Moniaistisuus Hyvinkään matkailutuotteissa Case: Hyvinkään kirkko ja Rautatiemuseo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moniaistisuus Hyvinkään matkailutuotteissa Case: Hyvinkään kirkko ja Rautatiemuseo"

Transkriptio

1 Moniaistisuus Hyvinkään matkailutuotteissa Case: Hyvinkään kirkko ja Rautatiemuseo Ahokas, Oksanen, Paulamäki, Pitkänen Laurea-ammattikorkeakoulu Kerava 2011 Kerava

2 Moniaistisuus Hyvinkään matkailutuotteissa Case: Hyvinkään kirkko ja Rautatiemuseo Ahokas, Oksanen, Paulamäki, Pitkänen Matkailuala Lokakuu, 2011

3 Sisällys 1 Johdanto Mitä on tuotteistaminen matkailussa? Moniaistisuus matkailutuotteissa Näkö tärkeimpänä aistina Muut aistit Hyvinkään matkailullinen potentiaali Hyvinkään kirkko Suomen Rautatiemuseo Kvalitatiivinen dokumentointi kohteesta Yhteenveto Lähteet Kuviot... 23

4 1 Johdanto Tässä raportissa tutustumme Hyvinkään matkailutarjontaan ja mahdollisuuksiin. Raportti on osa suurempaa Sensing Rural Cultures eli SING hanketta. Tehtävänannon saimme Laureaammattikorkeakoulusta ja tämä tutkimus on osa Matkailupalvelujen tuotteistaminen ja laatu opintojaksoa. Jokainen ryhmä sai valittavakseen yhden aistin ja yhden Keski-Uusimaalaisen kunnan. Valitsimme näköaistin ja kohteeksi Hyvinkään. Olemme puhuneet opintojaksolla, kuinka tärkeää moniaistisuus ja eri aistien käyttö on matkailualalla, joten tämän takia tutustuimme Hyvinkäähän näköaistin kautta. Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista tutkimusta. Kävimme kaksi kertaa paikan päällä tekemässä havaintoja ja haastatteluja. Lisäksi dokumentoimme havaintojamme kameralla. Raportissa kerromme aluksi teoriaa tuotteistamisesta ja moniaistisuudesta. Sitten jatkamme pohtimalla Hyvinkään matkailullista potentiaalia käyttäen apuna jo olemassa olevia palveluita ja tuotteita. Valitsimme Hyvinkään mielestämme kaksi tärkeintä vierailukohdetta lähempään tarkasteluun. Lopussa kerromme tehdyistä havainnoista ja yhteenvedossa pohdimme, miten valitsemiamme kohteita voidaan kehittää eri aisteja, etenkin näköaistia hyödyntäen. 2 Mitä on tuotteistaminen matkailussa? Tuotteistamiselle on olemassa monta määritelmää, eikä yksikään niistä ole väärä. Yleisesti tuotteistaminen tarkoittaa osaamisen, teknologian tai idean muuttamista konkreettisesti myytävään muotoon. Koska matkailu on moniulotteinen käsite, tapoja tuotteistaa matkailua on monia. Tuote voi lähteä liikkeelle pelkästä ideasta, jonka ryhmä tai yksilö on saanut ja siitä halutaan tehdä jotain konkreettista. Teknologiaa kehitetään koko ajan ja sille keksitään uusia käyttötarkoituksia, joita myydään asiakkaille ja näin tuotteistamisprosessi lähtee liikkeelle kuin huomaamattaan. Konkreettisten ideoiden ja teknologian lisäksi myös osaamista pystytään tekemään tuotteeksi. Matkailussa juuri osaamisen tuotteistaminen on haaste, koska se on usein abstraktia ja hankala tarjota asiakkaalle mahdollisimman konkreettisena pakettina. Kovin moni ei halua ostaa, jos ei ymmärrä kokonaisuutta mitä on ostamassa, tämän vuoksi tuotteen oikeanlainen markkinointi on myös isona osana tuotteistamisprosessia. Kun tuote on ideoitu ja sille on keksitty sopivat markkinointikanavat, sille tarvitsee olla sopiva toimintakonsepti eli miten myydään ja lopuksi tästä kaikesta muodostuu alku liiketoiminalle. Tuotteistamisessa siis konkretisoidaan ja määritellään myytävää hyödykettä neljällä eri tasolla: tuotekonsepti, markkinointikonsepti, toimintakonsepti sekä liiketoimintakonsepti. (Tiensuu 2005, 5,8-9.)

5 5 Miten Suomea ja varsinkin aihettamme Hyvinkää voitaisiin siis paremmin tuotteistaa? Suomessa kulttuurimatkailua ei juurikaan tuotteena matkailijoille tarjota, vaikka tutkimusten mukaan sillä olisi hyvät mahdollisuudet nostaa Suomen profiilia parempaan suuntaan, varsinkin ulkomaalaisten keskuudessa. Uusia yhteistyömuotoja kulttuuri- ja matkailutoimijoiden keskuudessa ja innovatiivisia kehitysideoita tarvittaisiin lisää, jotta kulttuuri tuotteena olisi mahdollisimman helppo ostaa. Suomen kulttuuri tuotteena tulisi olla autenttista, kestävää ja laadukasta, joka yhdistelee kulttuurin eri osa-alueita, kuten luontoa ja kaupunkia. Selkeä tuote tekee kulttuurin aistittavaksi ja koettavaksi. Kulttuurimatkailussa on kuitenkin koko Suomessa kehittämisen tarvetta, mutta monet yrittäjät sekä matkailuntoimijat eivät pidä kulttuuria tärkeänä osa-alueena kehittää. Ehdotuksia kulttuurimatkailun parantamiseksi on useita, tässä muutama esimerkki: kulttuurimatkailun arvostusta tulisi lisätä ja toimijoiden verkostoitumista parantaa, tuotetarjontaa kehittää, parantaa markkinointia ja sitä kautta myyntiä sekä innovoida täysin uusia toimintamalleja. (Vesterinen 2010, 2.) Matkustuskäyttäytymisen muutos sekä matkustajien tapa tehdä yhä useampia ja lyhyempiä matkoja luovat hyvän pohjan kehittää kulttuurimatkailun tarjontaa. Puhdas luonto, paikalliset kulttuuriympäristöt, tapahtumat ja Suomen perinnejuhlat painottuvat kulttuurimatkailussa. Matkailijat vaativat yksilöllisyyttä, sisältörikasta tuotetta sekä palvelua, joka tukee heidän omia arvojaan. Matkailualan tuoteajatteluun tarvittaisiin uutta näkökulmaa, jolla lisättäisiin paikan tuntua kulttuuristen sisältöjen avulla. Suomalaisten matkailu ei tule kasvamaan samaa vauhtia joka vuosi tulevaisuudessa, koska kysyntä siirtyy paikasta toiseen, siksi ulkomaisten Suomen matkailuun tulisi panostaa enemmän ja hakea voimakasta kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. (Vesterinen 2010, 4.) Kulttuurin tuotteistaminen on myös selkeiden elämysten myymistä matkailijoille. Elämys on jokaiselle ihmiselle erilainen, sen ei tarvitse olla iso asia, kunhan se vaikuttaa jollakin tavoin tunteisiin. Elämysmatkailu korostaakin yksilöllisyyttä, tarinoita ja moniaistisuutta. Koska elämys on henkilökohtainen kokemus, sen saamisen takaaminen ei ole varmaa, tämän vuoksi palveluntarjoajat voivat tarjota vain otollisen ympäristön elämysten saamiselle. Näistä ongelmista huolimatta kulttuuri- ja elämysmatkailu ovat hyödyntämätön voimavara Suomelle. (Korjonen-Kuusipuro ) Tuotekehityksen ja elämyksellisyyden arvioinnin tueksi on kehitetty elämyskolmio (Kuvio 1) Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksessa (Korjonen-Kuusipuro , 10).

6 6 Kuvio 1: Elämyskolmio (Korjonen-Kuusipuro , 10.) Tässä tutkimuksessa elämys on määritelty positiiviseksi tunnekokemukseksi, joka toimii moniaistisuuden kautta ja johtaa aina muutokseen, oli se sitten pieni tai suuri. Kolmio ei suinkaan ole valmis, mutta sitä voidaan hyvin käyttää elämysmatkailun ja tuotteistamisen tukena. Esimerkkinä elämyskolmion käytöstä voidaan ottaa vielä oikeastaan tuotteistamaton voimavara eli tarinat. Matkailijat saapuvat kulttuurisesti kiinnostavaan kohteeseen koska heidän mielenkiintonsa on herännyt tarinoiden kautta. Paikanpäällä on aistittavissa sen ajan henki esimerkiksi lisäämällä tuoksuja sekä vaikkapa kassakoneen kilinän ääntä. Oppaalla tulisi olla riittävä tuntemus paikan historiasta, jotta hän osaa kertoa sen vakuuttavasti tarinan muodossa. Asiakkaat oppivat uutta ja saavat haluamansa elämyksen, joka johtaa muutokseen heidän henkisellä tasollaan. Näin elämyskolmiota voi käyttää tuotteiden suunnittelussa ja parantamisessa. Suurimmassa osassa kohteita osa näistä elämyksen elementeistä on jo paikallaan, joten prosessia ei tarvitse aina aloittaa alusta. Huomioon tulisi myös ottaa ulkomaalaiset matkailijat, sillä kaikkia tarinoita ei kulttuuristen erojen vuoksi pysty samalla tavalla kertomaan kaikille. (Korjonen-Kuusipuro ) Hyvinkäällä on paljon potentiaalia jo valmiiden matkailullisten kohteidensa kanssa, joista muutama valittu esitellään myöhemmin tässä raportissa, parantamisen varaa kuitenkin löytyy. Ehdottaisimme jo valmiiden museoiden ketjuttamista yhteen esitteiden ja markkinoinnin avulla. Hyvinkään kaupungin historia ja tarinat ovat kuitenkin jollakin tavoin kietoutuneet toisiinsa ja olemme varmoja, että nämä saataisiin selkeäksi yhdeksi elämystuotteeksi, jossa Hyvinkään tarinat toimisivat pääosassa. Tämän saa kuitenkin tehtyä kohtuullisen pienin resurssein, mutta löytyykö Hyvinkäältä halukkaita yrityksiä, jotka olisivat valmiita tekemään yhteistyötä ja parantamaan koko kaupungin matkailullista potentiaalia?

7 7 3 Moniaistisuus matkailutuotteissa Aistien avulla ihminen havainnoi ympäristöään näkemällä, haistamalla, kuulemalla, tuntemalla ja maistamalla. Moniaistisuudella tarkoitetaan useamman kuin kahden aistin ilmenemistä samanaikaisesti. Moniaistisuus on kuin dominoefekti: yhden aistin aktivoituessa muutkin aistit yksitellen aktivoituvat. Ja jos jokin aisti on huono tai ei toimi, muut aistit usein herkistyvät. Aistien yhtäaikaisen käytön uskotaan vahvistavan merkkiuskollisuutta ja vapauttavan eri muistoja ja tuntemuksia paremmin kuin vain yhden aistin käyttö. Eri aisteja käyttämällä voi erottautua kilpailijoiden tuotteista ja tuoda tuotteelle lisäarvoa sekä vaikuttaa asiakkaiden mielikuviin. (Alakoski, Bäck & Isacsson 2010, 18, ) Moniaistisuutta, etenkin matkailutuotteissa, on tutkittu suhteellisen vähän, mutta markkinoinnissa sitä on jo jonkin verran osattu käyttää. Tutkimuksen puute johtuu siitä, että vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana teknologia, joka mahdollistaa eri aistien käytön, on kehittynyt sille tasolle, että moniaistisia ja multimodaalisia tutkimuksia voidaan tehdä. (Alakoski ym. 2010, 16.) Moniaistisuus vaikuttaa asiakkaiden kokemuksiin, käyttäytymiseen ja voi vaikuttaa jopa tuotteen myyntiin positiivisesti, jos moniaistisuutta on osattu käyttää oikein. Kaikille tuotteille ei sovi kaikkien aistien käyttö, vaan pitää osata löytää ne aistit, jotka sopivat tuotteeseen ja brändiin. Myös ihmiset ovat erilaisia, sillä eri ihmiset luottavat eri aisteihin. On olemassa visuaalisia ihmisiä, jotka tekevät ostopäätökset sen perusteella, miltä tuote näyttää, eli näköaisti on dominoiva. Auditiiviset ihmiset puolestaan luottavat kuuloaistiin ja haluavatkin kuulla tuotteesta enemmän, jotta ostopäätös syntyy. Kinesteettiset ihmiset käyttävät informaation prosessoimiseen tuntoaistia, makuaistia ja hajuaistia. Nämä ihmiset haluavat koskea, maistaa ja haistaa eli kokea tuotteet ennen ostopäätöstä. Nämä luokitukset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia ja voivat vaihdella asiayhteyden mukaan. Yrityksen kannattaa kuitenkin pitää tuotteita suunniteltaessa mielessä se, että kaikkia ei voi miellyttää. (Alakoski ym. 2010, 37.) Moniaistisuutta voidaan käyttää matkailutuotteissa monin eri keinoin. Hyvinkäällä oleva Suomen Rautatiemuseo luottaa paljon näköaistiin, sillä vanhojen veturien näkeminen on itsessään jo vaikuttavaa. Mutta siellä huomioidaan myös kuuloaisti, sillä asiakkaat voivat tarvittaessa palkata oppaan, joka kertoo junista enemmän. Kuuloaistia voitaisiin käyttää myös toisella tapaa, esimerkiksi kaiuttimista voisi kuulua vanhan höyryveturin ääntä ja muuta sen ajan asemalla kuultua hälinää. Se loisi tunnelmaa aivan eri tavalla. Jotta kokemus olisi moniaistinen, niin ainakin kolmas aisti pitäisi saada aktivoiduksi. Suomen Rautatiemuseossa kolmas aisti voisi olla tunto tai haju. Koska veturit ovat valtavan suuria, tuntoaistin avulla on liki mahdoton tunnustella niiden koko pintaa. He voisivatkin tunnustella pienoismalleja niistä. Nämä pienoismallit voisivat olla junien läheisyydessä, jotta kierroksen aikana heillä olisi mah-

8 8 dollista päästä tunnustelemaan niitä. Hajuaistia puolestaan voitaisiin käyttää tuomaan tilaan kenties höyryn tuoksua, jotta asiakkaille tulisi mielikuva, että he ovat oikeasti rautatieasemalla. 3.1 Näkö tärkeimpänä aistina Sanotaan, että näkö on aisteista voimakkain ja tärkein. Näköaistin avulla ihminen havainnoi nopeasti ympäristöään ja aivot päivittävät kuvia jopa nopeammin kuin mitä ihmisen silmä ehtii havainnoida. Matkailun tuotteistamisessa näköaistin hyödyntäminen on myös oleellista, sillä jopa 75 % kaikesta viestinnästä kulkee ensin silmien kautta meidän tietoiseen ja tiedostomattomaan ajatusmaailmaamme. Tuotteiden visuaalinen ilme on tärkeä, sillä se luo yrityksestä ja tuotteesta positiivisia mielikuvia, vahvistaa imagoa ja luo näin ostohalua. Näköaistiin vedottaessa ja visuaalisen ilmeen luomisessa täytyy olla johdonmukainen, jotta yrityksen imago ja brändi eivät tahriinnu. (Alakoski ym. 2010, ) 3.2 Muut aistit Yrityksen ei kuitenkaan kannata luottaa vain näköaistiin tuotteita suunnitellessaan, sillä myös muut aistit ovat tärkeitä. Kuuloaistia voidaan aktivoida eri äänien, mutta etenkin musiikin avulla. Musiikki vaikuttaa asiakkaiden tunnetiloihin ja sitä kautta heidän käytökseensä. Onkin tärkeää valita musiikki ja muut äänet kohderyhmän mukaan, sillä jos äänet eivät vastaa asiakaskunnan odotuksia, voi siitä silloin olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Ääni voi olla myös hiljaisuutta ja hiljaisuutta voi myös tuotteistaa. Hiljaisuus onkin yksi matkailualan nousevista trendeistä. Musiikki puolestaan luo emotionaalisia kokemuksia ja sillä on samalla suuri rooli tuotteen ja brändin luomisessa. Musiikki ja muut äänet saavat asiakkaat hyvälle tuulelle, surullisiksi, vihaisiksi, hurmioituneiksi, motivoituneiksi tai yllättyneiksi riippuen musiikin tyylistä ja eri äänien käytöstä. Pelkkä taustamusiikkikin on hyödyksi, sillä se luo tunnelmaa ja elämyksellisyyttä. Ihmiset eivät pelkästään kuuntele, he myös kuulevat. Kuuleminen on passiivista toimintaa, kun taas kuunteleminen on aktiivista. Sopivan äänimaailman valitseminen tuotteen ympärille on havaittu vahvistavan tuotetta ja ihmisten ostohaluja. (Alakoski ym. 2010, ) Tuntoaisti on ihmiskunnan vanhin aisti. Matkailutuotteissa tuntoaistilla on suuri merkitys, sillä usein ihminen haluaa kokea itse asioita ja tunnustelemalla ja koskettamalla tämä konkretisoituu. Tuntoaistin avulla luodaan elämyksiä. Etenkin näkövammaisille tuntoaisti on tärkeä, sillä tunnustelemalla he hahmottavat esineiden muodon. (Alakoski ym. 2010, 24.) Makuaisti ja hajuaisti ovat niin sanottuja kemiallisia aisteja ja ne liittyvät toisiinsa, sillä ilman hajuaistia, ihminen ei maista juuri mitään. Hajuaisti on paljon makuaistia voimakkaampi, ma-

9 9 kuaisti onkin heikoin aisteistamme. Hajuaisti puolestaan on niin voimakas, että ihminen saattaa muistaa pelkän hajun perusteella kaukaisiakin asioita. Tätä voidaan käyttää hyödyksi eri tuotteissa ja vaikuttaa tällä tavalla asiakkaiden tunteisiin, sillä hajut vaikuttavat ihmisiin enemmän kuin tiedostammekaan. Tuoksut tuovat mieleen muistoja ja tuntemuksia. Matkailutuotteissa makuaistia puolestaan voi soveltaa, vaikka tuotteeseen ei kuuluisikaan ruokatarjoilu. Yritys voi esimerkiksi tarjota pieniä maistiaisia tai pistää esille esimerkiksi yrityksen logolla varustetut karkit. (Alakoski ym. 2010, 26, 29.) 4 Hyvinkään matkailullinen potentiaali Hyvinkään keskustan sijainti on määrittynyt Helsinki-Hämeenlinna radan rakentamisen perusteella. Tämän radan varrella on yksi harvoista alkuperäisistä ja alkuperäisessä käytössä olevista asemarakennuksista. Kaupungissa sijaitsee nykyään Suomen Rautatiemuseo ja VR:n konepaja. Hyvinkäältä haarautuva Hyvinkää-Karjaa rata oli merkittävässä roolissa 1900-luvun alussa, koska kaupunki oli monelle Hangosta laivaan nousevalle Amerikan-siirtolaiselle välietappi. Matkustajaliikennettä radalla oli ja tänä päivänä se on yhä tavaraliikenteen käytössä. Hyvinkäälle on aikoinaan rakennettu myös alun perin yksityisomistuksessa oleva kapearaiteinen Hyvinkää-Karkkila rautatie, joka toimi (Alén 2011.) Hyvinkää sijaitsee Pohjois-Uudellamaalla puolen tunnin ajomatkan päästä Helsingistä. Hyvinkää sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä. Julkisilla kulkuneuvoilla pääsee muun muassa junalla, sillä paikallisjunat pysähtyvät noin puolen tunnin välein Hyvinkään asemalla. Myös busseja eripuolelta Suomea kulkee Hyvinkään kautta. Autolla parhaiten pääsee Hämeenlinnan moottoritietä pitkin. Hyvinkään sisällä kulkee paikallisliikenne, joten liikkuminen kaupungin sisällä on myös vaivatonta. (Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011a.) Hyvinkään asukasluku on n Uudellamaalla sijaitseva Hyvinkää kuuluu talousalueeseen, johon lasketaan myös Kanta-Hämeen kunnista Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki. Yhdessä tämän talousalueen asukasluku on noin , jolloin sen asukasluku vastaisi Suomen 11. suurinta kaupunkia. Talousalueesta puolet asuu Hyvinkäällä ja väestönkasvu on ollut melko tasaista vuosittain. Väestönmäärän kasvu vahvistaa kehitysmahdollisuuksia ja palvelualoillakin on kasvutilaa. Muun muassa alueen kokonaistuotannon kasvu on kehittynyt ja kasvanut keskimäärin nopeampaan kuin muualla Suomessa. Talousalueella, johon Hyvinkää suurimpana kuuluu, on potentiaalia kehittää tarjontaansa. (Riihimäen- Hyvinkään kauppakamari 2010, 6.) Hyvinkää tarjoaa kulttuurillisia kohteita, historiaa ja luontoa. Tarjonnan puolesta Hyvinkää on monipuolinen. Hyvinkään kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden, teknisen keskuksen ja viestintäyksikön yhteistyönä on syntynyt Hyvinkään promenadi. Promenadin varrelta löytyvät Hyvinkään tärkeimmät kulttuurikohteet. Kohteita Hyvinkää-Promenadiin on valittu 44,

10 10 joiden joukossa muun muassa Suomen rautatiemuseo, Hyvinkään kirkko, Wanha Villatehdas ja monia muita. Tämä kulttuurikävely tarjoaa siis monia historiallisestikin tärkeitä kohteita. (Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011b.) Kun mietitään moniaistisuutta Hyvinkään matkailutuotteissa, vahvimman aistillisen kokemuksen tuo varmasti luonto. Luontoa riittää Hyvinkäällä, onhan se tunnettu jääkauden muokkaamista harjumaisemista. Sveitsin puiston alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi ja sen tavoitteena on säilyttää puiston erityispiirteet ja luonto. Sveitsin puisto on suosittu ulkoilualue, ja se on tärkeä erityisesti paikallisille asukkaille. Sveitsin puisto tarjoaa erilaisia aktiviteetteja ympärivuoden ja on siten hyvä luontomatkailukohde. (Heikkinen, Helenius, Nieminen & Rantanen 2010, 20.) Kuten aikaisemmin mainittiin, moniaistisuus Hyvinkäällä korostuu eniten luonnon tarjoamissa palveluissa. Luonto on paikka, jossa voi käyttää eri aisteja. Luonnon voi nähdä, luonnosta kuuluu erilaisia ääniä, luonto tuoksuu, luonnossa voi tunnustella ja luonnon antimia maistellessa myös makuaisti aktivoituu. Kun mietimme Hyvinkään matkailullista tarjontaa, totesimme, että luonto on näistä kaikista moniaistisin. Aisti, johon enemmän paneudumme, on näköaisti ja annamme myöhemmissä kappaleissa kehitysideoita matkailutuotteille. Vierailimme Hyvinkäällä historiallisesti ja kulttuurillisesti tärkeässä kohteessa Suomen Rautatiemuseossa. Kyselimme museolehtori Inka Alénilta, minkälaisia vierailijoita heillä käy. Enimmäkseen heillä käy koululaisia, sillä Suomen Rautatiemuseo on osana Hyvinkään kaupungin koululaisille järjestettyä kulttuuripolkua. Alén kertoi, että heillä käy myös junaharrastelijoita jonkin verran esimerkiksi Saksasta. Museolehtori toivoi enemmän venäläisiä vierailijoita, sillä museossa on myös heidän historiaan liittyviä junavaunuja ja tarinoita. Potentiaalisina matkustajiksi Hyvinkäälle voitaisiin laskea siis venäläiset. Ongelmakohta Alénin mukaan on markkinointi. Itse taas huomasimme ongelman museossa, sillä opastetekstit olivat vain suomen kielellä. Mikäli venäläisiä asiakkaita saataisiin paikalle, täytyisi heille saada mahdollisuus venäjänkieliseen tai vähintään englanninkieliseen opastukseen. Ulkomaalaisista matkustajista Hyvinkäälle potentiaalisimmat ovat venäläiset. Muita potentiaalisia matkustajia ja vierailijoita Hyvinkään kohteisiin on tietysti ohikulkumatkalaiset. Hyvinkää sijaitsee hyvällä paikalla, siten, että sen kautta tai ohi menee päivittäin paljon ihmisiä niin junalla, bussilla kuin autollakin. Potentiaalia löytyy niin tarjonnan kuin läheisten kaupunkien väestönmäärän puolesta. (Alén 2011.) Kokoonsa ja sijaintiinsa nähden Hyvinkäällä on hyvä kirjo erilaisia majoituspalveluita. Keskustassa on vasta remontoitu Cumulus hotelli, jossa on tällä hetkellä 40 huonetta. Hotelli kuitenkin laajenee keväällä 2012, jonka jälkeen huoneita on 106. Cumulus hotellin laajennus voi

11 11 kuvastaa aikaisemmassa kappaleessa mainittua väestön ja taloudenkasvun tuomia mahdollisuuksia palvelualalla. (Hotelli Cumulus Hyvinkää.) Hieman kauempana keskustasta, luonnonpuisto Sveitsin vieressä on Rantasipi Sveitsi, joka on tunnettu viihtyisänä kokous- ja kongressihotellina. Hotelli Rantasipi on hienojen maisemien vieressä. Muita majoitusmahdollisuuksia Hyvinkäällä on majatalo ja huoneistohotelli Majoitus Makkonen, joka tarjoaa edullisempaa asumista myös pidempiaikaiseen käyttöön. Sveitsin maja on henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin keskus, joka tarjoaa majoituksen lisäksi erilaisia palveluita, esimerkkinä juhlatilat. Viimeisenä vaihtoehtona majoitukselle tarjoaa Loft Hyvinkää, jonka voi vuokrata myös kokous tai saunakäyttöön. Kaiken kaikkiaan Hyvinkää tarjoaa erilaisia majoitusvaihtoehtoja, joissa on erilaisia palveluita jokaisen tarpeeseen. Oli kyseessä luontomatkailusta haaveileva tai kokouksen järjestäjä, kaikille löytyy toiveita vastaava majoitus- ja tilavaihtoehto. (Loft Hyvinkää; Sveitsin Maja; Majoitus Makkonen; Hotelli Rantasipi Sveitsi.) Valtion ympäristöhallinto määrittelee kulttuuriympäristön tarkoittavan: kokonaisuutta, jonka muodostavat rakennettu kulttuuriympäristö eli rakennusperintö, kulttuurimaisema ja muinaisjäännökset. Hyvinkään kaupunkia ympäröivät vanhat rakennukset ja kulttuurihistorialliset rakennukset kertovat kaupungin historiasta, ja luo myös esteettistä kauneutta. Hyvinkäältä on löydetty peräti 279 kohdetta, joilla on erilaisia kulttuurihistoriallisia arvoja. Nämä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat useimmiten alueen tärkeimpiä maamerkkejä. Hyvinkäällä valtakunnallisesti arvokkaita rakennuksia ovat Hyvinkään kirkko, rautatieasemat sekä Wanha Villatehdas. Nämä kolme ovat myös Hyvinkään tärkeimpiä nähtävyyksiä ja vierailukohteita. Potentiaalia laadukkaisiin matkailutuotteisiin on paljon, sillä Hyvinkäällä on lähes 300 kohdetta, joilla on kulttuurihistoriallisia arvoja. (Valtion ympäristöhallinta 2011; Heikkinen ym. 2010, ) Kaiken kaikkiaan Hyvinkäällä on hyvin paljon potentiaalista matkailutarjontaa. Majoituspalvelut ovat kattavat ja palvelevat erityyppisiä matkustajia. Vahvuutena on hyvä sijainti, joka takaa helpon saavutettavuuden. Potentiaalisia asiakkaita ovat muun muassa venäläiset, joita voisi houkutella hyvän markkinoinnin avulla katsomaan Venäjän keisarin vaunua Suomen Rautatiemuseoon. Hyvinkäällä on paljon mahdollisuuksia kehittää tarjontaa tuotteistamisen kautta. 4.1 Hyvinkään kirkko Hyvinkään visuaalisesti näyttävä kirkko on Aarno Ruusuvuoren suunnittelema ja se valmistui vuonna Kirkko hallitsee Hyvinkään kaupunkinäkymää sen omaperäisen muotonsa takia. Uusi kirkko on tyylillisesti moderni ja se on yksi uudemman suomalaisen arkkitehtuurin mer-

12 12 kittävämpiä teoksia. Kirkko on suunniteltu niin, että valo kohdistuu alttariin ja siten luo esteettistä vaikuttavuutta. (Kulttuuriympäristö rekisteriportaali 2009.) Kirkon rakentamista ja suunnittelua edelsi kilpailu, jonka voittaja sai tehtäväkseen suunnitella Hyvinkään uusi kirkko. Työkeskuksen suunnittelukilpailun voitti Aarno Ruusuvuori. Suunnittelu ja rakennus vaiheessa kirkko sai osakseen paljon kritiikkiä sen ulkonäkönsä vuoksi. Kirkkoa haukuttiin muun muassa pyramidiksi, teltaksi ja kodaksi. Kun veimme opiskelijoita vierailulle kirkkoon, nähdessään kirkon, he sanoivat sitä muun muassa kodan näköiseksi. Erikoinen ulkonäkö on siis huomiota herättävää, mutta nykypäivänä se on vain positiivista, sillä on hyvä erottautua joukosta, vaikka kirkon alkuperäinen tarkoitus ei ole toimia nähtävyytenä. Uskomme, että kirkosta on muodostunut nähtävyys sen erilaisen ulkonäön takia. (Hyvinkään seurakunta.) Kolmiomaisuus toistuu kirkossa niin katossa kuin sisätiloissa. Kirkon katto on pyramidimaisen kolmiomainen ja sisätiloista kirkkosalin pohjanmuoto on kolmio. Suunnittelijan mukaan kirkkosali on tehty melko suljetuksi tilaksi, jossa ihminen on yhteydessä ulkoiseen maailmaan vain korkealta tulevan valon välityksellä. Kirkon kolmiomaisuutta puolestaan selitetään juutalaisen rukousasentona, Pyhän Kolminaisuuden symbolina tai rukoilevan käsiä muistuttavaksi. Suunnittelija itse kertoo löytäneen kirkon muodon juutalaisten rukousasennosta. (Kulttuuriympäristö rekisteriportaali 2009; Hyvinkään seurakunta.) Kun mietitään esteettisyyttä, esteettömyyttä, ekonomisuutta, eettisyyttä ja ekologisuutta Hyvinkään kirkossa, ensimmäisenä mieleen tulee esteettisyys. Kirkko on hyvin kaunis ja erilainen, esteettisesti kaunis. Mitä ekonomisuuteen tulee, kirkko ei tietenkään tavoittele rahallista voittoa, se on jokaisen kristityn oikeus. Esteettömyys Hyvinkään kirkossa korostuu siten, että se on kaikille tarkoitettu ja tilaa liikkua löytyy, sillä kirkkosalissa on leveä käytävä. Kirkko toimii eettisesti, siitä ei varmasti tarvitse erikseen mitään mainita, on itsestään selvää, että kirkko on eettinen. Mitä tulee ekologisuuteen, voidaan miettiä esimerkiksi kirkon katossa käytettyjä materiaaleja. Ne on tilattu Riihimäkeläiseltä yritykseltä, joten siinä on tuettu lähiyritysten toimintaa. Yhteenvedossa kerromme vielä kehitysideoita Hyvinkään kirkkoon, vaikka täytyy jälleen korottaa, ettemme ajattele kirkkoa pelkkänä matkailutuotteena, koska sitä se ei ole. Sen ulkonäkö saa ihmiset kiinnostumaan siitä muustakin syystä kuin sen hengellisestä tarkoituksesta. 4.2 Suomen Rautatiemuseo Olimme tutkineet Hyvinkään matkailupotentiaalia ja havainnoimme, että yksi Hyvinkään matkailullisista kohteista on Suomen Rautatiemuseo. Hyvinkää on tunnettu rautatiekaupunki ja täten valitsemamme kohde, jota havainnoida ja dokumentoida, olisi ideaali, koska kohde on

13 13 kulttuuriin sitoutunut, suomalainen ja autenttinen. Suomen Rautatiemuseo on sitoutunut hyvin kulttuuriin. Museo sijaitsee Hanko-Hyvinkää rautatien asema- ja varikkoalueella, joka on peräisin jo 1870-luvun alusta ja täten on kulttuurihistoriallisesti ainoa laatuaan. (Museon esittely ) Museo on yli satavuotias ja se on perustettu Aikaisemmin museo sijaitsi Helsingin rautatieasemalla, josta se muutti nykyiselle paikalleen Hyvinkäälle Alueen näyttelytiloina toimivat asema, veturitalli ja kasarmi, jotka ovat alkuperäisiä rakennuksia. Muita näyttelytiloja ovat kaksi uudempaa kalustohallia. Näyttelytilaa on noin neliömetriä kolmen hehtaarin alueella. Museo myös edistää ja ohjaa rautatiehistoriaan liittyvää museotoimintaa ja huolehtii saman alan museoiden keskinäisestä yhteistyöstä Suomessa. (Museon esittely ; Alén 2011.) Museon ainutlaatuisimmat ja vetovoimaisimmat näyttelyesineet tällä hetkellä ovat Venäjän keisarin vaunut ja Suomen presidentin salonkivaunut. Museossa olevat presidentin salonkivaunut ovat jo poissa käytössä ja nykyisen presidenttimme Tarja Halosen vaunut ovat yleisesti vuokrattavissa VR konsernilta. Rautatiemuseon esinekokoelmassa on noin esinettä vetureista virkalakkeihin. Työntekijöitä on vakituisesti 11 henkilöä, joista vain yksi on museossa oppaana. Kävijöitä on kuitenkin vuosittain lähes (Kokoelmat ; Alén 2011.) Käyntikokemukseen vaikuttaa aina esteettisyys, joka oli museon osalta mielestämme kohdallaan, koska museo oli vanhanaikainen ja hyvin hoidettu. Esteettisyys ei kuitenkaan ollut mielestämme huomattavaa, mutta ei häirinnytkään. Kävimme siis tutustumassa pienryhmämme kanssa museoon Havainnoimme, että museossa pääsi hyvin liikkumaan pyörätuoleilla ja meillä on havainnointimme perusteeksi kuvakin, mutta emme voi valitettavasti käyttää sitä tässä raportissa puuttuvan kuvausluvan takia. Tosin pyörätuolilla liikkuvilla täysi mahdottomuus oli päästä katsomaan vaunujen sisälle, koska vaunut olivat korkeat ja vaihtoehtona olivat ainoastaan portaat. Mielestämme parasta antia museokierroksella oli juuri vaunut ja niiden sisältö, joten tämä oli huomattava puute. Huomasimme myös, että museossa oli esittelytekstit vain suomeksi. Museon ekologisuus piilee mahdollisuudessa matkustaa paikalle kätevästi junalla tai bussilla. Museo on ekonominen ainakin kävijöille, koska museo on edullinen. Jos museota kehitettäisiin ja markkinoitaisiin enemmän, voisi hintoja ehkä nostaa hieman kattamaan kustannuksia. Tätä museota ylläpitää Rautatiemuseon Säätiö, jonka vaikuttajina ovat VR konserni, Hyvinkään kaupunki sekä Ratahallintokeskus. Nämä tahot tietenkin rahoittavat ja päättävät näistä muutoksista. Museo on mielestämme eettinen ainakin niillä perusteilla, että se ei riistä ketään ja toimii museolle tarkoitetulla tavalla ja tarjoaa oikeaa tietoa edullisesti kävijöille. (Museon esittely )

14 14 5 Kvalitatiivinen dokumentointi kohteesta Tutkimusaiheemme oli siis lähinnä dokumentoida Hyvinkäätä näkö-aistin ja hieman myös muiden aistien avulla. Tämän takia lähdimme tutkimaan tehtäväämme kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimuksella, jossa päätutkimuskeinona käytetään havainnointia ja haastattelua. Havainnointimme on tietenkin kohdistettu näköaistin kautta tutkimaan Hyvinkäätä ja sen mahdollisia vetovoimatekijöitä, jotka voisivat kiinnostaa matkailijaa. Havainnoinnin perustaksi olemme tietenkin tutkineet ja keränneet teoriatietoa aiheesta. Valitsimme kvalitatiivisen tutkimuksen kvantitatiivisen tutkimuksen sijaan, koska laadullisessa tutkimuksessa keskitytään todellisen elämän kuvaamiseen eikä tilastoihin ja teorioihin. Laadullinen tutkimus oli lähempänä tutkimusaiheemme piirteitä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 131, ) Kvalitatiivisen dokumentoinnin aloitimme käymällä luokkamme kanssa Keski-Uudenmaan kierroksella Tällöin teimme havaintoja kaikissa projektiimme kuuluvissa kunnissa, keskityimme kuitenkin omaan kuntaamme eli Hyvinkääseen. Havainnointi tuolloin jäi pintapuoliseksi ja ainoa kohde, jossa kävimme tutustumassa lähemmin, oli Hyvinkään kirkko. Tästä syystä saimme valokuvia vain kirkkorakennuksesta. Saapuessamme paikalle kirkon dramaattinen ulkonäkö kiinnitti ensimmäisenä huomiomme. Sen maahan asti ulottuva katto on todella moderni ja saa kirkon näyttämään antiikin pyramidilta. Vaikka kirkko sijaitsee keskellä Hyvinkään keskustaa, on kirkon ympärillä paljon puita ja maisema on puistomaisen rauhallinen. Kirkon eteinen ei ollut kovin vaikuttava lukuun ottamatta taideteosta sen yhdellä seinällä, jonka rosoista pintaa oli mukava koskea. Eteisestä löytyy myös kirkon historiaan liittyviä valokuvia ja tekstiä. Eteisen jälkeen oikealla avautuu kirkkosali, joka on kirkon arkkitehtuuria mukaillen myös kolmion muodossa. Alttaritaulun oikealla puolella on katosta lattiaan ulottuva ikkuna, josta auringonpaiste pääsee valaisemaan alttarin. Alttaria vastapäätä on myös katonrajassa iso ikkuna, josta valo pääsee sisälle. Tämän ikkunan vieressä on vaikuttavan isot urut. Kirkko kokonaisuudessaan oli mielestämme esteettinen, valoisa, arkkitehtuurillisesti mielenkiintoinen sekä erilainen. Seuraavassa on itse ottamiamme kuvia kirkosta, jotka havainnollistavat edellä kerrottua.

15 15 Kuva 1 Hyvinkään kirkko Kuva 2 Hyvinkään kirkon yläikkuna

16 16 Kuva 3 Hyvinkään kirkon alttari Toisen Hyvinkään vierailumme teimme pelkästään oman ryhmän jäsenten kanssa Tänä kenttäpäivänä kävimme museovierailulla Suomen Rautatiemuseossa. Dokumentoimme tätä vierailua lähinnä valokuvin ja havainnoimme museota katselemalla sen esineistöä sekä kuuntelemalla museo-oppaan tarinoita. Museoalue on iso ja puistomainen, joka käyntimme aikana oli upeissa syksynväreissä. Itsessään museo on veturitalleissa ja kahdessa kalustohallissa. Näiden yhteydessä on pieni myymälä ja kahvila. Kesäisin kahvila on ulkona, jossa saa tuoretta pullaa. Erilliseen asemarakennukseen pääsee tutustumaan muinakin kuin museon aukioloaikoina. Asemarakennuksen sisällä kuvataan elämän vilinää vanhoina päivinä sekä minkälaista toimintaa asemalla on ollut. Sisällä on kuvattu kassa- ja kahvilatoimintaa hieman värittömästi. Mielestämme sinne voisi lisätä vanhan asemarakennuksen elämän ääniä, vaikka sisältä löytyikin aseman vanha kello, jota pystyi soittamaan. Seuraavassa on muutama ulkokuva havainnollistamaan mielipiteitämme.

17 17 Kuva 4 Suomen Rautatiemuseon sisäänkäynti Kuva 5 Veturitallin pääty

18 18 Kuva 6 Museoon kuuluva asemarakennus Museo koostuu lähinnä näyttävistä vetureista ja vaunuista, joita on monipuolisesti eri vuosilta. Joidenkin vaunujen sisään pääsi kurkistamaan ja katsomaan niiden alkuperäistä sisustusta, joka mielestämme on näköaistin kannalta merkittävintä. Veturit olivat jättimäisen vaikuttavia ja tunsimme olomme kovin pieniksi niiden rinnalla. Museo-opas kertoi meille jokaisen veturin tarinan ja niiden nimet, joka antoi niille omaleimaisen identiteetin. Näin tunsimme enemmänkin olevamme mukana historiallisessa tarinassa kuin museossa. Museo-opas kohdisti kertomuksensa meitä kiinnostaviin asioihin ja elävöitti kierrosta tarinoilla eikä niinkään faktoilla. 6 Yhteenveto Tutkimuskohteemme oli Hyvinkää, jossa valitsimme lähempään tarkasteluun Suomen Rautatiemuseon ja Hyvinkään kirkon. Teorian ja havainnointimme perusteella ideoimme kehitysehdotuksia näihin kahteen kohteeseen. Näköaistin perusteella Hyvinkään kirkko on erittäin visuaalinen ja muodoiltaan särmikäs ja, jotta siitä voisi nauttia myös näkörajoitteiset, olisi hyvä, että kirkosta olisi esillä pienoismalli. Pienoismallin avulla niin näkevät kuin näkörajoitteisetkin pääsisivät tunnustelemaan kirkon muodon tuntoaistin avulla. Tämän lisäksi kirkon aulasta löytyvät infotaulut ja tiedot olisi hyvä olla myös pistekirjoituksena. Aistien kautta ajatellen kirkot ovat yleensäkin hiljaisia paikkoja, ja hiljaisuus on tärkeä osa aistimista. Kuuloaistikokemus on myös sitä, mitä ei kuule. Näiden perusteella kirkko olisi moniaistillisempi kohde, koska siellä yhdistyy kuulo-, näkö- ja tuntoaistit. Rautatiemuseota voitaisiin kehittää monellakin tapaa, esimerkiksi näköaistia ajatellen Internet-sivut voisivat olla visuaalisemmat sekä käyttäjäystävällisemmät. Näkörajoitteisia ja lukihäiriöisiä varten kotisivuilla voisi olla tekstien kuuntelumahdollisuus, jotta he voisivat tutus-

19 19 tua museon toimintaan paremmin. Museoon voitaisiin lisätä pienoismallit vetureista ja vaunuista, jotta näkörajoitteiset ja näkevät saisivat paremman käsityksen niiden muodoista. Siellä olisi meidän mielestämme myös mukava kuulla vanhanajan aseman ääniä, esimerkiksi veturien vihellystä ja aseman yleishälinää. Museossa kielivaihtoehtona on vain suomi, joten jos museo haluaa houkutella enemmän kansainvälisiä vieraita, opastus ja oppaat tulisi saada vähintään englanniksi ja mielellään myös ruotsiksi ja venäjäksi. Vetureilla on omat nimet sekä paljon hauskoja tarinoita ja meidän mielestämme olisi hyvä, jos ne välittyisivät asiakkaille. Nimet ja tarinat voisivat olla esillä infotauluilla junien läheisyydessä, jotta ne asiakkaat, jotka eivät ota opastettua käyntiä pystyisivät tutustumaan museon tarinoihin. Näillä ehdotuksilla pystyttäisiin parantamaan museon moniaistisuutta ja sen vetovoimaisuutta. Mielestämme näillä pienillä moniaistisilla parannuksilla museo pystyisi erilaistumaan ja siten houkutella asiakkaiksi muitakin kuin alanharrastajia ja koululaisia. Hyvinkäältä jo löytyvä promenadikävely sisältää tällä hetkellä mielestämme liikaa kohteita ja siitä puuttuu näitä kohteita yhdistävä tarina, joka tekisi kävelystä mielenkiintoisemman. Me vähentäisimme kohteiden määrää muutamaan valittuun keskusta-alueella sijaitsevaan paikkaan ja tekisimme tästä yhden yhtenäisen esitteen. Nämä valitut kohteet voisi sitoa toisiinsa tarinalla, joka kertoisi kuvitteellisen tai historiallisen hahmon päivän. Tämä vaatisi rahallisia resursseja kohtuullisen vähän, koska rahaa menisi lähinnä uuteen esitteeseen ja esitteen kehittäjien palkkoihin. Ideamme vaatisi kuitenkin paikallisten toimijoiden läheisempää yhteistyötä, jotta tarina eläisi ja toimisi saumattomasti.

20 20 Lähteet Kirjalliset lähteet: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Tampere: Tammer-Paino. Heikkinen, E., Helenius, M., Nieminen, M. & Rantanen, A Katsaus Hyvinkään ympäristön tilaan. Luonto ja luonnonsuojelu. Sveitsinpuiston ja harjun alue. Vantaa: Kirjapaino Keili Oy. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Neliveto päälle ja menoksi!. Nykytila tarjoaa monipuolista kasvupotentiaalia. Tiensuu, V Tuotteistaminen tutuksi. Esitutkimus tuotteistamisen haasteista mikroyrityksissä. Lahden ammattikorkeakoulu. Sarja A. Tutkimuksia Osa 9. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Sähköiset lähteet: Alakoski L., Bäck A., Isacsson A Mmm Moniaistisuus matkailun markkinointiviestinnässä. mmm_tutkimusraportti.pdf Hotelli Cumulus Hyvinkää. Uusi Cumulus Hyvinkää. Viitattu Hotelli Rantasipi Sveitsi. Hotelli Rantasipi Sveitsi, Hyvinkää. Viitattu Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011a. Liikenneyhteydet ja kartat. Näin pääset Hyvinkäälle. Viitattu Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011b. Kulttuuri ja vapaa-aika/matkailu. Promenadi, Tutustu kävellen Hyvinkääseen. Viitattu Hyvinkään seurakunta. Seurakunnan kirkot. Hyvinkään kirkko. Viitattu Kokoelmat Suomen Rautatiemuseo. Viitattu Korjonen-Kuusipuro, K Kulttuurimaisema elämysmatkailukohteena. Eteläkarjalaiseen kaupankäyntiin liittyvän perinteen tuotteistaminen. Etelä-Karjala instituutti. Raportti 6. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Viitattu Kulttuuriympäristö rekisteriportaali Rakennusperintörekisteri. Kohde id: Hyvinkään kirkko. Viitattu pea&taulu=t_kohde&tunnus= Loft Hyvinkää. Kokoustilat, saunatilat ja majoitustilat Hyvinkäällä. Viitattu

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved. Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, 17.5.2011 Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Marja-radan liikennepalvelukonsepti

Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Culture Finland - kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Culture Finland - kulttuurimatkailun katto-ohjelma Culture Finland - kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Löylyä lissää Maaseutumatkailuyrittäjien ja -kehittäjien seminaari Peurunka, 20.3.2013 Muokkaa alaotsikon

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

VENÄJÄ-VERKOSTON TUTUSTUMISMATKA PIETARIIN 4.4 7.4.16

VENÄJÄ-VERKOSTON TUTUSTUMISMATKA PIETARIIN 4.4 7.4.16 VENÄJÄ-VERKOSTON TUTUSTUMISMATKA PIETARIIN 4.4 7.4.16 Mauri Liekola ja Helena Troger 7.4.2016 VENÄJÄ-VERKOSTON TUTUSTUMISMATKA PIETARIIN 4.4 7.4.16 Johdanto JEDU on ollut mukana valtakunnallisessa ammatillisten

Lisätiedot

noraplan valua INNOITUS SUORAAN LUONNOSTA TÄYDELLINEN LATTIANNE

noraplan valua INNOITUS SUORAAN LUONNOSTA TÄYDELLINEN LATTIANNE noraplan valua INNOITUS SUORAAN LUONNOSTA TÄYDELLINEN LATTIANNE Kuvittele lattia, joka tuo luonnon kauneuden ja alkuperäisyyden tiloihisi. Lattia, joka säteilee lämpöä, valoa ja rauhaa. Ajattele täydellistä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut MESSUTAPAHTUMAT Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan Kuva: Suomen asuntomessut Asuntomessut Seinäjoella 8.7.-7.8.2016 Vuoden 2016 Asuntomessut pidetään Seinäjoen Pruukinrannassa. Asuntomessualue

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

LUONTOON YHDESSÄ! Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille

LUONTOON YHDESSÄ! Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille LUONTOON YHDESSÄ! Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille Avajaiset 8.2.2017 Ympäristöministeriö, Helsinki Opetusneuvos Mikko Hartikainen Opetushallitus Toiminnanjohtaja Hanna Lämsä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

MAUKKAAT HYVÄN MIELEN

MAUKKAAT HYVÄN MIELEN MAUKKAAT HYVÄN MIELEN TERVEISET Kansainvälisen solidaarisuussäätiön CAFE BOACO-kampanjan tavoitteena on edistää reilua kauppaa eli suoraa kaupankäyntiä kehitysmaiden pienviljelijöiden kanssa. Reilu kauppa

Lisätiedot

Kuulokoje, joka avaa maailmasi

Kuulokoje, joka avaa maailmasi Kuulokoje, joka avaa maailmasi Perinteinen teknologia Uusi teknologia keskittyy yhteen puhujaan ja vaimentaa kaikki muut puhujat avaa äänimaiseman, johon mahtuu useita puhujia Luultavasti tiedät tunteen.

Lisätiedot

Tarinankerronnan hyödyntäminen viestinnässä. Ammatillisen koulutuksen viestintä- ja markkinointiseminaari

Tarinankerronnan hyödyntäminen viestinnässä. Ammatillisen koulutuksen viestintä- ja markkinointiseminaari Tarinankerronnan hyödyntäminen viestinnässä Ammatillisen koulutuksen viestintä- ja markkinointiseminaari 2015 2.6.2015 Uudistuva viestintätoimisto Aino Ruikka, viestintätoimisto AC-Sanafor Aino on kuluttajaviestinnän

Lisätiedot

Kuule - luonnollisesti

Kuule - luonnollisesti Kuule - luonnollisesti Täydellisen tasapainoinen ääni Kuvittele, millaista olisi pystyä seuraamaan keskusteluja. Kuulla kaikki ympäristön äänet. Siirtyä mukavasti hiljaisesta paikasta meluisaan. Kuulla

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto 23.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke 2016-2017 Helsingin kaupunginkirjasto hallinnoi, mukana myös Espoo, Inari, Tampere ja Vihti

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

The Baltic Guide -julkaisut

The Baltic Guide -julkaisut The Baltic Guide julkaisut The Baltic Guide matkailulehti on ilmestynyt jo 23 vuotta. Tavoita ostovoimaiset Viron matkailijat suomen, englannin, venäjän ja vironkielisten julkaisujemme kautta. Lehtien

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot