IT-oikeuden Yhdistys r.y. PL HELSINKI

Transkriptio

1 1 IT-oikeuden Yhdistys r.y. PL HELSINKI Valtiovarainministeriölle ASIA: IT-oikeuden Yhdistyksen ( Yhdistys ) lausunto VYSE-ehdoista Vaikka Yhdistykselle ei ole tullut virallista pyyntöä lausunnon antamiseen ja se on saanut ehtoluonnokset tästä syystä pienellä viiveellä, haluaa se IToikeudellisten kysymysten osaamista ja yleistä tunnettuisuutta edistämään pyrkivänä organisaationa olla mukana VYSE-ehtojen uudistamishankkeessa antamalla lyhyen lausunnon olennaisimmiksi katsomistaan asioista. Yhdistys painottaa, että se ei edusta sen enempää tilaaja- kuin toimittajakunnan intressejä, minkä vuoksi Yhdistys on lausunnossaan pyrkinyt kiinnittämään huomiota ainoastaan epäselviin tai juridisesti ongelmallisiksi katsomiinsa ehtomuotoiluihin ja arvioimaan ehtoja neutraalisti molempien osapuolien näkökulmasta. Lisäksi Yhdistys on olettanut, että ehtojen hieman puutteellista kieliasua tullaan parantamaan ja kirjoitusvirheet korjaamaan kommenttien jälkeen ehtojen viimeistelyn yhteydessä, minkä vuoksi emme tässä lausunnossa ole kommentoineet niitä yksityiskohtaisella tasolla.

2 2 1. YLEISET SOPIMUSEHDOT Kohta 1(1): IT2000-ehtojen käyttämiseen liittyvä varsin yleinen ongelma on kokemuksemme perusteella ollut se, että ehtojen luullaan soveltuvan tietotekniikkatoimituksiin vaikka niihin ei olisi millään tavoin edes viitattu osapuolten välisissä sopimusehdoissa tai, jos niihin on viitattu, ei niistä ole tehty juridisesti molempia osapuolia sitovia noudattamalla vakiosopimuksien/-ehtojen käyttöä ja niiden sitovuutta koskevia yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita. Koska VYSE-ehdot katsotaan IT2000- ehtojen tavoin vakiosopimusehdoiksi, tulisi niiden laadinnassa huomioida edellä mainitut periaatteet ja siten ehkäistä mahdollisuuksien mukaan niitä ongelmia, joita IT2000-ehtojen käytössä olemme yleisesti havainneet. Edellä mainittujen periaatteiden mukaan tulee sopimusehdoissa nimenomaisesti sopia siitä, että osapuolet haluavat tehdä sopimuksen käyttäen joko kokonaan tai osittain vakioehtoja, minkä lisäksi sillä sopijapuolella, joka ei ole laatinut kyseisiä ehtoja, on tullut olla todellinen mahdollisuus tutustua ehtoihin ennen sopimuksen päättämistä. Ehtojen laatijalla on todistustaakka niiden pätevästä liitynnästä yksittäiseen sopimukseen tarkoittaen sitä, että laatijan tulee pystyä näyttämään molempien edellä mainittujen vaatimusten täyttyminen sillä uhalla, että ehdot eivät sido sitä osapuolta, joka ei ole niitä laatinut. VYSE-ehdoissa on sovittu nimenomaisesti siitä, että sopimus tehdään osittain vakioehdoin. Olemme kuitenkin huolissamme siitä, että kohdan sanamuodon mukaan niitä ei välttämättä kuitenkaan tarvitse allekirjoittaa sopimuksen solmimisen yhteydessä. Tällöin on olemassa riski siitä, ettei ehtoja käyttävä valtionhallinnon yksikkö pysty aina näyttämään sitä, että toimittaja olisi halutessaan pystynyt tutustumaan ehtoihin ennen sopimuksen solmimista. Tämän tutustumismahdollisuutta koskevan vaatimuksen täyttymisen toteennäyttämiseksi ja VYSE-ehtojen sitovuuden varmistamiseksi olisi suositeltavaa, että VYSE-ehdot liitettäisiin aina sopijapuolten allekirjoitettaviksi tulevaan sopimusdokumentaatioon, jolloin toimittajan allekirjoitus tai puumerkki todistaisi tutustumismahdollisuuden täyttymisen. Lisäksi ehdotamme, että kohdan sanamuotoa tulisi muotoilla hieman selvemmäksi siten, ettei VYSE-ehtojen soveltuvuuden voida millään tavoin tulkita olevan riippuvainen siitä, onko niistä joiltakin osin sovittu kirjallisesti toisin kuten kohdan loppua voisi ääritilanteessa tulkita Näitä valtion noudatetaan edellyttäen, että niihin on viitattu sopimuksessa, eikä niistä joiltakin osin ole kirjallisesti toisin sovittu. Tarkoituksena lienee sanoa, että VYSE-ehdot soveltuvat jos ne on (pätevästi) tehty yksittäisen sopimuksen osaksi, mutta osapuolet voivat halutessaan poiketa niistä sopimalla keskenään toisin.

3 3 Kohta 2.14: Virheen määritelmässä tulisi selvyyden vuoksi viitata kohdan 5 vaatimuksiin (esim. Virhe tarkoittaa sitä, että tuote tai palvelu poikkeaa kohdassa 5(1)-(4) sovituista vaatimuksista ) sen sijaan, että määritelmässä toistetaan (vain osittain/toisin sanoin) se mitä kohdassa 5 on sovittu. Esimerkiksi kohdassa 5 (2) olevaa tuotteen tai palvelun lainmukaisuutta koskevaa vaatimusta ei ole mainittu Virheen määritelmässä, vaikka siinä on muilta osin toistettu kohdassa 5 olevia vaatimuksia. Tällöin jää ainakin osittain epäselväksi se, katsotaanko poikkeavuus lainsäädännössä olevista vaatimuksista Virheeksi ja mitä oikeuskeinoja tilaajalla on tällaisessa tilanteessa. Kohta 5(1): Vaatimus tuotteen tai palvelun soveltuvuudesta johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen tulisi olla sovellettavissa vain silloin kun osapuolet ovat määritelleet käyttötarkoituksen sopimusdokumentaatiossa ja toimittaja on sitoutunut toimittamaan siihen soveltuvan tuotteen tai palvelun. Toimittaja ei voi olla vastuussa soveltuvuudesta sellaiseen tilaajan käyttötarkoitukseen, josta se ei ole ollut tietoinen. Tästä syystä kohdassa tulisi todeta, että tuotteen ja palvelun on sovelluttava sopijapuolten erikseen kirjallisesti sopimaan käyttötarkoitukseen. Lisäksi kohdan toisen lauseen voidaan tulkita olevan joiltain osin päällekkäinen ensimmäisen lauseen kanssa tehden kohdasta hieman epäselvän. Jos tuote ja palvelu toimii sovitulla tavalla, tarkoittaa se nähdäksemme samaa kuin se, että tuote ja palvelu täyttävät sopimuksessa yksilöidyt vaatimukset ja yhteisesti kirjallisesti sovitut määritykset. Ehdotamme tästä syystä vaatimusten yhdistämistä ja päällekkäisyyksien poistamista. Kohta 6(2): Mikäli osapuolet ovat yhdessä sopineet avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytöstä, tulisi niihin liittyvät immateriaalioikeusriskit sulkea toimittajan ns. indemnifikaatiovelvoitteiden ulkopuolelle, jolloin kyseiset riskit tulisivat jaetuiksi osapuolten kesken. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot lisensoidaan kussakin tapauksessa soveltuvien open source - lisenssiehtojen alla, joiden perusteella niiden käyttö on lisenssinsaajan omalla vastuulla eikä niissä siten lähtökohtaisesti ole lisenssinantajaa velvoittavia ns. indemnifikaatiovelvoitteita. Kohta 6(3): Sopijapuolella on sopimuksen purkumahdollisuus vain tilanteessa, jossa mikään kohdassa mainittu vaihtoehto ei ole mahdollinen. Ehtojen sanamuodon mukaisen tulkinnan mukaan toimittajalla ei siten olisi purkumahdollisuutta esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa loukkauksen kiertäminen olisi teknisesti mahdollista esimerkiksi suunnittelemalla tuote kokonaan alusta alkaen uudelleen tai maksamalla taloudellisesti kohtuuttomaksi katsottavia lisenssimaksuja loukkauksen kohteelle. Ehtojen kohtuullisuuden lisäämiseksi tulisi purkumahdollisuuden olla käsillä myös tilanteissa, joissa mikään kuvatuista vaihtoehdoista ei ole kohtuudella arvioiden mahdollinen.

4 4 Kohta 10(3): Tilaajalla tulisi olla velvollisuus myös yksilöidä virheilmoituksessaan, millä perusteella se pitää tuotetta tai palvelun lopputulosta sopimuksenvastaisena. Lisäksi hyväksymismenettelyä koskevissa ehdoissa tulisi myös sopia siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen jos tilaaja ei hyväksy toimitusta (esimerkiksi määrittää aika testissä havaittujen virheiden korjaamiselle sekä ehdot uuteen hyväksymistestiin liittyen, tilaajan oikeuskeinot jos tuote tai palvelu ei ole edelleenkään virheetön jne.). Kohta 12(2):...edellyttäen, että muutosten veloittamisesta on etukäteen sovittu muotoilun sijaan ehdotamme selvyyden vuoksi seuraavaa muutosta:..edellyttäen, että kyseisten muutosten tekemisestä on etukäteen sovittu sovitun menettelyn mukaisesti. Kohta 13(2): Kohta on hieman tulkinnanvarainen ja kaipaa selvennystä. Sanamuodon mukaan tulkittuna se voisi tarkoittaa myös sitä, että edullisempaa hintaa voitaisiin soveltaa myös taannehtivasti jo suoritettuihin (ja mahdollisesti) aiemmin osittain laskutettuihin palveluihin. Lisäksi muotoilu on tulkinnanvarainen sen suhteen, mikä vaikutus (jos mikään) yleisen hinnaston muutoksella on sellaisten palveluiden veloitukseen, joita ei veloiteta toimittajan yleisen hinnaston mukaan vaan tilaajan kanssa erikseen sovittujen hinnoitteluperiaatteiden mukaisesti. Kohta 13(4): Kohdassa tulisi selventää, sovelletaanko ns. 2% sääntöä myös yleisen hintatason laskun yhteydessä. Kohta 13(5): Ottaen huomioon kohdan 13(4) mukainen yksipuolinen muutosoikeus, tulisi tässä selvyyden vuoksi käyttää muotoilua Mikäli tilaaja ei hyväksy kohdan 13(4) mukaista hinnan muutosta, on tilaajalla oikeus. Viittaus yksimielisyyteen voi johtaa kohdan tulkitsemiseen siten, että muutoksista tulee kuitenkin aina sopia erikseen yksipuolisen muutosoikeuden ja siihen liitetyn irtisanomismahdollisuuden sijaan, tai että kohdan 13(5) mukainen purkuoikeus koskisi vain yli 2% muutoksia. Kohta 14(6): Ehdotamme sanan perusteettomasti poistamista, koska selvän ja riidattoman saatavan maksamisen lykkääminen ei koskaan voi olla perusteltua ellei kyseessä ole ylivoimainen este. Lisäksi toteamme, että 30:n päivän aika viivästyneen maksun suorittamiselle ennen yhden toimittajan tehokkaimman oikeuskeinon käyttömahdollisuutta omasta suorituksesta pidättymistä - voi olla toimittajalle merkittävä juridinen riski ainakin isommissa projekteissa. Kohta 16(1): Ks. Virheen määritelmää koskevat kommentit edellä kohdassa Kohta 17(4): Kohdassa tulisi puhua tilaajan antamien ohjeiden noudattamisesta eikä toimittajan antamien ohjeiden noudattamisesta. Lisäksi huomautamme, että takuun tulisi olla voimassa jos muutoksia on teetetty kolmansilla osapuolilla toimittajan antamalla suostumuksella.

5 5 Kohta 17(8): Toimittajalle tulisi antaa ilmoituksen jälkeen kohtuullinen määräaika takuuvelvoitteiden täyttämiselle ennen kuin tilaajalla on oikeus teettää muutoksia kolmannella osapuolella. Lisäksi kohdassa tulisi eksplisiittisesti sopia siitä, että korjauksien teettäminen kolmannella osapuolella tehdään toimittajan kustannuksella, joiden tulee kuitenkin olla kohtuullisia ja kolmannen osapuolen tulee olla tehtävään kykenevä ammattitaitoinen ja tunnettu yritys. Lisäksi kohdassa tulisi ottaa kantaa siihen, miten ja millä ehdoilla korjaukseen tarvittava lähdekoodi luovutetaan kyseessä olevalle kolmannelle osapuolelle. Kohta 17(8) tulisikin muotoilla uudelleen esimerkiksi seuraavalla tavalla: Mikäli toimittaja ei ole korjannut takuuvelvoitteiden piiriin kuuluvaa vikaa viipymättä edellä kohdassa 17(3) kuvatulla tavalla, tilaajalla on oikeus teettää korjaukset ammattitaitoisella tehtävään kykenevällä kolmannella osapuolella toimittajan kohtuullisilla kustannuksilla edellyttäen, että tilaaja on vaatinut toimittajalta kirjallisesti takuuvelvoitteiden täyttämistä vaatimuksessa yksilöidyssä kohtuullisessa määräajassa ja toimittaja on laiminlyönyt takuuvelvoitteidensa täyttämisen sen kuluessa. Lisäksi tilaajan muut oikeuskeinot ovat hieman epäselvästi muotoiltu. Mielestämme korjauksen teettäminen kolmannella osapuolella ei ole vaihtoehtoinen seuraamus vahingonkorvausvaatimuksen esittämisen kanssa (teettää korjaukset kolmannella osapuolella ja/tai vaatia vahingonkorvausta), mutta hinnanalennus voisi olla vaihtoehtoinen oikeuskeino kolmannen osapuolen käyttämisen kanssa. Lisäksi kohdassa tulisi selvästi määritellä, onko tilaajalla oikeus (korjausten teettämisen tai hinnanalennuksen) lisäksi vaatia vahingonkorvausta toimittajalta sellaisten vahinkojen osalta, jotka sille on aiheutunut takuuvelvoitteiden täyttämisessä olleen viivytyksen vuoksi. Kohtaa voisikin jatkaa esimerkiksi seuraavalla tavalla: Tilaaja voi myös vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta korjausten teettämisen sijaan. Mikäli tilaajalle on lisäksi aiheutunut vahinkoa toimittajan laiminlyötyä takuuvelvoitteiden täyttämisen, on tilaajalla edellä mainittujen oikeuskeinojen lisäksi mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta sille aiheutuneista vahingoista kohdan 21 mukaisesti. Tilaajan oikeuskeinot ja toimittajan vastuu takuuvelvoitteiden täyttämisen laiminlyönnistä rajoittuu edellä sovittuun. Kohta 17(9): Kohdan viimeinen virke on epäselvä: mitkä ovat tilaajan oikeuskeinot ja toimittajan velvoitteet tilanteessa jossa toimittaja vastaa siitä, että avoimen lähdekoodin sopimuksen mukainen käyttö. Mikäli osapuolet ovat sopineet avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttämisestä ja tilaaja on hyväksynyt lisenssiehdot, ei toimittajan tulisi olla vastuussa siitä jos tilaaja ei noudata hyväksymiään ehtoja tai jos tilaaja käyttää ohjelmistoja siten, että lisenssin ns. virusvaikutus ulottuu tilaajan muihin ohjelmistoihin. Kohta 18(1): Kohdan viimeisen lauseen merkitys on epäselvä. Koska toimittajan yksipuolinen ilmoitus uudesta (viivästyneestä) toimitusajasta ei kaiketi voi sitoa tilaajaa, tulisi kohdassa ennemmin puhua toimittajan

6 6 velvollisuudesta ilmoittaa viivästyksen arvioitu kesto eikä toimittajan velvollisuudesta ilmoittaa uusi toimitusaika. Kohta 18(2): Tässä kohdassa tulisi selvyyden vuoksi viitata kohdassa 11(1) kuvatun toimituksen hyväksynnän viivästymiseen toimittajasta johtuvasta syystä. Kohta 18(3): Vaikka toimittajalla ei olisi oikeutta saada tilaajalta sopimussakkoa tämän aiheuttaman viivästyksen johdosta, tulisi toimittajalla olla oikeus saada vahingonkorvaus sille viivästyksen vuoksi aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista (jos esimerkiksi projektiin varattuja resursseja ei pystytä kiinnittämään toiseen projektiin viivästyksen ajaksi). Kohta 20(2): Sopimusvelvoitteiden täyttämisaikaa tulisi jatkaa ylivoimaisen esteen kestoa vastaavassa määrin, koska olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen viiveen määrittäminen/siitä sopiminen voi olla käytännössä vaikeaa. Kohta 21(1): Kohdan toinen lause koskien toimittajan vahingonkorvausvelvollisuutta tilanteessa, jossa vahinko ei ole aiheutunut toimittajan tuottamuksellisesta toiminnasta tarkoittaa sopimusoikeudellisessa mielessä tuottamuksesta riippumatonta ankaraa vastuuta, jota voidaan pitää toimittajan kannalta kohtuuttomana. Ehdotamme, että kohdassa ei tulisi määritellä kausaaliperusteita vaan toimittajan korvausvelvollisuus tulisi perustua normaaliin sopimusoikeudelliseen ekskulpaatiovastuuseen, jossa toimittajalla ei ole vahingonkorvausvelvollisuutta, mikäli se pystyy näyttämään toimineensa huolellisesti. Tätä ei tarvitse erikseen mainita ehdoissa, koska kyseinen sääntö on muutenkin sovellettavissa yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti. Lisäksi ehdotamme, että palvelutasosanktioiden ylittävä vahingonkorvausvastuu on voimassa vain mikäli näin on erikseen sovittu, koska sanktiot on yleisesti tapana määritellä vastaavissa sopimuksissa tilaajan ainoiksi oikeuskeinoksi siitä, että sovittuja palvelutasoja ei ole saavutettu. Lisäksi ehdotamme kohdan 21(1) ehtojen tarkentamista siten, että niistä käy yksiselitteisesti ilmi, onko kyseessä kumulatiivinen koko sopimuskauden kattava vastuunrajoitus vai maksimivastuu kunkin yksittäisen sopimusrikkomuksen osalta tai maksimivastuu jonkin tietyn 12 kuukauden aikana. Kohta 21(2): Ehdotamme ehtojen tarkentamista siten, että kohdasta käy yksiselitteisesti ilmi, onko kyseessä kumulatiivinen vastuunrajoitus vai maksimivastuu kunkin yksittäisen sopimusrikkomuksen osalta. Kohta 22(1iii): Olennaisten sopimusrikkomusten korjaamiselle tulisi määrittää joku tietty korjausaika (esim. 30 päivää) sen sijaan, että puhutaan kohtuullisesta ajasta.

7 7 Kohta 22(2i): Ehdotamme, että tuotteiden käytettävyyteen liittyvät ongelmat ja niihin liittyvät oikeuskeinot, kuten purkumahdollisuus, sovitaan tarkemmin palvelusopimuksessa. Joka tapauksessa haluamme kiinnittää huomiota siihen, että toimittajan antaman takuuajan ollessa oletuksena olevaa kolmen (3) kuukauden takuuaikaa merkittävästi pidempi voi ns. 30 päivän säännön vaikutus olla toimittajalle merkittävästi epäedullisempi. Kohta 22(2iii): Ehdotamme, että määrältään merkittävä -muotoilu poistetaan tulkinnanvaraisena ottaen huomioon myös sen, että toimittaja ei käytännössä tule ensimmäisenä toimenaan purkamaan sopimusta, mikäli viivästynyt määrä ei ole merkittävä. Kohta 23(1): Ehdotamme toimittajan olosuhteissa tapahtuneen olennaisen muutoksen selventämistä: mihin olosuhteisiin ja millaiseen muutokseen tässä kohdassa viitataan? Mikään olosuhteiden muutos, jolla ei ole merkitystä toimittajan kykyyn täyttää sopimusvelvoitteitaan, ei tulisi antaa tilaajalle sopimuksen purkuoikeutta. 2. ERITYISEHDOT LAITEHANKINNOISTA (VLAE) Kohta 1(1): Ks. yleisien ehtojen kohtaa 1(1) koskeva kommentti. Kohta 2(1): Kohta ei juuri tuo lisää siihen, mitä on sovittu jo yleisien ehtojen kohdassa 5(1). Soveltamisjärjestyksessä ennen yleisiä ehtoja sovellettavissa erityisehdoissa tulisi välttää päällekkäisyyksiä yleisien ehtojen kanssa ja keskittyä listaamaan vain yleisiä ehtoja pidemmälle menevät tai niistä poikkeavat velvoitteet. Kohta 3(1): Ks. kommentti edellä kohdassa 2(1). Yleiskommentti: Nämä erityisehdot eivät juuri tuo paljoakaan lisää siihen, mitä yleisissä ehdoissa on sovittu. Tämän vuoksi näiden erityisehtojen tarpeellisuutta tulisi pohtia uudelleen. 3. ERITYISEHDOT VALMISOHJELMISTOHANKINNOISTA (VVOE) Kohta 1(1): Ks. yleisien ehtojen kohtaa 1(1) koskeva kommentti.

8 8 Kohta 2(3): Valmisohjelmiston käyttö tulee olla rajattu vain tilaajan omaan sisäiseen toimintaan ja tilaajalle myönnetty oikeus tulisi lähtökohtaisesti olla siirtokelvoton jos siihen ei ole toimittajan etukäteen antamaa lupaa. Siirto toiselle valtionhallinnon yksikölle voi olla rajoitetusti mahdollinen ilman toimittajan lupaa, mikäli siirronsaaja sitoutuu kirjallisesti noudattamaan lisenssiehtoja, ohjelmistoa käytetään vain siirrettyjen toimintojen jatkamiseen eikä lisenssin hyödyntämisen laajuudessa tapahdu muutoksia. Lähdekielisen aineiston haltuunsaantia ja sen käyttöä sääntelevät lisenssiehdot tulisi sopia näiden erityisehtojen sijaan erillisessä escrowsopimuksessa, joihin tässä voitaisiin ainoastaan viitata. Kohta 4(1): Käytettävyyden tasoa koskevat ehdot tulisi sopia kokonaan soveltuvassa palvelusopimuksessa, minkä vuoksi ehdotamme korkeaa käytettävyyttä koskevan vaatimuksen poistamista. Jos ohjelmisto ei ole kriittinen tilaajan toiminnan kannalta, ei tilaaja välttämättä aina halua maksaa siitä, että toimittaja takaa korkean käytettävyyden. Kohta 5(1): Kohdan merkitys jää hieman epäselväksi käytetyn muotoilun vuoksi. Kohta 6(1): Oletusarvoinen 12 kuukauden takuu vaikuttaa pitkältä valmisohjelmistoille normaalisti luvattavaan 90:n päivän takuuseen verrattuna. 4. ERITYISEHDOT TILAAJAN SOVELLUSHANKINNOISTA (VTSE) Kohta 1(1): Ks. yleisien ehtojen kohtaa 1(1) koskeva kommentti. Kohta 5(1): Kohdassa tulisi sopia yksityiskohtaisemmin uusintatestin suorittamisesta ja tilaajan oikeuskeinoista, mikäli toimitusta ei voida edelleenkään hyväksyä. Kohta 6 (1iii): Ristiinviittaukset eri ehtojen välillä ovat hieman epäselviä. Virheiden korjaamisen osalta sopimuksessa tulisi määrittää tilaajan velvollisuudet avustaa toimittajaa virheiden korjauksessa, kuten esimerkiksi antamalla toimittajalle kaikki virheiden korjaamiseen tarvittavat tiedot. Lisäksi siinä tulisi todeta, että kaikkia virheitä ei välttämättä aina pystytä korjaamaan. Kohta 7(3): Ks. lisenssinsiirtoa koskevat kommentit VVOE ehtojen kohdassa 2(3).

9 9 5. ERITYISEHDOT PALVELUISTA (VYPE) Kohta 1(1): Ks. yleisien ehtojen kohtaa 1(1) koskeva kommentti. Kohta 7(1)-(2): Ks. kommentit VLAE ehtojen kohtaan 2(1). Lontoossa IT-OIKEUDEN YHDISTYS R.Y. Arto Linnervuo Registered European Lawyer, Lontoo/Yhdistynyt Kuningaskunta IT-oikeuden Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja