Moniaistisuus Hyvinkään matkailutuotteissa Case: Hyvinkään kirkko ja Rautatiemuseo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moniaistisuus Hyvinkään matkailutuotteissa Case: Hyvinkään kirkko ja Rautatiemuseo"

Transkriptio

1 Moniaistisuus Hyvinkään matkailutuotteissa Case: Hyvinkään kirkko ja Rautatiemuseo Ahokas, Oksanen, Paulamäki, Pitkänen Laurea-ammattikorkeakoulu Kerava 2011 Kerava

2 Moniaistisuus Hyvinkään matkailutuotteissa Case: Hyvinkään kirkko ja Rautatiemuseo Ahokas, Oksanen, Paulamäki, Pitkänen Matkailuala Lokakuu, 2011

3 Sisällys 1 Johdanto Mitä on tuotteistaminen matkailussa? Moniaistisuus matkailutuotteissa Näkö tärkeimpänä aistina Muut aistit Hyvinkään matkailullinen potentiaali Hyvinkään kirkko Suomen Rautatiemuseo Kvalitatiivinen dokumentointi kohteesta Yhteenveto Lähteet Kuviot... 23

4 1 Johdanto Tässä raportissa tutustumme Hyvinkään matkailutarjontaan ja mahdollisuuksiin. Raportti on osa suurempaa Sensing Rural Cultures eli SING hanketta. Tehtävänannon saimme Laureaammattikorkeakoulusta ja tämä tutkimus on osa Matkailupalvelujen tuotteistaminen ja laatu opintojaksoa. Jokainen ryhmä sai valittavakseen yhden aistin ja yhden Keski-Uusimaalaisen kunnan. Valitsimme näköaistin ja kohteeksi Hyvinkään. Olemme puhuneet opintojaksolla, kuinka tärkeää moniaistisuus ja eri aistien käyttö on matkailualalla, joten tämän takia tutustuimme Hyvinkäähän näköaistin kautta. Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista tutkimusta. Kävimme kaksi kertaa paikan päällä tekemässä havaintoja ja haastatteluja. Lisäksi dokumentoimme havaintojamme kameralla. Raportissa kerromme aluksi teoriaa tuotteistamisesta ja moniaistisuudesta. Sitten jatkamme pohtimalla Hyvinkään matkailullista potentiaalia käyttäen apuna jo olemassa olevia palveluita ja tuotteita. Valitsimme Hyvinkään mielestämme kaksi tärkeintä vierailukohdetta lähempään tarkasteluun. Lopussa kerromme tehdyistä havainnoista ja yhteenvedossa pohdimme, miten valitsemiamme kohteita voidaan kehittää eri aisteja, etenkin näköaistia hyödyntäen. 2 Mitä on tuotteistaminen matkailussa? Tuotteistamiselle on olemassa monta määritelmää, eikä yksikään niistä ole väärä. Yleisesti tuotteistaminen tarkoittaa osaamisen, teknologian tai idean muuttamista konkreettisesti myytävään muotoon. Koska matkailu on moniulotteinen käsite, tapoja tuotteistaa matkailua on monia. Tuote voi lähteä liikkeelle pelkästä ideasta, jonka ryhmä tai yksilö on saanut ja siitä halutaan tehdä jotain konkreettista. Teknologiaa kehitetään koko ajan ja sille keksitään uusia käyttötarkoituksia, joita myydään asiakkaille ja näin tuotteistamisprosessi lähtee liikkeelle kuin huomaamattaan. Konkreettisten ideoiden ja teknologian lisäksi myös osaamista pystytään tekemään tuotteeksi. Matkailussa juuri osaamisen tuotteistaminen on haaste, koska se on usein abstraktia ja hankala tarjota asiakkaalle mahdollisimman konkreettisena pakettina. Kovin moni ei halua ostaa, jos ei ymmärrä kokonaisuutta mitä on ostamassa, tämän vuoksi tuotteen oikeanlainen markkinointi on myös isona osana tuotteistamisprosessia. Kun tuote on ideoitu ja sille on keksitty sopivat markkinointikanavat, sille tarvitsee olla sopiva toimintakonsepti eli miten myydään ja lopuksi tästä kaikesta muodostuu alku liiketoiminalle. Tuotteistamisessa siis konkretisoidaan ja määritellään myytävää hyödykettä neljällä eri tasolla: tuotekonsepti, markkinointikonsepti, toimintakonsepti sekä liiketoimintakonsepti. (Tiensuu 2005, 5,8-9.)

5 5 Miten Suomea ja varsinkin aihettamme Hyvinkää voitaisiin siis paremmin tuotteistaa? Suomessa kulttuurimatkailua ei juurikaan tuotteena matkailijoille tarjota, vaikka tutkimusten mukaan sillä olisi hyvät mahdollisuudet nostaa Suomen profiilia parempaan suuntaan, varsinkin ulkomaalaisten keskuudessa. Uusia yhteistyömuotoja kulttuuri- ja matkailutoimijoiden keskuudessa ja innovatiivisia kehitysideoita tarvittaisiin lisää, jotta kulttuuri tuotteena olisi mahdollisimman helppo ostaa. Suomen kulttuuri tuotteena tulisi olla autenttista, kestävää ja laadukasta, joka yhdistelee kulttuurin eri osa-alueita, kuten luontoa ja kaupunkia. Selkeä tuote tekee kulttuurin aistittavaksi ja koettavaksi. Kulttuurimatkailussa on kuitenkin koko Suomessa kehittämisen tarvetta, mutta monet yrittäjät sekä matkailuntoimijat eivät pidä kulttuuria tärkeänä osa-alueena kehittää. Ehdotuksia kulttuurimatkailun parantamiseksi on useita, tässä muutama esimerkki: kulttuurimatkailun arvostusta tulisi lisätä ja toimijoiden verkostoitumista parantaa, tuotetarjontaa kehittää, parantaa markkinointia ja sitä kautta myyntiä sekä innovoida täysin uusia toimintamalleja. (Vesterinen 2010, 2.) Matkustuskäyttäytymisen muutos sekä matkustajien tapa tehdä yhä useampia ja lyhyempiä matkoja luovat hyvän pohjan kehittää kulttuurimatkailun tarjontaa. Puhdas luonto, paikalliset kulttuuriympäristöt, tapahtumat ja Suomen perinnejuhlat painottuvat kulttuurimatkailussa. Matkailijat vaativat yksilöllisyyttä, sisältörikasta tuotetta sekä palvelua, joka tukee heidän omia arvojaan. Matkailualan tuoteajatteluun tarvittaisiin uutta näkökulmaa, jolla lisättäisiin paikan tuntua kulttuuristen sisältöjen avulla. Suomalaisten matkailu ei tule kasvamaan samaa vauhtia joka vuosi tulevaisuudessa, koska kysyntä siirtyy paikasta toiseen, siksi ulkomaisten Suomen matkailuun tulisi panostaa enemmän ja hakea voimakasta kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. (Vesterinen 2010, 4.) Kulttuurin tuotteistaminen on myös selkeiden elämysten myymistä matkailijoille. Elämys on jokaiselle ihmiselle erilainen, sen ei tarvitse olla iso asia, kunhan se vaikuttaa jollakin tavoin tunteisiin. Elämysmatkailu korostaakin yksilöllisyyttä, tarinoita ja moniaistisuutta. Koska elämys on henkilökohtainen kokemus, sen saamisen takaaminen ei ole varmaa, tämän vuoksi palveluntarjoajat voivat tarjota vain otollisen ympäristön elämysten saamiselle. Näistä ongelmista huolimatta kulttuuri- ja elämysmatkailu ovat hyödyntämätön voimavara Suomelle. (Korjonen-Kuusipuro ) Tuotekehityksen ja elämyksellisyyden arvioinnin tueksi on kehitetty elämyskolmio (Kuvio 1) Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksessa (Korjonen-Kuusipuro , 10).

6 6 Kuvio 1: Elämyskolmio (Korjonen-Kuusipuro , 10.) Tässä tutkimuksessa elämys on määritelty positiiviseksi tunnekokemukseksi, joka toimii moniaistisuuden kautta ja johtaa aina muutokseen, oli se sitten pieni tai suuri. Kolmio ei suinkaan ole valmis, mutta sitä voidaan hyvin käyttää elämysmatkailun ja tuotteistamisen tukena. Esimerkkinä elämyskolmion käytöstä voidaan ottaa vielä oikeastaan tuotteistamaton voimavara eli tarinat. Matkailijat saapuvat kulttuurisesti kiinnostavaan kohteeseen koska heidän mielenkiintonsa on herännyt tarinoiden kautta. Paikanpäällä on aistittavissa sen ajan henki esimerkiksi lisäämällä tuoksuja sekä vaikkapa kassakoneen kilinän ääntä. Oppaalla tulisi olla riittävä tuntemus paikan historiasta, jotta hän osaa kertoa sen vakuuttavasti tarinan muodossa. Asiakkaat oppivat uutta ja saavat haluamansa elämyksen, joka johtaa muutokseen heidän henkisellä tasollaan. Näin elämyskolmiota voi käyttää tuotteiden suunnittelussa ja parantamisessa. Suurimmassa osassa kohteita osa näistä elämyksen elementeistä on jo paikallaan, joten prosessia ei tarvitse aina aloittaa alusta. Huomioon tulisi myös ottaa ulkomaalaiset matkailijat, sillä kaikkia tarinoita ei kulttuuristen erojen vuoksi pysty samalla tavalla kertomaan kaikille. (Korjonen-Kuusipuro ) Hyvinkäällä on paljon potentiaalia jo valmiiden matkailullisten kohteidensa kanssa, joista muutama valittu esitellään myöhemmin tässä raportissa, parantamisen varaa kuitenkin löytyy. Ehdottaisimme jo valmiiden museoiden ketjuttamista yhteen esitteiden ja markkinoinnin avulla. Hyvinkään kaupungin historia ja tarinat ovat kuitenkin jollakin tavoin kietoutuneet toisiinsa ja olemme varmoja, että nämä saataisiin selkeäksi yhdeksi elämystuotteeksi, jossa Hyvinkään tarinat toimisivat pääosassa. Tämän saa kuitenkin tehtyä kohtuullisen pienin resurssein, mutta löytyykö Hyvinkäältä halukkaita yrityksiä, jotka olisivat valmiita tekemään yhteistyötä ja parantamaan koko kaupungin matkailullista potentiaalia?

7 7 3 Moniaistisuus matkailutuotteissa Aistien avulla ihminen havainnoi ympäristöään näkemällä, haistamalla, kuulemalla, tuntemalla ja maistamalla. Moniaistisuudella tarkoitetaan useamman kuin kahden aistin ilmenemistä samanaikaisesti. Moniaistisuus on kuin dominoefekti: yhden aistin aktivoituessa muutkin aistit yksitellen aktivoituvat. Ja jos jokin aisti on huono tai ei toimi, muut aistit usein herkistyvät. Aistien yhtäaikaisen käytön uskotaan vahvistavan merkkiuskollisuutta ja vapauttavan eri muistoja ja tuntemuksia paremmin kuin vain yhden aistin käyttö. Eri aisteja käyttämällä voi erottautua kilpailijoiden tuotteista ja tuoda tuotteelle lisäarvoa sekä vaikuttaa asiakkaiden mielikuviin. (Alakoski, Bäck & Isacsson 2010, 18, ) Moniaistisuutta, etenkin matkailutuotteissa, on tutkittu suhteellisen vähän, mutta markkinoinnissa sitä on jo jonkin verran osattu käyttää. Tutkimuksen puute johtuu siitä, että vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana teknologia, joka mahdollistaa eri aistien käytön, on kehittynyt sille tasolle, että moniaistisia ja multimodaalisia tutkimuksia voidaan tehdä. (Alakoski ym. 2010, 16.) Moniaistisuus vaikuttaa asiakkaiden kokemuksiin, käyttäytymiseen ja voi vaikuttaa jopa tuotteen myyntiin positiivisesti, jos moniaistisuutta on osattu käyttää oikein. Kaikille tuotteille ei sovi kaikkien aistien käyttö, vaan pitää osata löytää ne aistit, jotka sopivat tuotteeseen ja brändiin. Myös ihmiset ovat erilaisia, sillä eri ihmiset luottavat eri aisteihin. On olemassa visuaalisia ihmisiä, jotka tekevät ostopäätökset sen perusteella, miltä tuote näyttää, eli näköaisti on dominoiva. Auditiiviset ihmiset puolestaan luottavat kuuloaistiin ja haluavatkin kuulla tuotteesta enemmän, jotta ostopäätös syntyy. Kinesteettiset ihmiset käyttävät informaation prosessoimiseen tuntoaistia, makuaistia ja hajuaistia. Nämä ihmiset haluavat koskea, maistaa ja haistaa eli kokea tuotteet ennen ostopäätöstä. Nämä luokitukset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia ja voivat vaihdella asiayhteyden mukaan. Yrityksen kannattaa kuitenkin pitää tuotteita suunniteltaessa mielessä se, että kaikkia ei voi miellyttää. (Alakoski ym. 2010, 37.) Moniaistisuutta voidaan käyttää matkailutuotteissa monin eri keinoin. Hyvinkäällä oleva Suomen Rautatiemuseo luottaa paljon näköaistiin, sillä vanhojen veturien näkeminen on itsessään jo vaikuttavaa. Mutta siellä huomioidaan myös kuuloaisti, sillä asiakkaat voivat tarvittaessa palkata oppaan, joka kertoo junista enemmän. Kuuloaistia voitaisiin käyttää myös toisella tapaa, esimerkiksi kaiuttimista voisi kuulua vanhan höyryveturin ääntä ja muuta sen ajan asemalla kuultua hälinää. Se loisi tunnelmaa aivan eri tavalla. Jotta kokemus olisi moniaistinen, niin ainakin kolmas aisti pitäisi saada aktivoiduksi. Suomen Rautatiemuseossa kolmas aisti voisi olla tunto tai haju. Koska veturit ovat valtavan suuria, tuntoaistin avulla on liki mahdoton tunnustella niiden koko pintaa. He voisivatkin tunnustella pienoismalleja niistä. Nämä pienoismallit voisivat olla junien läheisyydessä, jotta kierroksen aikana heillä olisi mah-

8 8 dollista päästä tunnustelemaan niitä. Hajuaistia puolestaan voitaisiin käyttää tuomaan tilaan kenties höyryn tuoksua, jotta asiakkaille tulisi mielikuva, että he ovat oikeasti rautatieasemalla. 3.1 Näkö tärkeimpänä aistina Sanotaan, että näkö on aisteista voimakkain ja tärkein. Näköaistin avulla ihminen havainnoi nopeasti ympäristöään ja aivot päivittävät kuvia jopa nopeammin kuin mitä ihmisen silmä ehtii havainnoida. Matkailun tuotteistamisessa näköaistin hyödyntäminen on myös oleellista, sillä jopa 75 % kaikesta viestinnästä kulkee ensin silmien kautta meidän tietoiseen ja tiedostomattomaan ajatusmaailmaamme. Tuotteiden visuaalinen ilme on tärkeä, sillä se luo yrityksestä ja tuotteesta positiivisia mielikuvia, vahvistaa imagoa ja luo näin ostohalua. Näköaistiin vedottaessa ja visuaalisen ilmeen luomisessa täytyy olla johdonmukainen, jotta yrityksen imago ja brändi eivät tahriinnu. (Alakoski ym. 2010, ) 3.2 Muut aistit Yrityksen ei kuitenkaan kannata luottaa vain näköaistiin tuotteita suunnitellessaan, sillä myös muut aistit ovat tärkeitä. Kuuloaistia voidaan aktivoida eri äänien, mutta etenkin musiikin avulla. Musiikki vaikuttaa asiakkaiden tunnetiloihin ja sitä kautta heidän käytökseensä. Onkin tärkeää valita musiikki ja muut äänet kohderyhmän mukaan, sillä jos äänet eivät vastaa asiakaskunnan odotuksia, voi siitä silloin olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Ääni voi olla myös hiljaisuutta ja hiljaisuutta voi myös tuotteistaa. Hiljaisuus onkin yksi matkailualan nousevista trendeistä. Musiikki puolestaan luo emotionaalisia kokemuksia ja sillä on samalla suuri rooli tuotteen ja brändin luomisessa. Musiikki ja muut äänet saavat asiakkaat hyvälle tuulelle, surullisiksi, vihaisiksi, hurmioituneiksi, motivoituneiksi tai yllättyneiksi riippuen musiikin tyylistä ja eri äänien käytöstä. Pelkkä taustamusiikkikin on hyödyksi, sillä se luo tunnelmaa ja elämyksellisyyttä. Ihmiset eivät pelkästään kuuntele, he myös kuulevat. Kuuleminen on passiivista toimintaa, kun taas kuunteleminen on aktiivista. Sopivan äänimaailman valitseminen tuotteen ympärille on havaittu vahvistavan tuotetta ja ihmisten ostohaluja. (Alakoski ym. 2010, ) Tuntoaisti on ihmiskunnan vanhin aisti. Matkailutuotteissa tuntoaistilla on suuri merkitys, sillä usein ihminen haluaa kokea itse asioita ja tunnustelemalla ja koskettamalla tämä konkretisoituu. Tuntoaistin avulla luodaan elämyksiä. Etenkin näkövammaisille tuntoaisti on tärkeä, sillä tunnustelemalla he hahmottavat esineiden muodon. (Alakoski ym. 2010, 24.) Makuaisti ja hajuaisti ovat niin sanottuja kemiallisia aisteja ja ne liittyvät toisiinsa, sillä ilman hajuaistia, ihminen ei maista juuri mitään. Hajuaisti on paljon makuaistia voimakkaampi, ma-

9 9 kuaisti onkin heikoin aisteistamme. Hajuaisti puolestaan on niin voimakas, että ihminen saattaa muistaa pelkän hajun perusteella kaukaisiakin asioita. Tätä voidaan käyttää hyödyksi eri tuotteissa ja vaikuttaa tällä tavalla asiakkaiden tunteisiin, sillä hajut vaikuttavat ihmisiin enemmän kuin tiedostammekaan. Tuoksut tuovat mieleen muistoja ja tuntemuksia. Matkailutuotteissa makuaistia puolestaan voi soveltaa, vaikka tuotteeseen ei kuuluisikaan ruokatarjoilu. Yritys voi esimerkiksi tarjota pieniä maistiaisia tai pistää esille esimerkiksi yrityksen logolla varustetut karkit. (Alakoski ym. 2010, 26, 29.) 4 Hyvinkään matkailullinen potentiaali Hyvinkään keskustan sijainti on määrittynyt Helsinki-Hämeenlinna radan rakentamisen perusteella. Tämän radan varrella on yksi harvoista alkuperäisistä ja alkuperäisessä käytössä olevista asemarakennuksista. Kaupungissa sijaitsee nykyään Suomen Rautatiemuseo ja VR:n konepaja. Hyvinkäältä haarautuva Hyvinkää-Karjaa rata oli merkittävässä roolissa 1900-luvun alussa, koska kaupunki oli monelle Hangosta laivaan nousevalle Amerikan-siirtolaiselle välietappi. Matkustajaliikennettä radalla oli ja tänä päivänä se on yhä tavaraliikenteen käytössä. Hyvinkäälle on aikoinaan rakennettu myös alun perin yksityisomistuksessa oleva kapearaiteinen Hyvinkää-Karkkila rautatie, joka toimi (Alén 2011.) Hyvinkää sijaitsee Pohjois-Uudellamaalla puolen tunnin ajomatkan päästä Helsingistä. Hyvinkää sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä. Julkisilla kulkuneuvoilla pääsee muun muassa junalla, sillä paikallisjunat pysähtyvät noin puolen tunnin välein Hyvinkään asemalla. Myös busseja eripuolelta Suomea kulkee Hyvinkään kautta. Autolla parhaiten pääsee Hämeenlinnan moottoritietä pitkin. Hyvinkään sisällä kulkee paikallisliikenne, joten liikkuminen kaupungin sisällä on myös vaivatonta. (Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011a.) Hyvinkään asukasluku on n Uudellamaalla sijaitseva Hyvinkää kuuluu talousalueeseen, johon lasketaan myös Kanta-Hämeen kunnista Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki. Yhdessä tämän talousalueen asukasluku on noin , jolloin sen asukasluku vastaisi Suomen 11. suurinta kaupunkia. Talousalueesta puolet asuu Hyvinkäällä ja väestönkasvu on ollut melko tasaista vuosittain. Väestönmäärän kasvu vahvistaa kehitysmahdollisuuksia ja palvelualoillakin on kasvutilaa. Muun muassa alueen kokonaistuotannon kasvu on kehittynyt ja kasvanut keskimäärin nopeampaan kuin muualla Suomessa. Talousalueella, johon Hyvinkää suurimpana kuuluu, on potentiaalia kehittää tarjontaansa. (Riihimäen- Hyvinkään kauppakamari 2010, 6.) Hyvinkää tarjoaa kulttuurillisia kohteita, historiaa ja luontoa. Tarjonnan puolesta Hyvinkää on monipuolinen. Hyvinkään kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden, teknisen keskuksen ja viestintäyksikön yhteistyönä on syntynyt Hyvinkään promenadi. Promenadin varrelta löytyvät Hyvinkään tärkeimmät kulttuurikohteet. Kohteita Hyvinkää-Promenadiin on valittu 44,

10 10 joiden joukossa muun muassa Suomen rautatiemuseo, Hyvinkään kirkko, Wanha Villatehdas ja monia muita. Tämä kulttuurikävely tarjoaa siis monia historiallisestikin tärkeitä kohteita. (Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011b.) Kun mietitään moniaistisuutta Hyvinkään matkailutuotteissa, vahvimman aistillisen kokemuksen tuo varmasti luonto. Luontoa riittää Hyvinkäällä, onhan se tunnettu jääkauden muokkaamista harjumaisemista. Sveitsin puiston alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi ja sen tavoitteena on säilyttää puiston erityispiirteet ja luonto. Sveitsin puisto on suosittu ulkoilualue, ja se on tärkeä erityisesti paikallisille asukkaille. Sveitsin puisto tarjoaa erilaisia aktiviteetteja ympärivuoden ja on siten hyvä luontomatkailukohde. (Heikkinen, Helenius, Nieminen & Rantanen 2010, 20.) Kuten aikaisemmin mainittiin, moniaistisuus Hyvinkäällä korostuu eniten luonnon tarjoamissa palveluissa. Luonto on paikka, jossa voi käyttää eri aisteja. Luonnon voi nähdä, luonnosta kuuluu erilaisia ääniä, luonto tuoksuu, luonnossa voi tunnustella ja luonnon antimia maistellessa myös makuaisti aktivoituu. Kun mietimme Hyvinkään matkailullista tarjontaa, totesimme, että luonto on näistä kaikista moniaistisin. Aisti, johon enemmän paneudumme, on näköaisti ja annamme myöhemmissä kappaleissa kehitysideoita matkailutuotteille. Vierailimme Hyvinkäällä historiallisesti ja kulttuurillisesti tärkeässä kohteessa Suomen Rautatiemuseossa. Kyselimme museolehtori Inka Alénilta, minkälaisia vierailijoita heillä käy. Enimmäkseen heillä käy koululaisia, sillä Suomen Rautatiemuseo on osana Hyvinkään kaupungin koululaisille järjestettyä kulttuuripolkua. Alén kertoi, että heillä käy myös junaharrastelijoita jonkin verran esimerkiksi Saksasta. Museolehtori toivoi enemmän venäläisiä vierailijoita, sillä museossa on myös heidän historiaan liittyviä junavaunuja ja tarinoita. Potentiaalisina matkustajiksi Hyvinkäälle voitaisiin laskea siis venäläiset. Ongelmakohta Alénin mukaan on markkinointi. Itse taas huomasimme ongelman museossa, sillä opastetekstit olivat vain suomen kielellä. Mikäli venäläisiä asiakkaita saataisiin paikalle, täytyisi heille saada mahdollisuus venäjänkieliseen tai vähintään englanninkieliseen opastukseen. Ulkomaalaisista matkustajista Hyvinkäälle potentiaalisimmat ovat venäläiset. Muita potentiaalisia matkustajia ja vierailijoita Hyvinkään kohteisiin on tietysti ohikulkumatkalaiset. Hyvinkää sijaitsee hyvällä paikalla, siten, että sen kautta tai ohi menee päivittäin paljon ihmisiä niin junalla, bussilla kuin autollakin. Potentiaalia löytyy niin tarjonnan kuin läheisten kaupunkien väestönmäärän puolesta. (Alén 2011.) Kokoonsa ja sijaintiinsa nähden Hyvinkäällä on hyvä kirjo erilaisia majoituspalveluita. Keskustassa on vasta remontoitu Cumulus hotelli, jossa on tällä hetkellä 40 huonetta. Hotelli kuitenkin laajenee keväällä 2012, jonka jälkeen huoneita on 106. Cumulus hotellin laajennus voi

11 11 kuvastaa aikaisemmassa kappaleessa mainittua väestön ja taloudenkasvun tuomia mahdollisuuksia palvelualalla. (Hotelli Cumulus Hyvinkää.) Hieman kauempana keskustasta, luonnonpuisto Sveitsin vieressä on Rantasipi Sveitsi, joka on tunnettu viihtyisänä kokous- ja kongressihotellina. Hotelli Rantasipi on hienojen maisemien vieressä. Muita majoitusmahdollisuuksia Hyvinkäällä on majatalo ja huoneistohotelli Majoitus Makkonen, joka tarjoaa edullisempaa asumista myös pidempiaikaiseen käyttöön. Sveitsin maja on henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin keskus, joka tarjoaa majoituksen lisäksi erilaisia palveluita, esimerkkinä juhlatilat. Viimeisenä vaihtoehtona majoitukselle tarjoaa Loft Hyvinkää, jonka voi vuokrata myös kokous tai saunakäyttöön. Kaiken kaikkiaan Hyvinkää tarjoaa erilaisia majoitusvaihtoehtoja, joissa on erilaisia palveluita jokaisen tarpeeseen. Oli kyseessä luontomatkailusta haaveileva tai kokouksen järjestäjä, kaikille löytyy toiveita vastaava majoitus- ja tilavaihtoehto. (Loft Hyvinkää; Sveitsin Maja; Majoitus Makkonen; Hotelli Rantasipi Sveitsi.) Valtion ympäristöhallinto määrittelee kulttuuriympäristön tarkoittavan: kokonaisuutta, jonka muodostavat rakennettu kulttuuriympäristö eli rakennusperintö, kulttuurimaisema ja muinaisjäännökset. Hyvinkään kaupunkia ympäröivät vanhat rakennukset ja kulttuurihistorialliset rakennukset kertovat kaupungin historiasta, ja luo myös esteettistä kauneutta. Hyvinkäältä on löydetty peräti 279 kohdetta, joilla on erilaisia kulttuurihistoriallisia arvoja. Nämä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat useimmiten alueen tärkeimpiä maamerkkejä. Hyvinkäällä valtakunnallisesti arvokkaita rakennuksia ovat Hyvinkään kirkko, rautatieasemat sekä Wanha Villatehdas. Nämä kolme ovat myös Hyvinkään tärkeimpiä nähtävyyksiä ja vierailukohteita. Potentiaalia laadukkaisiin matkailutuotteisiin on paljon, sillä Hyvinkäällä on lähes 300 kohdetta, joilla on kulttuurihistoriallisia arvoja. (Valtion ympäristöhallinta 2011; Heikkinen ym. 2010, ) Kaiken kaikkiaan Hyvinkäällä on hyvin paljon potentiaalista matkailutarjontaa. Majoituspalvelut ovat kattavat ja palvelevat erityyppisiä matkustajia. Vahvuutena on hyvä sijainti, joka takaa helpon saavutettavuuden. Potentiaalisia asiakkaita ovat muun muassa venäläiset, joita voisi houkutella hyvän markkinoinnin avulla katsomaan Venäjän keisarin vaunua Suomen Rautatiemuseoon. Hyvinkäällä on paljon mahdollisuuksia kehittää tarjontaa tuotteistamisen kautta. 4.1 Hyvinkään kirkko Hyvinkään visuaalisesti näyttävä kirkko on Aarno Ruusuvuoren suunnittelema ja se valmistui vuonna Kirkko hallitsee Hyvinkään kaupunkinäkymää sen omaperäisen muotonsa takia. Uusi kirkko on tyylillisesti moderni ja se on yksi uudemman suomalaisen arkkitehtuurin mer-

12 12 kittävämpiä teoksia. Kirkko on suunniteltu niin, että valo kohdistuu alttariin ja siten luo esteettistä vaikuttavuutta. (Kulttuuriympäristö rekisteriportaali 2009.) Kirkon rakentamista ja suunnittelua edelsi kilpailu, jonka voittaja sai tehtäväkseen suunnitella Hyvinkään uusi kirkko. Työkeskuksen suunnittelukilpailun voitti Aarno Ruusuvuori. Suunnittelu ja rakennus vaiheessa kirkko sai osakseen paljon kritiikkiä sen ulkonäkönsä vuoksi. Kirkkoa haukuttiin muun muassa pyramidiksi, teltaksi ja kodaksi. Kun veimme opiskelijoita vierailulle kirkkoon, nähdessään kirkon, he sanoivat sitä muun muassa kodan näköiseksi. Erikoinen ulkonäkö on siis huomiota herättävää, mutta nykypäivänä se on vain positiivista, sillä on hyvä erottautua joukosta, vaikka kirkon alkuperäinen tarkoitus ei ole toimia nähtävyytenä. Uskomme, että kirkosta on muodostunut nähtävyys sen erilaisen ulkonäön takia. (Hyvinkään seurakunta.) Kolmiomaisuus toistuu kirkossa niin katossa kuin sisätiloissa. Kirkon katto on pyramidimaisen kolmiomainen ja sisätiloista kirkkosalin pohjanmuoto on kolmio. Suunnittelijan mukaan kirkkosali on tehty melko suljetuksi tilaksi, jossa ihminen on yhteydessä ulkoiseen maailmaan vain korkealta tulevan valon välityksellä. Kirkon kolmiomaisuutta puolestaan selitetään juutalaisen rukousasentona, Pyhän Kolminaisuuden symbolina tai rukoilevan käsiä muistuttavaksi. Suunnittelija itse kertoo löytäneen kirkon muodon juutalaisten rukousasennosta. (Kulttuuriympäristö rekisteriportaali 2009; Hyvinkään seurakunta.) Kun mietitään esteettisyyttä, esteettömyyttä, ekonomisuutta, eettisyyttä ja ekologisuutta Hyvinkään kirkossa, ensimmäisenä mieleen tulee esteettisyys. Kirkko on hyvin kaunis ja erilainen, esteettisesti kaunis. Mitä ekonomisuuteen tulee, kirkko ei tietenkään tavoittele rahallista voittoa, se on jokaisen kristityn oikeus. Esteettömyys Hyvinkään kirkossa korostuu siten, että se on kaikille tarkoitettu ja tilaa liikkua löytyy, sillä kirkkosalissa on leveä käytävä. Kirkko toimii eettisesti, siitä ei varmasti tarvitse erikseen mitään mainita, on itsestään selvää, että kirkko on eettinen. Mitä tulee ekologisuuteen, voidaan miettiä esimerkiksi kirkon katossa käytettyjä materiaaleja. Ne on tilattu Riihimäkeläiseltä yritykseltä, joten siinä on tuettu lähiyritysten toimintaa. Yhteenvedossa kerromme vielä kehitysideoita Hyvinkään kirkkoon, vaikka täytyy jälleen korottaa, ettemme ajattele kirkkoa pelkkänä matkailutuotteena, koska sitä se ei ole. Sen ulkonäkö saa ihmiset kiinnostumaan siitä muustakin syystä kuin sen hengellisestä tarkoituksesta. 4.2 Suomen Rautatiemuseo Olimme tutkineet Hyvinkään matkailupotentiaalia ja havainnoimme, että yksi Hyvinkään matkailullisista kohteista on Suomen Rautatiemuseo. Hyvinkää on tunnettu rautatiekaupunki ja täten valitsemamme kohde, jota havainnoida ja dokumentoida, olisi ideaali, koska kohde on

13 13 kulttuuriin sitoutunut, suomalainen ja autenttinen. Suomen Rautatiemuseo on sitoutunut hyvin kulttuuriin. Museo sijaitsee Hanko-Hyvinkää rautatien asema- ja varikkoalueella, joka on peräisin jo 1870-luvun alusta ja täten on kulttuurihistoriallisesti ainoa laatuaan. (Museon esittely ) Museo on yli satavuotias ja se on perustettu Aikaisemmin museo sijaitsi Helsingin rautatieasemalla, josta se muutti nykyiselle paikalleen Hyvinkäälle Alueen näyttelytiloina toimivat asema, veturitalli ja kasarmi, jotka ovat alkuperäisiä rakennuksia. Muita näyttelytiloja ovat kaksi uudempaa kalustohallia. Näyttelytilaa on noin neliömetriä kolmen hehtaarin alueella. Museo myös edistää ja ohjaa rautatiehistoriaan liittyvää museotoimintaa ja huolehtii saman alan museoiden keskinäisestä yhteistyöstä Suomessa. (Museon esittely ; Alén 2011.) Museon ainutlaatuisimmat ja vetovoimaisimmat näyttelyesineet tällä hetkellä ovat Venäjän keisarin vaunut ja Suomen presidentin salonkivaunut. Museossa olevat presidentin salonkivaunut ovat jo poissa käytössä ja nykyisen presidenttimme Tarja Halosen vaunut ovat yleisesti vuokrattavissa VR konsernilta. Rautatiemuseon esinekokoelmassa on noin esinettä vetureista virkalakkeihin. Työntekijöitä on vakituisesti 11 henkilöä, joista vain yksi on museossa oppaana. Kävijöitä on kuitenkin vuosittain lähes (Kokoelmat ; Alén 2011.) Käyntikokemukseen vaikuttaa aina esteettisyys, joka oli museon osalta mielestämme kohdallaan, koska museo oli vanhanaikainen ja hyvin hoidettu. Esteettisyys ei kuitenkaan ollut mielestämme huomattavaa, mutta ei häirinnytkään. Kävimme siis tutustumassa pienryhmämme kanssa museoon Havainnoimme, että museossa pääsi hyvin liikkumaan pyörätuoleilla ja meillä on havainnointimme perusteeksi kuvakin, mutta emme voi valitettavasti käyttää sitä tässä raportissa puuttuvan kuvausluvan takia. Tosin pyörätuolilla liikkuvilla täysi mahdottomuus oli päästä katsomaan vaunujen sisälle, koska vaunut olivat korkeat ja vaihtoehtona olivat ainoastaan portaat. Mielestämme parasta antia museokierroksella oli juuri vaunut ja niiden sisältö, joten tämä oli huomattava puute. Huomasimme myös, että museossa oli esittelytekstit vain suomeksi. Museon ekologisuus piilee mahdollisuudessa matkustaa paikalle kätevästi junalla tai bussilla. Museo on ekonominen ainakin kävijöille, koska museo on edullinen. Jos museota kehitettäisiin ja markkinoitaisiin enemmän, voisi hintoja ehkä nostaa hieman kattamaan kustannuksia. Tätä museota ylläpitää Rautatiemuseon Säätiö, jonka vaikuttajina ovat VR konserni, Hyvinkään kaupunki sekä Ratahallintokeskus. Nämä tahot tietenkin rahoittavat ja päättävät näistä muutoksista. Museo on mielestämme eettinen ainakin niillä perusteilla, että se ei riistä ketään ja toimii museolle tarkoitetulla tavalla ja tarjoaa oikeaa tietoa edullisesti kävijöille. (Museon esittely )

14 14 5 Kvalitatiivinen dokumentointi kohteesta Tutkimusaiheemme oli siis lähinnä dokumentoida Hyvinkäätä näkö-aistin ja hieman myös muiden aistien avulla. Tämän takia lähdimme tutkimaan tehtäväämme kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimuksella, jossa päätutkimuskeinona käytetään havainnointia ja haastattelua. Havainnointimme on tietenkin kohdistettu näköaistin kautta tutkimaan Hyvinkäätä ja sen mahdollisia vetovoimatekijöitä, jotka voisivat kiinnostaa matkailijaa. Havainnoinnin perustaksi olemme tietenkin tutkineet ja keränneet teoriatietoa aiheesta. Valitsimme kvalitatiivisen tutkimuksen kvantitatiivisen tutkimuksen sijaan, koska laadullisessa tutkimuksessa keskitytään todellisen elämän kuvaamiseen eikä tilastoihin ja teorioihin. Laadullinen tutkimus oli lähempänä tutkimusaiheemme piirteitä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 131, ) Kvalitatiivisen dokumentoinnin aloitimme käymällä luokkamme kanssa Keski-Uudenmaan kierroksella Tällöin teimme havaintoja kaikissa projektiimme kuuluvissa kunnissa, keskityimme kuitenkin omaan kuntaamme eli Hyvinkääseen. Havainnointi tuolloin jäi pintapuoliseksi ja ainoa kohde, jossa kävimme tutustumassa lähemmin, oli Hyvinkään kirkko. Tästä syystä saimme valokuvia vain kirkkorakennuksesta. Saapuessamme paikalle kirkon dramaattinen ulkonäkö kiinnitti ensimmäisenä huomiomme. Sen maahan asti ulottuva katto on todella moderni ja saa kirkon näyttämään antiikin pyramidilta. Vaikka kirkko sijaitsee keskellä Hyvinkään keskustaa, on kirkon ympärillä paljon puita ja maisema on puistomaisen rauhallinen. Kirkon eteinen ei ollut kovin vaikuttava lukuun ottamatta taideteosta sen yhdellä seinällä, jonka rosoista pintaa oli mukava koskea. Eteisestä löytyy myös kirkon historiaan liittyviä valokuvia ja tekstiä. Eteisen jälkeen oikealla avautuu kirkkosali, joka on kirkon arkkitehtuuria mukaillen myös kolmion muodossa. Alttaritaulun oikealla puolella on katosta lattiaan ulottuva ikkuna, josta auringonpaiste pääsee valaisemaan alttarin. Alttaria vastapäätä on myös katonrajassa iso ikkuna, josta valo pääsee sisälle. Tämän ikkunan vieressä on vaikuttavan isot urut. Kirkko kokonaisuudessaan oli mielestämme esteettinen, valoisa, arkkitehtuurillisesti mielenkiintoinen sekä erilainen. Seuraavassa on itse ottamiamme kuvia kirkosta, jotka havainnollistavat edellä kerrottua.

15 15 Kuva 1 Hyvinkään kirkko Kuva 2 Hyvinkään kirkon yläikkuna

16 16 Kuva 3 Hyvinkään kirkon alttari Toisen Hyvinkään vierailumme teimme pelkästään oman ryhmän jäsenten kanssa Tänä kenttäpäivänä kävimme museovierailulla Suomen Rautatiemuseossa. Dokumentoimme tätä vierailua lähinnä valokuvin ja havainnoimme museota katselemalla sen esineistöä sekä kuuntelemalla museo-oppaan tarinoita. Museoalue on iso ja puistomainen, joka käyntimme aikana oli upeissa syksynväreissä. Itsessään museo on veturitalleissa ja kahdessa kalustohallissa. Näiden yhteydessä on pieni myymälä ja kahvila. Kesäisin kahvila on ulkona, jossa saa tuoretta pullaa. Erilliseen asemarakennukseen pääsee tutustumaan muinakin kuin museon aukioloaikoina. Asemarakennuksen sisällä kuvataan elämän vilinää vanhoina päivinä sekä minkälaista toimintaa asemalla on ollut. Sisällä on kuvattu kassa- ja kahvilatoimintaa hieman värittömästi. Mielestämme sinne voisi lisätä vanhan asemarakennuksen elämän ääniä, vaikka sisältä löytyikin aseman vanha kello, jota pystyi soittamaan. Seuraavassa on muutama ulkokuva havainnollistamaan mielipiteitämme.

17 17 Kuva 4 Suomen Rautatiemuseon sisäänkäynti Kuva 5 Veturitallin pääty

18 18 Kuva 6 Museoon kuuluva asemarakennus Museo koostuu lähinnä näyttävistä vetureista ja vaunuista, joita on monipuolisesti eri vuosilta. Joidenkin vaunujen sisään pääsi kurkistamaan ja katsomaan niiden alkuperäistä sisustusta, joka mielestämme on näköaistin kannalta merkittävintä. Veturit olivat jättimäisen vaikuttavia ja tunsimme olomme kovin pieniksi niiden rinnalla. Museo-opas kertoi meille jokaisen veturin tarinan ja niiden nimet, joka antoi niille omaleimaisen identiteetin. Näin tunsimme enemmänkin olevamme mukana historiallisessa tarinassa kuin museossa. Museo-opas kohdisti kertomuksensa meitä kiinnostaviin asioihin ja elävöitti kierrosta tarinoilla eikä niinkään faktoilla. 6 Yhteenveto Tutkimuskohteemme oli Hyvinkää, jossa valitsimme lähempään tarkasteluun Suomen Rautatiemuseon ja Hyvinkään kirkon. Teorian ja havainnointimme perusteella ideoimme kehitysehdotuksia näihin kahteen kohteeseen. Näköaistin perusteella Hyvinkään kirkko on erittäin visuaalinen ja muodoiltaan särmikäs ja, jotta siitä voisi nauttia myös näkörajoitteiset, olisi hyvä, että kirkosta olisi esillä pienoismalli. Pienoismallin avulla niin näkevät kuin näkörajoitteisetkin pääsisivät tunnustelemaan kirkon muodon tuntoaistin avulla. Tämän lisäksi kirkon aulasta löytyvät infotaulut ja tiedot olisi hyvä olla myös pistekirjoituksena. Aistien kautta ajatellen kirkot ovat yleensäkin hiljaisia paikkoja, ja hiljaisuus on tärkeä osa aistimista. Kuuloaistikokemus on myös sitä, mitä ei kuule. Näiden perusteella kirkko olisi moniaistillisempi kohde, koska siellä yhdistyy kuulo-, näkö- ja tuntoaistit. Rautatiemuseota voitaisiin kehittää monellakin tapaa, esimerkiksi näköaistia ajatellen Internet-sivut voisivat olla visuaalisemmat sekä käyttäjäystävällisemmät. Näkörajoitteisia ja lukihäiriöisiä varten kotisivuilla voisi olla tekstien kuuntelumahdollisuus, jotta he voisivat tutus-

19 19 tua museon toimintaan paremmin. Museoon voitaisiin lisätä pienoismallit vetureista ja vaunuista, jotta näkörajoitteiset ja näkevät saisivat paremman käsityksen niiden muodoista. Siellä olisi meidän mielestämme myös mukava kuulla vanhanajan aseman ääniä, esimerkiksi veturien vihellystä ja aseman yleishälinää. Museossa kielivaihtoehtona on vain suomi, joten jos museo haluaa houkutella enemmän kansainvälisiä vieraita, opastus ja oppaat tulisi saada vähintään englanniksi ja mielellään myös ruotsiksi ja venäjäksi. Vetureilla on omat nimet sekä paljon hauskoja tarinoita ja meidän mielestämme olisi hyvä, jos ne välittyisivät asiakkaille. Nimet ja tarinat voisivat olla esillä infotauluilla junien läheisyydessä, jotta ne asiakkaat, jotka eivät ota opastettua käyntiä pystyisivät tutustumaan museon tarinoihin. Näillä ehdotuksilla pystyttäisiin parantamaan museon moniaistisuutta ja sen vetovoimaisuutta. Mielestämme näillä pienillä moniaistisilla parannuksilla museo pystyisi erilaistumaan ja siten houkutella asiakkaiksi muitakin kuin alanharrastajia ja koululaisia. Hyvinkäältä jo löytyvä promenadikävely sisältää tällä hetkellä mielestämme liikaa kohteita ja siitä puuttuu näitä kohteita yhdistävä tarina, joka tekisi kävelystä mielenkiintoisemman. Me vähentäisimme kohteiden määrää muutamaan valittuun keskusta-alueella sijaitsevaan paikkaan ja tekisimme tästä yhden yhtenäisen esitteen. Nämä valitut kohteet voisi sitoa toisiinsa tarinalla, joka kertoisi kuvitteellisen tai historiallisen hahmon päivän. Tämä vaatisi rahallisia resursseja kohtuullisen vähän, koska rahaa menisi lähinnä uuteen esitteeseen ja esitteen kehittäjien palkkoihin. Ideamme vaatisi kuitenkin paikallisten toimijoiden läheisempää yhteistyötä, jotta tarina eläisi ja toimisi saumattomasti.

20 20 Lähteet Kirjalliset lähteet: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Tampere: Tammer-Paino. Heikkinen, E., Helenius, M., Nieminen, M. & Rantanen, A Katsaus Hyvinkään ympäristön tilaan. Luonto ja luonnonsuojelu. Sveitsinpuiston ja harjun alue. Vantaa: Kirjapaino Keili Oy. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Neliveto päälle ja menoksi!. Nykytila tarjoaa monipuolista kasvupotentiaalia. Tiensuu, V Tuotteistaminen tutuksi. Esitutkimus tuotteistamisen haasteista mikroyrityksissä. Lahden ammattikorkeakoulu. Sarja A. Tutkimuksia Osa 9. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Sähköiset lähteet: Alakoski L., Bäck A., Isacsson A Mmm Moniaistisuus matkailun markkinointiviestinnässä. mmm_tutkimusraportti.pdf Hotelli Cumulus Hyvinkää. Uusi Cumulus Hyvinkää. Viitattu Hotelli Rantasipi Sveitsi. Hotelli Rantasipi Sveitsi, Hyvinkää. Viitattu Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011a. Liikenneyhteydet ja kartat. Näin pääset Hyvinkäälle. Viitattu Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011b. Kulttuuri ja vapaa-aika/matkailu. Promenadi, Tutustu kävellen Hyvinkääseen. Viitattu Hyvinkään seurakunta. Seurakunnan kirkot. Hyvinkään kirkko. Viitattu Kokoelmat Suomen Rautatiemuseo. Viitattu Korjonen-Kuusipuro, K Kulttuurimaisema elämysmatkailukohteena. Eteläkarjalaiseen kaupankäyntiin liittyvän perinteen tuotteistaminen. Etelä-Karjala instituutti. Raportti 6. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Viitattu Kulttuuriympäristö rekisteriportaali Rakennusperintörekisteri. Kohde id: Hyvinkään kirkko. Viitattu pea&taulu=t_kohde&tunnus= Loft Hyvinkää. Kokoustilat, saunatilat ja majoitustilat Hyvinkäällä. Viitattu

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved. Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Vierailulla Vellamossa

Vierailulla Vellamossa Merikeskus Vellamo panostaa hyvään saavutettavuuteen ja viihtyisään ympäristöön 2009 sivu 2 / 13 Sisällys Johdanto...3 Viestintä ja saapuminen...3 Opasteet ja seinätekstit...5 Lainattavia apuvälineitä...7

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Kulttuurimatkailu maaseudulla ja sen kysyntä

Kulttuurimatkailu maaseudulla ja sen kysyntä Kulttuurimatkailu maaseudulla ja sen kysyntä 17.11.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Imatran kylpylä Nina Vesterinen Matkailijan ja kulttuurin suhde Perinteemme elää koko ajan osana jotain uutta Matkailija

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A

A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A Järvenpää & maku A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A ESITYKSEN SISÄLTÖ SING-projekti ja sen

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Maiseman tuotteistamisen infotilaisuus 16.1.2014 Maiseman tuotteistaminen Vihreällä Väylällä

Maiseman tuotteistamisen infotilaisuus 16.1.2014 Maiseman tuotteistaminen Vihreällä Väylällä Maiseman tuotteistamisen infotilaisuus 16.1.2014 Maiseman tuotteistaminen Vihreällä Väylällä Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut, ProAgria Etelä-Suomi ry Maisema Maisema on aistein havaittu

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014 NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

Ravintolasuositukset. (Sijainti merkitty karttaliitteeseen) Von Krahli Aed Tarjolla virolaista lähiruokaa, myös kasvisannoksia, edulliset hinnat

Ravintolasuositukset. (Sijainti merkitty karttaliitteeseen) Von Krahli Aed Tarjolla virolaista lähiruokaa, myös kasvisannoksia, edulliset hinnat Kuljetus Oy Håkan Eriksson Ab (+358400596227) M/S Superstar (TALLINK GRUPP) (EST +3726409800) (FIN +358918041) Majoitus Tallinn Spa & Conference Hotel (SADAMA 11A, TALLINN 10111 VIRO) (EST +3726301000)

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

Terveellisen ympäristön suunnittelu

Terveellisen ympäristön suunnittelu Terveellisen ympäristön suunnittelu Marjut Nousiainen Sisustusarkkitehti ja Kalustemuotoilija Design Studio Marjut Nousiainen Meritullinkatu 7, 00170 Helsinki www.marjutnousiainen.com Restoratiivinen ympäristö

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Onko kulttuurimatkailulle kysyntää?

Onko kulttuurimatkailulle kysyntää? Onko kulttuurimatkailulle kysyntää? 17.5.2011 Taulun kartano Nina Vesterinen Matkailijan ja kulttuurin suhde Perinteemme elää koko ajan osana jotain uutta Matkailija elää myös omaa elämäänsä ja peilaa

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

SoLoMo Innovaatio Camp 19.3.2013 Kenelle palveluja kehitetään? Kohderyhmien palvelupolkuja

SoLoMo Innovaatio Camp 19.3.2013 Kenelle palveluja kehitetään? Kohderyhmien palvelupolkuja SoLoMo Innovaatio Camp 19.3.2013 Kenelle palveluja kehitetään? Kohderyhmien palvelupolkuja Kristian Sievers HAAGA-HELIA Hotelli-, ravintola- ja matkailualan koulutusyksikkö kristian.sievers@haaga-helia.fi

Lisätiedot

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ BRANDS Lisää myyntiä Vahvista BRÄNDIÄ VIESTINTÄ myymälässä MIKSI SE ON TÄRKEÄÄ? Hyödyntämällä näitä tietoja voit lisätä myyntiä melkoisesti Haluatko lisätä myyntiä? Viesti enemmän Haluatko kasvattaa MARKKINAOSUUTTASI?

Lisätiedot

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat turun museokeskuksen vuokrattavat tilat Turun museokeskuksesta löytyvät vuokrattavat tilat ovat ihanteellisia paikkoja juhlien, tapahtumien ja kokouksien järjestämiselle. Kun haluat tarkemmin tutustua

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Linnasta Linnaan - Castle to Castle

Linnasta Linnaan - Castle to Castle SOUTH-EAST FINLAND RUSSIA ENPI CBC 2007 2013 KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISHANKE Linnasta Linnaan - Castle to Castle Linnojen ja linnoitusten historian tuotteistaminen ja elävöittäminen Irina Lukkarinen

Lisätiedot

All the truth about FINLAND

All the truth about FINLAND All the truth about FINLAND STOP in Finland - lehden Koko totuus Suomesta - näyttelypaikan tavoitteena on esitellä Suomen matkailumahdollisuuksia ja vahvistaa Suomen imagoa suosittuna matkailukohteena.

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Käpylän elävä keskipiste

Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskipiste Käpylän elävä keskus Amerin talona tunnettu Mäkelänkatu 91 uudistuu. Siitä tulee viihtyisä ja inhimillisen kokoinen kaupunginosan keskus. Kiinteistössä on tilaa erilaisille toimijoille:

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma

Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma Taustaa Lappeenrannan paikallisliikenteen järjestämisvastuu siirtyy 1.5.2014 Lappeenrannan kaupungille, joka ostaa kilpailutetun sopimuksen perusteella

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013

Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Messumatka Tallinnaan 13. 15.11.2013 13.11.2013 Saavuimme Tallinnaan keskiviikkona kello 12.30. Heti satamasta siirryimme ensimmäiseen tutustumiskohteeseemme E-profiiliin, joka on Tallinnan suurin, raskaan

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI Kito 2015 24.8.2015

KIRJASTO & MARKKINOINTI Kito 2015 24.8.2015 KIRJASTO & MARKKINOINTI Kito 2015 24.8.2015 Helsingin kaupunginkirjasto 27.8.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä kirjastomarkkinoinnista

Lisätiedot

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen marko.viljanen@jm.eto.fi gsm 041-5340051 Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen Customer Experience Design 21.10.2014 Tunnistaminen, avaaminen ja kehittäminen Haluamme

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot