KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Kertomus takuurahaston toiminnasta. {SWD(2014) 129 final}

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2014) 214 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Kertomus takuurahaston toiminnasta {SWD(2014) 129 final} FI FI

2 Sisällysluettelo 1. Unionin talousarvion suojaaminen takaisinmaksun laiminlyönnistä johtuvilta suorituksilta vuodesta Rahoitusjärjestelmän pääpiirteet Nettomaksuihin perustuva rahoitus Tasausjärjestelmä Kynnysarvot Rahaston toiminta Rahaston kattamat operaatiot Rahaston kattama EIP:n ulkoinen lainananto EIP:lle myönnettyjen takuiden määrät ja tärkeimmät riskiominaisuudet Rahastosta katettavat makrotaloudellisen rahoitusavun lainat Rahastosta katettavat Euratomin toimet Luottoriskin kehittyminen Rahastoon vaikuttaneet tapahtumat vuosina Syyrialle myönnettyihin taattuihin lainoihin liittyvät laiminlyönnit Kroatian liittyminen EU:hun vuonna Rahaston varainhoito vaikeassa markkinatilanteessa Rahaston tulos Rahaston koon kehitys Uusien lainanantovaltuuksien tulevaisuudennäkymät vuosille EIP:n lainanantovaltuudet Makrotaloudellinen rahoitusapu Euratom Rahoitusehdotus vuodet kattavaa monivuotista rahoituskehystä varten Rahoituksen tavoitetaso Päätelmät

3 1. UNIONIN TALOUSARVION SUOJAAMINEN TAKAISINMAKSUN LAIMINLYÖNNISTÄ JOHTUVILTA SUORITUKSILTA VUODESTA 1994 Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto, jäljempänä rahasto, perustettiin vuonna 1994 lokakuun 31 päivänä 1994 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 2728/94 1 unionin talousarvion suojaamiseksi, jos Euroopan unionin myöntämän tai takaaman lainan saaja laiminlyö takaisinmaksun. Asetusta on muutettu kolme kertaa 2, ja nykyään rahastoa säätelee 25 päivänä toukokuuta 2009 annettu neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 480/ (kodifioitu toisinto). Rahaston toimintaa on arvioitu neljä kertaa (vuosina 1998, 2003, 2006 ja 2010). Vuonna 2006 tehdyn arvioinnin jälkeen pantiin täytäntöön uusi rahoitusjärjestelmä. Se otettiin käyttöön vuonna Rahastoa arvioidaan tässä kertomuksessa viidennen kerran, ja kertomuksen antamisesta ilmoitettiin ennakkoon vuoden 2010 kertomuksen päätelmissä. Lisätietoa rahaston toimista ja toiminnasta on rahaston hoitoa ja EU:n talousarviosta katettavien takauksien käyttöä koskevissa vuosikertomuksissa. Kertomuksen rakenne on seuraava: kahdessa seuraavassa jaksossa (2 ja 3) kerrotaan nykyisen rahoitusjärjestelmän pääpiirteistä ja rahaston toiminnasta. Seuraavassa 4 jaksossa kuvataan tärkeimpiä tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet rahastoon vuoden 2010 kertomuksen jälkeen, ja 5 jaksossa käsitellään rahaston varainhoitoa. Seuraavassa 6 jaksossa esitetään katsaus rahaston kattamaan toimintaan ja sen vaikutukseen vuodet kattavan monivuotisen rahoituskehityksen rahoitustarpeeseen. Rahastointiastetta koskevaa tavoitetta arvioidaan 7 luvussa ja päätelmät esitetään 8 jaksossa. Tätä kertomusta täydentävät komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetyt kaaviot ja taulukot. 2. RAHOITUSJÄRJESTELMÄN PÄÄPIIRTEET Vuonna 2007 käyttöön otetun uuden järjestelmän pääpiirteitä ovat a) rahoituksen perustuminen nettomaksuihin, b) tasausjärjestelmä ja c) kynnysarvot Nettomaksuihin perustuva rahoitus Vuonna 2007 käyttöönotettu nykyinen rahoitusjärjestelmä toi muutoksia rahaston varainhankintasääntöihin. Tällöin lopetettiin aiempi käytäntö rahoittaa rahastoa sovittuihin lainoihin perustuvien ennusteiden pohjalta nostetuista lainoista riippumatta. Rahoitusjärjestelmä on siitä lähtien perustunut nettomaksujen määrään. Muutoksen tavoitteena oli rahaston toiminnan tehostaminen vähentämällä unionin talousarvion ja rahaston välillä tehtävien vuotuisten siirtojen määrä yhteen siirtoon ja parantamalla määrärahavirtojen vaikuttavuutta Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2728/94 (EYVL L 293, , s. 1). Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1149/1999 (EYVL L 139, , s. 1), neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2273/2004 (EUVL L 396, , s. 28), neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 89/2007 (EUVL L 22, , s. 1). EUVL L 145, , s

4 2.2. Tasausjärjestelmä EU:n talousarvion suojaamiseksi häiriöiltä rahoitusjärjestelmään sisältyy tasausjärjestelmä, jolla rajoitetaan lainojen takaisinmaksun huomattavien laiminlyöntien varalta rahastoon vuosittain siirrettävää määrää. Tasausjärjestelmä toimii seuraavasti: jos yhden tai useamman takaisinmaksun laiminlyönnin takia rahastosta katettava määrä ylittää 100 miljoonaa euroa tiettynä vuonna (vaikuttaa talousarvioon talousarviovuoden n+2 alussa maksamisen jälkeen), 100 miljoonan euron ylittävä määrä maksetaan vähitellen takaisin rahastoon. Vuosittainen erä on määrältään pienempi seuraavista: 100 miljoonaa euroa tai jäljellä oleva määrä (asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/ artikla). Tasausjärjestelmää ei ole vielä aktivoitu, koska rahastosta ei ole tähän mennessä tarvittu 100 miljoonaa euroa vuodessa ylittävää määrää yhden tai useamman takaisinmaksun laiminlyönnin takia Kynnysarvot Lisäksi käyttöön on otettu niin sanotut kynnysarvot. Niiden tarkoituksena on ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle rahaston merkittävistä tappioista (tappiot ovat merkittäviä, jos rahaston arvo laskee alle 80 prosenttiin tavoitemäärästä) tai saada komissio laatimaan kertomuksen poikkeustoimenpiteistä, joita saatetaan tarvita rahaston täydentämiseksi (täydentäminen on tarpeen, kun rahaston arvo laskee alle 70 prosenttiin tavoitemäärästä). Kynnysarvoja ei tähän mennessä ole saavutettu. 3. RAHASTON TOIMINTA Tässä jaksossa käsitellään rahaston kattamia operaatioita ja takauksella katettujen lainojen luottoriskin kehittymistä Rahaston kattamat operaatiot Rahaston kattamat lainaoperaatiot liittyvät kolmeen eri välineeseen, joille myönnetään takaus Euroopan unionin talousarviosta. Nämä ovat Euroopan investointipankin (EIP) lainananto tai lainatakaukset toimille kolmansissa maissa, Euratomin lainananto kolmansille maille ja EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun lainat kolmansille maille. Komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan (1 jaksoon) sisältyvässä kaaviossa kuvataan rahaston toimintaa ja kaikkia sen arvoon vaikuttavia rahoitusvirtoja Rahaston kattama EIP:n ulkoinen lainananto EIP:lle myönnettyjen takuiden määrät ja tärkeimmät riskiominaisuudet Noin 97 prosenttia rahastosta katettavasta kokonaislainakannasta on EIP:n kolmansien maiden hankkeisiin myöntämien lainojen takauksia. Valtuuksien täytäntöönpanoennusteen mukaan EIP:n takausten huomattava osuus rahaston kattamasta riskistä pysynee tulevaisuudessa ennallaan. Jos takauksella katetun lainan saaja ei suorita velanmaksua eräpäivänä eikä kolmen kuukauden kuluessa eräpäivästä, EIP kehottaa komissiota maksamaan suorituksen laiminlyöneen velallisen erääntyneet saatavat EU:n ja EIP:n välisen takaussopimuksen 4

5 mukaisesti. Jos EIP:llä on EU:n takauksen lisäksi joku toinen julkinen tai yksityinen takaaja, kyseiseltä takaajalta vaaditaan takaussuoritusta ennen EU:n takuun vaatimista. Kaavio 1: Rahaston kattamien EIP:n toimien osuus vuoden 2012 lopussa (pääomat ja erääntyvät korot) 2,32 % 0,16 % Makrotaloudellinen rahoitusapu Euratom EIP 97,52 % Kolmansissa maissa toteutettavat EIP:n rahoitustoimet, joista on tehty sopimus valtion, julkisen sektorin tai yksityisen sektorin toimijan kanssa, jolla on valtion takaus, tai alueellisen tai paikallisen viranomaisen kanssa tai valtion omistaman ja/tai valtion määräysvallassa olevan julkisen yrityksen tai laitoksen kanssa, jolla on asianmukainen luottoriski, katetaan kokonaistakuusta. Muuntyyppisten, erityisesti yksityisen sektorin toimien osalta takuu rajoittuu tarkoin määriteltyihin poliittisiin riskeihin Rahastosta katettavat makrotaloudellisen rahoitusavun lainat Makrotaloudellista rahoitusapua annetaan lainoina ja/tai sellaisina avustuksina, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Sillä autetaan EU:n ehdokasmaita, mahdollisia ehdokasmaita ja naapurimaita selviytymään lyhyen aikavälin maksutasevaikeuksista, vakauttamaan julkista taloutta ja edistämään rakenneuudistusten toteuttamista. Makrotaloudellinen rahoitusapu on poikkeuksellista ja väliaikaista. Se perustuu tiukkoihin talouspoliittisiin ehtoihin ja täydentää yleensä IMF:n sopeuttamisohjelmia. Neuvoston ja parlamentin on hyväksyttävä erikseen kukin makrotaloudellinen rahoitusaputoimi. Jos tuensaajamaa laiminlyö lainan takaisinmaksun, komissio voi aktivoida rahaston kyseisen lainan rahoittamiseksi otetun lainan takaisinmaksun turvaamiseksi. Vuonna 2012 makrotaloudellisten rahoitusaputoimien osuus oli erittäin vähäinen (noin kaksi prosenttia) suhteessa rahaston kattaman jäljellä olevan pääoman ja korkojen kokonaismäärään (katso kaavio 1) Rahastosta katettavat Euratomin toimet Euratomin lainajärjestelyä voidaan käyttää hankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa (neuvoston päätös 77/270/Euratom) tai tietyissä kolmansissa maissa (Ukraina, Venäjä tai Armenia) (neuvoston päätös 94/179/Euratom). Neuvosto määritti vuonna 1990 lainanoton enimmäismääräksi 4 miljardia euroa. Noin 3,7 miljardin euron lainoista on sovittu ja maksettu 5

6 on 3,4 miljardia. Komission on ilmoitettava asiasta neuvostolle ja ehdotettava uutta lainanoton enimmäismäärää, jos lainamäärä saavuttaa 3,8 miljardin euron rajan. Kuten makrotaloudellisen rahoitusavun tapauksessa, rahastoon voidaan turvautua, jos tuensaaja laiminlyö lainan takaisinmaksun. Vuonna 2012 Euratomin toimien osuus oli marginaalinen (alle yksi prosentti) suhteessa rahaston kattaman jäljellä olevan pääoman ja korkojen kokonaismäärään (katso kaavio 1). 3.2 Luottoriskin kehittyminen Rahasto kattaa riskin, joka liittyy kolmansille maille myönnettyihin lainoihin ja takauksiin. Sen jälkeen kun EIP:n vuosia koskevia ulkoisia lainanantovaltuuksia 4 alettiin panna täytäntöön, katettu lainakanta on kasvanut keskimäärin 13,5 prosenttia vuodessa ja oli vuonna 2013 noin 23,1 miljardia euroa (myönnetyt lainat ja kertynyt korko). Rahaston lainakannan kasvu ei välttämättä tarkoita, että rahaston kattama riski kasvaisi suhteessa lainakantaan, koska luottoriskin kokonaismäärän arvioinnissa on otettava huomioon myös lainanottajien ominaisuudet. Arvioitaessa luottoriskin kehittymistä voidaan todeta, että katettujen lainojen luottoriski parani lokakuun 2013 lopussa hieman vuoteen 2009 verrattuna. Rahaston takaamien sijoituskelvottomiin lainanottajiin liittyvien lainojen osuus on erityisesti kasvanut ajan myötä (katso komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 5 jakso). Tämä havainto tukee osaltaan päätelmää tavoitetason säilyttämisestä 9 prosentissa. 4. RAHASTOON VAIKUTTANEET TAPAHTUMAT VUOSINA Vuosina rahastoon vaikutti kaksi tapahtumaa: EIP:n Syyrialle myöntämiin taattuihin lainoihin liittyvät laiminlyönnit ja Kroatian EU-jäsenyys. Niitä kuvataan jäljempänä Syyrialle myönnettyihin taattuihin lainoihin liittyvät laiminlyönnit Syyrian tilanteen heikennyttyä ulkoasiainneuvosto, Euroopan parlamentti ja neuvosto tekivät vuonna 2011 joitakin Syyriaa koskevia päätöksiä. Ne esimerkiksi kielsivät nykyisiin lainasopimuksiin liittyvät EIP:n maksut. Kyseinen päätös on sittemmin vahvistettu 1 päivänä joulukuuta 2011 annetulla neuvoston päätöksellä 2011/782/YUTP, 18 päivänä tammikuuta 2012 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 36/2012 ja 31 päivänä toukokuuta 2013 annetulla neuvoston päätöksellä 2013/255/YUTP. Vaikka Syyria oli aiempina vuosina maksanut lainojaan EIP:lle täysimääräisesti ja ajoissa, sillä on marraskuusta 2011 lähtien ollut maksurästejä EIP:lle sen hankkeisiin myönnetyistä EIP:n lainoista. Näin ollen ja EU:n ja EIP:n välisen takuusopimuksen mukaisesti EIP on turvautunut takuurahastoon neljästi vuoden 2012 aikana. Rahastosta on maksettu kaikkiaan noin 42 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 rahastoon jouduttiin turvautumaan kahdeksan kertaa ja rahastosta maksettiin yhteensä 82,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 perittiin takaisin 2,1 miljoonaa euroa. 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1080/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja lainatakauksista aiheutuvien tappioiden varalta ja päätöksen N:o 633/2009/EY kumoamisesta (EUVL L 280, , s. 1). 6

7 Syyrian taattujen lainojen jäljellä oleva kokonaismäärä on noin 551 miljoonaa euroa, ja viimeisen lainan erääntymisaika ulottuu vuoteen Kun EU on suorittanut maksun EU:n takauksen nojalla, EIP:n oikeudet ja oikeussuojakeinot siirtyvät takuusopimuksen mukaisesti EU:lle. EIP:n on aloitettava takaisinperintämenettelyt siirrettyjen summien osalta EU:n ja EIP:n välisen perintäsopimuksen mukaisesti Kroatian liittyminen EU:hun vuonna 2013 Kroatiasta tuli EU:n jäsenvaltio kesäkuussa Sen jälkeen Kroatiaan liittyvät riskit on katettu EU:n talousarviosta eikä enää takuurahastosta. Takuurahastosta siirrettiin näin ollen EU:n talousarvioon noin 30,3 miljoonaa euroa, joka vastaa Kroatian noin 337 miljoonan luottoriskiä (myönnetyt lainat ja kertynyt korko). 5. RAHASTON VARAINHOITO VAIKEASSA MARKKINATILANTEESSA Tässä jaksossa arvioidaan rahaston varojen kehittymistä vuosina Rahaston tulos Vuoden 2010 alusta kesäkuuhun 2013 rahaston absoluuttinen kokonaistuotto oli keskimäärin 2,42 prosenttia vuodessa. Samana ajanjaksona rahaston tuloksen vertailuarvo oli keskimäärin 1,86 prosenttia vuodessa. Rahaston tuloksen vertailuarvoon on yhdistetty pääasiassa IBOXXindeksejä (esimerkiksi Eurozone Sovereign (EUR) -indeksi ja Collateralized Covered (EUR) -indeksit) sekä lyhytaikaisen luottoriskin osalta Euribid. Rahaston vertailuindeksi ylittyi keskimäärin 0,56 peruspisteellä vuodessa. Rahaston tulos saavutettiin maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden lähihistorian vakavimman kriisin yhteydessä. Rahaston varat olivat 31. joulukuuta 2012 noin 2 miljardia euroa (josta noin 155,7 miljoonaa euroa vastasi vuoden 2013 alussa EU:n talousarvioon siirrettyä osuutta). Salkun korkoriskiherkkyys duraatiolla mitattuna aleni 1,45:een 30. kesäkuuta Rahaston koon kehitys Valmisteluasiakirjan kaaviosta 2 nähdään, että rahaston varat vähenivät vuosina 2007 ja 2008 uuden rahoitusjärjestelmän käyttöönoton myötä ja ovat kasvaneet vuoden 2008 jälkeen. Vuonna 2012 rahaston varat olivat noin 2 miljardia euroa. Vuoden 2007 laskua selittää (edellisistä valtuuksista johtuva) lainojen hidas maksukehitys nykyisten EIP:n ulkoisten lainanantovaltuuksien alussa, mikä johti 125,75 miljoonan euron ylijäämään, joka siirrettiin rahastosta EU:n talousarvioon. Rahaston varojen lisääntymistä selittää maksujen nopeutuminen ulkoisten lainanantovaltuuksien puitteissa vuodesta 2010 lähtien ja rahoituskriisistä johtuva makrotaloudellisten rahoitusaputoimien lisääntyminen (katso valmisteluasiakirjan 6 jaksossa oleva taulukko 1). Rahoituksen lisäksi rahaston pääasiallisena tulonlähteenä on varoille kertyvä tuotto. Tuotto on pienentynyt vuodesta 2007, sillä markkinakorot ovat yleisesti laskeneet historiallisen alhaiselle tasolle. Vuosina tuotto oli yhteensä 281 miljoonaa euroa (valmisteluasiakirjan taulukko 1, sarake b: rahoitusvirrat rahastoon ja rahastosta sen perustamisen jälkeen). 7

8 6. UUSIEN LAINANANTOVALTUUKSIEN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT VUOSILLE Jaksossa esitetään katsaus rahaston kattamaan (EIP:n, makrotaloudellisen rahoitusavun ja Euratomin) lainanantotoimintaan ja sen mahdolliseen rahoitusvaikutukseen monivuotisen rahoituskehyksen aikana EIP:n lainanantovaltuudet EIP:n lainanantovaltuuksien piiriin kuuluu yli 95 prosenttia rahaston kattamista toimista. Takuurahaston rahoitusjärjestelmän tarkoituksena on säilyttää rahaston varat 9 prosentissa kokonaislainamäärästä. Käytännössä tämä rajoittaa EU:n talousarviotakuun kattamia EIP:n ulkoisia lainanantovaltuuksia. Komissio esitti ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta (COM(2013) 293, ). Ehdotuksessa esitetään EU:n takuun kattamien EIP:n rahoitustoimien enimmäismääräksi 28 miljardia euroa vuosina ja jaetaan enimmäismäärä kahteen osaan: i) kiinteä 25 miljardin euron enimmäismäärä sekä ii) valinnainen 3 miljardin euron lisämäärä. Valinnaisen lisämäärän mahdollisen käyttöönoton talousarviovaikutukset olisi laskettava väliarvioinnin yhteydessä päivitettyjen, rahaston rahoitustarpeita koskevien ennusteiden pohjalta. Uusista valtuuksista neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission välillä käydyissä neuvotteluissa sovittiin 17. joulukuuta 2013, että kiinteää enimmäismäärää korotetaan 2 miljardilla eurolla 27 miljardiin euron enimmäismäärään. Tämä sopimus on hyväksytettävä virallisesti neuvostolla ja Euroopan parlamentilla vuoden 2014 aikana Makrotaloudellinen rahoitusapu Komissio on vuoden 2011 jälkeen antanut neljä makrotaloudellista rahoitusapua koskevaa lainsäädäntöehdotusta. Kaksi niistä annettiin vuonna 2011: Georgiaa koskeva tammikuussa 2011 ja Kirgisian tasavaltaa koskeva joulukuussa 2011 ja kaksi vuonna 2013: Jordaniaa koskeva huhtikuussa ja Tunisiaa koskeva joulukuussa. Vuoden 2011 jälkipuoliskolta lähtien rahoitusolosuhteet maailmanlaajuisilla pääomamarkkinoilla ovat heikentyneet merkittävästi. Lisäksi arabikevät ja siitä seurannut poliittinen ja taloudellinen kuohunta Välimeren alueen arabikumppanimaissa lisäsivät näissä talouksissa talousarvioon ja ulkoiseen rahoitusasemaan kohdistuvia paineita. Tämä kehitys johti makrotaloudellisen rahoitusavun kysynnän lisääntymiseen vuosina 2012 ja Ensiksi Egyptin hallitus pyysi 500 miljoonan euron makrotaloudellista rahoitusapua. Pyyntö lähetettiin alun perin kesäkuussa 2011 ja uusittiin helmi- ja marraskuussa Seuraavaksi Jordania pyysi joulukuussa 2012 enintään 200 miljoonan euron makrotaloudellista rahoitusapua lainojen muodossa. Myös Tunisian viranomaiset pyysivät elokuussa 2013 enintään 500 miljoonan euron makrotaloudellista rahoitusapua. Arvioituaan yhdessä IMF:n kanssa Jordanian ja Tunisian jäljellä olevia ulkoisia rahoitustarpeita komissio hyväksyi 8

9 huhtikuussa 2013 lainsäädäntöehdotuksen 180 miljoonan euron (Jordanian osalta) ja joulukuussa 2013 lainsäädäntöehdotuksen 250 miljoonan euron (Tunisian osalta) rahoitusavun myöntämisestä lainoina. Joulukuussa 2013 Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat päätöksen rahoitusavun myöntämisestä Jordanialle. Rahoitusapu maksetaan vuoden 2014 aikana. Suunniteltu makrotaloudellinen rahoitusapu Tunisialle on määrä maksaa vuosina 2014 ja Komissio on ehdottanut Ukrainan kriisin vuoksi lainoina myönnettävää enintään miljardin euron ylimääräistä makrotaloudellista hätäapua, jolla täydennetään 610 miljoonan euron lainoista muodostuvaa voimassa olevaa makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelmaa. Kumpaankin rahoitusapuun liittyvät maksut on tarkoitus suorittaa vuosien 2014 ja 2015 aikana. Lisäksi Armenian viranomaiset toimittivat uutta makrotaloudellista rahoitusaputoimea koskevan pyynnön helmikuussa Makrotaloudellisen rahoitusavun lainojen arvioidut maksut, jotka on tarkoitus maksaa vuosina (makrotaloudellisen avun poikkeuksellisen luonteen vuoksi ennustetta vuoden 2015 jälkeiselle ajalle ei ole laadittu), ovat noin 2,6 miljardia euroa, joista 1,7 miljardia euroa arvioidaan maksettavan vuonna 2014 ja 0,9 miljardia euroa vuonna 2015 (nämä luvut sisältävät Ukrainalle ehdotetun viimeisimmän rahoitusavun). Näihin lainoihin perustuvat maksut vaikuttavat rahaston rahoitukseen aikaisintaan vuonna 2016 sen mukaan, kuinka nopeasti lainoja nostetaan Euratom Vuonna 2012 ei suoritettu yhtään maksua Euratomin lainajärjestelyn perusteella. Elokuussa 2013 allekirjoitettiin laina- ja takaussopimus (300 miljoonaa euroa) Ukrainan kanssa maan ydinvoimaloiden turvallisuuden parantamiseksi. Ensimmäinen lainaerä on määrä maksaa vuonna Lainajärjestelystä jäljelle jäävät 326 miljoonaa euroa voitaisiin vuosina käyttää yhteen tai kahteen hankkeeseen jäsenvaltioissa tai tietyissä kolmansissa maissa. Komission on ilmoitettava asiasta neuvostolle ja ehdotettava uutta lainanoton enimmäismäärää, kun lainan kokonaismäärä saavuttaa 3,8 miljardin euron rajan (nykyään rajana on 3,7 miljardia euroa) Rahoitusehdotus vuodet kattavaa monivuotista rahoituskehystä varten Valmisteluasiakirjan taulukosta 2 voidaan havaita, että monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset saatavilla olleet vuotuiset määrärahat (200 miljoonaa euroa vuodessa käypinä hintoina) olivat rahoituskauden aikana suurelta osin riittävät rahaston rahoittamiseen useimpina vuosina. Talousarviosta rahastoon yhteensä siirrettyjen määrärahojen ja talousarvioon varattujen kokonaismäärärahojen suhde on noin 44 prosenttia kauden lopussa. 9

10 Käyttöasteeseen vaikutti uuden rahoitusjärjestelmän käyttöönotto vuonna Sillä saatiin päättymään liiallisten varojen siirtäminen rahastoon rakenteellisista syistä. Vuosina EIP maksoi sen lisäksi nykyisten valtuuksiensa puitteissa sovittuja lainoja odotettua hitaammin. Vuonna 2011 otettiin käyttöön valinnainen valtuutus ilmastonmuutoksen torjunnan alalla (2 miljardia euroa käypinä hintoina). Lisäksi Välimeren maita koskevaa enimmäismäärää lisättiin 1,6 miljardilla eurolla käypinä hintoina (päätös N:o 1080/2011/EU). Nämä muutokset eivät kuitenkaan vaikuta rahoitukseen vuodet kattavassa rahoituskehyksessä. Komissio esitti 23. toukokuuta 2013 EIP:n uusia ulkoisia lainanantovaltuuksia koskevan ehdotuksen. Sen mukaan rahaston rahoituksen enimmäismäärä olisi vuosien valtuuksien osalta 1,193 miljardia euroa, kun se vuosien rahoituskehyksen mukaan oli 1,4 miljardia euroa (molemmat määrät käypinä hintoina). Sen jälkeen 17. joulukuuta 2013 (neuvoston, parlamentin ja komission välisten neuvottelujen puitteissa) tehdyllä sopimuksella (joka on vielä hyväksytettävä lainsäädäntövallan käyttäjällä) korotetaan EU:n EIP:lle myöntämän takauksen kiinteää enimmäismäärää. Lisäksi siinä määrätään rahaston lisärahoitustarpeiden kattamiseen 110 miljoonan euron lisämäärästä 5 käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina 6. Vuodet kattavan rahoituskehyksen mukaisen rahoituksen kokonaismäärän odotetaan kattavan rahaston tarpeet vuosina tämän kertomuksen laatimisajankohtana saatavilla olevien tietojen perusteella ja taattujen lainojen maksamista ja takaisinmaksua koskevan arvion perusteella. Takuurahaston rahoittamiseksi vuosina tarvittavat todelliset vuotuiset määrärahatarpeet riippuvat kuitenkin rahaston kattamia kolmea toimintoa (EIP:n taatut lainat, makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euratom) varten allekirjoitettujen lainasopimusten, nostettujen lainojen ja lainojen takaisinmaksujen määrästä. Toinen tärkeä tekijä, joka vaikuttaa määrärahojen tarpeen mahdolliseen muuttumiseen kyseisenä ajanjaksona, ovat Syyrialle myönnettyjen taattujen lainojen vuonna 2011 alkaneiden maksulaiminlyöntien vuoksi rahastolle esitettävät takausvaateet. Vuosille tarvittavaa rahoitusta koskevassa arviossa otetaan huomioon vuosina 2012 ja 2013 tapahtuneisiin Syyrian lainojen maksulaiminlyönteihin liittyvien nykyisten takausvaateiden vaikutus sekä oletus ennen vuoden 2015 puoliväliä erääntyvien lainamaksujen laiminlyöntien jatkumisesta. Ottaen huomioon, että tämä oletus on pakostakin epävarma, Syyrian maksulaiminlyönteihin liittyvät takausvaateet voivat loppua ennen kyseisen ajanjakson päättymistä tai jatkua vielä sen jälkeenkin. 5 6 Ennen vuotta 2007 päätetyistä operaatioista peräisin olevat 110 miljoonaa euroa, jotka on palautettu Euro Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälinettä (FEMIP) varten perustetulle varainhoitotilille ja jotka liittyvät talousarviosta maksettavaan tukeen, ovat ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja (EIP:n vuosien ulkoisia lainanantovaltuuksia varten) varainhoitoasetuksen 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja ne käytetään rahaston rahoittamiseen. Koska käyttötarkoitukseensa sidotut tulot saavat aikaan määrärahojen lisäämisen ilman tarvetta lisätä omia varoja, niitä ei oteta huomioon monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärässä. Katso vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen johdanto-osan 8 kappale: Monivuotisessa rahoituskehyksessä ei olisi otettava huomioon niitä budjettikohtia, jotka rahoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012, jäljempänä 'varainhoitoasetus', tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. 10

11 Rahaston määrärahoja täydentää myös rahaston varojen sijoittamisesta saatava tuotto. Tuotto voi kuitenkin olla edellisten kausien tuottoja pienempi, koska korot ovat tämän kertomuksen laatimisen ajankohtana historiallisen alhaisella tasolla. 7. RAHOITUKSEN TAVOITETASO Rahastoa arvioitiin syyskuun 2009 ja helmikuun 2010 välisenä aikana. Tarkoituksena oli arvioida rahaston merkitystä, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Arvioinnissa keskityttiin etenkin rahaston tärkeimpien parametrien nykytasojen sopivuuteen ja erityisesti tavoitetasoon. Lisäksi selvitys vahvisti, että nykyinen 9 prosentin taso oli riittävä suhteessa rahaston kattamien lainojen ja lainatakausten luottoriskiin. Edellä mainitun arvioinnin yhteydessä tehdyssä kvantitatiivisessa arviossa todetaan, että rahasto voisi mahdollisesti kattaa jopa nopeutettujen tappioiden skenaarion 7 mukaiset epätodennäköisen suuret tappiot. EIP ei ole aiemmin nopeuttanut takausvaateita sellaisten taattujen lainojen yhteydessä, joihin maksujen laiminlyönnit liittyvät edellyttäen, että EU:n takuulla varmistetaan lainanottajan erääntyvien maksujen suorittaminen, vaikka lainanottaja jatkaisi maksujen laiminlyöntiä. Rahasto kattaa takaisinmaksun laiminlyönneistä aiheutuvan luottoriskin 42 maan osalta. Niiden kymmenen maan osuus, joiden luottoriski on rahaston kannalta korkein, on noin 81 prosenttia kokonaisriskistä. Rahaston kattamien lainaoperaatioiden alueellinen jakautuminen on säilynyt lähes muuttumattomana vuosina Tämä vakaus johtuu siitä, että EIP:n lainaoperaatioiden alueellinen jakautuminen on pysynyt vastaavasti hyvin samankaltaisena edellisten ja nykyisten valtuuksien aikana. Lainaoperaatioista noin 83 prosenttia kohdistuu Välimeren maihin sekä mahdollisiin ehdokasmaihin ja ehdokasmaihin (katso valmisteluasiakirjan kaavio 3). Rahaston kattamien lainojen luottoriskiprofiilin kehittymistä koskevasta vuoden 2012 lopussa tehdystä analyysistä käy ilmi, että rahaston tärkein parametri (9 prosentin tavoitetaso) on asetettu riittävälle tasolle suhteessa rahastoon kohdistuvaan riskiin. Erityisesti painotetun luottoriskiluokituksen keskiarvon mukainen lainaoperaatioiden luottoriskiprofiili parani hieman edellisiin vuosiin nähden (katso edellä 3.2 kohta ja valmisteluasiakirjan 5 jakso). Tämä alhaisempi riskiprofiili on yksi 9 prosentin tavoitetasoa puoltavista tekijöistä. Vaikka kokonaisriskiprofiili on viime vuosina parantunut, noin 49 prosentilla takauksen kattaman salkun lainoista on alle investointitason laskenut luottoluokitus. Tämä tarkoittaa, että tärkeimpien luottoluokituslaitosten eri aikahorisonteille julkistamien, valtion riskiä kuvaavia eri luottoluokkia koskevien kumulatiivisten maksuhäiriötietojen mukaan on todennäköistä, että takaisinmaksu laiminlyödään yhden vuoden aikana. Tämä riski katsotaan kuitenkin katetuksi, kun rahoituksen tavoitetaso on 9 prosenttia. 7 Rahastosta katetaan yleensä ainoastaan maksamattoman maksun (korko ja/tai pääoma) määrä tiettynä eräpäivänä. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa erääntyvien maksujen kokonaismäärä vaikuttaa rahastoon vasta ajan mittaan näiden maksujen erääntyessä. Teoriassa lainanantaja voisi maksamatta jääneen maksun jälkeen vaatia kaikkien tulevaisuudessa erääntyvien maksujen maksamista. Rahastoon kohdistuvan maksimaalisen rasituksen simuloimiseksi kvantitatiivisessa analyysissa simuloitiin myös tilanne, jossa maksamattomat maksut nopeuttavat kaikkien tulevaisuudessa erääntyvien maksujen maksuaikataulua. 11

12 Vuosina rahastosta on vaadittu maksettavaksi yhteensä 478 miljoonaa euroa, ja takaisinperintäaste on ollut 100 prosenttia (katso valmisteluasiakirjan taulukko 1). Vuosina 2012 ja 2013 tehdyt viimeisimmät vaatimukset liittyivät Syyriaan. Vuonna 2012 maksettavaksi vaadittu määrä oli 42 miljoonaa euroa, josta 2,1 miljoonaa euroa perittiin takaisin ja 24 miljoonaa euroa maksettiin. Vuonna 2013 rahastosta arvioidaan maksettavan noin 82,5 miljoonaa euroa. Tässä kertomuksessa olevan analyysin perusteella rahaston tärkein parametri (9 prosentin tavoitetaso) on asetettu riittävälle tasolle rahastoon kohdistuvan riskin ja sen huomioon ottamiseksi, miten luottoriski mahdollisesti kehittyy finanssikriisin vaikutuksesta. 8. PÄÄTELMÄT Nykyinen rahoitusjärjestelmä jatkaa talousarviomenettelyn parantamista luvatulla tavalla, sillä rahoitus perustuu nyt toteutuneisiin nettomaksuihin. Näin ollen talousarviomenettely on tehostunut rahaston rahoittamisen osalta. Rahaston kattamasta riskistä ja 9 prosentin tavoitetasosta tehty kvantitatiivinen analyysi on osoittanut rahaston tavoitetason ja muiden pääpiirteiden olevan asianmukaiset. Komissio ei tästä syystä näe tarvetta muuttaa rahaston tavoitetasoa tai rahaston muita ominaispiirteitä. Tavoitetasoa on kuitenkin tarkasteltava aika ajoin sen arvioimiseksi, onko se edelleen oikeassa suhteessa rahaston kattamaan riskiin. Tarkastelu tehdään samanaikaisesti ulkoisten lainanantovaltuuksien väliarvioinnin kanssa. Jos tarkastelun tuloksena katsotaan, että rahaston toimintaa on muutettava, laaditaan uusi rahaston toimintaa koskeva kertomus. 12