KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 328 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Bulgariaa, Liettuaa ja Slovakiaa koskevaan ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmaan liittyvän työn toteuttamisesta vuonna 2016 ja sitä edeltävinä vuosina FI FI

2 1 JOHDANTO Tässä kertomuksessa tarkastellaan, miten Euroopan unionin avustusohjelmissa, joilla tuetaan ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa Bulgariassa, Liettuassa ja Slovakiassa, on edistytty vuonna 2016 ja sitä edeltävinä vuosina. Sillä täytetään asiaankuuluvissa neuvoston asetuksissa 1,2 säädetyt raportointivaatimukset, ja sen pohjalta hyväksytään avustusohjelmien mukaiset vuoden 2017 työohjelmat. Komissio on antanut nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ( ) aikana aiheesta aiemmin kaksi kertomusta 3,4. Liittyessään EU:hun Bulgaria, Liettua ja Slovakia sitoutuivat sulkemaan kahdeksan neuvostovalmisteista ydinvoimalaa ennen niiden suunnitellun käyttöiän päättymistä. Vastineeksi EU sitoutui tarjoamaan rahoitustukea seuraavien ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon: Kozloduyn ydinvoimala, yksiköt 1 4, Bulgaria Ignalinan ydinvoimala, Liettua Bohunice V1 -ydinvoimala, Slovakia. Ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmien 1,2 tarkoituksena on auttaa asianomaisia jäsenvaltioita etenemään vakaasti kohti käytöstäpoistamisprosessin lopputilaa mahdollisimman korkeaa turvallisuustasoa ylläpitäen. Kaikissa kolmessa tapauksessa lopputilaksi on määritetty ympäristövaurioalue (brownfield). Ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmat eivät kata käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen sijoittamista syvällä kallioperässä sijaitsevaan loppusijoitustilaan, vaan sitä on käsiteltävä kunkin jäsenvaltion kansallisessa käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevassa ohjelmassa asiaa koskevan direktiivin 5,6 mukaisesti Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1368/2013, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, unionin tuesta ydinvoimaloiden käytöstä poistamisen avustusohjelmille Bulgariassa ja Slovakiassa sekä asetusten (Euratom) N:o 549/2007 ja (Euratom) N:o 647/2010 kumoamisesta (EUVL L 346, , s. 1) ja oikaisu (EUVL L 8, , s. 31). Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1369/2013, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, unionin tuesta ydinvoimaloiden käytöstä poistamisen avustusohjelmalle Liettuassa ja asetuksen (EY) N:o 1990/2006 kumoamisesta (EUVL L 346, , s. 7) ja oikaisu (EUVL L 8, , s. 30 ja EUVL L 121, , s. 59). Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Bulgariaa, Liettuaa ja Slovakiaa koskevaan ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmaan liittyvän työn toteuttamisesta vuonna 2015 ja sitä edeltävinä vuosina (COM(2016) 405 final). Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Bulgariaa, Liettuaa ja Slovakiaa koskevaan ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmaan liittyvän työn toteuttamisesta vuosina (COM(2015) 78 final). Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten (EUVL L 199, , s ). 2

3 2 OHJELMAN HALLINNOINTI 2.1 Toteutusmenetelmä Komissio on uskonut ohjelmien talousarvioiden toteuttamisen seuraaville pilariarvioinnin läpäisseille täytäntöönpanoelimille (välillinen hallinnointi): Bulgaria: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), jonka kautta on maksettu rahoitusosuuksia Kozloduyn käytöstäpoiston kansainväliseen tukirahastoon (KIDSF) vuodesta 2001 alkaen; Liettua: ERBD, jonka kautta on maksettu rahoitusosuuksia Ignalinan käytöstäpoiston kansainväliseen tukirahastoon (IIDSF) vuodesta 2001 alkaen, ja hankehallinnoinnin kansallinen keskusvirasto (CPMA) vuodesta 2003 alkaen; Slovakia: ERBD, jonka kautta on maksettu rahoitusosuuksia Bohunicen käytöstäpoiston kansainväliseen tukirahastoon (BIDSF) vuodesta 2001 alkaen, ja Slovakian kansallinen innovaatio- ja energiavirasto (SIEA) vuodesta 2016 alkaen. Näin ollen Ignalinan ja Bohunicen ohjelmiin ohjataan EU-varoja kahden kanavan kautta. Komission pilariarviointien avulla keräämän näytön perusteella täytäntöönpanoelimet (EBRD, CPMA ja SIEA) täyttävät välilliselle hallinnoinnille varainhoitoasetuksen 7 60 artiklassa asetetut vaatimukset. 2.2 Vuotuinen ohjelmasuunnittelu ja seuranta Komissio muutti ohjelmien hallinnointia vuosia koskevaa monivuotista rahoituskehystä varten selkiyttääkseen eri toimijoiden tehtäviä ja vastuita sekä lisäsi suunnittelua, valvontaa ja raportointia koskevia vaatimuksia 8. Uudistetussa hallinnointimallissa kukin asianomainen jäsenvaltio on nimittänyt ohjelmakoordinaattorin (ministeri- tai valtiosihteeritasolla), joka on vastuussa käytöstäpoisto-ohjelman suunnittelusta, koordinoinnista ja valvonnasta kansallisella tasolla. Ohjelmakoordinaattorien on toimitettava komissiolle vuotuiset työohjelmat. Komissio hyväksyy työohjelmat ja rahoituspäätökset asetuksen (EU) N:o 182/ artiklassa säädetyn tarkastelumenettelyn mukaisesti Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom täytäntöönpanon edistymisestä ja inventaario yhteisön alueella olevasta radioaktiivisesta jätteestä ja käytetystä ydinpolttoaineesta sekä tulevaisuudennäkymistä (COM(2017) 236 final). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta. Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 7 päivänä elokuuta 2014, Bulgariaa, Liettuaa ja Slovakiaa koskeviin ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmiin liittyvistä soveltamissäännöistä kaudella (C(2014) 5449 final). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä. 3

4 Kutakin jäsenvaltiota varten on perustettu seuranta- ja raportointitehtävien suorittamista varten komitea, jonka puheenjohtajina toimivat komission edustaja ja ohjelmakoordinaattori. Täytäntöönpanoelimet vastaavat ohjelmien päivittäisestä seurannasta. Myös komissio seuraa hankkeiden toteuttamista tiivisti kaksi kertaa vuodessa tehtävillä asiakirjatarkastuksilla ja paikalla tehtävillä tarkastuksilla. Komissio on myös pyytänyt tuensaajia ottamaan seurannan tueksi käyttöön ansaittuun arvoon perustuvan hallinnointijärjestelmän (Earned Value Management, EVM), jolla arvioidaan puolueettomasti hankkeiden tuloksellisuutta ja etenemistä. 2.3 Tarkastus- ja arviointitoimet Komissio teki vuonna 2015 ohjelmien hallinnointia ja valvontaa koskevan sisäisen tarkastuksen. Vuonna 2016 komissio sai toteutettua kaikki arvioinnin johdosta edellytetyt toimet. Tärkein tuotos oli perusteellinen arviointi 10 kunkin asianomaisen jäsenvaltion rahoitussuunnitelman kestävyydestä käytöstäpoiston saattamiseksi turvallisesti loppuun. Tutkimus osoitti komission aiemmat myönteiset päätelmät oikeiksi (käytöstäpoistosuunnitelmista ei puutu tietoja ja ne ovat asianmukaiset ja kattavat, käytöstäpoisto-ohjelmien kokonaiskustannusarviot ovat asianmukaiset ja varat riittävät vuosia koskevan kehyksen tavoitteiden saavuttamiseen, eikä ohjelmissa ole rahoitusvajeita). Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vuoden 2020 jälkeisiä rahoitusvajeita etenkin Liettuan osalta. Siinä todettiin, että kyseiset kolme valtiota todistettavasti kykenevät rahoittamaan ohjelmansa loppuun kansallisista varoistaan niin, että vaikutukset valtion vuotuiseen talousarvioon ovat seitsemän vuoden aikana muissa valtioissa vähäiset ja Liettuassa noin 0,3 0,5 prosentin luokkaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi syyskuussa 2016 ohjelmien tuloksellisuuden tarkastusta koskevan kertomuksen 11, johon sisältyi myös suosituksia komissiolle ja jäsenvaltioille. Komissio hyväksyi kaikki suositukset kokonaan tai osittain. Se on toteuttanut seuraavat suositusten edellyttämät toimet tai jatkaa niiden toteuttamista: - osaamisen jakamisen ja parhaiden käytäntöjen noudattamisen jatkuva tukeminen - kansallisia yhteisrahoitusosuuksia koskevan kehyksen selkiyttäminen ja vahvistaminen - sen selvittäminen, onko ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon kohdennettua rahoitusta syytä jatkaa vuoden 2020 jälkeen - keskustelun käynnistäminen vaihtoehdoista radioaktiivisen jätteen yhteisiksi loppusijoitusratkaisuiksi unionissa Nuclear Decommissioning Assistance Programme (NDAP) Assessment of the robustness of the financing plans considering the economic-financial-budgetary situation in each concerned Member State and of the relevance and feasibility of the detailed decommissioning plans, Deloitte, NucAdvisor ja VVA Europe, Euroopan komission energian pääosaston toimeksiannosta tehty tutkimus. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 22/2016, Ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa Liettuassa, Bulgariassa ja Slovakiassa koskevat EU:n avustusohjelmat: vuoden 2011 jälkeen on edistytty jonkin verran, mutta edessä on suuria haasteita. 4

5 - sen arvioiminen, onko ydinvoimaloiden käytöstäpoistosta ja radioaktiivisen jätteen huollosta aiheutuvia kustannuksia käsitelty kirjanpidossa läpinäkyvästi kaikissa jäsenvaltioissa. Komission yksiköt aloittivat ohjelmien väliarvioinnin 12 marraskuussa Arviointiin sisältyy julkinen kuuleminen, ja siinä arvioidaan ohjelmien tuloksia ja vaikutuksia, varainkäytön tehokkuutta ja ohjelmista unionin tasolla saatavaa lisäarvoa. Lisäksi siinä käsitellään mahdollisuuksia muuttaa ohjelmien yksityiskohtaisia täytäntöönpanomenettelyjä Talousarvion toteuttaminen Komissio hyväksyi vuosia 2014, 2015 ja 2016 koskevat vuotuiset työohjelmat ja niihin liittyvät rahoituspäätökset 13,14,15 sekä sitoi niihin kohdennetut määrärahat ERBD:n, CPMA:n ja SIEA:n kanssa tehdyillä valtuutussopimuksilla (EBRD: 120,6 miljoonaa euroa Kozloduyn käytöstäpoiston kansainväliseen tukirahastoon, 9,0 miljoonaa euroa Ignalinan käytöstäpoiston kansainväliseen tukirahastoon ja 30,3 miljoonaa euroa Bohunicen käytöstäpoiston kansainväliseen tukirahastoon; CPMA: 176,6 miljoonaa euroa; SIEA: 62,5 miljoonaa euroa). Komission maksut perustuivat sopimustarpeita koskeviin ennusteisiin ja hankkeiden toteutuksessa tapahtuneeseen edistykseen. 3 YHTEISRAHOITUS Kozloduy-ohjelma Vuosina Kozloduyn ydinvoimalan käytöstäpoistosuunnitelman kustannuksiin käytettiin 42,8 miljoonaa euroa kansallisia varoja ja 86,1 miljoonaa euroa Kozloduyn käytöstäpoiston kansainvälisestä tukirahastosta. Täten Bulgarian osuus yhteisrahoituksesta oli 33 prosenttia. Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvioi kertomuksessaan 11, että vuosien rahoitusvaje on 28 miljoonaa euroa. Bulgaria on kuitenkin parhaillaan tekemässä kolmen vuoden välein suoritettavaa käytöstäpoistosuunnitelman arviointia, jota maan kansallinen lainsäädäntö edellyttää. Komissio tarkastelee arvioinnin tuloksia, kun on saanut ne ohjelmakoordinaattorilta, ja raportoi niistä parlamentille ja neuvostolle Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 30 päivänä lokakuuta 2014, rahoituspäätöksen hyväksymisestä Bohunicen, Ignalinan ja Kozloduyn ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmien täytäntöönpanemiseksi vuonna 2014 (C(2014) 8104). Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 30 päivänä heinäkuuta 2015, rahoituspäätöksen hyväksymisestä Bohunicen, Ignalinan ja Kozloduyn ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmien täytäntöönpanemiseksi vuonna 2015 (C(2015) 5211). Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 21 päivänä marraskuuta 2016, vuoden 2016 työohjelmien ja rahoituksen hyväksymisestä Bohunicen, Ignalinan ja Kozloduyn ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmien täytäntöönpanemiseksi (C(2016) 7394). 5

6 Ignalina-ohjelma Ignalinan ydinvoimalan käytöstäpoistosuunnitelman kustannuksiin käytettiin ohjelman alusta kesäkuuhun 2016 mennessä 137,9 miljoonaa euroa kansallisia varoja ja 805,8 miljoonaan euroa Ignalinan käytöstäpoiston kansainvälisestä tukirahastosta ja CPMA:sta. Täten Liettuan osuus yhteisrahoituksesta oli 15 prosenttia. Nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä on havaittu yhteisrahoitusosuuden kasvavan. Vuosina 2016 ja 2017 kansallisista varoista tehtävien maksujen odotetaan olevan 44 miljoonaa euroa ja Ignalinan käytöstäpoiston kansainvälisestä tukirahastosta ja CPMA:sta odotetaan maksettavan 176 miljoonaa euroa. Tällöin Liettuan yhteisrahoitusosuus vuosina 2016 ja 2017 olisi 20 prosenttia. Vuosien rahoitusvaje on yhä merkittävä, 1,561 miljardia euroa 11. Asiaa koskevassa kansallisessa lainsäädännössä 16 edellytetään, että Liettuan hallitus neuvottelee EU:n lisätuen myöntämisestä vuoden 2020 jälkeen, mutta myös sitoudutaan maksamaan valtion budjetista kaikki kustannukset, jos muita rahoituslähteitä ei löydetä. Bohunice-ohjelma Ohjelman alusta vuoden 2015 loppuun mennessä Slovakian kansallisesta ydinvoimarahastosta oli maksettu 148 miljoonaa euroa ja Bohunicen käytöstäpoiston kansainvälisestä tukirahastosta 189 miljoonaa euroa. Täten Slovakian osuus yhteisrahoituksesta oli 44 prosenttia. Vuosille (ohjelman päättymiseen asti) on kohdennettu 328 miljoonaa euroa kansallisia varoja ja 482 miljoonaa euroa EU:n varoja. Vuosien rahoitusvaje on 92 miljoonaa euroa EDISTYMINEN JA TULOKSELLISUUS Kahden asiaa koskevan asetuksen 1,2 2 artiklassa määritellään käytöstäpoistoohjelmien tärkeimmät erityistavoitteet vuosia koskevalla rahoituskaudella. Tavoitteet esitetään tarkemmin täytäntöönpanomenettelyissä 8, joiden perusteella kutakin käytöstäpoisto-ohjelmaa seurataan lopputilaan saakka. Kaikki reaktorit on pysäytetty, ja yhtä 17 lukuun ottamatta kaikista niistä on poistettu polttoaine. Vuonna 2016 saavutettiin tärkeitä virstanpylväitä: Kozloduyn yksiköille 3 ja 4 myönnettiin käytöstäpoistolupa, ja polttoaineen poistaminen Ignalinan ydinvoimalasta aloitettiin uudelleen. Kaikki kolme jäsenvaltioita edistyivät purkutöissä siinä määrin, että ydinvoimaloiden käytöstäpoisto on selvästi peruuttamatonta. Nämä saavutukset ovat myös merkittäviä askeleita kohti laitosalueiden turvallisuuden parantamista. Keskeisten tulosindikaattorien perusteella ohjelmissa on yleisesti ottaen TAR, 16. kesäkuuta 2014, nro 7639, muutoslaki XII-914, 5. kesäkuuta Ignalinan ydinvoimalan yksikkö 2. 6

7 suoriuduttu odotusten mukaisesti. Indikaattorien avulla on myös voitu havaita ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä niiden vaikutusten lieventämiseksi. 4.1 Kozloduy-ohjelma Kozloduyn ydinvoimalan yksiköt 1 4 ovat VVER 440/230 -tyyppisiä reaktoreita. Yksiköt 1 ja 2 suljettiin vuonna 2002 ja yksiköt 3 ja 4 vuonna Ydinvoimalan käytöstäpoistosta on vuodesta 2013 lähtien vastannut Bulgarian valtionyhtiö SERAW 18, joka keskittyy ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon ja radioaktiivisen jätteen turvalliseen huoltoon Bulgarian tasavallan alueella. SERAW on energiaministeriön alaisuudessa toimiva luvanhaltija/toiminnanharjoittaja, joka vastaa Kozloduyn ydinvoimalan yksiköiden 1 4 käytöstäpoistosta ja tulevasta kansallisesta loppusijoituslaitoksesta. Ohjelman lähtöasetelma Kozloduy-ohjelman lähtöasetelma 19 on pääpiirteittäin seuraava: lopputila ympäristövaurioalueena on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, ja kokonaiskustannukset ovat arviolta 1,107 miljardia euroa (2013). Lähtöasetelma esitettiin yksityiskohtaisesti Kozloduyn ydinvoimalan käytöstäpoistosuunnitelmassa 20, jonka Bulgarian viranomaiset hyväksyivät, kuten käytöstäpoistoluvassa vahvistetaan. Edistyminen Raportoinnin viitepäivämäärään mennessä saavutettu edistys oli tavoitteisiin nähden tyydyttävää seuraavasti: - Reaktorisydämistä ja -altaista on poistettu polttoaine, ja Kozloduyn ydinvoimalan yksiköille 1 2 myönnettiin käytöstäpoistoluvat marraskuussa 2014 ja yksiköille 3 4 heinäkuussa Turbiinihallin purkaminen on edistynyt (metalliosista oli purettu kolmannes eli ~ tonnia ja betonilaattoja ~5 978 tonnia). - Reaktorirakennusten purkamista on jatkettu (rakennuksista purettu ~196 tonnia metalliosia). - Merkittävä määrä materiaalia oli vapautettu muuna kuin radioaktiivisena materiaalina (~ tonnia). - Jätehuoltoinfrastruktuuri soveltuu nykyisiin purku- ja dekontaminointitoimiin, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisää käsittelylaitoksia. Matala-aktiiviselle jätteelle (> 90 % kaikesta radioaktiivisesta jätteestä) ollaan kehittämässä loppusijoitusmenetelmää, ja kansallisen loppusijoituslaitoksen rakentaminen aloitetaan vuonna Myös radioaktiivisen jätteen tilavuuden tehokkaaseen pienentämiseen tarkoitetun laitoksen ja jätteen paloittelu- ja Tarkistetussa suunnitelmassa ohjelman päättymispäivää aikaistetaan aiempiin versioihin nähden viidellä vuodella, ja uusi kustannusarvio on aiempaa 11 prosenttia pienempi. Suunnitelma täyttää kansallisesti määritellyt vaatimukset ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n standardit. 7

8 dekontaminointilaitoksen rakentamisessa edistyttiin merkittävästi, ja molemmat on määrä ottaa käyttöön vuonna Tuloksellisuus Yleinen suoriutuminen oli vuonna 2016 riittävää. Turbiinihallin metalliosista oli purettu 93 prosenttia suunnitelluista arvoista ja betonirakenteista suunniteltua enemmän (puoli vuotta edellä aikataulusta). Reaktorirakennuksista ei kuitenkaan ollut vielä purettu suunniteltua määrää materiaaleja. Monissa käytöstäpoistohankkeissa pysyttiin tyydyttävästi aikataulussa, mutta eräiden hankkeiden viivästymistä ei voitu välttää. Kuten edellisen vuoden kertomuksessa 4 todettiin, ohjelmaan kohdistuu enemmän riskejä hallinnollisista ja oikeudellisista ongelmista kuin teknisistä syistä. Riskit olisivat voineet uhata ohjelman kriittistä polkua, minkä vuoksi niitä käsiteltiin vuoden 2016 työohjelmassa ja vähennettiin. Erityisesti kansallisen loppusijoituslaitoksen rakentamista koskeva ympäristövaikutusten arviointi saatiin onnistuneesti päätökseen. Unionin rahoituksen avulla toteutetun ohjelman ansaittu arvo on ollut vuodesta 2014 lähtien todellisten kustannusten mukainen, mikä osoittaa kustannustehokkuuden olevan tyydyttävällä tasolla. 4.2 Liettua Ignalinan ydinvoimala Ignalinan ydinvoimalassa on kaksi RBMK tyyppistä reaktoria. Yksiköt 1 ja 2 suljettiin vuonna 2004 ja Liettuan valtionyhtiö Ignalinan ydinvoimala (INPP) 21 on luvanhaltija/toiminnanharjoittaja, joka vastaa käytöstä poistettavista laitoksista ja jätteiden loppusijoituslaitoksista. Se toimii energiaministeriön valvonnassa. Viime vuoden aikana INPP on uudistanut rakennettaan ja on nykyään tehokas käytöstäpoisto-organisaatio, jonka projektinhallintavalmiudet ovat aiempaa paremmat. Ohjelman lähtöasetelma Ignalina-ohjelman lähtöasetelma 22 on pääpiirteittäin seuraava: lopputila ympäristövaurioalueena on määrä saavuttaa vuoteen 2038 mennessä, ja kokonaiskustannukset ovat arviolta 3,377 miljardia euroa. Lähtöasetelma esitettiin yksityiskohtaisesti lopullisessa käytöstäpoistosuunnitelmassa 20, jonka Liettuan tasavallan energiaministeri hyväksyi 25. elokuuta Edistyminen Raportoinnin viitepäivämäärään mennessä saavutettu edistys oli tavoitteisiin nähden tyydyttävää seuraavasti: Aiempiin versioihin (2005) verrattuna tarkistetun suunnitelman kustannusarvio on kaksinkertainen ja ohjelman päättymispäivää lykättiin yhdeksällä vuodella. 8

9 - Käytettyjen polttoainenippujen poistaminen yksiköiden 1 ja 2 käytetyn polttoaineen altaista aloitettiin syyskuussa Ignalinan ydinvoimalan yksikön 1 käyttöluvan ehtoja muutettiin lokakuussa 2015, jotta laitteiden purkamista ja dekontaminointia voitiin jatkaa. - Turbiinihallin purku- ja dekontaminointitöissä edistyttiin niin, että niistä oli yksikössä 1 tehty 99 prosenttia ja yksikössä 2 yli 30 prosenttia, mikä tarkoittaa, että vuodesta 2014 vuoden 2016 kesäkuun loppuun mennessä purettiin ja dekontaminointiin tonnia laitteita. Määrä on lähes 50 prosenttia monivuotiselle rahoituskehykselle asetetusta tavoitteesta. - Käytetyn polttoaineen välivarastointiin tarkoitettu uusi kuivavarastointilaitos on käytössä. - Jätehuoltoinfrastruktuuri on asianmukainen nykyisiin purku- ja dekontaminointitoimiin, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisää käsittelylaitoksia. Matala-aktiiviselle jätteelle (> 90 % kaikesta radioaktiivisesta jätteestä) ollaan kehittämässä loppusijoitusmenetelmää, ja maanpäällisen loppusijoituslaitoksen suunnitelmat on määrä hyväksyä vuonna Uudet kiinteän jätteen käsittely- ja varastointilaitokset otetaan käyttöön vuonna Tuloksellisuus Laitteiden purkamisessa edistyttiin vuonna 2016 riittävällä tahdilla turbiinihalleissa ja huoltorakennuksissa, jotka yhdistävät turbiinihallit reaktorirakennuksiin. Myös jätehuollossa saavutettiin tavoitteet tyydyttävästi tai jopa ylitettiin ne. Ensimmäisten käytetyn polttoaineen säiliöiden siirto reaktorirakennuksista uuteen välivarastointilaitokseen onnistui suunnitelmien mukaan. Tällä hetkellä ei ole merkittäviä sopimuskiistoja, jotka vaikuttaisivat ohjelmaan. Aikataulussa pysymistä on kuitenkin parannettava joillakin osa-alueilla, kuten kiinteän jätteen uusien käsittely- ja varastointilaitosten käyttöönoton saattamisessa päätökseen. Ansaitun arvon analyysin mukaan ohjelma on kolmen vuoden ( ) jälkeen kuusi kuukautta myöhässä aikataulustaan. Unionin rahoituksen avulla toteutetun ohjelman ansaittu arvo on ollut vuodesta 2014 lähtien todellisten kustannusten mukainen, mikä osoittaa kustannustehokkuuden olevan tyydyttävällä tasolla. 4.3 Slovakia Bohunice V1 -ydinvoimala Bohunice V1 -ydinvoimalassa on kaksi VVER 440/230 -tyyppistä reaktoria. Yksiköt 1 ja 2 suljettiin pysyvästi vuonna 2006 ja Slovakian Jadrová a vyraďovacia spoločnosť (JAVYS) on ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon erikoistunut organisaatio, jonka tehtävänä on poistaa ydinvoimalat turvallisesti käytöstä sekä käsitellä käytetty ydinpolttoaine ja radioaktiivinen jäte Slovakian tasavallan alueella. Se toimii talousministeriön valvonnassa. JAVYS on luvanhaltija/toiminnanharjoittaja, joka vastaa Bohunice V1:n käytöstäpoistosta, käytetyn ydinpolttoaineen huollosta ja jätteiden loppusijoituslaitoksista. 9

10 Ohjelman lähtöasetelma Bohunice-ohjelman lähtöasetelma 23 on pääpiirteittäin seuraava: lopputila ympäristövaurioalueena on määrä saavuttaa vuoteen 2025 mennessä, ja kokonaiskustannukset ovat arviolta 1,246 miljardia euroa 24. Lähtöasetelma esitettiin yksityiskohtaisesti Bohunice V1 -ydinvoimalan käytöstäpoistosuunnitelmassa 20, joka on päivätty 22. lokakuuta Edistyminen Raportoinnin viitepäivämäärään mennessä saavutettu edistys oli tavoitteisiin nähden tyydyttävää seuraavasti: - Reaktorisydämistä ja -altaista on poistettu polttoaine, ja Slovakian ydinalan sääntelyviranomainen myönsi joulukuussa 2014 luvan 25 Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksen (lopullisen) käytöstäpoiston vaiheelle 2. - Kaikki järjestelmät yhtä lukuun ottamatta turbiinihallissa ja reaktorin V1 oheisrakennukset purettiin. Jäähdytystornien purkaminen ulkoistettiin. Työ suoritettiin suunniteltua myöhemmin, mutta se maksoi arvioitua merkittävästi vähemmän eikä vaikuttanut V1-ydinvoimalan käytöstäpoistoaikataulun kriittiseen polkuun. - Reaktorirakennuksen purkaminen ja dekontaminointi on aloitettu, primääripiirien eristemateriaalit on poistettu kokonaan, primääripiirien dekontaminointi on käynnistetty uudelleen ja reaktorin jäähdytysjärjestelmän suurten osien purkamisesta on käynnistetty tarjouskilpailu. - Merkittävä määrä materiaalia oli vapautettu muuna kuin radioaktiivisena materiaalina (~ tonnia). - Jätehuoltoinfrastruktuuri on asianmukainen nykyisiin purku- ja dekontaminointitoimiin, ja tulevia tarpeita varten ollaan rakentamassa lisää käsittelylaitoksia. Matala-aktiivisen jätteen (> 90 % kaikesta radioaktiivisesta jätteestä) loppusijoitusmenetelmän kapasiteettia ollaan lisäämässä Mochovcen loppusijoitustiloissa. Uuden välivarastointilaitoksen rakentaminen keskiaktiiviselle jätteelle, jota ei voida sijoittaa Mochovceen, on myös loppusuoralla. Tuloksellisuus Reaktorirakennuksen laitteiden purkaminen eteni vuonna 2016 tyydyttävästi primäärijäähdytyspiirien dekontaminointihankkeessa ilmenneistä vaikeuksista huolimatta. Kuten edellisessä kertomuksessa 4 otaksuttiin, hankkeen viivästykset Aiempiin versioihin verrattuna vuoden 2014 yksityiskohtaisessa käytöstäpoistosuunnitelmassa on säilytetty alkuperäinen työnosituksen rakenne ja ohjelman päättymisaika (2025) mutta kokonaiskustannukset on arvioitu 9 prosenttia suuremmiksi. Kustannuksia on myöhemmin tarkistettu 1,239 miljardiin euroon. Käytöstäpoistoluvat on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jaettu vaiheisiin. Ensimmäisen vaiheen käytöstäpoistolupa, joka mahdollistaa purkutyöt valvottujen alueiden ulkopuolella, myönnettiin suunnitelmien mukaisesti vuonna Toisen vaiheen käytöstäpoistolupa, joka mahdollistaa reaktorin purkamisen, myönnettiin vuonna 2014 suunniteltua aiemmin. 10

11 vaikuttivat muihin toimiin ja vähensivät käsitellyn ja pakatun radioaktiivisen jätteen määrää. Ansaitun arvon analyysin perusteella ohjelman päättymispäivä lykkääntyy kolmen vuoden ( ) jälkeen ainakin vuodella, jos ei toteuteta ongelmien vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä. Vuosia koskevaa monivuotista rahoituskehystä varten käyttöönotettu paranneltu hallintojärjestelmä on kuitenkin mahdollistanut ongelmien havaitsemisen jo varhaisessa vaiheessa, minkä ansiosta toiminnanharjoittaja saattoi aloittaa ajoissa työnosituksen rakenteen arvioinnin sen varmistamiseksi, että ohjelma saadaan päätökseen aikataulun mukaisesti (vuonna 2025). Analyysin tuloksia tarkastellaan väliarvioinnissa. Unionin rahoituksen avulla toteutetun ohjelman ansaittu arvo on ollut vuodesta 2014 lähtien todellisten kustannusten mukainen, mikä osoittaa kustannustehokkuuden olevan tyydyttävällä tasolla. 4.4 Energia-alan hankkeet Nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä avustusohjelmista ei enää anneta uutta rahoitusta käytöstäpoiston vaikutuksia lieventäville energia-alan hankkeille. Vuoden 2013 loppuun asti avustusohjelmista kuitenkin rahoitettiin energia-alan hankkeita kunkin maan liittymissopimuksen ja kansallisen energiapolitiikan mukaisesti. Hankkeista monet on jo saatu päätökseen, mutta osa ennen vuotta 2014 sidotuista varoista on vielä käytettävä käynnissä oleviin hankkeisiin. Bulgaria Tukea annettiin energiatehokkuutta (esim. julkisissa rakennuksissa, katuvalaistuksessa ja kaivoslaitteissa), sähkön siirtoa ja jakelua sekä sähköntuotantoa koskeviin hankkeisiin. Maksusitoumuksista oli maksettu 63 prosenttia. Liettua Kaikki Ignalinan käytöstäpoiston kansainvälisen tukirahaston kautta rahoitetut hankkeet on saatu päätökseen. CPMA:n kautta annettiin tukea energiatehokkuushankkeisiin (esim. julkisissa rakennuksissa ja katuvalaistuksessa). Maksusitoumuksista oli maksettu 63 prosenttia. Slovakia Avustusohjelmalla tuettiin energiansiirtoalan toimenpiteitä sekä energiatehokkuustoimenpiteitä julkisissa rakennuksissa. Viimeksi mainitut hankkeet saatiin päätökseen. Myös energiansiirtoalalla saatiin päätökseen merkittäviä hankkeita. Maksusitoumuksista oli maksettu 57 prosenttia. 5 PÄÄTELMÄT Bulgaria, Liettua ja Slovakia ovat edistyneet tässä kertomuksessa käsiteltävien reaktorien käytöstäpoistossa. Niiden käytöstäpoistosuunnitelmien laatiminen ja vahvistaminen vuonna 2014 oli edistymisen kannalta merkittävä virstanpylväs. 11

12 Purkutöissä saavutetun edistyksen vuoksi komissio katsoo, että yhtäkään reaktoreista ei ole enää taloudellisesti kannattavaa käynnistää uudelleen. Käytöstäpoiston lopputilan saavuttamisen edellyttämät rahoitustarpeet on määritetty. Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen pitkäaikainen huolto ei kuulu unionin avustusohjelmien soveltamisalaan vaan kokonaisuudessaan jäsenvaltioiden vastuulle asiasta annetun direktiivin 5 mukaisesti. Komission vuonna 2016 teettämän tutkimuksen 10 perusteella vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa annettu rahoitus riittää asiaa koskevien asetusten 1,2 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä parantaa laitosalueiden turvallisuutta merkittävästi. Kozloduyssa ja Bohunicessa jäljelle jäävien säteilyvaarojen odotetaan olevan vähäisiä, ja Ignalinassa on tavoitteena poistaa reaktoriyksiköistä kaikki käytetty ydinpolttoaine ja rakentaa kaikki infrastruktuuri, jota käytöstäpoiston turvallinen loppuun saattaminen edellyttää. Yhdessäkään ohjelmien piiriin kuuluvista kolmesta maasta ei ole odotettavissa rajoitusvajetta ennen vuotta Pitkällä aikavälillä (vuoden 2020 jälkeen) tarvittavan lisärahoituksen hankkiminen edellyttää tarkkaa seurantaa etenkin Liettuassa. Nykyisen rahoituskehyksen puitteissa ohjelmat ovat edenneet tasaisesti kohti käytöstäpoiston haastavimpia vaiheita. Esimerkiksi Bohunicessa, jossa ohjelma on edennyt pisimmälle, toiminnanharjoittaja aloitti reaktorin primääripiirien purkamisen ja dekontaminoinnin ja kohtasi alkuvaikeuksia tässä ohjelman teknisesti haastavimmassa vaiheessa. Ohjelman hallinnointirakenne on kuitenkin osoittautunut toimivaksi: seurannan ja keskeisten tulosindikaattorien avulla on onnistuttu havaitsemaan ongelmat jo varhaisessa vaiheessa ja määrittämään nopeasti niiden vaikutuksia lieventävät toimenpiteet. Bohunicessa saadusta kokemuksesta on hyötyä Kozloduyn ja Ignalinan ohjelmissa. Ignalinassa reaktorisydämen purkaminen on vaikeampaa, sillä samanlaisten reaktorisydänten purkamisesta on koko maailmassa hyvin vähän kokemusta 26. Kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuin kertomuksessaan 11 painotti, jätehuoltoinfrastruktuurin rakentamisessa on esiintynyt merkittäviä viivästyksiä etenkin Liettuassa ja Bulgariassa. Pitkäaikaisia ongelmia on kuitenkin onnistuttu lieventämään. Hankkeet etenevät jälleen suunnitelmien mukaisesti, ja niitä seurataan tarkasti. Yksityiskohtaiset tavoitteet ja indikaattorit (joita kyseiset kolme jäsenvaltiota ehdottivat ja jotka komissio hyväksyi 8 ) ovat mahdollistaneet työn edistymisen seuraamisen tarkasti määrällisten tietojen perusteella. Myös kaikkiin kolmeen ohjelmaan sovellettava ansaittuun arvoon perustuva hallinnointijärjestelmä (ks. liitteen taulukko 2) on parantanut toteutuksen edistymisen vertailtavuutta ja tehostanut komission valvontaa. 26 Euroopan unionin alueella ei ole vielä purettu yhtään grafiittireaktoria, vaikka monia on suljettu useita vuosia sitten. 12

13 Tulevaisuudennäkymät Komissio tekee ohjelmille väliarvioinnin ja raportoi sen tuloksista parlamentille ja neuvostolle vuoden 2017 loppuun mennessä. Sen yhteydessä myös tarkistetaan yksityiskohtaisia täytäntöönpanomenettelyjä 8 ohjelmien hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi entisestään. Lisäksi tarkastellaan kriittisesti jäsenvaltioiden yhteisrahoitusosuuksia ja määritetään mahdolliset muut kuin käytöstäpoistoon liittyvät kustannukset. Ohjelmissa odotetaan seuraavia merkittäviä edistysaskelia: Bulgaria: kansallisen loppusijoituslaitoksen rakennustöiden käynnistyminen ja muiden keskeisten jätehuoltoinfrastruktuuria koskevien hankkeiden saattaminen päätökseen Liettua: käytetyn ydinpolttoaineen poistamisen tasainen edistyminen sekä reaktorin grafiittisydämen ainutlaatuisen ja ennennäkemättömän mittavan purkuhankkeen valmistelu Slovakia: primääripiirin dekontaminointi ja keskeisten purkutöiden hankintasopimusten tekeminen. 13