Terveystikun käyttöönotto ja hyväksyttävyys

Transkriptio

1 Terveystikun käyttöönotto ja hyväksyttävyys Päivi Kuosmanen* ja Satu Pekkarinen** *Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia **Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Lahden tiedepäivä

2 Tikutus innovatiivisia ja aktivoivia palvelusisältöjä ikääntyville Kehittämis- ja tutkimushanke Kehitetään muistelu- ja terveystikkua eli rakennetaan muisteluun ja terveyden edistämiseen liittyviä palvelusisältöjä (tässä vaiheessa) usbmuistitikkuihin. Toteuttajat: HY, Palmenia ja LUT, Lahti School of Innovation Toteutusalue: Päijät-Häme Rahoitus: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja toteutusalueen kunnat Rahoittajaviranomainen: Päijät-Hämeen liitto

3 Hankkeen kohderyhmät ja tavoitteet Kohderyhmät ikääntyvät henkilöt sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kolmannen sektorin toimijat yritykset ja koulutusorganisaatiot. Hankkeen lähestymistapa on käyttäjälähtöinen. Tavoitteena on tukea omaehtoista terveyden edistämistä ja hyvinvoinnista huolehtimista. Palvelusisältöjä pilotoidaan eli kehitetään ja testataan aidoissa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimintaympäristöissä.

4 Terveystikun (ttikku) sisältö Omahoito, oman terveyden seuranta ja edistäminen tikkuun voidaan tallentaa monipuolinen valikoima terveyteen liittyviä ohjeita, testejä, seuranta- ja tulkkitaulukoita. Hätätilanteessa tarvittavat perustiedot (ICE) tarjoaa hoitohenkilökunnalle kriittisen tärkeää tietoa hätätilanteessa, myös ulkomailla matkustettaessa Hoitotahto

5 Terveystikkupilotit 2011 Pilottiorganisaatio/-yhteisö Lintula-ryhmä Padasjoen kotihoito, Oiva Lahden terveyskioski Kohderyhmä Aktiiviset eläkeläiset Kotihoidon asiakkaat Terveyskioskin asiakkaat Lähestymistapa: käyttäjälähtöisyys pilotointi toimintatutkimus Tutkimusaineistot: haastattelut osallistuva havainnointi asenneilmaston haistelu

6 Tutkimuksen taustaa Terveystikun filosofiaa: Ihminen on itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan kiinnostunut olento (Antti Karisto 2010) Terveydenhuollon asiakkaiden tiedot eivät siirry palveluntuottajalta toiselle eri järjestelmät eivät keskustele keskenään Käsitys asiakkaan terveydentilasta ei ole kokonaisvaltaisesti kenenkään hallinnassa ei asiakkaan itsensäkään (esim. Miettinen & Korhonen 2007) Asiakkaita kannustetaan yhä enemmän omahoitoon ja vastuun ottamiseen omasta terveydestään (esim. Uusi terveydenhoidon rahoitus- ja ohjausjärjestelmä, Sitran selvityksiä 24, 2010)

7 Pilottinäkökulma: Odotetut hyödyt tikun avulla asiakkaan tietoja voitaisiin siirtää terveydenhuollon toimijalta toiselle oleelliset terveystiedot kätevästi ja nopeasti saatavilla lääketiedot kun yksityislääkäri määrää lääkkeen X, julkisen puolen lääkäri tietää olla määräämättä lääkettä Y, joka ei sovi X:n kanssa yhteen (vrt. eresepti?) terveystikku nopeuttaa toimintoja [hätätilanteessa] ja voi pelastaa oma turvallisuuden tunne paranee, sekä kotimaan että ulkomaan matkoilla oman terveyden seuranta tikun avulla helpottaa lääkärin työtä pääsee kokonaisvaltaisemmin perille asiakkaan terveyteen vaikuttavista tekijöistä

8 Organisaationäkökulma: Teknisiä ja asenteellisia haasteita terveydenhuollon tietojärjestelmiin ei saa liittää tikkuja virusten pelossa vaikka tikun saisi liittää esim. lääkärin tietokoneeseen, tikun päivitys ei onnistu samalla kun tekee kirjauksia potilastietojärjestelmään tuplakirjaaminen, tuplavaiva tietoturva? tikun päivittäminen, kuka sen tekee: esim. kotihoidon työntekijä pystyy päivittämään kourallisen tikkuja, mutta suurta massaa ei pysty hoitamaan työn ohessa ICT-ammattilaiset ovat suhtautuneet ideaan nihkeästi yksi innostunut työntekijä ei riitä, jos yhteistyötahot ja sidosryhmät eivät innostu kokeilemaan tikkua erittäin harvoissa ambulansseissa on toistaiseksi tietokone

9 Yksilötason asenteet mitä tietoja tikulle uskaltaa laittaa - voiko joku väärinkäyttää tietoja, jos tikku katoaa ja joutuu vääriin käsiin? No tietenkin siinä terveystikussa varmaan on paljon suuremmat riskit [verrattuna muistelutikkuun]. Ja sehän riippuu, miten yksityiskohtaisia asioita se ihminen laittaa sinne, et sitte jos se joutus vääriin käsiin, niin onhan se tietenkin riski. Mutta en mä tiedä onko se niin kauheen oletettua, tokko kukaan sinne ihan semmosia asioita laittaa. yksilö ei ole kiinnostunut terveydestään ennen kuin sairastuu, mutta: terveys ei ole henkilökohtainen asia, terveyden menettäminen koskettaa perhettä, ystäviä ja työtovereitakin.

10 Käytännön haasteita Tikku on toistaiseksi dinosaurusversio, ei vielä käytettävä Kotihoito: missä tikkua säilytetään fyysisesti, jotta kotihoidon henkilökunta löytää sen aina? Miten tikku saadaan kulkemaan aina käyttäjän mukana? käyttötarkoitus, tikun muotoilu Miten tikusta viestitään sidosryhmille ja saadaan eri tahot näkemään tikun mahdolliset hyödyt?

11 Miten terveystikusta tulee hyväksyttävä? Terveystikun hyväksyttävyys on suurin sen toimiessa ennen kaikkea oman terveyden seurannan välineenä. Tällöin vastuukysymykset esimerkiksi tietojen päivittämisen osalta eivät nouse keskeiseksi. Tikku on sitä helpompi ottaa käyttöön mitä houkuttelevampi ja helppokäyttöisempi on sen sisältö. Tikun perusosan tulee olla standardoitu, jolloin akuuttitietojen syöttämiseen ei mene paljon aikaa. Hyväksyttävyyden voi olettaa lisääntyvän, kun tikun käytöstä saadaan pilottien kautta todistettavaa hyötyä ja näistä hyödyistä viestitään aktiivisesti vertaisviestinnän merkitys! Terveystikun räätälöity käyttö esim. työyhteisön tykytikkuna sekä erityisryhmissä (esim. diabeetikot, mielenterveyskuntoutujat)

12 Hyväksyttävyyden ja käyttöönoton edellytyksiä tikun ulkomuoto ja käyttöliittymä: sisällön pitää olla selkeä ja helppokäyttöinen, räätälöitävissä ja houkutteleva (esim. terveystestit ja ohjeet pelin muodossa), tikun pitää koukuttaa! tikku ei voi olla pelkästään passiivinen taltiointipaikka, vaan sen pitää antaa palautetta; mittaustulokset ja viitearvot selvälle suomen kielelle tikun varmuuskopiointi on varmistettava tikku mahdollisimman lähelle käytännön elämää kunnon käyttöohjeet tikulle netissä on tietoa ja testejä pilvin pimein, mutta tikku kokoaa pirstaloituneen ja käyttäjän kannalta olennaisen tiedon yhteen paikkaan, joka ei vaadi käyttäjätunnuksia ja salasanoja bonus-/palkkiojärjestelmät? tietojen siirtäminen tikulle ja päivitys mahdollisimman luotettavaa ja automaattista matala kynnys tarttua asiaan: tikulle standardimuodossa oleva ICE-lomake (ensihoidossa tarvittava tieto)

13 Aila 67v. lähtee Turkkiin lomamatkalle. Hän ei puhu paikallista kieltä ja englannin kielikin sujuu välttävästi. Eräänä päivänä Ailaa alkaa huimata ja hänelle tulee huono olo. Hänelle järjestyy aika paikalliselta lääkäriltä, mutta kielimuuri muodostuu ongelmaksi - Aila ei saa selitettyä, että hänellä on krooninen sairaus, joka saattaa olla oireiden taustalla. Onneksi Ailalla on mukanaan Terveyskioskista saatu terveystikku, jossa on Ailan ennen matkalle lähtöä täyttämä akuuttitietolomake sekä suomeksi että englanniksi. Hän näyttää tikun lääkärille ja viittilöi kohti tämän tietokonetta. Pienen epäröinnin jälkeen lääkäri laittaa tikun koneeseen, avaa tikulla olevan lomakkeen ja löytää sieltä tiedon Ailan sairaudesta ja siihen liittyvästä lääkityksestä. Tietojen perusteella Aila saa oikeanlaista apua ja loma voi jatkua.

14 Vireillä ttikku liikuntaneuvonnan apuvälineenä (Lahden kaupunki) ttikku mielenterveyskuntoutujien ryhmässä (Liikettä-hanke / Lakes) Elintapatikku (Yksi elämä-hanke/sydänliitto, Diabetesliitto ja Aivoliitto) Tykytikku (Lammin osuuspankki) Tikkujen jakelu- ja päivittämispisteet (esim. Lahden terveyskioski) Tutkimus on tähän mennessä kohdistunut lähinnä terveystikun rakentamiseen ja hyväksyttävyyteen. Jatkossa tutkitaan myös käyttökokemuksia erilaisissa ympäristöissä.

15 Lisätietoja: