1. YLEISTÄ. 1.1 Johdanto

Transkriptio

1 Projekti: Bergön, Bodön, Svartholman ja Skataholman osayleiskaavavaiheen liikenteen ja kunnallistekniikan tarkastelut Päivämäärä: ESIKOPIO YLEISTÄ 1.1 Johdanto Bergön, Bodön, Svartholman ja Skataholman osayleiskaavavaiheen liikenteen ja kunnallistekniikan tarkasteluissa on selvitetty toimenpiteitä, joita osayleiskaavaehdotuksen mukaisen uuden maankäytön toteuttaminen edellyttää tehtäväksi alueen tieverkolle ja kunnallistekniikan järjestelmille. Tarkastellun tieverkon kokonaispituus on noin 4 km. Alueen nykyisistä teistä Bergöntie, Sävasundintie ja Bodöntie ovat sorapintaisia, niiden poikkileikkaukset ovat kapeita sekä niiden linjaukset ovat mutkaisia ja mäkisiä alueen jyrkkien pinnamuotojen myötä. Vain Suvisaarentie on tarkasteltavista teistä kaksikaistainen ja päällystetty. Se on myös alueen teistä ainoa, jolla on ajoradan rinnakkainen kevyen liikenteen väylä. Suvisaarentien nykyinen raitti alkaa Sävasundintien liittymästä ja jatkuu yhtenäisenä pohjoiseen päin Soukkaan. Päivämäärä Ramboll Piispanmäentie 5 PL ESPOO T F Selvitykset ovat laatineet Ramboll Finland Oy:ssä liikenteen ja teiden osalta Simo Koivuniemi, Tapio Pulkkinen ja Jukka Räsänen sekä vesihuollon osalta Kimmo Hell. 1.2 Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet Alueen liikenne- ja vesihuoltojärjestelyjen tarkasteluissa lähtökohtina ovat toimineet mm. tiedot nykyisestä maankäytöstä, laadittu osayleiskaavaehdotus, tiedot alueen nykyisestä tiestöstä ja nykyisistä vesihuoltojärjestelyistä sekä alueen suojelumääräykset. Liikenneverkon osalta tässä selvitystyössä tarkastelluilla toimenpiteillä on tarkoitus turvata alueen nykyisen ja alueelle esitetyn uuden maankäytön liikenneyhteydet. On huolehdittava siitä, että alueella on ja sinne johtavat tiet ja kulkuyhteydet ovat turvallisia ja toimivia. Kunnallistekniikan osalta on tarkasteltu menettelyjä, joilla alueelle osayleiskaavaehdotuksessa esitetyn uudisrakentamisen vesihuolto on järjestettävissä. Merkittävän ominaispiirteen alueen vesihuollon 1/12 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

2 kehittämiselle tuo alueella toimiva vesiosuuskunta ja sille Espoon kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 2004 määritelty toiminta-alue. 2. LIIKENNEVERKKO 2.1 Nykyinen liikenne- ja tieverkko Osayleiskaava-alueen liikenneyhteydet toimivat Suvisaarentien kautta. Suvisaarentielle liitytään Bergöntieltä suoraan ja Stora Bodön suunnalta Bodöntien, Svartholmantien ja Sävasundintien kautta. Joukkoliikennepalveluna on Suvisaarentiellä liikennöivä bussilinja 145 Helsinkiin Kamppiin. Linjan päätepysäkki siirtyy Espoon Matinkylään Länsimetron I-vaiheen liikenteen käynnistyessä. Linjalla on vuoroja arkisin 1 2 tunnissa suuntaansa, lauantaisin ja sunnuntaisin yksi lähtö tunnissa. Suvisaarentiellä on Sävasundintien liittymästä kohti Soukkaa ajoradan rinnalla erillinen jalankulku- ja pyörätie. Muuten jalankulku ja pyöräily käyttävät samoja ajoratoja muiden kulkumuotojen kanssa. Suvisaarentien nykyinen liikennemäärä on Sävasundintin ja Bergöntien välillä alle autoa vuorokaudessa ja Suinoon johtavalla sillalla (Bosund) alle autoa vuorokaudessa. Nykyinen liikenneverkko kuvataan raportin liitteenä olevassa piirustuksessa Liikenne-ennuste Osayleiskaavan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä päivitettiin Suvisaarentien ja siihen liittyvien vilkkaimpien väylien liikenne-ennusteet. Päivityksessä otettiin huomioon alueen nykyinen maankäyttö, kaavatyön yhteydessä osoitettu uusi maankäyttö sekä lisäksi Furuholmin venesataman käytön ja Stora Bodön suojelualueen virkistyskäytön mahdollinen vähäinen vilkastuminen. Kaikki nämä asiat vaikuttavat automääriin erityisesti kesäaikaan. Uusien asukkaiden ja vierailijoiden lisäksi alueelle tulee jonkin verran lisää huoltoajoa, kuten jätekuljetuksia. Suvisaarentien vaikutusalueen liikennemäärien muutos esitetään kuvassa 1. Suurin ennusteliikennemäärä on Bosundin sillalla. Liikennemäärä 2300 autoa vuorokaudessa vastaa esimerkiksi Eestinmalmintien nykyistä liikennemäärää, mutta on pienempi kuin esimerkiksi Alikartanontien liikennemäärä. Autoliikenteen määrät pysyvät alueella kauttaaltaan suhteellisen vähäisinä ja siksi esim. teiden liikenteellinen välityskyky tai liittymien toimivuus ei muodostu ongelmaksi. Näin ollen puhtaasti autoliikenteen määrien perusteella teitä tai niiden liittymiä ei ole tarvetta merkittävästi kehittää, esim. autoliikenteen lisäkaistoille ei ole tarvetta. Suunnitelmassa esitetyt parannukset onkin tarkoitettu esimerkiksi pelastusajoneuvojen toimintaedellytysten parantamiseksi, liikenne- ja muun turvallisuuden, teiden käytettävyyden ja liikkumisen miellyttävyyden lisäämiseksi. Esitetyt järjestelyt eivät merkittävästi nosta autoliikenteen nopeuksia. Alueen jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kehittämisessä on erityisesti huomioitava yhteydet Suvisaarentien bussipysäkeille. 2/12

3 Kuva 1. Uuden maankäytön aiheuttama autoliikenteen lisääntyminen Suvisaarentien varressa 2.3 Luonnosteltu liikenne- ja tieverkko sekä tiejärjestelyt Tiejärjestelyjen tarkastelujen alussa käytiin läpi mm. seuraavia asioita: - liikenteelliset asiat, esim. ajoneuvo- ja kevyen liikenteen verkkojen rakenne, yhteystarpeet, häiriöherkkyys ja liikenneturvallisuus, joukkoliikenne - tietekniset asiat, esim. teiden poikkileikkausmitoitukset ja -tyypit, teiden suuntaukset (vaaka- ja pystygeometriat), näkemäolosuhteet linjalla ja liittymissä, kääntöpaikat, pintakuivatus, teiden luonne ja ominaisuudet suhteessa ympäristöönsä - kevyen liikenteen osalta lisäksi kevyen liikenteen väylien tarve, kulkuyhteydet pysäkeille, pysäkkien sijainnit ja keskinäiset välimatkat sekä pysäkkien mitoitukset Em. asioiden tarkastelujen yhteydessä havaittiin mm. seuraavia nykyiseen liikenne- ja tieverkkoon vaikuttavia haasteita sekä parannustarpeita ja -kohteita: - alueen liikenteellisesti syrjäinen sijainti pääkaupunkiseudun mittakaavassa - asukaskannan vähäisyys kattavan joukkoliikenteen kannalta - liikenneverkon rakenne yleisesti, alueella on pääosin vain päättyviä ajoteitä ja niillä ei ole nykyisin varareittejä - alueen jyrkkäpiirteinen maasto, jonka seurauksena on hyväksyttävä suuria pituuskaltevuuksia ja kapeita poikkileikkauksia tai hyväksyttävä laajoja maastonmuotoiluja - liikenneverkon riittävän kunnossapidon korkeat kustannukset - liikenneverkon herkkyys poikkeuksellisille luonnonolosuhteille, kuten merivesitulvat yms. 3/12

4 - kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen, aivan erityisesti kulkuyhteydet linjaautopysäkeille Tiekohtaisia merkittävimpiä toimenpiteitä ovat mm: Bergöntien vaaka- ja pystygeometriat (kohtaamisnäkemät) ja kapeus asettavat omat vaatimuksensa esim. mahdollisten kohtaamispaikkojen toteuttamiselle. Lisäksi Rämsosundin kohdalla on tarve nostaa tien tasausta koska nykyisin tie on tällä kohtaa altis tulville alhaisen korkeusasemansa vuoksi. Sävasundintien liikennemäärä ja sen varassa oleva maankäyttö edellyttävät järjestelyjä, joilla esimerkiksi pelastusajoneuvojen liikkuminen turvataan myös tulvatilanteissa. Tämän vuoksi tien tasausta on nostettava maaduntalahden kohdalla kuitenkin niin, että suojellun alueen olosuhteet säilyvät. Tielle esitetty poikkileikkausmitoitus mahdollistaa autojen keskinäisen kohtaamisen, mutta edellyttää varovaisuutta tonttiliittymien, kävelijöiden ja pyöräilijöiden vuoksi. Sävasundintien luoteisosalle välillä Suvisaarentie Svartholmantie esitetään ajoradan rinnalle uutta jk+pp-tietä tien kapeuden, mutkaisuuden ja näkemäolosuhteiden heikkouden vuoksi. Sävasundintien varteen on luonnosteltu Sävasundin venesatamaan ja muuta yleistä pysäköintiä palveleva pysäköintialue. Svartholmantien länsiosalle esitetään uutta linjausta korvaamaan nykyistä asuinkiinteistöjen ja merenrannan välissä olevaa tieosuutta. Uusi tieosa ehdotetaan linjattavaksi nykyisten kiinteistöjen pohjoispuolella olevan sähkölinjan viereen. Mikäli uudella linjauksella, joka on mm. meritulvien kannalta riskittömällä alueella, sallittaisiin autoliikenne, voitaisiin nykyinen tieosa jättää kevyelle liikenteelle, autoliikenteen osalta sillä sallittaisiin vain ajo nykyisille tieosan varrella oleville kiinteistöille. Vaihtoehtona on poistaa nykyinen ajotie käytöstä. Järjestely voidaan toteuttaa myös niin, että uusi tieosuus toimisi puistoraittina kuitenkin niin, että sen poikkileikkaus on riittävä (3,50 metriä) ja rakenteiden kantavuus on mitoitettu palo- ja pelastuskaluston ajoa varten meritulva- tms. tilanteissa. Näin nykyisen alavalla paikalla olevan tieosan varassa olevien kiinteistöjen, niiden asukkaiden sekä kaikkien alueen toimintojen pelastus- ja huoltovarmuus kasvaisi merkittävällä tavalla. Bodöntien pohjoisosan linjaus esitetään säilytettäväksi nykyisellään. Ajoradan rinnalle esitetään toteutettavaksi uusi jk+pp Bodöntien kapeuden, mutkaisuuden ja näkemäolosuhteiden heikkouden vuoksi. Tien varteen on luonnosteltu satamaa ja muuta yleistä pysäköintiä palvelevia pysäköintialueita. Osayleiskaavatarkasteluissa on ollut kaksi vaihtoehtoista järjestelyä Stora Bodön maankäytölle. Vaihtoehto A sisältää pysyvän asumisen edellyttämän kiinteän siltayhteyden sekä autoliikenteelle riittävät ajotiet Stora Bodön saarella. Vaihtoehto B perustuu siihen, että saarella on vain loma-asutusta. Tällöin ei ole tarvetta toteuttaa siltayhteyttä Stora Bodön ja Lilla Bodön välille. Tässä vaihtoehdossa Stora Bodön tieverkko toteutetaan vain kevyen liikenteen tarpeisiin. Teiden mitoituksissa ja rakenteissa huomioidaan kuitenkin mahdollinen satunnainen huoltoajo. Vaikka kaikkien vähäliikenteisten teiden varsille ei ole mielekästä rakentaa erillisiä jk+ppväyliä, niin Suvisaarentien varren ja sen ajoradan ylitysten liikenneturvallisuus tulee varmistaa. Suvisaarentien jk+pp-tien jatkaminen on aiheellista lähinnä tien kapeuden ja mutkaisuuden vuoksi. Bergöntieltä Turvesillan kautta Suvisaarentielle johtavan polkuyhteyden merkitys asutuksen ja bussilinjan 145 pysäkkien välillä korostuu, kun joukkoliikenteen käyttäjien määrä uu- 4/12

5 sien asukkaiden myötä kasvaa. Luonnostellut tie- ja polkujärjestelyt on sovitettu mahdollisuuksien mukaan nykyisiin maastonmuotoihin. Säilytettävät, historiallisesti arvokkaat rakennukset ja muut rakenteet, arvokkaat luontoalueet sekä puuston säilyminen on huomioitu tielinjauksissa. Alueelle alustavasti kaavailtujen uusien korttelialueiden maankäyttö ja luonnostellut tielinjaukset on sovitettu yhteen. Teiden ja kulkuväylien linjaukset ja tasaukset on alustavasti määritelty sekä ajoteiden poikkileikkaukset mitoitettu Espoon kaupunkitekniikan keskuksen (aik. teknisen keskuksen) kadunsuunnitteluohjeiden ja käytäntöjen mukaisesti. Näissä tarkasteluissa esitetään menettelyjä, joilla mahdollistetaan hälytysajoneuvojen pääsy ja kulku alueella mahdollisissa tulvatilanteissa. Teiden hulevedet on pääsääntöisesti tarkoitus jatkossa johtaa samoin kuin nykyisin, teiden varsilla oleviin sivuojiin. Niistä hulevedet johdetaan kohti merta samoja lasku-uomia pitkin kuin nykyisin. Luonnostellut uudet tieosuudet sekä nykyiset parannettavat tiet esitetään liitteenä olevissa piirustuksissa 001 ja 005. Teiden merkittävät (> 0,5 m) tasauksen muutokset (nostot ja alentamiset) esitetään liitepiirustuksella 007. Teiden tyyppipoikkileikkaukset esitetään piir.n:ro Liikenne- ja tiejärjestelyjen vaikutukset Alueelle suunnitellun liikenneverkon nykyisten ajoteiden parantamisen ja kokonaan uusien ajoteiden rakentamisen suoria fyysisiä vaikutuksia lähiympäristöön ovat mm: - kokonaan uudet tie- ja raittijaksot sekä sillat - nykyisten ajoteiden leventäminen - teiden tasausmuutokset (penger- ja leikkausluiskat) - nykyisten tierakenteiden uusiminen - uusien tiejärjestelyjen maisemointi - mahdollisten rakennustöiden ja niiden tilapäisjärjestelyjen jälkien maisemointi ym. Laajempia liikenneverkon kehittämisen vaikutuksia alueella ovat mm. auto- ja kevyen liikenteen kulkuyhteyksien, liikenneturvallisuuden alueen saavutettavuuden paraneminen. 2.5 Sillat Osayleiskaavatarkasteluissa on ollut kaksi vaihtoehtoista järjestelyä Stora Bodön maankäytölle. Vaihtoehto A sisältää pysyvän asumisen edellyttämän kiinteän siltayhteyden sekä autoliikenteelle riittävät ajotiet Stora Bodön saarella. Vaihtoehto B perustuu siihen, että saarella on vain loma-asutusta. Tällöin ei ole tarvetta toteuttaa siltayhteyttä Stora Bodön ja Lilla Bodön välille, koska saaren liikenneverkko toteutetaan vain kevyen liikenteen tarpeisiin. Bodö Sund-salmen ylittävän sillan osalta on tutkittu sillan päiden sijoituskohtia suhteessa nykyisten ranta-alueiden maastonmuotoihin, merkittäviin puihin ja muihin luontoarvoihin. Siltaa varten tarvitaan Lilla Bodön puoleiseen päähän rakennettavaksi lyhyt tulopenger. Stora Bodön päässä siltaosuus liitetään tiehen, ympäröiviin maastonmuotoihin ja kalliopintaan mahdollisimman vähäeleisesti; tehdään vain välttämättömät muutokset. Näin löydettiin Stora Bodön sillalle luonnollinen sijoituspaikka vanhan laituripaikan kohdalta. Sillasta on laadit- 5/12

6 tu luonnos erillisen Stora Bodön alustavan kunnallisteknisen yleissuunnitteluhankkeen yhteydessä. Bergöntien länsipäässä kiinteän ajoyhteyden luominen Flakaholm-saarelle edellyttää vähintään yksikaistaisen, normaalin autoliikenteen kestävän sillan toteuttamista salmen yli. Ulkoilureittinä ja kulkuyhteytenä Suvisaarentien linja-autopysäkeille palvelevalle Turvesillalle tarvitaan kevyt siltarakenne luonnonsuojelualueella olevan maaduntalahteen laskevan uoman kohdalle. Sillan aukon koko ja korkoasema määritellään jatkosuunnittelussa siten, että suojellun maaduntalahden nykyiset olosuhteet säilyvät. 2.6 Tieympäristö ja teiden laatutaso Luonnostellut ajotiet ja kevyen liikenteen reitit voidaan tehdä asfaltti-, sora- tai kivituhkapäällysteisenä. Päällysteen valinta tehdään jatkosuunnittelun yhteydessä. Ratkaisussa on otettava huomioon mahdollisten sitomattomien materiaalien soveltuvuus kulutuskerroksiksi suuremmilla pituuskaltevuuksilla. Teiden ja kulkureittien pintakuivatus hoidetaan sivuojin. 2.7 Tiejärjestelyjen kustannukset Taulukossa 1 esitetään alustavat toteutuskustannusarviot luonnostelluista tie- ja siltajärjestelyille sekä näiden pohjanvahvistustoimenpiteille. Suvisaarentien levennys (n. 2 m) on laskettu Espoon kaupungin katujen päällysrakenteiden mitoitusohjeen päällysrakennetaulukon 3F mukaisilla rakenteilla. Satamiin johtavat tiet 4F mukaisilla päällysrakenteilla sekä muut tiet ja kevyen liikenteen reitit 5F mukaisin päällysrakennekerroksin. Teiden kustannukset sisältävät leikkaus- ja pengerrystyöt, päällysrakenteet, liikennemerkit, valaistuksen ja mahdolliset (keveät) viherrakenteet, esim. nurmetuksen. Alueen vesihuollon kehittämisen alustavat rakennuskustannusarviot esitetään kappaleessa 3.6. Taulukko 1 pituus (m) kust.peruste kust. SUVISAARENTIE (välillä Moisionsilta - Sävasundintie) - ajorata, levennys n. 2 m /m jk+pp-tie, leveys 3,0 m /m linja-autojen kääntöpaikka /m YHT KYLÄNLAHDENTIE - ajorata, leveys 5 m /m jk+pp-tie, leveys 3 m /m p-alue, 107 ap /m YHT BERGÖNTIE - ajorata, leveys 5 m /m p-alue, kääntöpaikka 70 /m silta Hl 4,5 m /m stabiloinnit (maaduntalahden kohta) /jm YHT TURVESILTA - ajorata, leveys 4 m /m kivituhkap. ulkoilureitti, leveys n. 2,5 m /m silta Hl 3 m /m YHT /12

7 TONTTITIE Bergön rantaan - ajorata, leveys 4 m /m jk+pp-tie, leveys 3 m /m p-alue, kääntöpaikka 70 /m YHT Jk+pp-tie (pelastusreitti) Sävasundintielle - kivituhkapintainen ulkoilureitti, lev. 4 m /m SÄVÄSUNDINTIE - ajorata, leveys 5,5 m /m jk+pp-tie, leveys 3 m /m stabiloinnit (maaduntalahden kohta) /jm p-alue, 66 ap /m YHT SVARTHOLMANTIE - ajorata, leveys 5,5 m /m jk+pp-tie, leveys 3 m /m YHT BODÖNTIE - ajorata, leveys 5,5 m /m jk+pp-tie, leveys 3 m /m p-alueet, yht 81 ap 70 /m stabiloinnit (ennen Lilla Bodötä) /jm YHT KOHTEET YHTEENSÄ yleiskustannus 20 % YHT VESIHUOLTO 3.1 Yleistä Suvisaariston alueella ja Soukanniemellä toimii Suvisaariston vesiosuuskunta. Vesiosuuskunta ostaa talousveden toiminta-alueelleen HSY:ltä ja johtaa toiminta-alueensa jätevedet HSY:n verkostoon. Suvisaariston vesiosuuskunta on lähtökohtaisesti verkostonsa rakentaessaan varautunut vain nykyisen, voimassa olevan osayleiskaavan mukaisiin liittyjämääriin. Laadituissa vesihuoltotarkasteluissa keskitytään uuden osayleiskaava-alueen jätevesiviemäröinnin tarkasteluihin. Lähtökohtaisesti nykyisen jätevesiviemäröinnin lisäkapasiteetin järjestäminen on ongelmallisempaa kuin nykyisen vedenjakeluverkoston kapasiteetin kasvattaminen. Laadittujen vesihuoltotarkastelujen tavoitteena oli selvittää, mikä on vesiosuuskunnan olemassa olevan vesihuoltoverkoston jätevesiviemäröinnin todellinen enimmäiskapasiteetti ja voisiko se olla riittävä käynnissä olevan kaavahankkeen toteutuessaan alueelle tuomat uudet liittyjät huomioiden. Tarkastelu perustuu käytössä oleviin liittyjä-, kulutus- ja asukastietoihin, verkostomallinnuksia ei tässä vaiheessa laadittu. 3.2 Suunnittelualueen kuvaus Suunnittelualueella on kolme erillistä osa-aluetta: - Suvisaariston eteläosassa oleva Bergön saaren eteläkärki ja sen lähisaaret 7/12

8 - idässä Stora Bodön saari lähiympäristöineen Lilla Bodö mukaan lukien - pohjoisessa pieni alue Soukanniemeä (Soukanniemessä sijaitsevasta kaava-alueesta käytetään nimeä Fridheminkallio) Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (päivätty , muutettu ) mukaan suunnittelualueella on pääosin vapaa-ajan asumista sekä jonkin verran ympärivuotista asutusta Bergön saarella. Fridheminkallion suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Bergön alueella on neljä asuntoa ja 17 loma-asuntoa, Lilla Bödön sekä Stora Bodön alueella on kolme loma-asuntoa sekä Espoon henkilöstön kesävirkistyspaikka, Furuholm. Fridheminkallion ja Bergön kaava-alueet liittyvät Suvisaaren vesiosuuskunnan verkostojen kautta Espoon vesi- ja paineviemäriverkostoon. Lisäksi Lilla Bodön saarelle on vesijohto. Stora Bodön saarella on mahdollisuus liittyä vesi- ja paineviemäriverkostoon. Alue kuuluu Espoonlahden painepiiriin, jossa painetasot ovat noin tasolla mvp (uuden runkovesijohdon käyttöönoton jälkeen). Painetietoa em. verkoston liitospisteistä ei ollut käytettävissä. Liitteenä 1 on alueen verkostokartta, jossa esitetään osa-alueittain nykytilanne liittyneistä kiinteistöistä, voimassa olevan osayleiskaavan mukaan liittymättömät kiinteistöt, kaavaehdotuksen mukaiset uudet liittyjät sekä näiden kaikkien liittyjien kokonaismääristä tuleva virtaama. Kartalla kirjaimilla (A, B, C ) esitetään solmupisteitä, joiden mukaan virtaamatarkasteluja on tehty. 3.3 Jätevesiviemäröinnin pumppausjärjestelmän tyyppikuvaus Vesiosuuskunnan jätevesiviemäröinti toimii LPS-järjestelmällä. Pumppuina käytetään ruuvipumppuja, joiden toimintapiste muuttuu painetilanteen mukaan. Pumpun teho on noin 1 kw ja pumpun juoksupyörä on varustettu silppurilla, joka silppuaa kiintoaineksen. Näin se voidaan pumpata halkaisijaltaan pienimmillään DN 40 kokoiseen paineviemäriin. 3.4 Kapasiteettitarkastelun laskentaperusteet Nykyiset virtaamamäärät arvioitiin Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma raportin perusteella. Nykyisen keskimääräisen vedenkulutuksen arviona laskelmissa käytetään arvoa 100 l/as/d ja kussakin kiinteistössä oletetaan olevan keskimäärin 2,5 asukasta. Nykyisten yleiseen verkostoon liittymättömien talouksien (asukkaiden) määrä arvioitiin Vesiosuuskuntien teknistaloudellinen tarkastelu- raportin perusteella. Raportissa kerrotaan osuuskuntaan liittyneitä kiinteistöjä olleen 401 vuonna 2012 ja liittymisasteen osuuskunnan alueella olleen 84 %. Liittymättömien kiinteistöjen määrä sisältää myös osayleiskaavan mukaisten rakentamattomien kiinteistöjen määrän (tiedot Espoon yleiskaavayksikkö / Anne Pitkänen ). Liittymättömien asukkaiden arvioidaan sijoittuneen tasaisesti koko Suvisaariston vesiosuuskunnan toiminta-alueelle suhteessa liittyneiden määrään. Tehdyissä kapasiteettilaskennoissa putkien kapasiteettia arvioidessa virtausnopeutena käytettiin 1 m/s. Uusien liittyjien vedenkulutuksen arviona laskelmissa käytetään HSY:n ohjeisiin perustuvaa arvoa 140 l/as/d. Huippukulutuskertoimena laskelmissa käytetään lukua 5 perustuen RIL Vesihuoltoverkkojen suunnittelu-oppaaseen. Virtaamat lasketaan kaavalla: Q = huippukulutuskerroin * asukasmäärä * ominaiskäyttö / 3600 / 24. 8/12

9 Laskelmissa oletetaan, että verkosto jakautuu vesihuoltokartan mukaisesti Suvisaarentien kohdalla, Kylänlahdentien ja Bergöntien välissä. Uusia asukkaita on arvioitu sijoitettavan Bergön, Stora Bodön ja Fridheminkallion alueille käyttäen aluetehokkuuslukuna 0,07. Poikkeuksena on Flakaholmin alue, jossa aluetehokkuusluku on 0,03. Yhtä asukasta kohti on laskettu 50 kerrosneliömetriä. Nykyisin alueelta on kaksi liitosta HSY:n runkoverkostoon (tiedot HSY:n asiakaspalvelu/ Tiina Hietanen ), toinen Suvisaarentiellä ja toinen Soukanniementiellä. Vuonna 2015 Suvisaarentien mittauspisteen mukainen kulutus oli m3/d (0,7 1,2 l/s) ja Soukanniementiellä vastaavasti m3/d (0,55 0,85 l/s). Liitteen 1 suunnitelmakartalla esitetään jätevesiviemäröinnin solmupisteiden mitoitusvirtaamat ja kapasiteetit huippukulutustilanteessa. 3.5 Nykytilanteen yhteenveto ja johtopäätökset Jätevesiviemäreiden putkilinjojen kapasiteetista on nykyään käytössä noin 5 35 %. Nyt arvioidulla asukasmäärän kasvulla verkoston latvaosissa pienimmät putket olisivat teoreettisesti lasketussa huippukulutustilanteessa kapasiteettinsa ylärajoilla. Sen sijaan suuremmissa runkoputkissa olisi vielä riittävästi kapasiteettia suunnitellulle asukasmäärän kasvulle. Tarkastelun tuloksista voidaan todeta miten virtaamat kasvavat eri tarkastelupisteissä. Merkittävimmät kasvut ovat A- ja B-pisteissä (liitekartta 1). A-pisteessä teoreettisen virtaamakasvun myötä putkilinjan virtaus on sama kuin putken täysi kapasiteetti. Jatkossa on tarpeen tarkentaa edellä mainittujen tarkastelupisteiden osalta kapasiteetin jakaantumista tarkemmilla lähtötiedoilla. Huomioitavaa mitoituksessa on, että huippukertoimiin vaikuttaa pumppaamoiden yhtäaikainen käyminen, joka edelleen vaikuttaa verkoston virtaamiin. Jätevesiviemärin osalta tulee huomioida kiinteistökohtaisten pumppaamoiden vaikutus verkoston virtaamiin. Pumppaamoissa on arvion mukaan 390 litran säiliötilavuus (tyyppikuvaan perustuen), ja pumppujen tuotto on keskimäärin 0,4 0,8 l/s. Pumppaamon toiminnan ajoittuminen vaikuttaa huippuvirtaamaan. Mikäli pumppauksen aikana verkoston osaan pumppaa useampi pumppu yhtä aikaa, on runkoputkisto kapasiteettinsa ylärajoilla. Tällöin kiinteistöpumppaamo pystyy pumppaamaan runkolinjaan normaalia vähemmän jätevettä ja kiinteistön säiliön tyhjennys käy hitaammin kuin silloin, kun pumppuja käy yhtä aikaa vähemmän. Keskimäärin yhden kiinteistön pumppaamo on käynnissä vuorokaudessa noin 5-12 minuuttia. Käyntiaikaan vaikuttavat mm. em. mainittu runkolinjan kuormitustilanne. Alueen jätevesi- ja vesijohtoverkostoa ei ole mallinnettua tässä tarkastelussa. Jätevesiverkoston tarkan mallin laatiminen vaatisi työlään, pienimuotoisen mallin rakentamisen. Mikäli todetaan mallintamisen olevan tarpeen, kannattaa se kohdistaa kriittisimpiin verkosto-osuuksiin. Vedenjakeluverkoston huippukulutustilanteen painehäviön tarkastelu antaa lisäselvyyttä siihen, tuovatko uudet liittyjät ongelmia vedenjakeluun esim. alentuneen painetason muodossa. Myös verkoston virtaus- ja painemittaukset mahdollistaisivat mahdollisten ongelmatilanteiden ja -alueiden selvittämistä. Osayleiskaavassa on Stora Bodön (saaren) osalta kaksi maankäyttövaihtoehtoa. Vaihtoehdossa A Stora Bodön saareen tulisi pysyvä asutus ja sen myötä on tarve rakentaa tieverkon lisäksi vesihuoltoverkosto (viemäri- ja vesijohto) sekä sähkö- ja tietoliikenneverkko. Vaihtoehdossa B saari jäisi loma-asutusalueeksi tms. ja jätetään myöhemmän harkinnan varaan, 9/12

10 toteutetaanko saarelle kevyen liikenteen raittien lisäksi vesihuoltoverkosto sekä sähkö- ja tietoliikenneverkkoa. 3.6 Jätevesiverkon kapasiteetin nostaminen Bergön alueella Osayleiskaavaehdotuksen mukaisen jätevesiverkoston kapasiteetin kasvattaminen osayleiskaava-alueella on kustannuksiltaan merkittävä investointi. Suunnittelun aikana laadittiin vaihtoehtoisia linjauksia jätevesiverkon kapasiteetin kasvattamiseksi, nämä linjaukset esitetään liitteissä 2, 3 ja 4. Yhteenveto vertailurakennuskustannuksista on oheisessa taulukossa 2. Bergö-Bodö, vertailuhinnat vaihtoehtoisille linjauksille Ramboll Linjausvaihtoehto, tunniste Linjan pituus [m] Yksikköhinta [m] Kokonaiskustannus [ ] Yleiskustannus 20 % Riskivaraus 30 % Yhteensä [ ] VE 1a, tie itä VE 1b, tie länsi VE 2a, Byviken lyhyt VE 2b, Byviken, pitkä VE 3a, luonto lyhyt VE 3b, luonto pitkä Kustannukset eivät sisällä kiinteistökohtaisia pumppaamoita eivätkä kiinteistöjen tonttijohtoja - Putket asennetaan mahdollisuuksien mukaan noin kahden metrin peitesyvyyteen, louhintoja kuitenkin vältetään - Putket lämpöeristetään ja saattolämmitetään osuuksilla, joilla peitesyvyys ei ole riittävä - Kustannuksissa ei ole huomioitu mahdollisen tierakentamisen vaikutuksia kaivu- ja täyttökustannuksiin - Mikäli ve 1a ja ve 1b risteyskohtaan ja ohjaus länteen, niin linjan pituus on noin 1,9 km ja toteutuskustannus noin 0, 6 milj. Edellä esitetyn mukaisesti suositellaan linjauksia, jotka johtavat jätevesiä lännen kautta HSY:n liitospisteeseen. 10/12

11 PIIRUSTUSLUETTELO Piirustusnro Nimi Mittakaava Alkup. pvm. Muutospvm. 001 Liikennetekninen tarkastelu, itä 1: Asemapiirustus 002 Stora Bodön liikennetekniset järjestelyt 1: Asemapiirustus 003 Bödöntie, Sp1 ja Sp2 1:2000/1:200, Pituus- ja tyyppipoikkileikkaus 1: Stora Bodön silta 1:200, 1: Alustava yleispiirustus 005 Liikennetekninen tarkastelu, länsi 1: Asemapiirustus 006 Nykyinen liikenneverkko 1: Asemapiirustus 007 Teiden korkeusasemien muutokset Asemapiirustus 1: Suvisaarentie 1:2000/1: Pituusleikkaus 009 Sävasundintie 1:2000/1: Pituusleikkaus 010 Svartholmantie 1:2000/1: Pituusleikkaus 011 Bergöntie 1:2000/1: Pituusleikkaus 012 Turvesilta ja Turvesillan raitti 1:2000/1: Pituusleikkaus 013 Suvisaarentie, Bergöntie, Bodöntie, Sävasundintie, Svartholmantie, Kylälähdentie ja Turvesuo Tyyppipoikkileikkaukset 1: /12

12 LIITTEET Suvisaariston vesihuoltoverkoston kapasiteettitarkastelu, ns. perusratkaisu esitetään liitteessä 1, suunnittelutyön aikana laaditut vaihtoehtoiset linjaukset jätevesiverkon kapasiteetin nostamiselle esitetään liitteissä 2, 3 ja Vesihuollon suunnitelmakartta mk , pvm , päivitetty Linjausvaihtoehdot 1, suunnitelmakartta mk , pvm Linjausvaihtoehdot 2, suunnitelmakartta mk , pvm Linjausvaihtoehdot 3, suunnitelmakartta mk , pvm /12