Höytiönsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Lappeenranta

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 187/2013/2 Dnro ESAVI/53/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Höytiönsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Lappeenranta HAKIJA Vapo Oy HAKEMUS. Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään ja muuttamallaan hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Höytiönsuon noin 83,7 ha:n (89,5 ha) suuruisen alueen turvetuotantoon Lappeenrannan kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi turvetuotantoalue. Hankkeella ei ole aikaisempaa lupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Vapo Oy:llä on Höytiönsuon alueella maata omistuksessa seuraavasti: Apusuo, kt , 27,4 ha Suonpää, kt , 29,2 ha Höytiönsuo, kt , 61,4 ha Höytiönsuon hankealue sijaitsee noin 22 km Lappeenrannan keskustasta itään. Hankealueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti Hankealueelle ei ole maakuntakaavassa merkitty erityistä käyttötarkoitusta. Aivan hankealueen vieressä sijaitseva ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Höytiönlampi on merkitty kaavaan suojelualueeksi (SL). Hankealue sijaitsee luontomatkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella (ml). Höytiönsuon länsipuolella on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde. Melko lähellä hankealuetta, sen koillispuolella on merkintä tärkeästä pohjavesialueesta (pv). Hankealueen kaakkoispuolella on maa-aineisten ottoon soveltuva alue (EOm). Höytiönsuon kuivatusvedet suunnitellaan laskettavan Suokumaanjärveen, jonka länsi- ja eteläosassa on merkintä luonnonsuojelualueesta (SL). Hankealue kuuluu myös arvokkaan maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen (ma/mv). Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Höytiönsuo on uusi tuotantoalue. Ympäristölupaa haetaan 89,5 ha:n suuruiselle tuotantoalueelle, johon pinta-alaan sisältyy tuotettavia aumaalueita 5,1 ha. Pintavalutuskenttä käsittää tehollisena alana suota 3,6 ha. Höytiönsuon tuotantovaihe kestää keskimäärin 35 vuotta päättyen noin Kuntoonpanovaihe Kuntoonpanovaihe on maanrakennustyötä, joka aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Lopuksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan sarkaojat (tarvittaessa) ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Tuotantovaihe Tuotanto on energiaturvetta ja osin ympäristöturvetta mekaanista kokoojavaunu- tai imuvaunumenetelmää käyttäen, vuosittain vuorokauden aikana tuotantokaudella toukokuu-syyskuu. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 päätuotetta jyrsinturvetta. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Jyrsinpolttoturpeen kuljetusmäärät ovat noin 390 ajosuoritetta lämmityskaudella Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturpeen pääkäyttöpaikaksi on suunniteltu Kaukaan Voima Oy:n

3 voimalaitosta. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Jälkihoitovaihe Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat eristysojat, päisteputkirakenteet, kaksi laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla sähkökäyttöisellä pumpulla. Pintavalutuskentän pintaala on 3,6 ha, (4,0 % tuotantoalasta). Kenttä on metsäojitettua suoaluetta. Kentällä suoritetaan tarpeelliset ojien tukkimiset 10 m:n välein. Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Kentältä vedet johdetaan laskuojaa myöten Rajaojaan. Laskuojaa ei tarvitse perata. Höytiönsuon turvetuotannon kuormitus sekä nykyisen metsäojitusalan kuormitus on arvioitu perustuen Pöyry Environment Oy:n laatimaan selvitykseen Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Höytiönsuon nettokuormituksen arvioidaan olevan kuntoonpanovaiheen alussa noin 2160 kg/a kiintoainetta, 27 kg/a fosforia ja 1210 kg/a typpeä. Kuntoonpanon jatkuessa kuormituksen arvioidaan pienenevän noin kolmanneksen ensimmäisen vuoden tasosta. Tuotantovaiheessa suon nettokuormitus on noin 1080 kg/a kiintoainetta, 14 kg/a fosforia ja 590 kg/a typpeä. Höytiönsuon hankealue on lähes kokonaisuudessaan metsäojitettua suota. Alueen nykyinen bruttokuormitus on kokonaisuudessaan arviolta 713 kg/a kiintoainetta, 6 kg/a fosforia ja 128 kg/a typpeä, mikä on noin % arvioidusta Höytiönsuon tuotantovaiheen bruttokuormituksesta. Pöly Turvetuotannon pölypäästöjen määrään vaikuttavat turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä ja tuulen voimakkuus. Suu- 3

4 rimmat pölypäästöt ajoittuvat turpeen keräys- ja aumausvaiheisiin, jolloin käsitellään kuivaa turvetta. Suurimmat päästöt työtuntia kohden aiheutuvat kuormauksesta hakumenetelmällä ja turpeen käännöstä. Kaluston ja menetelmien kehittymisen myötä pölyhaitat ovat vähentyneet, mutta turvepölyä voi silti yhä levitä ajoittain tuotantoalueen läheisyyteen. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 μm:n hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, alle 10 μm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, alle 2,5 μm). Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä tuotantotapoja. Avohakkuiden välttäminen tuotantoalueen ja asutuksen välillä vähentää tuotannosta aiheutuvaa pölyhaittaa. Myös turveaumojen sijoittelulla niin, että ne sijaitsevat mahdollisimman kaukana asutuksesta, voidaan pölyhaittaa vähentää. Melu Melutasot tuotantoalueiden ympäristössä vaihtelevat käytettävien koneyhdistelmien ja melun paikallisten leviämisolosuhteiden mukaan. Melun määrään voidaan vaikuttaa mm. koneiden valinnalla, töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä riittävän leveillä ja tiheillä kasvillisuusvyöhykkeillä. Liikenne Varastointi ja jätteet Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa välisenä aikana, jolloin kuljetusmäärät ovat hakijan arvion mukaan noin 390 ajosuoritetta. Ympäristöturvetta toimitetaan asiakkaalle ympäri vuoden tilausten mukaan. Turvetta on hakijan mukaan suunniteltu toimitettavaksi pääasiassa Kaukaan Voima Oy:n Lappeenrannassa sijaitsevalle voimalaitokselle. Hankealueelta tuleva liikenne ohjataan maantielle 14837, mistä edelleen teiden 3921 ja kautta valtatielle 6 ja siitä edelleen käyttöpaikalle. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja jotka on valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 100 l sekä muita voiteluaineita noin 25 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Pumppaamo on verkkovirtakäyttöinen. Tuotannossa syntyy hakijan arvion mukaan noin 100 l jäteöljyä, 25 kg kiinteää öljyjätettä, 520 kg kuivajätettä, 900 kg aumamuovia ja 65 kg rautaro- 4

5 mua. Tilapäinen säilytys suoritetaan asianmukaisissa tiloissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Kaivannaisjätesuunnitelma on esitetty liitteenä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus ympärivuotisella pintavalutuskentällä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Hakijan arvioon mukaan Höytiönsuon tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä (BEP). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Ympäristölupaa haetaan 89,5 ha:n suuruisen alueen turvetuotannolle. Hakemuksen liitteenä olevan Höytiönsuon kasvillisuus-, linnusto-, korentoja viitasammakkoselvitysten kartoitusalue on suurempi kuin varsinainen Höytiönsuon hankealue: koillinen osa-alue eli Tynnyrikorven alue ei kuulu tuotantoalueeseen. Linnusto-, sudenkorento- ja sukeltajakuoriaisselvitykset tehtiin varsinaisen hankealueen lisäksi myös Höytiönlammen ympäristöstä. Viitasammakon esiintymistä selvitettiin suon pohjois- ja itäosan ojikoista sekä Höytiönlammesta. Höytiönsuon hankealue on ojitettua eriasteisesti muuttunutta puustoista suoaluetta. Alue ei ole enää luonnontilassa eikä sillä ole maisemallisia tai virkistyskäyttöarvoja. Räme- ja nevamuuttumat sekä puolukka-, mustikkaja varputurvekankaat vallitsevat alueella. Selvitysalueen länsipuolella sijaitsevan Höytiönlammen rannat ovat sara- ja ruoholuhtaa (SRhLu). Höytiönlampi ei kuulu varsinaiselle suunnittelualueelle, mutta se sijaitsee sen välittömässä läheisyydessä. Hankealueen suot ovat muuttuneet, joten niitä ei pystytä enää luokitteleminen uhanalaisiin luontotyyppeihin. Suunnittelualueen rajauksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Höytiönlammen rantaluhta on silmälläpidettävää (NT) avoluhtaa. Linnustokartoituksissa havaittiin 158 reviiriä ja 35 alueelle pesivää lajia joista kahdeksan on suojelullisesti merkittäviä. Valtaosa hankealueen reviirinhaltijoista oli yleisiä metsäisten alueiden lintuja ja vain 2,5 % kuului suolajeihin. Höytiönlampi on erittäin arvokas lintujen levähdys/ruokailualue. 5

6 6 Asutus ja maankäyttö Höytiönsuo sijaitsee Leppälän ja Marttilan kylien välissä Lappeenrannan kaupungissa noin 22 km keskustasta kaakkoon. Hankealueen lähiympäristö on pääosin ojitettua metsäistä ja avointa suota, peltoaukeaa ja metsää. Laajoja peltoalueita on etenkin Höytiönsuon pohjois-, luoteis-, ja eteläpuolella. Alueen pohjoisosassa pellot rajautuvat hankealueeseen. Hankealueen länsipuolella, lähimmillään noin 70 metrin etäisyydellä, sijaitsee Höytiönlampi. Hankealueen välittömässä läheisyydessä (alueen keskellä) on vuodesta 2000 alkaen turvetuotannossa ollut Ekoneva Oy:n 29 ha:n tuotantoalainen Höytiönsuo 1 turvetuotantoalue, jonka toiminnan edellytykset määräytyvät Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan (päätös nro 71/09/2, ja Vaasan hallinto-oikeuden sitä eräiltä osin muuttaman päätöksen mukaan (päätös nro 09/0742/3, ). Leppäsjoen valuma-alueella (4.135) ei sijaitse muita turvetuotantoalueita. Höytiönsuon hankealueen välittömässä läheisyydessä (<500 m) sijaitsee yksi asuinrakennus: Uutelan tila hankealueen kaakkoispuolella noin 500 metrin päässä. Marttilan kyläasutus sijaitsee hankealueen eteläpuolella noin metrin etäisyydellä. Asutuksen ja hankealueen väliset alueet ovat pääasiassa ojitettua metsää, metsäistä suota ja avosuota. Voutilan tilan, joka sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä hankealueesta sen pohjoispuolella, ja hankealueen välillä on laaja peltoalue. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään Höytiönsuon hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Lohkon 1 itäpuolelle sijoittuvien viljelysten kohdalla säilytetään eristysojan (olemassa oleva) ja kaivettavan reunaojan välissä oleva puusto siinä määrin kuin se on mahdollista. Kohtuutonta pöly- ja meluhaittaa ei em. etäisyysolosuhteissa asutukselle eikä haittaa suojaamisen johdosta viljelyllekään aiheudu. Höytiönsuon turvekuljetukset toimitetaan käyttökohteisiin lähinnä lämmityskauden aikana. Kuljetukset nostavat jonkin verran kuljetusreitin teiden liikennemääriä, mutta vaikutus liikenteen aiheuttamaan pölyyn ja meluun ei ole merkittävä eikä teiden liikenneturvallisuus vaarannu. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Kaivokyselyt lähetettiin kiinteistöille (Uutela, Ylätalo), jotka sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä Höytiönsuon hankealueesta. Vastauksia ei saatu. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta lähialueen kaivoihin.

7 7 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Valtion ympäristöhallinnon Oiva-tietokannan (2011) mukaan Höytiönsuon selvitysalueella ei sijaitse Natura alueverkostoon kuuluvia kohteita, suojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Lähin huomioitava kohde on noin 1,4 km selvitysalueesta koilliseen sijaitseva Suokumaanjärven yksityinen luonnonsuojelualue (YSA203537), joka kuuluu myös lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO050122). Höytiönsuon lounaispuolella noin 2,2 km:n päässä sijaitsee Eväksenjärven yksityinen luonnonsuojelualue (YSA203555), joka myös kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan. Lähin Natura alue Ruunakorpi (FI ) sijaitsee noin 4,3 km:n päässä Höytiönsuosta lounaaseen. Ruunakorpi on yksityinen luonnonsuojelualue (YSA055618) ja se kuuluu myös vanhojen metsien suojeluohjelmaan (AMO050357). Lisäksi kymmenen kilometrin säteellä selvitysalueesta sijaitsee muita pienempiä suojelualueita (Natura-alueet Kivisaaren Lehtokorpi, Perä-Aholan niityt, Korpiahon laidun, Mielikonnotkon ja Holmanjoen lehdot, Linnamäki). Selvitysalue kuuluu lisäksi luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvaan Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylän maisemakokonaisuuteen (MAO050017). Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia edellä mainittuihin suojelualueisiin. Hankkeen laskennallisten vaikutusten Suokumaanjärven veden laatuun ei arvioida heikentävän Suokumaanjärven lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvan yksityisen suojelualueen arvoa. Hankealueella ei luontoselvitysten perusteella ole vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia alle 1 ha:n lampia tai järviä, luonnontilaisia uomia tai lähteitä, luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia luontotyyppejä tai metsälain nojalla suojeltavia luontotyyppejä. Hankealueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu luontodirektiivin liitteeseen IV(b) kuuluvia kasvilajeja eikä erityisesti suojeltavia, rauhoitettuja, uhanalaisia tai Suomen vastuukasvilajeja. Uhanalaisten lajien (kasvit, sienet, eläimet) esiintymätiedot tarkistettiin Suomen ympäristökeskuksen tiedostoista. Höytiönsuolla havaittiin pesivänä kolme EU:n lintudirektiivissä mainitun lintulajin reviiriä, seitsemän Suomen erityisvastuulajia, yksi vuonna 2010 julkaistun uhanalaisuusluokituksen lintulaji sekä yksi alueellisesti uhanalainen lintulaji. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten päiväpetolintujen pesätietoja. Höytiönsuolla ei havaittu EU:n luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainittuja korento- tai sukeltajakuoriaislajeja. Viitasammakkoinventoinnin yhteydessä havaittiin kahdella alueella viitasammakoiden kutuääntelyä, kaikkiaan havaittuja yksilöitä oli useita satoja. Havainnot tehtiin Höytiönlammella. Hankkeella voi olla vähäisiä vaikutuksia alueen läheisyydessä sijaitsevalle Höytiönlammelle. Toiminnasta lammen läheisyydessä olevalla tuotantoalueen osalla voi aiheutua esim. linnustoa häiritsevää melua, mutta sitä lieventää välissä oleva kasvillisuus. Eliölajit myös tottuvat koneiden voi-

8 Vesistö ja vedenlaatu Virtaamat makkuudeltaan tasaiseen ääneen. Vetotraktoreiden äänenvoimakkuudet ovat laskeneet tekniikan kehittymisen myötä. Tuotantoalueen kuivatus ei olemassa olevien ojitusratkaisujen vuoksi sanottavasti vaikuta lammen vesitalouteen. Aivan hankealueen koillispuolella sijaitsee Häränojankankaan pohjavesialue (luokka II), joka rajautuu hankealueeseen. Häränojankankaan pohjavesimuodostuman ulkoraja rajautuu hankealueen kulman eristysojaan. Varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ja tuotantoalueen väliin jää lyhimmillään noin 140 m:n suojavyöhyke, joka on osittain ojitettua suoaluetta ja osittain metsää. Suojavyöhykkeen voidaan katsoa olevan riittävä eikä tuotantoalue todennäköisesti vaikuta pohjavesialueen antoisuuteen. Noin 1,9 km:n etäisyydellä hankealueen luoteispuolella on Leppäsmäen 1. luokan pohjavesialue. Luokkaan 1 kuuluva Konnunkankaan pohjavesialue sijaitsee noin 2,5 km hankealueesta kaakkoon. Yli viiden kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsevat myös Jousikankaan (1. luokka), Ravattila-Nevalan (2. luokka), Joutsenonkankaan (1. luokka) ja Ukonhaudan (1. luokka) pohjavesialueet. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia pohjavesialueisiin. Hankealueella ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Hankealueen pohjoispuolella noin 1,5 km:n etäisyydellä hankealueesta on muinaisjäännös Leppäsmäen rinteet (tyyppi: maarakenteet, kuopat). Höytiönsuon suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Vuoksen vesistöalueella Leppäsjoen valuma-alueella (4.135). Puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojalla alapuoliseen vesistöön reittiä Rajaoja- Leppäsjoki- Suokumaanjoki- Suokumaanjärvi. Leppäsjoen valuma-alueen pinta-ala on 86,09 km 2 ja järvisyys on 0,22 %. Virtaamat hankealueen alapuolisessa vesistössä ovat Ruokolahden Huhtisuonojan valuma-alueen (sijaitsee valuma-alueella ) keskimääräisten ( ) valuntatietojen (valunta, pienet alueet) ja valuma-alojen pinta-alojen perusteella seuraavat: Huhtisuonoja Rajaoja Suokumaanjoki yp Suokumaanjoki ap F = 5,03 km² F = 12,5 km²f = 128,0 km² F = 140,1 km² MQ (m³/s) 0,04 0,09 0,92 1,01 MNQ (m³/s) 0,0 0,01 0,1 0,07 MHQ (m³/s) 0,5 1,2 11,9 13,1 Yli- ja alivirtaamat on laskettu vuosikohtaisten ( ) yli- ja alivalumien keskiarvojen ja valuma-alueiden pinta-alojen avulla. 8

9 9 Veden laatu Rajaojan vesi on runsashumuksista, erittäin rehevää ja lievästi hapanta, Sähkönjohtavuus on ajanjaksolla ollut keskimäärin 11,2 ms/m. Veden kiintoainepitoisuus on melko suuri. Rajaoja laskee Leppäsjokeen, jonka vesi on myös humuksen ruskeaksi värjäämää, ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää, sameaa ja lievästi hapanta. Leppäsjoen veden sähkönjohtavuus on ajanjaksolla ollut keskimäärin 14,4 ms/m ja veden kiintoainepitoisuus on ollut melko suuri. Leppäsjoen veden happitilanne on 1990-luvulla ollut tyydyttävä. Suokumaanjoen yläjuoksulla, Kupinjoen yhtymäkohdan alapuolella, vesi on vedenlaatutulosten mukaan runsashumuksista, lievästi hapanta ja erittäin rehevää. Happitilanne on Suokumaanjoen yläjuoksulla ollut hyvä ja 2000-luvuilla. Veden sähkönjohtavuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin 16,0 ms/m. Suokumaanjoen alajuoksulla, lähellä joen laskua Suokumaanjärveen, veden ravinne- ja humuspitoisuudet ovat samalla tasolla kuin yläjuoksulla. Suokumaanjoen alaosassa vesi on neutraalia, sameaa ja veden kiintoainepitoisuus on melko suuri. Veden happitilanne on ja 2000-luvuilla ollut hyvä ja sähkönjohtavuus on keskimäärin ollut 14,8 ms/m. Suokumaanjoki laskee Suokumaanjärveen, josta vedenlaatutuloksia on vuodesta 1960 lähtien. Suokumaanjärven vesi on ja 2000-luvuilla ollut ruskeavetistä ja keskihumuksista, sameaa ja lievästi hapanta. Klorofylli-a ja ravinnepitoisuudet ilmentävät rehevää vettä. Pintaveden sähkönjohtavuus on ollut keskimäärin 13,9 ms/m ja veden kiintoainepitoisuus on ollut melko suuri. Ajoittain Suokumaanjärven syvänteen happipitoisuus on lämpötilakerrostuneisuuden lopuilla ollut hyvin alhainen (< 2 mg/l). Pitkällä aikavälillä orgaanisen aineen pitoisuus on kasvanut ja vesi tummentunut. Suokumaanjoen ekologista tilaa ei ole määritelty. Asiantuntija-arvion mukaan Suokumaanjärven tila on välttävä. Järven kemiallinen tila on hyvä. Suokumaanjärvi kärsii voimakkaasta hajakuormituksesta. Suokumaanjoen kautta siihen kohdistuu kuormitusta Konnunsuon vankilan yhdyskuntajätevesistä. Suokumaanjärvi on voimakkaasti rehevöitynyt, happiongelmallinen ja sisäkuormitteinen. Sen ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, sillä järven ekologinen tila on arvioitu välttäväksi. Hyvä tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä, pääasiassa maatalouteen kohdistuvilla, toimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Toimenpideohjelmassa on lisäksi arvioitu, että Suokumaanjärvi tarvitsee kunnostustoimenpiteitä sisäisen kuormituksen hallintaan. Höytiönsuon suunniteltu vesienkäsittelymenetelmä (pintavalutuskenttä) on Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukainen. Leppäsjoen valuma-alueen (4.135) maankäyttö on maa- ja metsätalouspainotteinen. Vesistökuormitus on pääasiassa maatalouden (peltoviljely, karjatalous), haja-asutuksen ja ojitettujen suoalueiden hajakuormitusta. Leppäsjoen valuma-alueella sijaitsee Ekoenergia Oy:n Höytiönsuon turvetuotantoalue, joka laskee kuivatusvetensä Leppäs- ja Suokumaanjokien

10 kautta Suokumaanjärveen. Leppäsjoki on vapautunut vuosina Vapo Oy:n Konnunsuon turvetuotantoalueen kuivatusvesistä, jotka johdetaan nykyisin Soskuanjokeen. Laskennallisten ravinne- ja kiintoainevaikutusten perusteella hankealueen kuivatusvesillä ei ole normaalissa tilanteessa merkittävää vaikutusta alapuolisten virtavesien (Rajaoja, Suokumaanjoki) tilaan. Myöskään turvetuotannon laskennallisen yhteiskuormituksen ei katsota vaikuttavan merkittävästi alapuolisten virtavesien tilaan. Suokumaanjärven veden laatuun hankkeen vaikutukset olisivat kohtalaiset ottaen huomioon järven nykyisen, vain välttävän tilan ja ajoittaiset happikadot. Etenkin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Höytiönsuon hankealueen kuivatusvedet yhdessä Ekonevan Oy:n turvetuotantoalueen kuormituksen kanssa voivat hidastaa Suokumaanjärven ekologisen tilan parantumista. 10 Kalasto ja kalastus Hankealueen alapuolisten Rajaojan, Leppäsjoen, Suokumaanjoen ja Suokumaanjärven kalasto- ja kalastustietoja tiedusteltiin Suokumaan osakaskunnan esimieheltä kyselylomakkeella. Suokumaan osakaskunnan esimiehen mukaan Suokumaanjoen kalastuksellinen merkitys on pieni: joessa kalastaa noin 20 henkeä keväisin, kesäisin ja syksyisin katiskoin, matoongin ja heitto-/perhovavoin. Saaliiksi saadaan pääasiassa ahventa, harjusta ja haukea. Suokumaan osakaskunnan esimies arvioi Suokumaanjärven kalastuksellisen merkityksen keskinkertaiseksi. Järvessä harjoittaa kalastusta noin 80 henkeä. Vuonna 2011 Suokumaan-järveen myytiin 60 verkkolupaa, 50 viehelupaa ja 100 lupaa rapumerroille. Järvellä myös pilkitään, ongitaan ja kalastetaan katiskoin, rysin ja koukuin. Saaliiksi on saatu pääasiassa haukea, särkeä, kuhaa ja ahventa. Etenkin järven kuha- ja ahvenkannat ovat runsastuneet viime aikoina. Suokumaanjärveen on istutettu karppia ja istutukset onnistuivat hyvin. Järveen on istutettu onnistuneesti myös kuhaa ja täplärapuja, mutta määristä ei ole tietoa. Suokumaan osakaskunnan esimies arvioi Suokumaanjoen ja Suokumaanjärven tilan tyydyttäväksi: veden likaantumista, pohjan liettymistä ja vähäarvoisia kaloja esiintyy kohtalaisesti. Tärkeimmät veden laatuun vaikuttavat tekijät ovat olleet metsä- ja suo-ojitukset sekä turvetuotanto. Suokumaanjoen ja Suokumaanjärven tila on tasaisesti parantunut viime vuosina Konnunsuon keskusvankilan, kaatopaikkojen ja turvetuotannon päästöjen vähennyttyä. Suokumaanjärvellä tehdään vuosittain hoitotoimenpiteenä roskakalojen pyyntiä (noin kg). Järveä on myös hapetettu noin 3 vuoden ajan ja tämä hapetus onnistui kohtalaisesti. Lisätoimenpiteitä vesialueiden veden laadun parantamiseksi voisivat olla vedenpinnan nosto noin cm:llä, valumavesien suodatus (kokeilu jo menossa) ja Konnunsuon vankilan jätevesien pumppaus Lappeenrannan jätevedenpuhdistamolle.

11 Virkistyskäyttö Ympäristöriskit Suokumaanjärvellä on tehty koekalastus vuonna Kokonaissaaliissa (96,5 kg) esiintyi särkeä (45,1 %), kuhaa (28,9 %), ahventa (12,2 %), pasuria (7,1 %) ja haukea (5,4 %) sekä lisäksi alle prosentin osuudella salakkaa, lahnaa, kiiskeä ja säynettä. Koekalastuksen tulosten perusteella Suokumaanjärven kuhakanta on vahva ja se lisääntyy luontaisesti. Särkikannan runsaus on yhteydessä järven rehevyyteen. Suokumaanjoen kalastoa on selvitetty sähkökalastuksella vuonna 2004 vesistön kalataloudellisten kehittämismahdollisuuksien arviointia varten. Joen kalastoon kuuluvat ainakin harjus, särki, salakka, made, ahven ja kivennuoliainen. Merkittävä on joessa luontaisesti lisääntyvä harjuskanta. Joessa on ollut vahva rapukanta 1960-luvun puoliväliin asti, jolloin ravut ovat hävinneet lähes täysin, eikä rapukanta ole palautunut. Vaikka hankealueen laskennalliset vedenlaatuvaikutukset jäävät melko lieviksi Suokumaanjoessa ja Suokumaanjärvessä, hankkeesta voi aiheutua lievää kalataloudellista haittaa luontaisesti lisääntyvän harjuskannan omaavalle joelle ja kalastukselliselta merkitykseltään kohtalaiselle järvelle. Turvetuotannon kuormituksen vaikutuksen kalastoon arvioidaan kuitenkin jäävän melko vähäiseksi koko purkuvesistössä. Kalastusta haittaavia, pyydysten likaantumiseen liittyviä vaikutuksia saattaa kuitenkin esiintyä hankkeen johdosta nykyistä enemmän. Alapuolisen vesistön kokonaiskuormituksen kasvun lisääntyminen edellyttää kompensaatiotoimia, vaikka käytännössä Höytiönsuon hankealueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätaloudesta. Hankealueen alapuolisia vesialueita voidaan käyttää uimiseen, virkistyskalastukseen ja veneilyyn. Hankealueen puhdistettujen kuivatusvesien vaikutukset alapuolisten vesialueiden laatuun ovat pienet tai kohtalaiset, joten rantakiinteistöjen käytölle ei voida katsoa aiheutuvan virkistyskäyttöhaittaa. Hankkeen arvioidaan vaikuttavan virkistyskäyttöön lähinnä virkistyskalastusta haittaavan pyydysten likaantumisen kautta. Tulipalo on merkittävin turvetuotantoalueen onnettomuusriski. Höytiönsuon turvetuotantoalueelle laaditaan pelastussuunnitelma, joka toimitetaan pelastusviranomaisille. Henkilökunnalle ja työmaalla toimiville yrittäjille annetaan koulutusta tulipalontorjunnassa ja suunnitelman toimenpiteistä. Mahdolliset polttoaine- tai öljyvuodot ovat melko helposti kerättävissä pois turvekentältä. Maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa Höytiönsuon alueella ei arvioida olevan. Rankkasateiden aiheuttama vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen aiheuttaisi poikkeuksellisen suuren kiintoaine- ja ravinnekuormituksen. Tällaisten onnettomuuksien estämiseksi penkereitä, ojia ja vesiensuojelurakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Koska valumavedet pumpataan pinta- 11

12 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet ja korvaukset valutuskentälle, padottuu vettä rankkasadeajankohtina laskeutusaltaisiin ja sarkaojiin, mikä pienentää alueelta tulvatilanteissa lähteviä vesi- ja ainemääriä. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle Elykeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalla on ympäristövahinkovastuuvakuutus. Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailulla. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (mm. ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä (esim. pinta- ja pohjavedet, kalatalous). Höytiönsuon päästötarkkailu sisältää purkuveden laadun tarkkailun ja pintavalutuskentän tehon tarkkailun. Vesistötarkkailu käsittää alapuolisen vesistön vedenlaatuseurannan kolmessa näytepisteessä (Rajaoja, Leppäsjoen ala- ja yläpuoli). Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma on hakemuksen liitteenä. Mikäli pöly-, melu- tai muuta haittaa ilmenee, selvitetään asia ja tehdään korjaavat toimenpiteet. Kalatalousmaksu/-velvoitteet Purkuvesistön nykyinen tila ja vesistön paikallinen kalataloudellinen arvo kokonaisuudessaan huomioiden Höytiönsuon kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset arvioidaan sen tasoisiksi, että ne ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Kalataloudelliset haitat voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Turvetuotantoalueille määrätyn vuotuisen kalatalousmaksun suuruus on viime vuosien ympäristölupapäätöksissä ollut kohteesta ja vesistöstä riippuen yleisesti tasoa 2-3 /tuotantohehtaari. Hakija esittää edellä mainittuun perustuen Höytiönsuon kalatalousmaksun suuruudeksi 220 / vuosi. 12

13 13 Muut toimenpiteet HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hankkeen toiminnoista ei tule aiheutumaan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Turpeennostolle ei ole tarpeen asettaa rajoitteita kohtuuttoman pöly- ja melu- tai terveyshaitan estämiseksi. Tuotantoalueen kuivatus ja kuivatusvesien johtaminen ei vaikuta pohja- ja talousveden ottoon. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Lappeenrannan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Etelä-Saimaa lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kalatalouspalvelut -ryhmältä, Lappeenrannan kaupungilta, Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) on todennut, että Höytiönsuon turvetuotantoalueet sijaitsevat Vuoksen vesistöalueella Suokumaanjoen vesistössä. Alue kuuluu Vuoksen vesienhoitoalueeseen. Höytiönsuon turvetuotantoalueelta kuivatusvedet on tarkoitus johtaa Rajaojan kautta Leppäsjokeen, joka laskee Suokumaanjokena Suokumaanjärveen. Purkuvesistön tila Leppäsjoki ja Suokumaanjoki ovat vähävetisiä. Vedenlaadultaan ne ovat sameita, tummia humusvesiä ja hyvin reheviä. Ihmistoiminnan vaikutus niiden tilaan on merkittävä alueella, jossa on runsaasti peltoja. Leppäsjokea ja Suokumaanjokea ei ole käsitelty ensimmäisessä vesienhoitosuunnitelmassa. Sekä Leppäsjoen että Suokumaanjoen ekologinen tila on hyvää huonompi johtuen niihin kohdistuvasta voimakkaasta ulkoisesta kuormituksesta, mikä ilmenee mm. rehevänä veden laatuna. Mediaani Väriluku CODMn Kok. P Kok. N vuodet mg Pt/l mg O 2 /l µg/l µg/l Leppäsjoki Suokumaanjoki Suokumaanjärveä ja sen tilaa on käsitelty Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoito-ohjelmassa ja Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjel-

14 massa Vuoksen vesienhoitoalueelle. Suokumaanjärvi (A noin 280 ha) on suhteellisen syvä järvi, jonka keskisyvyys on noin 5 m ja suurin syvyys noin 10 m. Järven vesi on väriltään tummaa humusvettä (väriluku pinnassa vaihtelee noin mg Pt/l). Suokumaanjärvi on voimakkaasti rehevöitynyt: kokonaisfosfori 49 µg/l, -typpi 1500 µg/l ja a-klorofylli 26 µg/l (päällysveden mediaanit v ). Järvi on rehevöitymisen takia happiongelmainen ja sisäkuormitteinen. Vesiensuojeluratkaisujen riittävyys Ojitetuille soille rakennettujen pintavalutuskenttien kanssa on niiden käyttöönottovaiheessa ollut runsaasti ongelmia. Veden ravinnepitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus ovat joissain kohteissa lisääntyneet pintavalutuskentän käyttöönottovaiheessa. Vesienkäsittelyn toimivuuden varmistamiseksi sille on asetettava puhdistustehovaatimus, esimerkiksi sulan maan aikaisena kiintoaineelle 50 %, kokonaisfosforille 50 % ja kokonaistypelle 20 %. Tuotantotoiminta voi alkaa alueella vasta kun pintavalutuskenttä on saatu toimimaan vähintään vaaditulla teholla. Ellei puhdistusvaatimusta pystytä täyttämään pintavalutuskentällä kolmen vuoden sisällä sen käyttöönotosta, toiminnanharjoittajan on esitettävä ELY-keskukselle tarvittavat muutokset vesienkäsittelymenetelmiin ja toteutettava hyväksytyt muutokset. Turpeennoston saa käynnistää vasta kun vesienkäsittely on saatu toimimaan. Velvoite- ja vesistötarkkailu Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden tarkkailu on toteutettu Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Höytiönsuon tarkkailu tulee liittää yhteistarkkailuohjelmaan. Ohjelmaa voidaan päivittää ja tarkistaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen määräämällä tavalla. Kuormitustarkkailulle edellytetään ohjelman mukaista A tasoa (ympärivuotinen tarkkailu). Vesistötarkkailu on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa liittymällä Suokumaan vesistön yhteistarkkailuohjelmaan, jonka sisällön hyväksymisestä vastaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Vaikutus Höytiönlampeen Höytiönlampi kapeine rantasoineen on Etelä-Karjalan maakuntakaavassa osoitettu luonnonsuojelulailla suojeltavaksi alueeksi (SL). Lampi on tärkeä levähdyspaikka erityisesti hanhille. Alueella on tehty suppea yhden päivän aikana 3 tuntia kestänyt viitasammakkoselvitys. Hakemuksesta ei ilmene, onko tuotantoalueella olevassa ojastossa vapaata vesipintaa, joka soveltuu viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Jos tuotantoalueella on sammakolle soveliaita lisääntymis- ja levähdyspaikkoja merkittävästi Höytiönlammen lisäksi, kolmen tunnin tarkkailu voi olla lyhyt kaikkien potentiaalisten kohteiden kuunteluun koko 120 hehtaarin alueella. Hakijan tulee tarkemmin perustella, miten sammakkoselvityksen kuuntelualueet on kartoitettu. Viitasammakkoinventoinnissa Höytiönlammella havaittiin kutuaikaan useita satoja yksilöitä. 14

15 15 Lupahakemuksessa on todettu, että hankkeella voi olla vähäisiä vaikutuksia alueen läheisyydessä sijaitsevalle Höytiönlammelle. Vaikutuksiksi on määritelty esim. linnustoa häiritsevä tuotantotoiminnan aiheuttama melu. Hakemuksessa on todettu myös, että tuotantoalueen kuivatus ei sanottavasti vaikuta lammen vesitalouteen olemassa olevien ojitusratkaisujen vuoksi. Asiaa ei ole enempää perusteltu. Pintavalutuskentän korkeustietojen ja turpeenpaksuustietojen perusteella voi päätellä, että lohkojen 1, 3 ja 4 tuotantosyvyys jää myös tuotannon loppuvaiheessa Höytiönlammen pinnan yläpuolelle. Lähinnä lampea olevan lohkon 2 korkeusasemasta ja turvekerroksen paksuudesta ei ole tietoa. Lohkon etäisyys lampeen on noin 100 metriä. Höytiönlammen luonnonsuojeluarvojen säilymisen turvaamiseksi tulee hakemuksessa esitettyä tarkemmin selvittää ojitustoimenpiteiden vaikutukset lammen vesiolosuhteisiin. Hakijan tulee esittää perusteltu arvio turvetuotannon vaikutuksesta Höytiönlammen valuma-alueen kokoon ja riskiarvio lohkon 2 tuotantosyvyyden vaikutuksesta lammen vedenpinnan korkeuteen. Pöly ja melu ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tuotantoalueen lähistössä ei ole kohteita, joihin voisi kohdistua kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa. 2) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on ilmoittanut ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntona seuraavaa: Vesiensuojelun perusrakenteina tulee olla päisteputket lietteenpidättimineen ja riittävän suuret lietetaskut, joiden tyhjennykset ja huollot tulee tehdä vuosittain ennen tulva-ajan alkua. Perusrakenteet tulee olla paikoillaan jo kuntoonpanovaiheen aikana. Tuotannossa on toisella toiminnanharjoittajalla jo 29 ha:n alue viereisellä alueella, jonka ojitetulle alueelle toteutetun pintavalutuskentän toimivuus vesien puhdistamisessa on ollut huono. Yhteensä tuotantoon suunniteltua tai jo olevaa alaa on tulossa 118 ha. Suokumaanjoen vesistöä on tarkkailtu 1970-luvulta lähtien. Tarkkailuyhteenvedon 2011 ja vedenlaadun kehitysraportin mukaan Suokumaanjokeen laskevan Leppäsjoen vesi on tummunut viime vuosina ja kemiallinen hapenkulutus on kasvanut. Raportin mukaan Leppäsjoen vedenlaatu on ollut huono tai erittäin huono, eikä laatu ole ollut ainakaan paranemassa. Leppäsjoki vaikuttaa raportin mukaan voimakkaasti Suokumaanjoen vedenlaatuun ja Suokumaanjoen vedenlaadun vaihtelut ovat selitettävissä Leppäsjoen vedenlaadun vaihteluilla. Leppäsjoen veden laadun huononeminen näkyy myös Suokumaanjärvessä veden tummenemisena ja COD Mn -pitoisuuden kasvuna. Suokumaanjärven vedenlaatu on ollut välttävä. Tuotantoon tulevien alueiden osalta tulee lupamääräyksissä edellyttää ympärivuotista kemiallista käsittelyä jo kuntoonpanovaiheen aikana. Lisäksi ph tulee säätää vähintään 6:ksi.

16 Nyt haettu tuotantoalue on kooltaan noin 89 ha. Kemiallinen käsittely ei ole tämän kokoluokan tuotantoalalle kohtuuton rasitus, kun ottaa huomioon pitkän tuotantoajan ja sen, ettei vastaanottava vesistö kestä yhtään lisäkuormitusta. Kuormitusta on kaikilta osin saatava vähenemään. Hakijakaan ei kiistä, ettei kuormitusta tai vesistövaikutuksia ole, vaan pitää niitä ainoastaan vähäisinä ja merkityksettöminä. Puhdistustehokkuudelle pitää asettaa lupamääräyksissä raja-arvot, typelle 50 %, kokonaisfosforille 85 %, kiintoaineelle 90 % ja kemialliselle hapen kulutukselle 75 %. Näihin puhdistustuloksiin on turvetuotannon ympäristöoppaan mukaan päästy kemiallisella käsittelyllä. Kemiallisen käsittelyn jälkeen pitää laskeutusaltaan tilavuuden olla riittävän suuri laskeutuvalle lietteelle. Kemiallisen käsittelyn tueksi tulee määrätä pintavalutuskenttä ympärivuotisesti käytettäväksi. Pintavalutuskentiltä voidaan odottaa puhdistustehon osalta typelle 40 %, kokonaisfosforille 50 %, kiintoaineelle 50 % ja kemialliselle hapenkulutukselle 5-20 %. Näihin ainevähenemiin on päästy ojittamattomalle suolle perustetuilla pintavalutuskentillä. Lisäksi ph tulee säätää vähintään 6:ksi. Raportissa "Soistuvien metsäojitettujen turvemaiden käyttö vesiensuojelurakenteena turvetuotannon vesienpuhdistuksessa" todetaan, että pintavalutuskenttien toimivuus ojitetuille soille perustettuna vesiensuojelurakenteena vaihtelee, eikä selvää syytä toimivuuteen tai toimimattomuuteen ole voitu osoittaa. Ennakolta ei pystytä raportin mukaan varmistamaan pintavalutuskentän toimivuutta. Suokumaanjoen vesistön suuri ongelma ovat suuret virtaaman vaihtelut kevät- ja syystulvien aikaan sekä rankkasateilla. Virtaamien hidastamiseen tuleekin kiinnittää tuotantoalueen vesien hallinnassa erityisesti huomiota. Lupamääräyksissä tulee edellyttää virtaamien hallintaa niin, etteivät virtaamat kasva Leppäsjoessa. Vesien tarkkailu tulee toteuttaa Vapon tarkkailuohjelman A-ohjelman mukaisesti. Myös näytetulokset tulee toimittaa Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle vuosiraportin lisäksi. Hakija tulee velvoittaa osallistumaan Suokumaanjärven yhteistarkkailuun ja mahdollisiin vesialueella toteutettaviin kunnostustoimiin erillisellä määräyksellä. Tuotannon ja tuotantoon liittyvän liikenteen melu ei saa ylittää lähimmissä kiinteistöissä 55 db(a) klo 7-22 välisenä aikana ja 50 db(a) klo välisenä aikana. Turvepölyn leviämistä tulee ehkäistä pölyämättömillä tuotantomenetelmillä, puustovyöhykkeillä sekä aumojen ja kuormien peittämisellä. Toiminnanharjoittajan tulee jättää puustoinen, vähintään 50 m leveä vyöhyke omalle maalle kylän suuntaan. Vyöhykkeellä tulee ylläpitää jatkuvasti maisemallisen näkösuojan ja pölyn sidonnan kannalta riittävä puusto. Puusto sitoo pölyä melko tehokkaasti, mutta puuston suojausvaikutusta ei voi laskea 16

17 Muistutukset ja mielipiteet toisen maalla nyt olevan puuston varaan. Toisaalta alue kuuluu Joutsenon kirkonkylän-konnunsuon valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen ja turvetuotannon alueet eivät tätä maisema-arvoa tue. Koska alue on talousmetsää, voidaan talousmetsien suhteen tehdä päätehakkuutasoisia toimia, jolloin turvetuotantoalueet näkyvät, ellei puustovyöhykkeitä ole toiminnanharjoittajan omalla maalla velvoitettuna ylläpitämään. Kuntoonpanoa ja tuotantoa ei saa aloittaa, ennen kuin vesiensuojelun perusrakenteet, pintavalutuskenttä ja kemiallinen käsittely ovat käytettävissä. 3) Lappeenrannan kaupunginhallitus on saattanut edellä olevan 2) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan lausunnon tiedoksi ja huomioon otettavaksi ympäristölupahakemusta käsiteltäessä. Lisäksi kaupunki on todennut seuraavaa. Yleisesti Suokumaan järven tila on vedenlaatuindeksillä mitattuna ollut lievästi paranemaan päin aina 1990-luvun lopulle asti luvun alussa suunta kääntyi taas huonompaan suuntaan ja on hiljakseen huonontunut, ollen välttävän ja huonon rajoilla. Suokumaanjärven vedenlaatu ei tällä hetkellä vastaa vesipuitedirektiivin perusteella asettuja tavoitteita. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää kaikkien vesistökuormitusta aiheuttavien päästöjen vähentämistä. Viime vuoden raportin perusteella Suokumaanjärven vedenlaatu on ollut huonointa vuosikausiin. Vedenlaatuun merkittävästi vaikuttavana tekijänä ovat nähtävissä Leppäsjoen vedenlaatu ja sen muutokset. Tavoitteena on, että tekniikka nimetään luvassa. Luvan perusteella Vapo Oy toteuttaa rakenteet ja laitteet sekä hoitaa vesiensuojelurakenteita. Näytteenotto on tehokas ja toimiva valvontatyökalu vesistön laadun seurannassa. Riittävän tiheästi toteutettuna saadaan vedenlaadun kehityksestä ja muutoksista luotettavaa tietoa. Lupamääräyksissä määrätään tarkkailusta ja tarkkailtavista parametreista. Tarkkailun järjestäminen on toiminnanharjoittajan vastuulla, mutta varsinaisen tarkkailun hoitaa puolueeton toimija. 4) Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry on esittänyt, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei myönnä ympäristölupaa Vapo Oy:lle Höytiönsuolla. Perusteluinaan yhdistys on esittänyt, että 1. Höytiönsuon turvetuotantohanke heikentäisi vakavasti luonnonarvoiltaan erityisen arvokasta Höytiönlampea ja sen myötä koko Konnunsuon valtakunnallisesti merkittävää lintujen pesimä- ja muutonaikaista levähdysaluetta. Alueella on uhanalaisia ja direktiivilajeja. Hankkeen toteutuminen hei- 17

18 kentäisi EU:n luontodirektiivin IV direktiivilajin viitasammakon elinympäristöä. 2. Turvetuotantohanke estäisi välttävässä tilassa olevan Vuoksen vesistöalueen Leppäsjoen valuma-alueen hyvän tilan saavuttamisen EU:n vesipuitedirektiivisssä ja vesienhoitolaissa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Suunnitellut vesiensuojelurakenteet eivät ole riittäviä, erityisesti koska pintavalutuskenttä on suunniteltu rakennettavaksi ojitetulle suoalueelle. 3. Turvetuotanto alueella uhkaa kalataloushankkeita ja virkistyskalastusta. 4. Hanke heikentäisi vakavasti asukkaille ja retkeilijöille tärkeän ulkoilu- ja virkistysalueen arvoa. 5. Turvetuotanto on suuri hiilidioksidipäästöjen lähde ja voimistaa ilmastonmuutosta. 6. Hanke on alueen kaavamerkintöjen, suojelumääräysten sekä alueen kehittämistä koskevien suunnitelmien vastainen. 7. Kaukaan voimalaitoksen toiminta ei edellytä turpeen käyttöä. Höytiönlammen rantaluhta on silmälläpidettävä luontotyyppi: avoluhta. Höytiönlammen rannat ovat sara- ja ruoholuhtaa. Kyseessä ovat arvokkaat luontotyypit. Välittömään läheisyyteen suunniteltu turpeenkaivualue vaikuttaa Höytiönlammen rantaluhtiin vesitasapainon muututtua kuivattavasti. Ranta-aluetta tulee sivuamaan eristysoja, joka kuivattaa lammen rantaa. Höytiönlammessa ja sen ranta-alueella elää voimakas viitasammakoiden populaatio. Turvetuotanto vesistövaikutuksineen tulisi välttämättä vaikuttamaan voimakkaasti heikentäen lajin elinympäristöä. Luontoselvitys ja johtopäätökset ovat erittäin ylimalkaisia ja riittämättömiä. Vaikutukset viitasammakon elinpiirin ja populaation säilymiseen puuttuvat. Sama koskee mm. uhanalaisia ja direktiivikorentolajeja. Idänkirsikorento on havaittu lammella vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa. Vapon tilaaman korentokartoituksen mukaan idänkirsikorentoja ei lammella esiintynyt. Kartoituksen ajankohta ei ollut korentoasiantuntijoiden mukaan optimaalinen, ei myöskään toisen alueella mahdollisen täplälampikorennon esiintymisen selvittämiseksi. Yhdistys on vaatinut oikea-aikaisen, uuden tutkimuksen tekemistä idänkirsi- ja täplälampikorentojen mahdollisesta esiintymästä Höytiönlammella. Alueen turpeenkaivuun vaikutuksista viitasammakon elinympäristön pilaantumiseen tai heikkenemiseen tulee tehdä kattava selvitys. Turvetuotantoalueen perustaminen vaikuttaa myös Höytiönsuon muuhun alueeseen. Höytiönlammen etelä- ja länsipuolella on vielä luonnontilaisen kaltaisena säilyneitä alueita, jotka menetettäisiin turvetuotannon lisäänty- 18

19 essä Höytiönsuon alueella, jossa Ekoneva Oy harjoittaa myös turvetuotantoa. Höytiönlampi on arvokas lintujen pesimä- ja muutonaikainen levähdys/ ruokailualue osana Konnunsuon valtakunnallisesti merkittävää lintualuetta. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri on viimeisten kahden vuoden aikana teettänyt Konnunsuolla laajaa lintujen pesimä- ja muutonaikaisen levähdysalueen kartoitusta. Selvitys palvelee tavoitetta saada Konnunsuo hyväksytyksi IBA -alueena. Kartoituksen tulokset ovat jo nyt osin ja kokonaisuudessaan käytettävissä perusteellisen Höytiönlammen ja -suon luontoselvityksen aikaansaamiseksi. Vapon esittämä linnustoselvitys on erittäin puutteellinen. Joidenkin Höytiönsuolla säännöllisesti pesivien huomionarvoisten lintulajien, kuten lintudirektiivin I liitteessä mainittujen kehrääjän (vuosittain useita reviirejä), teeren (Etelä-Karjalan oloissa vahva pesimäkanta, kymmenien yksilöiden talviparvia; silmälläpidettävä) ja metson (silmälläpidettävä) esiintymistä koskeva tieto toimitetaan myöhemmin. Vapo Oy:n turvetuotantohanke Höytiönsuon alueella tulisi pilaamaan Höytiönlammen veden laatua pölyvaikutuksen ja vedenpinnan laskun sekä eläimistöön vaikuttavan meluhäirinnän vuoksi ja heikentäisi ranta-alueiden luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä. Kaivualue sijaitsee lähimmillään noin 50 metrin etäisyydellä lammen rannasta. Kaivuun syvyys tuotannon loppuvaiheessa on lammen pohjan tasolla, ja tämä todennäköisesti aiheuttaa lammen vedenpinnan tason laskun, jopa kuivumisen. Arvokkaan, maakuntakaavassa suojelumerkinnän saaneen lintuveden tuhoutuminen olisi näin ollen ilmeistä. Tuotantoalueen länsireunaan suunniteltu yli kilometrin pituinen eristysoja purkaisi vettä, kiintoainetta ja ravinteita lampeen, ja tämä kuormitus voisi merkittävästi muuttaa vesialueen ekologista tasapainoa. Nykyiset lampeen laskevat ojat ovat lähes umpeutuneet. Hakija ei lupahakemuksessaan esitä mitään tutkimukseen perustuvaa tietoa, jolla suljettaisiin pois turpeen kaivun aiheuttama lammen vedenpinnan tason lasku, ekologisen tilan heikkeneminen tai lammen kuivuminen. Leppäsjoen valuma-alueen veden laatu on jo nyt hälyttävä. Syynä on voimakas hajakuormitus: Konnunsuon vankila-alueen jätevedet, maatalous, haja-asutus ja ojitettujen soiden aiheuttama kuormitus. Vesiensuojelurakenteet eivät ole riittäviä. Pintavalutuskenttä, 3,6 ha, rakennetaan metsäojitetulle suoalueelle. Vapon toteamus tämän olevan BAT tekniikkaa, ei saatujen kokemusten ja tutkimuksen mukaan pidä paikkaansa. Höytiönsuon päästöjen arviointi keskimääräislukujen perusteella ei myöskään ole pitävää. Ennen kaikkea Höytiönsuon päästötaso tulee suhteuttaa alapuolisen vesistön tilaan. Sitä ei voi tehdä keskiarvon pohjalta alapuoli- 19

20 sen vesistön kuormituskyvyn ollessa erittäin heikko. Vapo Oy:n tuotantovaiheen nettokuormitusarviot eivät ole pitäviä jättäessään kiintoaineen hienojakoisimman osuuden huomiotta. Virhe arvioissa syntyy myös siitä, että kiintoaineen määrä ilmoitetaan kuiva-aineena. Höytiönsuon alueella sijaitsevan Ekoneva Oy:n tuotantoalueen pintavalutuskenttä sijaitsee noin puoli kilometriä Vapon suunnitteleman pintavalutuskentän eteläpuolella. Kyseisen kentän puhdistusteho on heikko verrattuna keskimääräisiin pintavalutuskenttien puhdistustehoihin, typen osalta kentän reduktio on vain 1,7 % ja COD Mn :n osalta -88 %. Vapo ei ole esittänyt lupahakemuksessaan mitään tutkimukseen perustuvaa tietoa tuotantoalueelle suunnitellun pintavalutuskentän puhdistustehosta. Mahdollista on kentän reduktion jääminen teholtaan samaan luokkaan Ekoneva Oy:n pintavalutuskentän kanssa, koska maaperän geologiset ja kemialliset ominaisuudet lienevät samansuuntaisia molemmilla kentillä. Hakijan on tehtävä selvitys Tukos-projektin tutkimustietoihin perustuvasta aiotun kentän puhdistustehosta, koska muuten on mahdollista alapuolisen vesistön ennalta arvaamaton vakava pilaantuminen. Liuennut fosfori on järvissä minimiravinne, jonka lisääntyminen saa levät valtavaan kasvuun. Tämä näkyy niin verkkojen limoittumisena kuin sinileväkukintoinakin. Suokumaanjärvi, jossa on sisäistä kuormitusta, ei kestä ulkoisen kuormituksen lisääntymistä. Suoritetuissa koekalastuksissa on Suokumaanjoen keskijuoksulla saatu saaliiksi myös arvokaloihin kuuluvaa harjusta. Viimeiset koekalastukset on suoritettu vuonna 2011, jolloin harjuksia myös löytyi. Harjuskannan geneettisen alkuperän määritys on meneillään, todennäköistä on että Suokumaanjoessa esiintyvä harjuskanta olisi alkuperäistä Vuoksen vesistön harjusta. Vesiekologisten muutosten johdosta geneettisesti alkuperäisten arvokalakantojen säilyttäminen Suokumaanjoen vesistössä vaarantuisi vakavasti, jos Vapon turvehanke toteutuisi. Kielteisiä vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen ei voi korvata kalatalousmaksuilla. Kalataloushankkeiden toteutumisen edellytyksenä on myös vedenlaadun paraneminen. Vesistökuormitus vaikuttaa kalojen elohopeapitoisuuteen. Kalojen ja veden elohopeapitoisuus tulee määritellä. Hanke sijaitsee luontomatkailun ja virkistyksen kohdealueella. Kaavamerkintä on ml (maa- ja metsätalousalue, jolla on luontoarvoja). Alue on asukkaille pitkäaikaisesti ollut marja-, sienestys- ja ulkoilualuetta. Höytiönlammen länsilaidalla on Konnunsuon vankilan toimesta sinne rakentama laavu ja muita retkeily- ja virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Turpeenkaivuhankkeen toteutuminen merkitsisi alueen käyttöarvon romahtamista. 20

21 Lähin talo on alle 500 metrin etäisyydessä. Laajat peltoalueet rajautuvat hankealueen pohjois- ja länsipuolella hankealueeseen. Melun ja pölyn leviämiselle ei ole estettä. Hanke on ristiriidassa kaava- ja suojelualuemerkintöjen sekä alueen maisema-arvojen kanssa. Ympäristöministeriö on ottanut kantaa Konnunsuon suoalueisiin Ministeriö nimesi säilytettäviksi kohteiksi Hyvättilänsuon, Höytiönlammen sekä sen länsipuoleiset suoalueet ja Konnunsuon eteläpuolella olevan suopalstan, joka rajautuu metsähallituksen alueeseen. Vapon Höytiönsuon turvetuotantohanke sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä maisema-alueella. Konnunsuon peltoalueet ja Höytiönlampi sisältyvät Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA). Konnunsuon luontomatkailun kehittäminen perustuen etenkin sen merkittävyyteen linnustollisesti hyvin tärkeänä alueena edellyttää luontoarvojen säilyttämistä, jonka kanssa Vapon turvetuotantohanke Höytiönsuolle on suuressa ristiriidassa. Maakuntakaavassa SL-merkinnöillä olevan Hyvättilänsuon ja Höytiönlammen sekä Höytiönsuon ja valtakunnalliseen lintuvesiohjelmaan kuuluvan Eväksenjärven kosteikkojen muodostaman kokonaisuuden säilyttäminen ja osin ennallistaminen yhdessä kulttuurimaiseman varjelun kanssa on erittäin tärkeä tavoite Konnunsuon alueella, jota Vapon turvetuotantohankkeet uhkaavat. 5) AA (Varjola ) on vaatinut, että hakemus hylätään johtuen tuotannon aiheuttamasta kohtuuttomasta ja peruuttamattomasta haitasta Höytiönsuon alapuoliselle vesistölle ja erityisesti Suokumaanjärvelle. Perustelunaan AA on esittänyt, että hankkeen kuivatusvedet aiheuttavat merkittävää kiintoaine-, fosfori- ja typpikuormitusta alapuoliseen vesistöön. Kuormitus vaikuttaa alapuoliseen vesistöön niin paljon, että se muuttaa vesialueen tilaa merkittävästi ja pysyvästi. Hankkeen vaikutukset linnustoon, kalastoon, kalastukseen sekä virkistyskäyttöön ovat erittäin haitalliset ja merkittävät koko purkuvesistössä. Hankkeen aiheuttamat haitat Höytiönsuon alapuoliselle vesistölle ja kalataloudelle eivät ole rahallisesti tai kalatalousmaksun käytöllä mitenkään korvattavissa. Suokumaanjärven veden laatua ja virkistyskäyttöedellytyksiä on lisäksi parannettu viime vuosina EU-rahoituksella tavoitteena valuma-alueen kuormituksen vähentäminen (mm. hapetus talviaikana Suokumaanjärvellä). Turvetuotannon aiheuttama lisääntynyt vesistökuormitus Leppäsjoen kautta 21

22 Suokumaanjärveen vie pohjan pois kaikilta ponnisteluilta Suokumaanjärven veden laadun parantamiseksi ja virkistyskäytön lisäämiseksi. Edellä mainituilla perusteilla ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen esittämillä faktoilla liittyen aikaisempaan hakemukseen, ei voi olla mitään järjellisiä perusteita miksi voimakkaasti rehevöitynyttä ja happiongelmista kärsivää vesistöä kuormitettaisiin vielä lisää. 6) BB ja CC (Vapunvaara ) ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Suokumaanjärven vesi on saatu kunnostustoimenpiteillä paranemaan niin, että mm. vuosittaiset, kuumiin kesäkuukausiin kohdistuneet leväkukinnot ovat poistuneet kunnostustoimenpiteiden jälkeen. Myös turvetuotannosta aiheutuva kuormitus Leppäsjoen kautta tulee saada mahdollisimman pieneksi, jotta järven kunnostamisen tavoitteet kokonaisuudessaan saavutetaan. Järvi on ollut hapettamisen jälkeen virkistyskäytöltään kohtalaisessa kunnossa viimeiset viisi vuotta. Koska turpeenoton on suunniteltu kestävän 35 vuotta, heikennetään järven virkistyskäyttöä merkittävästi vuosikymmeniksi, ehkä lopullisesti. Järven nykyinen tasapaino ei tule kestämään turvetuotannon kuivatusvesien mukanaan tuomaa lisäkuormitusta, joka merkitsee Suokumaanjärven mittakaavassa merkittävää päästölisäystä. Lupahakemuksessa ei ole lainkaan arvioitu tai tutkittu uimavesien likaantumisen aiheuttamaa haittaa eikä tämän mukanaan tuomaa vapaa-ajan kiinteistöjen arvon alentumista. Turpeenotto on ristiriidassa valtakunnallisen maisema-alueen kanssa ja vaarantaa siinä mainittuja alueeseen liittyviä luonnonpiirteitä. Suunniteltu turpeenotto sijoittuu Etelä-Karjalan maakuntakaavan (vahvistettu ) valtakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle (ma/mv) sekä luontomatkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella (ml). Turpeenotto ei tue maakuntakaavan merkintöjen alueelle kohdistamaa toimintaa. Lisäksi Höytiönsuon suunniteltu turpeenottoalue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (Konnunsuon vankila, valtioneuvoston päätös ) rajalle, kahden pohjavesialueen (pv) lähituntumaan sekä Höytiönlammen suojelualueen (SL) viereen. Turvealueen kuivatusvesien päästöalueella on maakuntakaavan suojelualue (SL) Suokumaanjärven länsi- ja eteläosassa. Suunniteltu Höytiönsuon turpeenotto on monella tavalla ristiriidassa maakuntakaavamerkintöjen kanssa. Selvityksiä ympäristövaikutuksista ei lupahakemuksista ilmene, ainoastaan hakijan arviointeja siitä, ettei haittoja tule. Turvealueen käyttöönotto vaarantaa Suokumaanjärven virkistyskäytön ja vähintäänkin heikentää sitä merkittävästi veden laadun huonontumisen ja järven lisärehevöitymisen seurauksena vuosikymmeniksi niin, että korvausvelvoite syntyy kiinteistöjen arvon alentumisen seurauksena. Suunniteltu turpeentuotantoalue on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä 22

23 tuoreen maakuntakaavan aluemerkintöjen että ympäristönsuojelulain 1 :n ja 42 :n vastainen. 7) DD ( ) on ilmoittanut, että hänen kiinteistönsä sijaitsee Suokumaajärven rannalla ja se on hankittu virkistyskäyttöön, tarkoituksena nauttia järvimaisemasta, kalastaa, uida ja veneillä sekä seurata lintujärvelle ominaisia tapahtumia. Suokumaajärven ravinne- ja humuskuormat ovat kuitenkin sen verran suuria, että virkistyskäyttö järven osalta on kalastamista lukuun ottamatta jäänyt vähäiseksi. Ensin pitää ratkaista, kuinka nykyiset ravinnekuormat saadaan kuriin ja sen jälkeen katsoa, voidaanko puhdistustoimien kautta pitää Suokumaajärven ja siihen johtavien ojien ja jokien ravinnekuormat sillä tasolla, mitä yhteiskunnassa yleisesti odotetaan. Hakemus ei täytä tämän päivän turvetuotantoalueelle asetettavia vedenpuhdistusvaatimuksia. Muistuttaja on viitannut korkeimman hallintooikeuden päätökseen KHO:2006:44. Suokumaajärven ravinnekuormaa ei saa lisätä millään tavoin. Näin tapahtuu, jos Höytiönsuon turpeennosto toteutuu. Vapo on esittänyt hakemuksessaan kuormituksen lisääntyvän. Mikäli Suokumaajärven kuormitusta lisätään, järven virkistysarvo menetetään ja siitä muodostuu lähinnä lieteallas. 8) EE kuolinpesän puolesta FF (Kaura-aho ) on muistuttanut kuten edellä 7) DD. FF on lisäksi huomauttanut, että Suokumaanjärvi on tunnettu kuhakannastaan. Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunta on nimennyt harjuksen alkuperäiset luonnonkannat ns. silmällä pidettäviin lajeihin. Tämä kalalaji lisääntyy Suokumaanjoessa. Suokumaanjärven uimarannat ovat liettyneet ja järvi voimakkaasti kaislikoitumassa. 9) GG (Kumpula ja 6-35) on muistuttanut kuten edellä 8) EEn kuolinpesän puolesta FF. 10) HH on ilmoittanut, että hänen kiinteistönsä sijaitsee Suokumaajärven ja Suokumaanjoen lähellä ja muistuttanut kuten edellä 8) EEn kuolinpesän puolesta FF. 11) II (6-58)) on muistuttanut kuten edellä 7) DD. 12) JJ (29:00) on ilmoittanut, että hänen kiinteistönsä sijaitsee osittain Suokumaanjärven rannalla ja on muistuttanut kuten edellä 7) DD. 13) KK ( ) on muistuttanut kuten edellä 7) DD. 23

24 14) LL ( ) on ilmoittanut, että hänen kiinteistönsä sijaitsee Suokumaajärven ja Suokumaanjoen lähellä ja muistuttanut kuten edellä 8) EEn kuolinpesän puolesta FF. 15) MM ( ) on ilmoittanut, että hänen kiinteistönsä sijaitsee Suokumaajärven ja Suokumaanjoen lähellä ja muistuttanut kuten edellä 8) EEn kuolinpesän puolesta FF. 16) NN ja 17) OO ( ) ovat muistuttaneet kuten edellä 7) DD. 18) PP ja QQ (Kaukosaari 6-79), RR ja SS (Aittamäenrinne 1-36), TT ja UU (Ylätalo 1-22), VV ja WW (Uutela 1-33), XX (Vanhakouvola 3-1) sekä YY, ZZ, ÅÅ, ÄÄ, ÖÖ, AAA, BBB ja CCC ovat vaatineet, että Vapo Oy jättää omalle turvetuotantoalueelleen metrin levyisen täysikasvuisen puustovyöhykkeen (karttaliitteessä merkintä nro 1) pöly- ja melusuojaksi kuudelle alle 660 metrin päässä sijaitsevalle talolle. Lähimmät kaksi taloa ovat 500 metrin päässä. Lisäksi muistuttajat ovat pyytäneet, että turvetuotannon rekkaliikenne kohdistetaan tieosuudelle Leppälä-Nevala (3921)-Konnunsuo-VT 13-Kaukas. Tämä tieosuus on parempikuntoinen ja turvallisempi. Lisäksi päällystämätöntä tietä on Leppälän kautta ajettaessa noin 1,5 km ja Marttilan kautta noin 6-7 km. Muistuttajat ovat pyytäneet välttämään Marttilan ja Ruokolan kylien läpikulkuliikennettä tien huonokuntoisuuden ja kapeuden takia. Tien varrella on myös paljon asutusta. Muistuttajat ovat huomauttaneet, että keskeneräinen Talteinsaaren metsäautotie on rakentamatta noin 600 metrin matkalta loppupäästä. Kyseinen tieosuus on annettu Suonpää -nimiselle tilalle metsätalouskäytön perusteella, koska tilalle ei ollut muuta kulkuoikeutta. Sittemmin alue on myyty Vapo Oy:lle. Tie kulkee aivan talon pihan läpi ja talossa on pieniä lapsia, joten läpikulkuliikenteen vaarallisuuden vuoksi tietä ei tulisi käyttää. 19) DDD, EEE, FFF ja GGG (Lehtola ja 7-9 ja Rantala ) ovat vaatineet, että hakemus hylätään, koska turvetuotanto tulee aiheuttamaan huomattavaa ja pysyvää haittaa Suokumaanjärvelle. Fosfori- ja typpikuormitus vaikuttaa alapuoliseen jo nyt happivajaaseen vesistöön voimakkaasti. Vuosittaiset kevättulvat Suokumaanjärven lähellä ovat laajat. Fosfori- ja typpivaluma tulee olemaan ennakkolaskelmia suurempi turvetuotannon aloitettua jo näiden runsaiden kevättulvienkin vuoksi. Suokumaanjärven veden laatu on jo nyt heikko. Suokumaanjärven veden laatua ja virkistyskäyttöedellytyksiä on parannettu EU-rahoituksella. Turvetuotannon aiheuttama lisääntynyt vesistökuormitus Leppäsjoen kautta Suokumaanjärveen tekee turhaksi yritykset Suokumaanjärven veden laadun parantamiseksi. 24

25 Edellä sanotuilla perusteilla muistuttajat eivät voi hyväksyä Suokumaanjärven lisäkuormitusta. Voimakkaasti rehevöitynyttä ja happiongelmista kärsivää vesistöä ei ole järkeä kuormittaa vielä lisää. Turvetuotannon aiheuttamat haitat vesistölle, virkistyskäytölle ja kalataloudelle eivät ole kalatalousmaksulla mitenkään korvattavissa. Muistuttajat, neljä sisarusta, viettävät perheineen lomaansa tilalla. Suokumaanjärvi tarjoaa tärkeän ja oleellisen virkistäytymispaikan, myös tulevina vuosina. 20) Minna Uotinen/Maatalousyhtymä Häkkilä on ilmoittanut, että hänen kiinteistönsä sijaitsee Suokumaajärven ja Suokumaanjoen lähellä ja muistuttanut kuten edellä 8) EE kuolinpesän puolesta FF. 21) HHH ja 22) III (7-0) ovat ilmoittaneet, että heidän kiinteistönsä sijaitsee Suokumaajärven ja Suokumaanjoen lähellä ja muistuttaneet kuten edellä 8) EE kuolinpesän puolesta FF. 23) JJJ (Röpäkkö 4-9) on ilmoittanut, että hänen kiinteistönsä sijaitsee Suokumaajärven ja Suokumaanjoen lähellä ja muistuttanut kuten edellä 8) EE kuolinpesän puolesta FF. 24) KKK (6-57) on muistuttanut kuten edellä 7) DD ja huomauttanut vielä, että vanhat turpeenottopaikat on saatettava nykymääräysten mukaiseen kuntoon. 25) Eino Halttunen ( ) on muistuttanut kuten edellä 7) DD. 26) Suokumaan Kyläyhdistys ry/ Ville Heinonen on muistuttanut kuten edellä 7) DD. Tilukset sijaitsevat Suokumaajärven rannalla ja niillä on oikeus järven käyttöön. 27) MMM (Alamonto 2) on vastustanut turvetuotantoon aloittamista, koska jätevedet valuvat Suokumaanjärveen, johon on jo viereiseltä Konnunsuolta tullut noin metrin kerrostuma turvemassaa. 28) NNN (1-52) on muistuttanut kuten edellä 8) EE kuolinpesän puolesta FF. Lisäksi hän on ilmaissut huolensa Laatokan alkuperäisen harjuskannan puolesta. 29) OOO (Himmaansaari ) ovat muistuttaneet kuten edellä 7) DD korostaen ravinne- ja humuskuormien aiheuttamaa haittaa virkistyskäytölle erityisesti loppukesästä. 30) PPP ( ) on muistuttanut kuten edellä 7) DD. Tilukset rajoittuvat Suokumaajärven rantaan ja ovat maa- ja metsätalous- sekä virkistyskäytössä. 25

26 Hakijan vastine ja hakemuksen muutos 31) QQQ ( ) on muistuttanut kuten edellä 7) DD. Tilukset rajoittuvat Suokumaajärven rantaan ja ovat maa- ja metsätalous- sekä virkistyskäytössä. 32) RRR (Kesäranta ) ovat muistuttaneet kuten edellä 6) BB ja CC. Muistuttajat ovat lisäksi huomauttaneet, että ympäröivä tehomaatalous, Konnunsuon vankilan entiset pellot ja nykyisen pakolaiskeskuksen ja sen asukastaajaman yhteensä noin asukkaan puhdistamattomat jätevedet rasittavat reittiä Rajaoja-Leppäsjoki-Suokumaanjoki- Suokumaanjärvi. Uimavedet pilaantuisivat hankkeen seurauksena. Kesäisin he uivat joka päivä järvessä, joten he haluavat pitää uimavetensä puhtaana. Hankkeen haitat jäisivät vuosikymmeniksi vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille, kiinteistöjen arvon alenemisena ja uima- ja kalastusveden laadun radikaalina heikkenemisenä. Lisäksi hakemus ei täytä turvetuotannolle asetettavia vedenpuhdistusvaatimuksia (KHO: 2006:44). Osa Suokumaan järvestä kuuluu Venäjän valtioon, joten turpeenotto vaikuttaa myös naapurimaan vesistön tilaan. Suokumaajärven ravinnekuormaa ei saa lisätä millään tavoin. Vapo on esittänyt hakemuksessaan kuormituksen lisääntyvän. Mikäli Suokumaajärven kuormitusta vielä lisätään, järven virkistysarvo on mennyttä. 33) SSS on muistuttanut kuten edellä 7) DD. 34) TTT (Suopalsta RN:o 6:62) ovat omistajien puolesta huomauttaneet, että turvetuotannon aiheuttama lisäkuormitus muuttaa suon luonnetta. Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta viimeistään Määräaikaa on hakijan pyynnöstä jatkettu saakka. Hakija on vastineenaan lausunnoista ja muistutuksista asiassa aikaisemmin esittämänsä uudistaen esittänyt seuraavaa: 1) Kaakkois-Suomen ELY-keskus, YL-vastuualue Pintavalutuskentän turvekerroksen soveltuvuus kuivatusvesien puhdistukseen selvitetään tutkimuksin ennen hakemusasian ratkaisemista. Turpeen nostamista ei käynnistetä ennen kuin pintavalutuskentän toimintakyky lausunnossa esitetyin puhdistustehoin on todettu. Kokonaistypeltä edellytetty puhdistusteho on liian suuri, ja tehosta voidaan luopua tai sitä 26

27 voidaan hakijan käsityksen mukaan alentaa, koska määräävä ravinne on fosfori ja koska pintavalutus soveltuu heikosti typen kiinni ottamiseen. Viitasammakon mahdollista esiintymistä on selvitetty koko hankealueelta maastokäynnillä ja menetelmänä on äänihavaintojen tekeminen. Lajia ei ole tavattu hankealueelta. Hankealueen nykyinen metsäojitus on toimiva. Lajia on tavattu runsaslukuisesti kosteikonomaisesta, lajille lisääntymis- ja levähdyspaikaksi soveltuvasta Höytiönlammesta, mikä ei tarkoita sitä, että lajia pitäisi esiintyä myös sitä ympäröivillä metsäojitusalueilla. Höytiönlammen valuma-alue pienentyisi 38 ha:lla hanke toteutettaessa. Koska Höytiönsuolla ja sen laiteilla on tehty suuria ojitusjärjestelyjä, lammen valuma-aluetta on hyvin todennäköisesti suurelta osin muutettu ja em. muutoksen suhteellista muutosta ja vaikutusta lammen vesitalouteen on ilman erityisselvitystä mahdotonta määrittää. Hakija selvittää em. seikat ja tarvittaessa mahdollisuudet toteuttaa korvaava valuma-aluejärjestely. Suhteessa lammen vedenpinnan tasoon kaikki lohkot ovat pinnoiltaan sitä ylempänä. Myös lohkojen pohjat ovat pääosalta aluetta lammen vedenpintaa (+46,2 m) korkeammassa tasossa, koska pääosa tuotantoalueesta sijoittuu +50 m-korkeuskäyrän läheisyyteen tai sen yläpuoliseen tasoon. Tuotantoalueen lohkon 2 Höytiönlammen puoleista reunaa rajataan siten, että etäisyys lampeen on lähimmästä kuivatusojasta eli reunaojasta vähintään 140 m. Toimenpiteellä etäännytetään tuotantoaluetta Höytiönlammesta myös pöly- ja meluvaikutuksen vuoksi. Lohkon 2 reuna sijoittuu jokseenkin kauaksi lammen ja tuotantoalueen väliin sijoittuvasta tasossa + 47,5 m osoittavasta 2,5 m korkeuskäyrästä (so. välikäyrästä). Lammen vedenpinta on tasossa + 46,2 m. Näin ollen lammen vedenpinta on 1,3 m alempana lohkon 2 lammen puoleisen osa-alueen nykyistä pintaa. 140 m:n levyinen kannas riittää pitämään lammen ja tuotantoalueen hydrologisesti erillään toisistaan, vaikka kentän pinta laskisi kuivatuksen ja turpeennoston myötä hieman lammen vedenpintaa alemmaksi. Ympäristölupaa haetaan 83,7 ha:n turvetuotannolle. Muutoin viitataan jäljempänä lausuttuun. 2) Lappeenrannan kaupunginhallitus ja 3) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Kuivatusvesien puhdistus voidaan suorittaa ns. perustason lisäksi pintavalutuskenttää käyttäen varmistamalla ennen tuotannon aloittamista sen puhdistuskyky. ph:n säätäminen ei ole tarpeellista. Tarkkailun osalta ei ole huomauttamista. Suunniteltu toiminta on sijoitettu siten, että siitä ei voi aiheutua asutukselle kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Tuotannosta ei aiheudu 27

28 ELY-keskuksen lausunnon täydennys pölyhaittaa peltoviljelylle, koska koillispuoleinen Saarenpellot peltoalue on hakijan omistuksessa. Muutoin viitataan edellä ja jäljempänä lausuttuun. Muiden muistutusten ja mielipiteiden johdosta hakija on todennut, että selvitykset hankealueesta ja sen läheisyydessä sijaitsevasta Höytiönlammesta on asianmukaisesti tehty ja ne siten riittävät. Toiminta sijoittuu pääosin metsäojitetulle osa-alueelle suota, jollaista Höytiönsuon suoallas pääosin myös on. Kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu sellaisia vesistövaikutuksia, jotka voisivat olla luvan myöntämisen esteenä. Tuotantoalueen kuivatus alkaa 140 m:n päässä Höytiönlammesta, eikä sillä ole hydrologista vaikutusta lammen vesitalouteen. Toiminta sijoittuu lähimmillään 140 m:n etäisyydelle Höytiönlammen itärannasta ja väliin jää puustoista aluetta. Pääosa lampea sijoittuu selvästi etäämmälle. Pöly- ja meluvaikutukset lammen suuntaan jäävät hyvin vähäisiksi. Toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon riittävät etäisyydet asutukseen. Tuotannosta ei aiheudu pölyhaittaa peltoviljelylle, koska koillispuoleinen Saarenpellot peltoalue on hakijan omistuksessa. Höytiönlammen itä- ja eteläpuolella pääosin olemassa olevat metsäojat toimisivat eristysojana. Uutta eristysojaa tulisi kaivettavaksi noin 100 m. Toiminnan sijoittamiselle ei ole kaavoituksesta johtuvaa estettä. Lisäksi hakija on viitannut edellä lausumaansa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on täydentänyt antamaansa lausuntoa. Täydennys koskee Leppäsjoen ja Suokumaanjoen tilaa. Vesienhoidon ensimmäisellä suunnittelukaudella Leppäsjoki ja Suokumaanjoki eivät olleet mukana omina vesimuodostuminaan. Nyt käynnistyneellä vesienhoidon toisella suunnittelukaudella Leppäsjoki ja Suokumaanjoki on otettu mukaan omina vesimuodostuminaan ja niiden nykytila tullaan arvioimaan uusilla luokittelukriteereillä maaliskuun loppuun mennessä vuosien aineistolla. Leppäsjoki Leppäsjoki kuuluu luonnontilaltaan Pt-tyyppiin (pienet turvemaiden joet). Leppäsjoesta on olemassa vain fysikaalis-kemiallista vedenlaatutietoa, mutta ei biologista tietoa. Leppäsjoen veden kokonaisfosfori ja typpipitoisuuksien mediaanit vuosina ovat olleet joen kolmella havaintopaikalla seuraavat: 28

29 29 Havaintopaikka Kokonais- Kokonais- Tarkastelu- n fosfori µg/l typpi µg/l jakso Leppäsjoki Leppäsjoki Leppäsjoki Leppäsjoki mediaanien keskiarvo Havaintopaikat Leppäsjoki 011 ja 037 sijaitsevat turvetuotantoalueen yläpuolella ja Leppäsjoki 010 alapuolella. Leppäsjoen vesimuodostuman kokonaisfosfori- ja typpiarvo määräytyy ohjeiden mukaan havaintopaikkojen mediaanien keskiarvona. Luokittelun raja-arvoja sovellettaessa Leppäsjoki on kokonaisfosforin perusteella luokassa huono (raja-arvo huonolle on 90 µg P/l) ja kokonaistypen perusteella välttävän ja huonon luokan rajalla (raja-arvo huonolle on 2500 µg N/l). Hyvän tilan alaraja on fosforille 40 µg/l ja typelle 900 µg/l pienissä turvemaiden joissa. Luokituskriteereiden perusteella fosforiarvolla on suurempi painoarvo kuin typellä, jos ravinteet luokittuvat eri tavoin. Ekologista luokittelua varten tarvittaisiin tietoa myös biologisista laatutekijöistä, mutta niitä ei ole käytettävissä. Ohjeistuksen mukaan veden laadun fysikaalis-kemialliset tekijät ovat ekologista luokitusta tukevia suureita, mutta ne eivät yksin voi määrätä ekologista tilaa. Ohjeistus antaa kuitenkin mahdollisuuden esittää vesimuodostumalle arvioitu luokka perustuen olemassa olevaan tietoon ja asiantuntija-arvioon. Siten arvioitu Leppäsjoen ekologinen luokka on selvästi hyvää huonompi. Suokumaanjoki Suokumaanjoki kuuluu luonnontilaltaan Kk-tyyppiin (keskisuuret kangasmaiden joet). Suokumaanjoesta on olemassa vain fysikaalis-kemiallista vedenlaatutietoa, mutta ei biologista tietoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Suokumaanjoen veden kokonaisfosfori ja typpipitoisuuksien mediaanit vuosina joen kahdella havaintopaikalla ja mediaanien keskiarvot, jotka kuvaavat koko Suokumaanjoen vesimuodostumaa: Havaintopaikka Kokonais- Kokonais- Tarkastelu- n fosfori µg/l typpiµg/l jakso Suokumaanjoki Suokumaanjoki Suokumaanjoki mediaanien keskiarvo Havaintopaikka Suokumaanjoki 007 sijaitsee Leppäsjoen ja Kupinjoen yhtymäkohdan alapuolella ja havaintopaikka Suokumaanjoki 032 joen alajuoksulla ennen Suokumaanjärveä. Suokumaanjoen vesimuodostuman

30 kokonaisfosfori- ja typpiarvo määräytyy ohjeiden mukaan havaintopaikkojen mediaanien keskiarvona. Luokittelun raja-arvoja sovellettaessa Suokumaanjoki on kokonaisfosforin ja typen perusteella luokassa välttävä (välttävässä luokassa kokonaisfosforin mediaani on välillä µg P/l ja typpi välillä µg N/l). Hyvän tilan alaraja fosforille on 35 µg/l ja typelle 800 µg/l keskisuurissa kangasmaiden joissa. Myöskään Suokumaanjoesta ei ole olemassa biologista tietoa. Sen vuoksi arvioitu Suokumaanjoen ekologinen luokka on selvästi hyvää huonompi. Vesienhoidon lainsäädäntö edellyttää hyvän ekologisen tilan saavuttamista Leppäsjoen ja Suokumaanjoen osalta. 30 Hakemuksen täydennys Hakija on täydentänyt hakemustaan seuraavasti: Pintavalutuskenttä Hakija on käynyt maanomistajien kanssa hankintaneuvotteluja pintavalutuskentän sijoittamiseksi ojittamattomalle suoalueelle useampaan sopivaan sijoituspaikkaan. Neuvottelut eivät ole tähän mennessä johtaneet toivottuun tulokseen. Tämän vuoksi hakija ei muuta suunnitelmaa. Hankinnan epäonnistumisen varalta hakija on selvittänyt suunnitelman mukaisen suoalueen soveltuvuuden pintavalutukseen. Suunniteltu ojitettu suoalue on pintavalutukseen soveltuva. Höytiönsuon suunnitellun pintavalutuskentän turvekerros on riittävän paksu ehkäisemään mm. pohjan kautta tapahtuvia oikovirtauksia. Tutkimusten mukaan turpeen kemiallisesti ja biologisesti tehokkain ravinteita sitova kerros ulottuu noin 20 cm:n syvyyteen. Pintavalutuskentän turvekerroksen paksuuden tulisi olla kuitenkin vähintään 50 cm, jolloin vältetään valumavesien mineraalimaakontaktia ja ehkäistään haitallisten aineiden liukenemista. Vanhojen ojalinjojen mataluus ja osittainen umpeenkasvu eivät myöskään lisää riskiä oikovirtaamille. Pintaturpeen maatuneisuusasteella ei Tukos-hankeessa esitettyjen tietojen perusteella ole suurta korrelaatiota kentän puhdistustehon kanssa, mutta erittäin korkeat maatuneisuusasteet voivat näkyä huonompana puhdistustehokkuutena. Höytiönsuon suunnitellun pintavalutuskentän pintaturve on valtaosin heikosti/keskinkertaisesti maatunutta, jolloin veden puhdistuksessa ei myöskään siltä osin pitäisi olla ongelmia. Kasvillisuusselvityksen mukaan alue on suotyypiltään kokonaisuudessaan mustikkaturvekangasta. Kenttäkerroksessa vallitsevat metsävarvut (pääosin mustikka ja puolukka) sekä ruoholajiston vähäisyys ilmentävät ravinteisuuden oligo-mesotrofisuutta (vähä-keskiravinteisuutta), jolloin mahdollinen ravinnehuuhtouma ei kasva merkittävästi.

31 31 Viitasammakko Hankkeen toteuttaminen pienentäisi 38 ha:lla Höytiönlammen valumaaluetta. Kuivatusvesiä ei lampeen ole suunniteltu johdettavaksi. Lammessa esiintyy viitasammakkoa, joka on luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IVa eliölaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty. Lisäksi laji on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Viitasammakon suojelutaso Suomessa on suotuisa ja sitä esiintyy paikoin runsaastikin sekä tuotannossa olevilla että tuotantoon suunnitelluilla turvetuotantoalueilla. Läpikäydyn aineiston perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että ainakin joillekin turvetuotantoalueille viitasammakko on levinnyt vasta turvetuotannon aloittamisen seurauksena. Näissä tapauksissa turvetuotantoa ei voida pitää viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja heikentäneenä toimintana. Toisaalta turvetuotanto heikentänee viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja paikallisesti joissain paikoissa. EU:n komission tiukasti suojelluista lajeista antamassa ohjeistuksessa on kuitenkin todettu, että mikäli suojeltavan lajin lisääntymis- ja/tai levähdyspaikka alueella harjoitettavan toiminnan seurauksena säilyy vähintään entisen kokoisena ja laatuisena tai jopa kasvaa ja paranee, kyseessä ei ole direktiivissä tarkoitettu heikentäminen. Tällaista yhteensovittamista voidaan komission mukaan edistää erityisillä CEF-toimenpiteillä. Tällaisissa tapauksissa ei edellytetä lupaa lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellosta poikkeamiseen, vaan toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa ilman erillistä poikkeuslupaa. Turvetuotantoalueen valmistelun tuloksena syntyy aina ojia ja lammikoita, joiden on todettu toimivan viitasammakoiden lisääntymispaikkoina. Erilaiset turvetuotantoalueiden rakenteet voivat toimia myös viitasammakoiden talvehtimispaikkoina. Jos ojia ja lammikoita rakennettaessa otetaan huomioon viitasammakon elintavat, voivat nämä toimenpiteet itsessään olla komission ohjeistuksessa tarkoitettuja CEF-toimenpiteitä. Hakija selvityksen tausta-aineistoihin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin viitaten katsoo, että hankkeen toteuttaminen ei aiheuttaisi haittaa lajille yksilöinä eikä myöskään heikentäisi sen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Höytiönlammen osalta on jo aikaisemmin suoritettu ojitusjärjestelyjä ja lajin säilyminen on jatkunut. ELY-keskuksen lausunnon täydentäminen ELY-keskus on aluehallintovirastoon toimittamassaan lausunnon täydennyksessä todennut, että hakijan selvitys ei anna vastausta ELYkeskuksen aiemmassa lausunnossaan esittämiin viitasammakon esiintymisen inventoinnissa mahdollisesti oleviin puutteisiin. Koska Höytiönsuolla tehtyjen viitasammakkoselvitysten perusteella ei voida olla varmoja, että hanke ei heikennä Höytiönlammen ja sen lähialueen viitasammakkopopulaatioiden elinolosuhteita, tulee hakija velvoittaa toteuttamaan selvitykses-

32 sään mainittuja korvaavia toimenpiteitä muotoilemalla alueelle tehtävät kaivannot ja altaat sekä tekemällä ojiin levennyksiä siten, että ne soveltuvat viitasammakon lisääntymis- ja talvehtimisalueiksi. Lisäksi hakija tulee velvoittaa seuraamaan hankkeen vaikutuksia viitasammakoihin teettämässään selvityksessä esitetyllä tavalla. 32 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Höytiönsuon turvetuotantoon Lappeenrannan kaupungissa Vuoksen vesistön Leppäsjoen valuma-alueella hakemukseen liitetyn ja muutetun suunnitelman mukaisesti. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 83,7 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen muutoksen liitteenä 2 olevan tuotantosuunnitelman mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Leppäsjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen muutoksen liitteenä 2 olevan piirustuksen Tuotantosuunnitelma, mittakaava 1: 8 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista. 3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään seuraava: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 50 % Kokonaistyppi 20 %

33 Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. 4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. 5. Laskeutusaltaiden ja niiden jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen sarkaojitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 33 Päästöt ilmaan ja melu 7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista ja viljelyksistä. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Tarvittaessa voidaan määrätä käytettävästä menetelmästä tai suojavyöhykkeiden metsityksestä.

34 8. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Varastointi ja jätteet Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. 11. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

35 Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 14. Vesistötarkkailu on toteutettava Suokumaan vesistön yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu on tehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistö- ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on lisäksi toimitettava Kaakonkulman kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 15. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon. 16. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 800 euroa kalatalousmaksua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle. 35 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyt-

36 töön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 36 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset ja yhteenvedot tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, kalastoon ja käyttöön. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osilta.

37 37 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Höytiönsuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suuri osa on ojitettu. Höytiönsuon alueella on jo toisen toiminnanharjoittajan toiminnassa olevaa turvetuotantoa. Höytiönlampi kapeine rantasoineen on Etelä- Karjalan maakuntakaavassa osoitettu luonnonsuojelulailla suojeltavaksi alueeksi (SL). Höytiönlammella esiintyvä viitasammakko kuuluu luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin ja se on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Muutoin ei tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Hankkeella ei ole sanottavaa vaikutusta Höytiönlammen vedenpinnan korkeuteen. Aluehallintovirasto katsoo, että Höytiönsuon turvetuotanto ei vaikuta heikentävästi Höytiönlammen ja sen lähialueen viitasammakkopopulaation elinolosuhteisiin. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Rajaojan ja Leppäsjoen kautta Suokumaanjokeen, joka laskee noin 10 kilometrin päässä sijaitsevaan Suokumaanjärveen. Leppäsjoen, Suokumaanjoen ja Suokumaanjärven vesi on ruskeaa, humuksista ja rehevää. Suokumaanjoen vesistön tila on välttävä. Kun kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella, vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Kun lisäksi otetaan huomioon tuotantoalueen osuus valuma-alueesta, nyt kyseessä oleva Höytiönsuon turvetuotanto ei estä Vuoksen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Tuotantoalueen ja asutuksen etäisyys on riittävä, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvan melusta ja pölystä. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Höytiönsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 6. Pintavalutuskentälle määrätään kiintoaineen, fosforin ja

38 typen puhdistustehovaatimukset. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 7 ja 8. Lähin asutus on noin 500 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä ja määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 9 ja 10 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain (1072/1993) 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 11 ja 12. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 13 ja 14 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava koko toiminta-ajan niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 15 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 16 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 38

39 39 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen, 2) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ja 3) Lappeenrannan kaupungin vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. Aluehallintovirasto katsoo, että Höytiönsuon turvetuotanto ei vaikuta heikentävästi Höytiönlammen ja sen lähialueen viitasammakkopopulaation elinolosuhteisiin. Turvetuotantoalueen ojastoja ja allikoita ei ole tarkoituksenmukaista tehdä viitasammakolle mahdollisimman sopivaksi elinympäristöksi, koska niiden kunnossapito ja puhdistus sekä turvetuotantoalueen käyttö ovat ristiriidassa viitasammakon elinympäristön suojelun kanssa. Kun tuotantoaluetta on rajattu hakemuksen muutoksesta ilmenevällä tavalla, tuotantoalueen etäisyys Höytiönlammesta on noin 140 m. 4) Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin, 5) AA, 6) BB ja CC, 7) DD, 8), EE, 9) GG, 10) HH, 11) II, 12) JJ, 13) KK, 14) LL, 15) MM, 16) NN, 17) OO, 18) PP ym. yhteisesti, 19) DDD ym, 20) Minna Uotisen/Maatalousyhtymä Häkkilä, 21) HHH, 22) III, 23) JJJ, 24) KKK, 25) LLL, 26) Suokumaan kyläyhdistys ry:n, 27) MMM, 28) NNN yksin ja kyläyhdistyksen varapuheenjohtajana, 29) OOO, 30) PPP, 31) QQQ, 32) RRR, 33) SSS sekä 34) TTT luvan epäämistä koskevien vaatimusten johdosta aluehallintovirasto viittaa ratkaisuun ja luvan myöntämisen edellytyksiä koskeviin perusteluihin ja toteaa, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Asiakirjoista saatava selvitys on riittävä asian ratkaisemiseen. Hankkeen vaikutuksia tarkkaillaan lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristöluvassa ei voida määrätä liikkumisesta yleisellä tiellä. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 103 a ja 103 c Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28

40 40 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy PL 22, Jyväskylä Jäljennös päätöksestä Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Lappeenrannan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lappeenrannan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan sanomalehti Etelä-Saimaassa.

41 41 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Jukka Leinonen Kristiina Toivila Raija Aaltonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Jukka Leinonen (puheenjohtaja), Kristiina Toivila ja Raija Aaltonen. Asian on esitellyt Kristiina Toivila. KT/

42 LIITE 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

43 LIITE 2