KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu

Transkriptio

1 KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET Kunnari & Suikkanen Outokumpu

2 Muutosten ennakointi -esimerkkinä SVA Lainsäädäntö ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) ja rakennuslain muutos ovat vakiinnuttaneet niin YVA:n kuin sosiaalisten vaikutustenkin arviointia (SVA) Suomessa. Vuonna 1994 voimaan astuneessa laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) todetaan ympäristövaikutuksella tarkoitettavan mm. hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Kyseiset vaikutukset tulkitaan liittyviksi SVA:n piiriin.

3 SVA:n kansainvälisen periaatepaperin mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksia ja niiden vaikutuksia ihmisten elämäntavassa, kulttuurissa, yhteisössä, poliittisessa järjestelmässä, ympäristössä, terveydessä ja hyvinvoinnissa, henkilökohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa sekä peloissa ja toiveissa.

4 SVA-prosessi ohjaa ymmärtämään, hallitsemaan ja kontrolloimaan muutosta, ennustamaan todennäköisiä vaikutuksia, joita aiheutuu strategioita ja hankkeita toimeenpantaessa, tunnistamaan, kehittämään ja toteuttamaan lieventämisstrategioita mahdollisten haitallisten vaikutusten minimoimiseksi, kehittämään ja toimeenpanemaan seurantaohjelmia, joiden tarkoituksena on tunnistaa sosiaalisen muutoksen seurauksena mahdollisesti syntyvät ennakoimattomat sosiaaliset vaikutukset, kehittämään ja toimeenpanemaan mekanismeja, jotka lieventävät ennakoimattomia haitallisia vaikutuksia sekä arvioimaan sosiaalisia vaikutuksia, jotka ovat aiheutuneet aikaisemmista kehityshankkeista, teknologisesta muutoksesta, tietystä teknologiasta tai hallituksen politiikasta. Lähde: Burdge & Vanclay 2004.

5 Lisäksi SVA Parantaa sosiaalisen kestävyyden edellytyksiä, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Tukee demokratiaa lisäämällä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. SVA:lla voidaan lisäksi muun muassa arvioida yhteisön halua sopeutua hankkeeseen.

6 2000-luvun aikana on tehty pelkästään pohjoisen Suomen alueella useita SVA:a: Suurikuusikon kaivoshankkeen SVA vuonna 2000, Suhangon kaivoshankkeen SVA vuonna 2002, Kevitsan kaivoshankkeen SVA vuonna 2005 sekä Narkauksen kaivoshankkeen SVA vuonna Viimeisin SVA toteutettu vuonna 2009 Soklin kaivoshankkeen YVA-ohjelmassa. Edelleen suunnitteluvaiheessa on esimerkiksi Pajala- Kolari -kaivoshankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointi. Lisää tietoa esim:

7 Suurikuusikon, Kevitsan, Suhangon ja Narkauksen SVA:ta opittua: Paikallisväestön positiiviset ennakoinnit kohdistuvat erityisesti alueiden elinvoimaisuuden ja elinkykyisyyden paranemiseen, muuttovoittoon, aluetalouden paranemiseen, työllisyyden lisääntymiseen sekä palveluiden paranemiseen. Negatiiviset ennakoinnit kohdistuvat mm. ympäristöhaittoihin (ilma, melu, pöly, tärinä), liikenteen lisääntymiseen, harrastus- ja virkistysmahdollisuuksien heikkenemiseen, poronhoidon hankaloitumiseen, alueiden viihtyisyyden heikkenemiseen, maisemamuutoksiin sekä muutoksiin maankäyttöoikeuksissa. Lähde: Kunnari & Niemelä & Suikkanen 2008.

8 Tutkimus- ja viranomaisennakoinnit 1. esimerkki: Talvivaaran aluetalousmuutokset Talvivaaran kaivoksella, joka elää tällä hetkellä (2009) toista investointivuottaan ja ensimmäistä toimintavaiheen vuotta, on erittäin suuri aluetaloudellinen merkitys erityisesti neljänä ensimmäisenä vuotena. ( ) Viimeisen investointivuoden lopussa Kainuun talouskasvu on lisääntynyt yhteensä 12.0 prosentilla eli vuotuisena kasvuna keskimäärin 3.0 prosenttia. Investointivuodet vastaavat siten enemmän kuin Kainuun normaalin vuotuisen talouskasvun kaksinkertaistumista. Lähde: Törmä & Reini 2009.

9 Talvivaaran nikkelikaivoksen rakennusvaihe tuo Kainuuseen lisätuloa yhteensä yli 22 miljoonaa euroa. Toimintavaiheen alkuvuosina kaivoksen vaikutuksen arvioidaan olevan vuosittain miljoonaa. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Talvivaaran kaivos tuo Sotkamon kunnalle lisää verotuloja. Kunnallisveron tuoton arvioidaan lisääntyvän keskimäärin 3,3 miljoonaa ja yhteisöveron 6,2 miljoonaa euroa vuodessa. Verotulojen odotetaan kasvavan vuositasolla yhteensä 9,5 miljoonaa, joka on noin 40 % Sotkamon nykyisistä verotuloista. Kiinteistöveron tuoton lisäystä ei ole arvioitu. Valtio saa puolestaan neljässä vuodessa kaivokselle myöntämänsä tuen takaisin välillisten verojen tuoton lisäyksenä. Lisäksi valtio saa vuodessa keskimäärin 28 miljoonaa euroa yhteisöverona. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Internet-osoitteessa:

10 2. esimerkki: Talvivaaran työllisyysmuutokset Työllisyys, kum htv 2007: : : : : : : 1061 Lähde: Törmä & Reini 2009.

11 Todetut tulomuutokset Sotkamossa vuosina Verovuosi 2007: Palkkasumma euroa Muutos 8,0% Verovuosi 2008: Palkkasumma euroa Muutos 10,4% Verovuosi 2009: Palkkasumma euroa Muutos -2,8% Lähde: Sotkamon kunta 2010.

12 Verovuosi 2007: Ansiotulot yhteensä euroa Muutos 5,7% Verovuosi 2008: Ansiotulot yhteensä euroa Muutos 7,7% Verovuosi 2009: Ansiotulot yhteensä euroa Muutos 1,1% Lähde: Sotkamon kunta 2010.

13 Verovuosi 2007: Työttömyysturva euroa Muutos -12,2% Verovuosi 2008: Työttömyysturva euroa Muutos -17,1% Verovuosi 2009: Työttömyysturva euroa Muutos 42,5% Lähde: Sotkamon kunta 2010.

14 Todetut veromuutokset Sotkamossa vuosina : Kunnallisvero euroa Muutos 8 % 2008: Kunnallisvero euroa Muutos 5 % 2009: Kunnallisvero euroa Muutos 5 % Lähde: Sotkamon kunta 2010.

15 Yhteisöveron tuotto 2007: euroa 2008: euroa 2009: euroa Kiinteistöveron tuotto 2007: euroa 2008: euroa 2009: euroa Lähde: Sotkamon kunta 2010.

16 Todetut työvoimamuutokset Kainuussa vuosina Työllisten lukumäärä 2007: : : Työttömien lukumäärä 2007: : : 3000 Lähde: Työvoimatutkimus

17 Todetut työvoimamuutokset Sotkamossa vuosina Työvoima 2007: : : Työttömät 2007: : : 570 Työllinen työvoima 2007: : : Lähde: Sotkamon kunta 2010.

18 Työttömyysprosentti joulukuussa 2007: 11,0 2008: 12,5 2009: 12,0 Työttömyysprosentti keskim. 2007: 11,1 2008: 9,6 2009: 11,4 Lähde: Sotkamon kunta 2010.

19 Ennakoitujen ja toteutuneiden muutosten toisiinsa vastaavuuden kehittäminen Tavoitteet: Haittojen minimoiminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen Osallistuva hallinnointi Pyritään refleksiiviseen kehityksen ohjaamiseen ja johtamiseen

20 Keinot: Seurantatieto Eri toimijat osallisiksi kehityksen ohjaamiseen Avoin ja totuudenmukainen informaatio

21 KIITOKSET KUULIJOILLE!