Palaute Fennovoiman toiseen ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemukseen 2014
|
|
- Seppo Halonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Palaute Fennovoiman 2. periaatepäätöshakemukseen (7) kuuleminen@tem.fi Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32, Valtioneuvosto Palaute Fennovoiman toiseen ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemukseen 2014 Asian diaarinumero TEM/11/ /2014 Yleistä Jätimme palautteemme osittain samoista asioista päivälleen kuukautta vaille viisi vuotta sitten. Tuolloin oletuksenamme oli, että kriittinen palaute huomioidaan ja sillä olisi edes jotain vaikutusta asian käsittelyssä ja että kaikki aineisto tulisi asian vaativalla vakavuudella arvioitua päätöksiä tehtäessä. Sittemmin on käynyt hyvin selväksi, että päätökset perustetaan pitkälti Fennovoiman toiveisiin ja kansalaisten kuuleminen on vain lain vaatima muodollisuus, jolla ei ole painoarvoa. Lisäksi ilmeisen selväksi on tehty se seikka, että yhteysviranomainen katsoo ensisijaisesti ydinvoimayhtiö etua jättäen kansalaisten edut ja oikeudet huomioimatta (Periaatepäätös kuuleminen, Pyhäjoki ). Siitäkin huolimatta, että koko tämä prosessi kansalaispalautteineen koetaan varsinaiseksi teatteriksi, yritämme vielä kerran herättää kaikkia osapuolia ymmärtämään millaiseen suohon Suomea ja Pyhäjokea ollaan sotkemassa. Fennovoima on osoittanut toimillaan vuodesta 2007 lähtien, että se ei toimi lupaustensa, eikä sille myönnettyjen lupien mukaisesti. Hanke ja sen perustelut Fennovoima lupaus ja miten lupaukset ovat toteutuneet, tilanne vuonna 2014: 1) Fennovoiman tavoitteena on rakentaa Suomeen uusi 1800 MW:n ydinvoimala, jonka tuotannon tavoitellaan käynnistyvän ensin , sitten 2020 mennessä. Rakentaminen tai laitospaikan valmistelevat työt eivät ole alkaneet. Hankkeen aikataulu on poistettu Fennovoiman internetsivuilta. Tuotannon tavoitellaan käynnistyvän Voimala on päätetty muuttaa pienemmäksi 1200 MW:n laitokseksi. 2) Laitostoimittajaksi kerrotaan valittavan vuonna 2012 tai 2013 joko ranskalainen Areva tai japanilainen Toshiba. Laitostoimittajaksi on valittu aiemmista suunnitelmista poiketen Venäjän valtion omistama ydinvoima- ja ydinaseyhtiö Rosatom. Laitostyyppi on eri kuin ympäristövaikutusten arvioinnissa ja periaatepäätöshakemuksessa kuvatut vaihtoehdot. Lisäksi Rosatomin on sovittu toimittavan Fennovoimalle ydinpolttoaineen, joka olisi käytetystä uraanista kierrätettyä. 3) Fennovoiman suurimpana yksittäisenä osakkaana (34 %) on saksalainen energiayhtiö E.ON, jonka ydinvoimatekniseen osaamiseen periaatepäätöshakemus nojautuu. Loput 66 % yhtiöstä 1
2 Palaute Fennovoiman 2. periaatepäätöshakemukseen (7) omistavat pääosin kotimaiset teollisuuden- ja kaupan alan yritykset sekä paikalliset sähköyhtiöt. E.ON on vetäytynyt hankkeesta. Suurimmaksi yksittäiseksi osakkaaksi ja ydinvoimatekniseksi osaajaksi on tulossa vähintään 34 % osuudella venäläinen Rosatom, joka on kiinnostunut lisäämään omistustaan liki 50 %:iin. Rosatom myös rahoittaa hankkeesta suuren osan. Fennovoimasta on vetäytynyt merkittävä määrä suomalaisia osakkaita: mm. Boliden Harjavalta, Boliden Kokkola, Ovako Bar, AGA, Componenta, Finnfoam, Omya, Talvivaara, S-ryhmä, Kesko ja Atria sekä yli kymmenen paikallista sähköyhtiötä, mm. Kuopion Energia ja Vaasan Sähkö. Noin 20 % yhtiön osakkeista on vailla omistajaa 4) 1800 MW:n laitoksen hinnaksi arvioidaan 4 6 Mrd, jolloin 1 MWe:n osuus maksaisi 2,5 3,75 milj.. Fennovoiman 1200 MW:n laitoksen hinnaksi arvioidaan 6,4 Mrd, jolloin 1 MWe:n osuus maksaisi 5,33 milj., mikä on enemmän kuin surullisen kuuluisan Olkiluoto 3:n tämän hetkinen hinta-arvio. Rosatom-sopimuksen jälkeen laitoksen kauppahinta on salattu. 5) Tavoitteena on pelastaa kotimainen teollisuus tuottamalla sähköä osakkaille edullisesti omakustannehintaan. Suuri osa kotimaisista teollisuusyrityksistä on vetäytynyt hankkeesta, jäljellä ovat lähinnä Outokumpu, Valio ja pian ruotsalaistuva Rautaruukki. Ydinsähkön hinta nousee kaiken aikaa, eikä kohtuuhintaista sähköä suomalaiselle teollisuudelle 2020-luvulla voi luvata kukaan. 6) Fennovoiman hankkeen perustellaan parantavan energian omavaraisuutta, vähentävän riippuvuutta Venäjän tuontisähköstä ja vastaamaan kasvavaan sähkönkulutukseen. Fennovoiman tuottamasta sähköstä alle 550 MW on tulossa kotimaisille omistajille. Hankkeen suurin omistaja, päärahoittaja, laitostoimittaja, ydinpolttoainetoimittaja ja ydintekninen asiantuntija on Venäjän valtionkorporaatio Rosatom. TEM:n laatimien uusimpien skenaarioiden mukaan sähkönkulutus on tulevaisuudessa pienempi kuin vuonna 2010 periaatepäätöstä tehdessä oletettiin. 7) Hankkeessa pyritään jopa 50 %:n kotimaisuusasteeseen työllisyysvaikutuksissa. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Nurmen mukaan hankkeen työllisyyden kotimaisuusasteelle ei voida luvata mitään prosenttiosuuksia. Kehityspäällikkö Juha Miikkulaisen mukaan hankkeessa paikallinen työvoima tarkoittaa sitä, että työntekijä on jostakin Euroopan alueelta. 8) Fennovoima ilmoittaa tekevänsä vain vapaaehtoisia maakauppoja. Yhtiö on jättänyt työ- ja elinkeinoministeriöön pakkolunastushakemuksen yli 100 hehtaarin laajuisista maa- ja vesialueista Hanhikivenniemellä. 9) Vuonna 2010 valtioneuvosto antoi Fennovoimalle periaatepäätöksen ja eduskunta vahvisti sen edellä luetelluilla tiedoilla ja perusteluilla. Merkittävien muutosten vuoksi hankkeesta on menossa uusi ympäristövaikutusten arviointimenettely. Lisäksi Fennovoima on jättänyt uuden periaatepäätöshakemuksen, jolla pyritään täydentämään sille vuonna 2010 annettu periaatepäätös siten, että se olisi 2
3 Palaute Fennovoiman 2. periaatepäätöshakemukseen (7) hankkeen nykytilan mukainen. Ydinenergialaki ei tunne käsitettä periaatepäätöksen täydentäminen. Enemmistö suomalaisista vastustaa hanketta. Aivan samoin, kuin viisi vuotta sitten Pyhäjoen kunta on antanut lausuntonsa (valtuusto ) Fennovoiman toiseen periaatepäätöshakemukseen, vaikka yva-prosessi on edelleen kesken. Eittämättä on selvää, että lausunto on annettu perehtymättä aineistoon, jota tätä toista petiaatepäätöstä valmisteltaessa on tuotettu ja osa aineistosta on vielä julkaisematta. Valtuuston puoltolausunto nojaa aikaisempaan asian vajavaiseen arviointiin ja Fennovoiman asettamiin reunaehtoihin. Yhtiö taholta on tuotu esiin, ettei hanke todennäköisesti toteudu, ellei nyt harkittavaksi tuotu vanhan periaatepäätöksen täydennysprosessi etene yhtiön edun mukaisesti. Valtuuston päätöksellä ei kuitenkaan ole vielä lainvoimaa. Fennovoima ilmoitti hankkeen alkuvaiheessa, että se ei tule paikkakunnalle, johon sitä ei haluta. Pyhäjoen kunta on yhdessä Fennovoiman kanssa saattanut asian siihen tilaan, että kuntalaisten mielipidettä ei ole koko seitsemän vuoden kuluessa otettu huomioon, eikä selvitetty luotettavalla ja puolueettomalla tavalla. Pyhäjoen kunnassa on Fennovoiman hankkeen kuluessa neljä kertaa vaadittu neuvoa-antavaa ydinvoimakansanäänestystä kuntalaisten kannan selvittämiseksi, kaksi kertaa lain mukaisella kansalaisaloitteella vuosina 2007 ja 2013 sekä kaksi kertaa valtuustoaloitteella vuonna 2009 ja nyt Neljä kertaa kansanäänestysvaatimus on hylätty erilaisiin syihin vedoten. Kansanäänestysaloitteella pyrittiin siihen, että Pyhäjoen kunnanvaltuusto ei antaisi lausuntoa Fennovoima Oy:n periaatepäätöksen täydennyshakemukseen kuulematta sitä ennen kuntalaisia, kuten tapahtui v. 2009, jolloin Fennovoiman ensimmäisen periaatepäätöshakemuksen lausuntoa käsiteltiin. Vuonna 2009 vedottiin mm. siihen, että kuntavaaleissa 2008 olisi äänestetty ydinvoimasta ja että kuntalaisten kuulemista kansanäänestyksellä ei ehditä järjestää ennen lausunnon antamista. Aloitteella pyrittiin myös siihen, ettei Pyhäjoen kunta antaisi lausuntoa Fennovoima Oy:n periaatepäätöksen täydennyshakemukseen perehtymättä yhtiössä ja hankkeessa tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin, vaan järjestettävän neuvoa-antavan kansanäänestyksen myötä Fennovoiman muuttunut hanke tulisi arvioitua muutosten vaatimalla vakavuudella, eikä asian käsittely kunnanvaltuustossa olisi rutiininomainen läpihuutojuttu. Kansanäänestysaloitteella vaadittiin oikeutta ja mahdollisuutta puolueettomasti ja vaalisalaisuuden suojaamana päästä kertomaan sekä valtuutetuille päätöksenteon pohjaksi, että Fennovoimalle suoraa, mielipide siitä, hyväksytäänkö Fennovoima Oy:n ydinvoimalahanke Pyhäjoen kunnassa. Kansanäänestys olisi ollut äärimmäisen tärkeä ja perusteltu myös kaikkien hankkeessa vuosien kuluessa tapahtuneiden muutosten jälkeen. Fennovoiman uudessakaan periaatepäätöshakemuksessa ei ole huomioitu ydinvoimalan vaikutuksia niin kuin ne tulisi huomioida. Periaatepäätöstä harkittaessa työ- ja elinkeinoministeriön, säteilyturvakeskuksen ja valtioneuvoston on otettava erityisesti huomioon, että kyseessä on väliaikaiseksi ylimenokauden ratkaisuksi kuvattu hanke, hankkeella aiotaan tuhota merkittävää luontoa Pyhäjoella ja hankkeella estetään tai hidastetaan uusiutuvan energiatuotannon kehitystä. Myös jo olemassa olevilla ydinvoimalaitospaikkakunnilla on pyrkimyksiä jatkaa ydinvoiman tuottamista laitosikää pidentämällä ja kokonaan uusilla laitoksilla. On huomioitava, että olemassa 3
4 Palaute Fennovoiman 2. periaatepäätöshakemukseen (7) olevilla laitosalueilla, joissa ydinvoimalaitostoimintaan kuuluva infra on rakennettu ja alueelle on keskittynyt laitoksen ylläpitoon ja huoltoon erikoistuneita yrityksiä, toiminta jatkuu, riippumatta siitä rakennetaanko Pyhäjoelle laitosta tai ei. Kun kuitenkin suurin sähkön kulutus on etelässä ja jo toteutuneet sekä rakenteilla olevat tuulivoimalaitokset lisäävät pohjoisen kapasiteettia, väliaikaisen ratkaisun vuoksi on järjetöntä toteuttaa laajaa infrarakentamista teineen, liittymineen ja linjoineen, joiden kustannukset lopulta kuitenkin ovat yhteiskunnan maksettavia. Jos katsotaan, että kyseisen luontoarvoiltaan ainutlaatuisen Hanhikiven alueen ottaminen massiivisseen rakentamiseen olisi perusteltua, tarkoittaa se luonnollisesti sitä, että alueelle suunnitellaan jatkossa useita laitosyksikköjä ja oletettavasti myös ydinjätteen loppusijoituslaitos. Rosatomin suurelta osin hallitsema hanke toteutuessaan toimisi päänavaajana venäläiselle ydinvoimarakentamiselle läntisessä Euroopassa, joka ennen pitkää mahdollistaisi tai jopa aiheuttaisi koko Pohjois-Suomen uhraamisen ydinvoimarakentamiseen ja todennäköisesti ydinjätteen pysyvään loppusijoittamiseen siinäkin tapauksessa, että vain pieni osa tuotetusta sähköstä jäisi Suomeen. Arvioitavat toteutusvaihtoehdot Periaatepäätöshakemuksessa edelleen todetaan, että voimalaitos on mahdollista rakentaa kaukolämmön yhteistuotantoon soveltuvaksi. Tämä pitäisi olla yksi ehdoton vaatimus kaikkialla, missä ydinvoimaa käytetään. Ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista rakentaa energiantuotantolaitosta, jonka tuotannon suurimmalla osalla (n. 2/3) lämmitetään ilmaa ja ympäröivää vesialuetta, ympäristön vahingoksi. Ydinkaukolämmölle ei olisi käyttömahdollisuuksia täällä. Ainut mahdollinen ydinkaukolämmön käyttäjä (riittävän suuri alue) voisi olla pääkaupunkiseutu, jossa se korvaisi hiilivoimalla tuetun kaukolämmön ja vähentäisi näin pääkaupunkiseudun hiilidioksidipäästöjä. Maan käyttö ja rakennettu ympäristö Ympäristövaikutusarviointien tiivistelmässä todetaan: Hanhikiven niemen ympäristö tulee muuttumaan luonteeltaan monimuotoisesta luonnonympäristöstä teollisuusalueeksi. Tämä toteamus tiivistää kaiken oleellisen siitä miten Pyhäjoen kunta on jo alkanut muuttua, tulipa ydinvoimalaa tai ei. Pyhäjoen kunta ei ole enää nuoria perheitä houkutteleva luontokunta vaan rahanahneiden etuja ajava teollisuuskunta. Muutosta voidaan pitää merkittävänä, koska se vaikuttaa useiden perheiden elämään ja tuhoaa alueen luonnon. Pyhäjoella/Parhalahdella on merenrantaa aina käytetty virkistys- ja ulkoilualueena. Hanhikiven alueen säilyminen luonnon kannalta arvokkaana alueena perustuu siihen, ettei alueella ole tiivistä loma-asutusta ja oleva loma-asutus on pienimuotoista, eikä rasita ympäristöä. Hanhikiven alue on Parhalahden parasta ja ainoaa ranta-aluetta, jossa on ollut mahdollisuus ulkoilla ja rantautua niidenkin, joilla ei omaa merenrantapaikkaa ole. Meren rannalla on suuri merkitys ihmisten viihtyvyyteen ja vapaa-aikaan. Merenrantaan liittyy arvoja, joiden menetystä ei rahalla voi korvata. Merenrantojen määrä on rajallinen ja jos tämä menetetään, rahallakaan ei saa luonnontilaista rantaa tehtyä lisää. Näistä lähtökohdista aluetta tulisi myös kehittää, arvokas luonto huomioiden. Kesäkuussa 2008 julkaistujen valtakunnallisen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointiprojektin tulosten mukaan maankohoamisrannikon metsien kehityssarjat on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi. Maankohoamisrannikon edustavin yhtenäinen metsän kehityssarjan alue joutuisi lähes kokonaan laitoksen alle ja loppukin tuhoutuisi rakentamisen myllerryksessä. Tällöin menetettäisiin luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi arvioitu alue. Veden sameneminen ja rakennustyömaan aiheuttama melu ja tärinä aiheuttavat lintujen ja kalojen väliaikaista siirtymistä pois alueelta ja lauhdevedet karkottavat arvokalat lopullisesti. Rakennustyöt 4
5 Palaute Fennovoiman 2. periaatepäätöshakemukseen (7) eivät kuitenkaan kestäisi yhtä kesää vaan ovat vuosikausien mittaiset. Voidaanko kaiken olettaa palaavan näin pitkän häiriötekijän jälkeen ennalleen? Voimalaitoksen aiheuttamaa maisemahaittaa ei voi aliarvioida. Voimala aiheuttaa pahan maisemahaitan. Maisemahaitan aiheuttaisi myös voimalinja, joka vaikuttaa kaukanakin voimalasta, 20 kilometrin päässä. On huomattava, että voimala tulisi näkymään koko Pyhäjoen kunnan alueella sijaitseville loma-asunnoille. Alueella on muinaismuisto, hakkauksin varustettu vanha rajakivi, Hanhikivi Fennovoiman lupailut vapaasta pääsystä Hanhikivelle ovat valheellisia, sillä toisaalla yhtiö ilmoittaa varaavansa itselleen kulunvalvonnan alueella. Tämä on tietysti ymmärrettävääkin, sillä terrorismin uhka on todellinen, mutta silloin ei myöskään tulisi puhua vapaasta pääsystä. Hanhikivelle. Pyhäjokiset ovat valinneet juuri tämän asuinpaikan/vapaa-ajan asunnon paikan sen rauhallisuuden vuoksi. Täällä ei kuulu ylimääräistä ääntä vaan luonnonrauhasta on saatu nauttia tähän asti. Jos joitakin luonnonsuojelualueita pystyttäisiin alueelle jättämään, niin rakennusaikainen liikenne (esim. maansiirtoajoneuvot) ja myöhemmin työmatkaliikenne aiheuttaisivat huomattavaa haittaa ja häiriötä alueella pesiville linnuille. Edelleen halutaan luoda visio siitä, että Pyhäjoelle olisi muuttamassa satoja uusia perheitä, tämä ei liene kuitenkaan ole absoluuttinen totuus. Laitoksen työllistävyyden odotetaan vaikuttavan positiivisesti muuttoliikkeeseen ja väestön ikärakenteeseen. Voidaan kuitenkin todeta, että Suomen nykyisillä ydinvoimalapaikkakunnilla muuttotappio on samansuuntainen kuin muillakin vastaavankokoisilla paikkakunnilla. Ydinvoimalat eivät houkuttele vaikutusalueilleen lapsiperheitä. On hyvä huomioida se tosiasia, että jos talousalueelle muuttaisi uutta työikäistä väkeä, se muuttaisi noin kilometrin päähän laitoksesta, se ei siis vaikuta Pyhäjoen kuntaan positiivisella tavalla. Tämä on helposti todettavissa esim. Olkiluodon voimaloiden läheisyydessä. Kuntaamme ei siis todennäköisesti tule muuttamaan uusia perheitä vaikka ydinvoimala tänne rakennettaisiinkin. Muualta tulevat keikkatyömiehet eivät toisi tänne perheitään, eivätkä jäisi kuntaamme pysyvästi. Fennovoima lupaa paikallisille työtä. Tähän todettakoon, että Pyhäjoella on edelleen yksi osaaikainen työntekijä, vaikka yhtiö valitsi Pyhäjoen laitospaikkakunnaksi jo vuonna Olkiluoto 3 suunnittelun aikana luvattiin, että puolet investoinneista jää Suomeen. Todellisuudessa kaikki merkittävät urakat ovat menneet ulkomaisille yhtiöille. Rakennustyömaan työntekijöistä vain kolmannes on ollut suomalaisia. Olkiluoto 3 kotimaisuus aste näyttää jäävän alle 25 prosenttiin. Myös Fennovoiman hankkeessa on vahvoja viitteitä siitä, että Rosatom ensisijaisesti etsii yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita muualta, kun Pyhäjoelta tai lähialueilta. Fennovoiman teettämän tutkimuksen mukaan pyhäjokisista enää 30 prosenttia pitäisi asuinaluettaan viihtyisänä ydinvoimalan tulon jälkeen. Tämän pitäisi saada päättäjien hälytyskellot soimaan. Jos ihmiset eivät pidä asuinaluettaan viihtyisänä kaikenlainen sosiaalinen pahoinvointi lisääntyy ja osa väestöstä muuttaa mahdollisesti pois koko kunnan alueelta. Myös ihmisten pienikin turvattomuuden tunteen lisääntyminen vaikuttaa ihmisten työtehokkuuteen ja jaksamiseen. Inhimillisten ja pehmeiden arvojen tulisi mennä taloudellisen edun tavoittelun edelle. Hanke on jo nyt aiheuttanut suurta huolta tulevaisuudesta, pelkoa ja jopa sairauksia paikallisissa ihmisissä. Kielteiset sosiaaliset vaikutukset ovat jo nyt vakavat. Käytetyn ydinpolttoaineen ratkaisu avoinna. Periaatepäätöshakemuksessa todetaan, että voimalan tuottama korkea-aktiivinen ydinjäte tullaan sijoittamaan Suomeen, ydinenergialain vaatimalla tavalla. Olkiluodon Onkaloon ei Fennovoiman voimalan tuottamaa jätettä olla ottamassa. Minne tämä jäte aiotaan sijoittaa? Näin tärkeää asiaa ei voida jättää avoimeksi ja tulevaisuudessa selvitettäväksi. Ydinonnettomuuden vaikutukset Pahimman mahdollisen onnettomuuden jälkeen suuri osa väestöstä sairastuu ennenaikaisesti 5
6 Palaute Fennovoiman 2. periaatepäätöshakemukseen (7) syöpään, lasten leukemia yleistyy, keskenmenot lisääntyvät, sillä pienikin annos ydinsäteilyä voi olla sikiölle tappava tai vammauttava. Syntyvissä lapsissa on normaalia enemmän eriasteisia kehitysvammoja. ja epämuodostumia. Kokemukset Fukushiman tapahtumista 2011 on jätetty arvioimatta ja vaikutuksia on vähätelty. Ydinpolttoaineen tuotantoketjun vaikutukset On väärin sanoa, että ydinpolttoaineen hankintavaikutukset eivät näy Suomen alueella, koska Suomeen ollaan suunnittelemassa uusia uraanikaivoksia. On myös vastuutonta jättää huomioimatta se, että uraanin louhinta tehdään kunkin maan lainsäädännön mukaisesti, koska esim. lapsityövoiman käyttö on mahdollista useissa uraaninlouhinta maissa ja esim. työterveyshuollosta tai säteilystä suojautumisesta ei ole osassa uraanin viejämaista mitään tietoa. Uraanin rikastusaltaista raportoidaan aiheutuneen mm seuraavia ympäristövahinkoja: 1) Radonin kulkeutuminen lähialueille. 2) Rikastuspölyn, joka sisältää mm. radonia ja arseenia, kulkeutuminen tuulen mukana, 3) Patovaurio, jonka voi aiheuttaa esim. rankkasade, maanjäristys ja eroosio. 4) Tihkuminen pohjaveteen. 5) Rikastushiekan käyttö rakennusmateriaalina. Radioaktiivisuuden lisäksi jätteissä olevista vaarallisista aineista voi aiheutua terveys ja ympäristöhaittoja (STUK, Esko Ruokola, Uraanikaivosten ympäristövaikutukset). Fennovoima on sopinut kierrätetyn ydinpolttoaineen hankinnasta Rosatomin tytäryhtiö TVELiltä. Rusatom Overseasin teknisen osaston johtaja Alexander Renev mukaan (Pyhäjoella 15.5.) venäläiseen laitokseen sopii parhaiten venäläinen polttoaine, se olisi todettu jo useassa laitoksessa, Fenovoimaon sitäkin kautta sitomassa käsiään pitkälle tulevaisuuteen siten, että viimekädessä Rosatom määräisi laitoksen operoinnista.. Nollavaihtoehto Nollavaihtoehdon negatiiviset skenaariot perustuvat oletukseen, ettei muiden energiatuotantomuotojen kohdalla tapahdu kehitystä. Todellisuudessa nollavaihtoehto loisi kehitysedellytykset mm., alueelliselle ja valtakunnalliselle tuulivoiman-, bioenergian- ja laajalle pienenergiatuotannolle. Nollavaihtoehto voisi myös merkitä alueen teollisuudelle hyviä mahdollisuuksia osallistua tuuli-, bio- ja pienvoimaloiden komponenttien valmistukseen kotimaisen ja maailmanlaajuisen uusiutuvan energian rakentamisen lisääntyessä merkittävästi. Fennovoimalla ei ole energiansäästömahdollisuuksia, mutta taustalla olevilla yhtiöillä (esim. Outokumpu ja Ruukki) on merkittäviä säästömahdollisuuksia. Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen YVAssa todetaan, että haittoja voidaan lieventää, ne ovat kuitenkin seikkoja, jotka saattavat hidastaa rakennustyötä ja tehdä laitoksesta kalliimman. Fennovoimalla ei ole mitään motiivia näiden lievennysten tekemiseen rakennusvaiheessa. Yhtiö on jo nyt osoittanut, että sitä ei kiinnosta paikallisten asukkaiden tulevaisuus, omaisuus tai mielipiteet. Hankkeen toteuttamiskelpoisuus Hanhikiven alue on myös uuden yva-selvityksen perusteella todettu luontoarvoiltaan erittäin merkittäväksi ja alueen merkitys kasvaa vain tulevaisuudessa, kun ympäristöä kulutetaan kaikkialla maailmassa yli sen sietokyvyn. Näiden pitäisi olla painavia syitä ydinvoimala hankkeen pikaiseen keskeyttämiseen ja alueen luonnonsuojeluarvojen tunnustamiseen. Fennovoimalla ei kuitenkaan ole oleellisen tärkeää edellytystä ei Fennovoimalla ei ole tarpeellisia maa-alueita hallinnassaan ydinvoimalan rakentamista varten Pyhäjoen kunnassa. Maanomistajat toimittivat jo vuonna 2008 Fennovoimalle kirjelmän, jossa he kertovat, etteivät ole halukkaita myymään maitaan. Fennovoiman edustajat ovat kuitenkin jatkaneet näiden yksittäisten ihmisten ahdistelua jatkuvasti ja kyseenalaisin keinoin hankkineet maa-alueita hallintaansa. Vakavin valtaamisyritys oli, kun kunta ja muutamat isot maanomistajat vaativat osakaskunnan maita 6
7 Palaute Fennovoiman 2. periaatepäätöshakemukseen (7) myytäväksi Osakaskunnan kokous hylkäsi tuolloin Fennovoiman tarjouksen selvällä äänienemmistöllä. Vaatimusta on toistuvasti tuotu esiin ja painostus jatkuu. Fennovoimalla ei siitä huolimatta ole tarvittavaa maa-aluetta hallinnassaan Hanhikivessä. Edellä kirjoitetun lisäksi viittaamme aiemmin 2009 annettuihin henkilökohtaisiin palautteisiin, sekä Pro Hanhikivi ry:n lausuntoon 2009, jäsenistön mielipidepalautteeseen 2009, sekä tulossa olevaan Pro Hanhikivi ry:n 2014 antamaan lausuntoon. Fennovoiman ydinvoimalahankkeella yhteiskunnan kokonaisedun vaatimia edellytyksiä toteutua Pyhäjoella. Pyhäjoella Helena Maijala Vesa Maijala Laitatie 14, Laitatie 14, Parhalahti Parhalahti 7
OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS. Tiivistelmämuistio MUISTIO 1 (2) 2013-09-09
MUISTIO 1 (2) 2013-09-09 OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS Tiivistelmämuistio Fennovoima Oy:n johdon esitykseen perustuen yhtiön hallitus on päättänyt aloittaa prosessin, joka tähtää investointipäätökseen Hanhikivi
LisätiedotFennovoiman kaksi suoraa osakasta
Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden
LisätiedotUutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen
Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen ATS:n seminaari, Helsinki Pekka Ottavainen Toimitusjohtaja Voimaosakeyhtiö SF Fennovoima teollisuuden tukijalkana Kaksi vaihtoehtoa paikkakunnaksi Hankkeen aikataulu 2
LisätiedotPro Hanhikivi ry. Laitatie 14, 86110 Parhalahti. kuuleminen@tem.fi Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32, 00023 Valtioneuvosto
Pro Hanhikivi ry. Laitatie 14, 86110 Parhalahti kuuleminen@tem.fi Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32, 00023 Valtioneuvosto Palaute Fennovoiman ydinvoimalaitoksen YVA-selostukseen Asian diaarinumero 7131/815/2008
LisätiedotHanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu
Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Toni Hemminki 14.10.2015 TeollisuusSummit, Oulu Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, omistajat: Voimaosakeyhtiö
LisätiedotHanhikivi 1 - tilannekatsaus
Hanhikivi 1 - tilannekatsaus ATS syysseminaari 19.11.2013 Juha Nurmi Toimitusjohtaja Fennovoiman missio säilynyt läpi vuosien Fennovoima rakentaa uutta ydinvoimaa tuottaakseen kohtuuhintaista sähköä osakkailleen
LisätiedotSähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna
Sähköä koko Suomelle Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle Antti Vilkuna Hankkeessa yhdistyvät suomalaisen yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja kotitalouksien tarpeet Fennovoima Mikä?
LisätiedotFennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus
Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Teollisuusneuvos Herkko Plit Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Fennovoiman loppusijoitushanke PAP vuodelta
LisätiedotYdinvoimahankkeen tulevat vaiheet
Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Kemi Minna Palosaari Fennovoima teollisuuden tukijalkana Hankkeen eteneminen Työmarkkinakäytännöt ja yhteistyö viranomaisten kanssa Rekrytointi, koulutus ja kehittäminen
LisätiedotFennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo
Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön
LisätiedotURAANIKAIVOSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
URAANIKAIVOSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Esko Ruokola STUK Kalvo1 SÄTEILYOMINAISUUKSISTA Tavanomaisen kiven uraanipitoisuus on muutama ppm Uraanimalmissa pitoisuus on vähintään 1000 ppm (0,1 %), parhaimmillaan
LisätiedotHanhikivi 1 -hanke. ATS Syysseminaari Hanna Virlander Ydintekniikkapäällikkö
Hanhikivi 1 -hanke ATS Syysseminaari 21.11.2014 Hanna Virlander Ydintekniikkapäällikkö Hanke etenee Fennovoiman omistajat Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy tekivät investointipäätöksen huhtikuussa 2014
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä
LisätiedotPäivämäärä. Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen
Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen Dno OUKA/4662/02.05.05/2014 Päätöshistoria - Tiivistelmä - Esittelyteksti Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Fennovoiman omistajat Voimaosakeyhtiö
LisätiedotPro Hanhikivi ry KANTELU
VASTAUS 24.10.2014 Dnro OKV/492/1/2014 Pro Hanhikivi ry 1/7 KANTELU Pyysitte 12.3.2014 lähettämässänne sähköpostiviestissä oikeuskanslerin tulkintaa Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskevan periaatepäätöskäsittelyn
LisätiedotHanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus
Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen
LisätiedotMielipidepalaute Fennovoima Oy:n hakemuksesta valtioneuvoston periaatepäätöksen täydentämiseksi
Hanna ja Riku Halmeenpää 16.5.2014 Uunimaantie 6 85180 Rahja Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto kuuleminen@tem.fi Viite: TEM/11/08.04.01/2014 Mielipidepalaute Fennovoima Oy:n hakemuksesta
LisätiedotPro Hanhikivi ry - Helena Maijala - Hanna Halmeenpää
YDINVOIMALAN SIJOITUSPAIKKANA Pro Hanhikivi ry - Helena Maijala - Hanna Halmeenpää Ympäristövaliokunta 1.6.2010 Ydinenergialaki 6 Ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa
LisätiedotHanhikivi 1 - Energiaa Pohjois-Suomeen
Hanhikivi 1 - Energiaa Pohjois-Suomeen Enterprise Forum 1/2012 Oulun Yliopisto Minttu Hietamäki Ydintekniikka-asiantuntija Fennovoima teollisuuden tukijalkana Ydinvoima meillä ja maailmalla Ydinvoimala
Lisätiedotpro.hanhikivi@omanetti.fi 16.5.2014
LAUSUNTO 1 Pro Hanhikivi ry Laitatie 14 86110 Parhalahti puh. 040-1741212 pro.hanhikivi@omanetti.fi 16.5.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto kuuleminen@tem.fi Lausuntopyyntönne
LisätiedotASIA: TEM/11/ /2014 Fennovoima Oy:n hakemus valtioneuvoston periaatepäätöksen täydentämiseksi
1 Fennovoima Oyn hakemus Tarja Karlsson Länt.Pitkäkatu 17 a 301, 20100 Turku Työ- ja elinkeinoministeriö / kirjaamo, PL 32, 00023 Valtioneuvosto ASIA: TEM/11/08.04.01/2014 Fennovoima Oy:n hakemus valtioneuvoston
LisätiedotUuden ydinvoimalan rakentaminen Pohjois-Suomeen
Uuden ydinvoimalan rakentaminen Pohjois-Suomeen Maarakennuspäivä 2011 6.10.2011, Finlandia-talo Juha Matikainen Suunnittelupäällikkö Sähköä koko Suomelle Sijoituspaikan valinta Toteutus ja suomalainen
LisätiedotKunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 143 28.04.2014 Valtuusto 30 07.05.2014 Kunnanhallitus 246 18.08.2014 Kunnanhallitus 21 11.01.2016 Lausunto Fennovoima Oy:n hakemuksesta valtioneuvoston 6.5.2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotYdinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015
Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle
LisätiedotHanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija
Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7
LisätiedotYDINVOIMALAN SIJOITUSPAIKKANA. PRO HANHIKIVI RY. Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää
YDINVOIMALAN SIJOITUSPAIKKANA PRO HANHIKIVI RY. Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää Talousvaliokunta 2.6.2010 Talousvaliokunta 2.6.2010 Ydinenergialaki 6 : Ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä
LisätiedotYdinvoimalaitoksen suunnittelu
Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Hankkeen tausta Laitosvaihtoehdot Rakentamislupahakemuksen valmistelu 2 Laitospaikan valinta Fennovoima teki 5.10.2011
LisätiedotHanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija
Hanhikivi 1 -hanke Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014 Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Fennovoiman omistuspohja Laitossopimus ja lopullinen sitoumus Joulukuu:
LisätiedotYDINVOIMALAN SIJOITUSPAIKKANA. PRO HANHIKIVI RY. Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää
YDINVOIMALAN SIJOITUSPAIKKANA PRO HANHIKIVI RY. Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää Tiedotustilaisuus 1.6.2010 Talousvaliokunta 2.6.2010 Ydinenergialaki 6 : Ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä
LisätiedotKunnanhallitus 44 02.02.2015. Hanhikivi 1-ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen 3652/03.035/2015
Kunnanhallitus 44 02.02.2015 Hanhikivi 1-ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen 3652/03.035/2015 KHALL 44 Fennovoima Oy:n Hanhikivi I -hankkeen kuvaus ja Siikajoen kunnan osakkuus Hanhikiven Sähkönmyynti Oy:ssä.
LisätiedotHanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet
Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset
LisätiedotYdinjätteet ja niiden valvonta
Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin
LisätiedotLausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeelle
Kunnanhallitus 112 14.04.2014 Lausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeelle 3281/12.120/2013 KHALL 112 Hanke Fennovoima Oy on uusi suomalainen energiayhtiö,
Lisätiedot- Tuulivoimatuotannon edellytykset
BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotViimeisimmät kuulumiset Pyhäjoen hankkeesta. Kalajokilaakson suurhankeseminaari - energiaseminaari Toni Hemminki, toimitusjohtaja 15.
Viimeisimmät kuulumiset Pyhäjoen hankkeesta Kalajokilaakson suurhankeseminaari - energiaseminaari Toni Hemminki, toimitusjohtaja 15. syyskuuta 2017 1 2 FENNOVOIMA 2015 3 Ydinvoimalla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen
LisätiedotRAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä
Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS
Lisätiedot2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki
LisätiedotFENNOVOIMAN YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYS EETTISTEN KYSYMYSTEN NÄKÖKULMASTA Asukaskysely Eurajoella ja Pyhäjoella
FENNOVOIMAN YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYS EETTISTEN KYSYMYSTEN NÄKÖKULMASTA Asukaskysely Eurajoella ja Pyhäjoella Tuuli Vilhunen, Matti Kojo, Tapio Litmanen 6.10.2017 työ- ja elinkeinoministeriö,
LisätiedotMYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2
MYYNTIESITE KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2 VARAA UUDET TOIMITILAT KALAJOEN NÄKYVIMMÄLTÄ LIIKEPAIKALTA ONKO TÄSSÄ PAIKKA YRITYKSESI UUSILLE TOIMITILOILLE? Kalajoen keskusta Pyhäjoki Raahe
LisätiedotHanhikiven Sähkönmyynti Oy:n perustaminen, yhtiön osakkuus Voimaosakeyhtiö SF:ssä ja rahoitussitoumuksen antaminen Voimaosakeyhtiö SF:lle.
Kaupunginhallitus 9 19.01.2015 Hanhikivi I -ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen Khall 9 Hanhikiven Sähkönmyynti Oy:n perustaminen, yhtiön osakkuus Voimaosakeyhtiö SF:ssä ja rahoitussitoumuksen antaminen
LisätiedotKokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä
Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa
LisätiedotFennovoiman vastuullisuusohjelma
Fennovoiman vastuullisuusohjelma 1 Vastuullisuusohjelma tukee Fennovoiman toimintojen ja Hanhikivi 1 -hankkeen kestävää kehitystä. Turvallisuus Ympäristö Sosiaalinen ja taloudellinen vastuu 2 Vastuullisuusohjelma
LisätiedotFENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY
FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena
LisätiedotPrimäärienergian kulutus 2010
Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan
LisätiedotFENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY
FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena
LisätiedotValmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015
Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Mitä aluevaikutuksia ydinvoimalan rakentamis hankkeelta odotetaan Pyhäjoelle ja ympäröiviin seutukuntiin?
LisätiedotYdinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava
Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta
LisätiedotTUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013
1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista
LisätiedotKAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu
KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET Kunnari & Suikkanen Outokumpu 16.-17.2.2010 Muutosten ennakointi -esimerkkinä SVA Lainsäädäntö ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) ja rakennuslain
LisätiedotLausunto Maanahkiaisen tuulivoimapuiston YVA-ohjelmaan 18.5.2009
Pro Hanhikivi ry Laitatie 14 86110 PARHALAHTI pro.hanhikivi@omanetti.fi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus PL 124, 90101 OULU kirjaamo.ppo@ymparisto.fi tiedoksi: Rajakiiri Oy, Tomi Mäkipelto tomi.makipelto@rajakiiri.fi
LisätiedotHanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja
Hanhikivi 1 -hanke Oulu Business Breakfast 14.4.2016 Jaana Kangas aluetiedottaja FENNOVOIMA 2016 Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, jonka
LisätiedotYdinvoimahankkeen tulevat vaiheet. Timo Kallio Rakentamisjohtaja
Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Timo Kallio Rakentamisjohtaja Fennovoima teollisuuden tukijalkana Ydinvoima meillä ja maailmalla Hankkeen eteneminen Hankkeen vaikutukset Suomelle tärkeä osakaskunta Yhteensä
LisätiedotTietoa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja ydinvoimasta jakelu:
Tietoa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja ydinvoimasta jakelu: Haapavesi Hailuoto Kalajoki Kempele Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Oulainen Oulu Oulunsalo Pyhäjoki Raahe Siikajoki Tyrnävä Vihanti Ylivieska
LisätiedotKaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hanhikivi I -ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen
Kaupunginhallitus 9 19.01.2015 Kaupunginvaltuusto 5 02.02.2015 Kaupunginhallitus 50 16.03.2015 Hanhikivi I -ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen Khall 19.01.2015 9 Hanhikiven Sähkönmyynti Oy:n perustaminen,
LisätiedotYdinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista
Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Atomivoimaa Suomeen ATS-Young Generation ja Seniorit 17.11.2010 Ydinenergia- ja säteilylainsäädäntö Atomienergialaki 1957 Puitelaki, yleiset edellytykset, luvat Säteilysuojauslaki
LisätiedotYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista
LisätiedotYdinvoimala Pohjois-Suomeen
Ydinvoimala Pohjois-Suomeen ATS Syysseminaari 4.11.2010 Palace Hotel Linna Kai Salminen Miksi? Miten? Minne? Milloin? 2 Suomelle tärkeä osakaskunta Yhteensä 64 osakasta, käyttävät 30 % Suomen sähköstä
LisätiedotTVO:n kuulumiset ja OL4
TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis
LisätiedotHankkeen tilannekatsaus ja ydinvoimala mahdollisuutena alueelle
Hankkeen tilannekatsaus ja ydinvoimala mahdollisuutena alueelle 4.3.2011 Heli Haikola Aluekoordinaattori Suomelle tärkeä osakaskunta Yhteensä 70 osakasta, käyttävät 30 % Suomen sähköstä AGA Alajärven Sähkö
LisätiedotVakaahintaista sähköä vuosikymmeniksi
Vakaahintaista sähköä vuosikymmeniksi 1Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos on miljardiluokan investointi, joka tuo Suomeen työtä ja vakaahintaista sähköä teollisuudelle ja kuluttajille. 2Hanhikivi
LisätiedotHanhikivi 1 - tilannekatsaus
Hanhikivi 1 - tilannekatsaus 20.11.2013 Kauppakamarin Suurhankeinfo, Oulu Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Juha Miikkulainen, kehityspäällikkö Fennovoiman missio säilynyt Fennovoima rakentaa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä
LisätiedotNPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä. Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi
NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi Destia Oy MISTÄ YRITYKSESSÄ ON KYSE Destia Oy on 100 %:sti kotimainen infra- ja rakennusalan palveluyhtiö,
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointi
Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotPyydämme palauttamaan lomakkeen ja liitekartan WSP Environmental Oy:lle viimeistään mennessä.
Hituran kaivoksen rikastushiekka-alueiden YVA, Sosiaalisten vaikutusten arviointi KYSELY Hituran kaivos harjoittaa nikkelipitoisen sulfidimalmin louhintaa ja rikastusta. Rikastuksessa muodostuu tavanomaiseksi
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotLiite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake
Liite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake 1 (11) VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY VÄSTERVIKIN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Triventus Wind
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotYdinvoimaa turvallisesti
Ydinvoimaa turvallisesti Pohjois-Pohjanmaan TIVA toimikunnan seminaari Oulu Tiina Tigerstedt Yhteiskuntasuhdepäällikkö Pyhäjoen Hanhikivikivi Laitospaikka valittu, edessä uudet haasteet Seuraava suuri
LisätiedotProjektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke
n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa
LisätiedotKanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus
Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus 15.9.2017 Kanteleen Voima Oy on lokakuussa 2006 perustettu sähköntuottaja. Yhtiön omistavat 28 yksityis- ja kuntaomisteista suomalaista pientä ja keskisuurta
LisätiedotUutta energiaa Pohjois-Suomeen
Uutta energiaa Pohjois-Suomeen RIL, Pohjois-Suomen rakentajat Miniseminaari Minttu Hietamäki Fennovoima teollisuuden tukijalkana Ydinvoimalan toiminta Hankkeen aikataulu STUK valvoo rakentamista Ydinvoimala
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt
LisätiedotENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki
ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden
LisätiedotTuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset
Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126
LisätiedotSTUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.
STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa
LisätiedotHEINJOEN YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYSALUE
arkis KUOPION KAUPUNKI HEINJOEN YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYSALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU 2.2.2018 Kansikuva: Kuvasovitus Heinjoen uudesta ylijäämämaiden läjitysalueesta, näkymä Korsumäeltä. TIIVISTELMÄ Kuopion
LisätiedotYritysesittely ja hankkeet / Harri Ruopsa. Luottamuksellinen
Yritysesittely ja hankkeet 31.10.2013 / Harri Ruopsa Puhuri Oy Puhuri Oy on suomalainen tuulipuistoja kehittävä ja puistojen valmistuessa omistajilleen sähköä tuottava yhtiö Puhuri Oy on Kanteleen Voima
LisätiedotHumppilan Urjalan Tuulivoimapuisto
Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,
LisätiedotTUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS
TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotTUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA
TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?
LisätiedotTURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn
LisätiedotFennovoima Oy on lähettänyt Pyhäjoen kunnalle 14.1.2008 päi vätyn 21.1.2008 ja 16.1.2008 saapuneen seuraavansisältöisen kirjeen:
Kunnanhallitus 225 23.06.2014 Kunnanhallitus 37 26.01.2015 Fennovoima Oy:n esitys maanvuokrasopimuksesta ja kiinteistökaupan esisopimuksesta / Kauppakirja Kunnanerkkilä RN:o 28:0 -tilasta / Kauppakirja
LisätiedotPentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.
Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto
LisätiedotMuut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014
Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden
LisätiedotCase EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy
Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion
LisätiedotKokemuksia ydinvoimalaitosprojektin rakentamisesta Jouni Sipiläinen Rakentamisjohtaja
Kokemuksia ydinvoimalaitosprojektin rakentamisesta 20.11.2014 Jouni Sipiläinen Rakentamisjohtaja Omistajat Periaatepäätöksen tilanne Hankkeessa tapahtunut muutoksia v.2010 jälkeen > Periaatepäätöksen täydentäminen
LisätiedotHaluamme kestävää ilmasto ja energiapolitiikkaa.
Ydinvoima on tarpeeton riski. Haluamme kestävää ilmasto ja energiapolitiikkaa. Uusiutuvat Kyllä Ydinvoima Ei MIKSI? Simo Hanna Halmeenpää, Pro Hanhikivi ry Ydinenergialaki 6 Ydinenergian käytön on oltava
LisätiedotTuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke
TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse
LisätiedotEnergiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen
Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
LisätiedotSiikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen
Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26
LisätiedotKuvitettu YVA- opas 2018
Kuvitettu YVA- opas 2018 Oppaan sisältö I Perusasiat YVA-menettelystä s. 4 II Vähän täsmennystä tekijöistä ja osallistumisesta s. 8 III YVA-menettelyn sisällöt s. 13 IV Arvioinnin tulokset ja kuinka niihin
LisätiedotVALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE
VALTATIEN 12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI HUUTIJÄRVI -HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pitkäjärvenkoulu, 16.6.2015 klo 18-20 Leena Ivalo YVA-yhteysviranomainen Pirkanmaan elinkeino-,
LisätiedotTuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017
Tuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017 Kuntapäättäjä, miksi tuulivoimaa? Tuulivoima tarjoaa piristysruiskeen monen kunnan talouteen. Tulevan sote-uudistuksen myötä kuntien vastuu kunnan elinvoimaisuuden
LisätiedotAlueen valmistautuminen Fennovoiman ydinvoimala-hankkeeseen Hanhikivi-yhteyshanke 1.8.2012-30.4.2015
Alueen valmistautuminen Fennovoiman ydinvoimala-hankkeeseen Hanhikivi-yhteyshanke 1.8.2012-30.4.2015 Kokemuksia Olkiluodon alueelta OLKILUOTO Olkiluoto 3 ydinvoimalan rakennusprojekti alkoi vuonna 2005
Lisätiedot