Moniaistisuus Hyvinkään matkailutuotteissa Case: Hyvinkään kirkko ja Rautatiemuseo
|
|
- Yrjö Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Moniaistisuus Hyvinkään matkailutuotteissa Case: Hyvinkään kirkko ja Rautatiemuseo Ahokas, Oksanen, Paulamäki, Pitkänen Laurea-ammattikorkeakoulu Kerava 2011 Kerava
2 Moniaistisuus Hyvinkään matkailutuotteissa Case: Hyvinkään kirkko ja Rautatiemuseo Ahokas, Oksanen, Paulamäki, Pitkänen Matkailuala Lokakuu, 2011
3 Sisällys 1 Johdanto Mitä on tuotteistaminen matkailussa? Moniaistisuus matkailutuotteissa Näkö tärkeimpänä aistina Muut aistit Hyvinkään matkailullinen potentiaali Hyvinkään kirkko Suomen Rautatiemuseo Kvalitatiivinen dokumentointi kohteesta Yhteenveto Lähteet Kuviot... 23
4 1 Johdanto Tässä raportissa tutustumme Hyvinkään matkailutarjontaan ja mahdollisuuksiin. Raportti on osa suurempaa Sensing Rural Cultures eli SING hanketta. Tehtävänannon saimme Laureaammattikorkeakoulusta ja tämä tutkimus on osa Matkailupalvelujen tuotteistaminen ja laatu opintojaksoa. Jokainen ryhmä sai valittavakseen yhden aistin ja yhden Keski-Uusimaalaisen kunnan. Valitsimme näköaistin ja kohteeksi Hyvinkään. Olemme puhuneet opintojaksolla, kuinka tärkeää moniaistisuus ja eri aistien käyttö on matkailualalla, joten tämän takia tutustuimme Hyvinkäähän näköaistin kautta. Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista tutkimusta. Kävimme kaksi kertaa paikan päällä tekemässä havaintoja ja haastatteluja. Lisäksi dokumentoimme havaintojamme kameralla. Raportissa kerromme aluksi teoriaa tuotteistamisesta ja moniaistisuudesta. Sitten jatkamme pohtimalla Hyvinkään matkailullista potentiaalia käyttäen apuna jo olemassa olevia palveluita ja tuotteita. Valitsimme Hyvinkään mielestämme kaksi tärkeintä vierailukohdetta lähempään tarkasteluun. Lopussa kerromme tehdyistä havainnoista ja yhteenvedossa pohdimme, miten valitsemiamme kohteita voidaan kehittää eri aisteja, etenkin näköaistia hyödyntäen. 2 Mitä on tuotteistaminen matkailussa? Tuotteistamiselle on olemassa monta määritelmää, eikä yksikään niistä ole väärä. Yleisesti tuotteistaminen tarkoittaa osaamisen, teknologian tai idean muuttamista konkreettisesti myytävään muotoon. Koska matkailu on moniulotteinen käsite, tapoja tuotteistaa matkailua on monia. Tuote voi lähteä liikkeelle pelkästä ideasta, jonka ryhmä tai yksilö on saanut ja siitä halutaan tehdä jotain konkreettista. Teknologiaa kehitetään koko ajan ja sille keksitään uusia käyttötarkoituksia, joita myydään asiakkaille ja näin tuotteistamisprosessi lähtee liikkeelle kuin huomaamattaan. Konkreettisten ideoiden ja teknologian lisäksi myös osaamista pystytään tekemään tuotteeksi. Matkailussa juuri osaamisen tuotteistaminen on haaste, koska se on usein abstraktia ja hankala tarjota asiakkaalle mahdollisimman konkreettisena pakettina. Kovin moni ei halua ostaa, jos ei ymmärrä kokonaisuutta mitä on ostamassa, tämän vuoksi tuotteen oikeanlainen markkinointi on myös isona osana tuotteistamisprosessia. Kun tuote on ideoitu ja sille on keksitty sopivat markkinointikanavat, sille tarvitsee olla sopiva toimintakonsepti eli miten myydään ja lopuksi tästä kaikesta muodostuu alku liiketoiminalle. Tuotteistamisessa siis konkretisoidaan ja määritellään myytävää hyödykettä neljällä eri tasolla: tuotekonsepti, markkinointikonsepti, toimintakonsepti sekä liiketoimintakonsepti. (Tiensuu 2005, 5,8-9.)
5 5 Miten Suomea ja varsinkin aihettamme Hyvinkää voitaisiin siis paremmin tuotteistaa? Suomessa kulttuurimatkailua ei juurikaan tuotteena matkailijoille tarjota, vaikka tutkimusten mukaan sillä olisi hyvät mahdollisuudet nostaa Suomen profiilia parempaan suuntaan, varsinkin ulkomaalaisten keskuudessa. Uusia yhteistyömuotoja kulttuuri- ja matkailutoimijoiden keskuudessa ja innovatiivisia kehitysideoita tarvittaisiin lisää, jotta kulttuuri tuotteena olisi mahdollisimman helppo ostaa. Suomen kulttuuri tuotteena tulisi olla autenttista, kestävää ja laadukasta, joka yhdistelee kulttuurin eri osa-alueita, kuten luontoa ja kaupunkia. Selkeä tuote tekee kulttuurin aistittavaksi ja koettavaksi. Kulttuurimatkailussa on kuitenkin koko Suomessa kehittämisen tarvetta, mutta monet yrittäjät sekä matkailuntoimijat eivät pidä kulttuuria tärkeänä osa-alueena kehittää. Ehdotuksia kulttuurimatkailun parantamiseksi on useita, tässä muutama esimerkki: kulttuurimatkailun arvostusta tulisi lisätä ja toimijoiden verkostoitumista parantaa, tuotetarjontaa kehittää, parantaa markkinointia ja sitä kautta myyntiä sekä innovoida täysin uusia toimintamalleja. (Vesterinen 2010, 2.) Matkustuskäyttäytymisen muutos sekä matkustajien tapa tehdä yhä useampia ja lyhyempiä matkoja luovat hyvän pohjan kehittää kulttuurimatkailun tarjontaa. Puhdas luonto, paikalliset kulttuuriympäristöt, tapahtumat ja Suomen perinnejuhlat painottuvat kulttuurimatkailussa. Matkailijat vaativat yksilöllisyyttä, sisältörikasta tuotetta sekä palvelua, joka tukee heidän omia arvojaan. Matkailualan tuoteajatteluun tarvittaisiin uutta näkökulmaa, jolla lisättäisiin paikan tuntua kulttuuristen sisältöjen avulla. Suomalaisten matkailu ei tule kasvamaan samaa vauhtia joka vuosi tulevaisuudessa, koska kysyntä siirtyy paikasta toiseen, siksi ulkomaisten Suomen matkailuun tulisi panostaa enemmän ja hakea voimakasta kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. (Vesterinen 2010, 4.) Kulttuurin tuotteistaminen on myös selkeiden elämysten myymistä matkailijoille. Elämys on jokaiselle ihmiselle erilainen, sen ei tarvitse olla iso asia, kunhan se vaikuttaa jollakin tavoin tunteisiin. Elämysmatkailu korostaakin yksilöllisyyttä, tarinoita ja moniaistisuutta. Koska elämys on henkilökohtainen kokemus, sen saamisen takaaminen ei ole varmaa, tämän vuoksi palveluntarjoajat voivat tarjota vain otollisen ympäristön elämysten saamiselle. Näistä ongelmista huolimatta kulttuuri- ja elämysmatkailu ovat hyödyntämätön voimavara Suomelle. (Korjonen-Kuusipuro ) Tuotekehityksen ja elämyksellisyyden arvioinnin tueksi on kehitetty elämyskolmio (Kuvio 1) Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksessa (Korjonen-Kuusipuro , 10).
6 6 Kuvio 1: Elämyskolmio (Korjonen-Kuusipuro , 10.) Tässä tutkimuksessa elämys on määritelty positiiviseksi tunnekokemukseksi, joka toimii moniaistisuuden kautta ja johtaa aina muutokseen, oli se sitten pieni tai suuri. Kolmio ei suinkaan ole valmis, mutta sitä voidaan hyvin käyttää elämysmatkailun ja tuotteistamisen tukena. Esimerkkinä elämyskolmion käytöstä voidaan ottaa vielä oikeastaan tuotteistamaton voimavara eli tarinat. Matkailijat saapuvat kulttuurisesti kiinnostavaan kohteeseen koska heidän mielenkiintonsa on herännyt tarinoiden kautta. Paikanpäällä on aistittavissa sen ajan henki esimerkiksi lisäämällä tuoksuja sekä vaikkapa kassakoneen kilinän ääntä. Oppaalla tulisi olla riittävä tuntemus paikan historiasta, jotta hän osaa kertoa sen vakuuttavasti tarinan muodossa. Asiakkaat oppivat uutta ja saavat haluamansa elämyksen, joka johtaa muutokseen heidän henkisellä tasollaan. Näin elämyskolmiota voi käyttää tuotteiden suunnittelussa ja parantamisessa. Suurimmassa osassa kohteita osa näistä elämyksen elementeistä on jo paikallaan, joten prosessia ei tarvitse aina aloittaa alusta. Huomioon tulisi myös ottaa ulkomaalaiset matkailijat, sillä kaikkia tarinoita ei kulttuuristen erojen vuoksi pysty samalla tavalla kertomaan kaikille. (Korjonen-Kuusipuro ) Hyvinkäällä on paljon potentiaalia jo valmiiden matkailullisten kohteidensa kanssa, joista muutama valittu esitellään myöhemmin tässä raportissa, parantamisen varaa kuitenkin löytyy. Ehdottaisimme jo valmiiden museoiden ketjuttamista yhteen esitteiden ja markkinoinnin avulla. Hyvinkään kaupungin historia ja tarinat ovat kuitenkin jollakin tavoin kietoutuneet toisiinsa ja olemme varmoja, että nämä saataisiin selkeäksi yhdeksi elämystuotteeksi, jossa Hyvinkään tarinat toimisivat pääosassa. Tämän saa kuitenkin tehtyä kohtuullisen pienin resurssein, mutta löytyykö Hyvinkäältä halukkaita yrityksiä, jotka olisivat valmiita tekemään yhteistyötä ja parantamaan koko kaupungin matkailullista potentiaalia?
7 7 3 Moniaistisuus matkailutuotteissa Aistien avulla ihminen havainnoi ympäristöään näkemällä, haistamalla, kuulemalla, tuntemalla ja maistamalla. Moniaistisuudella tarkoitetaan useamman kuin kahden aistin ilmenemistä samanaikaisesti. Moniaistisuus on kuin dominoefekti: yhden aistin aktivoituessa muutkin aistit yksitellen aktivoituvat. Ja jos jokin aisti on huono tai ei toimi, muut aistit usein herkistyvät. Aistien yhtäaikaisen käytön uskotaan vahvistavan merkkiuskollisuutta ja vapauttavan eri muistoja ja tuntemuksia paremmin kuin vain yhden aistin käyttö. Eri aisteja käyttämällä voi erottautua kilpailijoiden tuotteista ja tuoda tuotteelle lisäarvoa sekä vaikuttaa asiakkaiden mielikuviin. (Alakoski, Bäck & Isacsson 2010, 18, ) Moniaistisuutta, etenkin matkailutuotteissa, on tutkittu suhteellisen vähän, mutta markkinoinnissa sitä on jo jonkin verran osattu käyttää. Tutkimuksen puute johtuu siitä, että vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana teknologia, joka mahdollistaa eri aistien käytön, on kehittynyt sille tasolle, että moniaistisia ja multimodaalisia tutkimuksia voidaan tehdä. (Alakoski ym. 2010, 16.) Moniaistisuus vaikuttaa asiakkaiden kokemuksiin, käyttäytymiseen ja voi vaikuttaa jopa tuotteen myyntiin positiivisesti, jos moniaistisuutta on osattu käyttää oikein. Kaikille tuotteille ei sovi kaikkien aistien käyttö, vaan pitää osata löytää ne aistit, jotka sopivat tuotteeseen ja brändiin. Myös ihmiset ovat erilaisia, sillä eri ihmiset luottavat eri aisteihin. On olemassa visuaalisia ihmisiä, jotka tekevät ostopäätökset sen perusteella, miltä tuote näyttää, eli näköaisti on dominoiva. Auditiiviset ihmiset puolestaan luottavat kuuloaistiin ja haluavatkin kuulla tuotteesta enemmän, jotta ostopäätös syntyy. Kinesteettiset ihmiset käyttävät informaation prosessoimiseen tuntoaistia, makuaistia ja hajuaistia. Nämä ihmiset haluavat koskea, maistaa ja haistaa eli kokea tuotteet ennen ostopäätöstä. Nämä luokitukset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia ja voivat vaihdella asiayhteyden mukaan. Yrityksen kannattaa kuitenkin pitää tuotteita suunniteltaessa mielessä se, että kaikkia ei voi miellyttää. (Alakoski ym. 2010, 37.) Moniaistisuutta voidaan käyttää matkailutuotteissa monin eri keinoin. Hyvinkäällä oleva Suomen Rautatiemuseo luottaa paljon näköaistiin, sillä vanhojen veturien näkeminen on itsessään jo vaikuttavaa. Mutta siellä huomioidaan myös kuuloaisti, sillä asiakkaat voivat tarvittaessa palkata oppaan, joka kertoo junista enemmän. Kuuloaistia voitaisiin käyttää myös toisella tapaa, esimerkiksi kaiuttimista voisi kuulua vanhan höyryveturin ääntä ja muuta sen ajan asemalla kuultua hälinää. Se loisi tunnelmaa aivan eri tavalla. Jotta kokemus olisi moniaistinen, niin ainakin kolmas aisti pitäisi saada aktivoiduksi. Suomen Rautatiemuseossa kolmas aisti voisi olla tunto tai haju. Koska veturit ovat valtavan suuria, tuntoaistin avulla on liki mahdoton tunnustella niiden koko pintaa. He voisivatkin tunnustella pienoismalleja niistä. Nämä pienoismallit voisivat olla junien läheisyydessä, jotta kierroksen aikana heillä olisi mah-
8 8 dollista päästä tunnustelemaan niitä. Hajuaistia puolestaan voitaisiin käyttää tuomaan tilaan kenties höyryn tuoksua, jotta asiakkaille tulisi mielikuva, että he ovat oikeasti rautatieasemalla. 3.1 Näkö tärkeimpänä aistina Sanotaan, että näkö on aisteista voimakkain ja tärkein. Näköaistin avulla ihminen havainnoi nopeasti ympäristöään ja aivot päivittävät kuvia jopa nopeammin kuin mitä ihmisen silmä ehtii havainnoida. Matkailun tuotteistamisessa näköaistin hyödyntäminen on myös oleellista, sillä jopa 75 % kaikesta viestinnästä kulkee ensin silmien kautta meidän tietoiseen ja tiedostomattomaan ajatusmaailmaamme. Tuotteiden visuaalinen ilme on tärkeä, sillä se luo yrityksestä ja tuotteesta positiivisia mielikuvia, vahvistaa imagoa ja luo näin ostohalua. Näköaistiin vedottaessa ja visuaalisen ilmeen luomisessa täytyy olla johdonmukainen, jotta yrityksen imago ja brändi eivät tahriinnu. (Alakoski ym. 2010, ) 3.2 Muut aistit Yrityksen ei kuitenkaan kannata luottaa vain näköaistiin tuotteita suunnitellessaan, sillä myös muut aistit ovat tärkeitä. Kuuloaistia voidaan aktivoida eri äänien, mutta etenkin musiikin avulla. Musiikki vaikuttaa asiakkaiden tunnetiloihin ja sitä kautta heidän käytökseensä. Onkin tärkeää valita musiikki ja muut äänet kohderyhmän mukaan, sillä jos äänet eivät vastaa asiakaskunnan odotuksia, voi siitä silloin olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Ääni voi olla myös hiljaisuutta ja hiljaisuutta voi myös tuotteistaa. Hiljaisuus onkin yksi matkailualan nousevista trendeistä. Musiikki puolestaan luo emotionaalisia kokemuksia ja sillä on samalla suuri rooli tuotteen ja brändin luomisessa. Musiikki ja muut äänet saavat asiakkaat hyvälle tuulelle, surullisiksi, vihaisiksi, hurmioituneiksi, motivoituneiksi tai yllättyneiksi riippuen musiikin tyylistä ja eri äänien käytöstä. Pelkkä taustamusiikkikin on hyödyksi, sillä se luo tunnelmaa ja elämyksellisyyttä. Ihmiset eivät pelkästään kuuntele, he myös kuulevat. Kuuleminen on passiivista toimintaa, kun taas kuunteleminen on aktiivista. Sopivan äänimaailman valitseminen tuotteen ympärille on havaittu vahvistavan tuotetta ja ihmisten ostohaluja. (Alakoski ym. 2010, ) Tuntoaisti on ihmiskunnan vanhin aisti. Matkailutuotteissa tuntoaistilla on suuri merkitys, sillä usein ihminen haluaa kokea itse asioita ja tunnustelemalla ja koskettamalla tämä konkretisoituu. Tuntoaistin avulla luodaan elämyksiä. Etenkin näkövammaisille tuntoaisti on tärkeä, sillä tunnustelemalla he hahmottavat esineiden muodon. (Alakoski ym. 2010, 24.) Makuaisti ja hajuaisti ovat niin sanottuja kemiallisia aisteja ja ne liittyvät toisiinsa, sillä ilman hajuaistia, ihminen ei maista juuri mitään. Hajuaisti on paljon makuaistia voimakkaampi, ma-
9 9 kuaisti onkin heikoin aisteistamme. Hajuaisti puolestaan on niin voimakas, että ihminen saattaa muistaa pelkän hajun perusteella kaukaisiakin asioita. Tätä voidaan käyttää hyödyksi eri tuotteissa ja vaikuttaa tällä tavalla asiakkaiden tunteisiin, sillä hajut vaikuttavat ihmisiin enemmän kuin tiedostammekaan. Tuoksut tuovat mieleen muistoja ja tuntemuksia. Matkailutuotteissa makuaistia puolestaan voi soveltaa, vaikka tuotteeseen ei kuuluisikaan ruokatarjoilu. Yritys voi esimerkiksi tarjota pieniä maistiaisia tai pistää esille esimerkiksi yrityksen logolla varustetut karkit. (Alakoski ym. 2010, 26, 29.) 4 Hyvinkään matkailullinen potentiaali Hyvinkään keskustan sijainti on määrittynyt Helsinki-Hämeenlinna radan rakentamisen perusteella. Tämän radan varrella on yksi harvoista alkuperäisistä ja alkuperäisessä käytössä olevista asemarakennuksista. Kaupungissa sijaitsee nykyään Suomen Rautatiemuseo ja VR:n konepaja. Hyvinkäältä haarautuva Hyvinkää-Karjaa rata oli merkittävässä roolissa 1900-luvun alussa, koska kaupunki oli monelle Hangosta laivaan nousevalle Amerikan-siirtolaiselle välietappi. Matkustajaliikennettä radalla oli ja tänä päivänä se on yhä tavaraliikenteen käytössä. Hyvinkäälle on aikoinaan rakennettu myös alun perin yksityisomistuksessa oleva kapearaiteinen Hyvinkää-Karkkila rautatie, joka toimi (Alén 2011.) Hyvinkää sijaitsee Pohjois-Uudellamaalla puolen tunnin ajomatkan päästä Helsingistä. Hyvinkää sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä. Julkisilla kulkuneuvoilla pääsee muun muassa junalla, sillä paikallisjunat pysähtyvät noin puolen tunnin välein Hyvinkään asemalla. Myös busseja eripuolelta Suomea kulkee Hyvinkään kautta. Autolla parhaiten pääsee Hämeenlinnan moottoritietä pitkin. Hyvinkään sisällä kulkee paikallisliikenne, joten liikkuminen kaupungin sisällä on myös vaivatonta. (Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011a.) Hyvinkään asukasluku on n Uudellamaalla sijaitseva Hyvinkää kuuluu talousalueeseen, johon lasketaan myös Kanta-Hämeen kunnista Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki. Yhdessä tämän talousalueen asukasluku on noin , jolloin sen asukasluku vastaisi Suomen 11. suurinta kaupunkia. Talousalueesta puolet asuu Hyvinkäällä ja väestönkasvu on ollut melko tasaista vuosittain. Väestönmäärän kasvu vahvistaa kehitysmahdollisuuksia ja palvelualoillakin on kasvutilaa. Muun muassa alueen kokonaistuotannon kasvu on kehittynyt ja kasvanut keskimäärin nopeampaan kuin muualla Suomessa. Talousalueella, johon Hyvinkää suurimpana kuuluu, on potentiaalia kehittää tarjontaansa. (Riihimäen- Hyvinkään kauppakamari 2010, 6.) Hyvinkää tarjoaa kulttuurillisia kohteita, historiaa ja luontoa. Tarjonnan puolesta Hyvinkää on monipuolinen. Hyvinkään kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden, teknisen keskuksen ja viestintäyksikön yhteistyönä on syntynyt Hyvinkään promenadi. Promenadin varrelta löytyvät Hyvinkään tärkeimmät kulttuurikohteet. Kohteita Hyvinkää-Promenadiin on valittu 44,
10 10 joiden joukossa muun muassa Suomen rautatiemuseo, Hyvinkään kirkko, Wanha Villatehdas ja monia muita. Tämä kulttuurikävely tarjoaa siis monia historiallisestikin tärkeitä kohteita. (Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011b.) Kun mietitään moniaistisuutta Hyvinkään matkailutuotteissa, vahvimman aistillisen kokemuksen tuo varmasti luonto. Luontoa riittää Hyvinkäällä, onhan se tunnettu jääkauden muokkaamista harjumaisemista. Sveitsin puiston alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi ja sen tavoitteena on säilyttää puiston erityispiirteet ja luonto. Sveitsin puisto on suosittu ulkoilualue, ja se on tärkeä erityisesti paikallisille asukkaille. Sveitsin puisto tarjoaa erilaisia aktiviteetteja ympärivuoden ja on siten hyvä luontomatkailukohde. (Heikkinen, Helenius, Nieminen & Rantanen 2010, 20.) Kuten aikaisemmin mainittiin, moniaistisuus Hyvinkäällä korostuu eniten luonnon tarjoamissa palveluissa. Luonto on paikka, jossa voi käyttää eri aisteja. Luonnon voi nähdä, luonnosta kuuluu erilaisia ääniä, luonto tuoksuu, luonnossa voi tunnustella ja luonnon antimia maistellessa myös makuaisti aktivoituu. Kun mietimme Hyvinkään matkailullista tarjontaa, totesimme, että luonto on näistä kaikista moniaistisin. Aisti, johon enemmän paneudumme, on näköaisti ja annamme myöhemmissä kappaleissa kehitysideoita matkailutuotteille. Vierailimme Hyvinkäällä historiallisesti ja kulttuurillisesti tärkeässä kohteessa Suomen Rautatiemuseossa. Kyselimme museolehtori Inka Alénilta, minkälaisia vierailijoita heillä käy. Enimmäkseen heillä käy koululaisia, sillä Suomen Rautatiemuseo on osana Hyvinkään kaupungin koululaisille järjestettyä kulttuuripolkua. Alén kertoi, että heillä käy myös junaharrastelijoita jonkin verran esimerkiksi Saksasta. Museolehtori toivoi enemmän venäläisiä vierailijoita, sillä museossa on myös heidän historiaan liittyviä junavaunuja ja tarinoita. Potentiaalisina matkustajiksi Hyvinkäälle voitaisiin laskea siis venäläiset. Ongelmakohta Alénin mukaan on markkinointi. Itse taas huomasimme ongelman museossa, sillä opastetekstit olivat vain suomen kielellä. Mikäli venäläisiä asiakkaita saataisiin paikalle, täytyisi heille saada mahdollisuus venäjänkieliseen tai vähintään englanninkieliseen opastukseen. Ulkomaalaisista matkustajista Hyvinkäälle potentiaalisimmat ovat venäläiset. Muita potentiaalisia matkustajia ja vierailijoita Hyvinkään kohteisiin on tietysti ohikulkumatkalaiset. Hyvinkää sijaitsee hyvällä paikalla, siten, että sen kautta tai ohi menee päivittäin paljon ihmisiä niin junalla, bussilla kuin autollakin. Potentiaalia löytyy niin tarjonnan kuin läheisten kaupunkien väestönmäärän puolesta. (Alén 2011.) Kokoonsa ja sijaintiinsa nähden Hyvinkäällä on hyvä kirjo erilaisia majoituspalveluita. Keskustassa on vasta remontoitu Cumulus hotelli, jossa on tällä hetkellä 40 huonetta. Hotelli kuitenkin laajenee keväällä 2012, jonka jälkeen huoneita on 106. Cumulus hotellin laajennus voi
11 11 kuvastaa aikaisemmassa kappaleessa mainittua väestön ja taloudenkasvun tuomia mahdollisuuksia palvelualalla. (Hotelli Cumulus Hyvinkää.) Hieman kauempana keskustasta, luonnonpuisto Sveitsin vieressä on Rantasipi Sveitsi, joka on tunnettu viihtyisänä kokous- ja kongressihotellina. Hotelli Rantasipi on hienojen maisemien vieressä. Muita majoitusmahdollisuuksia Hyvinkäällä on majatalo ja huoneistohotelli Majoitus Makkonen, joka tarjoaa edullisempaa asumista myös pidempiaikaiseen käyttöön. Sveitsin maja on henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin keskus, joka tarjoaa majoituksen lisäksi erilaisia palveluita, esimerkkinä juhlatilat. Viimeisenä vaihtoehtona majoitukselle tarjoaa Loft Hyvinkää, jonka voi vuokrata myös kokous tai saunakäyttöön. Kaiken kaikkiaan Hyvinkää tarjoaa erilaisia majoitusvaihtoehtoja, joissa on erilaisia palveluita jokaisen tarpeeseen. Oli kyseessä luontomatkailusta haaveileva tai kokouksen järjestäjä, kaikille löytyy toiveita vastaava majoitus- ja tilavaihtoehto. (Loft Hyvinkää; Sveitsin Maja; Majoitus Makkonen; Hotelli Rantasipi Sveitsi.) Valtion ympäristöhallinto määrittelee kulttuuriympäristön tarkoittavan: kokonaisuutta, jonka muodostavat rakennettu kulttuuriympäristö eli rakennusperintö, kulttuurimaisema ja muinaisjäännökset. Hyvinkään kaupunkia ympäröivät vanhat rakennukset ja kulttuurihistorialliset rakennukset kertovat kaupungin historiasta, ja luo myös esteettistä kauneutta. Hyvinkäältä on löydetty peräti 279 kohdetta, joilla on erilaisia kulttuurihistoriallisia arvoja. Nämä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat useimmiten alueen tärkeimpiä maamerkkejä. Hyvinkäällä valtakunnallisesti arvokkaita rakennuksia ovat Hyvinkään kirkko, rautatieasemat sekä Wanha Villatehdas. Nämä kolme ovat myös Hyvinkään tärkeimpiä nähtävyyksiä ja vierailukohteita. Potentiaalia laadukkaisiin matkailutuotteisiin on paljon, sillä Hyvinkäällä on lähes 300 kohdetta, joilla on kulttuurihistoriallisia arvoja. (Valtion ympäristöhallinta 2011; Heikkinen ym. 2010, ) Kaiken kaikkiaan Hyvinkäällä on hyvin paljon potentiaalista matkailutarjontaa. Majoituspalvelut ovat kattavat ja palvelevat erityyppisiä matkustajia. Vahvuutena on hyvä sijainti, joka takaa helpon saavutettavuuden. Potentiaalisia asiakkaita ovat muun muassa venäläiset, joita voisi houkutella hyvän markkinoinnin avulla katsomaan Venäjän keisarin vaunua Suomen Rautatiemuseoon. Hyvinkäällä on paljon mahdollisuuksia kehittää tarjontaa tuotteistamisen kautta. 4.1 Hyvinkään kirkko Hyvinkään visuaalisesti näyttävä kirkko on Aarno Ruusuvuoren suunnittelema ja se valmistui vuonna Kirkko hallitsee Hyvinkään kaupunkinäkymää sen omaperäisen muotonsa takia. Uusi kirkko on tyylillisesti moderni ja se on yksi uudemman suomalaisen arkkitehtuurin mer-
12 12 kittävämpiä teoksia. Kirkko on suunniteltu niin, että valo kohdistuu alttariin ja siten luo esteettistä vaikuttavuutta. (Kulttuuriympäristö rekisteriportaali 2009.) Kirkon rakentamista ja suunnittelua edelsi kilpailu, jonka voittaja sai tehtäväkseen suunnitella Hyvinkään uusi kirkko. Työkeskuksen suunnittelukilpailun voitti Aarno Ruusuvuori. Suunnittelu ja rakennus vaiheessa kirkko sai osakseen paljon kritiikkiä sen ulkonäkönsä vuoksi. Kirkkoa haukuttiin muun muassa pyramidiksi, teltaksi ja kodaksi. Kun veimme opiskelijoita vierailulle kirkkoon, nähdessään kirkon, he sanoivat sitä muun muassa kodan näköiseksi. Erikoinen ulkonäkö on siis huomiota herättävää, mutta nykypäivänä se on vain positiivista, sillä on hyvä erottautua joukosta, vaikka kirkon alkuperäinen tarkoitus ei ole toimia nähtävyytenä. Uskomme, että kirkosta on muodostunut nähtävyys sen erilaisen ulkonäön takia. (Hyvinkään seurakunta.) Kolmiomaisuus toistuu kirkossa niin katossa kuin sisätiloissa. Kirkon katto on pyramidimaisen kolmiomainen ja sisätiloista kirkkosalin pohjanmuoto on kolmio. Suunnittelijan mukaan kirkkosali on tehty melko suljetuksi tilaksi, jossa ihminen on yhteydessä ulkoiseen maailmaan vain korkealta tulevan valon välityksellä. Kirkon kolmiomaisuutta puolestaan selitetään juutalaisen rukousasentona, Pyhän Kolminaisuuden symbolina tai rukoilevan käsiä muistuttavaksi. Suunnittelija itse kertoo löytäneen kirkon muodon juutalaisten rukousasennosta. (Kulttuuriympäristö rekisteriportaali 2009; Hyvinkään seurakunta.) Kun mietitään esteettisyyttä, esteettömyyttä, ekonomisuutta, eettisyyttä ja ekologisuutta Hyvinkään kirkossa, ensimmäisenä mieleen tulee esteettisyys. Kirkko on hyvin kaunis ja erilainen, esteettisesti kaunis. Mitä ekonomisuuteen tulee, kirkko ei tietenkään tavoittele rahallista voittoa, se on jokaisen kristityn oikeus. Esteettömyys Hyvinkään kirkossa korostuu siten, että se on kaikille tarkoitettu ja tilaa liikkua löytyy, sillä kirkkosalissa on leveä käytävä. Kirkko toimii eettisesti, siitä ei varmasti tarvitse erikseen mitään mainita, on itsestään selvää, että kirkko on eettinen. Mitä tulee ekologisuuteen, voidaan miettiä esimerkiksi kirkon katossa käytettyjä materiaaleja. Ne on tilattu Riihimäkeläiseltä yritykseltä, joten siinä on tuettu lähiyritysten toimintaa. Yhteenvedossa kerromme vielä kehitysideoita Hyvinkään kirkkoon, vaikka täytyy jälleen korottaa, ettemme ajattele kirkkoa pelkkänä matkailutuotteena, koska sitä se ei ole. Sen ulkonäkö saa ihmiset kiinnostumaan siitä muustakin syystä kuin sen hengellisestä tarkoituksesta. 4.2 Suomen Rautatiemuseo Olimme tutkineet Hyvinkään matkailupotentiaalia ja havainnoimme, että yksi Hyvinkään matkailullisista kohteista on Suomen Rautatiemuseo. Hyvinkää on tunnettu rautatiekaupunki ja täten valitsemamme kohde, jota havainnoida ja dokumentoida, olisi ideaali, koska kohde on
13 13 kulttuuriin sitoutunut, suomalainen ja autenttinen. Suomen Rautatiemuseo on sitoutunut hyvin kulttuuriin. Museo sijaitsee Hanko-Hyvinkää rautatien asema- ja varikkoalueella, joka on peräisin jo 1870-luvun alusta ja täten on kulttuurihistoriallisesti ainoa laatuaan. (Museon esittely ) Museo on yli satavuotias ja se on perustettu Aikaisemmin museo sijaitsi Helsingin rautatieasemalla, josta se muutti nykyiselle paikalleen Hyvinkäälle Alueen näyttelytiloina toimivat asema, veturitalli ja kasarmi, jotka ovat alkuperäisiä rakennuksia. Muita näyttelytiloja ovat kaksi uudempaa kalustohallia. Näyttelytilaa on noin neliömetriä kolmen hehtaarin alueella. Museo myös edistää ja ohjaa rautatiehistoriaan liittyvää museotoimintaa ja huolehtii saman alan museoiden keskinäisestä yhteistyöstä Suomessa. (Museon esittely ; Alén 2011.) Museon ainutlaatuisimmat ja vetovoimaisimmat näyttelyesineet tällä hetkellä ovat Venäjän keisarin vaunut ja Suomen presidentin salonkivaunut. Museossa olevat presidentin salonkivaunut ovat jo poissa käytössä ja nykyisen presidenttimme Tarja Halosen vaunut ovat yleisesti vuokrattavissa VR konsernilta. Rautatiemuseon esinekokoelmassa on noin esinettä vetureista virkalakkeihin. Työntekijöitä on vakituisesti 11 henkilöä, joista vain yksi on museossa oppaana. Kävijöitä on kuitenkin vuosittain lähes (Kokoelmat ; Alén 2011.) Käyntikokemukseen vaikuttaa aina esteettisyys, joka oli museon osalta mielestämme kohdallaan, koska museo oli vanhanaikainen ja hyvin hoidettu. Esteettisyys ei kuitenkaan ollut mielestämme huomattavaa, mutta ei häirinnytkään. Kävimme siis tutustumassa pienryhmämme kanssa museoon Havainnoimme, että museossa pääsi hyvin liikkumaan pyörätuoleilla ja meillä on havainnointimme perusteeksi kuvakin, mutta emme voi valitettavasti käyttää sitä tässä raportissa puuttuvan kuvausluvan takia. Tosin pyörätuolilla liikkuvilla täysi mahdottomuus oli päästä katsomaan vaunujen sisälle, koska vaunut olivat korkeat ja vaihtoehtona olivat ainoastaan portaat. Mielestämme parasta antia museokierroksella oli juuri vaunut ja niiden sisältö, joten tämä oli huomattava puute. Huomasimme myös, että museossa oli esittelytekstit vain suomeksi. Museon ekologisuus piilee mahdollisuudessa matkustaa paikalle kätevästi junalla tai bussilla. Museo on ekonominen ainakin kävijöille, koska museo on edullinen. Jos museota kehitettäisiin ja markkinoitaisiin enemmän, voisi hintoja ehkä nostaa hieman kattamaan kustannuksia. Tätä museota ylläpitää Rautatiemuseon Säätiö, jonka vaikuttajina ovat VR konserni, Hyvinkään kaupunki sekä Ratahallintokeskus. Nämä tahot tietenkin rahoittavat ja päättävät näistä muutoksista. Museo on mielestämme eettinen ainakin niillä perusteilla, että se ei riistä ketään ja toimii museolle tarkoitetulla tavalla ja tarjoaa oikeaa tietoa edullisesti kävijöille. (Museon esittely )
14 14 5 Kvalitatiivinen dokumentointi kohteesta Tutkimusaiheemme oli siis lähinnä dokumentoida Hyvinkäätä näkö-aistin ja hieman myös muiden aistien avulla. Tämän takia lähdimme tutkimaan tehtäväämme kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimuksella, jossa päätutkimuskeinona käytetään havainnointia ja haastattelua. Havainnointimme on tietenkin kohdistettu näköaistin kautta tutkimaan Hyvinkäätä ja sen mahdollisia vetovoimatekijöitä, jotka voisivat kiinnostaa matkailijaa. Havainnoinnin perustaksi olemme tietenkin tutkineet ja keränneet teoriatietoa aiheesta. Valitsimme kvalitatiivisen tutkimuksen kvantitatiivisen tutkimuksen sijaan, koska laadullisessa tutkimuksessa keskitytään todellisen elämän kuvaamiseen eikä tilastoihin ja teorioihin. Laadullinen tutkimus oli lähempänä tutkimusaiheemme piirteitä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 131, ) Kvalitatiivisen dokumentoinnin aloitimme käymällä luokkamme kanssa Keski-Uudenmaan kierroksella Tällöin teimme havaintoja kaikissa projektiimme kuuluvissa kunnissa, keskityimme kuitenkin omaan kuntaamme eli Hyvinkääseen. Havainnointi tuolloin jäi pintapuoliseksi ja ainoa kohde, jossa kävimme tutustumassa lähemmin, oli Hyvinkään kirkko. Tästä syystä saimme valokuvia vain kirkkorakennuksesta. Saapuessamme paikalle kirkon dramaattinen ulkonäkö kiinnitti ensimmäisenä huomiomme. Sen maahan asti ulottuva katto on todella moderni ja saa kirkon näyttämään antiikin pyramidilta. Vaikka kirkko sijaitsee keskellä Hyvinkään keskustaa, on kirkon ympärillä paljon puita ja maisema on puistomaisen rauhallinen. Kirkon eteinen ei ollut kovin vaikuttava lukuun ottamatta taideteosta sen yhdellä seinällä, jonka rosoista pintaa oli mukava koskea. Eteisestä löytyy myös kirkon historiaan liittyviä valokuvia ja tekstiä. Eteisen jälkeen oikealla avautuu kirkkosali, joka on kirkon arkkitehtuuria mukaillen myös kolmion muodossa. Alttaritaulun oikealla puolella on katosta lattiaan ulottuva ikkuna, josta auringonpaiste pääsee valaisemaan alttarin. Alttaria vastapäätä on myös katonrajassa iso ikkuna, josta valo pääsee sisälle. Tämän ikkunan vieressä on vaikuttavan isot urut. Kirkko kokonaisuudessaan oli mielestämme esteettinen, valoisa, arkkitehtuurillisesti mielenkiintoinen sekä erilainen. Seuraavassa on itse ottamiamme kuvia kirkosta, jotka havainnollistavat edellä kerrottua.
15 15 Kuva 1 Hyvinkään kirkko Kuva 2 Hyvinkään kirkon yläikkuna
16 16 Kuva 3 Hyvinkään kirkon alttari Toisen Hyvinkään vierailumme teimme pelkästään oman ryhmän jäsenten kanssa Tänä kenttäpäivänä kävimme museovierailulla Suomen Rautatiemuseossa. Dokumentoimme tätä vierailua lähinnä valokuvin ja havainnoimme museota katselemalla sen esineistöä sekä kuuntelemalla museo-oppaan tarinoita. Museoalue on iso ja puistomainen, joka käyntimme aikana oli upeissa syksynväreissä. Itsessään museo on veturitalleissa ja kahdessa kalustohallissa. Näiden yhteydessä on pieni myymälä ja kahvila. Kesäisin kahvila on ulkona, jossa saa tuoretta pullaa. Erilliseen asemarakennukseen pääsee tutustumaan muinakin kuin museon aukioloaikoina. Asemarakennuksen sisällä kuvataan elämän vilinää vanhoina päivinä sekä minkälaista toimintaa asemalla on ollut. Sisällä on kuvattu kassa- ja kahvilatoimintaa hieman värittömästi. Mielestämme sinne voisi lisätä vanhan asemarakennuksen elämän ääniä, vaikka sisältä löytyikin aseman vanha kello, jota pystyi soittamaan. Seuraavassa on muutama ulkokuva havainnollistamaan mielipiteitämme.
17 17 Kuva 4 Suomen Rautatiemuseon sisäänkäynti Kuva 5 Veturitallin pääty
18 18 Kuva 6 Museoon kuuluva asemarakennus Museo koostuu lähinnä näyttävistä vetureista ja vaunuista, joita on monipuolisesti eri vuosilta. Joidenkin vaunujen sisään pääsi kurkistamaan ja katsomaan niiden alkuperäistä sisustusta, joka mielestämme on näköaistin kannalta merkittävintä. Veturit olivat jättimäisen vaikuttavia ja tunsimme olomme kovin pieniksi niiden rinnalla. Museo-opas kertoi meille jokaisen veturin tarinan ja niiden nimet, joka antoi niille omaleimaisen identiteetin. Näin tunsimme enemmänkin olevamme mukana historiallisessa tarinassa kuin museossa. Museo-opas kohdisti kertomuksensa meitä kiinnostaviin asioihin ja elävöitti kierrosta tarinoilla eikä niinkään faktoilla. 6 Yhteenveto Tutkimuskohteemme oli Hyvinkää, jossa valitsimme lähempään tarkasteluun Suomen Rautatiemuseon ja Hyvinkään kirkon. Teorian ja havainnointimme perusteella ideoimme kehitysehdotuksia näihin kahteen kohteeseen. Näköaistin perusteella Hyvinkään kirkko on erittäin visuaalinen ja muodoiltaan särmikäs ja, jotta siitä voisi nauttia myös näkörajoitteiset, olisi hyvä, että kirkosta olisi esillä pienoismalli. Pienoismallin avulla niin näkevät kuin näkörajoitteisetkin pääsisivät tunnustelemaan kirkon muodon tuntoaistin avulla. Tämän lisäksi kirkon aulasta löytyvät infotaulut ja tiedot olisi hyvä olla myös pistekirjoituksena. Aistien kautta ajatellen kirkot ovat yleensäkin hiljaisia paikkoja, ja hiljaisuus on tärkeä osa aistimista. Kuuloaistikokemus on myös sitä, mitä ei kuule. Näiden perusteella kirkko olisi moniaistillisempi kohde, koska siellä yhdistyy kuulo-, näkö- ja tuntoaistit. Rautatiemuseota voitaisiin kehittää monellakin tapaa, esimerkiksi näköaistia ajatellen Internet-sivut voisivat olla visuaalisemmat sekä käyttäjäystävällisemmät. Näkörajoitteisia ja lukihäiriöisiä varten kotisivuilla voisi olla tekstien kuuntelumahdollisuus, jotta he voisivat tutus-
19 19 tua museon toimintaan paremmin. Museoon voitaisiin lisätä pienoismallit vetureista ja vaunuista, jotta näkörajoitteiset ja näkevät saisivat paremman käsityksen niiden muodoista. Siellä olisi meidän mielestämme myös mukava kuulla vanhanajan aseman ääniä, esimerkiksi veturien vihellystä ja aseman yleishälinää. Museossa kielivaihtoehtona on vain suomi, joten jos museo haluaa houkutella enemmän kansainvälisiä vieraita, opastus ja oppaat tulisi saada vähintään englanniksi ja mielellään myös ruotsiksi ja venäjäksi. Vetureilla on omat nimet sekä paljon hauskoja tarinoita ja meidän mielestämme olisi hyvä, jos ne välittyisivät asiakkaille. Nimet ja tarinat voisivat olla esillä infotauluilla junien läheisyydessä, jotta ne asiakkaat, jotka eivät ota opastettua käyntiä pystyisivät tutustumaan museon tarinoihin. Näillä ehdotuksilla pystyttäisiin parantamaan museon moniaistisuutta ja sen vetovoimaisuutta. Mielestämme näillä pienillä moniaistisilla parannuksilla museo pystyisi erilaistumaan ja siten houkutella asiakkaiksi muitakin kuin alanharrastajia ja koululaisia. Hyvinkäältä jo löytyvä promenadikävely sisältää tällä hetkellä mielestämme liikaa kohteita ja siitä puuttuu näitä kohteita yhdistävä tarina, joka tekisi kävelystä mielenkiintoisemman. Me vähentäisimme kohteiden määrää muutamaan valittuun keskusta-alueella sijaitsevaan paikkaan ja tekisimme tästä yhden yhtenäisen esitteen. Nämä valitut kohteet voisi sitoa toisiinsa tarinalla, joka kertoisi kuvitteellisen tai historiallisen hahmon päivän. Tämä vaatisi rahallisia resursseja kohtuullisen vähän, koska rahaa menisi lähinnä uuteen esitteeseen ja esitteen kehittäjien palkkoihin. Ideamme vaatisi kuitenkin paikallisten toimijoiden läheisempää yhteistyötä, jotta tarina eläisi ja toimisi saumattomasti.
20 20 Lähteet Kirjalliset lähteet: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Tampere: Tammer-Paino. Heikkinen, E., Helenius, M., Nieminen, M. & Rantanen, A Katsaus Hyvinkään ympäristön tilaan. Luonto ja luonnonsuojelu. Sveitsinpuiston ja harjun alue. Vantaa: Kirjapaino Keili Oy. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Neliveto päälle ja menoksi!. Nykytila tarjoaa monipuolista kasvupotentiaalia. Tiensuu, V Tuotteistaminen tutuksi. Esitutkimus tuotteistamisen haasteista mikroyrityksissä. Lahden ammattikorkeakoulu. Sarja A. Tutkimuksia Osa 9. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Sähköiset lähteet: Alakoski L., Bäck A., Isacsson A Mmm Moniaistisuus matkailun markkinointiviestinnässä. mmm_tutkimusraportti.pdf Hotelli Cumulus Hyvinkää. Uusi Cumulus Hyvinkää. Viitattu Hotelli Rantasipi Sveitsi. Hotelli Rantasipi Sveitsi, Hyvinkää. Viitattu Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011a. Liikenneyhteydet ja kartat. Näin pääset Hyvinkäälle. Viitattu Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011b. Kulttuuri ja vapaa-aika/matkailu. Promenadi, Tutustu kävellen Hyvinkääseen. Viitattu Hyvinkään seurakunta. Seurakunnan kirkot. Hyvinkään kirkko. Viitattu Kokoelmat Suomen Rautatiemuseo. Viitattu Korjonen-Kuusipuro, K Kulttuurimaisema elämysmatkailukohteena. Eteläkarjalaiseen kaupankäyntiin liittyvän perinteen tuotteistaminen. Etelä-Karjala instituutti. Raportti 6. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Viitattu Kulttuuriympäristö rekisteriportaali Rakennusperintörekisteri. Kohde id: Hyvinkään kirkko. Viitattu pea&taulu=t_kohde&tunnus= Loft Hyvinkää. Kokoustilat, saunatilat ja majoitustilat Hyvinkäällä. Viitattu
Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman
Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.
LisätiedotLocal Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism
2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotMEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen
MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee
LisätiedotHyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.
Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotVierailulla Vellamossa
Merikeskus Vellamo panostaa hyvään saavutettavuuteen ja viihtyisään ympäristöön 2009 sivu 2 / 13 Sisällys Johdanto...3 Viestintä ja saapuminen...3 Opasteet ja seinätekstit...5 Lainattavia apuvälineitä...7
LisätiedotAaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotKulttuurimatkailu maaseudulla ja sen kysyntä
Kulttuurimatkailu maaseudulla ja sen kysyntä 17.11.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Imatran kylpylä Nina Vesterinen Matkailijan ja kulttuurin suhde Perinteemme elää koko ajan osana jotain uutta Matkailija
LisätiedotOSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT
OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen
LisätiedotKulttuurimatkailun kehittämisen haasteet
Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti
LisätiedotLEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä
LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina
LisätiedotNÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN
NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan
LisätiedotAnne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka
Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan
LisätiedotKilpailija-analyysi - markkinatilanne
Kilpailija-analyysi - markkinatilanne Tässä modulissa kyse on siitä, että kirkastetaan ja haetaan faktoja markkinatilanteesta, jotta tiedämme, missä olemme suhteessa muihin sekä miten voisimme sitten erottua
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotSURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.
SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi
Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotTässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.
28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta
LisätiedotTARINALLISTAMINEN Jari Nieminen
TARINALLISTAMINEN 11.12.2018 Jari Nieminen Tarinallistaminen Brändi Tarinankerronta Yrityskulttuuri Identiteetti BRÄNDI Brändi on tuote tai tuotemerkki, yritys, henkilö tai muu vastaava, jolle on syntynyt
LisätiedotMitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
LisätiedotKolikon tie Koululaistehtävät
Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset
LisätiedotKulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK
Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, 17.5.2011 Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotA H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A
Järvenpää & maku A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A ESITYKSEN SISÄLTÖ SING-projekti ja sen
LisätiedotLammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet
Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut
LisätiedotIkimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.
Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,
LisätiedotTeemakysely: Kulttuuriviikko 2019
Teemakysely: Kulttuuriviikko 2019 Vastaajien kokonaismäärä: 39 1. Vastaajan ikä alle 20 2 5,13% 20-30 1 2,56% 30-40 5 12,82% 40-50 10 25,64% 50-60 9 23,08% yli 60 12 30,77% 2. Vastaajan sukupuoli nainen
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotBRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ
BRANDS Lisää myyntiä Vahvista BRÄNDIÄ VIESTINTÄ myymälässä MIKSI SE ON TÄRKEÄÄ? Hyödyntämällä näitä tietoja voit lisätä myyntiä melkoisesti Haluatko lisätä myyntiä? Viesti enemmän Haluatko kasvattaa MARKKINAOSUUTTASI?
LisätiedotAjankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen
Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotKäpylän elävä keskipiste
Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Amerin talona tunnettu Mäkelänkatu 91 uudistuu. Siitä tulee viihtyisä ja inhimillisen kokoinen kaupunginosan keskus. Kiinteistössä on tilaa erilaisille toimijoille:
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotDigiväylä hankekokonaisuus
Digiväylä hankekokonaisuus Digitaalinen sisältö Outokumpulaisille ja matkailijoille pitäisi tarjota jotain mielenkiintoista ja uutta Ainutlaatuisen rakennusperinnön hyödyntäminen, joka toisi lisäarvoa
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotHevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki
Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4
LisätiedotKansainvälinen työssäoppiminen Hollannissa. Miro Loisa & Niko Hämäläinen
Kansainvälinen työssäoppiminen Hollannissa Miro Loisa & Niko Hämäläinen Den Butter techniek Den butter techniek yrityksenä pieni, mutta loistava tilaisuus tutustua hollantiin ja hollantilaisiin ihmisiin
LisätiedotMARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014
MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSuomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde
Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotMitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma
Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi
LisätiedotMyydään leipomokahvilasekatavarakauppa
Myydään leipomokahvilasekatavarakauppa Juankosken keskustassa huippupaikalla Yrityksen nimi: Sepon Valinta Oy Yrityksen osoite: Juankoskentie 17, 73500 Juankoski Perustamisvuosi: 1986 Toimiala: Kauppa
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotRyhmässä Fuengirolaan. v v Hotelli Fuengirola Park v Lennot Helsingistä ja Oulusta v Ilmoittaudu
Ryhmässä Fuengirolaan v 14. -28.04.2018 v Hotelli Fuengirola Park v Lennot Helsingistä ja Oulusta v Ilmoittaudu 30.11.2017 mennessä Mirja ; 0407635528 mirja.hanninen@hyvame.fi Tuomas ; 0400242686 tuomas.samuel@gmail.com
LisätiedotSALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU
SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin
LisätiedotStrategia Päivitetty
Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu
LisätiedotNUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014
NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa
LisätiedotEsityksen tiivistelmä Elina Hiltunen
Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotKIRJASTO & MARKKINOINTI Kito 2015 24.8.2015
KIRJASTO & MARKKINOINTI Kito 2015 24.8.2015 Helsingin kaupunginkirjasto 27.8.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä kirjastomarkkinoinnista
LisätiedotCross-Border Citizen Scientists (CBCS)
Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva
LisätiedotSukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010
Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme
LisätiedotMaiseman tuotteistamisen infotilaisuus 16.1.2014 Maiseman tuotteistaminen Vihreällä Väylällä
Maiseman tuotteistamisen infotilaisuus 16.1.2014 Maiseman tuotteistaminen Vihreällä Väylällä Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut, ProAgria Etelä-Suomi ry Maisema Maisema on aistein havaittu
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotMatkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles
Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.
LisätiedotYLITEIPPAUKSET AUTOTEIPPAUKSET IKKUNATUMMENNUKSET
AUTOTEIPPAUKSET IKKUNATUMMENNUKSET Erottautuminen, yksilöllisyys, estetiikka ja käytännöllisyys. Nämä ovat sanoja, jotka meidän mielestämme liittyvät parhaiten työmme tarkoituksiin. Esimerkiksi autoteippaukset
LisätiedotSosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa
Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana
LisätiedotLuontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen
Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä
LisätiedotTURUN KAUPUNKIOPASTAMISEN VISIO VUODELLE 2030
TURUN KAUPUNKIOPASTAMISEN VISIO VUODELLE 2030 Turun kaupunkiopastamisen visio 2030: Opastaminen on minulle räätälöityä, tunteita herättävää, ihmisiä yhdistävää ja vastuullisuuteen ohjaavaa. Opastuksen
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.
Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotVierailulla Urho Kekkosen museossa
Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita
LisätiedotMafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti
Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun
LisätiedotAito suomalainen saunaelämys -yhdistää luonnon, hiljaisuuden ja rentoutumisen. Carita Harju Levi
Aito suomalainen saunaelämys -yhdistää luonnon, hiljaisuuden ja rentoutumisen Carita Harju Levi 31.8.2017 Sauna from Finland Yhdistys perustettiin 29.4.2010 Jäseniä nyt laajasti eri toimialoilta yli 170
LisätiedotTuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia
Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Kenelle ja mitä osaamista museot voivat tuotteistaa ja tarjota? MUUTOKSEN PROSESSI 1. ERILAISET TULOKSET
LisätiedotMatkaraportti: Italia
Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.
LisätiedotRavintolasuositukset. (Sijainti merkitty karttaliitteeseen) Von Krahli Aed Tarjolla virolaista lähiruokaa, myös kasvisannoksia, edulliset hinnat
Kuljetus Oy Håkan Eriksson Ab (+358400596227) M/S Superstar (TALLINK GRUPP) (EST +3726409800) (FIN +358918041) Majoitus Tallinn Spa & Conference Hotel (SADAMA 11A, TALLINN 10111 VIRO) (EST +3726301000)
LisätiedotTAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012
TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:
LisätiedotMarjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits
Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon
LisätiedotMyydään suosittu kahvila-lounasravintola PÄIVÄMÄÄRÄ: Myyjän yhteystiedot: Sirpa Ihanus
PÄIVÄMÄÄRÄ: 1.4.2019 Myydään suosittu kahvila-lounasravintola Myyjän yhteystiedot: Sirpa Ihanus +358 44 7415716 Yritys: Kahvila Wanha Postitalo Nilsiäntie 76, 73300 Nilsiä www.wanhapostitalo.fi Perustamisvuosi:
LisätiedotMaaseudun parhaat hankkeet tulevat Hämeestä! Ke Hämeenlinna
Matkalla kasvuun yhteistyöhanke 1.9.2016 31.12.2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Hämeestä! Ke 22.3.2017 Hämeenlinna Hankerahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti 450 000 Hämeen ELY-keskus, 70 %, 315 000
LisätiedotHämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma
Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi
LisätiedotDigiväylä. Workshop 1
Digiväylä Workshop 1 Mikä on digiväylä Mobiili palvelualusta Outokummun yrityksille Matkailuun ja vanhaan kaivokseen vahvasti liittyvä Aarrekaupunki konseptin hyödyntäminen Valtaväylän ja katuympäristön
LisätiedotKIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto
KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä
LisätiedotARKEOLOGIAA JA JOULUN TUNNELMAA
KOULUTIEDOTE SYKSY 2019 ARKEOLOGIAA JA JOULUN TUNNELMAA HISTORIAA KIVIKIRVEISTÄ IKEAAN ARKEOLOGIAA JA HAUTAUSTAPOJA TEHDÄÄN YHDESSÄ JOULUA! Tornionlaakson maakuntamuseo tarjoaa oivaltavan matkan oman historian
LisätiedotPalvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012
Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka
LisätiedotAISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN
Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,
LisätiedotSauna from Finland -konsepti 9/2009
Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen
LisätiedotVetovoimaa kestävästä matkailusta
Vetovoimaa kestävästä matkailusta Susanne Sarvilinna Jyväskylän kaupunki/ Visit Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka Suomen matkailu on hyvässä kasvussa 8,3
LisätiedotEsityksen tiivistelmä Elina Hiltunen
Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen 1 Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää
LisätiedotMajoitusliikekysely 2009
Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotKULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen
KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun
LisätiedotVesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit
Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi
LisätiedotAistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus
Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 9.11.2017 MIKSI AISTINVARAISTA ARVIOINTIA Miksi aistinvaraista arviointia tarvitaan?
LisätiedotLUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014
LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja
LisätiedotMatkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen
Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti
LisätiedotEsityksen tiivistelmä Elina Hiltunen
Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää
Lisätiedot15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen
15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä
LisätiedotVapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko
Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotKOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa
KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotHämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012
Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut
Lisätiedot