SUOMEN AMMATTILIITTOJEN SOLIDAARISUUSKESKUS SASK RY RAPORTTI KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN 2015 TOTEUTUKSESTA

Transkriptio

1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN SOLIDAARISUUSKESKUS SASK RY RAPORTTI KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN 2015 TOTEUTUKSESTA

2 Sisällys 1. JOHDANTO OHJELMA JA SEN KOMPONENTIT ARVIO OHJELMAN TOTEUTUMISESTA TOIMINNOT SAAVUTETUT TULOKSET Tavoitekohtaisia tuloksia Tavoite 1: Liitot ovat vahvoja Tavoite 2: Liitot kykenevät valvomaan jäsentensä etuja Tavoite 3: Kumppanijärjestöt pystyvät edistämään työtä tekevän väestön toimeentuloa ja oikeuksia Toimialakohtaisia tuloksia Teollisuus Rakennus Kuljetus Julkinen sektori Yksityiset palvelut Ei-toimialakohtainen työ: keskusjärjestöt ja tutkimustyö SUOMEN KEHITYSPOLIITTISEN OHJELMAN LÄPILEIKKAAVAT TAVOITTEET TULOKSELLISUUDEN JA TULOSTEN KESTÄVYYDEN ARVIOINTIA VIESTINTÄ JA GLOBAALIKASVATUS Julkaisut ja aineistotuotanto Globaalikasvatus Vapaaehtoistoiminta Tapahtumat ja kampanjointi Ohjelmasta tiedottaminen Viestinnän tuloksellisuus ja vaikuttavuus MAHDOLLISET ONGELMAT JA VIIVÄSTYKSET KOHDATUT HAASTEET JA OPITUT ASIAT HALLINTO, SEURANTA- JA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT JA NIIDEN KEHITYS Hallinto ja henkilöstö Toiminnan tarkastukset ja sisäinen valvonta Toiminta verkostoissa Ohjelma- ja hankehallinto TALOUS TUENKÄYTTÖMUUTOKSELLA OHJELMAKAUDELTA TOTEUTETTAVAN SUUNNITELMAN TOIMINNAN TULOKSET JA TALOUS Liitteet: Liite 1: Tilinpäätös 2015 Liite 2: Tilintarkastuskertomus 2015 Liite 3: Ohjelman talousraportti 2015 Liite 4: Ohjelman tarkastuskertomus 2015 Liite 5: Tarkastusmuistio 2015 Liite 6: Erittelyt SASKin ohjelmasta ja sen toteutumisesta Liite 7: Hankkeiden tuloksia ja tuotoksia toimialoittain Liite 8: Toiminnot ja toteuma tuenkäyttömuutoksella toteutetuissa hankkeissa

3 1. JOHDANTO Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö, johon kuuluu kaksi keskusjärjestöä sekä yhteensä 34 Akavalaista, SAK:laista ja STTK:laista ammattiliittoa. Osana suomalaista ja kansainvälistä ay-liikettä SASK pyrkii vahvistamaan taloudellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa kehittyvissä maissa avustamalla meitä heikommassa asemassa olevia ammattiliittoja. Uskomme, että voimakas ja demokraattinen ay-liike on toimivan kansalaisyhteiskunnan kulmakiviä. Toimintamme tavoitteena on itsenäinen, vahva, jäsentensä hallitsema ja myös rahoittama ammattijärjestö. Hankkeemme parantavat yhteistyökumppaniemme toimintakykyä esim. koulutuksen, tutkimuksen ja järjestökehityksen avulla. Globaalin tuotannon ja työelämän murros on synnyttänyt kehittyviin maihin kasvavan työtätekevien köyhien luokan: kehnojen työehtojen takia pysyväkään työpaikka ei ole perheelle pääsylippu pois köyhyydestä. SASK toteutti ohjelmaansa sekä vähiten kehittyneissä että ns. keskituloisissa kehittyvissä maissa. Ylivoimainen enemmistö maailman köyhimmistä ihmisistä elää juuri keskituloisissa maissa, joissa köyhyys johtuu paljolti oikeuksien puuttumisesta ja yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta. SASK tuottaa lisäarvoa Suomessa ja etelässä kumppaneilleen. Kansalaisyhteiskuntien keskinäinen vuorovaikutus on suurimmillaan laajaan ja aitoon jäsenyyteen perustuvien järjestöjen, kuten ammattiyhdistysliikkeen, yhteistyössä. SASKin pääasiallisia kumppaneita ovat kehittyvissä maissa toimivat ammattijärjestöt sekä ay-liikkeen kansainvälinen verkosto. Ay-liikkeen kehitysyhteistyön kautta on synnytettävissä Suomen ja kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien välille suoraa ja laajapohjaista vuorovaikutusta, jolla on myös aidosti globaali ulottuvuus. Vuorovaikutuksen kautta välittyy kehitysmaiden kumppaneille tietoa ja kokemuksia suomalaisen ay-liikkeen toiminnasta yhteiskunnallisessa rakennustyössä. Vastaavasti kehitysmaiden kumppaneiden kokemukset ayliikkeen globaaleista haasteista tulevat konkreettisesti tutuiksi suomalaiselle ay-jäsenistölle. Kehitysmaiden kumppaneille suomalaisen ja pohjoismaisen työelämän yhdessä sovitut pelisäännöt antavat tärkeän vertailukohdan, vaikka vuonna 2015 myös Suomen työmarkkinoilla on tapahtunut ennennäkemättömiä käänteitä. Työmarkkinajärjestelmämme oleellinen osa ovat järjestäytymis- ja sopimusoikeudet sekä luottamushenkilöjärjestelmä, joita myös työnantajat kunnioittavat. Näiden pohjalle rakentuvat neuvotteluihin perustuva sopimuskulttuuri ja työelämän konfliktien ratkaisu. Suomalaisilla ammattiliitoilla on myös runsaasti kokemusta järjestörajat ja erilaiset taustat ylittävästä keskinäisestä yhteistyöstä, jonka ansiosta ay-liike on pystynyt osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen ja merkittävienkin yhteiskunnallisten uudistusten valmisteluun. Tiivistelmä SASKin ohjelman tavoitteista ja tuloksista Vuosi 2015 oli SASKin ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi. SASKin ohjelmallinen kehitystavoite ohjelmakaudella on, että ammattiliitot kykenevät vaikuttamaan työntekijöiden ihmisarvoisten työ- ja elinolosuhteiden toteutumiseen. Ohjelmassa on kolme tavoitetta: 1. Liitot ovat vahvoja, 2. Liitot kykenevät valvomaan jäsentensä etuja ja 3. Kumppanit edistävät työtätekevän väestön toimeentuloa ja oikeuksia. Lisäksi SASK huomioi ohjelmassaan erityisesti seuraavat työmarkkinoita muokkaavat trendit: prekaarit (lyhytkestoiset, ulkoistetut, heikosti turvatut) työsuhteet, siirtotyöläisyys ja monikansallisten yhtiöiden kasvanut osuus työmarkkinoista sekä niiden toimintaympäristöä ohjaava rooli. SASKin kehitysyhteistyöohjelman läpileikkaavat teemat ovat 1) Naiset osallistuvat vapaasti ja aktiivisesti ammattiyhdistystoimintaan ja liittojen johto- ja päätöksentekoelimiin, ja 2) Nuorten asema työelämässä ja ay-liikkeessä vahvistuu. Tuenkäyttösuunnitelman mukaisia hankkeita toteutui 59, minkä lisäksi toteutettiin 1 hätäapuhanke, 1 koulutustilaisuus ja 3 hanketta tuenkäyttömuutoksella (näistä raportissa oma osio). Yhteensä 1 (29)

4 toteutettuja hankkeita vuonna 2015 oli siis 64 kpl. Ohjelman kokonaisbudjetti oli euroa ja toteutuneet kulut euroa eli 78 % suunnitellusta. Alhaisessa toteutumassa heijastuvat Suomessa tehdyt päätökset tuen leikkauksista ja SASKin nopea reagointi niihin. Vuonna 2015 toiminnasta 76 % kohdentui pääkohdemaihin (15 kpl), joista kymmeneen tärkeimpään maahan kohdentui ohjelmarahoituksesta 67 %. SASKin toimialat suuruusjärjestyksessä ovat teollisuus, julkiset palvelut, yksityiset palvelut, ei-toimialakohtainen työ (keskusjärjestöjen kanssa tehty työ ja erilaiset koulutus- ja tutkimushankkeet, jotka hyödyttävät monipuolisesti eri alojen ammattiliittoja) sekä rakennus- ja puutoimiala. Vuoden 2015 aikana SASKin kehitysyhteistyöohjelmassa toteutettiin 42 maassa aktiviteettia, joihin osallistui yhteensä henkilöä, joista 36 % oli naisia. Toimintojen toteuma-aste on 96% suunnitellusta, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tasona, kun otetaan huomioon ammattiliittojen usein erittäin vaikea toimintaympäristö. Hankkeissa raportoitiin seuraavia tuloksia: SASKin tukemien liittojen jäsenmäärien kasvu, yli uutta jäsentä, ylitti suunnitelmat ( ). Merkittävintä kasvu oli teollisuudessa (yli ) ja rakennusalalla (44 000). Liittojen edustuksellisuus vahvistui myös joissakin hankkeissa (mm. Thaimaan kuljetusala), joissa liitot ovat kyenneet järjestämään myös ulkoistettuja ja vuokratyöntekijöitä, ja Indonesiassa, jossa SENTRO pyrki suuntaamaan jäsenhankintaa erityisesti epävirallisella sektorilla työskentelevien naisten suuntaan. Näiden työntekijäryhmien saaminen merkittävissä määrin mukaan ay-toimintaan ja työehtosopimuksiin olisi suuri edistysaskel näille erityisen haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Uusia ammattiliittoja perustettiin 107. Liittojen osaaminen kasvoi: Lähes työntekijää ja liittoaktiivia osallistui SASKin hankeliittojen järjestämiin koulutuksiin tai tiedotuskampanjoihin ja heidän tietoisuutensa omista oikeuksistaan kasvoi. Ammattiliittojen osaaminen vahvistui: yli 1800 koulutettua toimitsijaa, lähes 600 koulutettua ay-johtajaa ja lähes 6000 koulutettua ruohonjuuritason jäsentä. Hanketyön tuloksena yli 450 ihmistä kykeni parantamaan toimeentuloaan uusien tulonlähteiden myötä. Lähes 500 uutta ihmistä sai SASKin hankkeiden kautta mahdollisuuden käyttää liittojen tarjoamia sosiaalisia palveluita, näistä esimerkkinä lapset, jotka olivat vaarassa joutua työhön, mutta pääsivät kouluun SASKin hankkeen johdosta. Liittojen edunvalvontakapasiteetti vahvistui mm. työelämän oikeuksia koskevilla tiedotuskampanjoilla, edistämällä työlainsäädännön muutosprosesseja ja työntekijöiden oikeuksia tukevaa politiikkaa, sekä tukemalla liittojen työehtosopimusneuvottelu- ja fuusioprosesseja. Positiivista oli naisten aktiivinen osallistuminen johtajuuskoulutuksiin (39 % osallistujista naisia). Viisi liittoa onnistui saamaan neuvotteluoikeuden, mikä on usein pitkä ja vaativa prosessi kehittyvien maiden ammattiliitoille. Liitot solmivat 127 uutta työehtosopimusta ja olemassa olevien työehtosopimusten sisältöjä parannettiin noin 30 eri tapauksessa. Kuljetusalalla uusista tai parantuneista työehtosopimuksista hyötyy jopa alan työntekijää. Julkisella sektorilla liitot onnistuivat parantamaan olemassa olevia työehtosopimuksia. Nämä muutokset tuovat konkreettisia parannuksia tuhansien työntekijöiden elämään parempien palkkojen, ylityökorvausten, äitiysvapaiden ym. myötä. Afrikassa rakennusalan ammattiliitot onnistuivat neuvottelemaan ehkä vaikeimpina neuvottelukumppaneina pidettyjen kiinalaisten ylikansallisten yritysten kanssa uusia työehtosopimuksia, jotka parantavat työmaiden työturvallisuutta sekä takaavat työntekijöille järjestäytymisvapauden, neuvotteluoikeudet ja sosiaaliturvan. Ghanassa ja Togossa työehtosopimuksiin sisällytettiin lausekkeita siirtotyöläisten oikeuksista. Lapsityö väheni: 215 lasta, jotka muuten olisivat joutuneet töihin, aloitti koulunkäynnin SASKin hanketoiminnan tuloksena ja 675 lasta siirtyi normaalin peruskoulun piiriin. Intian kivilouhinta-alueilla lobattiin lapsityövapaiden vyöhykkeiden puolesta. Näillä lapsityövapailla vyöhykkeillä on positiivinen vaikutus tuhansien lasten elämään. 2 (29)

5 Liitot osallistuivat ainakin 12 eri lainvalmisteluprosessiin ay-liikkeen kannalta tärkeissä asioissa ja saivat aikaan useita työntekijän asemaa ja toimeentuloa parantavia muutoksia kansalliseen työlainsäädäntöön. Nepalissa ay-liike sai tehokkaan vaikuttamistyön avulla useita työntekijöiden oikeuksiin liittyviä tärkeitä asioita sisällytettyä uuteen perustuslakiin. Liitot tekivät hankkeiden tuella merkittävää vaikuttamistyötä myös kolmikantaisissa työryhmissä, monikansallisten yritysten liittoverkostoissa ja kansallisen tason päättäjien suuntaan, erityisesti yksityisellä palvelusektorilla. Nepalissa ja Intiassa liitot onnistuivat yhteistyöllä vastaamaan hyvin haastaviin kansainvälisen tason kysymyksiin siirtotyöläisten oikeuksista. Kolumbiassa ay-koulu ENS ja keskusjärjestö CUT ovat aktiivisesti pyrkineet vahvistamaan ay-liikkeen roolia rauhansopimuksen jälkeisessä yhteiskunnassa luomalla rauhankoulu -konseptin ay-liikkeen sisälle ja sisällyttämällä rauhanprosessiin kuuluvia kysymyksiä työehtosopimuksiin. Indonesiassa ASPEK pääsi mukaan kolmikantaiseen palkkaneuvostoon ja työturvallisuutta ja -terveyttä käsitteleviin elimiin, mikä on vahvistanut työntekijöiden näkökulman huomioonottamista tilanteessa, jossa kansallisen politiikan avulla pyritään heikentämään työntekijöiden oikeuksia. Hankkeet ovat myös onnistuneet laatimaan ja tuomaan esiin vaihtoehtoisia malleja julkisten palveluiden yksityistämiselle, (mm. julkinen-yksityinen -kumppanuuden korvaaminen julkinenjulkinen -kumppanuudella) jotta palvelut säilyisivät myös kaikkein köyhimpien ulottuvilla. Hankeliitot onnistuivat pysäyttämään julkisten vesilaitosten yksityistämisprosesseja Filippiineillä ja kuudessa Latinalaisen Amerikan maassa, sekä sairaalan yksityistämisen Filippiineillä. Ammattiliittojen tekemä yhteistyö tehostui 3 uuden liittofuusioprosessin ja liittojen välisen yhteistoiminnan (59) lisääntymisen myötä. Erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä tehtiin yhteensä 73, ja niiden aiheita olivat mm. työehtosopimukset, työntekijöiden oikeuksien toteutuminen monikansallisissa yhtiöissä sekä eri toimialojen järjestäytymistilanne. Liitot hyödynsivät selvitysten tuloksia omissa työehtosopimusneuvotteluissaan, yhteiskuntapoliittisen vaikuttamistyön strategisoimisessa ja hanketoiminnan painotusten täsmentämisessä. Nepalissa ja Mosambikissa keskusjärjestöt laativat selvityksiä mm. minimipalkka- ja työehtosopimuskysymyksistä ja käyttivät niitä vaikuttaakseen kansallisella tasolla poliittisiin prosesseihin, jotka liittyvät työntekijöiden oikeuksiin. SASKin viestinnän painopisteitä olivat vapaaehtoistoiminnan laajentaminen, tulosviestinnän kehittäminen sekä näkyvyyden lisääminen sosiaalisessa mediassa. Näissä kaikissa onnistuttiin. Yhä laajempi ja asiantuntevampi joukko vapaaehtoisia Kunnon työn lähettiläitä vie SASKin viestiä omiin yhteisöihinsä eri puolilla Suomea. SASK pystyi lähes kaikilla julkaisukanavilla tarjoamaan yhä enemmän tietoa toiminnastaan sekä lähettiläiden että laajemman yleisön tarpeisiin. 2. OHJELMA JA SEN KOMPONENTIT Vuosi 2015 oli SASKin viisivuotisen strategian neljäs toteutusvuosi ja siihen perustuvan kolmivuotisohjelman ( ) ensimmäinen toteutusvuosi. Ohjelma hyväksyttiin Ulkoasiainministeriössä , jolloin voimassa olivat seuraavat kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ohjaavat asiakirjat: Kehityspoliittinen ohjelma (2012) ja Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus (2010). SASKin strategiassa linjattu järjestön toiminnan pitkän aikavälin tavoite on vahvistaa kehittyvien maiden ammattiyhdistysliikettä ja parantaa sen toimintakykyä niin, että se kykenee tarjoamaan jäsenilleen toimivan vaikutuskanavan omien työolojensa parantamiseen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Yhdessä kotimaisen ja kansainvälisen kumppaniverkostonsa kanssa SASK pyrkii vaikuttamaan siihen, että kansainvälisen työjärjestön 3 (29)

6 ILO:n määrittelemät työelämän perusoikeudet otetaan käyttöön työpaikkojen vähimmäisstandardeina kaikkialla maailmassa. Toiminnallaan SASK pyrkii vahvistamaan kehitysmaiden ammattiliittojen toimintakykyä ja niiden mahdollisuuksia hyödyntää vahvuuksiaan ja osaamistaan työntekijöiden etujen valvonnassa ja oikeudenmukaisen yhteiskuntakehityksen edistämisessä. SASKin ohjelmallinen kehitystavoite ohjelmakaudella on, että ammattiliitot kykenevät vaikuttamaan työntekijöiden ihmisarvoisten työ- ja elinolosuhteiden toteutumiseen. Tämän tavoitteen toteutumisen kannalta ammatillisen järjestäytymisoikeuden toteutuminen, joka on samalla SASKin toiminnan kulmakivi, on perusedellytys. Kehitystavoitteeseen pyritään kolmen toisiinsa tiiviisti liittyvän toiminnallisen ohjelmatavoitteen ja niiden alatavoitteiden kautta: Kuvio 1. SASKin kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet ja vaikutusketju Lisäksi SASK huomioi ohjelmassaan erityisesti seuraavat työmarkkinoita muokkaavat trendit: prekaarit (lyhytkestoiset, ulkoistetut, heikosti turvatut) työsuhteet, siirtotyöläisyys ja monikansallisten yhtiöiden kasvanut osuus työmarkkinoista sekä niiden toimintaympäristöä ohjaava rooli. A) Prekaari työ Virallisen talouden pitkät ja ulkoistetut tuotantoketjut sekä vuokratyöjärjestelmät hämärtävät työsuhteen vastuita ja vastuutahoja sekä vaikeuttavat oikeuksien valvomista ja heikentävät työsuhdeturvaa. Lisäksi ne sekä lisäävät tuloköyhyyttä että heikentävät oikeuksien toteutumista. Näistä syistä järjestäytyminen ja edunvalvonta vaikeutuvat. Ilmiö vaikuttaa erityisesti naisten ja nuorten työelämään. Ihmisarvoisten työ- ja elinolojen takaaminen näissä olosuhteissa saa erityishuomiota ohjelmakauden aikana. B) Siirtotyöläisyys Globalisaatioon liittyvä lisääntynyt tuotannon ja työn liikkuvuus tarjoaa mahdollisuuksia, mutta vaikuttaa monilla tavoin kielteisesti työntekijöiden työ- ja elinolosuhteisiin sekä oikeuksien toteutumiseen. YK:n mukaan % maailman työväestöstä (n. miljardi ihmistä) on joutunut muuttamaan työn perässä joko kotimaansa sisällä tai maasta toiseen (n. 200 miljoonaa). Siirtotyöläisten työehdot ovat usein kansallista tasoa heikommat, heidän järjestäytymisoikeuttaan rajoitetaan ja oikeuksien valvominen on vaikeaa. Siirtotyöläisten työoikeuksien toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota ohjelmakauden aikana. 4 (29)

7 C) Monikansalliset yhtiöt työehtojen määrittäjinä Monikansalliset yhtiöt hallitsevat yhä suurempaa osaa monien teollisuudenalojen työstä ja määrittävät usein kokonsa ja strategisen asemansa kautta kansallisesti myös yleistä työmarkkina- ja työehtotilannetta ja ohjaavat palkkatasokehitystä. Ne myös hyödyntävät alihankintaketjuja ja vuokratyömarkkinoita ja käytännössä vaikuttavat työelämän valta- ja vastuusuhteiden muutoksiin. Tämän dynamiikan ymmärtäminen on tärkeää toimivan edunvalvonnan kehittämisen kannalta. SASKin kehitysyhteistyöohjelman läpileikkaavat teemat ovat 1) Naiset osallistuvat vapaasti ja aktiivisesti ammattiyhdistystoimintaan ja liittojen johto- ja päätöksentekoelimiin, ja 2) Nuorten asema työelämässä ja ay-liikkeessä vahvistuu. Tavoitteet ja niiden sisältö on tarkemmin esitelty SASKin kehitysyhteistyöohjelmassa ja ohjelmatason indikaattorit käyvät ilmi tulosten esittelyssä luvussa 5. SASKin lähestymistapa työssänsä on toimijaperustainen muutosteoria, eli haemme muutosta ja tuloksia ensisijaisesti niiden ammattiliittojen ja muiden järjestöjen toiminnassa ja toimintakyvyssä, jotka ovat mukana ohjelmatoiminnassamme. SASKin kehitysyhteistyöohjelman päätösvallan alue kattaa sopimukselliset kumppanuussuhteet, yhteistyön toteuttamisen suunnitelmien mukaisesti ja toiminnasta syntyvät suorat tuotokset. Vastaavasti SASKin kehitysyhteistyöohjelman vaikutusvallan alue on ensisijaisesti SASKin kumppaneiden toimialaa. Siellä syntyvät kehitysyhteistyöohjelman tulokset hankkeiden kautta ja tuloksiin vaikuttavat paitsi toimintojen tuotokset, myös kehitysyhteistyöohjelman hankkeissa mukana olevien järjestöjen päätökset siitä, miten he tuotoksia hyödyntävät. Erityistä huomioita SASK kiinnittää kehitysyhteistyöohjelmansa seurannassa toimintaympäristön muutoksiin, rajoituksiin tai poliittisen tilan laajentuminen tai supistumiseen, sillä ne muokkaavat myös kumppaniliittojen toimintamahdollisuuksia suuresti ja vaikuttavat näin positiivisesti tai negatiivisesti tulosten syntymiseen. SASKin rooli on tukea ja vahvistaa tulosten syntyä, mutta päävastuu niiden saavuttamisesta on hyödynsaajilla. SASKin kehitysyhteistyöohjelman intressialue on suorien ja epäsuorien vaikutusten alue, jossa hankkeiden tulokset eri maissa syöttävät pitkäkestoisempiin prosesseihin ja myötävaikuttavat yhteiskunnallisten muutosten syntyyn SASKin toimintamaissa. Toimintaympäristön vaikutus on tällä tasolla erittäin suuri ja kehitysyhteistyöohjelman osuuden osoittaminen muutoksen syntyyn on kontekstista riippuen usein hyvin haastavaa. Kuvio 2. Toimijapohjainen muutosteoria SASKin ohjelman perustana 5 (29)

8 3. ARVIO OHJELMAN TOTEUTUMISESTA Vuosi 2015 oli SASKin kehitysyhteistyöohjelman toteuttamisen näkökulmasta hyvin kaksijakoinen ja erittäin haasteellinen. Vuoden alussa toimintaa suunniteltiin laajennettavaksi kasvaneen budjetin myötä, mutta vuoden loppua kohden tämä kääntyikin ennätyssuuriksi toiminnan leikkauksiksi ja henkilökunnan irtisanomiksi, joiden suuruus saatiin selville joulukuussa Vaikka valtionavun leikkaus ei suoranaisesti koskenutkaan vuodeksi 2015 myönnettyjä varoja, tarkoitti se kuitenkin käytännössä uusien suunnitelmien jäädyttämistä ja toiminnan supistamisen suunnittelua koko syksyn 2015 ajan. Ulkoasiainministeriölle toimitetun täsmennetyn tuenkäyttösuunnitelman mukaisesti kehitysyhteistyöohjelmassa oli tarkoitus toteuttaa 81 hanketta, arviointia tai selvitystä. Hanketoteutukseen oli suunniteltu käytettävän yhteensä euroa (liite 3, ohjelman talousraportti). Lisäksi ulkoasiainministeriö hyväksyi SASKin toimittaman tuenkäyttömuutoshakemuksen, jossa anottiin mahdollisuutta käyttää ohjelmakaudelta käyttämättä jäänyttä valtionapua vuosina suunnitelman mukaan. Suunnitelmassa huomioitiin uuden hallituksen linjauksia muun muassa siten, että yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön lisättiin resursseja. Tuenkäyttösuunnitelman mukaisia toteutuneita, asianmukaisesti raportoituja ja tilintarkastettuja hankkeita, selvityksiä tai arviointeja oli 59, minkä lisäksi SASK toteutti yhden koulutushankkeen (5601), yhden hätäapuhankkeen Nepalin maanjäristyksen jälkeen varainhankinnan tuotoillaan (4024) ja kolme hanketta tuenkäyttömuutoksella (4110, 2028 ja 5015, näistä on raportissa oma osionsa). Yhteensä toteutettuja hankkeita vuonna 2015 oli siis 64 kpl. Toteutumatta jäi 12 suunnitelmassa ollutta hanketta, kun uutiset määrärahaleikkauksista tulivat julki ja kuusi hanketta päätettiin vuoden 2015 lopussa, kesken sopimuskauden valtionapuun kohdistuneen leikkauksen myötä. Kahdesta hankkeesta ei saatu tilintarkastusraporttia määräaikaan mennessä, joten niiden toiminnot ja talous tullaan raportoimaan vuoden 2016 raportoinnin yhteydessä. SASKin kehitysyhteistyöohjelman alkuperäinen budjetti 2015 oli euroa ja toteutuneet kulut euroa eli 78 % suunnitellusta. Kuviosta 3 nähdään, että SASKin kehitysyhteistyöohjelman kolmesta tavoitteesta selkeästi suurimmaksi oli suunniteltu tavoite 1 Liitot ovat vahvoja (49 hanketta, lähes 2,1 milj. euroa). Tavoite 2 Liitot kykenevät valvomaan jäsentensä etuja (23 hanketta ja euroa) sekä tavoite 3 Kumppanijärjestöt pystyvät edistämään työtä tekevän väestön toimeentuloa ja oikeuksia (8 hanketta, euroa) olivat selkeästi pienempiä hankemäärän ja tuen määrän suhteen. Alueellisesti toiminta oli suunniteltu jakautuvan hyvin tasaisesti kolmen eri toiminta-alueen kesken (taulukko 4). Toiminta-alueista Afrikka oli suunnittelun näkökulmasta suurin ( , 35 % hankerahoituksesta), Latinalainen Amerikka toiseksi suurin ( , 33 % hankerahoituksesta) ja Aasia pienin ( , 32 %). 6 (29)

9 hanketta; hanketta; hanketta; hanketta; hanketta; hanketta; hanketta; hanketta; Liitot ovat vahvoja 2. Liitot kykenevät valvomaan jäsentensä etuja 3. Kumppanijärjestöt pystyvät edistämään työtä tekevän väestön toimeentuloa ja oikeuksia Yhteensä Kuvio 3. Tavoitteiden mukainen toteutuma verrattuna suunnitelmaan (suorat hankemaksatukset) Kuten kuviosta 4 näkyy, toteutumat kaikilla toiminta-alueilla jäivät jonkin verran suunnitelluista. Alhaisessa toteutumassa heijastuvat Suomessa tehdyt päätökset tuen leikkauksista ja SASKin reagointi niihin. Maantieteellisistä alueista Aasian toteutuma oli suurin (85 %), mutta sekin jäi kauas suunnitellusta. Afrikan toteutumaa laski yhden kokonaisen hankkeen toteutumatta jääminen ja valtionavun leikkausten aiheuttamat suunnitelmien jäädyttämiset. Latinalaisen Amerikan toteuma jäi matalimmaksi, pääosin siitä syystä, että alueella oli tarkoitus aloittaa vuoden 2015 aikana useita uusia hankkeita, jotka kaikki jäädytettiin, kun leikkausten suuruus selvisi Aasia Afrikka LAC Globaali Suunniteltu Toteutunut Kuvio 4. Alueellinen toteutuma verrattuna suunnitelmaan 7 (29)

10 SASK on viime ohjelmakauden aikana määrätietoisesti kohdentanut toimintaansa entistä harvempiin maihin vaikuttavuuden parantamiseksi ja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi. Toimintaa kohdennetaan SASKin strategian mukaisesti noin kahteenkymmeneen pääkohdemaahan, joihin on tarkoitus suunnata noin 80 prosenttia hankerahoituksesta. Näissä maissa toimitaan useamman kumppanin kanssa, tarjotaan hankerahoituksen lisäksi muita yhteistyömahdollisuuksia ja kumppaneiden kapasiteettia vahvistavaa mentorointi- ja asiantuntijatukea sekä haetaan vahvempaa vaikutusta kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Lisäksi pyritään vähentämään ohjelman sisältämien hankkeiden määrää kasvattamalla hankekokoa. Vuonna 2015 SASKilla oli 15 nimettyä pääkohdemaata. Valtionavun leikkaukset pakottavat SASKin vähentämään edelleen pääkohdemaiden määrää kesken ohjelmakautta. Suunnitelma keskittämisestä toteutui lähes suunnitellusti. Kuten taulukosta 1 näkyy, vuonna 2015 toiminnasta 76 % kohdentui pääkohdemaihin, joista kymmeneen tärkeimpään maahan kohdentui ohjelmarahoituksesta 67 %. Toiminnasta 24 % kohdentui muihin kuin pääkohdemaihin ja suurin osa näistä johtui siitä, että maa oli mukana alueellisessa hankkeessa tai siellä suoritettiin päättyneiden hankkeiden arviointia vuoden 2015 aikana. Keskittyminen on edennyt varsin hyvin ja jatkuu edelleen vuonna Taulukko 1. Tärkeimmät toimintamaat 2015 Maa EUR Hankemäärä (maakohtaiset & alueelliset) Burkina Faso Ecuador Filippiinit Ghana Indonesia Intia Kolumbia Malawi Mosambik Namibia Nepal Peru Sambia Sierra Leone Uruguay Pääkohdemaat yht % Muut maat % Yhteensä % Muut maat: Argentiina, Bangladesh, Benin, Bolivia, Brazil, Chile, Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta, El Salvador, Guatemala, Guinea, Haiti, Kiina, Liberia, Meksiko, Mongolia, Myanmar, Nicaragua, Niger, Nigeria, Norsunluurannikko, Pakistan, Panama, Thaimaa, Togo, Tonga, Venezuela Mosambik, Kolumbia, Filippiinit ja Intia ovat SASKin toiminnan neljä suurinta pääkohdemaata (kuvio 5). SASK on pyrkinyt vahvistamaan toimintaansa LDC-maissa, mistä on osoituksena kasvanut tuki Mosambikille, Nepalille ja Sambialle sekä uuden yhteistyön suunnittelu ja aloittaminen mm. Myanmarissa ja Malawissa. SASKin toiminnan ja kohdemaiden ay-liikkeen kannalta on mielekästä keskittyä LDC-maiden lisäksi myös LMIC- ja UMIC-maihin, joissa on merkittäviä köyhyystaskuja 8 (29)

11 (esim. Intia) ja joissa vallitsee kansainvälisen GINI-indeksin mukaan erityisen suuri taloudellinen epätasa-arvoisuus (esim. Namibia ja Kolumbia). Näissä maissa vahvalle ammattiyhdistysliikkeelle on erityisen suuri tarve, ja toisaalta niissä ammattiliitoilla on kuitenkin realistiset toimintamahdollisuudet ja ne pystyvät vaikuttamaan yhteiskunnallisiin prosesseihin ja edistämään tasaisempaa tulonjakoa ja työelämän oikeuksien toteutumista. 8 %; Mosambik* Kolumbia* 15 %; Filippiinit* 24 %; %; %; Intia* Ghana* Indonesia* 4 %; %; %; %; %; %; %; Nepal* Ecuador* Peru* Burkina Faso* Muut maat Kuvio 5. Toiminnan jakautuminen suurimpiin pääkohdemaihin Muut pääkohdemaat (Namibia, Malawi, Uruguay, Sambia, Sierra Leone) Toimialoittain tarkasteltuna SASKin kehitysyhteistyöohjelma on monipuolinen kattaen lähes kaikki tärkeimmät toimialat globaalia taloutta ajatellen (kuvio 6). SASKin toiminnan painottuminen eri toimialoille riippuu paitsi kehittyvien maiden kumppaniliittojen tarpeista, myös SASKin suomalaisten jäsenliittojen kiinnostuksesta, resursseista ja osallistumiskyvystä ohjelmatoimintaan. 9 (29)

12 6 hanketta; hanketta; Teollisuus (sis. elintarvike ja maatalous) 11 hanketta; hanketta; hanketta; hanketta; Rakennus ja puu Julkinen Yksityiset palvelut (sis. kotitalous) Kuljetus Ei-toimialakohtainen Kuvio 6. Toiminnan jakautuminen toimialoittain vuonna 2015 Selkeästi suurin toimiala SASKin kehitysyhteistyöohjelmassa on laaja teollisuustoimiala, joka pitää sisällään metalli-, kone-, elektroniikka-, paperi-, metsä- sekä elintarviketeollisuuden ja maatalouden (18 hanketta, yli ). Maantieteellisesti se on suurin toimiala Afrikassa ja Aasiassa (kuvio 7), missä talouskasvu on nopeaa, toimialan ammattiliitot ovat kyenneet vahvistumaan ja niillä on halua kansainväliseen yhteistyöhön. Monissa kehittyvissä maissa mm. Indonesiassa, Mosambikissa ja Filippiineillä SASKilla on hankekumppaneina aktiivisia teollisuustoimialan ammattiliittoja. Hankemäärällä mitattuna julkisten palveluiden toimiala ja yksityisten palveluiden toimiala ovat yhtä suuria SASKin ohjelmatoiminnassa, mutta hankemaksatuksilla mitattuna julkisen sektorin toimiala on ollut suurempi. Globaalissa etelässä julkinen sektori on monissa maissa suurin virallisen talouden työllistäjä, mutta sen järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuksia on usein rajoitettu lainsäädännöllä. Lisäksi julkisten palveluiden yksityistäminen uhkaa työntekijöiden työsuhdeturvaa ja ammattiliittoja monissa SASKin pääkohdemaissa. Yksityisissä palveluissa monikansalliset yritykset ovat usein merkittävin työllistäjä, ja sen vuoksi palvelualalla monet esimerkiksi turva-alan, vähittäiskaupan ja logistiikan alan hankkeet keskittyivät niiden työehtojen parantamiseen. Yksityiset palvelut olivat SASKin kehitysyhteistyöohjelmassa maantieteellisesti suurin Latinalaisessa Amerikassa (kuvio 7). Ei-toimialakohtainen työ kattaa kehitysmaiden keskusjärjestöjen kanssa tehdyn työn, joka usein liittyy lainsäädäntöön ja kansalliseen päätöksentekoon vaikuttamiseen, mutta myös niiden jäsenliittojen tukemiseen keskittyvän työn, sekä erilaiset koulutus- ja tutkimushankkeet, jotka hyödyttävät monipuolisesti eri alojen ammattiliittoja. Ei-toimialakohtainen työ on hankemääräisesti suurempaa, mutta rahallisesti pienempää kuin rakennus- ja puutoimiala, jossa työntekijöiden liikkuvuus maasta toiseen vaikeuttaa järjestäytymistä ja edunvalvontaa, ja johtaa usein työntekijän kannalta turvattomiin työoloihin. Toisaalta isoihin kansainvälisiin tapahtumiin (kuten jalkapallon MMturnaukset) liittyvät massiiviset rakennusurakat ovat antaneet SASKin kumppaneille mahdollisuuden kiinnittää huomiota rakennusalan työoloihin ja työoikeuksiin liittyviin epäkohtiin mm. Etelä-Afrikassa 2010 ja Brasiliassa (29)

13 Ei-toimialakohtainen Kuljetus Yksityiset palvelut Julkinen Rakennus ja puu Teollisuus Aasia Afrikka LAC Kuvio 7. Toimialojen kohdentuminen alueittain 4. TOIMINNOT Kehitysyhteistyöohjelmaan sisältyvien hankkeiden toiminnot on jaoteltu neljään kategoriaan: liittojen vahvistaminen (Building union strength), edunvalvonnan vahvistaminen (Strengthening interest representation), tutkimus (Research and study) ja hankehallinto (Project management). Vuoden 2015 aikana SASKin kehitysyhteistyöohjelmassa toteutettiin 42 maassa aktiviteettia, joihin osallistui yhteensä henkilöä, joista 36 % oli naisia. Toimintojen toteuma-aste on 96 % suunnitellusta, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tasona, kun otetaan huomioon ammattiliittojen usein erittäin vaikea toimintaympäristö. Alla olevassa taulukossa 2 eritellään tärkeimmät toiminnot kategorioittain ja niiden toteutumaprosentit sekä naisten osuus osallistujista. Taulukko 2. Tärkeimmät aktiviteettiryhmät ja toteuma-aste 2015 Aktiviteetit, Osallistujat, Tot. %, Tot. %, Naisten Aktiviteettikategoria/ lkm lkm aktiviteetit osallistujat osuus aktiviteetti (%) 1 Liittojen vahvistaminen % 104 % 31 % 2. Edunvalvonnan vahvistaminen % 322 % 41 % 3. Tutkimukset ja selvitykset % 11 % 45 % 4. Hankehallinto % 30 % 44 % YHTEENSÄ % 131 % 36 % Kehittyvien maiden ammattiliittojen oma koulutusosaaminen on usein heikkoa, joten ylimääräiset resurssit kuten ulkopuolinen hankerahoitus halutaan useimmiten kohdentaa jäsenistön koulutuksiin. Selkeästi tärkeimpiä toimintoja olivat ammattiliittojen jäsenhankintakampanjat sekä ay-oikeuksiin ja liittojen jäsenhankintaan keskittyvät koulutukset. SASKin kumppaneiden kannalta tämä on ymmärrettävää, sillä ay-toiminta perustuu jäsenmaksunsa maksavaan laajaan jäsenistöön, joka on tietoinen oikeuksistaan ja tekee töitä työpaikkatasolla lisätäkseen jäsenmääräänsä ja siten 11 (29)

14 vaikutusvaltaansa työpaikoilla ja yhteiskunnassa. Osallistuminen SASKin tukemiin koulutuksiin ja jäsenhankintakampanjoihin oli erittäin aktiivista ja ylitti kumppanijärjestöjen asettamat odotukset (osallistumisprosentti yli sata kaikissa koulutuskategorioissa). Erityisen positiivista oli naisten aktiivinen osallistuminen johtajuuskoulutuksiin (39 % osallistujista naisia). Tämä kertoo naisten roolin vahvistumisesta perinteisesti melko miesvaltaisen ammattiyhdistysliikkeen sisällä. Liittojen edunvalvontakapasiteettia vahvistettiin mm. tiedotuskampanjoilla, edistämällä työlainsäädännön muutosprosesseja ja työtekijöiden oikeuksia tukevaa politiikkaa, sekä tukemalla liittojen työehtosopimusneuvottelu- ja fuusioprosesseja. Osallistumisaktiivisuus näihin toimintoihin ylitti ennakko-odotukset. Erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä tehtiin yhteensä 73, ja niiden aiheita olivat mm. työehtosopimukset, työntekijöiden oikeuksien toteutuminen monikansallisissa yhtiöissä sekä eri toimialojen järjestäytymistilanne. Liitot hyödynsivät selvitysten tuloksia omissa työehtosopimusneuvotteluissaan, yhteiskuntapoliittisen vaikuttamistyön strategisoimisessa ja hanketoiminnan painotusten täsmentämisessä. Hankehallintotoimintoja olivat suunnittelu-, koordinaatio-, monitorointi- ja arviointikokoukset. Niiden avulla hanketoiminta on pyritty pitämään läpinäkyvänä (liittojen jäsenet tietävät mihin ulkopuolinen rahoitus käytetään) sekä vahvistamaan hankkeiden suunnittelua ja seurantaa, ja liittojen omistajuutta näissä prosesseissa. Naisia osallistujista oli 36 % (vuonna %), mitä voidaan pitää kohtuullisena, muttei vielä riittävänä tasona. SASK on yhdessä hankeliittojen kanssa pyrkinyt aktiivisesti kasvattamaan naisten osallistumista hanketoimintoihin ja erityisesti laajentamaan naisten vaikutusvallan aluetta liittojen sisällä. Perinteisesti naiset ovat olleet enemmistössä vain tasa-arvoon ja gender-kysymyksiin liittyvissä toiminnoissa, ja siksi onkin positiivista huomata, että naisten määrä on ollut kasvusuunnassa myös ammattiliittojen ydintoimintaan liittyvissä aktiviteeteissa: mm. ILO:n perusoikeuksia, järjestäytymisoikeuksia ja liittojohtajuutta käsittelevissä koulutuksissa naisia oli osallistujista lähes 40 %. Merkittävä tapahtuma vuonna 2015 oli presidentti Tarja Halosen vierailu SASKin hankkeissa Kolumbiassa. Vierailun päätavoite oli tukea ay-liikkeen osallistumista Kolumbian rauhanprosessiin. Nelipäiväisen vierailunsa aikana presidentti Halonen tutustui Kolumbian ammatillisiin keskusjärjestöihin CUTiin ja CTC:hen, kaupan alan hankkeeseen ja hankekumppani UNIONin toimintaan, sekä ay-liikkeen tutkimus- ja koulutuskeskus ENSiin. SASKin hankekumppaneille näin korkean tason vierailu oli erinomainen mahdollisuus nostaa ay-toiminnan profiilia ja työelämän kysymyksiä julkisuuteen. Lisäksi vierailulla tavattiin työministeri sekä useita eri poliittisten puolueiden kansanedustajia. Matkan aikana presidentti Halosella oli myös mahdollisuus tavata SASKin opintomatkalaisia, jotka olivat Kolumbiassa samaan aikaan. 5. SAAVUTETUT TULOKSET Saavutettuja tuloksia seurataan SASKin kehitysyhteistyöohjelmassa asetettujen tavoitteiden ja niille asetettujen ohjelmatason indikaattorien avulla. Hankkeiden tavoitteenasetteluun on kiinnitetty huomiota ohjelmakauden aikana ja hankkeiden tavoitteet ovat olleet hyvin linjassa ohjelmatason tavoitteiden kanssa. Useimmissa SASKin hankkeissa on määritelty sekä ensisijainen että toissijainen tavoite, sillä useimmiten kohdemaiden ammattiliitoissa järjestöllinen vahvistuminen ja edunvalvonta kulkevat käsi kädessä. Ohjelmatason indikaattorit eivät kuitenkaan anna riittävän kattavaa kuvaa SASKin työn tuloksellisuudesta ja siksi tuloksia tarkastellaan alempana myös toimialakohtaisesti. Pyrimme tässä raportissa peilaamaan tuloksia paitsi uuden ohjelman tavoitteisiin, myös kertomaan niistä toimialoittain, vaikka suurin osa hankkeista onkin alkanut jo edellisen ohjelmakauden aikana, ja ennen SASKin sisäistä, toimialoja painottavaa organisaatiomuutosta. Ohjelmatoiminnan laajempia vaikutuksia analysoidaan enemmän seuraavina vuosina, kun ohjelmakautta on takana enemmän kuin yksi vuosi. Yksityiskohtaiset taulukot ja tilastot ohjelmatoiminnan tuloksista löytyvät liitteestä (29)

15 5.1. Tavoitekohtaisia tuloksia Seuraavissa alaluvuissa esitetään tiivistetysti hankkeiden tuloksia SASKin ohjelmatoiminnan tavoitteiden mukaisesti Tavoite 1: Liitot ovat vahvoja Liitteessä 6 olevassa taulukossa V on listattu ulottuvuudet tavoitteelle 1: Liitot ovat vahvoja. Määrällisten indikaattorien perusteella liittojen edustavuus on kasvanut. Etenkin jäsenmäärien kasvu (yli uutta jäsentä) SASKin tukemissa liitoissa ylitti suunnitelmat ( ), mikä osoittaa SASKin kumppanien suunnittelutyön olevan realistista ja jäsenhankintatyön tehokasta työpaikoilla. Uusia liittoja perustettiin 107, vaikka odotuksissa oli yli 300 uutta liittoa. Tämä selittyy ay-toiminnalle vaikeista toimintaympäristöistä, työnantajien vastatoimista ja ammattiliiton rekisteröimisprosessin hitaudesta useissa maissa. Uuden liiton perustaminen SASKin toimintamaiden työpaikoille on erittäin vaikeaa, haasteellista ja ajoittain jopa hengenvaarallista. Liittojen osaaminen kasvoi huomattavasti: 1809 koulutettua toimitsijaa, 578 koulutettua ay-johtajaa ja 5651 koulutettua ruohonjuuritason jäsentä. Kaikkiaan koulutuksiin ja tiedotustilaisuuksiin osallistui lähes ihmistä. Tämä vahvistaa suoraan SASKin kumppanien jokapäiväistä edunvalvontaa ja liittojen toimintakykyä. Tulokset ylittivät odotukset määrällisesti ja osallistujien sitoutumisesta liittojensa kehittämiseen kertoo paljon se, että he usein käyttävät koulutuksiin arki-iltojaan ja viikonloppujaan. Uuden ammattiliiton perustamisen lisäksi neuvotteluoikeuden saaminen on yksi vaikeimpia tehtäviä kehitysmaiden ammattiliitoille, mutta siitä huolimatta tuloksia saatiin aikaan viidessä tapauksessa. Etenkin sopijaosapuoleksi tunnustaminen on usein erittäin pitkä, työläs ja moniulotteinen prosessi, johon vaikuttaa paitsi liiton jäsenmäärä, sen edustavuus työpaikalla ja /tai toimialalla sekä kansallinen lainsäädäntö. Neuvotteluoikeuden saaminen mahdollistaa työehtosopimusten syntymisen. Myös kansallisen tason vaikuttamistyössä saatiin tuloksia aikaan, sillä erilaisiin poliittisiin prosesseihin osallistui kasvava määrä liittoja ja liitot osallistuivat 12 eri lainvalmisteluprosessiin ayliikkeen kannalta tärkeissä asioissa. Ammattiliittojen tekemä yhteistyö tehostui 3 uuden liittofuusioprosessin ja liittojen välisen yhteistoiminnan (59) lisääntymisen myötä. Yhteistyöllä liitot pystyvät kasvattamaan asemaansa ja vaikutusvaltaansa yhteiskunnassa ja parantamaan näin työntekijöiden toimeentuloa ja työolosuhteita. Yhteistyön lisääminen on kuitenkin usein pitkä prosessi, joka vaatii luottamuksen kasvattamista ja tässä yksi vuosi on liian lyhyt aika mitata tuloksia Tavoite 2: Liitot kykenevät valvomaan jäsentensä etuja Indikaattorien perusteella liittojen edunvalvonta on vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta vahvistunut, vaikkakaan ei aivan odotetusti. Liitot solmivat 127 uutta työehtosopimusta mikä on erittäin hyvä tulos ja osoittaa vahvistuneiden liittojen kyvyn entistä tehokkaampaan edunvalvontaan, huolimatta usein erittäin ay-vastaisista työnantajista ja yrityselämälle myönteisestä lainsäädännöstä. Myös olemassa olevien työehtosopimusten sisältöjä parannettiin noin 30 eri tapauksessa ja liitot saivat aikaan useita työntekijän asemaa ja toimeentuloa parantavia muutoksia kansalliseen työlainsäädäntöön. Liitteessä 6 olevassa taulukossa V on listattu ulottuvuudet tavoitteelle kaksi, joiden perusteella seurataan edunvalvonnan toteutumista Tavoite 3: Kumppanijärjestöt pystyvät edistämään työtä tekevän väestön toimeentuloa ja oikeuksia Hanketyön tuloksena yli 450 ihmistä kykeni parantamaan toimeentuloaan uusien tulonlähteiden myötä. Lähes 500 uutta ihmistä sai SASKin hankkeiden kautta mahdollisuuden käyttää liittojen tarjoamia sosiaalisia palveluita. Liitteessä 6 olevassa taulukossa V on listattu ulottuvuudet 13 (29)

16 tavoitteelle kolme, joiden perusteella seurataan ohjelmatavoitteen 3 toteutumista sekä sitä mittaavat indikaattorit Toimialakohtaisia tuloksia Työmarkkinat eivät enää ole sidottuja maihin tai maanosiin, ja myös ammattiyhdistysliikkeen on vastattava tähän globalisaation haasteeseen. Myös SASKin hanketyössä pyrittiin vahvistamaan toimialalähtöisyyttä vuonna 2015; kun aiemmin kansainvälisen työn suunnittelijoiden vastuualueet jaettiin alueperustein, on ne nykyisin jaettu toimialoittain. Muutoksen tavoitteena on päästä eroon aluesidonnaisuudesta ja vastata paremmin nykyisten globaalien työmarkkinoiden asettamiin haasteisiin ja vaatimuksiin. Tavoitteena on myös päästä ohjelmatyössä pureutumaan syvemmälle eri toimialojen erilaiseen dynamiikkaan ja haasteisiin. Esimerkiksi yksityisten palvelualojen parissa liittojen erityishaasteena on monikansallisten yritysten työntekijöiden järjestäytyminen ja verkostointi, jotta ne kykenisivät neuvottelemaan oikeuksistaan suuryrityksien kanssa, kun taas julkisella alalla puutteet järjestäytymisoikeuksien toteutumisessa ja yksityistämisprosessit ovat ammattiliittojen päähaasteita. Teollisuudessa työntekijöiden tietoisuus omista oikeuksistaan on usein matala ja yritysten nopeat siirtymiset halvemman työvoiman perässä vaikeuttavat työtekijöiden järjestäytymistä. Joka toimialalla on omat erityispiirteensä. Toimialakohtaisen työn vahvistamisella SASK pyrkii myös tehostamaan hankkeiden avulla saatujen hyvien tulosten ja hyviksi havaittujen käytäntöjen ja toimintatapojen levittämistä eri mantereiden välillä. Suomalaisten liittojen vahva osaaminen mm. neuvottelutoiminnassa, jäsenhankinnassa ja tasa-arvokysymyksissä on arvokas vientituote suomalaiselle ay-liikkeelle. Myös etelän ammattiliitoilla on usein paljon annettavaa paitsi toisilleen, myös suomalaisille liitoille, ja tätä vaihtoa halutaan lisätä SASKin toiminnassa. SASKin ohjelma ja sen raportointi on perustunut hankkeiden ryhmittelyyn tavoitteittain, ja siten tulosten analysointi toimialoittain vaatii vielä työstämistä SASKin sisällä tulevina vuosina. Pyrimme kuitenkin jo tässä 2015 vuosiraportissa analysoimaan tuloksia toimialoittain. Liitteessä 7 on esitetty konkreettiset tulokset kultakin toimialalta Teollisuus Teollisuusalan 23 hanketta keskittyivät vahvasti liittojen järjestölliseen vahvistamiseen ja sitä kautta edunvalvonnan tehostamiseen. Hankeliittojen jäsenmäärä kasvoi lähes yli uudella jäsenellä, joista suurin osa Intiassa. Vahvempi jäsenpohja (enemmän jäseniä ja paremmin koulutettuja jäseniä) nostaa liittojen painoarvoa neuvottelupöydissä parantaa mahdollisuuksia neuvotella työntekijöille edullisempia työehtosopimuksia. Uusia työehtosopimuksia solmittiin 27. Työehtosopimusneuvottelut ovat kehittyvissä maissa usein pitkiä ja hitaita prosesseja. Esimerkiksi Ghanan elintarvikealan liitto ICU ylitti jäsenhankintatavoitteensa 270 %, mutta sen työehtosopimusneuvotteluprosessi on vielä kesken, mikä johtuu siitä, että neuvotteluun tarvittava lupaprosessi on hyvin hidas ja byrokraattinen ja työnantajat haluttomia neuvottelemaan. Edistymistä TES-neuvottelussa voitaisiinkin jatkossa hanketyössä mitata prosessina, eikä vain valmiiden työehtosopimusten määrällä. Liittojen välinen yhteistyö ja verkostointi oli merkittävä osa hanketuloksia monissa hankkeissa. Malawisssa, Mosambikissa, Uruguayssa, Intiassa ja Indonesiassa vahvistui eri teollisuudenalan liittojen välinen yhteistyö, mikä parantaa niiden neuvotteluasemaa. Latinalaisessa Amerikassa viiden maan välille luotiin toimiva nuorten ay-aktiivien verkosto, joka onnistui luomaan nuorisostrategioita eri liittojen sisälle ja toimintamahdollisuuksia nuorille ay-aktiiveille kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisen teollisuusalan federaation IndustriALLin kaikkien aikojen ensimmäinen nuoria koskeva päätöslauselma hyväksyttiin Latinalaisessa Amerikassa ja se loi pohjan nuorten aytoiminnan vahvistamiselle globaalisti. Kahteen monikansalliseen kaivosalan yritykseen Glencoreen ja AngloAmericaniin luodut liittoverkostot Latinalaisessa Amerikassa saatiin käynnistettyä ja ne luovat hyvän pohjan tulevaisuuden yhteistyölle. Monikansallisten yritysten kohdalla työntekijöiden 14 (29)

17 yhteistyö rajojen yli on olennaisen tärkeää, jotta yrityksiä voidaan painostaa kunnioittamaan työntekijöiden oikeuksia kaikissa toimintamaissaan ja voidaan vastustaa niiden siirtymistä aina halvemman työvoiman perässä. Liittoverkostot käyttivät yhteistä voimaansa kampanjoidakseen ihmisarvoisen työn puolesta monikansallisissa yrityksissä, vastustaakseen työntekijöiden oikeuksia polkevia lakimuutosesityksiä ja edistääkseen ILOn sopimusten 176 (työterveys- ja turvallisuus kaivosalalla), 177 (kotona työskentelevien oikeudet) ja 183 (äitiysvapaat ja raskaana olevien naisten oikeudet) ratifiointia. Teollisuusalan hankkeissa yli ihmisen tietoisuus omista oikeuksistaan kasvoi koulutusten ja tiedotuskampanjoiden johdosta. Merkittävä tulos on myös Ecuadorissa luotu ay-koulutus- ja tutkimuskeskus ENSec, joka palvelee monien eri alojen työntekijöitä ja ammattiliittoja. Ecuadorissa ei ole aiemmin ollut yhteistä työelämän kysymyksiin keskittyvää koulutuskeskusta. Työterveys- ja turvallisuuskysymykset painottuivat erityisesti elintarvikealan hankkeissa Ghanassa ja Mosambikissa ja yhteensä 1677 työntekijää sai koulutusta työturvallisuuskysymyksissä. Näiden liittojen ja suomalaisen SELin välille on luotu vaihto-ohjelma. Suurimpia haasteita tuloksien saavuttamiselle olivat joidenkin maiden vaikeat ja ay-vihamieliset toimintaympäristöt. Kiinassa hanketoiminta oli hankalaa kiristyvän ihmisoikeustilanteen takia ja Indonesiassa hallitus toteutti 2015 useita ammattiyhdistystoimintaa vaikeuttavia toimenpiteitä, vaikka muuten ay-tilanne on siellä ollut kohenemassa viime vuosien aikana Rakennus Rakennusalan kahdeksasta hankkeesta suurin osa keskittyi liittojen järjestölliseen vahvistamiseen ja työehtoneuvotteluun. Liitot rekrytoivat lähes uutta jäsentä yhdeksässä hankemaassa. Toimialan miesvaltaisuudesta huolimatta hanketoimintoihin osallistuneista oli naisia 33 %, mitä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena ja merkkinä sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistumisesta alan ammattiliitoissa. Liittojen edunvalvontaa tehtiin myös työterveyttä ja -turvallisuutta parantamalla, edistämällä työntekijöiden oikeuksia vahvistavia lainsäädäntöprosesseja ja ratkomalla työkiistoja työpaikka- ja yritystasolla. Rakennusalalla koulutettiin yli 3500 liittoaktiivia ja jäsentä, mm 455 nuorta jäsenhankkijaa ja 96 työturvallisuusvaltuutettua. Uusia työehtosopimuksia solmittiin ja vanhoja päivitettiin yhteensä 42. Afrikassa rakennusalan ammattiliitot ovat vahvoja toimijoita ja ne onnistuivat neuvottelemaan ehkä vaikeimpina neuvottelukumppaneina pidettyjen kiinalaisten ylikansallisten yritysten kanssa uusia työehtosopimuksia, jotka parantavat työmaiden työturvallisuutta sekä takaavat työntekijöille järjestäytymisvapauden, neuvotteluoikeudet ja sosiaaliturvan. Ghanassa ja Togossa työehtosopimuksiin sisällytettiin lausekkeita siirtotyöläisten oikeuksista, mikä vähentää näiden muuten erityisen haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden kohtaamaa riistoa. Burkina Fasossa rakennusalan kausityöntekijät ja epäviralliset työntekijät kuuluvat kansallisen sosiaaliturvan piiriin. Toisessa ääripäässä on Myanmarin hankeliitto, joka 2015 keskittyi perustason järjestölliseen vahvistumiseen ja tietoisuuden nostattamiseen maassa, jossa ay-toiminta ei ole niin syvälle juurtunutta kuin monissa muissa maissa. Nepalissa ja Intiassa liitot onnistuivat yhteistyöllä vastaamaan hyvin haastaviin kansainvälisen tason kysymyksiin siirtotyöläisten oikeuksista. Näissä maissa useiden liittojen fokuksena hanketyössä oli lapsityön kitkeminen. 215 lasta, jotka muuten olisivat joutuneet töihin, aloitti koulunkäynnin SASKin hanketoiminnan tuloksena ja 675 lasta siirtyi normaalin peruskoulun piiriin. Intian kivilouhinta-alueilla lobattiin lapsityövapaiden kylien puolesta. Kaikki tämä edellytti verkostojen ja yhteistyökanavien luomista ja ylläpitämistä viranomaistahojen ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. Etelä-Aasiassa myös erilaiset sosiaaliset komponentit kuten itseapuryhmät, terveyspalvelut, koulut ja naisryhmien työ olivat olennainen osa rakennusalan ammattiliittojen toimintaa. Myös liittojen taloudellinen omavaraisuus vahvistui; Nepalissa rakennusalan liiton rahoituspohja vahvistui 26 % ja Myanmarissa jo 85 % jäsenistä maksaa jäsenmaksunsa. 15 (29)

18 Rakennusalalla haasteita vuonna 2015 toivat ebola-kriisi, joka esti hanketoiminnot Sierra Leonessa, Mosambikin keskiosien poliittis-sotilaallinen kriisi ja Sambian laskeva talous, joka pysäytti useita suuria rakennushankkeita ja aiheutti työntekijöiden irtisanomisia Kuljetus Kuljetusalalla toteutettiin kuusi hanketta, kaksi kussakin maanosassa. Hanketoimintoihin osallistui yli 2200 ihmistä. Kaikki hankkeet tähtäsivät liittojen vahvistamiseen ja niiden neuvotteluaseman kasvattamiseen, eivät esimerkiksi työlainsäädännön muutoksiin tai sosiaalijärjestelmiin. Liittojen jäsenmäärä kasvoi yli uudella jäsenellä, mikä oli enemmän kuin oli suunniteltu. Uusia työehtosopimuksia neuvoteltiin useissa maissa (Niger, Burkina Faso, Thaimaa, Indonesia, Kolumbia, Peru) ja ne toivat konkreettisia parannuksia työntekijöiden arkeen parempien palkkojen ja muiden etujen (lomat, lounasedut, työterveys- ja sosiaalipalvelut, jne.) muodossa. Liittojen antamien tietojen mukaan uusista tai parantuneista työehtosopimuksista hyötyy jopa alan työntekijää. Hanketoimintojen avulla liitot vahvistuivat: jäsenmäärä nousi, resurssit paranivat ja jäsenistön ja johdon kapasiteetti kasvoi. Indonesiassa SPKA-liiton jäsenistöstä jo 66 % maksaa jäsenmaksunsa ja Thaimaassa alan liiton jäsenmaksutulot kasvoivat 20 %. Uusien ja parempien työehtosopimusten määrästä voidaan päätellä, että liitot myös tunnustetaan laillisiksi neuvottelukumppaneiksi. Erittäin merkittävä hanketulos saavutettiin Thaimaassa, jossa uudet liitot WWU ja SEETU ovat kyenneet järjestämään myös ulkoistettuja ja vuokratyöntekijöitä. Tämä saattaa johtaa läpimurtoon tämän vaikean työntekijäryhmän saamisessa mukaan ay-toimintaan ja heidän etujensa takaamisessa työehtosopimuksilla. Tämä voi haastaa prekaarin työvoiman hyväksikäyttöön perustuvaa järjestelmää Thaimaan kuljetusalalla. Toinen merkittävä edistysaskel oli uusien aktiivisten liittojen perustaminen uusilla kuljetusaloilla (lento ja rautatiet). Tämä on vahvistanut ammattiliittojen merkitystä neuvottelukumppaneina myös muilla aloilla. Liittojen kasvavasta yhteistoiminnasta on osoitus myös Venezuelassa perustettu kuljetusalan federaatio FBTT, joka hyödyttää jopa alan työntekijää parempien palkkojen, lomien, työsuojelun ja työterveyden merkeissä Julkinen sektori Julkisen alan 11 hankkeessa toteutettiin 240 yksittäistä toimintoa, joihin osallistui yhteensä lähes ihmistä. Naisten osuus osallistujista oli 41,7 %. Julkisen alan hankkeet painottuivat kapasiteetin kasvattamiseen ja vaikuttamistyöhön. Työoikeudet ja järjestäytymisoikeus ovat ihmisoikeuksia. Suuri osa hankkeista pyrki takaamaan järjestäytymisoikeuksien toteutumisen julkisen alan työntekijöiden keskuudessa ja laadukkaiden julkisten peruspalveluiden pysymisen julkisissa käsissä ja siten kaikkien saatavilla tulotasosta riippumatta. Hankkeissa pyrittiin näihin edistämällä lakimuutoksia ja sosiaalisia ja taloudellisia reformeja (sairaanhoitajalaki Filippiineillä, sähköpalvelulaki Intiassa), tukemalla ILOn perusoikeuksien (87, 151, 154) ratifiointia ja selvittämällä, miten Asian Development Bank ei noudata omia työoikeuksia ja julkisia palveluja koskevia periaatteitaan. ILOn sopimus 151 ratifiointi vahvistaisi julkisen alan työntekijöiden mahdollisuutta neuvotella työehdoistaan, sovitella työkiistoja ja lakkoilla tarpeen niin vaatiessa. Jäsenhankinta ei ole yleinen tavoite, mutta siitä huolimatta liitot raportoivat lähes 700 uuden jäsenen liittymisestä liittoon. Uusia liittoja perustettiin 12. Hankkeet ovat vahvistaneet liittojen kapasiteettia tehdä hyvin suunniteltua, strategista ja tehokasta vaikuttamistyötä hallitusten ja ADB:n suuntaan. Keski-Amerikassa liitot onnistuivat myös parantamaan 20 työehtosopimusta ja neuvottelemaan 2 uutta. Nämä muutokset tuovat konkreettisia parannuksia tuhansien työntekijöiden elämään parempien palkkojen, ylityökorvausten, äitiysvapaiden ym. myötä. Hankkeet ovat myös onnistuneet laatimaan ja tuomaan esiin vaihtoehtoisia malleja julkisten palveluiden yksityistämiselle, mm. julkinen-yksityinen kumppanuuden korvaaminen julkinen-julkinen -kumppanuudella ja jopa pysäyttämään vesipalveluiden yksityistämisprosesseja Filippiineillä ja kuudessa Latinalaisen Amerikan maassa 16 (29)