TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/2017 1(31) Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta Kokous

Transkriptio

1 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/2017 1(31) Aika klo 15:00 17:37 Paikka Pispalan kirkontupa, Pispalan kirkko Osallistujat Jäsenet Mäkinen, Seppo puheenjohtaja Juva, Kaisa Koskiniemi, Helena Kylmäkoski, Teemu Lähteinen, Ilpo Portin, André Silfverhuth, Leena Muut osallistujat Takala, Timo Uusitalo, Pekka Rantavaara, Ari Salminen, Petri vt. hallintojohtaja yhteisen kirkkoneuvoston edustaja kirkkoherrojen edustaja kiinteistötoimen henkilöstön edustaja, pöytäkirjanpitäjä Esittelijät Päätalo, Heikki kiinteistöpäällikkö Lehtonen, Jyrki hautaustoimen päällikkö Allekirjoitukset Seppo Mäkinen puheenjohtaja Petri Salminen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Pöytäkirja on tarkastettu Tampereella Ilpo Lähteinen pöytäkirjantarkastaja André Portin pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Kiinteistöosasto Todistaa Petri Salminen pöytäkirjanpitäjä

2 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/2017 2(31) Käsitellyt asiat 33 Kokouksen avaus 3 34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 35 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 3 36 Käsittelyjärjestys 3 37 Edellisen kokouksen pöytäkirja 3 38 Pättinniemen leirikeskuksen uusien majoitusrakennusten rakennussuunnitelmien hyväksyminen 4 39 Kauppi-Niihaman maa-alueen myynti 6 40 Sairaalankatu 6 kiinteistön osto 8 41 Lausuntopyyntö: Merkityksellistä vuorovaikutusta - Tampereen seurakuntien viestintäsuunnitelma Lausuntopyyntö: Yhteisten tehtävien johtosäännön muuttaminen Lausuntopyyntö: Yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännön muuttaminen Mustanlahdenkatu 21 kiinteistön hankekehitys - peruskorjaushankkeen jatkotoimenpiteet Rakennuttajainsinöörin rekrytointi Ilmoitusasiat Muutoksenhaku ja kokouksen päättäminen 27

3 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/2017 3(31) 33 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 35 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ilpo Lähteinen ja André Portin. 36 Käsittelyjärjestys Lisättiin käsiteltäviin asioihin pykälä 44 Mustanlahdenkatu 21 kiinteistön hankekehitys peruskorjaushankkeen jatkotoimenpiteet sekä pykälä 45 Rakennuttajainsinöörin rekrytointi ja hyväksyttiin käsittelyjärjestys. 37 Edellisen kokouksen pöytäkirja Merkittiin tiedoksi pöytäkirja 3/2017.

4 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/2017 4(31) D:KII: 109/722/ Pättinniemen leirikeskuksen uusien majoitusrakennusten rakennussuunnitelmien hyväksyminen Esittely Pättinniemen leirikeskukseen on investointisuunnitelman mukaisesti tarkoitus vuosien aikana rakentaa uusia majoitusrakennuksia, joilla tässä vaiheessa korvataan nykyinen majoituskapasiteetti. Samassa yhteydessä nykyiset majoitusrakennukset puretaan. Rakennustyö on tarkoitus ajoittaa välille syyskuu 2017 toukokuu 2018 niin, että kesän 2018 leirien osalta majoittuminen tapahtuu uusissa tiloissa. Samassa yhteydessä alueella voidaan tehdä myös muita pienempiä tarpeelliseksi katsottuja korjauksia ja parannuksia. Hankkeen suunnittelijana on toiminut arkkitehtitoimisto Neva Oy kaavoitusvaiheen käynnistyessä tehdyn sopimuksen mukaisesti. Hankkeen kilpailutus järjestetään toukokuussa. Tähän liittyen arkkitehtisuunnitelmat, rakennustapaselostus sekä muu kilpailutusaineiso on viimeisteltävänä ja valmistuu johtokunnan kokoukseen mennessä. Ensivaiheen suunnitelmia on päivitetty johtuen tarpeiden ja tulevaisuuskuvan tarkentumisesta. Lopputuloksen tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman monikäyttöisiä rakennuksia eri tarpeet huomioiden. Leirikesän majoitustarpeiden lisäksi suunnittelussa on haluttu huomioida kohteen käyttömahdollisuudet ympäri vuoden mm. erilaisten pienryhmien ja viikonloppuleirien muodossa sekä mökkien käyttömahdollisuus myös yksityisessä virkistystarkoituksessa. Rakennuksilta tavoitellaan lisäksi hyvää laatua, helppohoitosuutta sekä ekologisuutta. Alueella on käynnissä myös rantakaavoitus. Tämän vaiheen rakentaminen tapahtuu kuitenkin olemassa olevan rakennusoikeuden puitteissa samalla laadittavana olevaan kaavaan tukeutuen. Rakentamiselle on olemassa suunnittelutarvelupa. Varsinainen rakennuslupa on vielä vireillä. Yhteinen kirkkoneuvosto on vuoden 2017 puolella päivittänyt hankintavaltuuksiin liittyvää kokonaisuutta. Osana tätä on täsmennetty myös rakennushankkeisiin liittyvien suunnitelmien hyväksymisen käytäntöjä. Tehdyn päätöksen mukaan rakennushankkeen suunnitelmat hyväksyy kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta silloin, kun hankkeelle ei ole nimetty erityistä hanketyöryhmää eikä yhteinen kirkkoneuvosto tai valtuusto ole pidättänyt suunnitelmien hyväksymisoikeutta itselleen. Suunnitelmien hyväksyminen on tarpeen tehdä ennen kilpailutusta. Liite 1

5 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/2017 5(31) Ehdotus Päätös Kiinteistöpäällikkö ehdottaa, että Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta hyväksyy Pättinniemen leirikeskuksen ensimmäisen vaiheen majoitusrakennusten arkkitehtisuunnitelmat liitteen mukaisena. Päätösehdotus hyväksyttiin. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

6 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/2017 6(31) D:TAL: 136/718/ Kauppi-Niihaman maa-alueen myynti Esittely Yhteinen kirkkovaltuusto on käsitellyt Niihaman ja Särkijärven maaaleuiden myyntiä edellisen kerran kokouksessaan Tuolloin myynti ei toteutunut. Kauppaneuvottelut Kauppi-Niihaman maa-alueen myymisestä on Tampereen kaupungin kanssa käynnistetty uudelleen loppuvuodesta Tuolloin Särkijärven alue jätettiin kokonaisuudesta pois. Neuvotteluissa on ollut esillä sekä vaihtoehto pelkästä maa-alueen myynnistä rahakorvausta vastaan, mutta myös erilaiset vaihtoehdot, joissa kokonaisuuteen voisi kytkeytyä toinen kauppa, jossa seurakunta ostaisi kiinteää omaisuutta kaupungilta. Kiinteänä omaisuutena on tutkittu useita kohteita, joista viime vaiheessa on päädytty Sairaalankatu 6:n kiinteistöön. Niihamassa neuvottelujen kohteena olevan maa-alueen osa VKV-1 on yleiskaavassa keskuspuistoksi varattua virkistysaluetta (79,23ha). Tälle alueelle sijoittuu myös S-2 (luonnonsuojelullista arvoa) ja LUO1 (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä) alueet. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu 3,77ha kokoinen R-3 kaavamerkinnän alue, jolle on osoitettu 700 kem2 yhteisöjen lomarakennusoikeutta. Alue on tulevaisuuden osalta vahvasti kytketty virkistyskäyttöön niin vuoteen 2040 ulottuvan yleiskaavan, maakuntakaavan kuin myös kansallisen kaupunkipuistohankkeen kautta. Tampereen kaupungilla on Niihamaan liittyen leirintäalueen sijoittamiseen liittyvä intressi. Kokonaisuuden sisältämä R-3 -alue soveltuisi tähän käyttötarkoitukseen. Tampereen seurakuntayhtymä ei itse tarvitse Niihaman maa-aluetta. Seurakuntayhtymällä ei myöskään ole mahdollisuutta alueen kehittämiseen. Aluetta ei pystytä tehokkaasti hyödyntämään talousmetsänä ja sen metsätaloudellinen tuotto on vaatimaton. Kauppi-Niihaman osayleiskaavassa metsien hoidosta on määritelty noudatettavat yleisperiaatteet. Periaatteiden mukaan alueen maanomistajien tulisi mm. harjoittaa virkistyskäytön mahdollistavaa ja luontoarvot säilyttävää metsänhoitoa. Alueella ei voi siis harjoittaa täysin maksimaalisiin tuottoihin perustuvaa metsänhoitoa, joten metsäsijoituksena alue ei ole tuottava. Edellisistä johtuen alueesta voidaan luopua. Kokonaisuuden kannalta mielekkäänä mahdollisuutena on noussut esiin samassa yhteydessä tapahtuva Sairaalankatu 6:ssa sijaitsevan kiinteistön osto. Niihaman maa-alueen myyjänä on Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Ostajana Sairaalankadun kiinteistön osalta olisi seurakuntayhtymän Hautainhoitorahasto. Kyseessä on kaksi toisistaan erillistä kauppaa, joista myös päätetään erikseen.

7 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/2017 7(31) Liite 2 Tampereen kaupunki on tehnyt päivitetyn ostotarjouksen Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän omistamasta maa-alueesta (Tampereen kaupungin Pappilan kylän tila Pappila RN:o 1:17 ( ) päivämäärällä (Liite). Päivitetyssä tarjouksessa VKV-alueen maapohjan yksikköhinta on 1,30 eur/m2 ja R-3 alueen 8,00 eur/m2. Puuston arvoksi on laskettu yhteensä euroa. Tarjouksen kokonaisarvo on euroa. Kauppa on tarkoitus tehdä niin, että omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle, kun kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu. Puuston arvo vastaa hyvin seurakuntayhtymän metsäsuunnitelmassa todettua arvoa. Perusmaan hinta on korkeampi kuin aiemmassa tarjouksessa ja ylittää myös viimeisimmän alueella tehdyn merkittävämmän kaupan keskihinnan. Ehdotus Kiinteistöpäällikkö ehdottaa, että Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta hyväksyy edelleen Yhteiselle kirkkoneuvostolle ja Yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, että - myydään Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän omistama maa-alue (Tampereen kaupungin Pappilan kylän tila Pappila RN:o 1:17 ( ) Tampereen kaupungille tarjouksen mukaisesti kokonaishintaan euroa sillä ehdolla, että samassa yhteydessä toteutuu Tampereen kaupungin ja Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän hautainhoitorahaston välinen kauppa Sairaalankatu 6:n kiinteistöstä. Päätös Asia palautettiin uudelleenvalmisteltavaksi. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

8 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/2017 8(31) D:KII: 123/721/ Sairaalankatu 6 kiinteistön osto Esittely Seurakuntayhtymä on neuvotellut Tampereen kaupungin kanssa pitkään Niihaman maa-alueen myynnistä. Viimevaiheen neuvottelujen yhteydessä on noussut esiin mahdollisuus ostaa Sairaankatu 6:ssa sijaitseva Yleisen Sairaalan kiinteistö. Kohde on rakennettu 1910 ja sillä on oma merkittävä rooli osana koko Tampereen historiaa. Kohde on toiminut alun perin sairaalarakennuksena. Opetuskäytössä se on ollut 60-luvulta alkaen. Viime vuosina se on toiminut Tredun koulurakennuksena. Tontin pinta-ala on m2. Kaava on vuodelta 1990, kaavamerkintä YO-12, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Rakennusoikeutta tontilla on 4163 kem2 (e=0,40). Rakennuksen kokonaislaajuus vaihtelee eri lähteissä, mutta on noin 4245 m2. Kohteeseen on tehty varsin laaja peruskorjaus on vuosina Kohteesta on laadittu myös perusteellinen rakennushistoriaselvitys (RHS). Rakennus on suojeltu ja sitä ei saa purkaa (suojelumerkintä sr-8). Kaupunki on teettänyt kohteesta myös kuntoarvion. Kiinteistö on Tampereen kaupungille siirtymävaiheen jälkeen tarpeeton ja se voidaan myydä. Siirtymävaiheessa kohdetta on tarkoitus käyttää keskustan alueen koulujen peruskorjausten väistötilana. Väistötilatarve kohteelle on viimeisimpien neuvottelujen mukaan pituudeltaan 3-5 vuotta. Kaupunki sitoutuu vuokraamaan kohteen väistötilakäyttöön ainakin kolmeksi vuodeksi. Väistön aikainen vuokrasopimus neuvotellaan vielä erikseen. Vuokrataso perustuu kohteen käyttökustannuksiin sekä sovittuun pääoman tuottoon. Väistötilakäyttöön liittyen kaupunki tekisi kohteessa kustannuksellaan muutostöitä ja teknisiä parannuksia, jotta väistökäyttö kouluna on mahdollista. Osana tätä varmistetaan myös kohteen sisäilmaan liittyvät asiat. Sairaalankadun kohde liittyy mahdollisuutena keskeisesti seurakuntien keskustan alueen tilojen tulevaisuuskokonaisuuteen. Tilatulevaisuuden kokonaisuutta on valmisteltu seurakuntayhtymän johtoryhmän nimeämän virkamiestyöryhmän toimesta. Asiaa on edelleen käsitelty myös johtavien luottamushenkilöiden kanssa suunnitteluryhmässä. Kokonaisuus ankkuroituu luonnollisesti myös kiinteistöstrategiaan. Seurakunnan keskustan alueen tilatulevaisuuteen kytkeytyy mm. vahva verkostoituminen, kirkkojen monipuolistuva käyttö sekä mahdollisimman hyvä ja tavoittava sijoittuminen suhteessa kaupunkikehitykseen. Keskeistä on myös seurakuntalaisten hyvä saavutettavuus, tilojen toimivuus sekä kustannustehokkuus. Tulevaisuuden tilaratkaisujen tulee olla myös mahdollisimman joustavia muuttuvassa toimintaympäristössä.

9 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/2017 9(31) Kirkkotilojen monipuolistuva käyttö on prosessina käynnistyttyään muokkaamassa merkittävässä määrin perinteistä ajattelua myös seurakunnallisen toimistotyön kokonaisuudesta. Kaupungin väistökäytön aikana Sairaalankadun kiinteistössä voidaan mahdollisesti toteuttaa seurakunnan osalta myös uusia ja tulevaan suuntaavia toimistotyön monitilaratkaisuiden kokeiluja. Väistötilakäytön aikana seurakuntayhtymässä käydään myös läpi prosessi, jossa selvitetään sijoittuuko kohteeseen myöhemmin seurakunnan toimintoja ja missä laajuudessa. Yhteinen kokonaisnäkemys seurakuntien keskustan tilojen tulevaisuuden ja asemoitumisen perusratkaisusta valmistellaan erillisenä prosessina kevään 2018 loppuun mennessä. Silloin se kytkeytyy tarkoituksenmukaisella tavalla myös seuraavan strategisen suunnittelukierroksen kokonaisuuteen. Mikäli seurakuntayhtymän toimintoja ei sijoittuisi kohteeseen, sille etsitään muuta käyttöä. Kohde voisi tarjota tiloja myös sopiville verkosto- ja yhteistyökumppaneille ja viiteryhmille. Näihin liittyen ratkaisut tehdään kuitenkin myöhemmin kuvatun erillisen valmisteluprosessin myötä. Kohteen ostajana olisi Tampereen seurakuntayhtymän Hautainhoitorahasto. Kohde sopii luonteensa vuoksi hyvin Hautainhoitorahaston omistajaprofiiliin. Tampereen Kaupunki on valmis myymään kohteen nykyisessä kunnossa omalla tontilla kokonaishintaan euroa. Hinta perustuu tehtyyn kiinteistöarvioon. Kuntoarviossa havaittujen korjaustarpeiden osalta seurakuntayhtymä on edelleen teettänyt Insinööritoimisto LaRa:lla arvion tarpeellisten korjausten kustannuksista. Tarkempi raportti valmistuu noin Alustavasti korjaukset tulisivat maksamaan noin 1,0 meur. Korjaustyöt ja kustannukset ajoittuisivat seuraaville 5 vuodelle. Kiireisimmät korjaukset aloitetaan kohteessa tarvittaessa viipymättä. Tämän lisäksi kohteessa olisi luonnollisesti varauduttava myös käyttötarkoituksen muutoksen aiheuttamiin tilamuutoskustannuksiin. Tähän liittyen on arvioitu, että muutostyöt maksaisivat noin 1,0 miljoonaa euroa. Kohteessa on sen hankinnan jälkeen tarpeen käynnistää myös kaavamuutosprosessi käyttötarkoituksen muutokseen liittyen. Kaavamuutosprosessille on kuitenkin väistötilakäytöstä johtuen hyvin aikaa. Kohteen pysäköinti on valmiiksi neuvoteltu siten, että ostaja vuokraa kaupungilta tonttiin välittömästi liittyvän alueen tarvittavia autopaikkoja varten viereiseltä pysäköintialueelta. Seurakuntayhtymällä on tulevaisuudessa myös merkittävässä määrin investointitarpeita, joiden rahoitus on ratkaistava.

10 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) Edellisistä johtaen on luontevaa, että seurakuntayhtymän Hautainhoitorahasto ostaa Sairaalankatu 6:n kiinteistön. Kaupunki tähtää omassa päätöksenteossa siihen, että kohteen kauppa saataisiin valmiiksi vuoden 2017 aikana. Ehdotus Päätös Kiinteistöpäällikkö ehdottaa, että Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta hyväksyy edelleen Yhteiselle kirkkoneuvostolle ja Yhteiselle Kirkkovaltuustolle esitettäväksi, että - ostetaan (Hautainhoitorahasto) Sairaalankatu 6:ssa sijaitseva kiinteistö (kiinteistötunnus ) esittelyssä kuvatulla tavalla hintaan euroa Tampereen kaupungilta edellyttäen, että samassa yhteydessä toteutuu Niihaman maa-alueen myynti. - valtuutetaan kiinteistöpäällikkö valmistelemaan kauppaan liittyvät asiakirjat - valtuutetaan vs. hallintojohtaja Timo Takala ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Jussi Mäkinen allekirjoittamaan kauppakirja - valtuutetaan kiinteistöpäällikkö neuvottelemaan kohteen vuokraamiseen liittyvä sopimus Asia palautettiin uudelleenvalmisteltavaksi. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

11 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) D:TIE: 36/60/ Lausuntopyyntö: Merkityksellistä vuorovaikutusta - Tampereen seurakuntien viestintäsuunnitelma Yhteinen kirkkoneuvosto on kokouksessaan pyytänyt lausuntoa otsikkoasiasta: Esittely Liitteet 2-3 Ehdotus Päätös Viestintä on tällä hetkellä yksi keskeisistä organisaation toiminnan onnistumisen edellytyksistä. Samalla viestinnän kenttä, tavat ja muodot ovat voimakkaassa muutoksessa. Eri sukupolvien tavat viestiä ja luoda viestinnän kautta merkitystä ovat poikkeuksellisen eriytyneitä. Kirkon tulevaisuusselonteossa viestinnästä nostetaan esille sekä kaikkien kirkon aktiivien (työntekijä, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset) rooli viestijöinä että kirkon ja sen toiminnan mielikuvan muuttaminen viestinnän keinoin. Tässä tilanteessa viestintäsuunnitelman tavoitteena on kiteyttää tulevien vuosien keskeiset painopisteet viestinnässä ja vuorovaikutuksessa. Suunnitelma on tarkoitettu kaikkien seurakunnan työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten työn tueksi. Vuosittain suunnitelmasta nostetaan yhteiseen kehittämiseen eri näkökulmia ja niille asetetaan tavoitteet ja mittarit. Viestintäsuunnitelmaa on työstetty yhteistyössä viestintätiimin ja johto-kunnan kanssa. Työstämisen taustamateriaaleja ovat olleet mm. - Kirkon viestintäohjelma vuoteen Jäsen360 aineistot - Tampereen seurakuntien tulevaisuuskuva ja toimintasuunnitelmat - Tampereen seurakuntien tunnettuustutkimus Kirkon tulevaisuuskomitean mietintö Viestintäsuunnitelma muotoja tulee olemaan seurakuntien tulevaisuus-kuvan kaltainen visuaalinen ilmaisu, jonka tukena on Arkissa materiaalia ja vinkkejä viestinnän kehittämiseen. Viestinnän johtokunta hyväksyi suunnitelman kokouksessaan Liitteenä ovat viestintäsuunnitelman luonnos miellekarttana ja Kirkon viestintäohjelma vuoteen Viestintäjohtaja ehdottaa, että 1. hyväksytään Tampereen seurakuntien viestintäsuunnitelman luonnos 2. pyydetään viestintäsuunnitelmasta lausunnot seurakunnilta, johtokun-nilta ja toiminnallisilta yksiköiltä mennessä. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja antaa viestintäjohtaja Sami Kallioinen, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Liite 3

12 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) Ehdotus Kiinteistöpäällikkö ehdottaa, että kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta keskustelee viestintäsuunnitelmasta ja antaa lausuntonsa. Päätös Johtokunta antoi seuraavan lausunnon: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalla ei ole huomautettavaa viestintäsuunnitelmaluonnoksesta. Johtokunta yhtyy näkemykseen, että viestinnän kokonaismerkitys kasvaa yhä nopeammin muuttuvassa ja toisaalta eri sukupolvien osalta eriytyvässä toimintaympäristössä. Merkityksellinen vuorovaikutus on oiva otsikko. Kirkon on tärkeää huolehtia erityyppisistä kohderyhmistä, mutta samalla siirtää viestinnän resursoinnin painopistettä sähköisen viestinnän suuntaan. Tähän tulee kytkeytyä panostukset myös työntekijöiden viestinnälliseen varustamiseen. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

13 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) D:TAL: 53/010/ Lausuntopyyntö: Yhteisten tehtävien johtosäännön muuttaminen Yhteinen kirkkoneuvosto on kokouksessaan pyytänyt lausuntoa otsikkoasiasta: Esittely Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli kokouksessaan yhteisten tehtävien johtosäännön muuttamista. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti tuolloin äänin 7-4 palauttaa asian valmisteluun. Jatkovalmistelussa yhteisen kirkkoneuvoston jäsenillä sekä suunnitteluryhmän luottamushenkilöjäsenillä on ollut mahdollisuus kaksivaiheisessa verkkokeskustelussa esittää jatkovalmistelua evästäviä näkökohtia. Suunnitteluryhmä keskusteli asiasta tältä pohjalta kokouksessaan Esille nousseet näkökohdat voidaan kiteyttää seuraaviin sisältökokonaisuuksiin sekä niihin liittyviin näkökulmiin: Johtamisajattelu - Jo tällä hetkellä toteuttamamme sekä tulevaisuudessa toteutuva johtamisajattelu lähtee siitä, että yhteisten tehtävien johtavat viranhaltijat edustavat kukin toimialallaan organisaation parasta asiantuntijuutta. Kukin heistä vastaa oman toimialansa strategisesta ja operatiivisesta johtamisesta. Tämä korostaa heidän asiantuntemustaan ja vastuutaan. - Ylimmän johdon vastuu kohdentuu kokonaisuuden strategiseen johtamiseen sekä siinä tarvittavan riittävän vuorovaikutuksen ja yhteistyön ylläpitämiseen. Tämän onnistumiseksi ylimmällä johdolla tulee olla erityisosaamista jollakin yhteisten tehtävien toimialalla sekä riittävä kokonaiskuva ja kokemus koko toimialasta. Yhteisissä tehtävissä tarvitaan asiantuntemuksen täydentämistä juridisen osaamisen osalta - Tämä tarve on noussut varsin laajasti esille yhteisten tehtävien johtavien viranhaltijoiden arvioidessa asiaa eri vastuualueiden näkökulmasta. - Tämä tavoitteen toteuttamiseksi on kaksi vaihtoehtoa. 1. Rekrytoidaan juristin koulutuksella oleva henkilö seurakuntayhtymän palvelukseen. 2. Hankitaan tarvittava juridinen osaaminen ostopalveluna. Suunnitteluryhmä asettui varsin yksimielisesti 1. vaihtoehdon kannalle. Perusteena nähtiin erityisesti se, että juridisen osaamisen pysyvä sijoittuminen omaan organisaatioon mahdollistaa tavoitteiden kannalta selvästi paremman vaihtoehdon kokonaisvaltaisen asioihin perehtymisen sekä toimintakulttuurin ja työn sisältöjen tuntemisen näkökulmasta. Kehittämispalvelut - Kehittämispalveluiden tehtävät on kuvattu johtosääntöluonnoksessa. Kehittämispalveluiden resurssia ei tule nykyisestä tasosta supistaa, mut-

14 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) ta resurssien kohdentamisessa kehittämispalveluihin on useita mahdollisuuksia. - Toiminnan ja palveluiden digitaalisuuden kehittämisessä tarvitaan kehittämispalveluiden, viestinnän ja tietohallinnon tiivistä yhteistyötä. - Kehittämispäällikkö nimikettä on mahdollista käyttää myös silloin, kun ei ole kyse laajasta esimiestehtävästä. Kehitys johtaa kohti vaativia asiantuntijatehtäviä ja niiden kautta tapahtuvaa kehittävää johtamista, joka toteutuu muulla tavoin kuin linjaorganisaation esimiessuhteiden kautta. Tästä näkökulmasta käsin kehittämispäällikkö -nimike on jo tällä hetkellä käytössä myös tietohallintopalveluissa. Yhteiset tehtävät nähdään kokonaisuutena - Siirryttäessä edellisen muutoksen yhteydessä yhteisten tehtävien kokonaisuuteen haluttiin tietoisesti luopua jaottelusta seurakuntatyöhön ja tukipalveluihin. Kaikki yksiköt tekevät oman toimialansa puitteissa seurakuntatyötä, jonka tähtäyspiste on seurakuntalaisrajapinnan mahdollisimman kokonaisvaltaisessa jäsenlähtöisessä palvelussa. - Painopisteen siirtäminen organisaatiorakenteista palveluprosesseihin edellyttää yhteisten tehtävien tarkastelemista kokonaisuutena valittua peruslinjaa edelleen vahvistaen. Painopisteen siirtyminen palveluprosesseihin koskee kaikkia yhteisten tehtävien yksiköitä. Strategian ja yhteisten tehtävien toimintakokonaisuuden rajapinnat - Tehtävien ratkaisujen tulee palvella niiden sisältöjen toteutumista, jotka strategiakuvassa on nostettu esiin otsakkeen Matkalla tulevaisuuteen tarvitsemme alla. - Strateginen suunnittelu on kytketty toiminnan ja talouden suunnitteluun viiden vuoden tarkasteluvälillä alkaen kulloinkin valmisteltavasta TA vuodesta. Strategisia linjauksia arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Voimassa oleva yhteinen strategia kuvataan toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Parhaillaan siitä on kevään prosessin myötä valmisteilla seuraava kehitysversio vuosien TTS:aan. Strategia toteutuu seurakuntien ja yhteisten tehtävien toimintasuunnitelmissa. - Keskusteluissa on noussut esiin myös ajatus, että nykyisentyyppisellä strategialla on vaikea perustella kumpaakaan esillä ollutta yhteisten tehtävien organisoimisen ratkaisuvaihtoehtoa. Strategiaa pitäisi konkretisoida, jotta tämä mahdollistuisi. Toisaalta on esitetty näkemys, jonka mukaan strategian sisällön ja yhteisten tehtävien organisoitumisvaihtoehtojen välillä ei nähdä tällaista kytkentää. Suunnitteluryhmän vahva enemmistö ei nähnyt tähän liittyen estettä ratkaista asiaa. Yhteys seurakuntiin, seurakuntalaisiin ja tamperelaisiin - Esitettävän ratkaisun tulee mahdollisimman hyvin tukea yhteistyötä yhteisten tehtävien ja seurakuntien välillä. Samalla se edistää vuorovaikutusta myös seurakuntien kesken. Seurakunnat ovat kokeneet viimeai-

15 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) kaisen muutoksen johtaneen hyvällä tavalla tähän suuntaan ja siksi sitä on perusteltua edelleen jatkaa ja kehittää. - Ratkaisun on tuettava myös vuorovaikutteisuutta suhteessa kaikkiin seurakuntalaisiin ja tamperelaisiin. - Luottamuselinjohtamisen ja operatiivisen johtamisen vuorovaikutteista suhdetta on edelleen tarvetta ja mahdollista kehittää. Erillispäätöksillä voidaan ratkaista tätä koskevat käytännöt muuttuvissa tilanteissa ilman, että niitä kirjataan sääntöön. Kustannusvaikutukset - Kahden ja kolmen kokonaisuuden ratkaisuvaihtoehtojen kustannusvaikutuksia on mahdollista palkkakustannusten osalta arvioida kustannusraamien tasolla. Voimassaoleva kirkon palkkausjärjestelmä edellyttää, että palkasta lopullisesti päätettäessä tulee ratkaisun perustua hyväksytyn tehtävänkuvauksen arvioituun vaativuuteen. Kahden kokonaisuuden malli: Kehitysjohtaja, viestintäjohtaja, diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja, hallintopäällikkö (juristi), hautaustoimen päällikkö, henkilöstöpäällikkö, yhteisen kasvatustyön johtava pappi, kehittämispäällikkö, kiinteistöpäällikkö, perheneuvontatyön johtaja, rekisteripäällikkö, sairaalasielunhoidon johtaja, talouspäällikkö, tietohallintopäällikkö. Vertailtavuuden toteutumiseksi on tähän vaihtoehtoon otettu mukaan myös kehittämistyön asiantuntijan palkkakuluja n 60 % koko työajasta. Kolmen kokonaisuuden malli: Hallintojohtaja, kehitysjohtaja, viestintäjohtaja, diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja, hautaustoimen päällikkö, henkilöstöpäällikkö, yhteisen kasvatustyön johtava pappi, kehittämistyön asiantuntija, kiinteistöpäällikkö, perheneuvontatyön johtaja, rekisteripäällikkö, sairaalasielunhoidon johtaja, talouspäällikkö, tietohallintopäällikkö. Kahden ja kolmen kokonaisuuden mallit voidaan arvioida kuukausitason palkkakustannuksiltaan muutaman tuhannen euron tarkkuudella samansuuruisiksi. Vuosina ostettiin ulkopuolisia juridisia asiantuntijapalveluita keskimäärin noin / vuosi. Tulevaisuudessa juridisen osaamisen lisäkustannuksia aiheuttava tarve tulee kasvamaan johtuen mm lisääntyvästä määrästä sopimuksia, hankintoja ja kilpailutuksia. Myös erilaisia hankkeita ja projekteja tulee ilmeisimmin olemaan selvästi aiempaa enemmän johtuen mm alueellisen yhteistyön lisääntymisestä. Omassa organisaatiossa oleva juridinen asiantuntemus vähentää tarvetta ostaa ulkopuolisia palveluita. Samalla se ennen kaikkea parantaa laatutasoa sekä riskien hallintaa.

16 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) Kahden kokonaisuuden mallissa käyttöön saatava osaaminen kohdentuu organisaation konkreettisiin käytännön tarpeisiin kolmen kokonaisuuden mallia paremmin. Kolmen kokonaisuuden mallissa ei nykyisellään ole virkaa, jossa pätevyysvaatimuksena olisi juristin koulutus. Alueellisen yhteistyön ilmeinen vahvistuminen mahdollistaa kustannusten jakamisen ja sitä kautta myös mahdollistuvat säästöt Tampereen seurakuntayhtymälle. Tässä vaiheessa ei ole realistisia mahdollisuuksia arvioida näin syntyviä taloudellisia vaikutuksia. Muutoksesta tulee toimintakulttuurin vakiintunut tila - Yhteisten tehtävien johtosääntö kirjoitetaan niin, että sitä on mahdollista sovituissa raameissa täydentää ja muuttaa yhteisen kirkkoneuvoston päätöksillä ilman varsinaista säännön muuttamista. Tulevakaan ei ole pysyvää. Tarpeen tullen myös sääntöä on mahdollista muuttaa. Tarvittavat rekrytoinnit Kahden kokonaisuuden mallissa rekrytoidaan hallintopäällikkö ja rekisteripäällikkö. Kolmen kokonaisuuden mallissa rekrytoidaan hallintojohtaja ja rekisteripäällikkö. Hallintojohtajan virka on vapautunut lukien. Palvelukeskuksen päällikön virka (virka muuttuu esityksen myötä rekisteripäällikön viraksi) vapautuu eläkkeelle siirtymisen vuoksi Toimintaympäristön ja toimintaedellytysten nopea muuttuminen haastaa jatkuvasti seurakuntia ja yhteisiä tehtäviä arvioimaan tämänhetkistä kokonaistilannetta. Keskeisimmät kehitysalueet suunnittelukaudella ovat avoimen, vuorovaikutteisen ja yhteistyöhakuisen toimintakulttuurin vahvistaminen, jäsenlähtöinen toimintatapa sekä vahvistuva toiminnan ohjaaminen seurakuntalaisten ja tamperelaisten näkökulma huomioiden. Myös tulevina vuosina talouden realiteetit tulevat ohjaamaan toiminnan suunnittelua siten, että keskittyminen strategisten linjausten kannalta keskeisiin alueisiin vahvistuu. Samalla osa nykyisestä toiminnastamme tämänhetkisellä tavalla toteutettuna jää väistämättä pois. Muutokseen vaikuttavia ja siihen liittyviä taustatekijöitä: - Avoimen, vuorovaikutteisen ja yhteistyöhakuisen toimintakulttuurin vahvistaminen, jäsenlähtöinen toimintatapa sekä vahvistuva toiminnan ohjaaminen seurakuntalaisten ja tamperelaisten näkökulma huomioiden edellyttää laaja-alaista yhteisten tehtävien kokonaisuuden tarkastelua. Tässä yhteydessä käsitellään ensisijaisesti yhteisten tehtävien kokonaisuutta. Seurakunnat kytkeytyvät kuitenkin saumattomasti Tampereen seurakuntien kokonaisuuteen vahvistettaessa yhteistä edellä kuvattua johtamis- ja toimintakulttuuria. Samalla on syytä tarkentaa Tampereen seurakuntien kokonaisrakenteen edellyttämiä valmiuksia kirkkoherran johtamistyön osalta.

17 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) - Tehtävien ratkaisujen on hyvä olla sellaisia, että ne mahdollisimman joustavasti pystyvät reagoimaan kokonaiskirkon tuleviin rakennemuutoksiin riippumatta siitä, millaisiksi nämä rakennemuutokset kyseisen prosessin edetessä tarkentuvat. - Ratkaisuissa on otettava huomioon supistuvien taloudellisten resurssien muodostamat realiteetit varautumalla tulevaisuuteen pitkäjänteisesti ja joustavasti. Samalla on turvattava avaintehtävien riittävä resurssointi. Perustelluissa erityistilanteissa on syytä etsiä myös määräaikaisia lisäresurssointiratkaisuja. Tällainen ilmeinen tarve on lähitulevaisuudessa mm kiinteistöihin liittyvissä kehityshankkeissa. - Seudullinen yhteistyö tulee jatkossa lisääntymään. Parhaillaan on valmisteltavana erityisesti kiinteistöpalveluihin, keskusrekisteriin ja kirkkoherranvirastoihin sekä mahdollisesti talouspalveluihin liittyviä kehityshankkeita. Ensivaiheessa verkostopohjaista yhteistyötä kehittämällä pyritään kiinteistöpalveluissa ja talouspalveluissa löytämään toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia sekä taloudellisesti kustannustehokkaita ratkaisuja. Seudullista yhteistyötä on jo tälläkin hetkellä olemassa mm hautatoimessa. Seudullisen yhteistyön kehittäminen tapahtuu yhteistyössä asianosaisten seurakuntien kanssa niiden tarpeista ja odotuksista käsin. Tuomiokapituli on mukana yhteistyön kehittämisessä. - Lähivuosina tullaan kirkkoon mitä ilmeisimmin perustamaan kattavasti alueellisia keskusrekisterejä. Yhden tällaisen aluekeskusrekisterin pääpai-kaksi on oletettavasti tulossa Tampere. Tampereen seurakuntayhtymällä sekä Ylöjärven ja Hämeenkyrön seurakunnilla on keskusrekisteritoimintaa koskeva pilotoiva yhteistyösopimus lukien. Aluekeskusrekisterin valmistelua jatketaan vuoden 2017 kuluessa. Valmistelu jatkuu vuoden 2018 aikana siten, että aluekeskusrekisterin toiminta pyritään käynnistämään vuoden 2019 kuluessa. Asiakokonaisuuteen liittyvää valmistelutyötä tehdään myös koko kirkon tasolla. Tavoitteena on määritellä aluekeskusrekistereiden vastuut eri alueilla mahdollisimman yhtenäisiksi. Toteutuessaan Tampereen aluekeskusrekisterin piiriin kuuluvien seurakuntien jäsenmäärä saattaa kasvaa oleellisesti nykyiseen keskusrekisteriin verrattuna. Toteutuessaan aluekeskusrekisteri on Tampereen kannalta myös taloudellisesti perusteltu ratkaisu. Seurakunnat päättävät itsenäisesti liittymisestään alueelliseen keskusrekisteriin. - Yhteisten tehtävien ohjesääntöä on tarpeen tässä yhteydessä eräiltä osin muuttaa. Sääntöä on hyvä kehittää edelleen siihen suuntaan, että se ilman säännön muuttamista mahdollistaa erillispäätöksillä tehtävät joustavat ja tarpeisiin reagoivat ratkaisut. Konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja yhteisten tehtävien kokonaisuuden organisoimiseksi

18 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) Tehdyn valmistelutyön pohjalta on hahmoteltu kaksi perusvaihtoehtoa. Toinen niistä rakentuu keskeisiltä osin nykyisenkaltaisen kolmen kokonaisuuden vaihtoehdon pohjalle. Toinen puolestaan lähtee siitä, että yhteiset tehtävät rakennetaan kahden kokonaisuuden pohjalle. Molemmissa vaihtoehdoissa korostuu edelleen selkeästi vahvistuva rajat ylittävä yhteistyö sekä yhteisten tehtävien sisällä että suhteessa seurakuntiin. Liitteet 5-6 Kahden ja kolmen kokonaisuuden vaihtoehtoja on kuvattu liitteenä olevissa kuvissa yksityiskohtaisemmin. Kuvauksissa on haettu myös rakenteellista rinnastusta neljän suomenkielisen seurakunnan sisäiseen organisoitumiseen, jotta myös rakenteet mahdollisimman hyvin tukisivat yhteistä seurakuntatyön tekemistä Tampereella. Muutosta valmistelevissa keskusteluissa on varsin selvästi todettu, että tarvitsemme erityisesti juridista asiantuntijuutta sekä mm hankintoihin, kilpailutuksiin ja sopimuksiin liittyvää asiantuntijatukea oman seurakuntaorganisaatiomme sisälle. Tampereen keskusrekisterin johtoon sekä mahdollisen alueellisen keskusrekisterin kehittämistyöhön on tarpeen rekrytoida rekisteripäällikkö. Hänen tulee voida keskittyä keskusrekisterin johtamiseen ja sen seurakuntatyötä palvelevien toimintojen kehittämiseen. Tämä vastuualueen kokonaisuus ei mahdollista muiden merkittävien vastuiden kuten esim. edellä mainitun juridisen asiantuntemuksen kytkemistä tähän tehtävänkuvaan. Tähänastiset kokemukset palvelukeskuksesta tulee hyödyntää tilanteessa, jossa palvelukeskuksen kokonaisuus arvioidaan ja organisoidaan uudelleen suhteessa talous- ja hallintopalveluihin. Keskusrekisterin rekisteripäällikön pätevyysvaatimuksena tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Rekisteripäällikön rekrytoinnin osalta haasteena on, että tällä hetkellä ei ole varmuutta muodostuvan alueellisen keskusrekisterin laajuudesta. Tuomiokapituli selvittää asiaa kevätkauden 2017 kuluessa. Rekrytointi on kuitenkin pelkästään nykyisen keskusrekisterin osalta välttämätöntä tehdä nykyisen vastaavan viranhaltijan siirtyessä eläkkeelle. Yhteisten tehtävien keskeisiä kehitysnäkymiä: Valitaan yksi yhteisen kasvatuksen nykyisistä lähiesimiehistä yhteisen kasvatuksen kokonaisuudesta vastaavaksi papiksi. Musiikkikasvatuksen tulevaisuus erityisesti kirkkomusikanttitoiminnan osalta ratkaistaan YKN:n keväällä 2015 tekemän päätöksen mukaisesti valmisteltuna osana TTS prosessia. Valmistelutyöhön on nimetty työryhmä. Yksi yhteisen kasvatustyön pastoreista siirtyy eläkkeelle suunnittelukaudella

19 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) Myös yhteisten tehtävien sisäistä yhteistyötä suunnittelukaudella kehitetään määrätietoisesti. Painopiste siirtyy organisaatiorakenteista palveluprosesseihin. Vuosi 2020 on seuraavan luottamushenkilökauden toinen vuosi. Sen kuluessa on mahdollista kertyneen kokemuksen pohjalta arvioida tiivistyneen yhteistyön mahdollisia vaikutuksia yhteisten tehtävien yksikkörakenteeseen. Mikäli rekrytoinnit toteutetaan kuvatun kahden kokonaisuuden mallin pohjalta, liitetään viestintä ja kehityspalvelut sekä tietohallinto yhdeksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuuden esimiehenä toimii viestintäjohtaja. Kehityspalveluille jää aiempaa oleellisesti suurempi kokonaisvastuu kehittämispalveluista kehitysjohtajan tehtävänkuvan muuttuessa. Tästä syystä kehittämistyön asiantuntijan virka muutetaan kehittämispäällikön viraksi. Yhteisten tehtävien johtavat viranhaltijat työskentelevät yhteisten tehtävien johtoryhmänä. Yhteisten tehtävien johtoryhmän työskentely voi täydentyä suppeilla joustavilla asiantuntijatiimeillä. Nämä tiimit rakentuvat, täydentyvät ja myös purkautuvat tarvelähtöisesti. Ratkaisuvaihtoehtojen arviointia: Valmisteleviin keskusteluihin pohjautuen voidaan esitetyistä kahdesta perusvaihtoehdosta todeta seuraavaa: Edellä yksilöityihin muutokseen vaikuttaviin ja siihen liittyviin taustatekijöihin perustuen kahden kokonaisuuden malli asettuu selkeästi etusijalle. Se mahdollistaa parhaiten tulevan jatkokehityksen, jota lähivuosina tullaan tarvitsemaan. Viestinnän, tietohallinnon ja kehityspalveluiden muodostama kokonaisuus tukee vahvasti mm ajantasaista digitaalisuuden edellyttämää kehitystyötä. Hallintopalveluiden, diakonian ja yhteiskuntavastuun, hautaustoimen, henkilöstöpalveluiden, kiinteistöpalveluiden, perheneuvonnan, keskusrekisterin sairaalasielunhoidon, talous- ja hallintopalveluiden sekä yhteisen kasvatuksen muodostama kokonaisuus antaa mahdollisuuden vahvistaa toiminnan ja tukipalveluiden vuorovaikutusta. Tämä on tärkeää siirryttäessä organisaatiorakenteesta kohti kokonaisvaltaisia palveluprosesseja. Tämän kokonaisuuden sisäinen rakenne tullaan yhdessä asianomaisten päälliköiden kanssa arvioimaan siten, että esille nousevat muutosmahdollisuudet toteutetaan yhteisen arvioinnin pohjalta vuonna Tarvittaessa muutoksia voidaan tehdä jo aiemminkin. Vuonna 2020 on käytettävissä myös arvioinnin mahdollistavia riittävän pitkän ajanjakson kokemuksia seurakuntien sisäisen organisoitumisen vaikutuksista.

20 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) Viimeisen vuoden aikana on yhteisten tehtävien väliaikaisjärjestelyvaiheessa edelleen jatkettu avoimen, vuorovaikutteisen ja yhteistyöhakuisen toimintakulttuurin vahvistamista. Tältä ajalta kertyneet kokemukset tukevat tulevaisuuden organisoimista kahden kokonaisuuden mallin pohjalle. Myös kahden kokonaisuuden malli edellyttää tiivistä tarvelähtöistä vuorovaikutusta sekä yhteisten tehtävien sisällä että suhteessa seurakuntiin. Samalla se tarjoaa sille parhaat edellytykset. Suunnitteluryhmän arvio Suunnitteluryhmän vahva enemmistö päätyi kokouksessaan edellä esittelyssä yksilöityihin näkökohtiin perustuvan kokonaisarvioinnin pohjalta esittämään, että yhteisten tehtävien tuleva organisoituminen rakennetaan kahden kokonaisuuden mallin perustalle. Liite 7 Liite 8 Liitteenä oleva yhteisten tehtävien johtosääntöehdotus on valmisteltu kahden kokonaisuuden mallin pohjalle siten, että siinä on otettu huomioon esittelyssä edellä yksilöidyt näkökohdat. Liitteenä on myös sama johtosääntöehdotus siten, että muutoksia ilmentävät lihavoinnit ja yliviivaukset on poistettu. Muutosprosessin edellyttämien ratkaisujen aikataulutus vuonna 2017: - YKN : Ehdotus yhteisten tehtävien johtosäännön muuttamisesta. Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää johtosäännöstä lausunnot seurakuntaneuvostoilta ja johtokunnilta mennessä. Samalla aikataululla varataan myös asiantuntijaryhmille mahdollisuus ottaa asiaan kantaa. - YKN : YKN tekee yhteisten tehtävien johtosäännön muuttamisesta esityksen YKV:lle. - YKV : YKV hyväksyy yhteisten tehtävien uudistetun johtosäännön. - Hyväksytty johtosääntö mahdollistaa tarvittavien rekrytointien tekemisen. - Prosessi saadaan toteutetuksi ennen nykyisen tilapäisjärjestelyn päättymistä viimeistään mennessä.

21 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) Ehdotus Puheenjohtaja ehdottaa, että 1. yhteinen kirkkoneuvosto päättää pyytää seurakuntaneuvostoilta sekä yhteisten tehtävien johtokunnilta lausunnot liitteenä 8 olevasta yhteisten tehtävien johtosääntöehdotuksesta mennessä 2. yhteinen kirkkoneuvosto varaa yhteisten tehtävien asiantuntijaryhmille mahdollisuuden esittää näkemyksensä liitteenä 8 olevasta yhteisten tehtävien johtosääntöehdotuksesta mennessä. Käsittely Merkittiin, että Timo Takala, Birgitta Bragge, Sami Kallioinen, Jussi Laine, Heikki Päätalo, Jyrki Lehtonen, Gun Toivonen, Ilkka Hjerppe ja Mika Kallunki eivät osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Puheenjohtajana tämän asiakohdan ajan toimi Matti Ilveskoski. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja antaa puheenjohtaja Jussi Mäkinen, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi seurakuntaneuvostot, johtokunnat, asiantuntijaryhmät Liite 4 ja 5 Ehdotus Kiinteistöpäällikkö ehdottaa, että kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta keskustelee asiasta ja antaa lausuntonsa. Päätös Johtokunta antoi seuraavan lausunnon: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta yhtyy esittelyssä kuvattuun Johtamisajatteluun. Asiantuntemuksen vahvistaminen juridisen osaamisen osalta on yhtymässä perusteltua. Riippumatta valittavasta mallista jatkossa on perusteltua tutkia yhteisten tehtävien nykyisten yksiköiden tiivistämistä tarkoituksenmukaisella tavalla. Kahden johtajan mallissa viestinnän painopiste vahvistuu nykyisestä merkittävästi. Ratkaisu on muu kirkollinen kenttä huomioiden poikkeuksellinen. Ratkaisu voi silti olla viestinnän jatkuvasti korostuva merkitys huomioiden oikea. Kahden johtajan mallissa Kehitysjohtajan tehtävä sisältää osaamistarpeiden näkökulmasta yhdistelmän aiemmista hallintojohtajan ja kehitysjohtajan tehtävistä. Pätevyysvaatimukset on Yhteisten tehtävien johtosääntöön kirjattu järkevästi. Käytännössä tarvittava osaaminen saattaa kuitenkin muodostua tulevaisuuden rekrytointien osalta haastavaksi.

22 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) D:TAL: 54/010/ Lausuntopyyntö: Yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännön muuttaminen Yhteinen kirkkoneuvosto on kokouksessaan pyytänyt lausuntoa otsikkoasiasta: Esittely Liite 9 Liite 10 Ehdotus Yhteisten tehtävien johtosäännön muuttamista koskevan pykälän esittelytekstissä on laajasti esitelty muutostarpeen taustoja ja tavoitteita. Mikäli yhteisten tehtävien johtosääntöä päätetään muuttaa ehdotetulla tavalla, aiheuttaa se muutostarpeita muutamiin yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännön kohtiin. Liitteenä on ehdotus yhteisen kirkkoneuvoston uudesta ohjesäännöstä. Muutetut ja poistetut kohdat on liitteessä merkitty yliviivauksella ja lihavoinnilla. Liitteenä on myös sama ohjesääntöehdotus siten, että muutoksia ilmentävät yliviivaukset ja lihavoinnit on poistettu. Yhteisen kirkkoneuvoston ohjesääntö on yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen jälkeen alistettava Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Puheenjohtaja ehdottaa, että - yhteinen kirkkoneuvosto päättää pyytää seurakuntaneuvostoilta sekä yhteisten tehtävien johtokunnilta lausunnot liitteenä 10 olevasta yhteisen kirkkoneuvoston ohjesääntöehdotuksesta mennessä. Käsittely Merkittiin, että Timo Takala, Birgitta Bragge, Sami Kallioinen, Jussi Laine, Heikki Päätalo, Jyrki Lehtonen, Gun Toivonen, Ilkka Hjerppe ja Mika Kallunki eivät osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Puheenjohtajana tämän asiakohdan ajan toimi Matti Ilveskoski. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja antaa puheenjohtaja Jussi Mäkinen, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi seurakuntaneuvostot, johtokunnat Liite 6 ja 7

23 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) Ehdotus Kiinteistöpäällikkö ehdottaa, että kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta keskustelee asiasta ja antaa lausuntonsa. Päätös Johtokunta antoi seuraavan lausunnon: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta toteaa, että Yhteisen Kirkkoneuvoston ohjesäännön muuttaminen sisältää tarpeelliset muutokset valmistelussa olevaan Yhteisten tehtävien kokonaisuudistukseen liittyen. Johtokunnalla ei ole huomautettavaa esitettyihin muutoksiin ja päivityksiin. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

24 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) D:KII: 202/721/ Mustanlahdenkatu 21 kiinteistön hankekehitys - peruskorjaushankkeen jatkotoimenpiteet Esittely Puutarhakadun puoleisen osan vuokraoikeuden myynnin jälkeen kohteen peruskorjauksen suunnittelua on jatkettu. Kokonaisuuteen on kytketty myös Diakoniantalo-hanke, jonka käyttöön kohteesta tulisi suunnitelmien mukaan tiloja yhteensä kolmesta eri kerroksesta. Hankkeen suunnittelun edetessä kustannusarvio on monista eri syistä johtuen kohonnut alkuperäistä arviota merkittävästi korkeammaksi. Viimeisimmässä vaiheessa paloteknisistä syistä kohteessa on todettu välttämättömäksi toteuttaa pihan puolelle parveketornit. Yksistään näiden aiheuttama lisäkustannus on suuruusluokaltaan euroa. Nousseiden kustannusten vuoksi ja etenemisvaihtoehtojen tutkimiseksi kohteen suunnittelu on keskeytetty huhtikuun alussa. Ratkaisuja jatkosta on tarkoituksenmukaista tehdä ilman tarpeetonta viivettä. Lähtökohtana oli miniremontti, jossa olisi tehty vain välttämätön. Näin tavoiteltiin kohteelle jatkokäyttöikää noin vuotta. Hankkeen edetessä taloudellisesti mielekkäältä vaikutti jakaa isoimpia asuntoja pienemmiksi. Monista syistä ja määräyksistä johtuen miniremontinkin kustannus nousi tasolle noin 3 meur. Etenemisen osalta on tutkittu seuraavia vaihtoehtoja: - Hanketta jatketaan edelleen nykyisen linjauksen pohjalta - Hanketta karsitaan ja muutetaan sisällöllisesti niin, että isojen asuntojen jakamisesta luovutaan - Hanketta siirretään ja otetaan lisäaikaa järkevimmän etenemisen han kintaan - Hankkeesta seurakunnan toteuttamana luovutaan ja kohde kilpailute taan Eri vaihtoehtojen tarkempi kuvaus on esitetty liitteessä. Johtopäätökset tehdystä vertailusta: - kassavirrallisesti tuottoisin vaihtoehto näyttäisi olevan kohteesta luo puminen, mutta samalla luovutaan myös keskustakiinteistön arvonnousupotentiaalista - lisäajan ottaminen on kassavirrallisesti hyvä vaihtoehto, mutta toimii vain väliaikaisena ratkaisuna -samalla olisi syytä valmistella koko kohteesta luopumista (vuokraoikeuden myynti) - raskas remontti ja miniremontti ovat kassavirraltaan lähes identtiset. Molempien haasteena on kassavirran heikkous sekä rakennusoikeuspotentiaalin vajaa hyödyntäminen. Lisäksi kohteeseen jää sen haasteellinen puolikerroksellisuus ja sen myötä esteellisyys.

25 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) Liite 8 Yhteenvetona voidaan todeta, että molemmat peruskorjaamisen vaihtoehdot johtavat tilanteeseen, jossa vuokratulosta merkittävin osa menee rahoituskustannusten (korko ja lyhennys) kattamiseen ja kohteesta tuleva kassavirta perustuu vain tontin vuokraan. Lisäajan ottaminen on mahdollinen ja taloudellisesti perusteltukin vaihtoehto, mutta toimii vain väliaikaisena ratkaisuna. Vuokraoikeuden myynti on taloudellisesti kaikkein perustelluin jatkopolku. Toki on huomattava, että keskusta-alueen kiinteistön tulevaisuuden arvonnousupotentiaali jää tässä vaihtoehdossa pois. Vuokraoikeuden myynti voi tapahtua joko neuvottelumenettelyllä tontilla jo toimivan rakennusliikkeen kanssa tai vaihtoehtoisesti vuokraoikeus voidaan kilpailuttaa. Kilpailutus on kuitenkin perusteltua tehdä viipymättä ja kohdistetusti. Realistinen aikataulu kilpailutukselle ja sen jälkeisille jatkoneuvotteluille on noin 1 kuukausi. Kilpailuttamisen tulosten perusteella tehdään edelleen päätöksiä jatkosta. Tällä tavalla edeten asia voidaan edelleen tuoda päätettäväksi seuraavaan johtokunnan kokoukseen, josta se voidaan edelleen vielä Yhteisen kirkkoneuvoston kesäkuun kokoukseen. Ehdotus Kiinteistöpäällikkö ehdottaa, että kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta päättää kilpailuttaa kohteen vuokraoikeuden Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

26 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) D:KII: 125/022/ Rakennuttajainsinöörin rekrytointi Esittely Kiinteistöpalveluissa on ollut täyttämättä toimistoinsinöörin työsuhde Petri Salmisen siirryttyä hoitamaan apulaiskiinteistöpäällikön virkaa. Työsuhteen täyttämättä jättäminen on johtunut osin organisaatiossa kokonaisuutena tapahtuneiden muutosten aiheuttamasta tehtäväjakojen keskeneräisyydestä ja osin siitä, että on pyritty hahmottamaan puuttuvien osaamisten tarvetta ennen pidemmälle vaikuttavia ratkaisuja. Nykytilanteen mukainen lisäresurssien tarve kiinteistöpalveluissa on huomioitu myös valmisteltavana olevassa Yhteisten tehtävien johtamisen ratkaisuihin liittyvässä kokonaisuudessa. Seurakuntien tilat ovat lähitulevaisuudessa merkittävässä muutoksessa. Tilojen määrää vähennetään, kirkkotilojen käyttöä monipuolistetaan ja tiloja uudistetaan peruskorjaamisten ja osittain myös uudisrakentamisten myötä. Muutos tuo mukanaan myös merkittävän määrän kiinteistökehityshankkeita. Kiinteistöpalveluiden valmistumassa olevassa organisaatiomallissa kiinteistöpalveluiden kokonaisuus ollaan jakamassa yhteensä 5+1 osaalueiseen, joilla kaikilla on vastuullinen vetäjä. Yksi näistä osa-alueista on Rakennuttaminen, johon sisältyy kaikki suunnitelmallinen rakentaminen ja kunnossapitoon liittyvä korjaaminen. Rekrytoitava henkilö (toimistoinsinööri tai vaihtoehtoisesti tehtävänimike muutettu) sijoittuisi organisaatiossa vastaamaan rakennuttamisen kokonaisuudesta. Tehtävään kuuluisi paitsi seurakuntayhtymän rakennus- ja korjaushankkeiden rakennuttamisesta vastaaminen, myös vastuu kokonaisuuteen liittyvästä kehittämisestä. Erityinen painopiste on tilojen käyttäjät huomioivassa projektijohtamisessa, nykyisten prosessien kehittämisessä sekä olemassa olevan kiinteistökannan tulevia korjauksia ennakoivassa haltuunotossa. Tehtäväkokonaisuuteen ei löydy organisaatiosta sopivaa henkilöä, joten rekrytointi joudutaan suorittamaan talon ulkopuolelta. Rekrytointi vähentää kuitenkin samalla ulkoa ostettavan palvelun määrää, kun jatkossa kaikkien hankkeiden rakennuttamis- ja valvontatehtävät erikoistapauksia lukuun ottamatta voidaan hoitaa itse. Rekrytoinnista aiheutuvat kustannuksia nostavat nettovaikutukset palvelunoston väheneminen huomioiden ovat vuositasolla arviolta noin euroa mikä voidaan sisällyttää Kiinteistöpalveluiden talousarvioraamiin. Tehtävän vaativuusryhmän tulee olla VTR Valittavalta henkilöltä edellytetään vahvaa projektinjohto-osaamista, asiakaslähtöisyyttä sekä rakennuttamisen kokemusta niin uudis- kuin korjausrakentamisesta. Henkilöllä on lisäksi tavoitteellista olla rakennusfysiikan ymmärrystä sekä kykyä hahmottaa seurakuntayhtymän kiinteistökokonaisuuden erityislaatuisuus niin kulttuurihistorialisesti kuin rakennusteknisesti.

27 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 4/ (31) Rekrytointiin on haettu täyttölupa myös seurakuntayhtymän johtoryhmältä. Tehtävän tarkempi kuvaus ja ns. hakuilmoitusteksti on laadittu valmiiksi yhteistyössä yhtymän henkilöstöpalveluiden kanssa. Hakuilmoitusteksti on esillä kokouksessa. Haku suoritetaan avoimena hakuna käyttäen sähköisiä ilmoituskanavia. Haku on tarkoitus käynnistää välittömästi johtokunnan päätöksen jälkeen. Valinta tehdään alustavasti seuraavassa johtokunnan kokouksessa niin, että valitun henkilön toivotaan aloittavan työt kesäloman jälkeen. Haastattelut hoitaa työryhmä, johon kuuluu kiinteistöpäällikkö, apulaiskiinteistöpäällikkö sekä henkilöstöpalveluiden edustaja. Ehdotus Päätös Kiinteistöpäällikkö ehdottaa, että kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta päättää käynnistää Rakennuttajainsinöörin rekrytoinnin esittelyssä kuvatulla tavalla Päätösehdotus hyväksyttiin. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). 46 Ilmoitusasiat - seuraava kokous kiinteistöpäällikön päätöspöytäkirjat 08/ / hautaustoimen päällikön päätöspöytäkirjat 01/ / Koy Sammon Center osakkeiden myynti 47 Muutoksenhaku ja kokouksen päättäminen Puheenjohtaja antoi muutoksenhakuohjeen ja päätti kokouksen klo