Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 660/2005 vp Puunjalostusteollisuuden työmarkkinahäiriön seurausten eliminointi kone- ja kuorma-autoyrittäjien ja metsänomistajien osalta Eduskunnan puhemiehelle Päättynyt paperiteollisuuden työmarkkinaselkkaus on aiheuttanut monia menetyksiä kansantalouden eri sektoreille. Nämä kohdistuvat koko metsätalous- ja puunjalostusteollisuuteen ja siihen liittyvään elinkeinoelämään. Metsäkone- ja kuorma-autoyrittäjät ovat joutuneet vaikeisiin tilanteisiin tulojen menetysten takia. Alan järjestöt ovat huolestuneita ja pelkäävät jopa yrittäjien konkursseja. Valtiovallan toimia tässä tilanteessa saattaisivat olla mm. verojen maksuihin annettavat kohtuulliset lykkäykset. Työmarkkinahäiriön vaikutukset ulottuvat pitkälle vielä sopimukseen pääsyn jälkeenkin, koska lomakausi vaikeuttaa normaaleja toimintoja, joista olisi saatavissa tuloja. Myös paperiteollisuuden paikkakuntien kunnallistaloutta on kohdannut yllättävä verotulojen kaventuminen, mikä näkyy Keski- Suomessa esim. Jämsänjokilaaksossa. Tilanne on johtanut puukauppojen ja puumarkkinoiden pysähtymiseen. Kesäkaudelle suunnitellut hakkuut siirtyvät, ja tilanne jatkuu häiriytyneenä vielä koko loppuvuoden. Tilannetta pahentaa ja sen tekee arvaamattomaksi se, että kuluva vuosi ja sen jälkipuolisko on viimeinen metsän pinta-alaverotuskäytännön mukainen vuosi. Tälle vuodelle monet metsänomistajat olivat suunnitelleet puukauppoja voidakseen välttää samaan verokohteeseen kohdistuvan kaksinkertaisen tuloverotuksen, koska ensi vuoden alusta jo pinta-alaverotetusta puustosta joudutaan puukaupassa maksamaan myyntivero. Erityisesti mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa ja metsäteollisuudessa muutoinkin pelätään tulevan vuoden puumarkkinoilla olevan arvaamattomia häiriöitä, joiden seuraukset voivat johtaa sahojen ja muiden yritysten lopettamisiin. Ongelmat heijastuvat arvaamattomina myös metsäkone- ja puunkuljetusyrittäjien toimintoihin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä puunjalostusteollisuuden työmarkkinahäiriön ja sen seurauksista johtuvien haittatekijöiden eliminoimiseksi metsäkone- ja kuorma-autoyrittäjien osalta ja maan puuhuollon turvaamiseksi siten, että puukauppatilanteen ongelmia aiheuttavaa pinta-alaverotuksen päättymistä vuoden 2005 lopussa siirretään esim. kahdella vuodella eteenpäin, jotta teollisuuden puunsaanti takaa työllisyyden ja tuotteiden vientimarkkinamahdollisuudet? Versio 2.1

2 Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2005 Lauri Oinonen /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 660/2005 vp Lauri Oinonen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 660/2005 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä puunjalostusteollisuuden työmarkkinahäiriön ja sen seurauksista johtuvien haittatekijöiden eliminoimiseksi metsäkone- ja kuorma-autoyrittäjien osalta ja maan puuhuollon turvaamiseksi siten, että puukauppatilanteen ongelmia aiheuttavaa pinta-alaverotuksen päättymistä vuoden 2005 lopussa siirretään esim. kahdella vuodella eteenpäin, jotta teollisuuden puunsaanti takaa työllisyyden ja tuotteiden vientimarkkinamahdollisuudet? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Metsäkone- ja kuorma-autoyrittäjät voivat metsäteollisuuden työmarkkinahäiriön aiheuttaman pienentyneen tulokertymänsä vuoksi hakea tarvittaessa ennakkoveron muutosta, veron maksun lykkäämistä tai sopia veroviraston kanssa erityisistä maksujärjestelyistä. Hakemus ennakkoveron muuttamiseksi voidaan tehdä ennakkoverolipun mukana olevalla ennakon muutoshakemuksella. Hakemuksessa esitetään selvitys muuttuneista tuloista ja vähennyksistä. Verovirasto voi kirjallisesta hakemuksesta myöntää veron maksamiselle lykkäystä tilapäisten maksuvaikeuksien vuoksi. Lykkäystä pyydetään vapaamuotoisella, kirjallisella hakemuksella verovirastosta. Veron perimistoimenpiteet keskeytetään, jos lykkäys myönnetään. Maksunlykkäys myönnetään yleensä 6 12 kuukaudeksi. Lykkäysajalta peritään lykkäyskorko, joka tällä hetkellä on 9,5 %. Suuremmille veroveloille voidaan vaatia vakuus, esimerkiksi pankkitakaus. Verovirasto voi harkintansa mukaan tehdä asiakkaan kanssa erääntyneiden verojen maksamisesta myös maksusuunnitelman. Maksusuunnitelma voidaan tehdä asiakkaan kirjallisesta tai suullisesta hakemuksesta. Maksamattomille veroille tehdään maksuohjelma ja maksuajalta peritään viivekorkoa, joka tällä hetkellä on 9,5 %. Verot on maksettava maksuohjelmassa määrättyinä eräpäivinä. Maksusuunnitelman saamisen vaikuttavat mm. maksamatta jätettyjen verojen määrä, pyydetyn maksuajan pituus ja asiakkaan aikaisempi maksukäyttäytyminen. Metsäverotusta uudistettaessa erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, miten voidaan välttää kaksinkertainen verotus niissä metsissä, joista metsätalouden pääomatulojen verotukseen siirryttäessä ei oltu pitkään aikaan saatu tuloa, mutta joista kuitenkin oli maksettu pinta-alaperusteinen vero. Ongelma ratkaistiin antamalla metsää omistaville luonnollisille henkilöille, kuolinpesille ja näiden muodostamille verotusyhtymille oikeus halutessaan jäädä pinta-alaverotukseen vielä siirtymäkauden ajaksi. Asiaa valmistelleissa työryhmissä arveltiin viiden vuoden siirtymäajan olevan useimmissa tapauksissa riittävän pitkä, jotta voidaan estää kahdenkertainen verotus. Poliittinen kompromissi pidensi siirtymäajan 13 vuoteen, eli vuosiksi , joka on siirtymäkaudeksi poikkeuksellisen pitkä. Näin pitkällä siirtymäajalla haluttiin varmistaa, että kertaalleen verotettu kasvu ehditään realisoida hakkuin ilman puun myyntitulon verotusta. Pinta-alaverotukseen jääneet metsänomistajat ovat odotusten mukaisesti realisoineet hakkuusäästöjään koko siirtymäkauden aikana. Heidän osuutensa puun myynneistä on ollut Metsäntutki- 3

4 Ministerin vastaus muslaitoksen tilastotietojen mukaan suurempi kuin voitaisiin olettaa pelkästään hakkuumahdollisuuksien perusteella. Metsäverouudistuksen siirtymäkauden ennakoidaan metsänomistajille suunnattujen kyselytutkimusten perusteella päättyvän rauhallisesti. Suuntaus kyselytutkimusten mukaan on, että metsätalouden pääomatulojen verotuksessa olevilla metsänomistajilla on aikomuksia lisätä puunmyyntejään vuosina suhteessa vuosiin , kun taas pinta-alaverotuksessa olevat vähentäisivät niitä. Metsäteollisuuden kotimaisen puun saannin kannalta kuitenkin veromuutosta olennaisempaa on metsänomistajien tutkitusti herkkä reagointi puun hinnan muutoksiin. Puun tulevalla hintakehityksellä ja erityisesti metsänomistajien hintaodotusten toteutumisella on ratkaiseva vaikutus yksityismetsien puun tarjonnan tasoon heti siirtymäkauden jälkeen. Kun metsäverotuksessa siirryttiin myyntitulojen verojärjestelmään ja muille kuin yhteisöille annettiin poikkeuksellisesti mahdollisuus valita pinta-alaperusteinen metsäverotus siirtymäajaksi, valinta oli monelle metsänomistajalle vaikea. Jotta metsänomistaja saattoi tehdä oikean valinnan, piti lähtökohtana olla, että verotus pysyy siirtymäajan sellaisena kuin se valintahetkellä oli voimassa eikä valintahetkellä voimassa olevia metsäveroperusteita siirtymäkauden aikana muuteta. Lähtökohtana oli myös, että vuonna 2006 kaikkiin metsiin sovellettaisiin myyntitulojen verotusta. Tämän vuoksi ei olisi oikeudenmukaista, että pinta-alaperusteisen metsäverojärjestelmän voimassaoloaikaa jatkettaisiin. Jos siirtymäaika valintatilanteessa olisi 13 vuoden sijasta ollut huomattavasti pidempi, moni metsänomistaja olisi saattanut valita toisin. Myöskään hallinnollisten syiden vuoksi ei olisi tarkoituksenmukaista jatkaa pinta alaverotuksen voimassaoloaikaa. Näin ollen ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä toimiin pinta-alaperusteisen metsäverotuksen voimassaolon jatkamiseksi. Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 2005 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 4

5 Ministerns svar KK 660/2005 vp Lauri Oinonen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 660/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att eliminera skogs-, maskin- och lastbilsföretagarnas olägenheter till följd av träförädlingsindustrins arbetsmarknadsproblem och konsekvenserna av dessa samt för att säkerställa virkesförsörjningen i landet så, att upphörandet av arealbeskattningen vid utgången av 2005, vilket förorsakar problem i trävaruhandeln, senareläggs med t.ex. två år, för att industrins virkestillgång skall säkerställa sysselsättningen och produkternas möjligheter på exportmarknaden? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Skogsmaskins- och lastbilsföretagarna kan på grund av sina minskade inkomster till följd av skogsindustrins arbetsmarknadsproblem vid behov ansöka om ändring i förskottsskatten eller om uppskov med betalningen av skatt eller komma överens med skatteverket om speciella betalningsarrangemang. Ansökan om ändring av förskottsskatten kan göras på den blankett för ändring av förskottsskatten som följer med förskottsdebetsedeln. Ansökan skall innehålla en utredning om de förändrade inkomsterna och avdragen. Skatteverket kan på skriftlig ansökan bevilja uppskov med skattebetalning på grund av kortvariga betalningsproblem. Uppskov kan sökas hos skatteverket genom en skriftlig ansökan i fri form. Uppbördsåtgärderna avbryts om uppskov beviljas. Betalningsuppskovet beviljas i allmänhet för 6 12 månader. För uppskovstiden uppbärs anståndsränta, som för närvarande är 9,5 %. För större skatteskulder kan säkerhet krävas, t.ex. en bankgaranti. Skatteverket kan enligt prövning även göra upp en betalningsplan med kunden för betalning av förfallna skatter. Betalningsplanen kan göras upp på skriftlig eller muntlig ansökan av kunden. Ett betalningsprogram görs upp för de obetalade skatterna och för betalningstiden uppbärs dröjsmålsränta, som för närvarande är 9,5 %. Skatterna skall betalas på de förfallodagar som fastställts i betalningsprogrammet. På erhållandet av betalningsplan inverkar bl.a. beloppet av obetalda skatter, längden på den önskade betalningstiden och kundens tidigare betalningsförfarande. När skogsbeskattningen reviderades fästes särskild uppmärksamhet vid hur man kan undvika dubbelbeskattning för skogar som vid övergången till beskattning av kapitalinkomster för skogsbruk inte på länge hade gett intäkter, men som man ändå hade betalt arealbaserad skatt för. Problemet löstes genom att fysiska personer, dödsbon och av dem bildade beskattningssammanslutningar gavs rätt att, om de så önskade, fortsättningsvis omfattas av arealbeskattningen under en övergångsperiod. I de arbetsgrupper som beredde ärendet ansågs en övergångsperiod på fem år i de flesta fall vara tillräckligt lång för att dubbelbeskattning skall kunna undvikas. En politisk kompromiss förlängde övergångsperioden till 13 år, dvs. åren , vilket är att betrakta som en exceptionellt lång övergångsperiod. Syftet med en så lång övergångsperiod var att säkerställa att man genom avverkningar hann realisera den tillväxt som redan en gång beskattats, utan att intäkterna av virkesförsäljningen beskattades. 5

6 Ministerns svar De skogsägare som valde att fortfarande omfattas av den arealbaserade beskattningen har i enlighet med förväntningarna realiserat sina avverkningsinbesparingar under hela övergångsperioden. Deras andel av virkesförsäljningen har enligt statistik från Skogsforskningsinstitutet varit större än man skulle kunna anta enbart på basis av avverkningsmöjligheterna. Övergångsperioden för reformen av skogsbeskattningen förväntas på basis av enkätundersökningar till skogsägare avslutas lugnt. Enligt enkätundersökningarna är trenden den att de skogsägare som omfattas av beskattningen av kapitalinkomster för skogsbruk har för avsikt att öka sin virkesförsäljning i förhållande till , medan de skogsägare som omfattas av den arealbaserade beskattningen ämnar minska sin virkesförsäljning. Med tanke på skogsindustrins tillgång till inhemskt virke är dock det faktum att skogsägarna visat sig vara känsliga för förändringar i virkespriset mera väsentligt än en skatteändring. Den framtida prisutvecklingen för virke och särskilt infriandet av skogsägarnas prisförväntningar inverkar avgörande på nivån på utbudet av virke från enskilda skogar genast efter övergångsperioden. Då man i skogsbeskattningen övergick till ett system med beskattning av försäljningsintäkterna och andra än samfund gavs möjligheten att under en övergångstid välja arealbaserad beskattning var valet svårt för många skogsägare. För att skogsägaren skulle kunna göra rätt val var utgångspunkten att beskattningen under övergångsperioden förblev sådan den var då valet gjordes och att skattegrunderna inte ändras under övergångsperioden. En utgångspunkt var även att beskattning av försäljningsintäkter skall tillämpas på all skog På grund av detta vore det inte rättvist att förlänga giltighetstiden för det arealbaserade beskattningssystemet. Om övergångsperioden vid tidpunkten då valet gjordes hade varit betydligt längre än 13 år, hade många skogsägare kanske gjort ett annat val. Det är inte heller av administrativa orsaker ändamålsenligt att förlänga giltighetstiden av arealbeskattningen. Det är således inte ändamålsenligt att vidta åtgärder för att förlänga giltighetstiden för den arealbaserade beskattningen. Helsingfors den 21 juni 2005 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 6