Metropolialueen innovatiivisen kasvun alustat: yritys- ja rahoittajanäkökulma, osa II

Transkriptio

1 Metropolialueen innovatiivisen kasvun alustat: yritys- ja rahoittajanäkökulma, osa II Tommi Inkinen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Faculty of Science / Tommi Inkinen Hankkeen tausta Hanke jatkoi 2015 projektin ensimmäistä osaa, jossa tunnistimme ja luokittelimme GIS ja tilastomenetelmin 25 metropolialueen tärkeintä tietointensiivistä talouskeskittymää. Hankkeen viestintäsivusto 1

2 Hankkeen päälinjat Rahoittajahaastattelut ja havainnointitutkimus Heli Ponto (äitiyslomalla) Havainnointiaineisto kerätty kolmesta sijainnista Tietointensiivinen kaupunki ja sähköinen pääoma Maria Merisalo (projektitutkija) Väittelee projektista ensi vuoden alkupuolella Tietointensiiviset toimialat ja naapurustovaikutus Juho Kiuru (projektitutkija) Tilastolliset menetelmät Tutkimuskysymykset 1) Kuinka yrityskeskittymät ovat rakentuneet fyysisinä kokonaisuuksina (aluesuunnittelu ja arkkitehtuuri) 2) Millaisia yritysprofiileja niissä on (tilastot)? 3) Miten kaupungit jäsentyvät osaksi innovaatioympäristöä (haastattelut)? 4) Miten yrityskeskittymä on jäsentynyt osaksi muuta kaupunkirakennetta sekä mitä suunnitteluelementtejä tähän liittyy?

3 Hankkeen aineistot Monipuolinen aineistopaketti: Keräsimme laadullisen kenttäaineiston (Ponto), joka sisältää määrällisen havainnoinnin laadullisen havainnoinnin visuaalisen aineiston (valokuvat ja ilmakuvat) haastattelut (Merisalo ja Ponto) Hanke jatkaa yritystilasto- ja paikkatietoanalyysia (Kiuru) Teemme kansainvälistä yhteistyötä vertailuaineistojen tuottamiseksi Päälinja 1: Rahoitushaastattelut/yhteenveto 1) Laatu ratkaisee ei maantieteellinen toimintakonteksti - Tutkimus ja innovaatiotoiminnan rahoittajat korostavat pääsääntöisesti kansainvälisiä innovaatioita - Verkostot (kansainväliset) ovat tärkeämpiä kuin paikalliset klusterit 2) Digitalisaation parempi käyttö tehokkuuden saavuttamisessa ja avoimen data (open data) korostaminen tietoyhteiskunnassa 3) Julkiset hankinnat voivat suurempaan rooliin talouskasvun luonnissa. - Julkisten hankintojen merkitys yritystoiminnalle ja ulkoistamisosaaminen

4 Havainnointiaineiston tuloksia Päälinja 2: Merisalon väitöskirjan tiivistys Research questions Original papers Research types RQ 1:How digitalization is intertwined to capital conversion, and produces added value, i.e. e-capital, in parallel dimensions of physical and digital space? Paper I Theoretical RQ 2: How e-capital is related to economic and socio-spatial urban features of digitalization in HM A? RQ 2a: How utilization of social media reflects socio-spatial differences between Helsinki city center and suburban areas in HMA? RQ 2b: How utilization of social media and other ICTs are related to teleworking and knowledge intensiveness and creativity in work in HMA? Paper II Paper III Survey Interviews Research findings RQ 3: How e-capital appears in the e-government discourse within the national SADeprogram in Finland? Paper IV Lähde: Merisalo, Maria (forthcoming). Electronic capital - economic and social geographical dimensions on digitalization. Academic dissertation. 8 4

5 Sähköinen pääoma talous- ja yhteiskuntamaantieteellisiä näkökulmia digitalisaatioon Knowledge-based development Investments in Making digitalization Activity Utilizing digitalization Added value Benefitting from digitalization Social capital Cultural capital Human capital Physical/economic capital E-government Use of social media and other ICTs Teleworking E-capital Lähde: Merisalo, Maria (forthcoming). Electronic capital - economic and social geographical dimensions on digitalization. Academic dissertation. Digitaalinen tila Sähköinen pääoma Sosiaalinen pääoma Fyysinen tila Kulttuurinen pääoma Inhimillinen pääoma Fyysinen/taloudellinen pääoma Lähde: Merisalo, M. & T. Makkonen (in review). Electronic capital - Applying Bourdieusian neb-capital theory in the Realm of Digitalisation. 5

6 Päälinja 3: Innovaation mittareita Component Matrix a Faktorianalyysi (Tekes, Patentti- ja rekisterihallitus, HSY Seutu CD) Absoluuttiset ja suhteelliset muuttujat KIBS II suhteellinen osuus ainoa jolla ei merkittävyyttä KIBS työpaikat yhteensä ja T&K projektien määrä merkitsevimmät indikaattorit Patentit yllättäen heikoin indikaattori R&D Projects (Number) R&D Projects (Euros) KIBS I (IT) abs. KIBS II (R&D, education) abs. KIBS III (Business services) abs. KIBS I-III abs. KIBS I (IT) prop. KIBS II (R&D, education) prop. KIBS III (Business services) prop. KIBS I-III prop. PATENTS abs. Extraction Method: Principal Component Analysis. a. 3 components extracted. Component ,908-0,243-0,120 0,879-0,259-0,126 0,884-0,139-0,038 0,613 0,371-0,487 0,867-0,190-0,099 0,966-0,139-0,119 0,672 0,068 0,313 0,095 0,827-0,430 0,386 0,366 0,681 0,592 0,749 0,273 0,505-0,131 0,315 Luovan/osaavan/tietotaitoisen luokan mittareita Variable Coefficient Std.Error t-statistic Probability CONSTANT STUDENT_ABS RW_VOTING_ABS AGE_ABS TERTIARY_ABS IT_ABS , FINANCE_AB R_D_ABS EDUCATION_ ARTS_ABS Absoluuttiset mittarit selittävät 79% alueen innovaatiokapasiteetistä - Spatiaalinen regressio lisää selittävyysastetta 83 prosenttiin Variable Coefficient Std.Error t-statistic Probability CONSTANT STUDENTS_ RW_VOTING_ AGE_ TERTIARY_P IT_ FINANCE_ R_D_ EDUCATION_ ARTS_ Suhteelliset mittarit selittävät 48% alueen innovaatiokapasiteetistä - Spatiaalinen regressio lisää selittävyysastetta 51 prosenttiin 6

7 Innovaatiomittareita ZIP CODE NAME R&D R&D Patent KIBS I KIBS II KIBS III KIBS I- KIBS I KIBS III KIBS I- Innovation abs euros abs (IT) (R&D) (Business III abs. (IT) (Business III abs. abs. services) abs. prop. services) prop. prop Ruoholahti Helsinki center Otaniemi Pitäjänmäki industrial area Pohjois-Tapiola Ihmispääoman mittareita Zip Code Name STUDENTS VOTING TERTIARY ABS IT ABS IT FINANCE RD ABS RD Human Capital Helsinki Center Otaniemi Ruoholahti Länsi-Pasila Etu-Vallila Potentiaalisimmat innovatiivisen kasvun alueet Rakenteilla olevien Jätkäsaaren, Pasilan, Kruunuvuorenrannan, Jokiniemen, Keran ja Mankkaan potentiaalinen vetovoima jo nykyisen ihmispääoman suhteen erinomainen Kantakaupungin eteläja pohjoisosassa potentiaaliset innovatiivisen kasvun vyöhykkeet 7

8 Tiivistetyt johtopäätökset Hanke tuottaa monipuolisen kuvan pääkaupunkiseudun innovaatiotaloudesta Analyysi perustuu aineistotriangulaatioon ja poikkitieteelliseen lähestymistapaan Hanke on edennyt aikataulussaan suunnitelman mukaisesti Hankkeen tuloksia on esitetty niin kotimaisesti kuin kansainvälisesti talousmaantieteen tutkijoille Kiitos ja yhteystiedot Hankkeen johtaja: Hankkeen tutkijat: (haastettelut) (tilastot ja GIS) (äitiyslomalla) Blog ja twitter: