OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YÖTARHANTIE VARSANPOLKU (työnumero, asian:o 0 / 0) ASEMAKAAVAN MUUTOS til nt a i e 9 Parvialantie Kulmalantie Mähöläntie b 0 0 Jääskelän a katu Nurmirannantie Tarhakuja 9 Leväsenkuja Petosenkuja L e v ä s e n l a m p i Rasinkuja Yötarhantie 9 Rasinmäenkatu 0a a katu Petosenkatu Siivilä 0 Kirnukuja SIIVIKKO PETOSENPUISTO P e t o s e n l a m p i kj Tonkkakj sanpolku Poikki- Pystö- Var - Kiulu- KOULU polku kuja Rauhalahdentie Soikkokuja 0 P i k k u - P e t o n e n J Y N K K Ä Paimenp 0 0 Rahkakatu Uuhikuja Härkätie 9 0 Leirikyläntie Lampaankuja Mullinp Maitotie Lypsäjäntie Kermatie Katraantie Seiväsk Hevostie u a Viikatekuja j 9 Vuohikj Tamment Vasikan Katraantie Vihu 0 9 Aitto kj Vihurinkuja L rin Sirppikatu 9..0 /..0

2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ALUEEN SIJAINTI MITÄ ON TEKEILLÄ KAAVOITUSTILANNE Suunnittelualue sijaitsee Jynkässä (. kaupunginosa) n., km Kuopion torilta lounaaseen. Suunnittelualue kattaa kaupunginosan korttelit: 0,,, 0 ja osaa korttelista, suojaviheralueen (EV), pysäköimisalueen (Lp) sekä ympäröivät puisto- ja katualueet. Suunnittelualue ulottuu mm. Leväsenlammenpuistoon, Kellokkaaseen ja Petosenpuistoon. Asemakaava-alueen rajaus näkyy sijaintikartassa yhtenäisellä viivalla. Aluerajaukseen voi tulla tarkennuksia työn aikana. Jynkän kaupunginosan () tonttien -- ja -- sekä kiinteistön -- omistajat ovat hakeneet..00 asemakaavan muutosta. Kaavamuutoshakemuksessa esitetään tonteista erotettujen puistokaistaleiden liittämistä takaisin entisiin tontteihin voimassaolevin tonttitehokkuusluvuin. Lisäksi hakemuksessa on esitetty Varsapolun osan muuttamista kaavassa vastaamaan nykyisiä liikennejärjestelyjä sallien ajoneuvolla tontille ajon. Suunnittelualueelle laaditaan asemakaavan muutos, jossa selvitetään tarpeettomien puistokaistaleiden liittämistä korttelialueisiin. Samalla tutkitaan alueen täydennysrakentamismahdollisuudet. Asuinrakentamismahdollisuuksia tutkitaan mm. kortteleissa - (Y-alueella), -9 (AK- alueella) ja - (LPA-- ja RP- alueilla), Leväsenlammenpuiston eteläosassa (VL- alueella), sekä Rauhalahdentien ja Yötarhantien risteyksessä sijaitsevalla rekkojen pysäköimisalueella (Lp). Maakuntakaava: Ympäristöministeriö on vahvistanut Kuopion seudun maakuntakaavan..00. Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Kaava-alue rajautuu etelässä Petosenlampeen joka on maakuntakaavassa osoitettu Natura 000 verkostoon kuuluvana suojelualueena (S.0 Petosenlampi).

3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta Ympäristöministeriössä..0vahvistetussa Pohjois-Savon maakuntakaavassa 00 Leväsen työpaikka-aluetta on laajennettu ja sen määräyksiä tarkennettu (TP.) kaava-alueen länsireunalla. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta 00 Yleiskaava: Kaupunginvaltuusto on..000 hyväksynyt keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan. Se tuli voimaan oikeusvaikutteisena kaupunginhallituksen päätöksellä..00. Yleiskaavassa kaavan muutosalueelle on merkitty seuraavia alueita: pientalovaltainen asuntoalue, täydennysrakentamista (AP-), kerrostalovaltainen asuntoalue (AK), julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), lähivirkistysalue (VL), hautausmaa-alue (EH), ja matkailupalvelujen alue (RM). Lähivirkistysalueen halki kulkee ohjeellinen ulkoilureitti Petosenlammen itäpuolelta haarautuen kahdeksi reitiksi: koilliseen kohti Jynkänlahtea ja luoteeseen kohti Neulalampea. Kevyenliikenteen pääyhteys kulkee alueen halki Petosenlammen länsipuolelta vanhaa viitostietä seuraillen.

4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ote Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavasta Ajantasa-asemakaava: Alueella on voimassa yhteensä asemakaava-aluetta. Ajantasa-asemakaavassa kaava-alue on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta: erillisten tai kytkettyjen pientalojen korttelialuetta(aor), omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO9), yhdenperheen talojen korttelialuetta (AO), rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AR), omakotirakennusten ja muiden enintään yhden perheen talojen korttelialuetta (AO) ja erillispientalojen korttelialuetta (AO). Alueella on lisäksi kaksi asuinkerrostalotonttia (AK), joista toinen on rakentunut. Kaava-alueella sijaitsevan asuinalueen tonttitehokkuudet (e) vaihtelevat 0. ja 0. välillä. Alueella sijaitsee koulu (YO), kirkko (YK) ja hautausmaa-alue (EH) sekä kolme autopaikkojen korttelialuetta (AP), (LPA-) ja (Lp) sekä rakentumaton yleisten rakennusten korttelialue (Y). Alueella on lisäksi runsaasti viheralueita: puistoalueita (P/VP), istutettavia puistoalueita (Pi/PI), lähivirkitysaluita (VL), käyttämätön ryhmäpuutarhaja palstaviljelyalue (RP) sekä suojaviheralue (EV).

5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ote ajantasa-asemakaavasta Alueen länsipuolella, Vitostien toisella puolella, on kaavoittamaton Rasinmäenalue, jonka kaavatyö käynnistynee loppuvuodesta. Alue kaavoitetaan olemassa olevaa asutusta täydentäen pääasiassa yritysalueeksi. Y-tonttiselvitys: Kaupunginhallituksen..0 hyväksymän Y-tonttiselvityksen mukaan kaava-alueella sijaitseva Y-tontti -- on säilytettävä Y-tonttireservissä. Selvityksen mukaan tontin saavutettavuus on erittäin hyvä. Bussiliikenne kulkee aivan tontin vierestä Rauhalahdentietä pitkin. Tontin kaavamerkintää on mahdollista muuttaa esim. asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueeksi (ALY). Tällä hetkellä tontilla sijaitsee alueen korttelileikkipaikka, jonka tarpeellisuus ja mahdollinen vaihtoehtoinen sijainti selvitetään kaavatyön

6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA aikana. Ote Y-tonttiselvityksestä SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Rakennettu ympäristö Kaava-alue on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta joka on alun perin otettu asumiskäyttöön Kuopion maalaiskunnan aikana vuosina 9-0. Kortteleissa -0 ja - sijaitseva vanhin alue on harvaan rakennettua omakotimaista aluetta rakennuspaikkojen koon ollessa pääosin n m. Kaava-alueella kortteleissa - sijaitsee 90-luvun lopulla Raimo Savolaisen laatima Petosenkadun pientaloasemakaava. Alue on kapeasyvätonttinen kokeilualue, jonka tonttikoko on 0x0 metriä. Alueella on tiilirakenteisia, tasakattoisia erillispientaloja jotka on rakennettu pääosin 90-luvulla. Alueen yleisilme on säilynyt yhtenäisenä. Kortteleissa - ja - sijaitsee 0- ja 0- luvuilla rakennettuja rivitaloja. Koulun vastapäätä, korttelissa 0 on kaksi vuonna 9 valmistunutta betonielementti- asuinkerrostaloa. Korttelin länsipuolella, korttelissa 9 sijaitsee rakentumaton asuinkerrostalokortteli (AK). Alueella sijaitsee vuonna 9 rakennettu Jynkänlahden koulu ja vuonna 9 rakennettu Kallaveden kirkko. Kirkkoa vastapäätä sijaitsevalla rakentumattomalla yleisten rakennusten korttelialueella (Y) sijaitsee korttelileikkipaikka. Kaava-alueen länsipuolella, kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee vuonna 9 rakennettu edelleen toiminnassa oleva matkailukeskus. Matkailukeskuksen pohjoispuolella sijaitsee vuonna 9 rakennettu asuinrakennus, joka on alun perin toiminut kauppana. Kaava-alueen pohjoispuolella Yötarhantien varrella sijaitsee 0-luvun lopulla rakennettuja rivi- ja pienkerrostaloja sekä 0-, 0- ja 000-luvuilla rakennettuja omakotitaloja. Kaava-alueen lounaispuolella on vuonna 9 rakennettu pienkerrostaloalue.

7 Luonnonympäristö YÖTARHANTIE VARSANPOLKU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Alue sijaitsee Petosenlammen ja Leväsenlammen välisellä kannaksella. Alueen puusto on havupuuvaltaista sekametsää. Alue kuuluu Kuopion lehtometsävyöhykkeeseen ja sen kasvillisuus on paikoittain hyvin rehevää. Rakennetuilla alueilla puustona on pääosin yksittäisiä koivuja sekä koristepuita ja pensaita. Alue on maastonmuodoiltaan jyrkkää. Korkeuseroja on kaava-alueella n. m. Alueella on avokallioita ja suuria kivenjärkäleitä. Alueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia, paikoittain kalliomaata. Asemakaavanmuutosalueella sijaitsee kaksi liito-oravien papanapuuta (luokka, ajanjaksolta ). Harvinaisia kasvilajeja on asemakaavan muutosalueella rantayrtti, joka on Kuopion alueella silmälläpidettävä laji sekä keltanotkokitkerö, joka on Kuopiossa vaarantunut laji. Todetut liito-oravien papanapuut tai harvinaiset kasvilajit eivät sijaitse alueilla joille ollaan tutkimassa täydennysrakentamismahdollisuutta. Kaava-alueen läheisyydessä on lisäksi harvinaisia kasvilajeja: alueella vaarantunut pussikämmekkä ja rauhoitettu erittäin uhanalainen myyränporras. Kaava-alue rajautuu etelässä Petosenlampeen, joka on Etelä- Kuopion lehtoihin ja lampiin kuuluvaa Natura 000 aluetta. Alueella on Petosenlampea kiertäviä virkistysreittejä johtaen koilliseen Jynkänlahdelle, kaakkoon Neulalammelle ja etelään Koiraveden suuntaan. MITÄ VAIKUTUKSIA KAAVAHANKKEELLA ON Täydennysrakentaminen alueella edistää kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Kaupunkirakennetta tiivistetään ja täydennetään hyödyntäen olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja palveluverkostoa. Alueen rakentaminen vähentää nykyisen yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle suuntautuvan asuntorakentamisen paineita. Hankkeen ilmastopoliittiset vaikutukset ovat positiivisia. Hanke vähentää liikenteen kustannuksia, energian kulutusta sekä haitallisia ilmastopäästöjä. Alueen täydentäminen parantaa joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen toimintaedellytyksiä. Alueen täydennysrakentaminen on kaupungin strategisten tavoitteiden ja kasvusopimuksen tavoitteiden mukaista monipuolistaen ja lisäten kaupungin tonttitarjontaa. Hankkeen yritysvaikutukset ovat positiiviset. Täydennysrakentaminen tukee Jynkän elinvoimaisuutta, lisää alueen asukaslukua ja sitä kautta lisää palvelutarjontaa ja kysyntää. Hanke tarjoaa uusia työpaikkoja rakennusaikana ja tiiviimpi asutus hyödyttää lähialueen yrittäjiä.

8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Rakentamisella on vaikutuksia sekä rakennettuun että luonnonympäristöön ja maisemaan. Asemakaavan muutoksen tuloksena nykyiset tyhjät tontit, sekä osa puistoalueista rakennetaan uusiksi asuinalueiksi (Y-tontilla ALY alueeksi). Alueen puistoalueet pienenevät ja muutoksia tulee mm. polkuverkostoon. Uudisrakentaminen muuttaa osaa viereisistä asuinrakennuksista avautuvista näkymistä. Ajoneuvoliikenne alueella lisääntyy. Korttelipuiston mahdollisella siirtämisellä on vaikutuksia lähialueen asukkaiden elämään kun leikkipuiston sijainti ja etäisyys kotoa muuttuvat. Jos lähileikkipaikka siirrettäisiin Jynkänlahden koulun tontille --, sillä olisi vaikutus koulun toimintaan, mahdollisesti pysäköintijärjestelyihin, sekä koulun ympäristössä sijaitsevaan polku/ latuverkostoon. Puistokaistaleiden yhdistäminen tontteihin selkeyttää alueiden maankäyttöä. Se edesauttaa tonttien tehokkaamman hyödyntämisen ja mahdollistaa osalla tonteista kaupunkirakenteen tiivistämisen täydennysrakentamalla. Kaavatyö tehdään kaupunkiympäristön suunnittelupalveluissa asemakaavoituksessa, jossa työtä hoitaa kaavoitusarkkitehti Annika Tuohimaa. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Ohjaavana viranomaisena on Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, jolle osallinen voi MRL :n perusteella esittää neuvottelun käymistä tämän OAS:n riittävyydestä, mikäli pitää neuvottelua tarpeellisena. Tähän osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kohdistuvia kannanottoja voi toimittaa myös kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaspalveluun (valtuusto-virastotalon pääaula) tai suoraan kaupunkiympäristön suunnittelupalveluihin asemakaavoitukseen. TARVITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSARVIOINNIT Kaavatyön yhteydessä selvitetään mm. tekniseen huoltoon, liikenteeseen, pysäköintijärjestelyihin ja kaavatalouteen liittyviä seikkoja. Alueella sijaitsevista rakennuksista tehdään rakennushistoriaselvitys ja Petosen pientaloasemakaava-alueen kokeilualueesta modernin rakennusperinnön alueinventointi. Täydennysrakentamisen osalta kaupunkikuvalliset arvioinnit ja arviointi vaikutuksista esim. naapureiden olosuhteisiin on mahdollista tehdä laadittavan havaintoaineiston pohjalta. Täydennysrakennustonteille tehdään tarvittava määrä maaperätutkimuksia. Alueelta laaditaan tulvavesitarkastelu, jolla tutkitaan, toimivatko nykyiset puistojen viherkaistaleet tulvavesireitteinä. Alueelle laaditaan melutarkastelu, jolla selvitetään etenkin Vitostien ja Rauhalahdentien vaikutusta mahdollisiin täydennysrakentamistontteihin. Viime keväänä alueella on tehty liito-oravakartoitus, jota täydennetään tarpeen mukaan ensi keväänä.

9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Korttelileikkipaikan mahdolliseen siirtämiseen liittyen alueen leikkipuistoista laaditaan leikkipaikkaverkoston tarkastelu, jolla selvitetään korttelileikkipaikan tarpeellisuus alueella. KAAVOITUKSEN KULKU, ARVIOITU AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Asemakaavoituksen vuoden 0 työohjelmassa on varauduttu kaavatyöhön. Hanke sisältyi vuoden 0 kaavoituskatsaukseen. Asemakaavan muutostyö on aloitettu kesällä 0. Kaava tulee vireille syksyllä 0. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävänä vireilletulokuulutuksen nähtävänäolon yhteydessä kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaspalvelussa Suokatu (valtuusto-virastotalon pääaula) ja internetissä, jolloin siihen voi esittää mielipiteitä. Valmisteluaineisto valmistuu tavoiteaikataulun mukaan keväällä 0. Valmisteluaineisto asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin siihen voi ottaa kantaa sekä esittää muutoksia ja lisäyksiä. Aineistosta järjestetään sidosryhmille lausuntokokous ja siitä pyydetään mahdollisesti lausuntoja. Valmisteluvaiheen nähtävänäoloaikana järjestetään yleisötilaisuus. Valmisteluaineistosta neuvotellaan myös ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa. Asemakaavan muutosehdotus valmistuu tavoiteaikataulun mukaan loppuvuodesta 0. Ehdotus käsitellään kaupunkirakennelautakunnassa ja asetetaan sen jälkeen julkisesti nähtäville 0 vuorokauden ajaksi, jolloin on tilaisuus mielipiteiden (muistutusten) esittämiseen. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Tavoiteaikataulun mukaan kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen loppuvuodesta 0. Tämä aikataulutavoite on mahdollinen, mikäli luonnosvaiheen suunnitelmiin ei ole tulossa oleellisia muutoksia. Mikäli oleellisia muutoksia ilmenee, kaavatyön valmistuminen venyy loppuvuoteen 0. Edellä esitetyn aikataulun toteutumiseen vaikuttaa muun muassa se, ettei työ vaadi erittäin laajoja lisäselvityksiä. Mikäli edellä mainittuja tai vastaavia viivästyttäviä seikkoja ilmenee, aikataulu venyy edellä esitetystä. Kaavan nähtävänäoloista kuulutetaan Kuopion Kaupunkilehdessä, Pitäjäläisessä ja Uutis-Jousessa sekä kirjeellä ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja niille, jotka ovat sitä pyytäneet. Lisäksi aineisto on nähtävänä internetissä Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen. OSALLISET Kaavanmuutoksen hakijat Tonttien -- ja -- sekä kiinteistön -- haltijat

10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9 Viranomaiset Kuopion kaupunki: Konsernipalvelu / Strateginen maankäytön suunnittelu Kuopion Vesi Liikelaitos Kuopion Energia Oy Kuopion Sähköverkko Oy Maaomaisuuden hallinta / Tonttipalveluyksikkö Yrityspalvelu Pohjois-Savon pelastuslaitos Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Kuopion alueellinen rakennusvalvonta / Kaupunkikuvatyöryhmä / Kuopion alueellinen rakennuslautakunta Konsernipalvelu/Talous- ja strategiapalvelu Kaupunkirakennelautakunta Ympäristönsuojelu / Ympäristölautakunta Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut Kasvun ja oppimisen palvelualue / kirjaamo, Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue / ulkoilu ja virkistys palvelut Konserniohjaus ja tilapalvelut Alueellisen jätehuollon viranomaispalvelut Museotoimi Muut viranomaiset Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Savon liitto Muut Alueen maanomistajat Lähialueen asukkaat Jynkkä-Leväsen kylätoimikunta Savon Voima Oy DNA Oy Mastot DNA palvelut Kuopion nuorisovaltuusto Jynkänlahden koulu Kallaveden kirkko Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa.

11 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 0 YHTEYSTIEDOT Asemakaavoitus: Asemakaavapäällikkö Martti Lätti puh: 0 s-posti: martti.latti(at)kuopio.fi Suokatu, PL 09, 0 Kuopio Kaavoitusarkkitehti Annika Tuohimaa puh: 0 0 s-posti: annika.tuohimaa(at)kuopio.fi Suokatu, PL 09, 0 Kuopio (vanhempainvapaalla ) Kunnallistekninen suunnittelu: Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen puh: 0 s-posti: tanja.leppanen(at)kuopio.fi Suokatu, PL 09, 0 Kuopio Viher- ja virkistysaluesuunnittelu: Kaupunginpuutarhuri Matti Nikoskelainen puh: 0 s-posti: matti.nikoskelainen(at)kuopio.fi Suokatu, PL 09, 0 Kuopio ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue: Ylitarkastaja Heli Ek puh: 00 s-posti: heli.ek(at)ely-keskus.fi Kallanranta, PL 000, 00 Kuopio LIITTEET. Ote ajantasa-asemakaavasta