ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 1"

Transkriptio

1 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 1 Sisältö 1 SUOMEN PANKIN KESKUSPANKKIPOLITIIKAN HIS- TORIA Rediskonttausehdot rahapolitiikan välineinä Pankkien antolainauskoron säätely Päivämarkkinoiden säätely Kassavarantotalletukset Käteisvaraluotot ja erityisrahoitusjärjestelyt Säännöstely ja valuuttakurssit II maailmansodan jälkeen Rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn purkaminen Pankkilainsäädännöstä EUROOPAN RAHALIITTO EKPJ:n historia lyhyesti kolmen vaiheen kautta EMU:iin Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) organisaatio EKP:n rahapolitiikan strategia ja eurojärjestelmän toimintakehikko EKP:n rahapolitiikan strategia Eurojärjestelmän toimintakehikko Rahapolitiikan välineet ja menettelyt Vastapuolet Vakuuskelpoiset arvopaperit Euroalueen rahavaranto

2 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA SUOMEN PANKIN KESKUSPANKKIPO- LITIIKAN HISTORIA 1.1 Rediskonttausehdot rahapolitiikan välineinä Suomen Pankin keskuspankkipolitiikan välineet ovat muuttuneet ajan myötä 1. Toisen maailmansodan jälkeen inflaatio oli yksi Suomen kansantalouden ongelmista. Rahan menettäessä ostovoimaansa pankkien luotonotto Suomen Pankista lisääntyi. Tätä ryhdyttiin rajoittamaan vuonna 1947, jolloin pankkien rediskonttausoikeudelle asetettiin markkamääräinen yläraja. Pankit pitivät kassavarojaan Suomen Pankissa ja saivat siltä luottoa sekä kassakreditiivinä (tililuottona) että hypoteekkilainoina obligaatiovakuutta vastaan. Tätä jälkimmäistä kutsutaan vekselien rediskonttaamiseksi, ja siitä tuli merkittävä pankkien keskuspankkirahoituksen muoto. Vekseli on verrattain lyhytaikainen velkakirja, joka voidaan siirtämällä myydä pankille. Tätä tapahtumaa kutsutaan diskonttaukseksi, sillä myyjä ei saa rahaa koko vekselin arvosta, vaan pankki laskee siitä etukäteen koron eräpäivään, ja vähentää sen sekä kulut pääomasta. Nimitys diskonttaus juontaa vekselin velkapääoman nykyarvon laskemisesta diskonttausmenetelmällä. Koska vekseli on luonteeltaan juokseva sitoumus, se voidaan siirtää eteenpäin. Rediskonttauksessa pankit siirsivät vekselimuotoisia saamisiaan Suomen Pankkiin, ja saivat sitä vastaan käteisrahaa. Rediskontattujen vekselien korko oli yleensä sama tai alempi kuin se, jolla pankit olivat itse diskontanneet vekselit, mutta kuitenkin vähintään sama kuin Suomen Pankin asiakkailtaan perimä (alin) diskonttokorko. Muuttamalla rediskonttauskorkoaan Suomen Pankki kykeni vaikuttamaan pankkien halukkuuteen hankkia rahoitusta rediskonttaamalla hallussaan olevia vekseleitä. Koska pankit pyrkivät siirtämään Suomen Pankin niille asettamat lisäkorot omaan antolainaukseensa, Suomen Pankki kykeni rediskonttauskoron avulla melko tehokkaasti säätelemään taloudessa vallitsevaa korkotasoa. Rediskonttauskoron vaihtelu aiheutti kuitenkin Suomen Pankin toivomusten vastaisesti pankkien antolainauskoron nousua, mistä syystä Suomen Pankki 1950 ja 60 -luvuilla ryhtyi rajoittamaan pankkien velkaantumista keskuspankkiin luottokiintiöiden avulla. Tämän lisäksi keskuspankki alkoi säädellä pankkien antolainauskorkoa. Tällä tavalla Suomen rahamarkkinat olivat Suomen Pankin tiukassa ohjauksessa. Vuonna 1958 Suomen Pankki alkoi soveltamaan yhtä yhtenäistä rediskonttausten peruskorkoa, joka ei enää riippunut vekseliin merkitystä diskonttoko- 1 Tähän olen lainannut tekstiä teoksesta: Vappu Ikonen Jaakko Autio Heikki U. Elonen: Suomen Pankki ja luvun lama, Suomen Pankki, Sarja A:85, Helsinki.

3 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 3 rosta. Vuonna 1963 siirryttiin pankkien omiin pääomiin suhteutetuista rediskonttauskiintiöistä markkamääräisiin kiintiöihin. Tällöin kiinnitettiin huomiota lähinnä kunkin rahalaitoksen sitoumusten suuruuteen luvun alkupuolella keskuspankkiluoton myöntämisessä luovuttiin perinteisestä vekselien rediskonttauksesta ja siirryttiin pankkien omien vekselien diskonttaukseen. Vuonna 1979 keskuspankkirahoitusjärjestelmää muutettiin siten, että vekselien diskonttauksesta luovuttiin kokonaan, ja liikepankkien keskuspankkiluotto myönnettiin yksinomaan shekkitililuottona. 1.2 Pankkien antolainauskoron säätely Antolainauksen ylimmän koron säätely alkoi kesällä 1953, kun Suomen Pankki asetti rediskonttausoikeuden ehdoksi sen, että pankit eivät saa antolainauksessaan soveltaa korkeampia korkoja kuin keskuspankin ylin diskonttauskorko. Kesällä 1960 Suomen Pankki esitti rediskonttaaville pankeille, että niiden tulee lainanannossaan soveltaa entistä selkeämpää korkojen porrastusta lainojen käyttötarkoituksen mukaan. Samassa yhteydessä keskuspankki edellytti, että antolainauksen painotettu keskikorko ei saa nousta tiettyä rajaa korkeammaksi. Tästä toimenpiteestä alkoi pankkilainojen keskikoron säätely, joka eri tavoin sovellettuna jatkui vuoteen 1986 asti. 1.3 Päivämarkkinoiden säätely Vuoden 1971 alusta toimeenpantu keskuspankkiluoton lisäkoron päivittäinen määräytymistapa koko keskuspankkiluoton perusteella vaikutti ratkaisevasti ns. päiväluottomarkkinoiden kehittymiseen. Suomen Pankin osallistuminen näille pankkien välille kehittyneille markkinoille katsottiin ennen pitkää tarpeelliseksi, jotta markkinoiden likviditeetti voitaisiin taata ja korkojen heilahteluja vähentää. Syyskuussa 1975 keskuspankkiluottoa alettiin myöntämään myös Suomen Pankin päiväluottomarkkinoille tekemien sijoitusten kautta. Vuosina päivämarkkinat toimivat kiintiöjärjestelmää täydentävänä likviditeetin tasausvälineenä. Pankkien päivämarkkinoilta saamat luotot olivat kiintiöiden ylityksen vaihtoehtoinen rahoituslähde, ja tehdyt päivätalletukset olivat vaihtoehtoinen sijoituskohde tavanmukaiselle antolainaukselle. Päiväkorosta tuli rahamarkkinoille uusi kireyden indikaattori. Vuodesta 1979 päivämarkkinoista tuli rahapolitiikan keskeinen vaikutuskanava. Samalla kiintiöiden merkitys jäi vähiin, ja ne poistettiin kokonaan vuoden 1984 alusta.

4 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA Kassavarantotalletukset Kassavarantotalletusten käyttöönotto on ajoittunut tilanteisiin, joissa rahamarkkinat ovat olleet keveät ja liikalikviditeetin on pelätty johtavan luotonannon liialliseen kasvuun ja suhdanteiden ylikuumenemiseen. Ensimmäisillä kerroilla, vuosina ja , Suomen Pankki keräsi pienehköt määrät kassavarantoja rahalaitosten kanssa tekemiensä sopimusten perusteella. Seuraavan kerran, vuosina , varantojen keruu perustui edelleenkin sopimukseen, vaikka taustalla oli laki johon olisi voitu turvautua, ellei sopimusta olisi saatu aikaan. Vuonna 1979 Suomen Pankki solmi pankkien kanssa uuden kassavarantosopimuksen, jota sittemmin muutettiin muutaman kerran. Siitä lähtien pankeilla on ollut pysyvästi kassavarantotalletuksia Suomen Pankissa. Sopimuksen mukaan kassavarantotalletukset saattavat nousta enintään 5 prosentiksi rahalaitosten ottolainauskannasta, mutta vuonna 1982 katto nostettiin 8 prosenttiin. Vuonna 1984 kassavarantotalletusten pohjaa laajennettiin siten, että se sisältää valuuttamääräisen ottolainauksen kokonaan sekä markkinarahaottolainauksen ja pankkien ulkomaisen nettovelan erinäisin vähennyksin. Vuoden 1987 alusta kassavarantosopimusta muutettiin siten, että mm. pankkien sijoitustodistuksia ei enää laskettu kassavarantovelvoitteen piiriin. Vuonna 1989 sovellettiin tilapäistä lisäkassavarantojärjestelmää, jonka mukaan tietyn rajan ylittävä luotonanto velvoitti pankit tekemään korottomia lisäkassavarantotalletuksia Suomen Pankkiin. Vuonna 1990 solmittiin uusi kassavarantosopimus, jonka mukaan kassavarantovelvoitteen pohjana ovat pelkästään kotimaiset talletukset; samalla kassavarannoille maksettava korko muutettiin peruskorkosidonnaisesta helibor -sidonnaiseksi (Helsinki interbank offered rate). Suomen Pankki noteerasi pankkien välisten sijoitustodistusten markkinoihin perustuvia 1, 2, 3, 6, 9 ja 12 kuukaudelle määriteltyjä helibor -korkoja vuodesta 1987 lähtien, kunnes euribor -korko luvun lopulla teki heliborin tarpeettomaksi. Helibor -korot laskettiin viiden suurimman pankin Suomen Pankille ilmoittamien juoksuajoiltaan eri pituisten omien sijoitustodistustensa ostonoteerausten perusteella. 1.5 Käteisvaraluotot ja erityisrahoitusjärjestelyt Vuonna 1980 otettiin käyttöön ns. käteisvaraluottojärjestely, jonka tarkoituksena oli vähentää käteisrahan tarpeetonta käsittelyä ja kuljetusta. Tällöin pankeille annettiin niiden käteiskassojen suuruinen koroton luotto, jota pidettiin keskuspankkirahoitusjärjestelmän ulkopuolella luvun puolivälistä lähtien Suomen Pankki alkoi muiden rahalaitosten

5 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 5 ja osin myös valtion kanssa suunnitella sellaisia tietyille toimialoille ja yrityksille tarkoitettuja rahoitusjärjestelyjä, jotka katsottiin rakennepoliittisesti tai ulkomaankaupan kannalta tärkeiksi. Tällaisia kohteita olivat esimerkiksi viljakaupan rahoitus, metsätalous sekä metalli- ja laivanrakennusteollisuus. Nämä toimet vakiinnutettiin ns. erityisrahoitusjärjestelyiksi, joita ovat mm. kotimaisten toimitusten rahoitus (KTR; katso SP:in tase), uusvientiluotot pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle viennin kasvusta johtuvan käyttöpääoman tarpeen rahoittamiseksi sekä lyhytaikaiset vientiluotot ulkomaisille ostajille myönnetyn vientiluoton rahoittamiseksi. Kun luvulla rahoituksen yleinen saatavuus parani, nämä rahoitusmudot menettivät merkityksensä siinä määrin, että Suomen Pankki lakkautti erityisrahoitusten myöntämisen vuoden 1989 alusta alkaen. 1.6 Säännöstely ja valuuttakurssit II maailmansodan jälkeen Toisen maailmansodan jälkeen Suomen Pankki säännösteli valuutan vientiä ja tuontia jopa tiukentaen säännöstelyä vuodesta 1948 alkaen. Valuutan säännöstelyyn kytkeytyi olennaisesti ulkomaankaupan, etenkin tuonnin, säännöstely kauppasopimuksin ja lisenssimenettelyin. Näin jatkui vuoteen 1957 asti, jolloin ulkomaankauppa pääosin vapautettiin ja markka muuttui vaihdettavaksi valuutaksi luvun puolivälistä lähtien kansainväliset pääomamarkkinat alkoivat avautua Suomelle ja ulkomaisia sijoituksia alettiin suosia. Pääomaliikkeiden säännöstely jatkui kuitenkin asteittain lieventyvänä aina luvulle asti. Vientiteollisuuden kannattavuuden ja valuuttavarannon hupenemisen takia Suomen markka jouduttiin devalvoimaan useaan otteeseen. Vuonna 1945 markan arvoa alennettiin kolmesti, 43, 28.5 ja 11 %, ja vuonna 1949 kahdesti, 15 ja 31 %. Kansainvälisen Valuuttarahaston jäsenenä markka devalvoitiin IMF:n luvalla 28 %:lla vuonna Tämän devalvoinnin jälkeen tuonnin ja valuutan säännöstelyä ryhdyttiin olennaisesti purkamaan. Pääomanliikkeet jäivät kuitenkin Suomen Pankin luvan varaisiksi aina luvulle asti, mutta niitä lievennettiin moneen otteeseen. Vuonna 1959 sallittiin ulkomaalaisten sijoitukset suomalaisiin pörssiosakkeisiin luvun puolivälistä alkaen kansainväliset pääomamarkkinat alkoivat avautua suomalaisille yrityksille ja ulkomaisen pääoman tuontiin alettiin suhtautua myönteisesti. Vuoden 1963 alusta tuli voimaan uusi rahalaki, jonka myötä otettiin käyttöön uusi rahayksikkö, nykymarkka, joka vastasi 100 vanhaa markkaa. Tämän lain myötä Suomen Pankin toimivalta kaventui siten, että Pankki ei voinut enää yksin päättää markan ulkoises-

6 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 6 ta arvosta, vaan sen tuli tehdä arvonmuutoksesta esitys valtioneuvostolle, jonka oli joko hyväksyttävä se muuttamattomana tai hylättävä. Kun Bretton Woods vuonna 1971 romahti, markan arvoa ryhdyttiin ohjaamaan edellä määritellyn valuuttaindeksin avulla. Valtioneuvosto päätti indeksin rajoista, joiden sisällä Pankin johtokunta saattoi säädellä markan arvoa. Vuonna 1967 markka devalvoitiin 24 %:lla luvulla kotimainen inflaatio oli jatkuvasti kansainvälistä korkeampi, mistä syystä markka devalvoitiin vuosina 1977 ja 78 kolmesti, yhteensä 18 %:lla. Markan ulkoista arvoa nostettiin vuosina 1979 ja 80 pienillä revalvaatioilla, ja lokakuussa 1982 markka devalvoitiin vastaavalla määrällä. Vuonna 1989 markka revalvoitiin 4 %:lla, kun taas marraskuussa 1991 markka devalvoitiin 12 %:lla. Syyskuussa 1992 markka laskettiin kellumaan ja kelluttamista jatkettiin vuoteen 1996 asti jolloin Suomi liittyi ERM:iin. 1.7 Rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn purkaminen Rahoitusmarkkinoilla luvulla tapahtunut sääntelyn purkaminen vaati pankkien keskuspankkiluoton täydellisen uudistamisen. Viime vaiheessa lähinnä päiväkorkoihin nojautunut rahapoliittinen ohjausjärjestelmä korvattiin markkinaehtoisella ohjausjärjestelmällä, jossa keskuspankki markka- ja valuuttainterventioillaan (väliintuloillaan) vaikutti suoraan pankkien keskuspankkivelan määrään ja markkinakorkoihin. Vuodesta 1987 lähtien pankkien likviditeetin säätelyssä käytettiin sijoitustodistuskauppoja. Kotimaisten rahoitusmarkkinoiden kehityksen keskeisin osa on ollut ns. lyhyen rahan markkinoiden syntyminen 2. Pankkien välisen rahamarkkinakaupan (ns. tukkumarkkinoiden) syntyminen sijoitustodistusten pohjalle mahdollisti siirtymisen avomarkkinaoperaatioihin perustuvaan keskuspankkipolitiikkaan. Suomessa lyhytaikaisen rahoituksen markkinat muodostuvat pääasiassa pankkien välisestä kaupasta jälkimarkkinakelpoisilla rahamarkkinainstrumenteilla. Näitä instrumentteja ovat pankkien ja Suomen Pankin liikkeelle laskemat sijoitustodistukset, yritystodistukset, valtion velkasitoumukset sekä kuntatodistukset. Rahamarkkinakaupasta suurin osa käydään sijoitustodistuksilla. Sitä mukaa kun säännöstely rahamarkkinoilla vähentyi, pankkitoimintaan liittyvien riskien seuraaminen tuli yhä tärkeämmäksi. Suomen Pankki (nykyisin osana EKP:ia) valvoo pankkien toimintaa yhdessä pankkitarkastusviraston kanssa. Viime vuosina riskienseurannan ja -hallinnan pääpaino on kohdistunut korko-, maksuvalmius- ja sijoitusriskeihin. 2 Tässä lainaan kirjoitusta: Jarmo Kontulainen: Sijoitustodistusmarkkinat, teoksessa: Suomen rahoitusmarkkinat 1990, Suomen Pankki Sarja A:79, 1991.

7 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 7 Keskuspankin harjoittama pankkien vakavaraisuuskontrolli on tärkeää siitä syystä, että talouden rahajärjestelmä perustuu yleisön luottamukseen sekä symbolisen rahayksikön ostovoimaan että pankkeihin tehtyjen talletusten turvallisuuteen. Pankit ovat vastuussa tallettajille heidän rahojensa turvallisesta sijoittamisesta. Suomen luvun alussa kokema pankkikriisi osoitti konkreettisesti sen, miten haavoittuva talouden raha- ja pankkijärjestelmä on. Suomen pankkikriisin keskuspankille aiheuttamat kustannukset näkyvät edellä esitetyissä Suomen Pankin taseen vuoden 1992 tiedoissa vastaavaa - puolella. 1.8 Pankkilainsäädännöstä Pankkilainsäädännön keskeinen tarkoitus on tarjota yleisölle mahdollisuus sijoittaa varoja laitoksiin, joiden maksuvalmius ja vakavaraisuus on lainsäädännöllä ja julkisella valvonnalla turvattu, ja joihin tehtävät sijoitukset eivät tämän vuoksi edellytä sijoitukseen liittyvien riskien erityistä asiantuntemusta vaativaa harkintaa. Eri raha- ja luottolaitoksia koskeva lainsäädäntö voidaan jakaa kolmeen osaan. Keskeisenä osana on lainsäädäntö, joka säätelee yleisöltä talletuksia ottavien (ottolainaus) rahalaitosten, liikepankkien, säästöpankkien ja osuuspankkien toimintaa. Toisen osan muodostaa pääasiassa obligaatiolainoin hankituista varoista pitkäaikaisia luottoja myöntäviä kiinnitysluottopankkeja koskeva lainsäädäntö. Kolmantena osana on näiden laitosten julkista valvontaa koskeva lainsäädäntö. Pankkilainsäädäntöön luetaan kuuluvaksi myös Postipankkia ja luotto-osakeyhtiöitä sekä hypoteekkiyhdistyksiä koskevat lait. Pankkitarkastuslain mukaan liike-, säästö-, osuus- ja kiinnitysluottopankkien sekä hypoteekkiyhdistysten, luotto-osakeyhtiöiden, pankkien vakuusrahastojen ja ulkomaisten luottolaitosten edustustojen toimintaa valvoo valtiovarainministeriön alainen pankkitarkastusvirasto. Pankkitarkastusviraston tehtävänä on valvoa sitä, että mainitut yhteisöt toimivat lain ja yhtiöjärjestyksensä tai sääntöjensä mukaisesti. Viraston on suoritettava valvonnassaan olevien yhteisöjen tarkastus niin usein ja siinä laajuudessa, kuin valvontatehtävien hoitaminen vaatii. Nykyisin tämä pankkien valvonta tehdään EKP:n ohjeistuksen mukaan ja sen valvonnan alla.

8 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA EUROOPAN RAHALIITTO 2.1 EKPJ:n historia lyhyesti kolmen vaiheen kautta EMU:iin Eurooppaneuvosto vahvisti kesäkuussa 1988 tavoitteeksi talous- ja rahaliiton asteittaisen toteuttamisen ja antoi Euroopan komission silloisen puheenjohtajan, Jacques Delorsin, johtamalle komitealle tehtäväksi ehdottaa konkreettisia vaiheita, joiden kautta liittoon edettäisiin. 3 Komiteassa olivat mukana EY:n kansallisten keskuspankkien pääjohtajat sekä Kansainvälisen järjestelypankin johtajistoon tuolloin kuulunut Alexandre Lamfalussy, taloustieteen professori Niels Thygesen Kööpenhaminasta sekä Banco Exterior de Españan silloinen pääjohtaja Miguel Boyer. Komitean työn tuloksena syntyneessä niin kutsutussa Delorsin raportissa esitettiin etenemistä rahaliittoon kolmen erillisen vaiheen kautta. Economic and Monetary Unionin (EMU) ensimmäinen vaihe Kesäkuussa 1989 Eurooppa-neuvosto päätti Delorsin raportin pohjalta, että Talous- ja rahaliiton (EMU) toteuttaminen alkaisi , johon mennessä periaatteessa kaikki pääomanliikkeiden rajoitukset poistettiin jäsenvaltioiden väliltä. Tämä tiesi uusia velvollisuuksia myös Euroopan talousyhteisön jäsenmaiden keskuspankkien pääjohtajien komitealle, jonka merkitys valuuttayhteistyön edistäjänä oli kasvanut jatkuvasti aina sen perustamisesta Neuvoston päätöksessä säädettyihin komitean tehtäviin kuului mm. käydä neuvotteluja ja edistää jäsenvaltioiden rahapolitiikan yhdenmukaistamista, jotta hintavakaus voitaisiin saavuttaa. Koska käytettävissä oleva aika oli suhteellisen lyhyt ja monenlaisia toimenpiteitä oli vietävä läpi, keskuspankkien pääjohtajien komitea käynnisti myös Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valmistelut. Ensimmäiseksi oli ratkaistava, mitkä asiat täytyi selvittää jo varhaisessa vaiheessa, vahvistettava työohjelma vuoden 1993 loppuun mennessä sekä määriteltävä jo olemassa olevien alakomiteoiden ja erityisesti tähän tarkoitukseen perustettujen työryhmien tehtävät. Toisen ja kolmannen vaiheen toteuttamiseksi Euroopan talousyhteisön perustamissopimusta ( Rooman sopimus ) oli tarkistettava, jotta voitiin luoda tarvittava institutionaalinen rakenne. Tätä tarkoitusta varten pidettiin vuonna 1991 Talous- ja rahaliittoa käsitellyt hallitustenvälinen konferenssi yhtä aikaa poliittista unionia koskeneen hallitustenvälisen konferenssin kanssa. Keskustelut johtivat sopimukseen Euroopan Unionista. Se hyväksyttiin joulukuussa 1991 ja allekirjoitettiin Maastrichtissa Euroopan rahaunionia koskettavan tekstin olen kopioinut EKP:n sivuilta

9 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 9 Ratifioimisprosessin viivästymisen johdosta sopimus kuitenkin tuli voimaan vasta Sillä muutettiin Euroopan talousyhteisön perustamissopimusta, vaihdettiin sen nimeksi Euroopan yhteisön perustamissopimus ja lisättiin siihen mm. pöytäkirjat Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin (EKP) perussäännöstä sekä Euroopan rahapoliittisen instituutin (European Monetary Institute) perussäännöstä. EMU:n toinen vaihe - EMI ja EKP perustetaan EMU:n toinen vaihe alkoi , kun Euroopan rahapoliittinen instituutti (EMI) perustettiin ja keskuspankkien pääjohtajien komitea lakkautettiin. EMI:n tilapäisyys kuvasti hyvin yhteisön rahapoliittisen integraation tasoa vuosikymmenen puolivälissä. EMI ei ollut vastuussa rahapolitiikan harjoittamisesta Euroopan unionissa, koska kansallisilla viranomaisilla oli edelleen yksinoikeus harjoittaa rahapolitiikkaa, eikä sillä myöskään ollut toimivaltaa suorittaa valuuttaoperaatioita. EMI:n kaksi päätehtävää olivat: 1) keskuspankkien välisen yhteistyön lujittaminen ja rahapolitiikan yhteensovittaminen, sekä 2) tarpeellisten valmistelujen hoitaminen Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perustamiseksi sekä yhteisen rahapolitiikan harjoittamiseksi ja yhteisen rahan luomiseksi kolmannessa vaiheessa. EMI toimi neuvottelufoorumina; siellä voitiin vertailla näkemyksiä ja vaihtaa tietoja politiikkaan liittyvissä kysymyksissä, ja se täsmensi lainsäädännöllisen, organisatorisen ja logistisen toimintakehikon, jonka EKPJ tarvitsi hoitaakseen tehtäviään kolmannen vaiheen aikana. Joulukuussa 1995 Eurooppa-neuvosto hyväksyi kolmannen vaiheen alussa käyttöön otettavalle Euroopan rahayksikölle nimen euro ja vahvisti, että EMU:n kolmas vaihe alkaisi Euroon siirtymisen aikataulu julkistettiin hyvissä ajoin. Suunnitelma perustui pääasiassa EMI:n yksityiskohtaisiin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä EMI:lle annettiin tehtäväksi valmistella euroalueen ja muiden EU-maiden tulevia keskinäisiä rahapoliittisia ja valuuttakurssisuhteita. EMI toimitti selontekonsa Eurooppa-neuvostolle joulukuussa 1996, ja se oli pohjana Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 1997 antamalle päätöslauselmalle, joka koski uuden valuuttakurssimekanismin (Exchange Rate Mechanism 2) periaatteita ja peruselementtejä. Joulukuussa 1996 EMI toimitti Eurooppa-neuvostolle myös lopullisen suunnitelman liikkeeseenlaskettavien eurosetelien ulkoasuksi, ja suunnitelma julkaistiin pian sen jälkeen. Perustamissopimuksen EMU:a koskevien määräysten täydentämiseksi ja täsmentämiseksi Eurooppa-neuvosto antoi kesäkuussa 1997 kaksi päätöslauselmaa, jotka muodostavat vakaus- ja

10 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 10 kasvusopimuksen ja joilla pyritään varmistamaan budjettikuri talous- ja rahaliitossa. Sopimusta täydennettiin EU:n neuvoston toukokuussa 1998 antamalla julistuksella, joka vahvisti sopimukseen liittyviä velvoitteita. EU:n neuvosto päätti valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa yksimielisesti, että 11 EU:n jäsenvaltiota (Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi) täytti edellytykset yhteisen rahan käyttöönottamiseksi Nämä maat siis osallistuisivat EMU:n kolmanteen vaiheeseen. Valtion- tai hallitusten päämiehet saavuttivat myös poliittisen yhteisymmärryksen siitä, keitä suositeltaisiin nimitettäviksi Euroopan keskuspankin (EKP) johtokuntaan. Samalla yhteisen rahan käyttöön ottavien jäsenmaiden valtiovarainministerit päättivät yhdessä näiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajien, Euroopan komission ja EMI:n kanssa, että euron peruuttamattomien muuntokurssien määrittämisessä käytettäisiin rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden valuuttojen tuolloin voimassa olleita kahdenvälisiä ERM:in keskuskursseja. Rahaliittoon osallistuvien 11 jäsenvaltion hallitukset nimittivät EKP:lle pääjohtajan, varapääjohtajan ja EKP:n johtokunnan neljä muuta jäsentä. Nimitykset tulivat voimaan , jolloin EKP perustettiin. EKP ja rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit muodostavat eurojärjestelmän, joka määrittelee yhteisen rahapolitiikan EMU:n kolmannessa vaiheessa. EKP:n perustaminen merkitsi, että EMI:n tehtävä oli suoritettu. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 123 artiklan (ent. 109 l artikla) mukaisesti EMI asetettiin selvitystilaan kun EKP oli perustettu. Kaikki EMI:lle uskotut valmistelut saatiin ajoissa päätökseen, ja EKP käytti loppuvuoden 1998 järjestelmien ja menettelyjen lopulliseen testaamiseen. EMU:n kolmas vaihe valuuttakurssit kiinnitetään peruuttamattomasti EMU:n kolmas ja viimeinen vaihe alkoi rahaliittoon alkuvaiheessa osallistuneiden 11 jäsenvaltion valuuttakurssien peruuttamattomasta kiinnittämisestä , jolloin EKP otti vastuulleen yhteisen rahapolitiikan harjoittamisen. Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden määrä kasvoi 12:een , kun Kreikka siirtyi EMU:n kolmanteen vaiheeseen. Siitä alkaen Kreikan keskuspankki on ollut osa eurojärjestelmää. Ennen Kreikan liittymistä rahaliittoon EU:n neuvosto valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa totesi päätöksessään, että Kreikka täytti lähentymiskriteerit.

11 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) organisaatio Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) muodostavat Euroopan keskuspankki (EKP) ja EU:n kaikkien 15 jäsenvaltion kansalliset keskuspankit. Termillä eurojärjestelmä tarkoitetaan EKP:a ja euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja. Vaikka euroalueeseen kuulumattomienkin jäsenvaltioiden keskuspankit ovat EKPJ:n jäseniä, ne ovat siinä mielessä erikoisasemassa, että ne voivat edelleen harjoittaa kansallista rahapolitiikkaa, mutta eivät osallistu euroalueen yhteistä rahapolitiikkaa koskevaan päätöksentekoon eivätkä päätösten toimeenpanemiseen. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ( perustamissopimus ) ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ( EKPJ:n perussääntö ) mukaisesti eurojärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta. Tästä tavoitteesta tinkimättä eurojärjestelmän on tuettava yhteisön yleistä talouspolitiikkaa ja noudatettava avoimen markkinatalouden periaatteita. Eurojärjestelmän perustehtäviä ovat: 1) seteleiden liikkeeseenlasku euroalueella, 2) euroalueen rahapolitiikan määritteleminen ja toteuttaminen, 3) valuuttaoperaatioiden suorittaminen sekä jäsenvaltioiden valuuttavarantojen hallussapito ja hoito, sekä 4) maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen. Eurojärjestelmä tarvitsee toimivan pankkijärjestelmän, jonka kautta EKP:n rahapoliittiset operaatiot suoritetaan. Näitä pankkeja on yli 8000 kpl, ja ne sijaitsevat euroalueen 12 maassa. EKP:n rahapoliittisilla operaatioilla joko lisätään tai vähennetään euroalueen likviditeettiä. EKP seuraa em. pankkien toimintaa, mutta vastuu pankkivalvonnasta kuuluu kansallisille keskuspankeille. Eurojärjestelmä tukee luottolaitosten toiminnan ja rahoitusjärjestelmän vakautta valvovia toimivaltaisia viranomaisia. EKP neuvoo yhteisöä ja kansallisia viranomaisia toimivaltaansa kuuluvissa asioissa, erityisesti kun on kyse Euroopan yhteisön tai kansallisesta lainsäädännöstä. EKPJ:n tehtävistä huolehtiminen edellyttää myös, että EKP kerää kansallisten keskuspankkien avustuksella tarvittavat tilastotiedot joko toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta tai suoraan taloudellisilta toimijoilta. Eurojärjestelmässä päätöksenteko tapahtuu keskitetysti EKP:n päätöksentekoelinten eli EKP:n neuvoston ja johtokunnan kautta. Niin kauan kuin on jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, yleisneuvosto säilyy kolmantena päätöksentekoelimenä. EKP:n neuvoston muodostavat kaikki johtokunnan jäsenet sekä keskuspankkien pääjohtajat niistä jäsenvaltioista, joita ei koske poikkeus, eli euron käyttöön ottaneista maista. EKP:n neuvos-

12 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 12 ton päätehtävät ovat: 1) Eurojärjestelmälle uskottujen tehtävien suorittamiseksi tarvittavien suuntaviivojen antaminen ja päätösten tekeminen, 2) Euroalueen rahapolitiikan määritteleminen mukaan lukien tarvittaessa päätökset, jotka koskevat rahapolitiikan välitavoitteita, virallisia korkoja ja varantojen hankkimista eurojärjestelmässä, ja 3) Tarvittavien suuntaviivojen antaminen näiden päätösten täytäntöön panemiseksi. Johtokunnan muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, joilla tulee olla arvostettu asema ja ammattikokemusta rahatalouden tai pankkitoiminnan alalla. Heidät nimitetään jäsenvaltioiden valtiontai hallitusten päämiesten tekemällä yhteisellä päätöksellä, joka perustuu EU:n neuvoston suositukseen. Neuvoston on ennen suosituksen antamista kuultava Euroopan parlamenttia ja EKP:n neuvostoa (ensimmäisten nimitysten yhteydessä kuultiin Euroopan rahapoliittisen instituutin (EMI) neuvostoa). Johtokunnan päätehtävät ovat: 1) Rahapolitiikan toteuttaminen EKP:n neuvoston antamien suuntaviivojen ja päätösten mukaisesti ja tarvittavien ohjeiden antaminen kansallisille keskuspankeille, 2) EKP:n neuvoston sille tietyissä asioissa siirtämän toimivallan käyttäminen. Yleisneuvoston muodostavat EKP:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kaikkien 15 jäsenvaltion kansallisten keskuspankkien pääjohtajat. EKP:n neuvosto hoitaa EMI:ltä siirtyneitä tehtäviä, joita EKP:n on vielä talous- ja rahaliiton (EMU) kolmannessa vaiheessakin hoidettava, niin kauan kuin yhtä tai useampaa jäsenvaltiota koskee poikkeus. Yleisneuvosto osallistuu myös: 1) EKP:n neuvoa-antavien tehtävien hoitamiseen, 2) Tilastotietojen keräämiseen, 3) EKP:n vuosikertomusten valmisteluun, 4) Kansallisten keskuspankkien kirjanpidon ja raportoinnin yhdenmukaistamista koskevien sääntöjen laatimiseen, 5) EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteen määrittämiseen liittyviin toimenpiteisiin, joista ei ole määrätty perustamissopimuksessa, 6) EKP:n henkilöstön palvelussuhteen ehtojen määrittelyyn, sekä 7) Valuuttakurssien lopullista vahvistamista koskeviin valmisteluihin niitä jäsenvaltioita varten, joita koskee poikkeus.

13 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 13 Eurojärjestelmä on riippumaton. Eurojärjestelmään liittyviä tehtäviä hoitaessaan EKP, kansalliset keskuspankit ja niiden päätöksentekoelinten jäsenet eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita miltään ulkopuoliselta taholta. Yhteisön toimielimet ja elimet sekä jäsenvaltioiden hallitukset eivät saa yrittää vaikuttaa EKP:n tai kansallisten keskuspankkien päätöksentekoelinten jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään. EKPJ:n perussääntö turvaa kansallisten keskuspankkien pääjohtajien ja johtokunnan jäsenten virassapysymisoikeuden seuraavilla määräyksillä: 1) pääjohtajien toimikausi on vähintään viisivuotinen ja uusittavissa, 2) johtokunnan jäsenten toimikausi on vähintään kahdeksanvuotinen, eikä sitä voida uusia (jatkuvuuden varmistamiseksi ensimmäisten johtokunnan jäsenten toimikaudet on porrastettu puheenjohtajaa lukuun ottamatta), 3) erottaminen on mahdollista vain, jos henkilö ei pysty hoitamaan tehtäväänsä tai on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen, ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ratkaisee kaikki näissä asioissa syntyvät riidat. EKP:n pääoma on 5 miljardia euroa. Ainoastaan kansalliset keskuspankit voivat merkitä ja pitää hallussaan EKP:n pääomaa. Pääoman merkitsemisessä on otettu jakoperusteeksi jäsenvaltion osuus yhteisön BKT:sta ja väkiluvusta. Pääomaa on tähän mennessä maksettu runsaan neljän miljardin euron arvosta. Euroalueen kansalliset keskuspankit ovat maksaneet osuutensa EKP:n pääomasta kokonaisuudessaan. Euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit ovat kukin maksaneet 5 % osuudestaan ja osallistuneet näin EKP:n toimintakustannuksiin. EKP:n alkupääoma oli siten lähes neljä miljardia euroa. Kun Kreikka siirtyi EMU:n kolmanteen vaiheeseen, Kreikan keskuspankki maksoi loput 95 % osuudestaan. Euroalueen jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit ovat lisäksi siirtäneet EKP:lle valuuttavarantosaamisia yhteensä lähes 40 miljardia euroa vastaavan määrän. Kunkin kansallisen keskuspankin osuus oli suhteessa sen osuuteen EKP:n merkitystä pääomasta, ja vastineeksi EKP myönsi kansallisille keskuspankeille niiden osuuksia vastaavan määrän euromääräisiä rahoitusvaateita. Valuuttavarantojen siirroista 15 % suoritettiin kullassa ja loput 85 % Yhdysvaltain dollareissa ja Japanin jeneissä. Lisätietoja institutionaalisesta rakenteesta saa EKP:n Kuukausikatsauksen heinäkuun 1999 numerossa olevasta artikkelista Euroopan keskuspankkijärjestelmän institutionaalinen rakenne, sivut

14 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA EKP:n rahapolitiikan strategia ja eurojärjestelmän toimintakehikko Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ( EKPJ:n perussääntö ) 2 artiklassa määritellään Euroopan keskuspankkijärjestelmän ensisijaiseksi tavoitteeksi hintatason vakauden ylläpitäminen. EKPJ tukee yleistä talouspolitiikkaa yhteisössä ja myötävaikuttaa siten yhteisön tavoitteiden saavuttamiseen, mutta hintatason vakaus asetetaan tässäkin etusijalle. Tavoitteidensa saavuttamiseksi EKPJ noudattaa vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden periaatetta ja edistää voimavarojen tehokasta kohdentamista EKP:n rahapolitiikan strategia Jotta EKPJ voisi täyttää selkeästi määritellyn tehtävänsä, Euroopan yhteisön perustamissopimus ( perustamissopimus ) antaa EKPJ:lle ja sitä kautta myös eurojärjestelmälle huomattavan institutionaalisen riippumattomuuden, joskin tähän riippumattomuuteen liittyy myös laaja tilintekovelvollisuuden ja avoimuuden vaatimus. Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto julkisti vakauteen tähtäävän EKP:n rahapolitiikan strategian, joka ohjaa sen rahapoliittista päätöksentekoa talous- ja rahaliiton (EMU) kolmannessa vaiheessa. Strategia muodostuu kolmesta keskeisestä osatekijästä, jotka ovat hintavakauden kvantitatiivinen määrittely ja tavoitteen saavuttamiseen käytettävän strategian ns. pilarit. Nämä kaksi pilaria ovat: 1) rahan määrän merkittävä asema, josta viestii ilmoitus lavean rahaaggregaatin M3 kasvulle asetetusta kvantitatiivisesta viitearvosta, sekä 2) laaja, koko euroalueen tulevan hintakehityksen sekä hintavakauteen kohdistuvien riskien arviointi. Tarkempia tietoja strategiasta saa EKP:n Kuukausikatsauksen tammikuun 1999 numerossa olevasta artikkelista Vakauteen tähtäävän eurojärjestelmän rahapolitiikan strategia, sivut (periodical publications) Eurojärjestelmän toimintakehikko Eurojärjestelmän rahapoliittisista tehtävistä ja toimista määrätään EKPJ:n perussäännössä (17-24 artikla). Euroopan rahapoliittinen instituutti (EMI) loi näiden määräysten pohjalta toimintakehikon yhteistä rahapolitiikkaa varten. Lopulliset toimintakehikkoa koskevat päätökset tehtiin EKP:n neuvostossa vuoden 1998 jälkipuoliskolla. EKP:n neuvosto voi tehdä erinäisiä muutoksia alla kuvattuihin menettelyihin ja välineisiin. Tarkempia tietoja saa

15 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 15 julkaisusta Yhteinen rahapolitiikka euroalueella Yleisasiakirja eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä (Huhtikuu 2002) Rahapolitiikan välineet ja menettelyt Toimintakehikko koostuu joukosta rahapolitiikan välineitä. Eurojärjestelmä toteuttaa avomarkkinaoperaatioita, tarjoaa maksuvalmiusjärjestelyjä ja edellyttää luottolaitosten pitävän vähimmäisvarantoja eurojärjestelmän kansallisissa keskuspankeissa. Avomarkkinaoperaatiot: Avomarkkinaoperaatiot ovat keskuspankin aloitteesta rahamarkkinoilla toteutettavia operaatioita. Avomarkkinaoperaatioilla on tärkeä asema EKP:n rahapolitiikassa, sillä niiden avulla ohjataan lyhyitä korkoja, säädellään markkinoiden likviditeettiä ja viestitään rahapolitiikan linjasta. Eurojärjestelmällä on käytössään viidenlaisia välineitä avomarkkinaoperaatioiden toteuttamiseen. Tärkein väline ovat käänteisoperaatiot (jotka perustuvat takaisinostosopimuksiin tai vakuudellisiin luottoihin). Käänteisoperaatioissa eurojärjestelmä ostaa tai myy vakuuskelpoisia arvopapereita takaisinostosopimuksin tai tekee luotto-operaatioita, joiden vakuutena on vakuuskelpoisia arvopapereita. Käänteisoperaatioilla hoidetaan sekä perusrahoitusta että pitempiaikaista rahoitusta. Eurojärjestelmä voi myös tehdä suoria kauppoja, laskea liikkeeseen velkasitoumuksia, tehdä valuuttaswapeja ja kerätä määräaikaistalletuksia. Suorilla kaupoilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joissa eurojärjestelmä ostaa tai myy vakuuskelpoisia arvopapereita suoraan markkinoilla. Suorien kauppojen vastapuolia ei ole rajattu, vaan ainoastaan riittävät vakuudet vaaditaan. Swapeilla tarkoitetaan kahden osapuolen tekemiä keskinäisiä vaihtosopimuksia. Swapit voivat koskea valuuttoja tai erilaisia korkoja. Esimerkiksi toinen pankki on myöntänyt USA:n dollarimuotoisen avistakurssilainan ja toinen pankki samanarvoisen termiinikurssilainan, ja pankit tekevät swap - sopimuksen, jossa lainat vaihdetaan pankkien kesken. Valuuttaswap voidaan tehdä myös kahden eri valuutan kesken; esimerkiksi kiinteäkorkoinen USA:n dollarilaina vaihdetaan muuttuvakorkoiseen eurolainaan. Korkoswapissa taas kaksi pankkia vaihtavat esimerkiksi kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen samassa valuutassa myönnetyn samansuuruisen lainan korko- ja takaisinmaksuvirrat keskenään. Swap -sopimuksilla pankit voivat vaikuttaa lainaportfolionsa valuuttakurssi- ja korkoriskeihin. Avomarkkinaoperaatiot käynnistää EKP, joka myös päättää käytettävästä välineestä ja operaatioiden ehdoista. Avomarkkinaoperaatioita voidaan toteuttaa vakiohuutokauppoina, pikahuutokauppoina tai kahdenvälisinä kaup-

16 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 16 poina. Huutokaupoilla tarkoitetaan keskuspankin rahoitusinstrumenttien osto- tai myyntioperaatioita, jotka tehdään vastapuolten kilpailevien tarjousten perusteella. Kilpailukykyisimmät tarjoukset hyväksytään ensin kunnes koko haluttu likviditeettimäärä, jonka keskuspankki haluaa lisätä tai vähentää, on käytetty. Vakiohuutokaupoilla tarkoitetaan huutokauppamenettelyä, jota eurojärjestelmä käyttää säännöllisissä avomarkkinaoperaatioissaan. Vakiohuutokaupat käydään 24 tunnin kuluessa, jossa kaikilla yleiset kelpoisuusehdot täyttävillä vastapuolilla on oikeus tehdä tarjouksia. Pikahuutokaupat puolestaan toteutetaan tunnin kuluessa ja niiden vastapuolten määrä on rajoitettu. Kahdenvälisissä kaupoissa keskuspankki käy kauppaa ainoastaan yhden tai muutaman vastapuolen kanssa soveltamatta huutokauppamenettelyä. Eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatiot voidaan jakaa tarkoituksen, säännöllisyyden ja käytettyjen menettelyjen perusteella neljään ryhmään: 1) Perusrahoitusoperaatiot ovat säännöllisiä maksuvalmiutta lisääviä käänteisoperaatioita, jotka toteutetaan viikoittain ja joissa sovellettava maturiteetti on kaksi viikkoa. Kansalliset keskuspankit toteuttavat nämä operaatiot vakiohuutokauppoina etukäteen ilmoitetun aikataulun mukaan. Perusrahoitusoperaatiot ovat keskeisessä asemassa eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatioiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta, ja suurin osa rahoitussektorille tarjottavasta likviditeetistä jaetaan niiden kautta. 2) Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot ovat maksuvalmiutta lisääviä operaatioita, jotka toteutetaan kuukausittain ja joissa sovellettava maturiteetti on kolme kuukautta. Kansalliset keskuspankit toteuttavat nämä operaatiot vakiohuutokauppoina etukäteen ilmoitetun aikataulun mukaan. Näiden operaatioiden tarkoituksena on lisätä vastapuolten pitempiaikaista maksuvalmiutta. Eurojärjestelmä ei yleensä anna markkinoille tarkoituksellisia rahapoliittisia signaaleja näiden operaatioiden välityksellä, joten se toimii tavallisesti hinnanottajana. 3) Hienosäätöoperaatioita toteutetaan tarpeen vaatiessa markkinoiden likviditeetin hallitsemiseksi ja korkojen säätelemiseksi. Niitä käytetään erityisesti markkinoiden likviditeetin odottamattomista vaihteluista johtuvien korkovaikutusten tasaamiseksi. Hienosäätöoperaatiot toteutetaan pääasiassa käänteisoperaatioina, mutta niitä voidaan tehdä myös suorina kauppoina, valuuttaswapeina tai keräämällä määräaikaistalletuksia. Hienosäätöoperaatioiden toteuttamisessa käytettävät välineet ja menettelyt sopeutetaan aina kaupantekotapaan ja operaation erityistavoitteisiin. Kansalliset keskuspankit toteuttavat hienosäätöoperaatiot yleensä joko pikahuutokauppoina tai kahdenvälisinä kauppoina. EKP:n neuvosto päättää, toteuttaako EKP poikkeustilanteessa kahdenvälisiä hienosäätöoperaatioita itse.

17 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA ) Lisäksi EKP voi toteuttaa rakenteellisia operaatioita laskemalla liikkeeseen velkasitoumuksia sekä tekemällä käänteisoperaatioita ja suoria kauppoja. Näillä operaatioilla EKP pystyy vaikuttamaan eurojärjestelmän rakenteelliseen asemaan suhteessa rahoitussektoriin. Kansalliset keskuspankit toteuttavat käänteisoperaatiot ja velkasitoumusten liikkeeseenlaskut vakiohuutokauppoina. Suorat kaupat toteutetaan kahdenvälisinä kauppoina. Maksuvalmiusjärjestelmä: Maksuvalmiusjärjestelmän avulla pyritään lisäämään tai vähentämään yön yli -likviditeettiä, viestimään rahapolitiikan yleislinjasta ja hillitsemään yön yli -markkinakorkojen liikkeitä. Maksuvalmiusjärjestelmää hoidetaan hajautetusti kansallisissa keskuspankeissa, ja hyväksytyt vastapuolet voivat käyttää sitä oma-aloitteisesti kahdella eri tavalla: 1) Maksuvalmiusluoton avulla vastapuolet voivat saada kansallisilta keskuspankeilta yön yli -likviditeettiä hyväksyttyjä vakuuksia vastaan. Maksuvalmiusluoton korko muodostaa normaalioloissa yön yli -markkinakoron ylärajan. 2) Talletusmahdollisuutta käyttämällä vastapuolet taas voivat tehdä yön yli -talletuksia kansallisiin keskuspankkeihin. Talletuksen korko muodostaa normaalioloissa yön yli -markkinakoron alarajan. Vähimmäisvarannot: EKP:n neuvosto on päättänyt, että vähimmäisvarannot ovat erottamaton osa rahapolitiikan toimintakehikkoa kolmannessa vaiheessa. Vähimmäisvarantojärjestelmän tarkoituksena on tasata rahamarkkinakorkoja, luoda (tai lisätä) rakenteellisen keskuspankkirahoituksen tarvetta sekä mahdollisesti auttaa rahan määrän kasvun hallinnassa. Kunkin laitoksen varantovelvoite määräytyy sen tasetietojen perusteella, ja EKP voi muuttaa varantovelvoiteprosenttia milloin tahansa. Korkojen tasaamistehtävän vuoksi eurojärjestelmän vähimmäisvarantojärjestelmä sallii keskiarvoistamisen. Varantovelvoitteen täyttyminen määräytyy siten sen mukaan, kuinka suuri laitoksen päivittäinen varantotalletus on keskimäärin ollut yhden kuukauden pitoajanjakson aikana. Vähimmäisvarantotalletuksille maksetaan korkoa, joka vastaa eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden keskimääräistä korkoa pitoajanjakson aikana Vastapuolet EKP:n rahapolitiikan toimintaympäristöä määriteltäessä on pyritty varmistamaan, että sillä on runsaasti erilaisia vastapuolia. Ainoastaan vähimmäisvarantojärjestelmän alaiset laitokset voivat käyttää maksuvalmiusjärjestelmää ja osallistua vakiohuutokauppoina toteutettaviin avomarkkinaoperaatioihin. Eurojärjestelmä voi rajoittaa hienosäätöoperaatioihin osallistuvien

18 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 18 vastapuolten määrää. Suoriin kauppoihin osallistuvien vastapuolten määrälle ei puolestaan aseteta ennakkorajoituksia. Rahapoliittisissa valuuttaswapeissa käytetään vastapuolina valuuttamarkkinoiden aktiivisia toimijoita Vakuuskelpoiset arvopaperit EKPJ:n perussäännön 18.1 artiklan mukaan kaiken eurojärjestelmän luotonannon on perustuttava riittäviin vakuuksiin. Eurojärjestelmä hyväksyy operaatioidensa vakuudeksi monenlaisia arvopapereita. Vakuuskelpoiset arvopaperit jaotellaan lähinnä eurojärjestelmän sisäisiä tarkoituksia varten kahteen ryhmään: ykköslistan (tier one) ja kakkoslistan (tier two) arvopapereihin. Ykköslistan arvopapereita ovat jälkimarkkinakelpoiset velkakirjat, jotka täyttävät EKP:n koko euroalueelle vahvistamat yhdenmukaiset kelpoisuusvaatimukset. Kakkoslistan arvopapereita ovat sellaiset muut jälkimarkkinakelpoiset ja ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, jotka ovat erityisen tärkeitä kansallisille rahoitusmarkkinoille ja pankkijärjestelmille ja joiden kelpoisuusvaatimukset vahvistetaan kansallisissa keskuspankeissa EKP:n hyväksymällä tavalla. Ykkös- ja kakkoslistan välillä ei ole eroa siinä, minkä laatuisia arvopaperit ovat tai millaisten eurojärjestelmän rahapoliittisten operaatioiden yhteydessä ne katsotaan vakuuskelpoisiksi (kakkoslistan arvopapereita ei kuitenkaan yleensä käytetä suorissa kaupoissa). Eurojärjestelmän rahapoliittisten operaatioiden vakuudeksi kelpaavia arvopapereita voidaan käyttää myös päivänsisäisten luottojen vakuutena. Eurojärjestelmän vastapuolet voivat lisäksi käyttää toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevia vakuuskelpoisia arvopapereita vakuutena ottaessaan lainaa sijaintivaltionsa keskuspankilta. 2.4 Euroalueen rahavaranto Tietyn kansantalouden tai rahaliiton rahavaranto voidaan määritellä usealla tavalla riippuen siitä, mitä eriä rahakäsitteeseen luetaan mukaan, eli miten likvideistä maksuvälineistä on kyse. Euroalueen eri rahavarannot M1, M2 ja M3 on määritelty taulukossa Taulukossa X tarkoittaa sitä, että kyseinen maksuväline kuuluu ko. rahavarantoon. M1 on suppein rahavaranto, joka pitää sisällään vain täysin likvidit maksuvälineet. M2 ja M3 ovat laajempia rahavarantoja, ja niissä on mukana erilaisia melko nopeasti käteisrahaksi muutettavia varallisuusmuotoja. Kuten edellä esitimme, M3 on keskeisin ra-

19 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 19 hamäärämittari, jota EKP seuraa. Euroalueen rahavaranto M1 M2 M3 yleisön hallussa oleva rahavarat X X X yön yli talletukset pankeissa X X X alle 2 vuoden maturiteetin talletukset X X 3 kk:n aikana lunastettavat talletukset X X talletukset takaisinostosopimuksella X arvopaperit rahamarkkinoilla X alle 2 vuoden velkapaperit X Taulukko Euroalueen rahavaranto 4 4 Lähde:

YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä

YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä EUROOPAN KESKUSPANKKI MONETARY POLICY SUB-COMMITTEE YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja EKPJ:n rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä Syyskuu 1998 Euroopan keskuspankki, 1998

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 2.5.2005 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 111/1 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 3 päivänä helmikuuta 2005, eurojärjestelmän

Lisätiedot

TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET

TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET Euroopan rahaliiton toimielimet ovat paljolti vastuussa EU:n rahapolitiikan määrittelystä, eurojen liikkeeseen laskemiseen liittyvistä säännöistä ja hintavakaudesta EU:ssa.

Lisätiedot

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä

Lisätiedot

RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2005

RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2005 FI RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2005 RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2005 EUROOPAN KESKUSPANKKI YLEISASIAKIRJA EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLITIIKAN VÄLINEISTÄ JA MENETTELYISTÄ

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2011O0014 FI 05.06.2014 002.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 20 päivänä syyskuuta 2011,

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Konsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2000D /01/2004. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistossa

Konsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2000D /01/2004. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistossa FI Konsolidoitu TEKSTI tuotettu CONSLEG-järjestelmällä Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistossa CONSLEG: 2000D0014 01/01/2004 Sivumäärä: 6 < Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2011O0014 FI 03.01.2013 001.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 20 päivänä syyskuuta 2011,

Lisätiedot

RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA

RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA marraskuu 2008 YLEISASIAKIRJA EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLITIIKAN VÄLINEISTÄ JA MENETTELYISTÄ FI RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA MARRASKUU 2008 Vuonna 2008

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä)

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) www.suomenpankki.fi www.rahamuseo.fi www.euro.fi Suomen Pankki ISBN 978-952-462-534-0 (painettu)

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 8.3.2004 L 69/1 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 1 päivänä joulukuuta 2003, eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) L 193/134 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2015/1196, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä tehdyn päätöksen EKP/2010/21 muuttamisesta (EKP/2015/26) EUROOPAN KESKUSPANKIN

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 11.12.2000 L 310/1 II (Säädökset, joita ei tarvitse julkaista) EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 31 päivänä elokuuta 2000, eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja

Lisätiedot

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Pääjohtajan tervehdys

Pääjohtajan tervehdys Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen

Lisätiedot

Konsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2001O /10/2001. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.

Konsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2001O /10/2001. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. FI Konsolidoitu TEKSTI tuotettu CONSLEG-järjestelmällä Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistossa CONSLEG: 2001O0008 01/10/2001 Sivumäärä: 6 < Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2004

RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2004 FI RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2004 RAHAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN EUROALUEELLA HELMIKUU 2004 EUROOPAN KESKUSPANKKI YLEISASIAKIRJA EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLITIIKAN VÄLINEISTÄ JA MENETTELYISTÄ

Lisätiedot

YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA EUROALUEELLA

YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA EUROALUEELLA YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA EUROALUEELLA Huhtikuu 2002 EUROOPAN KESKUSPANKKI FI YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA EUROALUEELLA Yleisasiakirja eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä Huhtikuu 2002

Lisätiedot

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET EUROOPAN RAHAPOLITIIKKA Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) muodostuu Euroopan keskuspankista (EKP) ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansallisista keskuspankeista. EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 26,2 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 26,2 artiklan, L 68/54 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2015/425, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä tehdyn päätöksen EKP/2010/21 muuttamisesta (EKP/2014/55) EUROOPAN KESKUSPANKIN

Lisätiedot

YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA

YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA EUROOPAN KESKUSPANKKI FI YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Marraskuu 2000 EUROOPAN KESKUSPANKKI E C B E Z B E K T B C E E K P YHTEINEN RAHAPOLITIIKKA KOLMANNESSA VAIHEESSA Yleisasiakirja eurojärjestelmän

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, 21.1.2014 Euroopan unionin virallinen lehti L 16/55 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 29 päivänä elokuuta 2013, kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

SUUNTAVIIVAT. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26.

SUUNTAVIIVAT. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26. 21.7.2015 L 193/147 SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2015/1197, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2015, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ

PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ SUOMEN PANKKI LUENTORUNKO Kansainvälinen sihteeristö Kjell Peter Söderlund 25.1.2005 STUDIA MONETARIA 25.1.5.2005 SUOMEN PANKIN RAHAMUSEOSSA PÄÄTÖKSENTEKO EKP:SSÄ JA EUROJÄRJESTELMÄSSÄ VALMISTELU EKP:SSÄ

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, L 337/55 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen (EKP/2001/16)

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, 17.12.2016 L 344/117 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/2299, annettu 2 päivänä marraskuuta 2016, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 337 final 2013/0176 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

(Komission esittämät)'

(Komission esittämät)' , m (Komission esittämät)' Neuvoston päätös 1 1, Euroopan keskuspankin pääoman merkintaan so\.ellett:ivan jakoperusteen mäaräytymisessä käytettävistä tilastotiedoista PERUSTELUT Talous- ja rahaliiton kolmas

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET

EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET Hintavakauden ylläpitämiseksi eurojärjestelmällä on käytettävissään joukko rahapolitiikan välineitä, joilla vaikutetaan markkinakorkoihin, säädellään pankkijärjestelmän

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROJÄRJESTELMÄ EUROOPAN KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ

EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROJÄRJESTELMÄ EUROOPAN KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROJÄRJESTELMÄ EUROOPAN KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO Euroopan keskuspankin pääjohtajan esipuhe 3 1. Kohti talous- ja rahaliittoa 1.1 Euroopan yhdentyminen 4 1.2 Taloudellinen

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI 4.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 202/65 SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2009, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, L 121/20 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2015/774, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2015, julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla (EKP/2015/10) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI FI Tämä asiakirja on EKP:n neuvoston jäsenille osoitettujen menettelytapaohjeiden epävirallinen konsolidoitu toisinto ja laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksiin. B EUROOPAN KESKUSPANKKI MENETTELYTAPAOHJEET

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

1.2 Säännöt rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä. 1.2.5.4 Seuraamukset vastapuolen sääntövelvoitteiden rikkomisesta

1.2 Säännöt rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä. 1.2.5.4 Seuraamukset vastapuolen sääntövelvoitteiden rikkomisesta 1 Rahapolitiikka 1.1 Rahapolitiikan välineisiin liittyviä sopimuksia 1.1.1 Vastapuolisopimus 1.1.2 Yleissopimus valuuttaswapeista 1.1.3 Yleissopimus takaisinostosopimuksista 1.1.4 Varantotilisopimus 1.2

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 324 final 2014/0170 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI

EUROOPAN KESKUSPANKKI L 148/56 Euroopan unionin virallinen lehti 2.6.2006 EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä toukokuuta 2006, rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

SUUNTAVIIVAT. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26.

SUUNTAVIIVAT. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26. 13.3.2015 L 68/69 SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2015/426, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, L 14/30 21.1.2016 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 17.9.2007 KOM(2007) 525 lopullinen 2007/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:

Lisätiedot

C 326/230 Euroopan unionin virallinen lehti PÖYTÄKIRJA (N:o 4) EUROOPAN KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄN JA EUROOPAN KESKUSPANKIN PERUSSÄÄNNÖSTÄ

C 326/230 Euroopan unionin virallinen lehti PÖYTÄKIRJA (N:o 4) EUROOPAN KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄN JA EUROOPAN KESKUSPANKIN PERUSSÄÄNNÖSTÄ C 326/230 Euroopan unionin virallinen lehti 26.10.2012 PÖYTÄKIRJA (N:o 4) EUROOPAN KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄN JA EUROOPAN KESKUSPANKIN PERUSSÄÄNNÖSTÄ KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka HALUAVAT vahvistaa Euroopan

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10001/17 ECON 497 UEM 189 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Portugalissa annetun päätöksen

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka

Lisätiedot

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi selvityksen lopullisuudesta ja vakuuksista /* KOM/96/0193 lopull.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi selvityksen lopullisuudesta ja vakuuksista /* KOM/96/0193 lopull. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi selvityksen lopullisuudesta ja vakuuksista /* KOM/96/0193 lopull. - COD 96/0126 */ Virallinen lehti nro C 207, 18/07/1996 s. 0013 Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava Kehikko 1. :n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet :n neuvosto päätti 6.9.2012 rahapoliittisten suorien kauppojen (Outright Monetary Transactions, OMT) toteutuksesta valtion joukkolainojen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta (EKP/2010/29) (2011/67/EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta (EKP/2010/29) (2011/67/EU) L 35/26 Euroopan unionin virallinen lehti 9.2.2011 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta (uudelleenlaadittu) (EKP/2010/29) (2011/67/EU) EUROOPAN

Lisätiedot

SUUNTAVIIVAT. ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

SUUNTAVIIVAT. ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, 21.1.2016 L 14/25 SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/64, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta annettujen suuntaviivojen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0220 (NLE) 10974/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: WTO 196 SERVICES 21 FDI 17 CDN 13 NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan

Lisätiedot

(Säädökset, jotka on julkaistava) EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EY) N:o 2818/98, annettu 1 päivänä joulukuuta 1998, vähimmäisvarantojen soveltamisesta

(Säädökset, jotka on julkaistava) EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EY) N:o 2818/98, annettu 1 päivänä joulukuuta 1998, vähimmäisvarantojen soveltamisesta 30. 12. 98 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 356/1 I (Säädökset, jotka on julkaistava) EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EY) N:o 2818/98, annettu 1 päivänä joulukuuta 1998, vähimmäisvarantojen soveltamisesta

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO. annettu 21 päivänä syyskuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO. annettu 21 päivänä syyskuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO annettu 21 päivänä syyskuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi luottolaitosten uudelleenjärjestelyä ja purkamista

Lisätiedot

Tarkastuskomitean mandaatti

Tarkastuskomitean mandaatti EKP JULKINEN Tarkastuskomitean mandaatti Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on perustanut EKP:n työjärjestyksen artiklan 9a nojalla korkean tason tarkastuskomitean. Se vahvistaa nykyisiä sisäisen ja

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI EKP:N RAHAPOLITIIKKA

EUROOPAN KESKUSPANKKI EKP:N RAHAPOLITIIKKA EUROOPAN KESKUSPANKKI EKP:N RAHAPOLITIIKKA 2004 E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I EKP:n RAHAPOLITIIKKA 2004 Euroopan keskuspankki, 2004 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 D-60311 Frankfurt am Main Germany

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 31 päivänä lokakuuta 2002,

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 31 päivänä lokakuuta 2002, FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 31 päivänä lokakuuta 2002, Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi valmiuslain muuttamisesta (CON/2002/27) A.

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

TARGET2- Suomen Pankki Järjestelmän säännöt

TARGET2- Suomen Pankki Järjestelmän säännöt AUTOMAATTISIA VAKUUSTOIMINTOJA KOSKEVAT SÄÄNNÖT Määritelmät Näissä säännöissä tarkoitetaan 1. automaattisella vakuustoiminnolla (auto-collateralisation) euroalueen kansallisen keskuspankin keskuspankkirahassa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON P~TOKSEKSI. yksityiskohtaisista saannoista talous- ja rahoituskomitean kokoonpanosta. (Komission esittha)

Ehdotus NEUVOSTON P~TOKSEKSI. yksityiskohtaisista saannoista talous- ja rahoituskomitean kokoonpanosta. (Komission esittha) EUROOPAN YHTEISOJEN KOMISSIO 1 - Bryssel, 25.2.1 998 KOM (1998) l l0 lopull. Ehdotus NEUVOSTON P~TOKSEKSI yksityiskohtaisista saannoista talous- ja rahoituskomitean kokoonpanosta (Komission esittha) PERUSTELUT

Lisätiedot

Raha ja rahapolitiikka

Raha ja rahapolitiikka Raha ja rahapolitiikka Kurssi Helsingin yliopistossa 27.10. 3.12.2015 VTT Juha Tarkka Kurssin tentit ja luentojen slidet Ensimmäinen kuulustelu tiistaina 15.12. klo 8-10 Porthania P2 Uusintakuulustelu

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKKI HISTORIA, ROOLI JA TEHTÄVÄT

EUROOPAN KESKUSPANKKI HISTORIA, ROOLI JA TEHTÄVÄT EUROOPAN KESKUSPANKKI HISTORIA, ROOLI JA TEHTÄVÄT HANSPETER K.SCHELLER TOINEN,TARKISTETTU PAINOS 2006 EUROOPAN KESKUSPANKKI HISTORIA, ROOLI JA TEHTÄVÄT HANSPETER K.SCHELLER TOINEN,TARKISTETTU PAINOS 2006

Lisätiedot

SUUNTAVIIVAT. EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 21 päivänä joulukuuta 2011,

SUUNTAVIIVAT. EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 21 päivänä joulukuuta 2011, 24.1.2012 Euroopan unionin virallinen lehti L 19/37 SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 21 päivänä joulukuuta 2011, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/948, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2016, yrityssektorin osto-ohjelman toteutuksesta (EKP/2016/16)

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/948, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2016, yrityssektorin osto-ohjelman toteutuksesta (EKP/2016/16) L 157/28 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/948, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2016, yrityssektorin osto-ohjelman toteutuksesta (EKP/2016/16) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot