Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 428/2005 vp Metsävähennyksen viimeisen erän vuosiraja Eduskunnan puhemiehelle Tuloverolain (1535/1992) 55 :n mukaan luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja näiden muodostamalla verotusyhtymällä sekä yhteisetuudella on oikeus tehdä puun myyntitulojen verotuksessa niin sanottu metsävähennys metsätalouden pääomatulosta. Metsävähennyksenä saa vähentää enintään puolet metsätilan hankintamenosta. Verovähennys on sidottu puun myyntituloihin, ja vähennystä saa tehdä myyntitulosta niin monena vuonna, että puolet tilan hankintamenosta tulee vähennettyä. Yhden vuoden metsävähennys on 40 prosenttia ostetulta tilalta verovuoden aikana kertyneestä metsätalouden pääomatulosta. Metsävähennykselle on asetettu vuosittainen euron alaraja. Metsävähennyksen täysimääräinen hyödyntäminen onnistuu vain tarkan laskennan avulla. Metsänomistajille on toistuvasti käynyt niin, että viimeinen vähentämättä ollut erä on alittanut euroa. Tältä osin metsävähennys jää siis saamatta, vaikka verottajan ohjeen mukaan vuosittaisia metsävähennyksiä voi tehdä niin kauan, kunnes tilan metsävähennyspohja on käytetty kokonaan. Vaikka vuosiraja on asetettu metsävähennysjärjestelmän työläyden vuoksi, ei viimeiseen vähennyserään tulisi soveltaa nykyisen suuruista alarajaa. Viimeisen erän vuosirajan alentamisella esimerkiksi sataan euroon mahdollistettaisiin metsävähennyksen nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus muuttaa metsävähennystä koskevaa tuloverolain 55 :ää siten, että vähennys on mahdollista nykyistä useammin tehdä täysimääräisenä? Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2005 Päivi Räsänen /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 428/2005 vp: Aikooko hallitus muuttaa metsävähennystä koskevaa tuloverolain 55 :ää siten, että vähennys on mahdollista nykyistä useammin tehdä täysimääräisenä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tuloverolain (1535/1992) 55 :n mukainen metsävähennys voidaan myöntää sellaisesta metsätalouden pääomatulosta, joka on syntynyt tuloverolain voimaantulon jälkeen vastikkeellisella saannolla hankitusta metsästä. Jos metsävähennykseen oikeutettua metsää verotetaan siirtymäkaudella pinta-alaperusteisesti, metsävähennysoikeus alkaa tällöin siirtymäkauden jälkeen vuonna 2006 ja koskee jälkeen hankittua metsää. Oikeus metsävähennykseen on luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja näiden muodostamalla verotusyhtymällä sekä yhteisetuudella. Metsävähennyksen voi tehdä vain metsänomistaja maatilana pidettävältä kiinteistöltä. Esimerkiksi kesämökkitontiksi hankitulta kiinteistöltä metsävähennystä ei voi tehdä. Metsänomistajalla on oikeus tehdä metsävähennys kiinteistön hankintavuonna ja sitä seuraavina vuosina koko omistusaikanaan. Metsävähennyksen tekeminen edellyttää verovelvollisen vaatimusta ja selvitystä vähennyksen edellytyksistä, jolloin on mm. luotettavalla näytöllä osoitettava, että verovuonna on hakattu puustoa metsävähennykseen oikeuttavalta alueelta. Silloin kun metsävähennystä vaaditaan tehtäväksi, metsänomistajan on liitettävä metsätalouden muistiinpanoihinsa selvitys puun myyntitulon kohdistumisesta metsävähennykseen oikeuttavaan alueeseen. Selvityksen laatijana on pystykaupassa puun ostaja. Hankintakaupassa selvityksen voi antaa esimerkiksi metsänhoitoyhdistys tai metsäkeskus. Metsävähennyksen enimmäismäärä on 50 % metsän hankintamenosta. Vuosittain metsävähennys voi olla enintään 40 % verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saadun metsätalouden pääomatulon bruttomäärästä. Vähennyksen vähimmäismäärä on euroa, ja se voi kertyä usealta metsävähennykseen oikeuttavalta tilalta. Pienin mahdollinen vähennys edellyttää siten euron suuruista metsätalouden pääomatuloa verovuodelta. Koska metsävähennys on melko työläs, sille on asetettu vähimmäismäärä. Toisaalta metsävähennyksen alarajan asettamisella on ollut tarkoitus ohjata metsänomistajia suunnitelmallisesti suosimaan riittävän kokoisten metsiköiden hakkuita muun muassa korjuukustannusten kannattavuuden johdosta. Metsävähennyksen käytön optimointi edellyttää metsänomistajalta suunnitelmallisuutta vähennyksen vaatimisessa. Metsänomistaja voi esimerkiksi mahdollisuuksien mukaan keskittää metsätalouden pääomatuloja tietylle verovuodelle mahdollisimman suuren vähennyksen saamiseksi. Metsävähennysmahdollisuuden voi myös jättää verovuonna hyödyntämättä kokonaan tai osittain, jotta metsävähennyspohjaa jää käyttämättä vastaisuuden varalle vähintään euroa. Jos kuitenkin metsävähennyksiä on tehty siten, että käyttämättömäksi metsävähennyspohjaksi on jäänyt alle euroa, on metsänomistajalla mahdollisuus saada tämäkin metsävähen- 2

3 Ministerin vastaus KK 428/2005 vp Päivi Räsänen /kd nys vielä käyttöön hankkiessaan mahdollisesti uuden metsäkiinteistön. Tällöin metsävähennyksiä voidaan kohdistaa kiinteistöille niiltä saatujen, yhteensä yli euron määräisten metsätalouden pääomatulojen suhteessa. Hallitus seuraa tilannetta, mutta ei katso tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisesti ryhtyä toimenpiteisiin metsävähennyksen viimeisen erän alarajan alentamiseksi. Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2005 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 428/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Har regeringen för avsikt att ändra 55 om skogsavdrag i inkomstskattelagen så att avdraget oftare än nu kan göras till fullt belopp? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ett skogsavdrag enligt 55 i inkomstskattelagen (1535/1992) kan beviljas för sådan kapitalinkomst av skogsbruk som uppstått efter att inkomstskattelagen trätt i kraft för skog som anskaffats som förvärv mot vederlag. Om skog berättigad till skogsavdrag under övergångsperioden beskattas enligt areal vidtar skogsavdragsrätten efter övergångsperioden 2006 och gäller skog som förvärvats efter Rätt till skogsavdrag har fysiska personer, dödsbon och av dem bildade beskattningssammanslutningar samt samfällda förmåner. Skogsavdrag kan endast göras av skogsägaren från en fastighet som skall anses som en gårdsbruksenhet. Exempelvis kan skogsavdrag inte göras på fastighet som skaffats som sommarstugetomt. Skogsägaren har rätt att göra skogsavdrag det år fastigheten skaffats och därpå följande år under hela sin ägartid. Skogsavdraget förutsätter yrkande av den skattskyldige och utredning om avdragets förutsättningar varvid det bl.a. tillförlitligt måste påvisas att träd har fällts under skatteåret på det område som är berättigat till skogsavdrag. När skogsavdrag yrkas skall skogsägaren till sina anteckningar om skogsbruk foga en utredning om sina säljintäkter av virket på det område som är berättigat till skogsavdrag. Utredningen görs upp vid rotköp av den som köper virket. Vid anskaffningsköp kan utredningen ges av exempelvis skogsvårdsföreningen eller skogscentralen. Det maximala skogsavdraget är 50 % av anskaffningsutgiften för skogen. Årligen kan skogsavdraget uppgå till högst 40 % av den kapitalinkomst av skogsbruk som den skattskyldige under skatteåret har förvärvat från skog som berättigar till skogsavdrag. Avdragets minimibelopp är euro och det kan ackumuleras från flera lägenheter som är berättigade till skogsavdrag. Det minsta möjliga avdraget förutsätter sålunda en kapitalinkomst på euro under skatteåret. Eftersom skogsavdraget är tämligen arbetsdrygt har ett minimibelopp fastställts för avdraget. Syftet med en nedre gräns för skogsavdraget har varit att planenligt styra skogsägarna att gynna skogsavverkning på tillräckligt stora skogsbestånd bland annat på grund av lönsamheten i samband med avverkningskostnaderna. En optimering av användningen av skogsavdraget förutsätter att skogsägaren planmässigt kräver avdraget. Skogsägaren kan exempelvis i mån av möjlighet koncentrera kapitalinkomsterna från skogsbruket till ett visst skatteår för att få maximalt avdrag. Möjligheten till skogsavdrag kan också lämnas outnyttjat helt eller delvis under skatteåret för att lämna grunden för skogsavdrag oanvänd för kommande behov till ett belopp av minst euro. Om skogsavdrag dock har gjorts så att den outnyttjade grunden för skogsavdrag underskrider euro har skogsägaren möjlighet att ännu kunna utnyttja detta skogsavdrag när han eventu- 4

5 Ministerns svar KK 428/2005 vp Päivi Räsänen /kd ellt skaffar en ny skogsfastighet. Härvid kan skogsavdragen riktas till fastigheterna i förhållande till kapitalinkomsterna för skogsbruk till ett sammanlagt belopp av totalt över euro. Regeringen följer läget men anser inte i detta skede att det är ändamålsenligt att vidta åtgärder för att sänka den nedre gränsen för skogsavdragets sista post. Helsingfors den 1 juni 2005 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 5