Kiinteistöjen soveltuvuus ja uudisrakentamisen tarve

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta SIVISTYSPALVELUIDEN PALVELUVERKON VALMISTELU SIVLTK 35 Kaupungin valtuusto hyväksyi kokouksessaan Saarijärven kaupungin pal ve lu stra te gian. Palvelustrategiassa todetaan, että kaupungissa laaditaan koulu verk ko suun ni tel ma, jossa tavoitteena on vähintään kolmiopettajaiset tun ti resurs sil taan kolmiopettajaista vastaavat, kustannustehokkaat koulut. Kou lu verkko suun ni tel mas sa otettiin huomioon myös koulun ja varhaiskasvatuksen tii visty vä yhteistyö ja kylien kehittyminen. Palvelustrategian pohjalta laadittiin kouluverkkoselvitys. Kou lu verk ko sel vi tyksen pohjalta valtuusto päätti seuraavaa: Saarijärvellä pyritään kol me opet ta jai siin kouluihin, jossa oppilasrajaksi määritetään vähintään 39 oppi las ta. Valtuusto päätti uuden kouluverkon osalta, että vuonna 2014 Mahlun kou lu yhdistetään Herajärveen ja Pylkönmäkeen ja vuonna 2015 Kalmarin koulu yhdistetään Kolkanlahteen ja vuonna 2016 tarkastellaan muiden koulujen tilan ne. Valtuuston päätöksen mukaisesti kouluverkkotarkastelua on tehty vuonna 2015 ja kevään 2016 aikana. Tarkasteluun on vaikuttanut oppilasmäärien lisäksi merkit tä väs ti koulurakennuksista tehdyt kuntotutkimukset sekä opettajien ja op pilai den osalta ilmenneet sisäilmaoireet. Kouluverkosta ja sen valmistelusta on keskusteltu mm. kaupunginvaltuuston semi naa ris sa , sivistyslautakunnassa , hen ki lös tö ti lai suu dessa , kuntalaisille avoimessa yleisötilaisuudessa , kau pun ginhal li tuk ses sa ja kaupunginvaltuuston infotilaisuudessa Sivistystoimen palveluverkosta päätettäessä on otettava huomioon kiin teis tö jen so vel tu vuus ja uudisrakentamisen tarve, oppilasmäärien kehitys, hen ki lös tön tar ve, kuljetukset, kaupungin taloudellinen kantokyky sekä pal ve lu ver kon vaiku tus kaupungin maineeseen ja elinvoimaisuuteen. Kiinteistöjen soveltuvuus ja uudisrakentamisen tarve Koulu- ja päiväkotipalvelujen linjapäätöstä on valmisteltu tekemällä ar vioi ta ja tut ki muk sia rakennusten kunnosta. Viheralueen kouluille valmistui mar ras kuussa 2014 Inspecta Oy:n laatimat kuntoarviot ja kuntotutkimukset val mis tui tammi kuus sa Maaliskuussa 2016 valmistui Inspecta Oy:n laa ti mat Lu kion, Keskuskoulun ja Herajärven koulujen sisäilmaympäristön kun to tut ki muk set. Tulokset on esitelty yleisötilaisuuksissa ja ja aineisto löy tyy kaupungin nettisivuilta: Saarijärven kaupungin koulujen kun to tut ki muk set Päivähoitopalveluissa otettiin vuoden 2016 alusta käyttöön Sivulan uusi päi väko ti ja samalla luovuttiin Mannilan, Päiväkummun ja Aarnontien yk si köis tä,

2 jois sa oli todettu sisäilmaongelma. Pikku-Mäntylän päiväkodista val mis tui joulu kuus sa 2015 Suomen sisäilmakeskus Oy:n tekemä Si sä il ma ym pä ris tön kun totut ki mus. Pikku-Mäntylässä on remonttitarvetta. Kor jaus suun ni tel mat ja kustan nus ar vio valmistuvat alkusyksyyn mennessä ja kor jaus työt on tarkoitus toteut taa vuoden 2017 aikana. Lanneveden koulun yh tey des sä toimii päi vä ko ti yksik kö. Samoin Pylkönmäellä on aloittanut syk syl lä 2015 päiväkotiyksikkö, jonka tilaratkaisut päätetään Pylkönmäen kou lu ra ken nuk sen päätöksen yhteydessä. Ryh mä per hepäiväkoti toimii vuokratilassa Tar vaa las sa, Kalmarissa, Linnassa ja Hän ni läs sä. Lukiorakennuksen tutkimustulokset ovat huonot ja sen peruskorjaus ei kan na ta. Esi tyk se nä tulee olemaan uuden sivistystoimen rakennuksen suun nit te lun käynnis tä mi nen. Koulurakennuksen kohtalo ja mahdollisen uu dis ra ken nuk sen suunnit te lun aloittamisesta päätetään erikseen kau pun gin val tuus tos sa Keskuskoulun ja Herajärven koulun sisäilmakorjauksien kannattavuutta tut kitaan. Tekninen toimi on tilannut Vahanen Jyväskylä Oy:ltä alustavan kor jaussuun nit te lun ja kustannusarvion remonttitarpeesta. Samalla tulee ar vioi da korjaus töi den onnistumista ja jäljelle jääviä riskejä ja päätettävä kor jaus töi den suorit ta mi nen tai tarvittaessa uudisrakentaminen. Selvityksen val mis tu mi nen menee syksyyn Kuntotutkimusten perusteella Lanneveden koulu suljettiin vuoden 2015 lo pussa. Perusopetusta ja alueen päivähoitoa varten hankittiin väistötilaksi Par ma co Oy:n siirtokelpoinen tilaelementtikoulu, jonka vuokrasopimus on voi mas sa saakka. Vuokrasopimusta on mahdollisuus jatkaa luvulla rakennettu Linnan vanha koulu on pahoin vaurioitunut, eikä si tä kan na ta peruskorjata rakennettu uudempi koulu on paremmassa kun nossa. Linnan koululla on koettu sisäilmahaittoja ja siellä on käytössä si sä il manpuh dis ta jia. Koulutoimintaa voidaan jatkaa, mikäli sisäilmaoireilu ei mer kit täväs ti lisäänny. Tarvaalan koulu on rakennettu 1960-luvulla. Rakennusten korjausvelka on vuosien aikana ilman sisäilmakorjauksia. Rakenteissa on mik ro bi vau rioi ta ja koulussa on koettu sisäilmahaittoja. Rakennuksien pe ruskor jaus terveelliseksi on erittäin haastava ja korjausaste nousee kor keak si. Vanho jen puurakennusten peruskorjaus ei ole kannattavaa. Koulu- ja päi vä ko ti toimin taa voidaan jatkaa, mikäli sisäilmaoireilu ei ole mer kit tä vää. Kolkanlahden koulu on rakennettu 1914 ja laajennettu 1960 tai -70 luvulla. Alapoh ja ra ken teis sa on kosteusteknisiä riskejä ja paikoin mikrobivaurioita. Korjaus vel ka aikana on ilman pe rus kor jaus kus tan nuk sia. Tilo jen käyttäjät eivät ole oireilleet. Vanhan, riskirakenteita si säl tä vän puu ra kennuk sen peruskorjaus ei ole kannattavaa. Koulutoiminta voi daan jatkaa, mi kä li rakennuksessa ei ilmene merkittävää sisäilmaoireilua.

3 Pylkönmäen koulu on valmistunut 1960-luvulla ja liikuntasalia on laa jen net tu Rakennuksen rakenteissa on mikrobi- ja PAH-vaurioita (hai tal li set yh disteet). Pylkönmäen koulusta on tehty vuoden 2016 aikana pe rus kor ja us/uu dis raken nus suunnittelua. Koulurakennuksen tulevaisuudesta päät tää erikseen kaupun gin val tuus to Oppilasmäärien kehitys Saarijärven kaupungin perusopetuksen 1-6 luokkien oppilaiden kokonaismäärä vä he nee nykyisestä jatkuvasti tilastointikauden loppuun saakka eli vuoteen 2021 asti. Alakoulujen nykyinen perusopetuksen oppilaiden kokonaismäärä on 649 ja en nus teen mukaan vuonna 2021 oppilaita on 525. Yhteensä vähennystä ker tyy 124 oppilasta. Vuosien aikana vähennystä on oppilasta /vuo si. Oppilasmäärän vähennys kasvaa ennustekauden lopussa. Yläkoulun (7-9 luokat) kohdalla oppilasmäärät seuraavat 1-6 -luokkien ke hi tystä pienellä viiveellä. Kaikki Saarijärven perusopetuksen oppilaat käyvät ylä koulun sa Kes kus kou lus sa, jossa oppilasmäärä on 300 molemmin puolin. Ennuste oppilasmäärän kehityksestä nykyisen kouluverkon alueilla : LUKUVUOSI * Herajärvi Kolkanlahti Lannevesi Linna Pylkönmäki Tarvaala Keskuskoulu Yhteensä * Tilastokeskuksen väestöennusteen mukainen kehitys ikäluokassa 0-16 vuodesta ,5% Kustannuksista Koulun toiminnassa opetus- ja ohjaajahenkilökustannukset muodostavat noin 68% kokonaiskustannuksista. Loput muodostuvat palveluista (ruoka, kuljetus jne.), tiloista (vuokra) ja tarvikkeet (oppimateriaalit yms.). Isommissa yksiköissä oppilaskohtainen hinta on pienempi. Vuonna 2015 He rajär ven, n. 400 oppilaan koulussa oppilaskohtainen hinta oli hieman yli /op pi las. Kyläkouluilla oppilaskohtainen hinta oli n /oppilas suurempi eli n /oppilas. Poikkeuksena oli Tarvaalan koulu, jossa op pi las koh tai-

4 nen hin ta oli n /oppilas. Keskuskoulussa oppilaskohtainen hinta oli n /op pi las. Henkilöstötarve ja sen kustannuksia selvitetään kun tehdään yk sik kö koh tai set pää tök set. Kuljetukset Kuljetuksia poh dit taes sa olen nai sin ta on varmistaa se, että koulupäivän pituus säi lyy koh tuul li se na ja lain määrittämissä rajoissa ja että kuljetuskustannusten osuus op pi las koh tai sis ta kus tan nuk sis ta on selvästi pienempi kuin henkilöstötai kiin teis tö kus tan nus. Kustannuslaskelmien ja aiempien vuosien toteumien perusteella voidaan ar vioida, että kustannukset eivät nouse merkittävästi silloin, kun kuljetukset voi daan jär jes tää nykyistä isommalla kalustolla. Autojen ja ajokilometrien määrä ei kasva. Oheismateriaalina esitetään esimerkkilaskelma siitä, miten pal ve lu ver kon supistaminen vaikuttaisi oppilaskuljetuksiin. Koulumatkaan käytetystä ajasta voidaan todeta, että nykyisin ensimmäisenä kyy tiin nou se van kuljetusoppilaan koulumatka-aika ei pitenisi, kun otetaan huomi oon sekä au tos sa matkustamiseen että koululla odottamiseen käytetty ai ka. Tämä johtuu sii tä, että nykyiset retit ajetaan keskustaan/keskustasta. Kaupungin taloudellinen kantokyky Kaupunginvaltuusto asetti valtuustokauden alussa tavoitteeksi talouden ta sa painot ta mi sen valtuustokauden aikana. Vuoden 2016 talousarvio oli läh tö koh taises ti -416 t alijäämäinen. Taloussuunnitelman mukaan tasapaino olisi saa vutet ta vis sa vuonna Se edellyttää kuitenkin tiukkaa käyttötaloutta ja pää tetty jen tasapainottamistoimenpiteiden toteutumista. Ilman merkittäviä uusinvestointeja poisto-ohjelman mukainen poistotaso tulee ta lous suun ni tel ma kau del la las ke maan n. 3 milj. euroon vuodessa. Ny kyis ten vero- ja valtionosuusennusteiden pohjalta on nähtävissä, että talouden ta sa pai no edellyttää jatkossakin tiukkaa käyttötaloutta ja pal ve lu verk koa koskevia kus tannus te hok kai ta ratkaisuja. Ennakoitu kehys kestää vuosittain n. 2 milj. eu ron investointitason. Tämä vastaa hallintokuntien tällä hetkellä tiedossa olevaa inves toin ti suun ni tel maa ilman merkittäviä uusinvestointeja. Tätä suurempi investointitaso edellyttää, että investointi tuottaa myös sen poisto- ja rahoitusvaikutuksia vastaavat kustannussäästöt. Jos kouluverkkoratkaisu edel lyt tää n. 10 M investointeja, se nostaa poistotasoa n :lla. Vas taavas ti M investointi johtaa poistotason nousuun. Tä män ohella tulee huomioida mahdolliset rakennusten purkukustannukset, jotka tullaan kirjaamaan suoraan käyttötalouden kustannuksiin sekä purettavien raken nus ten poistamattomat tasearvot, jotka nekin kirjataan kertapoistoina pur ku-

5 vuon na. Yksittäiset alaskirjaukset voivat jo johtaa taseessa olevan ku mu la tii visen ylijäämän nollautumiseen. Lisäksi on huomioitava, että in ves toin ti oh jelmaan sisältyy joitakin vält tä mät tä toteutettavia hankkeita, joista suurin on Saa rilam men puhdistamon sa nee rauk sen loppuun saattaminen. Yhtenä rahoitusvaihtoehtona investointien toteutukselle voidaan harkita myös ra hoi tus leasin gin käyttöä. Tällöin vältytään lainakannan nousulta ja pur ku kustan nuk set voidaan jaksottaa koko rahoituskaudelle. Leasingrahoituksen vuo tuiset maksut tulevat kuitenkin käytännössä ylittämään omaan taseeseen teh ty jen in ves toin tien poistovaikutusten ja korkokustannusten yhteismäärän ja näin heiken tä mään vuosikatetta vähintään yhtälailla. Leasingrahoitus ei ole kei no edellä to det tua suuremman investointitason toteuttamiseen. Vuoden 2016 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kirjattujen hank kei den (mukaan lukien uusi lukio, Herajärven koulun ja Yläkoulun pe ruskor jaus, Pylkönmäen peruskorjaus tai uudisrakentaminen) toteutus merkitsisi vuo si na vähimmilläänkin n. 28 M kokonaisinvestointeja. Pois to taso tulisi nousemaan yli 4 milj. euroon/vuosi ja lainakanta 33,7 milj. euroon (n /asu kas). Kun samanaikaisesti konsernitasolla ollaan suunnittelemassa mm. Saa ri jär ven Kaukolämpö Oy:n, Saarijärven Museotalo Oy:n ja SSYP Kiinteis töt Oy:n merkittäviä investointihankkeita, on ilmeistä, että konsernin lai nakan ta oli si näillä tiedoilla nousemassa sellaiseksi, että taloudellinen kan to ky ky ei sii hen riitä. Vuonna 2019 toteutuva SOTE-uudistus tulee vaikuttamaan sekä kus tan nus raken tee seen että vero- ja valtionosuustuloihin. Ennakkotietojen mukaan tulo- ja me no vai ku tuk set tulisivat kompensoimaan toisensa niin, että muita kuin sote-pal ve lui ta koskeva rahoitus pysyisi ennallaan. Kokonaisuudessaan en na koin ti on kuitenkin vielä varsin epävarmaa. Väestökehitys sekä palveluverkon vaikutus kaupungin maineeseen ja elin voimai suu teen Suomessa ja Keski-Suomen maakunnassa jatkuu kaupungistumiskehitys. Vuoden 2015 aikana väkiluku kasvoi Keski-Suomessa ainoastaan Jyväskylässä ja sen kolmessa ympäristökunnassa. Saarijärven väkiluku on laskenut vuosina yhteensä 665 henkilöä ja väkiluku oli henkilöä. Ti las to kes kuk sen ennusteen mukaan väkiluvun lasku jatkuu, mutta syn ty vyy den laskun ennustetaan taittuvan ja säilyvän lähes nykytasolla, hen ki löä/v. Alle 16- vuotiaiden määrä Saarijärvellä on v henkilöä ja sen en nuste taan olevan vuonna henkilöä. Sivistystoimen palveluverkolla on keskeinen merkitys koko kaupungin mai neeseen ja kilpailukykyyn. Laadukkaat päivähoito- ja koulupalvelut vaikuttavat asuin pai kan valintaan ja edesauttavat yrityksiä osaavan työvoiman saamisessa. Kun rakennetaan uutta, on välttämätöntä huomioida uudet opetussuunnitelmat se kä digitaalisten oppimisympäristöjen tuomat mahdollisuudet. Maa seu tu aluei-

6 den koulu- ja päivähoitopalvelut lisäävät osaltaan koko kaupungin kil pai lu kykyä. Keski-Suomen strategia nojaa vahvasti biotalouden uusiin mah dol li suuksiin. Metsiin ja peltoihin perustuvien luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää si tä, että maaseutu kehittyy asuttuna ja elinvoimaisena. Keskustassa sijaitsevan Herajärven koulun oppilaaksiottoalueella on hieman yli puo let koko kaupungin alakouluikäisistä lapsista vuosina Kau punki on vuonna 2015 valmistuneiden kyläkaavojen kautta mahdollistanut mer kittä väs ti uudisrakentamista Kolkanlahden, Linnan, Rahkolan, Tarvaalan ja Lanne ve den alueilla. Näistä ainoastaan Linnan alueella väkiluku on kasvanut viimek si kuluneen viiden vuoden aikana. Palveluiden alueellista sijaintia arvioitaessa on huomattava, että kaupunki vastaa koulukuljetuksista kun taas kuljetuksista päivähoitoon vastaa päi vä hoi toikäi sen lapsen huoltajat. Maaseudulla työssäkäynti kodin ulkopuolella on lisään ty nyt, samoin työmatkat ovat pidentyneet. Lapsiperheiden arjessa päi vä hoito pal ve lui den sijainti suhteessa työmatkoihin voi olla merkittävä tekijä asuinpaik kaa valittaessa. Valmistelijat: vs sivistysjohtaja, tekninen johtaja, talous- ja hankintajohtaja, hal lin to- ja henkilöstöjohtaja, vs. varhaiskasvatusjohtaja ja kau pun gin joh ta ja Vs. sivistysjohtajan päätösehdotus: Saarijärven kaupungin sivistystoimen palveluverkkoa valmistellaan seuraavien lin jaus ten mukaisesti: 1) Saarijärven keskustaan rakennetaan uusi sivistystoimen palvelurakennus, johon si joit tuu lukio se kä perusopetusta. Perusopetuksen tilantarve täsmentyy yläkou lun ja Herajärven tarkempien kun to tut ki mus ten ja pe rus kor jaus kus tan nus arvioi den valmistuttua. Tavoitteena on mo ni toi mi ti la, jolla on korkea käyt tö as te. Han ke suun nit te lun kautta selvitetään kulttuuri- ja nuorisotoimen se kä kan sa laisopis ton ja musiikkiopiston toimintojen sijoittuminen samaan ra ken nuk seen. 2) Päiväkoti- ja koulupalvelut ylläpidetään Pylkönmäellä. Ensisijaisena vaihto eh to na selvitetään pal ve lu jen järjestäminen Pylkönmäellä sijaitsevissa käy tettä vis sä olevissa tiloissa. 3) Lanneveden päiväkoti-koulun toiminta jatkuu vähintään vuoteen Päätös pal ve lu jen jat kos ta vuoden 2020 jälkeen tehdään viimeistään vuoden 2018 ai ka na. 4) Tarvaalan koulu jatkaa vuoteen 2020 asti. Vuonna 2021 Tarvaalan koulun kaik ki oppilaat tai luok kien 3-6 oppilaat siirtyvät Herajärven oppilaiksi. 5) Linnan koulun oppilaat siirtyvät Herajärven koululle syksyllä ) Päiväkotipalvelut ylläpidetään Tarvaalan-Linnan alueella. Selvitetään uusiin ti loi hin siir ty mi nen vuoteen 2021 mennessä. Selvitetään kolme vaihtoehtoa

7 pal ve lu jen järjestämiseksi: a) yk si tyi sen päiväkodin rakentaminen, b) uusien päi vä hoi to ti lo jen hankinta vuokraamalla, c) kau pun ki rakentaa alueelle uuden päi vä ko din. Kaikissa vaihtoehdoissa selvitetään myös mahdollisuus 1-2 kou luluok kien sijoittumisesta päiväkodin yhteyteen. 7) Linnan päivähoitopalvelut järjestetään Suojalinnassa niin kauan kunnes yhtei set Tar vaa la-lin nan alueen tilat ovat käytettävissä. 8) Kolkanlahden koulun toiminta jatkuu toistaiseksi. Kiinteistöön ei tulla te kemään merkittäviä kor jaus in ves toin te ja. Päätös: Vs. sivistysjohtajan muutettu päätösesitys: Sivistyslautakunta päättää esit tää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Saarijärven kaupungin sivistystoimen palveluverkkoa valmistellaan seuraavien lin jaus ten mukaisesti: 1) Saarijärven keskustaan rakennetaan uusi sivistystoimen palvelurakennus, johon si joit tuu lukio se kä perusopetusta. Perusopetuksen tilantarve täsmentyy yläkou lun ja Herajärven tarkempien kun to tut ki mus ten ja pe rus kor jaus kus tan nus arvioi den valmistuttua. Tavoitteena on mo ni toi mi ti la, jolla on korkea käyt tö as te. Han ke suun nit te lun kautta selvitetään kulttuuri- ja nuorisotoimen se kä kan sa laisopis ton ja musiikkiopiston toimintojen sijoittuminen samaan ra ken nuk seen. 2) Päiväkoti- ja koulupalvelut ylläpidetään Pylkönmäellä. Ensisijaisena vaihto eh to na selvitetään pal ve lu jen järjestäminen Pylkönmäellä sijaitsevissa käy tettä vis sä olevissa tiloissa. 3) Lanneveden päiväkoti-koulun toiminta jatkuu vähintään vuoteen Päätös pal ve lu jen jat kos ta vuoden 2020 jälkeen tehdään viimeistään vuoden 2018 ai ka na. 4) Tarvaalan koulu jatkaa vuoteen 2020 asti. Päätös palvelujen jatkosta vuo den 2020 jälkeen tehdään viimeistään vuoden 2018 aikana. 5) Linnan koulun palvelujen järjestämisestä päätetään viimeistään vuoden 2018 aikana. 6) Päiväkotipalvelut ylläpidetään Tarvaalan-Linnan alueella. Aloitetaan uusien ti lo jen selvitys niin, että niihin päästään siir ty mään vuoteen 2021 mennessä. Sel vi te tään kolme vaihtoehtoa pal ve lu jen järjestämiseksi: a) yk si tyi sen päi vä kodin rakentaminen, b) uusien päi vä hoi to ti lo jen hankinta vuokraamalla, c) kaupun ki rakentaa alueelle uuden päi vä ko din. Kaikissa vaihtoehdoissa selvitetään myös mahdollisuus 1-2 kou lu luok kien sijoittumisesta päiväkodin yhteyteen. 7) Linnan päivähoitopalvelut järjestetään Suojalinnassa niin kauan kunnes yhtei set Tar vaa la-lin nan alueen tilat ovat käytettävissä. 8) Kolkanlahden koulun toiminta jatkuu toistaiseksi. Kiinteistöön ei tulla te kemään merkittäviä kor jaus in ves toin te ja.

8 Sivistyslautakunta hyväksyi muutetun päätösesityksen yksimielisesti. Kaupunginjohtaja Timo Rusanen poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo 18:30.