1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

Transkriptio

1 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? Vastaajien määrä: % 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue Sosialidemokraatit 10 Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu (esim. sitoutumaton) 2. Kotikuntanne asukasmäärä Vastaajien määrä: Alle ,39% ,93% Yli ,68% 3. Vastaajan sukupuoli Vastaajien määrä: 194

2 Nainen 42,78% Mies 57,22% 4. Vastaajan ikä Vastaajien määrä: 194 Alle 35 vuotta 3,09% vuotta 5059 vuotta 26,29% 27,84% 60 vuotta tai vanhempi 43,3% 5. Minkä vaalipiirin alueella kotikuntanne sijaitsee? Vastaajien määrä: 194

3 5% 1 15% 2 25% Helsingin vaalipiirin 2,06% Hämeen vaalipiirin 9,79% Lapin vaalipiirin 4,12% Oulun vaalipiirin 7,73% Pirkanmaan vaalipiirin 23,2% Satakunnan vaalipiirin 9,28% Uudenmaan vaalipiirin 15,46% Vaasan vaalipiirin 11,34% VarsinaisSuomen vaalipiirin 11,86% KeskiSuomen vaalipiirin 5,15% 6. Seuraava hallitus on ottanut talouspolitiikkansa lähtökohdaksi valtiovarainministeriön (VM) arvion, jonka mukaan kuntatalouden menoja on pienennettävä 2 miljardilla eurolla. Pidättekö VM:n arviota oikeana ja hyväksyttekö hallituksen sopeutuslinjan? Vastaajien määrä: Kyllä, kuntataloudesta on leikattava 2 miljardia euroa, jotta kuntien tulot ja menot saadaan tasapainoon. 2 Hyväksyn leikkaukset, mutta niiden on oltava huomattavasti pienempiä, esimerkiksi miljardin euron luokkaa. 57,89% Kuntataloudessa ei pidä toteuttaa nyt säästöjä, koska rahoitusmarkkinoilta on saatavissa edullisesti velkarahaa elvytykseen. 22,63%

4 7. Voitte halutessanne kommentoida kuntatalouden 2 miljardin säästötavoitetta sanallisesti. Jos haluatte, että voimme siteerata teitä nimellänne, voitte kirjoittaa nimenne, puolueenne ja kotikuntanne avoimen vastauksen loppuun. Vastaajien määrä: 70 Kuntien perustehtäviä ei voi leikata loputtomiin. Niiden resursointi on myös pidettävä realistisella tasolla. Kunnissa talous on jo nyt erittäin tiukalla. Säästöt kohdistuvat sotepalveluihin sekä lapsiin ja nuoriin, sillä sote ja koulutus vievät suurimman osan minkä tahansa kunnan budjetista. Näistä säästämällä ilman todellisia rakenteellisia uudistuksia ja investointeja luomme tilanteita, joissa tulevaisuuden lasku kasvaa. Kuntataloutta ei voi yksin laittaa maksumieheksi. Parempi olisi purkaa ensin normeja ja katsoa, mihin niillä päästään. Tiukka talouslinjaus kuntiin johtaa eittämättä verotuksen kiristämiseen. Siis kunnathan joutuvat jokatapauksessa,joko ottamaan velkaa,tai sitten nostamaan veroäyriään.ei kuntien talouksissa mitään löysää ole,korkeintaan joitakin virkoja voisi lakkauttaa. Jos kunnan perustehtävistä kuten terveydenhuolto, opetus ja päivähoito säästetään merkittävästi tai lakkautetaan palveluja, kostautuvat niiden aiheuttamat ongelmat tulevaisuudessa vain kalliimpina. Jo nyt kunnissa toimitaan lakisääteisten palvelujen osalta lain sallimissa minirajoissa, joten palvelut ovat jo nyt kärsineet. Mielenkiintoiseksi jää, mitä palveluita, lakisääteisiä tai vapaaehtoisia, Sipilän hallitus aikoo kunnilta karsia. Tässä vaiheessa on mahdoton ottaa kantaa luvun 2 mrd summaan, koska ehdotuksia siitä mihin muutokset kohdituisivat ei ole. On ehdottomasti vältettävä kaavamaisia muutoksia ilman, että niiden vaikkavuutta arvioidaan. Leikkaukset on tehtävä kuntien tehtäviä vähentämällä. Jos se on fakta niin sitten on yritettävä. MUTTA on sanottava, että mikäli valtio ei olisi leikannut niin paljon kunnilta kuin mitä se on jo nyt tehnyt, niin kuntien taloudet olisivat tasapainossa. suurituloisille suuremmat verot! Säätöt ovat tarpeen, mutta ilman suuria lainsäädännön muutoksia ja huomattavia toimintatapojen muutoksia (esim. sote ja kuntauudistukset) ei säästöt onnistu. Kunnat toimivat tälläkin hetkellä hoitotakuiden ja muiden normien rajoilla, lomautetaan ja säästetään. Suuret säästöt eivät onnistu ilman suuria uudistuksia. Uudistukset pitää tehdä ensin, sitten voidaan puhua säästöistä. Jos hallitus ei pysty kertomaan mistä tehtävistä ja velvoitteista kunnat voivat luopua ei 2 miljardin leikkaaminen onnistu. Leikkaukset jotta tavoiteeseen päästään kohdistuvat koulutukseen ja/tai sosiaali ja terveystoimeen. Sivistys, tekninen, liikunta ym. niistä luopuminen vaikka kokonaan ei riitä. Energia ja vesihuolto, kadut ym. on jokatapauksessa kunnan huolehdittava. Pekka Järvinen Valkeakoski Erittäin heikosti muotoiltu kysymys. Jos kuntataloudesta leikataan 2 miljardia, se ei varsinaisesti edesauta KUNTATALOUDEN tasapainoa. VM:n ja hallitusneuvottelijoiden leikkaustavoite on täydellisen epärealistinen. Sen toteuttaminen vaatisi ensin keskeisimpien menokohtien lainsäädännön purkamista esimerkiksi terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja koulutuksessa. Säästöjen toteuttaminen ilman rakenteellisia uudistuksia lyhyessä ajassa tarkoittaisi myös hyvinvointivaltion alasajamista. Esimerkiksi Hämeenlinnassa tavoite tarkoittaisi n. 20 miljoonan säästöjä eli noin 400 työntekijän irtisanomista. Vertailun vuoksi kaupunki on saanut aikaan vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen noin 16 miljoonan vuotuisen tuottavuushyödyn kuuden vuoden aikana, valtavan työn kautta. VM:n kaavailemat leikkaukset aiheuttaisivat maahan kymmeniä tuhansia työttömiä lisää, BKT:n romahtamisen ja velkasuhteen heikentymisen entisestään. Todennäköisesti kunnat tosin joutuisivat kohottamaan veroprosenttiaan valtionosuusleikkausten edessä 12 prosenttiyksikköä, mikä ei liene tarkoitus.

5 Ministeriön ja hallituksen olisi viisasta keskittyä nyt rakenteellisten muutosten ja velvoitteiden karsimisen kunnolliseen suunnitteluun, eikä sisällöttömään leikkauskiimaan. Leikkaukset on suoritettava kuntien tehtäviä karsien. Suomen valtio on yhtä kuin Suomen kunnat. Jos kuntatalouden leikkaukset ovat kahden miljardin luokkaa, kohdistuvat leikkaukset varhaiskasvatuksen, opetukseen ja terveydenhuoltoon. Muualta ei löydy leikattavaa kuntataloudesta. Tilanne on järkyttävä oravanpyörä, koska palveluiden alasajo tulee Isänmaallemme tosi kalliiksi. Kaikessa tuotannollisessa toiminnassa on tehostamisen varaa ja tämä koskee myös kunnallista alaa. Asioita voi tehdä tehokkaammin ja paremmin oppimisen ja uuden tekniikan kautta. Kokemus voi kertoa, että jotkut asiat ovat vähemmän tärkeitä, mutta kokemus myös kertoo, että ovella on uusia asioita, mitkä pitäisi ottaa haltuun. BKT on ollut alavireinen ja pitää muistaa, että kunnat ja muut julkisyhteisöt omalta osaltaan luovat BKT:tä. Ankarat leikkaukset jo puhtaasti kansantaloudellisesta syystä veisi tätä BKT:tä entistä hurjempaan syöksylaskuun.viisasto olisi nyt toimia maltilla, kehittää toimintoja ja sitten kun kansantalous näyttää selvempiä elpymisen merkkejä, on syytä mitettiä sitä, pitäisikö kuinka iso tuloista käyttää velan kokonaismäärän pienentämiseen. Kuntatasolla suu säkkiä myöden, eli kaikki löysät pois, turhat rakennukset, seinien ylläpidosta ei kannata maksaa. Kouluja tiiviimmin, keskitetään, samoin terveysasemia Kuntatalouden lakisääteisiä menoja on lisätty 2000luvulla reilulla 2 mrd. :a. Nuo ratkaisut omalta osaltaan ovat lisänneet julkisen talouden alijäämää ja kuntatalouden ongelmia ja siinä ohessa tiukoin määräyksin estänyt tehokkaan toiminnan suunnittelua. Samaan aikaan uutta lainsäädäntöä laadittaessa ei vanhoja käytäntöjä ja säädöstöä ole muutettu vastaamaan uutta tilannetta esim. vähentämällä tai kokonaan poistamalla tehtäviä, joita uudet lainmukaiset käytännöt korvaavat. Päällekkäisyydet toiminnassa ovat lisääntyneet. vastausvaihtoehdot ovat aika mahdottomat. Mitään niistä en voi allekirjoittaa. Leikkaaminen tarkoittanee menojen karsimista leikkaamalla so. lakkauttamalla toimintoja, kun huomattavat säästöt, sopiva sana on ehkä sopeutukset on saatavissa leikkaamalla ja tehostamalla tuottavuutta korjaavasti. Samalla voidaan lainottaakin toimintaa, kunhan raha käytetään investointeihin eikä ns. syömävelkana. Se on maksettava pois hyvänä aikana, jotta on varaa velkaantua seuraavan kriisin aikana. Suomen julkinen velka ei ole mitenkään poikkeuksellisen suuri (Saksa 80, Italia 120 %) Maataloustuet ja maatalousbyrokratiasta on mahdollisuus leikata paljon! Kahden miljardin säästöt tarkoittavat tosi isoja leikkauksia kuntapalveluihin. Oleellista on saada kulujen kasvu pysähtymään. Kuntataloudesta on leikattava enemmän ja sen tulee tapahtua siten, että valmistelua eivät johda ne kansanedustajat, joilla on merkittäviä posteja kunnissa, kuntayhtymissä, maakunnissa tai Kuntaliitossa Myös kuntien tuottamista lakisääteisistä palveluista on karsittava. Poistetaan ns. Pekkaspäivät jolloin näiltä päiviltä ei makseta palkkaa. Valtio on lisännyt kuntien velvotteita joten niihin loppu. Leikkaukset pitää tehdä jälkipainotteisesti. Talous ei käänny nousuun jos kotimarkkinoiden kulutuksesta leikataan nyt. Päin vastoin, erityisesti pienet palvelutuottajat kärsivät. Hallituksen pitää päättää, mitkä nykyisistä palveluista lopetetaan tai heikennetään, koska suurin osa kuntien menoista on hallituksen/eduskunnan säätämiä. Velkakierre on saatava kansantaloudessa katkaistua. Rahoja voi vähentää vain, jos tehtävät vähenevät. 0,5 miljardin leikkaus saattaisi olla realistinen. Pitkäaikaisena kaupunginvaltuutettuna katson, että kuntia ei voi eikä saa enää kurjistaa maan hallitusten toimesta. Viime vuodet ovat olleet raskaita niin päättäjille kuin kuntalaisille johtuen jatkuvista kuntataloutta rapauttavista päätöksistä, joita edellinen hallitus ja nyt uusi hallitus aikovat tehdä. Aila DündarJärvinen, kaupunginvaltuutettu ( sd ) Tampere Kunnilta on säästetty jo niin paljon. Valtionosuusleikkaukset ovat vieneet veronkorotuksen tuoman lisän kuntatalouteen. Uusia velvotteita mm PV TYÖTTÖMÄNÄ OLLEIDEN TYÖMARKKINTUKI TULEE KUNNILLE

6 KALLIIKSI. Tavoite on vaikea toteuttaa ja vaatii pidemmän kuin yhden vaalikauden. Ilmeisesti lakisääteisiä tai normitettuja päätöksiä on vaikea toteuttaa. Nopeasti toteutettuna uhkana on työttömyyden kasvu ja sosiosekonomisten erojen merkittävä lisääntyminen väestöryhmien välillä. Kuntien väliset veroprosenttierot karkaavat eikä niiden nostamisella kyetä ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa ikääntyvissä kunnissa. Meidän kunta on saanut valtion rahaa hyvin vähän jos ollenkkan. En tiedä mikä hallituksen sopeutuslinja on. Kuntien säästötavoitteet ovat kohtuuttomia. Nyt jo mennään äärirajoilla, tehtäviä tulee lisää, samoin säännöksiä ja ohjeita, mutta ei ole ajateltu miten nämä tehtävät hoidetaan ja millä rahalla. Viranhaltijat ja työntekijät ovat työmäärän ja erilaisten selvitysvelvotteiden vuoksi uupumispisteessä. Kyllä jostakin muusta pitää säästää... Kunnat elävät tälläkin hetkellä niukoin varoin. Omassa kunnassa tehdään tällä hetkellä säästöpolitiikkaa, pakolliset investoinnit hoidetaan, mutta esim. lisähenkilökuntaa ei palkata. Kuntalaiset ja kunnan työntekijät ovat kovilla. Tästä ei ole varaa nipistää. Ihmisen pitää tulla aina ensin. Toki maltillinen pitää olla, mutta uskon ennaltaehkäisevään työhön ja siihen, että kun palvelut ovat kunnossa ja ajan tasalla, vaikutus ihmisen elinkaareen ja hänen pärjäämiseensä on suuri ja tätä kautta säästöjä tulee esim. sairaanhoitomenoissa ja kuntoutusmenoissa myöhemmin. Ne ovat iso potti kunnan taloudessa. Kiitos kyselystä. Olen valtuutettu,kaupunginhallituksen varajäsen,sotelautakunnan pitkäaikainen jäsen,vammaisneuvoston kaupunginhallituksen edustaja,sakunnan sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen. Joten leikkaukset tuntuvat kipeiltä. Meillä on paljon palveluja jotka ovat lakisääteisiä eikä niitä voi olla antamatta. Erikoissairaanhoidon osalta meillä on liian suuret kulut. Pitkäaikaistyöttömien mukaan ottaminen niin vanhus kuin koulu ja päiväkotien yhteyteen. Säästäisi valtiolle takaisin maksu velvoitettakin. Kotipalvelu kaipaa paljon lisää käsiä eikä kaikkien tarvitse on korkeastikoulutettuja. Ulkoilutukseen ja yleensä seuranpitoon sopisi moni jolla ei ole työtä tai itsellä seuraa. Tarve on,sitä ei voi kiistää.aloitus ajankohta myöhaissyntyinen.kaupunkit ja kunnat ovat itse,erikoisesti johtavat viranhaltijat ja koulujen rehtorit jne suorittaneet lisäyksiä henkilökuntaan omien tarpeiden mukaan.luottamushenkilöistä on liikaa julkisella puolella toimessa ja erikoisesti asiantuntijat kouluissa olevat.vanhemmat kunnioittaa näitä arvoja liikaa ja aika monet muutkin,tavallinen yhteiskunnallinen vaikuttaja joutuu muuttamaan mielipiteensä hyvin usein,asiantuntijoiden mukaan. Kuntatalouden sopeutus tulisi tehdä niin, että pienituloiset eivät joudu kärsimään kohtuuttomasti. Kysymys on sopeuttamisesta, jossa on oltava paljon muitakin elementtejä kuin menoleikkaukset: esim. prosessien parantaminen, turhan byrokratian vähentäminen, uusien tulojen etsiminen Säästötavoite on oikeaa suuruusluokkaa. Kuntien viimeaikainen raju velkaantuminen on saatava loppumaan. Ei ole oikein, että nautimme palveluista ja jätämme osan laskua tulevien veronmaksajien maksettavaksi. Raimo Hentelä(sd), Kokkola Leikkaukset ovat välttämättömiä, mutta valitettavasti leikkaukset tulevat väistämättä koskettamaan Sipilän hallituksen johdolla eniten lapsiperheitä, eläkeläisiä, työttömiä ja sairaita, jotka tarvitsevat paljon sosiaali ja terveyspalveluita. Kuntatalous on jo nyt niin ahtaalla että jos vielä tehdään lisäleikkauksia niin palveluita kuntalaisille ei kyetä lainmukaisena toteuttamaan. Kärsijöinä on aina kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Koulutuksen ja sosiaali ja terveydenhoitosektorin palveluista ei pidä liikaa säästää, jotta laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä mahdollisuus tasaarvoiseen kohteluun pystytään turvaamaan ja palveluita edelleen kehittämään. Valtaosa kunnista on pa jo nyt eikä palveluissa ole kiristämisen varaa. Tärkeämpää on tehtävien karsinta. Leikkauksen ehtona on, että valtio vähentää kuntien velvoitteita. Nopeisiin palveluleikkauksiin ei voida mennä yhtäkkiä. Kunnat joutuvat ahdinkoon, jos valtionosuuksia vähennetään, mutta palvelu vaatimukset ovat ennallaan.. Kuntien on keskityttävä lakisääteisten peruspalvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen. Koulutuksesta ja hoivasta ei pidä leikata. Vuosien varrella kertynyt liikaa rönsyjä, jotka on syytä karsia. Osan näistä eilakisääteisistä paveluista järjestöt tai yksityiset tuottaisivat paljon tehokkaammin.

7 Kuntien on samalla kun leikkaavat joitain toimintoja elvytettävä laittamalla infraa kuntoon, jotta saadaan uutta työtä ja yritystoimintaa. Ahti Ruoppila, Sdp, Jyväskylä Kunnan palvelutuotannossa olisi lähes joka sektorilla tilaa rakenteellisille uudistuksille, jotka järkevöittäisivät kulurakennetta/kehitystä. Mekaaninen leikkaaminen hidastaa talouskasvua ja toisaalta 90luvun laman jäljiltä tiedämme, miten suuria, vuosikymmeniä jatkuvia kustannuksia tuo esim. lastensuojelusta, nuorten palveluista, perusterveydenhoidosta jne. tehtävät leikkaukset. Sopeutus ja rakenneuudistukset pitää tehdä ymmärtäen, että budjettivaikutukset eivät näy kvartaaleittain. Hanna Kuntsi, SDP, Sipoo Lapualla ei ole mahdollisuuksia leikkauksiin. Joudumme pakon edessä rakentamaan 20 milj. koulu,päiväkoti ja keskuskeittiökompleksin. Tätä rakentamista ei voi siirtää, koska sisäilmaongelmat koulussa ovat hälyyttäviä. Yksi koulu on väistötiloissa ja sielläkin on ilmennyt sisäilmaongelmia. Samoin keskuskeittiö on ehdottomasti uusittava yhä kasvavan tarpeen vuoksi. Keittiö on myös nykyaikaistettava kustannuksien minimoimiseksi. Päiväkotikin on ehdottomasti tarpeen. Uusi päiväkoti vähentää "ryhmisten" määrää ja vähentää siten kustännuksia. Kuntataloudesta säästettiin viime hallituskaudella voimakkaasti leikkaamalla kuntien valtionosuuksia ja laskemalla yhteisöveroa, jonka tuotosta osa tulee kunnille. Kunnat ovat olleet säästökuurilla jo vuosia, joten jos vielä leikataan kuntien rahoitusta, joudutaan kaikki ottamaan palveluista ja se aiheuttaa pidemmällä aikavälillä vain kustannusten nousua. Kestävämpää olisi nyt investoida ennaltaehkäiseviin palveluihin, ja pyrkiä palvelutarpeen pienentämiseen. Monia hyviä esimerkkejä löytyy eri puolilta Suomea. Matias Mäkynen (sd.) Vaasa Uutisista en ole kuullut yhtään leikkausaikomusta / leikkausten tarvetta, joka kohdistuisi mitenkään maatalouden elinkeinoalaan. Myös sen toimialan tulisi osallistua talkoisiin maamme talouden pelastamiseksi. Maatalouden tuet tietääkseni ovat 2.2 mrd luokkaa / vuosi. Niitä tukia maksetaan kuten subjektiivisia etuuksia, tai tarveharkintaa ennestään vauraalle ja omistavalle saajalle. Säästöohjelman pitää koskea myös ko alaa, kuten tulee koskemaan sairaanhoitoa, sivistystointa, vanhuksia laitoksissa sekä eläkeetuuksien saajia. Tasaarvo? Seppo Numminen, SDP Rauma Valtion pitää ensin leikkausten sijaan toteuttaa viime vaalikauden lupaukset kuntien tehtävien karsimisesta niin, että kuntien menot vähenevät sillä luvatulla miljardilla. Leikkausten sijaan pitää tehdä rakennemuutoksia, joilla palveluja voidaan tuottaa uusilla tavoilla (vihdoin digitalisaation hyödyntäminen prosesseja uusimalla, ei vain vanhojen prosessien sähköistämistä!). On leikattava myös muualta kuin kuntataloudesta. Eli karsittava lopultakin kuntien tehtäviä. Säästöjä on tehtävä, mutta samalla myös valtion on otettava vahvempi rooli esimerkiksi kuntauudistuksen läpiviennissä. Oli hölmöyttä luopua mahdollisuudesta käyttää pakkoliitoksia keinona toteuttaa kuntauudistusta edellisellä vaalikaudella. Tosi tuskinpa Sipilällä riittää rohkeutta tarttua tähän, erityisesti keskustalle epämieluisaan keinoon. Eemeli Peltonen, SDP, Järvenpää Olemme jo nyt leikanneet kuluista noin 25milj. Lisäleikkaus olisi noin 20milj., jos kunnanvaltionosuudet putoaa 2miljardia Sen leikkaaminen on mahdotonta. Veroja ei voida enää korottaa. Olemme nyt erittäin hankalassa tilanteessa, jos toiminnan velvoitteet eivät vähene. monet säästöt kohdistuvat juuri vähäosaisempaan väestöön, siksi säästöt eivät toimi aina oikein Uskon, että menoja on pienennettävä, mutta pitäisi tietää miten se kohtelee pieni ja keskituloisia. Olennaista on, kuinka paljon kuntien pakollisista tehtäviä vähennetään. Nykyisillä lainvaatimilla tehtävillä on kahta miljardia huomattavasti alhaisemmatkin säästöt hyvin vaikeita. Kun kukaan ei ole selvittänyt minulle, mistä kaikki johtuu. Se ainakin on varmaa, että minä työntekijänä ja kunnallispoliitikkona en ole vastuussa mistään, mistä nyt puhutaan. Vika on niissä, jotka rahahanoja hoitavat ja

8 johtavat valtakunnan politiikkaa. Mutta nöyrä Suomen kansa on se jonka selkänahasta kaikki revitään. Aivan, kuten Almamediassa, jossa toimituksista vietiin Edenlähdevesiautomaatit ja käsipyyhepaperit suurien säästöjen toivossa. Ei voi enää ylpeillä työnantajalla, kohta ei myöskään kansalaisuudellakaan. Leikkauksiakin on tehtävä Valtio "säästää" julkisia varoja leikkaamalla kunnilta. Samaan aikaan lisätään uusia tehtäviä laindäädännöllä. Suuri kustannussäätö aj tuottavuushyppy tulisi esim. Jos koko Suomessa olisi käytössä kunnolliset ja samanlaiset asiakstietojärjestelmät, vrt. kela, verohallinto. Todellinen säästö olisi huima. Nyt jokainen kunta on ollut täysin tietoohjelmistoja myyvien yritysten armoilla, jokainen maksaa samojen asioiden suunnnittelusta uudelleen, esim. Sähköiset eri palvelujen hakemukset, niiden käsittely. Valtiolla olisi ollut mahd.säätää laki, joka olisi oieneen maahantuonut vuosia sitten sähköiset palvelukanavat. Tässä siis vai yksi esimerkki. Valtion säästäessä ja leikatessa kunnilta, joutuvat kunnat nostamaan veroja... Toki tehostamisen varaa aina kunnissa on omaehtoisestikin, mutta niistä puroista ei vältt. Synny miljardeja. Säästöjen pitää kohdistua oikeudenmukaisesti. Mitään uusia ongelmia ei ole tarve enää saada. Kuntien talous on jo nyt niin ahtaalla, että lisäleikkaukset tekevät kunnille mahdottomaksi selvitä velvoitteistaan. Nyt tulisi panostaa isosti matalan kynnyksen ja varhaisen vaiheen palveluihin niin sosiaali kuin terveyspalveluissakin. Tällä saavutettaisiin suuria säästöjä jatkossa. Jos nyt ajetaan nämä palvelut alas, maksetaan jatkossa valtava lasku lastensuojelun, erityisopetuksen, lisääntyvien laitoshoitokuntoisten vanhusten ym. muodossa. Kriittisesti voisi arvioida maakuntaliittojen merkitystä minkään kannalta. Kuntien tulisi tarjota omatuotantoisena sekä terveydenhoitoa että vanhusten ympärivuorokautista hoivaa ja se toisi pitkän aikavälin säästöjä. Soteratkaisu on rakennettava hyvän julkisen tuotannon varaan ja se tuo säästöjä pitkällä aikavälillä ja on tasaarvon kannalta välttämätöntä. Markku Heikkinen sdp, Kajaani Todellisia säästöjä saadaan aikaan vain elvyttämällä. Kuntataloudesta säästäminen tarkoittaa vain sitä, että palvelutaso laskee ja tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että ennen pitkää ihmiset voivat entistä huonommin ja lasku tulevaisuudessa on vain kalliimpi. Peruspalvelut ja ennaltaehkäisevät toiminnot pitäisi laittaa kuntoon ja se vaatii hieman lisää velkaa, mutta ainoastaan tällä tavalla kuntatalous voidaan saada tulevaisuudessa oikeaan suuntaan. Toki leikkauksiakin voidaan tehdä kuntatalouteen, mutta vain sellaisia, jotka eivät tule maksamaan kunnille tulevaisuudessa vielä enemmän. Tarkoitan juurikin palvelutasoon ja/tai peruspalveluihin kajoamista. Janne Olsen SDP, Tornio Ei kuntien menoja voi pienentää, jos samalla ei katsota tehtäviä. Kuntien tehtäviä on lisätty vuosien varrella. Väen ikäntymisen myötä menot lissäntyvät mm. sosiaali ja terveyspuolella. Kuntien on hoidettava läkisääteiset tehtävät ja niiden hoitaminen on mahdotonta, jos tehtävät jää kunille ja tuloja viedään pois valtion taholta. Kuinka korkealle kunnallisveroja ollaan nostamassa, tai voidaan nostaa, että velvoitteet voidaan hoitaa. Leikkaukset on kohdennettava oikein. Kasvukunnissa on vaikea leikata, koska kasvava väestö tarvitsee kouluja päivähoitotiloja eikä vanhustenkaan palveluiden tarve pienene. Leikkaukset eivöt saa kohdentua heikompiosaisiin ihmisiin, koska kaikille on turvattava peruspalvelut ja säällinen toimeentuloa. Tasaveroja ja maksuja ei saa lisätä. Sotelähipalveluista on pidettävä huolta. Säästetään byrokratiasta, asioiden pallottelusta ja moneen kertaan tekemisestä, siirrytään kaikissa toiminnoissa yhtenäisiin ja yhteensopiviin tietojärjestelmiin. Suoraviivaistetaan toimintoja ylipäätänsä. Jos halutaan "tappaa" kuntien elin mahdollisuus, niin näillä säästöillä se onnistuu varsin hyvin Jos valtiovalta pudottaa kokoajan valtionosuuksia pitää myös pudottaa kunnilta niiden pyörittämiä pakko töitä/ velvoitteitä Säästöjä on tehtävä mutta harkintaa käytettävä mistä ne otetaan...helppoa reittiä ei ole mutta talouskasvua ei saisi tukahduttaa säästöjä tekemällä harkitsemattomista kohteista

9 Kuntataloudesta ei voi kasvavissa kunnissa tietenkään vähentää menoja. Kunnan menot kasvavat asukasmäärän kasvaessa. Tarvitaan samanaikaisesti lisää päiväkoteja, kouluja,liikuntatiloja, ikääntyville palvelutaloja, muistisairaille muistipalvelukeskusinvestointeja, sairaanhoitoinvestointeja, kulttuurirakennusinvestointeja, katuja, ja kaiken vanhan peruskunnossapitoa. Samalla palveluja tuottavan oman henkilöstön ja ostopalvelujen hankinnan tarve kasvaa. Tuottavuutta voidaan ja pitää kaikilla kunnan toimialoilla lisätä, mutta sillä voidaan vaikuttaa vain tuotetun ja tarvittavan hyödykkeen yksikkökustannuksiin. Kun niitä tarvittavia yksittäisiä eri hyödykkeitä tarvitaan kuitenkin koko ajan kotikunnassani Espoossa kaikessa entistä enemmän, niin tuottavuuden paranemissta huolimatta vuosittaiset menot kasvavat. Säästötavoitetta on siis kasvavissa kunnissa arvioitava siten, että kuinka paljon vähemmän kuluu vuositasolla euroja eri toimialoilla tuottavuuden kehittämistoimien ansiosta verrattuna siihen vaihtoehtoon, että tuottavuustyötä henkilöstön ja kunnan yhteistyönä ei tehtäisi. Kasvavan kunnan vuosimenot lisääntyvät kuitenkin kaiken aikaa. Esimerkiksi Espoossa kouluikäisten määrän kasvun johdosta tarvitaan joka vuosi yksi uusi peruskoulu henkilöstöineen. Samanaikaisesti vuoden ikäisten kuntalaisten määrä kasvaa yli 2000 hengellä vuosittain. Tästä seuraa lisäinvestointien tarve palveluasunnoille, tehostetun palveluasumisen palveluille sekä henkilöstön lisä tarve. Mielipiteeni saa julkaista nimelläni. Veikko Simpanen,SDP, Espoo 8. Voidaanko hyvinvointitehtävistä luovuttaessa osa kunnallisista palveluista siirtää vapaaehtoisen toiminnan piiriin? (VM:n ehdotus hallituksen harkittavaksi) Vastaajien määrä: Kyllä 32,62% En osaa sanoa 10,7% Ei 56,68% 9. Voitte halutessanne kertoa sanallisesti, mitkä kuntien palvelut olisi mielestänne mahdollista jättää kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan hoidettaviksi. Jos haluatte, että voimme siteerata teitä nimellänne, voitte kirjoittaa nimenne, puolueenne ja kotikuntanne avoimen vastauksen loppuun. Vastaajien määrä: 57 Koulujen iltapäivähoito Tällä hetkellä monessa kunnassa ne palvelut, joista voisi lain puolesta luopua, aiheuttaisivat lakisääteisissä palveluissa selvää kustannusten nousua. Esimerkkinä vaikkapa lasten iltapäivähoito. Kun nyt jo vapaaehtoisista toiminnoista on vaikea löytää luovuttavaa, on se lakisääteisistä vielä vaikeampaa. Jokaiselle kunnan velvollisuudelle on painavat syynsä. Asioita voidaan kuitenkin tehdä paremmin ja panostaa ennaltaehkäiseviin toimintoihin ja tukipalveluihin, jotka säästävät pitkällä aikavälillä. Edellyttää aiemmin kommentoimani normien purkua Lähinnä liikunta ja kulttuuripalveluita voidaan siirtää pelkästään avustavaa toimintaa. Hyvinvointitehtävät edellyttävät myös ammattiosaamista eikä näitä tehtäviä voi siirtää epävarman kolmannen sektorin vastuulle. Jos näin tapahtuu, vetäytyy kunta/valtio vastuustaan.

10 Kyllä, mutta tarkan selvityksen ja harkinnan pohjalta...että Marttatädit hoitaisivat vammaisia? Iltapäivä ja aamupäiväkerhot (tosin niin, että kunta varmentaa niiden laadun). Yleensäkin kaikenlaisen vapaaehtoistoiminnan laadusta on kunnan pystyttävä vastaamaan, jos niitä harkitaan. peruspalveluista ei voi säästää Kohta ei löydy yhtään vapaaehtoista edes kolmannella sektorilla... Kunta ei voi toimia yksinäisyyden poistajana eikä taata onnellisuutta. Apulaisia ja seuraa kotona asuville palveluiden käyttäjille on mahdollista tuoda vapaaehtoisesti. Liittyy lasten ja vanhusten hoitoon jos ollaan valmiita luopumaan mitoituksista ja käyttämään järkeä! Pekka Järvinen Valkeakoski Kuntouttava työtoiminta. Kuitenkin siten, ettei pääse syntymään kaksia työmarkkinoita. Kunta vastaa edelleenkin palveluista, mutta vapaaehtoistoiminta tukee kunnallisia palveluita. Se ei kuitenkaan tarkoita, että nämä palvelut muuttuisivat ilmaisiksi. Kuntaa tarvitaan edelleenkin vapaaehtoistyön koordinointiin. Vanhusten viriketoiminta, osa nuoriso ja lapsityöstä on sellaista joka voisi olla vapaaehtoistyönä toteutettavaa. Osittain lasten päivähoito, osittain palotoimi Ei kunta voi siirtää vastuitaan vaapaaehtoiseen työhön Osa lasten päivähoidosta esim. kerho ja iltapäivätoiminta, osa päihdehuollosta, josta AAA hyvä esimerkki ja ensikodit (tarvitsee toimiakseen kuntien ja valtion tukea, sillä ensikodit eivät tule toimeen pelkillä asiakasmaksuilla), osa ympäristötehtävistä oikein säädeltynä/määriteltynä, korostamalla liikunta ja kulttuurijärjestöjen omaehtoisuutta etenkin kansanliikunnan ja kansankulttuurin osalta sopivat kolmannelle sektorille. Näiden sektoreiden omaehtoinen rahoitus on turvattava julkisen vallan vaikeuttamatta (esim. talkootyön verottaminen) sitä. Jos palvelu kuuluu julkisen vastuun piiriin, ei sitä voi siirtää vapaaehtoiseksi jo määritelmällisesti. Järjestöjä voidaan ja pitää käyttää, mutta yleensä se edellyttää julkisen vallan taloudellista panosta, joten säästöt saattavat olla pieniä. Joustavuutta menettely todennäköisesti luo. Vapaaehtoisuus on hyvä lisäarvo, mutta sen varaan ei voi laskea, koska koko idea on VAPAAEHTOISUUS. Kolmas sektori on hyvästä ideastaan huolimatta varsin vastuuton toimija ja suuri osa tästä johtuu siitä, että kaikkien merkittävien 3. sektorin toimijoiden kärkipaikoilla ovat taas kerran samat toimijat, jotka pästäröivät kunnissa, kuntayhtymissä, maakunnissa, Kuntaliitossa ja kuntien OYJ:ssä Ei kolmassektori voi vapaaehtoistyöllä vastata palveluista. Esim. Talvella katujen hiekoittaminen, ihmisillä ei ole enää mitään vastuuuta omasta turvallisuudestaan kun tiet ja kadut pidetään sulana koko vuoden. Lumet voidaan aurata pois mutta suolaaminen pois, iso säästö. Sitten keväällä hiekkapöly on astmaatikoille ja muillekin ikävää nieltävää. Vapaaehtoinen toiminta edellyttää että asiakas maksaa palvelusta. Toki vapaaehtoisoimintakin voi palvelun tuottaa, mutta kuinka kustannukset hoidetaan. Kunnallisilla maksuillahan ei saada kuin osa suoritteiden hinnasta. Kulttuuriin ja vapaaaikaan (liikunta) liittyviä. Kolmas sektori on tehnyt vuosia valtavan ison työn yhteiskunnassamme. Itse olen toiminut vuosien varrella useassa yhdistyksessä ja järjestössä luottamushenkilönä ja vapaaehtoisena. Jos tehtäviä tullaan siirtämään enemmän kolmannen sektorin harteille, tulee se näkyä lisääntyvinä toimintaavustuksina näille yhteisöille. Aila DündarJärvinen, kaupunginvaltuutettu ( sd ) Tampere Sosiaali ja terveyspalveluista tulee valtion ja kunnan pääasiallisesti vastata. Kolmassektori&yksityinen lisänä. Yhteistyöntiivistäminen ja palveluiden koordinointia kehitettävä,samoin teknisiä välineitä Kolmas sektori toimii jo nuoriso, liikunta, kotiseutu ja pelastuspalvelun toiminnan parissa. Organisoituneiden urheiluseurojen toimintaa lienee vaikea kasvattaa. Seurojen aktiiveja on vähän, hekin ikääntyneitä. Ehkä työttömien panosta voidaan lisätä, mutta tällöin tulee huolehtia heidän koulutuksestaan sekä taustoistaan ( kuten nykyään koulutakseilla tms ). Se olisi republikaanien yhteiskunta.

11 Olisiko se halvempaa ja saman tasoista. Vapaaehtoistoiminta on vapaaehtoista, palveluiden saanti epävarmaa ja se asettaa asukkaat eriarvoiseen asemaan koko maata ja alueita ajatellen. Siellä missä on väkimassaa ja runsaasti kolmannen sektorin toimintaa, se voisi onnistua, mutta ei kaikkialla Suomessa. Perustuslailliset oikeudet tasavertaisiin palveluihin tulee taata kaikille. Vapaaehtoistoiminta on arvokasta, mutta sen varaan ei voi nojata. Ihmisiä pitää kannustaa auttamaan toisiaan, se on inhimillistä. Mutta ei voida olettaa, että toisia "hoidetaan" ilmaiseksi. Ei kokonaan voi jättää kouluttamattomille henkilöille tehtäviä joissa on asiakkaat jotka tarvitsevat toisen apua. Lasten kanssa esim. mummut ja papat olisi hyvä lisä päiväkotiin syliä ja halia antamaan. Pukemaan, riisumaan ja leikkimään. Vanhusten kanssa on ihan sama asia leikki voisi olla sanalla virikkeitä. Lastensuojelu/huostaanotot ovat kallis ratkaisu mutta kylläkin tarpeellinen valitettavasti. Meillä niin kuin monessa muussakin kaupungissa ne ovat yksityisiä palveluntuottajia joten hinta on aika suolainen. Olisiko kunnan oma tuotanto halvempi? Ei kannata yrittää,hyvä ajatus,mutta kaatuu kunnallisten virka ja toimihenkilöiden vastustukseen haluavat jo nyt hoitaa lisää kolmannen sektorin toimia h.asenne ensin kuntoon ja kuntauudistus. Vapaaehtoiset mukaan vanhustenhoitoon,ulkoiluttamaan vanhusia, viemään harrastuksiin jne. Vapaaehtoiset mukaan myös lastentarhoihin avustavaksi lisäresurssiksi. Suomessa on kasvava eläkeläisten ryhmä, jonka aikoinaan hankkima osaaminen yhteiskunnassa voi tulla hyödynnetyksi. He voisivat järjestää mm. viriketoimintaa ikäihmisille ja olla varamummoja ja ukkeja lapsille, joiden omat isovanhemmat eivät ole läsnä arjessa. Kolmannen sektorin vapaaehtoistoimijat tulisi ottaa mukaan aktiivisemmin päätöksentekoon yhteiskunnassa. Vapaaehtoistoimijat antavat vertaistukea ja ovat hyviä kokemusasiantuntijoita. Nuoret tulisi saada mukaan kolmannen sektorin toimintaan ja tätä kautta he saavat työkokemusta sekä pysyvämpiäkin työsuhteita. (Helena Ohtonen, Kajaani, sos.dem.) Jo tälläkin hetkellä yksityisten palvelujen tuottamat palvelut ovat kalliimpia kuin kunta puolella ja kuntapuolellakkinmpitää olla ja säilyttää työpaikkoja Ikäihmisten virkistystoiminta, koululaisten ilta ja aamupäiväkerhot, nuorten vapaaajanpalvelut, löytöeläinten säilytys... Niinkuin tänäkin päivänä jo tehdään. Vammaisjärjestöt ja eri sairauksiin sairastuneiden potilasjärjestöt ovat uskottavia tekijöitä. Liikuntajärjestöt ovat myös varteenotettavia toimijoita. Samoin ison arvon luonnonsuojelutoimijoiden tekemälle työlle. En usko. Epävarmaa. Hyvinvointipalveluita ei voi kokonaan siirtää vapaaehtoisille, mutta vapaaehtoistoiminnalla voi järjestää osan täydentävistä palveluista. Mm. tiede, kulttuuri ja sosiaaliturva luetaan hyvinvointitehtäviin. Kulttuuri ja liikuntapalveluista suuri osa voitaisiin siirtää kolmannen sektorin hoidettavaksi. Sosiaaliturva on säilytettävä julkisena palveluna, toki kolmatta sektoria ja yksityistäkin hyödyntäen. Ahti Ruoppila, Sdp, Jyväskylä Tarkennus, että kolmas sektori ei välttämättä ole vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoisten varaan en lakisääteisiä palveluita jättäisi, mutta kolmas sektori voi täydentää esim. vanhustyössä, kotouttamis ja kielipalveluissa, työllisyys ja elinkeinopolitiikan kehittämisessä, koululaisten aamu ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä, nuoriso, kulttuuri ja liikuntapalveluissa, kaavoituksessa vaikkapa kuulemisprosessien osalta. Kunnan lakisääteisiä toimintoja ei voi hoitaa vapaaehtoistyönä. Valtio ei voi siirtää toimintojaan Ameriikan malliin hyväntekeväisyysjärjestoille. Sellainen on vastuunpakoilua. Yksinkertaisesti valtio EI voi toimia vapaaehtoistominnan varassa sosiaalitoimen alueella, sen paremmin kuin vanhusten hoitajina. Esimerkiksi lastensairaalan rakentaminen on julkisen sektorin asia, massiivinen hankinta, jota ei voi eikä saa jättää rikkaitten armeliaisuuden tai muutenkaan sattuman varaan. Potilas tarvitsee hoitonsa viipymättä ja varmasti ja etupainotteisesti. En kannata armopalapolitiikkaa.

12 Seppo Numminen, SDP Rauma Kolmas sektori voi toki tehdä paljonkin, mutta sen varaan ei voi jättää jonkun toiminnan kokonaan hoitamista. Kolmas sektori on hyvin laaja ja epämääräinen käsite, jossa on mukana myös ammatillista tai ainakin puoliammatillista businesstoimintaa. Pelkän vapaaehtoisuuden varaan hommia ei voi jättää. Vapaaehtoistoiminnasta ei saa tulla päätoimijoita. Toiminta on pidettävä vapaaehtoisena ja täten avustavana toimintana. Olen toiminut 30 vuotta vapaehtoistoiminnan parissa, myös vapaaehtoistoimijoiden rekrytoiminen, kouluttaminen, ohjaaminen ja tukeminene vaatii resurssia. Moni vapaaehtoinen on luovuttanut, kun asiakkaat ovat olleet vaikeampia kuin ennen. Joka vuosi koulutamme monia ja silti määrä ei kasva, koska auttajan väsyminen on suurta. Tämä osaltaan vaikeuttaa asiakkaiden ahdistusta, kun on oppinut yhden tavat niin toinen ei sovi. Moni asiakas on ilmoittanut ettei ota vapaaehtosita vastaan. Vertaustuki voisi hoitaa monta lääkärin ja hoitajan vastaanottokäyntiä, jos se osataan organisoida oikein. Sairastunut vanhus ja nuorempikin henkilö käy vastaanotoilla, mutta ei saa tietoa, kun ei osaa kysyä oikeilla termeillä. Vertaistuki osaa hoitaa informaation paremmin. Kunnat päättävät sen itse, toivottavasti. Te ette sillä tiedolla tee mitään. Vapaaehtoistoimintakin on ammatillisesti ohajttua toimintaa. Vapaaehtoisten varaan ei voi laskea hyvinvointipalv,tuottamista, mutta heillä on tärkeä rooli kaikenlaisessa arjen ja elämisen tuessa. Mutta tämäkin toiminta vaatii resurssinsa. Seniorikansalaisten tarvitsemat erilaiset avustavat tehtävät. Ei mitään mieltä että kotihoito käy kaupassa. Esim osuuskunnat voisivat tehdä tämän, ja jos ovat kunnan palvelurekisterissä, palvelu on alviton. Avustavia tehtäviä on muitakin, lumi ja pihatyöt ym. Kun palvelua tuottavat työttömien osuuskunnat, saavat työttömätkin työtä. Hyvinvointivaltiota ei pidä muuttaa hyväntekeväisyysvaltioksi. Joitakin tehtäviä liikunnan ja kulttuurin puolella kyllä, mutta silloin pitäisi varmistua siitä, että kunnissa on tällaisia toimijoita. Järjestöt ja kyläyhteisöt voisivat olla tässä hyviä työkaluja, mutta jostain hekin varoja toiminnalleen tarvitsevat sekä toimintatiloja. Liikuntaan liittyvät toiminnat voisivat urheiluseurat järjestää jonkinlaista korvausta vastaan. Kunta työntekijä tekee samantyön paremmin ja sitotuu työhönsä paremmin kuin yksityinen sektori. Vanhusten ja vammaisten ulkoiluttamista (nytkin jo on)... osaksi työttömät tulisi ottaa jotenkin tähän piiriin myös ( pitää huomioida sopivuus) mutta korvauksien suhde/auttamisen laajuuteen pitäisi saada huomioitua. Tarkoitan että jos tekee vapaaehtoisauttamista ja työtä ei löydy voisi kunta saada anteeksi sakkopäiviä (300pvän) jälkeen Nykyisistä välttämättömistä lakisääteisistä sosiaali ja terveyspalveluista ei saa lainsäädäntöä muuttaen siirtää mitään virkavastuulla toteuttamisen ja virkavastuisen valvonnan ulkopuolelle. Jo nyt on liian paljon esimerkkejä ostopalvelujen alueella aivan päivittäin väärinkäytöksistä, varkauksista, kyseenalaisista testamenteista ja jopa pahimmillaan ryöstöistä ja murhista, vaikka ostopalvelujakin pitäisi virkamiehen valvoa. Virkavastuista tuottamista ja virkavastuista valvontaa on voimakkaasti lisättävä määrällisesti ja laadullisesti erityisesti nopeasti kasvavan vanhusväestön turvallisuuden parantamiseksi. Veikko Simpanen, SDP, Espoo