Lausunnon tiivistelmä

Transkriptio

1 LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: OKM049:00/2012 Asia: Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän muistio Suomen Lukiolaisten Liitto lausuu kunnioittavasti opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavaa: Lausunnon tiivistelmä SLL korostaa, että lukiolaisten jatko-opintovalmiuksien ja -valintojen tukemiseksi on lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä tiivistettävä konkreettisilla rakenteellisilla ratkaisuilla SLL ehdottaa, että nuorisotakuun kautta tarjotaan ilman korkeakoulupaikkaa jääneille ylioppilaille mahdollisuus maksuttomaan avoimeen korkeakouluopetukseen välivuoden ajaksi SLL ei pidä korkeakouludiplomeita koulutus- tai työvoimapoliittisesti perusteltuina, eikä siten kannata niitä koskevan kokeilun aloittamista SLL pitää välttämättömänä, että korkeakouluja kannustetaan ottamaan opiskelijavalintauudistuksen mukaisesti käyttöön ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevien valintakiintiöt tulosrahoituksen keinoin SLL pitää kannatettavana, että korkeakoulut määrittelevät yhteiset kriteerit ja suositukset ensimmäisen ja toisen syklin aikaisille siirtymille niin korkeakoulujen sisällä kuin välillä SLL pitää kannatettavana, että yliopistot kehittävät nykyistä laajempia kandidaattiohjelmia, jotka mahdollistavat erikoistumisen viimeistään maisterivaiheeseen siirryttäessä SLL ehdottaa, että korkeakoulututkinnon jo suorittaneille kehitetään työelämälähtöisiä erikoistumis- ja täydennyskoulutuskokonaisuuksia SLL ei näe tarvetta kasvattaa yhteishaun ulkopuolisen avoimen väylän kautta valittavien opiskelijoiden määrää nykyisestä SLL ehdottaa, että lukiolakiin, yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin säädetään opiskelijan oikeudesta henkilökohtaiseen opinto- ja uraohjaukseen

2 Tavoitetila Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta kommentoida Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän muistiota. SLL tarkastelee työryhmän esityksiä erityisesti lukiolaisten korkeakouluun siirtymisen näkökulmasta. Valtaosa lukiosta valmistuneista suuntaa korkeakouluun. Siirtymä korkea-asteelle ei kuitenkaan ole kaikkien kohdalla sujuva. Uusista ylioppilaista vain kolmannes saa korkeakoulupaikan valmistumisvuonnaan, neljännes jättää hakematta kokonaan. Välivuosia kertyy monille tahtomattakin kahdesta kolmeen. Valmisteilla oleva opiskelijavalintauudistus ei yksin riitä siirtymän sujuvoittamiseen. Myös korkeakoulujen koulutusrakenteita on kehitettävä siten, että hyppy korkea-asteelle ei tunnu lukiota käyvälle ylitsepääsemättömältä. Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistäminen on tämän kannalta olennainen mutta valitettavan vähälle huomiolle jäänyt kehittämissuunta eikä käsillä oleva muistio tee tässä ikävä kyllä poikkeusta. SLL:n tutkimuksen mukaan liki neljä viidestä lukiolaisesta pitää lukion ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä tärkeänä (SLL 2011a, 38). Vain muutama prosentti on kuitenkin suorittanut korkeakouluopintoja lukioaikana (mt. 36). Abiturienteista 40 prosenttia ei ole käynyt tutustumassa yliopistoon, ja liki puolet ei ole käynyt tutustumassa ammattikorkeakouluun (SLL 2012, 26). Erityisen huolestuttavaksi tämän tekee se, että korkeakoulujen opetukseen tutustuminen on lukiolaisten mielestä tärkein yksittäinen jatko-opintovalintaa edesauttava tekijä (SLL 2011b, 39). Viesti on selvä: lukiolaiset kaipaavat ensikäden kokemuksia korkeakouluopiskelusta. Aika nivelvaiheen ylittävän yhteistyön rakentamiseen on otollinen. Lukion tuntikehys sekä opetussuunnitelma uudistuvat avaten mahdollisuuksia integroida korkeakouluopetusta osaksi lukioiden kurssitarjontaa. Opetus on teknologisen kehityksen myötä entistä vähemmän aikaan ja paikkaan rajoittunutta, mikä tekee korkeakouluopintoihin perehtymisen mahdolliseksi myös harvaan asuttujen alueiden lukiolaisille. Valtakunnallinen nuorisotakuu taas voi tarjota välivuoteen pakotetuille ylioppilaille mielekästä ja jatko-opintoja tukevaa tekemistä avoimen korkeakouluopetuksen muodossa. Korkeakouluun pääseminen ei kuitenkaan vielä takaa ylioppilaan opintopolun sujuvuutta. Tämän työryhmä on esityksissään osin huomioinutkin. Tärkeätä on parantaa opiskelijan mahdollisuutta opintosuuntauksensa vaiheittaisesti ja ohjatusti tapahtuvaan tarkentamiseen. Myös alanvaihtoa oppilaitoksen sisällä tai välillä on sujuvoitettava ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista kohennettava. Ympärivuotinen opiskelu ja opintojen joustava aloittaminen on mahdollistettava samalla, kun työnteon ja opiskelun yhdistämistä hel-

3 potetaan. Korkea-asteen tutkinnon jo suorittaneiden täydennys- ja erikoistumiskoulutusta on kehitettävä, jotta paine toisen kokonaisen tutkinnon suorittamiseen vähenee. Työryhmän toimenpide-ehdotukset Suomen Lukiolaisten Liitto kommentoi työryhmän toimenpide-ehdotuksia seuraavasti: Korkeakouludiplomit Muistioon lausuman ja eriävän mielipiteen jättäneiden tahojen tavoin SLL ei katso ehdotettujen 120 opintopisteen laajuisten korkeakouludiplomien soveltuvan suomalaiseen korkeakoulutusjärjestelmään, eikä näe niille ennakoidun riittävää tarvetta työmarkkinoilla. Koska diplomien tarpeellisuudesta ei ole esitetty vakuuttavia koulutus- tai työvoimapoliittisia perusteluita, ei SLL voi myöskään kannattaa diplomeita koskevan kokeilun käynnistämistä. Diplomien sijaan SLL kannattaa niukkojen kehittämisresurssien kohdentamista seuraaviin korkeakoulutuksen tarjontaa monipuolistaviin toimenpiteisiin: Kasvatetaan lukiolaisille kohdennetun korkeakouluopetuksen tarjontaa luomalla verkkopohjaisesti toteutettuja tieteen- ja koulutusalakohtaisia perehdytyskursseja, jotka kaventavat kuilua lukion ja korkeakoulujen välillä ja tukevat uusien ylioppilaiden siirtymistä korkeakoulutukseen välittömästi valmistumisen jälkeen Muodostetaan lukioiden ja korkeakoulujen välisiä monimuotoiseen projektimaiseen työskentelyyn perustuvia yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat lukion tehtävää korkeakouluun valmistavana koulutuksena; kyseeseen voivat tulla matemaattisluonnontieteelliset verkostot, ihmis-yhteiskuntatieteelliset verkostot, kielitieteelliset verkostot sekä taito- ja taidepainotteiset verkostot, mahdollisesti myös ilmiölähtöiset, monitieteelliset verkostot Kehitetään työn ohessa joustavasti ja osaamisperusteisesti tapahtuvaa tutkintoon johtavaa aikuisten korkeakoulutusta kummallakin korkeakoulusektorilla Kehitetään korkeakoulututkinnon jo suorittaneille erikoistumis- ja täydennyskoulutuskokonaisuuksia, jotka voidaan osin toteuttaa ja rahoittaa yhdessä työnantajien kanssa Kohdennetaan korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien kouluttamiseen avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa työelämän kannalta tarkoituksenmukaisia osaamiskokonaisuuksia luomalla

4 Tutkintorakenteen joustavuus (1) SLL pitää kannatettavana, että yliopistot kehittävät nykyistä laajempia kandidaattiohjelmia, jotka mahdollistavat erikoistumisen viimeistään maisterivaiheeseen siirryttäessä. Myös osa-aikaisen opiskelun mahdollistavien maisteriohjelmien luominen on kannatettavaa. Ylipäätään SLL kannattaa työn ohessa tapahtuvaa opiskelua tukevien rakenteiden kehittämistä sekä työssä, arjessa ja opinnoissa tapahtuvan oppimisen rajapinnan häivyttämistä kummallakin korkeakoulusektorilla. (2) Alanvaihdon helpottamiseksi ja siten yhteishakuun kohdistuvan hakupaineen vähentämiseksi SLL pitää kannatettavana, että korkeakoulut määrittelevät yhteiset kriteerit ja suositukset ensimmäisen ja toisen syklin aikaisille siirtymille niin korkeakoulujen sisällä kuin välillä. Pelkkä alakohtainen yhteistyö ei siirtymäkäytäntöjen yhtenäistämiseksi riitä, vaan lisäksi tarvitaan alojen välistä tiivistä vuoropuhelua. Siirtymäkäytäntöjen on oltava korkeakouluun hakeutuville yksiselitteisiä ja etenkin aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen osalta selkeitä. (3) SLL pitää ehdotusta kannatettavana. Lisäksi SLL ehdottaa seuraavia toimenpiteitä: Uudistetaan opiskelijavalintajärjestelmää siten, että ylioppilastutkinto ja valintakokeet muodostavat selkeän, lukion oppimäärään pohjautuvan kaksiportaisen valintajärjestelmän. Uudessa järjestelmässä opiskelijan tietoja ja taitoja mitataan kokonaisvaltaisesti siten, että ylioppilastutkinto antaa kuvan opiskelijan yleisten oppimistaitojen kypsyydestä suhteessa koko ikäluokkaan samalla, kun valintakokeet tarvittaessa mittaavat kullakin alalla tarvittavia tiedollisia ja sosiaalisia valmiuksia. Kannustetaan korkeakouluja ottamaan opiskelijavalintauudistuksen mukaisesti käyttöön ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevien valintakiintiöt tulosrahoituksen keinoin Mahdollistetaan korkeakouluopintojen aloittaminen myös kevätlukukaudelta ja kasvatetaan syksyn yhteishaun hakukohteiden määrää Kehitetään tavoiteajassa valmistumisen tukemiseksi mahdollisuuksia ympärivuotiseen korkeakouluopiskeluun etenkin kesälukukauden osalta Säädetään lukiolakiin, yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin opiskelijan oikeudesta henkilökohtaiseen opinto- ja uraohjaukseen Kehitetään myös alempien ammattikorkeakoulututkintojen ja kandidaatin tutkintojen osa-aikaisia suoritusmahdollisuuksia

5 Avoin korkeakouluopetus (1) SLL pitää elinikäisen oppimisen nimissä tärkeänä, että myös avoimen korkeakouluopetuksen väylän kautta on periaatteellinen mahdollisuus edetä tutkintoon johtavaan koulutukseen. Avoimen väylän erillishakujen valintaperusteet on oltava hakijan kannalta selkeitä ja realistisia saavuttaa. (2) SLL ei näe tarvetta kasvattaa yhteishaun ulkopuolisen avoimen väylän kautta valittavien opiskelijoiden määrää nykyisestä. Yhteishaun on oltava pääasiallinen väylä ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Avoimessa korkeakoulussa suoritetut opinnot on kuitenkin aina luettava hyväksi tutkintoon johtavaan koulutukseen siirryttäessä. (3) SLL pitää tärkeänä, että avoimen korkeakouluopetuksen tarjonta vastaa kysynnän tarpeita niin tutkintotavoitteisesti opiskelevien kuin muiden opiskelijoiden kohdalla. (4) Avoimen korkeakouluopetuksen rahoituksessa on SLL:n mielestä turvattava koulutuksen yhdenvertaiset mahdollisuudet esimerkiksi koulutusseteli- tai koulutustilimalleja hyödyntämällä. Erityisen tärkeätä tämä on korkeakoulutuksessa aliedustettujen sosioekonomisten ja etnisten ryhmien kohdalla. Syytä on myös pohtia yksityisen sektorin osittain ylläpitämien koulutusrahastojen perustamista avoimen korkeakoulun työelämälähtöisen täydennyskoulutustarjonnan tukemiseen. Lisäksi SLL ehdottaa seuraavaa toimenpidettä: Avoimen korkeakoulun väylä osaksi nuorisotakuuta Nuorisotakuun koulutustakuu ulotetaan koskemaan ilman korkeakoulupaikkaa jääneitä uusia ylioppilaita avoimen korkeakoulun opetustarjontaa hyödyntäen. Opetus toteutetaan kasvavassa määrin verkkopohjaisesti, mikä edistää nuorten alueellista yhdenvertaisuutta. Takuu toteutetaan siten, että korkeakoulupaikkaa hakeneille mutta sitä ilman jääneille ylioppilaille (kaikkiaan vuosittain n ) tarjotaan välivuoden ajaksi julkisin varoin (esim. koulutusseteli tai -tili) mahdollisuus valitsemiinsa avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opintoihin Tuettujen opintojen määrälle voidaan asettaa tietty yläraja, esimerkiksi yliopiston perusopintojen laajuutta vastaava 25 opintopistettä lukuvuotta kohden Avoimessa korkeakouluopetuksessa uudella ylioppilaalla on matalan kynnyksen mahdollisuus perehtyä häntä kiinnostaviin tieteen- ja koulutusaloihin, mikä vahvistaa jatko-opintovalintaa, syventää osaamista ja jouduttaa välivuoden jälkeen tutkintotavoitteiseen koulutukseen siirtymistä

6 Korkeakoulujen esteettömyys (1) SLL pitää ehdotusta yhdenvertaisuutta kartoittavan selvitysmiehen asettamisesta kannatettavana. Tasavertaiset mahdollisuudet korkeakoulutukseen on turvattava kaikille sosiaalisesta taustasta, etnisestä alkuperästä, vammasta tai sukupuolesta riippumatta. (2) SLL pitää ehdotetun tavoin tärkeänä, että korkeakoulut huolehtivat esteettömyydestä opiskelijavalinnoissa ja opintojen aikana. (3) SLL pitää ehdotusta kannatettavana. Syytä on erityisesti huolehtia siitä, että pelkän lukion päättötodistuksen suorittaneille mutta ilman ylioppilastutkintoa oleville turvataan väyliä korkeakouluopintoihin pääsemiseen. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (1) SLL suhtautuu periaatteellisella tasolla myönteisesti ajatukseen perustaa Suomeen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keskus, jonka tehtävänä on edesauttaa aiemmissa opinnoissa, työelämässä tai muissa yhteyksissä hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista korkeakouluissa, muissa oppilaitoksissa ja TE-hallinnossa. Ennen toteuttamista esitys edellyttää kuitenkin perusteellista lisäselvitystä. (2) SLL pitää olennaisena, että uuden korkeakoulujen haku- ja valintajärjestelmän yhteydessä luotavaa todennetun osaamisen rekisteriä hyödynnetään mahdollisimman laajasti. Erityisesti sitä on syytä hyödyntää korkeakoulusektorin sisällä alaa ja/tai oppilaitosta vaihtavien opiskelijoiden siirtymäprosessien sujuvoittamiseen. (3) SLL pitää ehdotusta kannatettavana. Korkeakoulujen ja TE-hallinnon osaaminen ja yhteistyö (1) SLL pitää ehdotusta kannatettavana. Suomen Lukiolaisten Liitto Helsingissä Daniel Sazonov puheenjohtaja Sini Korpinen pääsihteeri

7 Lähteet Suomen Lukiolaisten Liitto, 2011a, Lukio 2.0. [ Suomen Lukiolaisten Liitto, 2011b, Menestyksen pelinrakentajat lukiolaisten näkemyksiä työelämästä, yrittäjyydestä ja taloudesta. [ Suomen Lukiolaisten Liitto, 2012, Jännän äärellä selvitys abiturienttien jatko-opintoihin ohjaamisesta. [ Lisätiedot Koulutuspoliittinen asiantuntija Joonas Mikkilä,