Valmistelija: sivistysjohtaja

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN KOULUVERKON VALMISTELU SIVLTK 9 Sivistyslautakunta käsitteli Saarijärven kaupungin kouluverkon valmistelua ko kouk ses saan seuraavasti: "Kaupunginhallitus antoi kokouksessaan ( 185) palveluverkon val mis te lun johtoryhmän tehtäväksi ja viimeisteltäväksi aikaisemman valmis te lun pohjalta siten, että päätös palveluverkosta voidaan tehdä kau pungin val tuus ton kokouksessa tämän valtuustokauden aikana. Valtuustokausi lop puu Johtoryhmässä on valmisteltu luonnosta kouluverkon (tässä asiaa tar kas tellaan koulujen osalta =kouluverkko) esitysmuodosta ja vaihtoehdoista. Koulu toi mis tos sa on tehty kustannuslaskelmia vaihtoehdoista (vaih to eh to tar kaste lut A-E) ja muita päätöksentekoa tukevia laskelmia (liitteet 5-7). Kouluverkkoasia valmistellaan niin, että se olisi käsiteltävissä kau pun ginval tuus ton maaliskuun kokouksessa. Valmistelija: sivistysjohtaja Sivistysjohtajan esitys: Sivistyslautakunta merkitsee kou lu verk ko val mis telun luonnoksen ja liitteet tiedoksi ja ohjaa työn etenemistä (mm. mitä muita las kel mia ja vaihtoehtoja tarvitaan päätöksenteon tueksi). Päätös: Sivistyslautakunta merkitsi kouluverkkovalmistelun luonnoksen ja liit teet tiedoksi. Lautakunta toivoi, että päätöksenteon tueksi tehdään eri vaih to eh to jen lapsivaikutusten arviointi ja että tarkastelussa otetaan huo mioon oppilaan kokonaiskoulupäivä. Lisäksi lautakunta pyysi, että seu raa vas sa käsittelyssä asian esittelyyn liitetään aiemmin laadittu kun to tut ki mus ma te riaa li ja selvitys erityisopetuksen järjestämisestä. (Liitteeseen 7 on tehty tek nisiä korjauksia.)" Saarijärven kaupungin yhteistyöryhmä käsitteli asiaa kokouksessaan Kaupungin valtuusto hyväksyi kokouksessaan Saarijärven kau pungin palvelustrategian. Palvelustrategiassa todetaan, että kaupungissa laa ditaan kouluverkkosuunnitelma, jossa tavoitteena on vähintään kol mi opet tajai set tuntiresurssiltaan kolmiopettajaista vastaavat, kustannustehokkaat kou lut. Kouluverkkosuunnitelmassa otettiin huomioon myös koulun ja var-

2 hais kas va tuk sen tiivistyvä yhteistyö ja kylien kehittyminen. Palvelustrategian pohjalta laadittiin kouluverkkoselvitys. Kou lu verk ko sel vityk sen pohjalta valtuusto päätti seuraavaa: Saarijärvellä py ritään kolmeopettajaisiin kouluihin, jossa oppilasrajaksi määritetään vä hintään 39 oppilasta. Valtuusto päätti uuden kouluverkon osalta, että vuonna 2014 Mahlun koulu yhdistetään Herajärveen ja Pylkönmäkeen ja vuonna 2015 Kalmarin koulu yhdistetään Kolkanlahteen ja vuonna 2016 tar kas tellaan muiden koulujen tilanne. Valtuuston päätöksen mukaisesti kouluverkkotarkastelua on tehty vuonna 2015 ja kevään 2016 aikana. Tarkasteluun on vaikuttanut oppilasmäärien lisäk si merkittävästi koulurakennuksista tehdyt kuntotutkimukset sekä opet tajien ja oppilaiden osalta ilmenneet sisäilmaoireet. Kouluverkosta ja sen valmistelusta on keskusteltu aikaisemmin mm. kaupun gin val tuus ton seminaarissa , sivistyslautakunnassa , hen ki lös tö ti lai suu des sa , kuntalaisille avoimessa ylei söti lai suu des sa , kau pun gin hal li tuk ses sa ja kau pun gin valtuus ton infotilaisuuksissa ja Sivistystoimen palveluverkosta päätettäessä on otettava huomioon kiin teistö jen soveltuvuus ja uudisrakentamisen tarve, oppilasmäärien kehitys, henki lös tön tarve, kuljetukset, kaupungin taloudellinen kantokyky sekä pal ve luver kon vaikutus kaupungin maineeseen ja elinvoimaisuuteen. Kiinteistöjen soveltuvuus ja uudisrakentamisen tarve Koulupalvelujen linjapäätöstä on valmisteltu tekemällä ar vioi ta ja tut ki muksia rakennusten kunnosta. Viheralueen kouluille valmistui mar ras kuus sa 2014 Inspecta Oy:n laatimat kuntoarviot ja kuntotutkimukset val mis tui tammi kuus sa Maaliskuussa 2016 valmistui Inspecta Oy:n laa ti mat Lukion, Keskuskoulun ja Herajärven koulujen sisäilmaympäristön kun to tut kimuk set. Tulokset on esitelty yleisötilaisuuksissa ja ja aineis to löytyy kaupungin nettisivuilta: Saarijärven kaupungin kou lu jen kunto tut ki muk set Lukiorakennuksen tutkimustulokset ovat huonot ja sen peruskorjaus ei kanna ta. Lukiorakennuksen toiminta on siirretty koulun pihalla olevaan väis tö tilaan tammikuun 2017 alusta lähtien. Huhtikuussa 2017 valmistuu uuden kou lu- ja kulttuurikeskuksen hankesuunnitelma, jossa tarkastellaan myös Kes kus kou lun, Herajärven koulun ja vapaan sivistystoimen tilatarpeet. Keskuskoulun ja Herajärven koulun sisäilmakorjauksia ja kannattavuutta on tut kit tu. Korjaussuunnitelmien mukaan rakennuksien sisäilmaa aiheuttavat vau riot ja viat on korjattavissa. Riskinä on kaikkien vaurioiden ja vikojen ha vait se mi nen, korjaustöiden onnistuminen ja korjaustöiden elinkaari. Va li-

3 tet ta vas ti monissa kunnissa on epäonnistuttu korjauksissa ja etenkin her kimmät tilojen käyttäjät ovat oireilleet peruskorjatuissakin tiloissa. Si sä il ma korjauk sien jälkeenkin riskinä on rakenteisiin mahdollisesti jääneet si sä il ma riskit ja sisäilmaoireiden mahdollinen jatkuminen. Rakennusten si sä il ma korjauk sis ta, purkamisesta ja uudisrakennuksesta päätetään erikseen. Koulukeskuksen rakennuksissa, tilaelementtikoulua lukuun ottamatta, on käy tös sä luokkakohtaisia sisäilmanpuhdistajia. Toiset saavat puhdistimista apua, toiset eivät. Lähtökohtana tulee olla sisäilmavaurioiden ja -haittojen kor jaa mi nen ja poistaminen. Sisäilman keinotekoisen puhdistamisella voidaan saada lisäaikaa sen ajan, kunnes pysyvä ratkaisu saavutetaan, mak simis saan 1-3 vuotta. Sisäilman puhdistamiseen en on käytettävissä erilaisia me ne tel miä, jotka voidaan jakaa tilakohtaisiin puhdistimiin, il man vaih to konee seen sijoitettaviin ionisaattoreihin ja kemiallisiin pinnoitteisiin. Puh dis timien ja -menetelmien tehosta ja soveltuvuudesta alaikäisten koululaisten käyt töön on vähän puolueetonta tutkimustietoa. Kaikki käytettävät puh dis timet ja puhdistusmenetelmät tulee olla terveydelle turvallisia. Kuntotutkimusten perusteella Lanneveden koulu suljettiin vuoden 2015 lopus sa. Perusopetusta ja alueen päivähoitoa varten hankittiin väistötilaksi Par ma co Oy:n siirtokelpoinen tilaelementtikoulu, jonka vuokrasopimus on voi mas sa saakka. Vuokrasopimusta on mahdollisuus jatkaa luvulla rakennettu Linnan vanha koulu on pahoin vaurioitunut, eikä sitä kannata peruskorjata rakennettu uudempi koulu on paremmassa kun nos sa. Linnan koululla on koettu sisäilmahaittoja ja siellä on käytössä luok ka koh tai sia si sä il man puh dis ta jia. Voimistuneiden sisäilmaoireiden vuok si koulutoiminnan jatkuminen nykyisissä tiloissa tulisi arvioida työ suoje lun kannalta. Mikäli oireilu on keskisuurta tai suurempi, tulisi koulutilat sul kea ja koulutoiminta siirtää väistötiloihin. Tarvaalan koulu on rakennettu 1960-luvulla. Rakennusten korjausvelka on vuo sien aikana ilman sisäilmakorjauksia. Rakenteissa on mikrobivaurioita ja koulussa on koettu sisäilmahaittoja. Rakennuksien pe rus kor jaus terveelliseksi on erittäin haastava ja korjausaste nousee korkeak si. Vanhojen puurakennusten peruskorjaus ei ole kannattavaa. Koulu- ja päiväkotitoimintaa voidaan jatkaa, mikäli sisäilmaoireilu ei ole mer kit tä vää. Kolkanlahden koulu on rakennettu 1914 ja laajennettu 1960 tai -70 luvulla. Ala poh ja ra ken teis sa on kosteusteknisiä riskejä ja paikoin mikrobivaurioita. Kor jaus vel ka aikana on ilman pe rus kor jaus kus tan nuksia. Tilojen käyttäjät eivät ole oireilleet. Vanhan, riskirakenteita si säl tä vän puurakennuksen peruskorjaus ei ole kannattavaa. Koulutoiminta voi daan jatkaa, mikäli rakennuksessa ei ilmene merkittävää sisäilmaoireilua. Pylkönmäen koulu on valmistunut 1960-luvulla ja liikuntasalia on laa jen nettu Rakennuksen rakenteissa on mikrobi- ja PAH-vaurioita (hai tal li set

4 yhdisteet) ja ilmanvaihto ei ole toimiva. Pylkönmäen koulu on siirtynyt väistö ti loi hin syksystä 2016 lähtien. Nykyinen, jopa neljään toimipisteen ha jautet tu koulutoiminta on haastavaa ja aluehallintovirasto on antanut asias ta toimenpidekehotuksen ja takarajan Pylkönmäen koulun toi mi ti larat kai su päätetään erikseen. Oppilasmäärien kehitys Saarijärven kaupungin perusopetuksen 1-6 luokkien oppilaiden ko ko naismää rä vähenee nykyisestä tilastointikauden loppuun eli vuoteen Alakou lu jen nykyinen ( tilastointipäivän) perusopetuksen oppilaiden ko ko nais mää rä on 616 ja ennusteen mukaan vuonna 2021 oppilaita on 522. Yh teen sä vähennystä kertyy 94 oppilasta. Oppilasmäärän väheneminen nopeu tuu ennustekauden lopussa. Yläkoulun (7-9 luokat) kohdalla oppilasmäärät seuraavat 1-6 -luokkien kehi tys tä pienellä viiveellä. Kaikki Saarijärven perusopetuksen oppilaat käy vät yläkoulunsa Keskuskoulussa, jossa oppilasmäärä on 300 molemmin puo lin. Ennuste oppilasmäärän kehityksestä nykyisen kouluverkon alueilla : Lukuvuodet * Herajärvi Kolkanlahti Lannevesi Linna Pylkönmäki Tarvaala Keskuskoulu Yhteensä * Tilastokeskuksen väestöennusteen mukainen kehitys ikäluokassa 0-16 vuo des ta ,5% Kustannuksista Koulun toiminnassa opetus- ja ohjaajahenkilökustannukset muodostavat noin 70 % kokonaiskustannuksista. Loput muodostuvat palveluista (ruoka, kul je tus jne.), tiloista (vuokra) ja tarvikkeet (oppimateriaalit yms.). Isommissa yksiköissä oppilaskohtainen hinta on pienempi. Vuonna 2015

5 He ra jär ven, n. 400 oppilaan koulussa oppilaskohtainen hinta oli hieman yli /oppilas. Kyläkouluilla oppilaskohtainen hinta oli n /oppilas suu rem pi eli n /oppilas. Poikkeuksena oli Tarvaalan koulu, jossa oppi las koh tai nen hinta oli n /oppilas. Keskuskoulussa op pi las koh tai nen hinta oli n /oppilas. Kuljetukset Kuljetuksia pohdittaessa olennaisinta on varmistaa se, että koulupäivän pituus säilyy kohtuullisena ja lain määrittämissä rajoissa ja että kul je tus kustan nus ten osuus oppilaskohtaisista kustannuksista on selvästi pienempi kuin hen ki lös tö- tai kiinteistökustannus. Kustannuslaskelmien ja aiempien vuosien toteumien perusteella voidaan arvioi da, että kustannukset eivät nouse merkittävästi silloin, kun kuljetukset voi daan järjestää nykyistä isommalla kalustolla. Autojen ja ajokilometrien mää rä ei kasva. Oheismateriaalina esitetään esimerkkilaskelma siitä, miten pal ve lu ver kon supistaminen vaikuttaisi oppilaskuljetuksiin. Koulumatkaan käytetystä ajasta voidaan todeta, että nykyisin ensimmäisenä kyy tiin nousevan kuljetusoppilaan koulumatka-aika ei pitenisi, kun otetaan huo mi oon sekä autossa matkustamiseen että koululla odottamiseen käytetty ai ka. Tämä johtuu siitä, että nykyiset retit ajetaan keskustaan/keskustasta. Kaupungin taloudellinen kantokyky Kaupunginvaltuusto asetti valtuustokauden alussa tavoitteeksi talouden ta sapai not ta mi sen valtuustokauden aikana. Vuoden 2016 talousarvio on muu tosten jälkeen 1,7 M alijäämäinen ja ennusteiden perusteella näyttää, että myös toteuma on jäämässä selkeästi alijäämäiseksi. Vuoden 2017 ta lous arvio on 13 t ylijäämäinen, mutta tulevien vuosien taloussuunnitelmissa tulok set kääntyvät uudelleen miinusmerkkisiksi. Talouden tasapainottaminen edel lyt tää paitsi tiukkaa käyttötaloutta, palveluverkkoa koskevia kus tan nuste hok kai ta ratkaisuja eli käytännössä rakenteeseen liittyviä merkittäviä säästö rat kai su ja. Ilman merkittäviä peruskorjaus- ja uusinvestointeja poisto-ohjelman mu kainen poistotaso tulee talousuunnitelmakaudella laskemaan alle. 3 milj. euroon vuodessa. Nykyisten vero- ja valtionosuusennusteiden pohjalta on nähtä vis sä, että talouden tasapaino edellyttää jatkossakin tiukkaa käyttötaloutta ja ennakoitu kehys kestää vuosittain enintään n. 2,5-3 milj. euron in vestoin ti ta son. Tämä vastaa hallintokuntien tällä hetkellä tiedossa olevaa in vestoin ti suun ni tel maa ilman mitään merkittäviä peruskorjaus- ja uus in ves tointe ja. Tätä suurempi investointitaso edellyttää, että investointi tuottaa myös sen

6 pois to- ja rahoitusvaikutuksia vastaavat kustannussäästöt. Jos kou lu verk korat kai su vaatii n. 10 M investointeja, se nostaa poistotasoa n :lla, vastaavasti 20 M investointi johtaa nousuun poistoissa. Lai na rahoi tuk sel la toteutettavan investoinnin aiheuttamat kor ko kus tan nuk set ovat, jos arvio pitkän aikavälin korkotasosta on varovainen 2 %, Näiden kulujen kustantaminen edellyttää siis säästöjen löytymistä. Tämän ohella tulee huomioida mah dol li set rakennusten purkukustannukset, jotka tullaan kirjaamaan suoraan käyt tö talou den kustannuksiin sekä purettavien rakennusten poistamattomat ta se arvot, jotka nekin kirjataan kertapoistoina purkuvuonna. Yksittäiset alas kir jauk set voivat jo johtaa taseessa olevan kumulatiivisen ylijäämän nol lau tu miseen. Lisäksi on huomioitava, että investointiohjelmaan sisältyy kui ten kin myös joitakin muita välttämättä toteutettavia suuria hankkeita, mm. Saa rilam men puhdistamon saneerauksen loppuun saattaminen. Yhtenä rahoitusvaihtoehtona investointien toteutukselle voidaan harkita myös rahoitusleasingin käyttöä. Tällöin vältytään lainakannan nousulta ja pur ku kus tan nuk set voidaan jaksottaa koko rahoituskaudelle. Lea sing ra hoituk sen rahoituskulut jotka kokonaisuudessaan kirjataan käyttötalouteen tule vat kuitenkin käytännössä ylittämään omaan taseeseen tehtyjen in ves tointien poistovaikutusten ja korkokustannusten yhteismäärän ja näin hei ken tämään vuosikatetta vähintään yhtä suuressa määrin. Leasingrahoituksella ei siis säästötarvetta käyttötaloudessa pystytä välttämään. Vuoden 2017 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan on alustavasti kirjattu hank kei siin uusi lukio, Herajärven koulun ja Keskuskoulun peruskorjaukset tai uudisrakentaminen sekä Pylkönmäen peruskorjaus tai uu dis ra ken ta minen. Koska suunnittelu on vielä kesken, kustannusarviota kokonaiskuluista ei ole voitu esittää. Jos uudisrakennusvaihtoehdossa kustannustaso nousee n. 20 milj. euroon, tämä merkitsee poistotason nousua eurolla ja korko me no jen nousua n eurolla. Kaupungin ko ko nais lai namää rä nousee nykyisestä 27 milj. eurosta, jos kokonaiskustannukset ovat 20 milj. euroa, 47 milj. euroon. Kun samanaikaisesti konsernitasolla ol laan suunnittelemassa mm. Saarijärven Kaukolämpö Oy:n, Saarijärven Mu seo talo Oy:n ja SSYP Kiinteistöt Oy:n merkittäviä investointihankkeita, kon sernin lainanhoitokyky tulee erittäin kriittiseen tarkasteluun. Vuonna 2019 toteutuva SOTE-uudistus tulee vaikuttamaan sekä kus tan nusra ken tee seen että vero- ja valtionosuustuloihin. Ennakkotietojen mukaan tulo- ja menovaikutukset tulisivat kompensoimaan toisensa niin, että val tionra hoi tus tulee pysymään nykyistä vastaavassa suhteessa jäljelle jääviin palve lu vel voit tei siin. Seuraavia rahoituslaskelmia on tulossa kuluvan kevään ai ka na. Väestökehitys sekä palveluverkon vaikutus kaupungin maineeseen ja elinvoi mai suu teen

7 Suomessa ja Keski-Suomen maakunnassa jatkuu kaupungistumiskehitys. Vuo den 2016 aikana väkiluku kasvoi Keski-Suomessa ainoastaan Jy väs kyläs sä ja sen kolmessa ympäristökunnassa. Saarijärven väkiluku on laskenut vuo si na yhteensä 1932 henkilöä ja väkiluku oli 9692 hen ki löä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väkiluvun lasku jatkuu, mutta syntyvyyden laskun ennustetaan taittuvan ja säilyvän lähes ny ky ta sol la, henkilöä/v. Vuonna 2016 Saarijärvelle syntyi 90 lasta. Alle 16-vuotiai den määrä Saarijärvellä oli v henkilöä ja sen en nus te taan olevan vuonna henkilöä. Sivistystoimen palveluverkolla on keskeinen merkitys koko kaupungin mainee seen ja kilpailukykyyn. Laadukkaat päivähoito- ja koulupalvelut vai kutta vat asuinpaikan valintaan ja edesauttavat yrityksiä osaavan työvoiman saami ses sa. Kun rakennetaan uutta, on välttämätöntä huomioida uudet ope tussuun ni tel mat sekä digitaalisten oppimisympäristöjen tuomat mah dol li suudet. Maaseutualueiden koulu- ja päivähoitopalvelut lisäävät osaltaan ko ko kaupungin kilpailukykyä. Keski-Suomen strategia nojaa vahvasti bio ta louden uusiin mahdollisuuksiin. Metsiin ja peltoihin perustuvien luon non va rojen kestävä käyttö edellyttää sitä, että maaseutu kehittyy asuttuna ja elin voimai se na. Keskustassa sijaitsevan Herajärven koulun oppilaaksiottoalueella on hie man yli puolet koko kaupungin alakouluikäisistä lapsista vuosina Kaupunki on vuonna 2015 valmistuneiden kyläkaavojen kautta mah dol lis tanut merkittävästi uudisrakentamista Kolkanlahden, Linnan, Rah ko lan, Tarvaalan ja Lanneveden alueilla. Palveluiden alueellista sijaintia arvioitaessa on huomattava, että kaupunki vas taa koulukuljetuksista kun taas kuljetuksista päivähoitoon vastaa päi vähoi to ikäi sen lapsen huoltajat. Maaseudulla työssäkäynti kodin ulkopuolella on lisääntynyt, samoin työmatkat ovat pidentyneet. Lapsiperheiden arjessa päi vä hoi to pal ve lui den sijainti suhteessa työmatkoihin voi olla merkittävä teki jä asuinpaikkaa valittaessa. Johtoryhmä on valmistellut 5 vaihtoehtoista mallia kouluverkkopäätöksen poh jak si. Ne esiteltiin alustavasti sivistyslautakunnan kokouksessa Tarkastelumallit olivat: A. Jatketaan nykyisellä mallilla B. Siirrytään 3 koulun malliin. (Koulut keskustassa, Pylkönmäellä ja Lan neve del lä) C. Siirrytään 2 koulun malliin. (Koulut keskustassa ja Pylkönmäellä) D. Siirrytään 1 koulun malliin. (Koulupalvelut ovat keskustassa) E. Siirrytään 3 koulun malliin. (Koulut ovat keskustassa, Pylkönmäellä ja Lan ne ve del lä. Lisäksi varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä voisi mah dolli ses ti olla 1-2 luokkien opetus Tarvaalassa?)

8 Tarkennetut kustannuslaskelmat vaihtoehtomalleista liitteenä 1. Swot -analyy sit eri vaihtoehdoista liitteenä 2. Muita päätöksentekoa tukevia tietoja liit teis sä Lapsivaikutusten arviointia swot -analyysissä sekä oheismateriaalina, joka lä he te tään myöhemmin. Valmistelijat: sivistysjohtaja, tekninen johtaja, talous- ja hankintajohtaja, hal lin to- ja henkilöstöjohtaja ja kaupunginjohtaja Sivistysjohtajan esitys: Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edel leen kaupunginvaltuustolle Saarijärven kaupungin kouluverkkoon liittyen seuraavaa: 1. Kouluverkkopäätös tehdään vaihtoehdon B mukaisesti eli siirrytään kolmen (3) kou lun malliin, jossa koulut ovat keskustassa, Pylkönmäellä ja Lanne ve del lä. 2. Keskustassa siirrytään yhtenäiseen perusopetukseen (yhtenäiskoulu uu disra ken nuk ses sa, vuosiluokat 1-9) ja ky lä kou luis sa (Pylkönmäki ja Lan ne ve si) ovat vuosiluokat 1-6. Yhtenäisen perusopetuksen aloitus keskustassa Kouluverkko rakentuu portaittain ja aikataulu tarkentuu keskustan kou luhank keen etenemisen myötä. Sivistyslautakunta päättää aikataulusta lä hikou lu aluei den uudelleen määritysten kautta. Kolmen kou lun malli otetaan käyt töön lukuvuoden alusta al kaen. Lannevedellä hyödynnetään koulun olemassa olevia tiloja (nykyinen vuokrat tu elementtirakennus) ja yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa jatkuu samas sa rakennuksessa. Pylkönmäellä on tehty tarveselvityksen yhteydessä ver tai lua eri tilaratkaisuista ja niistä päätetään erikseen. Perustelut esitykselle: Taloudellinen näkökulma Suurin osa koulujen vuosittaisista käyttökustannuksista on hen ki lös tö kustan nuk sia. Siten myös suurimmat säästöt voidaan saada aikaan hen ki lös tökus tan nuk sis ta. Jos koulut voidaan yhdistää niin, että opettajat voidaan siirtää eläköityvien opettajien tilalle muihin kouluihin tai eläköityvien opet tajien tilalle ei tarvitse palkata uusia henkilöitä, niin säästöä tulee, vaikka kulje tuk set lisääntyisivätkin. Yhdistymisestä saatava säästö on sitä suurempi, mi tä enemmän voidaan hyödyntää jo olemassa olevia kuljetuksia isommilla

9 au toil la eikä tarvitse lisäreittejä tai autoja. Nykyisellä kouluverkolla henkilötyövuosiin puuttuminen on vaikeaa. Kolmen koulun mallissa opettajien henkilötyövuosien määrä vähenisi mak simis saan 9 henkilötyövuotta (nyt Linna 2,5 opea; Kolkanlahti 3 opea; Tarvaa la 3,5 opea). Tuo 9 henkilötyövuoden vähennys tarkoittaisi yli eu ron säästöä vuosiluokkien 1-6 opetuksen osalta. Tällöin uuden yh te näiskou lun alakoulun kaikki luokka-asteet olisivat kolmisarjaisia ja op pi las ennus tei den mukaan laskettu luokkien oppilasmäärä vaihtelisi oppilaan vä lil lä. (Lv ). Lisäsäästöjä tulee nykyisen yläkoulun henkilöstön osal ta henkilöiden eläköityessä, kun virkarakennetta voidaan uusia yh te näiskou lun periaatteiden mukaisesti. Pedagoginen näkökulma - pedagogisesti toimivat, turvalliset, asianmukaiset ja toimivat kasvu- ja oppi mis ym pä ris töt - parempi yhdenmukaisuus oppimisympäristöjen, opetuksen järjestämisen se kä oppimisen laadun suhteen. Opetuksen johtaminen ja hallinnointi sekä ly hyt ai kai set sijaisjärjestelyt helpottuvat, erityisopetuksen järjestelyt te hostu vat, ryhmäkoot tasaantuvat ja oppimateriaalit yhtenäistyvät. - tilojen oikea mitoitus, monikäyttöisyys ja muunneltavuus - isommissa yksiköissä on helpompi järjestää ja kehittää oppilaan ko ko naisval tais ta koulupäivää mm. iltapäivätoimintaa ja koulun kerhotoimintaa; perus ope tus, varhaiskasvatus, nuorisopalvelut, koululaisten iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta tiiviissä yhteistyössä. - muodollisesti kelpoisen henkilöstön saatavuus ja parempi joustava yh teiskäyt tö (esim. ruotsin kieli alakoulussa, taito- ja taideaineet, oppilaan ko konais kou lu päi vä) Oppilashuolto Oppilashuollollinen tuki on vaikea ja kallis toteuttaa hajanaisessa kou lu verkos sa. Kouluverkon tiivistyessä esimerkiksi terveydenhoitajan ja op pi lashuol lon palveluja voidaan kehittää oppilaita nykyistä paremmin pal ve le vaksi. Opetusta keskittämällä erityisopetuksen resurssit (kiertävän eri tyis opet tajan tuntimäärä kyläkouluilla/ yhtenäiskoulun rakenteiden mahdollistama jous ta va ryhmittely, samanaikaisopettajuus ja oppilashuollollinen yh teis työmah dol li suu det paranevat. Päätös: 1-3) Hyväksyttiin yksimielisesti. Asian käsittelyn yhteydessä pöytäkirjan liitteeksi otettiin yhteistyöryhmässä kä si tel ty "Vaihtoehtolaskelma-henkilöstö" (ptk.liite 7). Samalla todettiin, että esi tys lis tan liitteet "Keskuskoulun kuntoarvio / Vahanen Oy" ja "He ra-

10 jär ven kou lun kuntoarvion päivittäminen / Vahanen Oy" ovat tarjousasiakirjoja ei kä nii tä ole tarkoituksen mukaista liittää pöytäkirjaan. KH 42 Sivistyslautakunta on käsitellyt kouluverkkoasiaa kaupunginvaltuuston pää tök sen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto päätti, että Saa rijär ven kaupungin sivistystoimen palveluverkkoa valmistellaan seuraavien lin jaus ten mukaisesti: 1) Saarijärven keskustaan rakennetaan uusi sivistystoimen pal ve lu ra ken nus, jo hon sijoittuu lukio sekä perusopetusta. Perusopetuksen tilantarve täs mentyy yläkoulun ja Herajärven tarkempien kuntotutkimusten ja pe rus kor jauskus tan nusarvioiden valmistuttua. Tavoitteena on monitoimitila, jol la on korkea käyttöaste. Hankesuunnittelun kautta selvitetään kulttuuri- ja nuo ri sotoi men sekä kansalaisopiston ja musiikkiopiston toimintojen si joit tu mi nen samaan rakennukseen. 2) Pylkönmäen koulun peruskorjauksesta, osittaisesta uudisrakennuksesta ja ti la ele ment tikoulu -vaihtoehdoista luovutaan ja perusopetus- ja var haiskas va tus pal ve lut järjestetään ensisijaisesti kaupungin omistamissa ny kyi sissä ti lois sa. Nykyistä koulurakennusta ylläpidetään siten, että liikuntasali, keit tiö ja ruokailutilat ovat käytettävissä. Koulu- ja päivähoitopalveluiden jat kos ta päätetään viimeistään vuoden 2018 aikana. 3) Lanneveden päiväkoti-koulun toiminta jatkuu nykyisen vuok ra so pi muk sen mukaisesti vuoteen Päätös palvelujen jatkosta vuoden 2020 jäl keen tehdään viimeistään vuoden 2018 aikana. 4) Tarvaalan koulu jatkaa vuoteen 2020 asti. Päätös palvelujen jatkosta vuo den 2020 jälkeen tehdään viimeistään vuoden 2018 aikana. 5) Linnan koulun palvelujen järjestämisestä päätetään viimeistään vuoden 2018 aikana. 6) Päivähoitopalvelut ylläpidetään Tarvaalan-Linnan alueella. Aloitetaan uu sien tilojen selvitys niin, että niihin päästään siirtymään vuoteen 2021 men nes sä. Selvitetään kolme vaihtoehtoa palvelujen järjestämiseksi: a) yk si tyi sen päiväkodin rakentaminen, b) uusien päivähoitotilojen hankinta vuok raa mal la, c) kaupunki rakentaa alueelle uuden päiväkodin. Kaikissa vaih to eh dois sa selvitetään myös mahdollisuus 1-2 kou lu luok kien si joit tu mises ta päiväkodin yhteyteen. 7) Linnan päivähoitopalvelut järjestetään Suojalinnassa niin kauan kunnes yh tei set Tarvaala-Linnan alueen tilat ovat käytettävissä. 8) Kolkanlahden koulun toiminta jatkuu toistaiseksi. Kiinteistöön ei tulla teke mään merkittäviä korjausinvestointeja.

11 Kohdan 2) Pylkönmäen koulutilojen järjestämisen osalta valmistelu on johta nut päätösehdotukseen, joka poikkeaa valmisteluohjeesta. Syynä pää tös ehdo tuk seen on nykyisissä koulun tiloissa tehty AVI:n katselmus ja kou lu toimin nan jär jes tä mi ses sä ilmenneet ongelmat. Tilanteen ratkaisemisesta tuodaan val tuus tol le erillinen päätösehdotus. Kohdassa 6 mainittu selvitys päivähoitopalvelutilojen uudistamisesta Tarvaa la-lin na alueelle on valmistelussa. Kouluverkkopäätöksen valmistelua on jatkettu vuoden 2017 alussa seu raavas ti: esittely ja evästyskeskustelu sivistyslautakunnassa, kou luverk ko pää tök sen vaihtoehtoluonnokset julkisesti nähtäville, asian esitte ly ja keskustelu kaupunginvaltuuston infotilaisuudessa, 6.2. kau pun gin halli tuk sen ohjeet päätösehdotukselle, 9.2. yleisötilaisuus kuntalaisille, 9.2 Yt-ryh mä ja sivistyslautakunnan päätösehdotus. Seuraavaksi asiaa kä si tel lään kaupunginvaltuuston infotilaisuudessa ja kouluverkosta on tar koi tus tehdä päätös kaupunginvaltuustossa. Kou lu verk ko val miste lus ta on tehty myös kuntalaisten (Mäkelä, Hintikka ja Hintikka) laa ti ma vaihtoehtoinen esitys, joka on laatijoiden pyynnöstä välitetty 9.2. päät tä jil le ja johtoryhmän jäsenille. Korkeatasoiset koulupalvelut ja viihtyisät oppimisympäristöt ovat kes kei nen osa kaupungin vetovoimaa. Saarijärven kaupungin tulee uudistaa kou lu raken nuk set terveiksi ja toimiviksi kaikkia kaupungin koululaisia varten. Päätös on mittaluokaltaan suuri ja merkittävä koko kaupungin toiminnan ja elin voi man kannalta. Päätös johtaa edelleen haasteelliseen suunnittelu- ja joh ta mis työ hön, jossa on yhteen sovitettava korkealaatuisen opetuksen tar peet ja rakennusteknisesti sekä toiminnallisesti erittäin tila- ja kus tan nuste hok kaat ratkaisut, jotka mahdollistavat välttämättömät ra ken nus kus tan nusten rajaamisen ja hen ki lös tö- sekä muiden toi min ta kus tan nus ten alen ta misen. Nyt esitettävällä pää tös eh do tuk sel la mah dol lis te taan uusien tilojen suun nit te lun jatkuminen ja edelleen toteuttaminen il man viivytyksiä. Valmistelija: kaupunginjohtaja Kj:n ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kau pun gin val tuus tol le, että se päättää Saarijärven kaupungin kouluverkosta sivistyslautakunnan esityk sen mukaisesti: 1) Kouluverkkopäätös tehdään vaihtoehdon B mukaisesti eli siirrytään kol men (3) koulun malliin, jossa koulut ovat keskustassa, Pylkönmäellä ja Lan ne ve del lä. 2) Keskustassa siirrytään yhtenäiseen perusopetukseen (yhtenäiskoulu uudis ra ken nuk ses sa, vuosiluokat 1-9) ja kyläkouluissa (Pylkönmäki ja Lan neve si) ovat vuosiluokat 1-6. Yhtenäisen perusopetuksen aloitus keskustassa

12 ) Kouluverkko rakentuu portaittain ja aikataulu tarkentuu keskustan kou luhank keen etenemisen myötä. Sivistyslautakunta päättää aikataulusta lä hikou lu aluei den uudelleen määritysten kautta. Kolmen koulun malli otetaan käyt töön lukuvuoden alusta alkaen. Lannevedellä hyödynnetään koulun olemassa olevia tiloja (nykyinen vuokrat tu elementtirakennus) ja yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa jatkuu samas sa rakennuksessa. Pylkönmäellä on tehty tarveselvityksen yhteydessä ver tai lua eri tilaratkaisuista ja niistä päätetään erikseen. Puheenjohtaja avasi asiasta keskustelun. Keskustelun kuluessa Arja Kos kenlah ti teki kaupunginjohtajan pohjaesityksestä poikkeavan esityksen: Kohtaan 3) tehdään lisäys kohtaan (nykyinen vuokrattu elementtirakennus): vuok ra so pi mus voimassa vuoteen Vuokrasopimuksen jatkosta tehdään erillinen päätös. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että on tul lut kaupunginjohtajan pohjaesityksestä poikkeava esitys, jota ei ole kan na tet tu. Päätös: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen päätökseksi, että kaupungin hal li tus on hyväksynyt kaupunginjohtajan pohjaesityksen. Lisäksi kau pun gin hal li tus päätti yksimielisesti lisättäväksi päätökseen, että ti lin tarkas ta ja kutsutaan valtuuston informaatiotilaisuuteen KV 11 Esitys: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää Saari jär ven kaupungin kouluverkosta sivistyslautakunnan esityksen mu kai ses ti: 1) Kouluverkkopäätös tehdään vaihtoehdon B mukaisesti eli siirrytään kolmen (3) koulun malliin, jossa koulut ovat keskustassa, Pylkönmäellä ja Lan ne ve del lä. 2) Keskustassa siirrytään yhtenäiseen perusopetukseen (yhtenäiskoulu uudis ra ken nuk ses sa, vuosiluokat 1-9) ja kyläkouluissa (Pylkönmäki ja Lan neve si) ovat vuosiluokat 1-6. Yhtenäisen perusopetuksen aloitus keskustassa ) Kouluverkko rakentuu portaittain ja aikataulu tarkentuu keskustan kou luhank keen etenemisen myötä. Sivistyslautakunta päättää aikataulusta lä hikou lu aluei den uudelleen määritysten kautta. Kolmen koulun malli otetaan käyt töön lukuvuoden alusta alkaen. Lannevedellä hyödynnetään koulun olemassa olevia tiloja (nykyinen vuokrat tu elementtirakennus) ja yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa jatkuu samas sa rakennuksessa. Pylkönmäellä on tehty tarveselvityksen yhteydessä ver tai lua eri tilaratkaisuista ja niistä päätetään erikseen

13 Päätös: Puheenjohtaja avasi asiasta keskustelun. Keskustelun kuluessa Harri Leh ti nen teki esityksen päätökseen lisättävästä ponnesta: Edellytämme, että en nen uusia kouluja koskevaa päätöksentekoa selvitetään vaihtoehto, jossa kou lu jen uudelleen rakentaminen aloitetaan yhtenäiskoulusta ja esitetään suun ni tel ma tarvittavien lisäsäästöjen toteuttamisvaihtoehdoista ja koko hank keen kustannuskatosta. Kokous keskeytettiin tauon ajaksi Puheenjohtaja jatkoi asian käsittelyä. Harri Lehtinen veti esittämänsä ponnen pois. Keskustelun kuluessa Maarit Sironen esitti SDP:n, Kris til lis de mokraat tien ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien tekemän kau pun gin hal lituk sen poh ja esi tyk ses tä poikkeavan esityksen: kohta 3: Kou lu verk ko ra kentuu portaittain ja aikataulu tarkentuu kes kus tan kou lu hank keen etenemisen myö tä. Sivistyslautakunta päättää ai ka tau lus ta lä hi kou lu aluei den uudelleen mää ri tys ten kautta. Kolmen koulun mal li otetaan käyt töön lukuvuoden alusta alkaen ja siihen saak ka nykyisten Vi her aluei den kou lujen toi min ta turvataan varaamalla tar vit ta vat mää rä ra hat pakollisiin huoltoja kun nos sa pi to ku lui hin. Jorma Raut jo ki kannatti esi tys tä. Marjatta Suo mä ki te ki esityksen, että myös He ra jär ven koulun kun nos sa pi dos ta huo leh di taan. Ei ja Harju kannatti esitystä. Kokous kes key tet tiin tauon ajaksi Puheenjohtaja jatkoi keskustelua. Maarit Si ro nen muutti tekemäänsä esi tys tä siten, että laajennetaan tehty esitys kos ke maan viheralueiden lisäksi myös He ra jär ven koulua. Puheenjohtaja kysyi voi daan ko tehty esitys hyväksyä yksi mie li ses ti. Puheenjohtaja päätti kes kus te lun. Valtuusto hyväksyi tehdyn muu tos esi tyk sen yksimielisesti. Valtuusto päätti, että: 1) kouluverkkopäätös tehdään vaihtoehdon B mukaisesti eli siirrytään kolmen (3) koulun malliin, jossa koulut ovat keskustassa, Pyl kön mä el lä ja Lanne ve del lä. 2) Keskustassa siirrytään yhtenäiseen perusopetukseen (yhtenäiskoulu uudis ra ken nuk ses sa, vuosiluokat 1-9) ja kyläkouluissa (Pylkönmäki ja Lan neve si) ovat vuosiluokat 1-6. Yhtenäisen perusopetuksen aloitus keskustassa ) Kouluverkko rakentuu portaittain ja aikataulu tarkentuu keskustan kou luhank keen etenemisen myötä. Sivistyslautakunta päättää aikataulusta lä hikou lu aluei den uudelleen määritysten kautta. Kolmen koulun malli otetaan käyt töön lukuvuoden alusta alkaen ja siihen saakka nykyisten Vi her aluei den sekä Herajärven koulujen toiminta turvataan varaamalla tar vit ta vat määrärahat pakollisiin huolto- ja kunnossapitokuluihin. Lan ne ve del lä hyödynnetään koulun olemassa olevia tiloja (nykyinen vuokrat tu ele ment ti ra ken nus) ja yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa jatkuu samas sa ra ken nuk ses sa. Pylkönmäellä on tehty tarveselvityksen yhteydessä

14 ver tai lua eri tilaratkaisuista ja niistä päätetään erikseen.