnäkökulma / BSC Strategiset tavoitteet Toimintamallit Toimenpiteet Seuranta/mittarit/tunnusluvut Vaikuttavuus - palvelut Jyväskylä on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostettu koulutus-, kulttuuri- ja liikuntakaupunki, jossa on monikulttuurinen ilmapiiri Toimintatapa on ennaltaehkäisevää, kaupunkilaisten hyvinvointia, osallisuutta ja omatoimisuutta lisäävää Sivistyspalveluja ja rakenteiden uudistaminen tehokkaiksi yhteistyössä henkilöstön kanssa ja kansalaisia kuunnellen Monialaisen lasten ja nuorten palveluverkoston luominen Paikalliset, valtakunnalliset ja kansainväliset (yhteistyö ja) tapahtumat Kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen yhteistyöverkostojen kautta Yhteistyön kehittäminen tutkimus- ja oppilaitosten kanssa Aktiivinen osallistuminen kasvatuksen ja opetuksen eri kehittämisverkostoihin Kannustetaan kaupunkilaisia ylläpitämään ja kehittämään elinkäistä toimintakykyä, identiteettiä ja luovuutta tarjoamalla heille laadukkaita palveluja Edistetään eri-ikäisten kaupunkilaisten osallisuutta ja elämänlaatua luomalla edellytyksiä yhteisölliselle kansalaistoiminnalle. Web-pohjaiset viestintäratkaisut ja palaveri-/kokouskäytäntöjen tehostaminen Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään aktivoimalla heitä monipuoliseen harrastamiseen. Toteutetaan liikunnan, kirjaston, museoiden sekä nuorisopalvelujen verkkoselvityksissä esitetyt toimenpiteet palvelu-verkkojen optimoimiseksi Perustetaan nuorisolain 7 :n edellyttämä monialainen yhteistyöverkosto Lasten kulttuurin kokonaisuuden selkiyttäminen Tapahtumasuunnitelman tekeminen Keski-Suomen kulttuuriperintöstrategian ( ) teon käynnistäminen Keski-Suomen Osaava-hanke ja kansalaisopiston Osaava-hanke Oppijalähtöisten verkkooppimisympäristöjen kehittäminen (Oppija-hanke) Lisätään palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta kehittämällä vuorovaikutteisia verkkopalveluja (esim. verkkokirjasto, NuortenLaturi, Netari.fi, WebTimmi tilanvarausjärjestelmä, lastenkulttuurin tietopankki ja keskisuomalaisten ammattimuseoiden yhteiset avoinmuseo.fi-sivut) Jyväskylälle laaditaan lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma nuorisojohtaja Kolu, kirjastotoimenjohtaja Vesterinen, liikuntajohtaja Sihvonen, museotoimen-johtaja Raippalinna Toteutus alkaen TA-2012 Nuorisojohtaja Kolu Sivistyspalvelujen osalta Toteutumista seuraa sivin jory Kulttuurijohtaja Ojaluoto Toteutetaan uuden sukupolven organisaation yhteydessä Karimäki, Ojaluoto, Sihvonen ja Kolu Toteutetaan vuoden 2011 aikana Museotoimenjohtaja Raippalinna, museojohtaja Voutilainen Työ käynnistyy 2011 Sivistysjohtaja Laila Landén, projektipäällikkö Eija Willberg rehtori Sini Louhivuori Toteutus , tavoitteena maakunnallinen täydennyskoulutuksen malli Opetusjohtaja Eino Leisimo Toteutus , tavoitteena oppijakohtainen sähköinen työtila/tuote Vastuu: viestintäpäällikkö + viestintätiimi + henkilöstöhallinto + esimiehet Vesterinen, Kolu, Sihvonen, Ojaluoto, Raippalinna Verkkopalvelujen käyttö/vierailuja sivuilla/fyysisten käyntien määrä Syksyllä 2011 arvioidaan nuorille suunnattujen verkkopalvelujen merkitystä ja toimivuutta. Apulaiskaupunginjohtaja Lepistö, nuorisojohtaja Kolu Ohjelman valmistumista (2011) seuraa hankkeen ohjausryhmä Ohjelmaan sisältyy esitys lasten ja nuorten osallisuuden seurannasta

2 Edistetään vapaaehtoisten toimintamahdollisuuksia palvelutuotannossa ja vertaistoiminnassa Sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista tasa-arvoa tukeva toiminta - koulukiusaamiselle nollatoleranssi Kehitetään terveyttä edistävää ja erityisryhmiin kohdentuvaa liikuntaa tukemalla kylien vertaisryhmätoimintaa sekä jatkamalla liikuntaneuvonnasta ja seniorikuntosalitoiminnasta saatuja hyviä kokemuksia Lasten ja ikääntyvien kulttuuripalvelujen lisääminen/kehittäminen kulttuuriaitan sekä kulttuuriluotsit- ja taideapteekkitoiminnan myötä Kansalaisopiston kurssitarjonnan saavutettavuuden lisääminen maahanmuuttajille ja työttömille suunnatuilla opintoseteleillä sekä yleisten kielitutkintojen tarjonnan laajentaminen. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyvien nivelvaiheohjauksen tehostaminen ja uuden toimintamallin käyttöönotto (OhjausLaturi hanke ja Koppari-hanke Varhaisen tuen ja joustavan koulunaloituksen mallien kehittäminen (Kelpo-hanke) Kouluhyvinvoinnin edistäminen (Kiva koulu hanke ja vaakamalli-toimintamalli kansalaisopiston kurssien tarjonnan lisääminen syrjäytymisvaarassa oleville kuntalaisille. Liikuntajohtaja Sihvonen, suunnittelupäällikkö Simula, kehittämispäällikkö Huovinen Seuranta ryhmien määrä/osallistujat Kulttuurijohtaja Ojaluoto, museotoimenjohtaja Raippalinna Palvelujen/osallistujien määrä Rehtori Sini Louhivuori Lv Mittari: suoritettujen kurssien ja tutkintojen määrä nuorisojohtaja Kolu ja opetusjohtaja Leisimo Nuorisolautakunta ja sivistyslautakunta päättävät toimintamallin käyttöönotosta keväällä 2011 OhjausLaturin ohjausryhmän esityksen pohjalta Koppari-hanke , tavoitteena koko ikäluokan tavoittavan ohjaus- ja toimintamallin rakentaminen eri koulutusorganisaatioiden välille Toteutus , perusopetuslain muutosten ja opetussuunnitelmallisten linjausten jalkautus alkaen. sivistysjohtaja Laila Landén, Hanketyökalujen käytön edistäminen kouluyksiköissä Mittari: koulujen lukumäärä, rehtori Sini Louhivuori Toteutus lv Mittari: kurssit ja kurssilaisten määrät

3 Opetus ja oppiminen on valtakunnallisesti korkeatasoista ja antaa hyvän perustan jatkoopintoihin sekä omatoimiseen elinikäiseen oppimiseen. Osallistutaan hankkeisiin ja kokeilutoimintaan ja toimitaan erilaisissa verkostoissa Osaava-hanke, Kelpo, Kivakoulu, Oppijat- hanke, Koppari, OhjausLaturi Erityisopetuksen palvelulinjausten ja -rakenteiden uudistaminen Sivistysjohtaja Laila Landén aluerehtori Kirsi Ruoppila Toteutus: , käyttöönotto Vahvistetaan elinikäinen kasvun ja opin polkua Päivähoidon sijoittuminen sivistyspalveluihin sivistysjohtaja Laila Landén, Opetuksen laadun arviointi ja kehittäminen Yhtenäistä perusopetusta tukevien toimintaprosessien luominen Perusopetuksen laatukriteerien laadinta Toteutus Mittari: 7 yhtenäiskoulua, projektipäällikkö Tarja Tuomainen Toteutus Laatu- ja arviointijärjestelmä valmis 2011 Asiakassuuntautuneisuus: - asiakassuhteet - sidosryhmäyhteistyö Yhteistyö kansalaistoimijoiden ja seudun sekä alueen toimijoiden kanssa on tiivistä ja kaikkia osapuolia hyödyttävää Museot, kirjastot ja kulttuurilaitokset avoimina oppimisympäristöinä Kehitetään toimintaympäristöä asukkaita aktivoivaksi ja vaalitaan kulttuuriympäristöä yhdessä kuntalaisten kanssa Tuetaan lasten ja nuorten kulttuuria sekä osaamista Taiteen perusopetuksen organisoituminen (mm. tilat, markkinointi, viestintä) selkeytetään. Jyväskylän kaupunginkirjaston, kaupungin opetuspalvelujen sekä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston kirjastojen yhteistä tiedonhallintataitojen suunnitelmaa ryhdytään toteuttamaan. Museoiden ja opetuspalvelujen yhteistyön syventäminen Kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyön (tilojen varaaminen, tilojen käyttö, taksapolitiikka) pelisääntöjen valmisteleminen Laaditaan kansalaistoiminta-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoavustusten kehittämissuunnitelma Seudun liikunta-suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden käynnistäminen Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen Vastuualuejohtaja Karimäki, kulttuurijohtaja Ojaluoto, rehtori Savolainen, rehtori Sini Louhivuori Taapero työryhmän esitysten toimeenpano 2011 aikana Kirjastotoimenjohtaja Vesterinen Sovitaan strategiaan pohjaavat vuosittaiset painopistealueet, joiden toteutumista tarkastellaan seurantapalavereissa opetus- ja kirjastopalvelujen kesken. Museotoim.johtaja Raippalinna Yhteistyöhankkeiden lukumäärä ja niihin osallistujien määrä kulttuurijohtaja Ojaluoto Pelisäännöt käyttöön vuoden 2011 aikana kulttuurijohtaja Ojaluoto, nuorisojohtaja Kolu, liikuntajohtaja Sihvonen Toteutetaan vuoden 2011 aikana Liikuntajohtaja Sihvonen (Sihvonen pois) Toimenpiteiden priorisointi ja hankkeistus 2011 aikana Museojohtaja Voutilainen seurantaraportti vuosittain

4 Toimintaprosessit: - sujuvuus - terve talous Palvelualueella toteutetaan hyvän hallintotavan toimintaperiaatteita päätöksenteossa, johtamisessa ja hallinnossa Hyvän hallinnon noudattamisen tukeminen ohjauksen ja koulutuksen avulla Mahdollistava hallinto sähköisten järjestelmien avulla Hyvä hallinto ja sisäisen valvonnan periaatteet ovat luonteva osa yksikön toimintaa Koulutukset sivistyspalvelujen esimiehille Laajennetaan itsepalvelua henkilöstöasioissa (mm. matkaja poissaolojen anominen) Siirrytään vaiheittain sähköiseen kokouskäytäntöön ja sähköisten lomakkeiden käyttöön Sisäisen valvonnan raportointi ja havainnot lautakunnalle ja vuosittain kaupunginhallitukselle Vastuu: Johtoryhmä, hallintojohtaja+ - päällikkö ja hallintotiimi, esimiehet Palvelualueen koulutusten määrä ja palaute arvioidaan vuosittain. Tavoitetaso 2-3 koulutus pv/hlö. Portaalin piirissä oleva henkilöstömäärä. Tavoitetaso koko palvelualueen henkilöstö Sivistyslautakunta siirtyy sähköiseen kokouskäytäntöön alkaen ja aluerehtorikokouksisssa hyödynnetään sähköistä neuvottelujärjestelmään 2011 aikana. Siirrytään sähköiseen avustusten käsittelyyn??? alkaen Sivistyspalvelujen tuottavuus ja laatu paranee tuottavuusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden avulla Talous- ja henkilöstösuunnittelun tehostaminen, laadukas rekrytointi sekä raportoinnin parantaminen ja kustannusten hallinta näillä toimenpiteillä Koko henkilöstö on sitoutunut tuottavuusohjelmissa tehtyihin päätöksiin Henkilökustannusraportoinnin määrämuotoinen toteuttaminen yksiköille Intran päivittyvät henkilöstöraportit Vastuu: Johtoryhmä, talousjohtaja+taloustiimi, esimiehet Vuoden lopussa Cognos-raporttien määrä Tavoite: Automaattinen henkilöstökustannusraportointi kuukausittain vuoden 2010 aikana käytössä. Inhimilliset voimavarat: -henkilöstö -osaaminen Työyhteisöt ovat osaavia ja hyvinvoivia, toimintakulttuuri on avoin ja vuorovaikutteinen Työelämän laadun kehittyminen työhyvinvointia tukevaksi Luottamuksen kasvattaminen ja kulttuurisesti monimuotoiset työyhteisöt Kehitetään työyhteisöjen toimintakulttuuria OKTTkyselystä ja riskien arvionnista saatujen tulosten perusteella Varmistetaan onnistunut muutosjohtaminen organisaatiomuutoksessa.säännölliset henkilöstökokoukset ja -foorumit Luodaan yhteiset pelisäännöt toimintayksiköittäin Kehityskeskustelut käydään säännöllisesti Perehdyttäminen on oikeaaikaista ja laadukasta Vastuu: Johtoryhmä, henkilöstöpäällikkö - ja henkilöstötiimi, esimiehet Hyvinvointikysely (joka toinen vuosi) toimenpiteiden seuranta Riskienarviointi (joka toinen vuosi) toimenpiteiden seuranta Henkilöstötyön mittarit: työtyytyväisyys, sairauspoissaolot, työtapaturma poissaolot, koulutuspäivät/henkilöstö, kehityskeskustelujen toteutumisprosentti 100% Tavoitetaso: Sivistyspalvelut kaupungin keskiarvon yläpuolella Henkilöstökokousten säännöllisyys, tavoite 1/kk Työyhteisön pelisäännöt on laadittu 2010 loppuun mennessä ja päivitetään vuosittain Käytyjen kehityskeskustelujen seuranta tavoite 1/vuosi.

5 Esimies-alaistaidot Palvelualueen koulutussuunnitelman toimeenpano, tiimikoulutuksen käynnistäminen Yhteisen tietovarannon hyödyntäminen ja Intran kehittäminen avoimen tiedon jakamiseksi Tavoite: Intran/Aatun tietovarannon uudistuminen